VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 Sisällys 1. YLEISKATSAUS VUOTEEN VUODEN 2018 ERITYISPAINOTUS: KULTTUURIPERINNÖN EUROOPPALAINEN TEEMAVUOSI JÄSENET KUNNIAJÄSENET YHTEISÖJÄSENET KANNATTAJAJÄSENET ELI KOTISEUTUKLUBI JÄSENPALVELUT JA JÄSENEDUT HALLINTO VUOSIKOKOUS VALTUUSTON VAALIVALIOKUNTA VALTUUSTO HALLITUKSEN VAALIVALIOKUNTA HALLITUS NEUVOTTELUKUNNAT JAOSTOT JA TYÖRYHMÄT PALKINTORAADIT JÄRJESTÖTOIMINTA LAUSUNNOT JA EDUNVALVONTA KOULUTUSTOIMINTA VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTOIMINTA PAIKALLISTOIMINTA TUNNUSTUKSENOSOITUKSET JA PALKITSEMISET YHTEISTYÖ JA JÄSENYYDET ERI YHTEISÖISSÄ KANSAINVÄLISET YHTEYDET SEURANTALOTOIMINTA Korjausavustukset Hyvän korjauksen palkinto...18 Seurantaloasioiden viestintä

3 6. HANKKEET JA PROJEKTIT EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT EUROPEAN HERITAGE DAYS KULTTUURIYMPARISTOMME.FI-PALVELU KOTISEUTUSÄÄTIÖN VALMISTELU JA KOTISEUDULLE-KERÄYS TURUN KANSAINVÄLISET KIRJAMESSUT MESTARIT JA KISÄLLIT -HANKE KAIKILLA ON OIKEUS KOTISEUTUUN -HANKE PAIKALLISMUSEOHOITAJAN KOULUTUSSARJA EMUSEO-PALVELU SUOMEN PAIKALLISMUSEOILLE YHDISTYKSET JA KUNNAT KULTTUURIKUMPPANEINA EUROPA NOSTRA FINLAND -YHTEISTYÖ VIESTINTÄ JA JULKAISUT KOTISEUTU-VUOSIKIRJA KOTISEUTUPOSTI HILJA-UUTISKIRJE NETTISIVUT JA KOTISEUTUBLOGI SOSIAALINEN MEDIA MEDIATIEDOTUS KOTISEUTUTUTKIMUKSEN ABC KOTISEUTULIITON TALOUS KOTISEUTULIITON TOIMIHENKILÖT LIITTEET Kokoukset Liiton edustajat Liiton järjestämät tilaisuudet Seurantalotoimintaan liittyvät matkat, esitelmät ja edustaminen Toimihenkilöiden puheenvuorot ja edustukset Luottamushenkilöiden puheenvuorot ja edustukset Vierailijat liiton toimistossa Henkilökunnan koulutukset

4 1. YLEISKATSAUS VUOTEEN vuotias Suomen Kotiseutuliitto toteutti tehtäväänsä sääntöjensä hengen mukaisesti. Säännöt uudistettiin kesken toimintakauden, vuosikokouksessa Erityisesti uusien sääntöjen hengessä liitto keskittyi tarkoituksensa toteuttamiseen. Liiton tarkoituksena on kotiseututyön keskusjärjestönä, kansalaisjärjestönä ja valtakunnallisena edunvalvojana - vahvistaa kotiseututietoisuutta, - edistää moniarvoista kansallista kulttuuria ja sen arvostusta paikallisten ja alueellisten piirteiden pohjalta, - kehittää monimuotoista kotiseutu- ja kulttuuriperintötyötä kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa, - tukea paikallista ja alueellista omatoimisuutta ja kotiseutuhenkeä sekä - toimia ja vaikuttaa kotiseututyön tavoitteiden toteuttamiseksi yhteiskunnan päätöksenteossa. Vuosikokous 2018 asetti Kotiseutuliiton toiminnalle seuraavat lähiajan päälinjat - Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus - Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen - Uudet toimintamuodot kotiseututyössä Kotiseutuliiton 70. toimintavuonna mm.: - toteutettiin 70. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lappeenrannassa yhteistyössä Lauritsala-Seuran kanssa - jatkettiin Tuusulan 2019 ja käynnistettiin Kokkolan 2020 kotiseutupäivien suunnittelu - osallistuttiin aktiivisesti Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden toteuttamiseen - toteutettiin päälinjojen mukaista toimintaa mm. jaostojen työskentelyssä - jatkettiin Kotiseudulle-keräystä Kotiseutusäätiön perustamispääoman keräämiseksi - saatiin päätökseen liiton sääntöjen uudistustyö liittyen etenkin pykäliin toiminnan tarkoitus ja tarkoituksen toteuttaminen - laadittiin vuoden 2019 eduskuntavaaleja ajatellen hallitusohjelmatavoitteet - kehitettiin seurantalojen korjausavustusten hakemiseen liittyvää ohjeistusta ja -sivustoa - jatkettiin tehostettua jäsenhankintaa, myös kannatusjäsenten rekrytointia Kotiseutuklubiin - saatiin valmiiksi liiton verkkosivujen uudistustyö liiton jäsen- ja tietopalvelujen parantamiseksi - kehitettiin liiton viestintää myös avaamalla Kotiseutublogi ja lisäämällä edelleen vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa Vuoden 2018 aikana Kotiseutuliitto seurasi tarkasti maakuntauudistuksen etenemistä ja vaikutti osaltaan, että vuoden 2016 vuosikokouksen antaman Maakuntauudistus ja identiteettityö -julkilausuman sekä vuoden 2017 vuosikokouksen antaman Kaikilla on oikeus kotiseutuun -julkilausuman henki toteutuu uudistuksen edetessä mahdollisimman hyvin. Toimintavuoden aikana otettiin käsittelyyn liiton huomionosoitukset ja muut seikat, jotka koskevat liiton 70- vuotisjuhlavuotta Liitto toimi jäsenistönsä edunvalvojana viranomaisiin päin ja antoi lausuntoja ajankohtaisista asioista sekä kannanottoja julkisuuteen. Liitto hoiti sisäistä jäsentiedotusta ajankohtaislehdellä, sähköpostitse ja kuukausittain ilmestyvällä uutiskirjeellä sekä kehittäen internetsivuston sisältöä ja sosiaalisen median käyttöä. Liitto järjesti seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja maakunnallisia tapaamisia. Liiton toimihenkilöt ja luottamushenkilöt osallistuivat runsaasti paikallistason toimintaan. Tapahtumat ja edustukset, ks. liitteet vuosikertomuksen lopussa. 4

5 1.1 Vuoden 2018 erityispainotus: Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi Euroopan unioni nimesi vuoden 2018 Kulttuuriperintövuodeksi. Kulttuuriperintövuosi oli sateenvarjo, jonka alla toteutettiin projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa. Suomessa vuoden koordinaatiosta vastaasi Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto oli mukana teemavuoden ohjausryhmässä. Teemavuoden suojelijana toimi presidentti Tarja Halonen. Suomessa vuoden pääteemana oli osallisuus kulttuuriperintöön. Vuoden toteuttamiseen saivat osallistua kaikki halukkaat: kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat. Vuoden kansallisena tavoitteena oli paitsi edistää osallisuutta ja osallistumista myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä. Kotiseutuliiton kannalta tärkeä näkökulma vuoden tavoitteissa oli myös kulttuuriperintö kohtaamisten paikkana ja vuoropuhelun välineenä, sosiaalisena voimavarana. Liitto toteutti kulttuuriperinnön teemavuotta etenkin viestinnän keinoin; kannustimme jäsenyhteisöjämme mukaan teemavuoden viettoon. Teemavuoden tavoitteissa yhdistyivät eurooppalaisuus ja paikallisuus, mikä tuki monia Kotiseutuliiton omia tavoitteita: vuoden aikana kannustettiin tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan samalla sen merkitystä omassa arjessa sekä sitä, mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lappeenrannassa elokuussa (ks. luku 4.3) oli toimintavuoden keskeisin kulttuuriperintötapahtuma, ja päivien keskusteluissa eurooppalainen teemavuosi oli itsestään selvästi näkyvästi mukana. Myös maakunnallisissa tilaisuuksissa (luku 4.4) eurooppalainen kulttuuriperinnön teemavuosi 2018 oli keskeinen keskusteluteema. Maakunnallinen tilaisuus järjestettiin kaikkiaan 11 maakunnassa. Tilaisuuksissa Kotiseutuliiton jäsenyhdistykset, jäsenkunnat ja maakunnan liitto sekä kannattajajäsenet kohtasivat liiton edustajia ja toisiaan ja keskustelivat erilaisista ajankohtaisista teemoista. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät (luku 6.1) oli yksi teemavuoden pääyhteistyökumppaneista ja toteutti osaltaan teemavuotta mm. kannustamalla yhteisöjä keskusteluun ja tapahtumiin. Kulttuuriympäristöpäiviä koordinoidaan Kotiseutuliitosta. Kotiseutuliiton hankkeista Mestarit ja Kisällit oli osa eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden ohjelmaa. Myös liiton muissa hankkeissa teemavuosi pidettiin esillä. Lisäksi liiton viestinnässä ja julkaisuissa huomioitiin teemavuosi monin eri tavoin. Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaosto ideoi ja järjesti seminaarin jaoston teemoista Opetushallituksen tiloissa. Sen evästämänä pidettiin myös keskustelutilaisuus Lappeenrannan kotiseutupäivillä elokuussa Nämä tilaisuudet olivat myös osa eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden ohjelmaa. 5

6 2. JÄSENET Suomen Kotiseutuliiton varsinaisia jäseniä ovat yhteisöt, kuten yhdistykset, säätiöt, kunnat, maakuntien liitot ja valtakunnalliset järjestöt. Lisäksi Kotiseutuliitolla on kannattajajäseninä yksityishenkilöitä, jotka muodostavat Kotiseutuklubin. Jäsenet vaikuttavat Kotiseutuliiton ja kotiseutuliikkeen tulevaisuuden suuntaan mm. vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Vuotta 2017 leimasi edellisen vuoden tavoin liiton jäsenmäärän suuri kasvu. 2.1 Kunniajäsenet Kotiseutuliitolla oli toimintavuoden päättyessä seitsemän kunniajäsentä: kasvatustieteen tohtori h.c. Eeva Ahtisaari, professori Pekka Laaksonen, professori Aarne Laurila, ministeri Jaakko Numminen, professori Veijo Saloheimo, filosofian tohtori h.c. Markku Tanner ja akateemikko Päiviö Tommila. 2.2 Yhteisöjäsenet Kotiseutuliitossa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 848 yhteisöjäsentä. Jäsenistä valtaosa, eli 704 oli paikallisia kotiseutu-, kaupunginosa- ja kyläyhdistyksiä. Alueellisia kotiseutujärjestöjä oli 8, muita alueellisia järjestöjä 6 ja valtakunnallisia järjestöjä 12. Kuntajäseniä oli 100. Liiton jäseninä oli toimintavuoden päättyessä myös kaikki 18 maakunnan liittoa. Kertomusvuoden aikana liiton jäseneksi liittyi 24 yhteisöä. Jäsenrekisteristä poistui tai poistettiin 7 yhteisöä. Kotiseutuliittoon liittyivät vuonna 2018: Bjarne Westermarckin perinneyhdistys, Masalan asukasyhdistys, Piirlahden Kyläyhdistys, Turun Kristillinen Työväenyhdistys, Kakskerran kotiseutuyhdistys, Niinikosken kyläyhdistys, Pederså Ungdomsförening, Pirkkalan Pirkat, Pro Kirkkokatu 1 B, Sapsoperän Kyläyhdistys, Urajärven kartanon ystävät, Urjalan Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Äimäraution Siirtolapuutarhayhdistys, Kallion kulttuuriverkosto, Kansalaisten kasvilenkkiyhdistys, Metsäkulma-Seura, Seinäjärven kyläyhdistys SEKY, Kaskö hembygds- och museiförening, Nastola-Seura, Säkylä-seura, Eloa Herttoniemenrantaan, Tuiskulan seurantaloyhdistys, Sääminki-Seura ja Valkealan museoyhdistys. 2.3 Kannattajajäsenet eli Kotiseutuklubi Luettelo liiton koko jäsenistöstä on kotisivuilla Liitolla on toimintavuoden 2018 päättyessä kannattajajäsenenä eli Kotiseutuklubissa 200 henkilöä. Klubiin liittyi vuoden 2018 aikana 26 uutta henkilöä, mutta klubista myös erotaan herkästi, eroja oli 20. Kotiseutuklubin jäsenet ovat Suomen Kotiseutuliiton kannattajajäseniä. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Klubilaisille lähetetään Kotiseutuliiton jäsenmateriaali kuten Kotiseutuposti-lehti, Kotiseutu-vuosikirja sekä kutsut liiton koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Lisäksi he saavat muita etuja ja tarjouksia sekä retkiä ja tapaamisia. Kotiseutuklubin vuositapaaminen ja illanvietto järjestettiin Lappeenrannan Kasinolla. Illan aikana mm. kuultiin Lappeenrannan Valtakunnallisten kotiseutupäivien suojelijan Arvi Lindin kotiseutuajatuksia ja nautittiin tarjoilusta. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkeä. Ilta päättyi kotiseutulaulujen yhteislauluiltaan Kasinon terassilla. 6

7 2.4 Jäsenpalvelut ja jäsenedut Kotiseutuliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolisia jäsenetuja ja -palveluita. Uusimpana etuna mainittakoon verkkosivupalvelu, jonka myötä yhdistys saa käyttöönsä modernit ja mobiiliyhteensopivat verkkosivut helposti ja nopeasti. Palvelun on ottanut käyttöönsä jo 24 jäsenyhteisöä. Lisäksi paikallismuseoille suunnattu mobiiliopassovellus emuseo on käytössä 27 museolla. Lisäksi jäsenrekisterietu kuuluu liiton uusiin palveluihin. Rekisteri on alle 110 jäsenen yhdistyksille ilmainen ja isommissa kokoluokissa liiton jäsenille on neuvoteltu alennus. Jäsenedut Jäsenmateriaali, vuosikirja ja Kotiseutuposti-lehti Hilja-uutiskirje ja sähköinen Kotiseutuposti sähköpostitse Tuotteet ja julkaisut jäsenhintaan Jälleenmyyntioikeus liiton myyntituotteisiin verkkosivupalvelu -palvelussa emuseo-mobiiliopastesovellus paikallismuseoille -palvelussa Seurantalon esittely maksutta -palvelussa Ennakkotarkastetut mallisäännöt yhdistysten käyttöön (päivitetty 2017) Etuja uuden yhdistyksen perustamiseen (mallisäännöt, ilmainen rekisteröinti PRH:een) Tukea yhdistyksen sääntömuutoksissa (valmiit mallisäännöt, ei vaadita ennakkotarkistusta) 20 % alennus FloMembers-jäsenrekisteristä (alle 110 jäsenen yhteisöille ilmainen) 50 % alennus ilmoitushinnoista liiton julkaisuissa Huomionosoitukset jäsenyhdistysten jäsenille (ansiomerkit, ansiomitalit) Mahdollisuus käyttää Kotiseutuliiton Helsingin keskustan toimistoa kokouksiinsa maksutta Kutsut liiton tilaisuuksiin, koulutuksiin, seminaareihin ja kotiseutupäiville Yhteistyöpalaverit ja alueellinen yhteistyö Jäsenpalvelut Edunvalvonta Neuvonta Koulutustoiminta Seurantalojen korjausneuvonta Tiedotuspalvelut Tietopalvelut Ideoita ja ajatuksia yhdistyksen toimintaan Tietoa järjestötoiminnasta ja alan asioista Ajantasaiset edut ja palvelut on lueteltu liiton nettisivuilla. 3. HALLINTO 3.1 Vuosikokous Kotiseutuliiton vuosikokous pidettiin Lappeenrannassa Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. Vuosikokous vahvisti liiton lähiajan toiminnan painopistealueet, jotka ovat: Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen Uudet toimintamuodot kotiseututyössä Kotiseutuliiton vuosikokous antoi julkilausuman otsikolla Nuorille annettava mahdollisuus sitoutua omalle paikkakunnalle. Julkilausuma verkossa: 7

8 3.2 Valtuuston vaalivaliokunta Vuosikokouksessa valitaan vuosittain valtuuston vaalivaliokunta, joka tekee maakunnallisten kokousten ja liiton jäsenistöltä tulleiden ehdotusten pohjalta esityksensä vuosikokoukselle valtuuston henkilövalinnoista. Vaalivaliokuntaan kuuluivat vuonna 2018 Risto Piekka, Helsinki, Jyrki Haapala, Mikkeli ja Pirjo Karhu, Oulu. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Risto Piekka, joka esitteli ehdotuksen vuosikokouksessa Vuoden 2018 vuosikokous asetti uuden valtuuston vaalivaliokunnan valmistelemaan valtuuston seuraavaa vaalia. Valtuuston vaalin valmisteluvaliokuntaan Veijo Lehto, Elisa Göös, Martti K. Lehto ja Heli-Maija Voutilainen. Puheenjohtajana toimii Veijo Lehto. Tämä valiokunta valmistelee henkilövalinnat vuoden 2019 vuosikokoukselle. 3.3 Valtuusto Valtuuston puheenjohtajana ja samalla Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana toimi professori Janne Vilkuna Orimattilasta. I varapuheenjohtajana toimi jatko-opiskelija Teppo Ylitalo Seinäjoelta ja II varapuheenjohtajana rehtori Irja-Kaisa Lakkala Sodankylästä. Valtuuston kevätkokous pidettiin Tuusulassa ja syyskokous Helsingissä Kokouksissa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Ennen kevätkokousta valtuusto, hallitus ja osa toimihenkilöistä tutustui remontista valmistuneeseen Eduskuntataloon ja tapasi kansanedustaja Sanna Lauslahden (kok.). Alla kokousväki, joka tutustui myös vuoden 2019 Valtakunnallisten kotiseutupäivien tapahtumapaikkoihin ja valmisteluihin Tuusulassa. 8

9 Valtuuston syyskokouksen jälkeen liiton toimistolla juhlistettiin alkamassa olevaa Kotiseutuliiton 70-vuotisjuhlavuotta ja julkistettiin Vuoden kotiseututeko. Oikeanpuoleisessa kuvassa keskellä liiton puheenjohtaja Janne Vilkuna. Valtuuston jäsenet vuonna 2018 Maakuntien edustajat: Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa/etel. Pohjois-Pohjanmaa/pohj. Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa/itäinen Uusimaa/läntinen Uusimaa/Ekyl ry Uusimaa (Helka) Uusimaa (Helka) Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Asiantuntijajäsenet: Kuntaliitto: Maakuntaliitot: Kansallisarkisto: Kaupunkityö / järjestöt: Yliopistomaailma: käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Lappeenranta jatko-opiskelija Teppo Ylitalo, Lapua kotiseutuneuvos Helena Partanen, Mikkeli varatuomari Paavo Enroth, Kajaani Elisa Göös ( saakka) sairaanhoitaja Eeva Sahari, Pilpala ( alkaen) YTM Helena Anttiroiko-Mehtälä, Kokkola museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen ( saakka) amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi, Jyväskylä ( alkaen) yrittäjä, merkonomi Raino Ojansivu, Pyhtää intendentti Helka Savikuja, Kemi rehtori Irja-Kaisa Lakkala, Sodankylä FM Pasi T. Kuusiluoma, Tampere sähköinsinööri Jaakko Heinimäki, Laihia FT Laura Jetsu, Ilomantsi toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, Nivala sairaanhoitaja Pirjo Karhu ( saakka) TkT Jouko Arvola, Oulu ( alkaen) luokanopettaja Anna-Maija Korhonen rehtori Martti K. Lehto ( saakka) lehtori Ilkka Murto, Asikkala ( alkaen) kunnanjohtaja, eläkk. Tapani Rihtimäki, Eurajoki FM Eliisa Jäntti, Porvoo valokuvaaja, yrittäjä Henna Mitrunen museoturvallisuusasiantuntija Mikko Perkko, Espoo VTM Tarja Koskela, Helsinki varatuomari Veijo Lehto ( saakka) YTM Keijo Lehikoinen, Helsinki ( alkaen) varatuomari Tapio Jokinen, Turku fysioterapeutti Marja Virpi, Mynämäki erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto, Helsinki kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, Vaasa johtaja Vuokko Joki, Kansallisarkisto Oulu VTT Timo Aro, MDI professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto 9

10 3.4 Hallituksen vaalivaliokunta Hallituksen vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Mikko Perkko. Jäsenet: Paavo Enroth, Eliisa Jäntti ja Hanna Järviluoma. 3.5 Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2018 aikana 8 kertaa ja piti lisäksi kaksi sähköpostikokousta. Hallituksen puheenjohtajana toimi FM Kirsi Moisander, Leppävirta, varapuheenjohtajana kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko, Espoo ja jäseninä sosionomi Jorma Hämäläinen, Tuusula/Sastamala, historioitsija Pia Puntanen, Mikkeli, kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus, Kokkola, filosofian maisteri Tuula Salo, Helsinki sekä toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo, Turku. Lisäksi valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat osallistuivat hallituksen työskentelyyn. Hallituksen viimeisessä kokouksessa kiitettiin pois jäävää hallituksen pj Kirsi Moisanderia (oikealla). Kuvassa vasemmalla liiton pj Janne Vilkuna ja keskellä toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. 3.6 Neuvottelukunnat Seurantaloasiain neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2018 aikana kaksi kertaa ja teki esityksen seurantalojen avustuspäätöksistä Kotiseutuliiton hallitukselle. Kertomusvuonna liiton hallitus teki opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun käytännön mukaisesti avustuspäätökset tämän lausunnon pohjalta. Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii seurantaloasian työvaliokunta, joka kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa. Puheenjohtaja: Hannu Sulin. Jäsenet: Toiminnanjohtaja Riku Ahola, Kansantalojen Liitto ry; kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankola, Suomen Nuorisoseurat ry; kyläasiamies Tuomo Eronen, Suomen Keskusta; toimituspäällikkö, kehityspäällikkö Mikaela Groop, Finlands Svenska Marthaförbund ja Marttaliitto, erityisasiantuntija Hanna-Lena Fallenius- Tuurihalme ja 12/2018 alkaen Matleena Haapala, Ympäristöministeriö; erikoistutkija Harri Metsälä, Museovirasto; palokuntajohtaja Petri Jaatinen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö; verksamhetsledare Kim Österman, Finlands Svenska Ungdomsförbund; hallintojohtaja Jaakko Kivinen, Pro Agria Keskusten Liitto; toiminnanjohtaja Anssi Leskelä, Sosialidemokraattinen Puolue; järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto; ylitarkastaja Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö; rakennusneuvos Liisa Munsterhjelm, opetus- ja kulttuuriministeriö; Juhani Nenonen, Suomen Kylät ry; talousjohtaja Kirsi Poikonen, Raittiuden Ystävät; 10

11 toiminnanjohtaja Tom Sandström, Finlands svenska hembygdsförbund; erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto. Asiantuntijajäsenet: rakennustutkija Johanna Hakanen/Lasse Majuri ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Sihteeri: hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö/Johanna Heikkilä. 3.7 Jaostot ja työryhmät Jaostojen tehtävänä on toimia hallituksen alaisina asiantuntijaeliminä, valmistella hallitukselle omaa alaansa koskevia asioita ja tehdä tarvittaessa niistä aloitteita. Jaostot tuovat liiton hallintoon merkittävän lisän asiantuntemusta eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien piiristä. Jaostot kokoontuivat vuoden aikana tarvittaessa. Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaosto Jaoston tehtävänä on seurata aiheesta käytävää keskustelua ja yhteiskunnallista kehitystä. Jaosto tekee aloitteita Kotiseutuliiton hallitukselle toimintatavoista, jotka kehittävät liiton toimintaa päälinjan mukaisesti ja joiden avulla liitto vaikuttaa yhteiskunnan asenneilmapiiriin. Jaosto toimii yhdyssiteenä erilaisten toimijakenttien välillä. Jaoston puheenjohtaja: Sampo Suihko. Jaoston jäsenet: professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto, puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, Vuosaari-seura, kehittämispäällikkö Anu Talka, Etelä-Karjalan liitto, opettaja Kaisa Tamminen, Kyyjärven kunta, dosentti Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti, vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto, Opetushallitus ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Uudet toimintamuodot kotiseututyössä -jaosto Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa toimintaympäristöissä, osallistua erityisesti lähidemokratiasta ja kansalaisosallistumisesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaosto seuraa ajankohtaista hallintorakenteiden muutosta etenkin osallisuuden näkökulmasta. Jaoston puheenjohtaja: Sampo Purontaus. Jaoston jäsenet: kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, puheenjohtaja Pasi Karjalainen, Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto, erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto, dosentti Emilia Palonen, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Jari Pietiläinen, Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry, koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, Suomen Lukiolaisten liitto ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Kaupunkijaosto Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa kaupunkiympäristöissä, osallistua aiheesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaoston tehtävänä on myös suunnitella ja tukea urbaanien alueiden kotiseututyötä, toimia Vuoden kaupunginosa -kilpailun esiraatina ja valmistella urbaaniin kotiseututyöhön liittyvä keskustelutilaisuus esimerkiksi Valtakunnallisille kotiseutupäiville. Jaoston puheenjohtaja: Tuula Salo. Jaoston jäsenet: toiminnanjohtaja Riina Koivisto, Vantaa-seura, VTM Tarja Koskela, Kotiseutuliiton valtuusto, Helsinki, järjestösihteeri Kristel Nyberg, Ekyl ry, Espoo, historioitsija Pia Puntanen, Kotiseutuliiton hallitus, Mikkeli, toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo, Turkuseura, toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka, Helka ry, Helsinki ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander sekä toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Talous- ja säätiötyöryhmä Kotiseutusäätiön valmistelutyöryhmä valmistelee Kotiseutuliiton hallituksen päätöksen mukaan Kotiseutusäätiön perustamista. Työryhmä myös valmistelee liiton taloutta koskevia toimenpiteitä erityisesti varainhankintaan ja sijoituksiin liittyen. Työryhmä tekee tarvittaessa kehitysehdotuksia hallitukselle. Puheenjohtaja: Kirsi Moisander. Jäsenet: varatuomari Veijo Lehto, historioitsija Pia Puntanen, FM Tuula Salo, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander ja talouspäällikkö Paula Hirvonen. 11

12 Paikallismuseo- ja arkistotyöryhmä Työryhmän tehtävänä on kartoittaa museokenttää ja valmistella liiton lähivuosien paikallismuseotyötä. Ryhmä työskentelee etenkin EU-tietosuojadirektiivin ja tietosuojalain vaikutusten selvittämiseksi ja Kotiseutuliiton kotiseutuarkistoja koskevan suosituksen päivittämiseksi. Puheenjohtaja: Janne Vilkuna. Jäsenet: koordinaattori Sini Hirvonen/Jonina Vaahtolammi, Kotiseutuliiton valtuuston jäsen FM Eliisa Jäntti, Museoviraston erikoistutkija Marianne Koski, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon tutkija Eero Salmio, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja jatkoopiskelija, valtuuston varapuheenjohtaja Teppo Ylitalo. Sääntötyöryhmä Sääntötyöryhmän tehtävänä oli valmistella sääntömuutos vuoden 2018 vuosikokoukselle. Puheenjohtaja: Teppo Ylitalo. Jäsenet: toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, varatuomari Veijo Lehto, VTM Risto Piekka sekä toimihenkilöistä Riitta Vanhatalo ja Liisa Lohtander. Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunta 2018 Päätoimittaja: Riitta Vanhatalo. Toimituskunta: Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna. 3.8 Palkintoraadit Vuoden kaupunginosa -raati: Kaupunkijaosto Vuoden kotiseututeko -raati: Kotiseutuliiton hallitus Vuoden kotiseutuyhdistys -raati: Valinnassa ei ollut varsinaista raatia, esikarsinnan suorittivat liiton järjestöpäällikkö ja hallintosihteeri, minkä jälkeen liiton hallitus valitsi voittajan. Vuoden kotiseututeos -kilpailun raati Puheenjohtaja: Tuula Salo, jäsenet: Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma. Voittajateoksen valitsi finalistien joukosta tietokirjailija, taidehistorioitsija Anna Kortelainen (ks. vuosikertouksen kansikuva). 4. JÄRJESTÖTOIMINTA 4.1 Lausunnot ja edunvalvonta Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö. Sen tärkein tehtävä on jäsenistön edunvalvonta ja neuvonta kotiseututyöhön, paikallisuuteen ja kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Lausunnot ja julkilausumat vuonna 2018: lausunto sisäministeriölle: Esitys ampuma-aselain muutoksesta huomioi museotoiminnan tarpeet lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle: Lausunto kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseen vuosikokouksen julkilausuma: Nuorille annettava mahdollisuus sitoutua omalle paikkakunnalle lausunto ympäristöministeriölle: Lausunto rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain muuttamisesta julkilausuma: Jokaisenoikeus korvaamaan vanha jokamiehenoikeus-termi Suomen Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteet : Kansalaisyhteiskunnan tukeminen on tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvointityötä 12

13 Lisäksi Kotiseutuliitto antoi vuonna 2018 valtioneuvoston kanslialle 7 lausuntoa kotiseutuneuvoksen arvonimen myöntämisestä. Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2018 kotiseutuneuvoksen arvon seuraaville henkilöille: Hartikainen, Soini, Hämeenlinna, Honkimäki, Esa, Lapua, Kuparinen, Hannu, Oulu, Niemistö, Kirsti, Urjala, Toivonen, Seppo, Lahti, Vehmala, Raija, Kangasniemi, Suominen, Tauno, Loimaa. Kotiseutuliitto onnitteli heitä kaikkia. 4.2 Koulutustoiminta Seurantalojen korjaukseen ja avustusten hakemiseen liittyvä koulutustoiminta, katso luku 5. Koulutukset paikallismuseoille, katso luku Valtakunnalliset kotiseutupäivät 70. Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa Kotiseutupäivien pääjärjestäjä olivat Lauritsala-seura ry ja Suomen Kotiseutuliitto. Tapahtuman suojelija oli uutisankkurilegenda Arvi Lind. Suurin osa kotiseutupäivien ohjelmasta sijoittui Lappeenrantaan, mutta joka puolella Etelä-Karjalaa tapahtui. Imatra oli näkyvästi mukana, ja kaikki maakunnan kunnat sekä maakunnan liitto osallistuvat päivien järjestelyihin. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Lauritsala-seura ry:n puheenjohtaja ja Kotiseutuliiton valtuutettu Anne-Maija Laukas. Toimikunnan sihteerinä ja koko tapahtuman koordinaattorina toimi Lauritsalaseuran jäsen ja Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Haakana. Kotiseutupäivien teemaotsikko oli Kotiseutu miu mau mukkaa. Teema kertoo, kuinka jokainen voi omalta osaltaan luoda kotiseutunsa mieleisekseen osallistumalla ja yhteisöllisyydellä. Osallistumalla voi luoda kotiseudustaan paikan, jossa viihtyy ja jossa on hyvä olla ja asua. Tämä myös vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä sekä antaa pohjaa yhteisille näkemyksille kotiseudun kehittämiseksi. Päivien osallistumispaketin lunasti 250 henkilöä. Valtakunnallisten kotiseutupäivien osallistujamääriä Kotiseutugolf 7 henkeä Avausseminaari 93 henkeä Kaupungin tervetulovastaanotto 107 henkeä Lauritsala -dokumenttifilmin ensi-ilta 200 henkeä Torilounas Satamatorilla 181 henkeä Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 171 nimensä ilmoittanutta Keskustelukammarit, kolme tilaisuutta, yhteensä 142 henkeä Kotiseutuklubi 80 henkeä Kotiseuturetket yhteensä 254 henkeä Kotiseutugaala 241 henkeä Avajaiset 1000 henkeä Kotiseutumarkkinat myyjiä / toiminnan esittelijöitä 38 kpl Maakuntalaulujen yhteislauluilta 100 henkeä Pallorock-ilmaisfestivaaliin osallistui satoja henkilöitä illan aikana Vuoden 2019 Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään Tuusulassa teemalla Kulttuuri liikuttaa. Vuoden 2020 Valtakunnalliset kotiseutupäivät vietetään Kokkolassa ja 2021 Oulussa. 13

14 4.4 Maakunnallinen kotiseututoiminta Hyvät edellytykset maakunnalliseen toimintaan on tarjonnut maakuntien liittojen kuuluminen Kotiseutuliiton jäsenkuntaan. Kotiseutuliitto on entisestään kehittänyt yhteistyötä maakuntien liittojen kanssa sekä liiton jäsenyhdistysten ja -kuntien välistä yhteistyötä. Myös koulutustoiminnassa alueellisuus otetaan aina huomioon. Maakuntien liittojen kulttuurivastaavat kutsuttiin yhteiseen vuosittaiseen tapaamiseen Osallistujia oli 14 maakunnan liitosta sekä Kotiseutuliitosta. Keskustelun pääteemoja olivat mm. kulttuuriperinnön teemavuosi sekä kulttuurin asema maakuntauudistuksessa. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja esitteli lisäksi Kotiseutuliiton toimintasuunnitelman vuodeksi Kertomusvuoden aikana liitto järjesti myös 11 maakunnallista kotiseutukokousta yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa. Maakunnallisiin kokouksiin kutsuttiin kaikki ko. maakunnan jäsenyhteisöt keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja valitsemaan maakunnan ehdokas liiton valtuustoon. Maakuntien liittojen lisäksi liiton jäsenistöön kuuluu myös aluejärjestöjä ja muita alueellisesti toimivia yhteisöjä, joiden myötä maakunnallisen kotiseututyön näkökulma on vahvistunut entisestään. 4.5 Paikallistoiminta Kotiseututyö on peruslähtökohdiltaan paikallista toimintaa, jonka tehtävät ja työmuodot määräytyvät paljolti paikallisista erityispiirteistä lähtien. Kotiseututyön painopiste onkin luonnollisesti paikallistasolla, jossa liiton jäsenyhdistykset omine verkostoineen toimivat. Kotiseutuliiton viestinnässä nostetaan esille paikallistason toimintaa, mm. verkkosivujen tapahtumissa ja Kotiseutuposti-lehden artikkeleissa. Liiton henkilökunta ja luottamushenkilöt ovat eri tavoin toimintavuoden aikana hoitaneet yhteyksiä jäsenyhteisöihin. Ks. vuosikertomuksen liitteet vierailuista ja puheenvuoroista. Liiton toimisto on saanut vastaanottaa jäsenyhteisöiltä ja eri kotiseututyötä tekeviltä laitoksilta lukuisia kotiseutujulkaisuja. Useat jäsenyhteisöt lähettävät omat tiedotuslehtensä liiton toimistoon. 4.6 Tunnustuksenosoitukset ja palkitsemiset Liiton korkein tunnustuksenosoitus on Kotiseututyön ansiomitali. Mitalin saaminen edellyttää valtakunnallisia tai maakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Ansiomitalit myöntää liiton hallitus ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalaillassa. Vuonna 2018 ansiomitaleja myönnettiin kymmenen. Kotiseututyön ansiomitalin saivat vuonna 2018 kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen, Turku, toiminnanjohtaja Heidi Martikainen, Tampere, ministeri Raimo Sailas, Helsinki, valtiotieteiden maisteri Risto Piekka, Sammatti, maanviljelijä Osmo Polvinen, Sotkamo, päätoimittaja Ilkka Seppä, Pieksämäki, kotiseutuneuvos Erkki Sillanpää, Valkeala, puheenjohtaja Raija Tuuliainen, Lemi, yrittäjä Heikki Valijoki, Evijärvi, teologian tohtori Antti Vanhanen, Lappeenranta. 14

15 Ansiomitalin lisäksi Kotiseutuliitolla on kolmiasteinen ansiomerkkijärjestelmä. Pronssisen merkin saajista päättää kukin jäsenyhteisö itse. Hopeisesta ja kultaisesta ansiomerkistä päättää Kotiseutuliiton hallitus jäsenyhteisöjen esityksestä. Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin (66 kpl, myöntämisjärjestyksessä) saivat vuonna 2018: Timo Paakki, Kempele, Unto Kärkkäinen, Kaavi, Hanna-Maija Saarimaa, Salo, Samuli Isola, Kerava, Tanja Koivunen, Turku, Kaija Väisänen, Turku, Heikki Jämsén, Pihtipudas, Ari Kahilainen, Pihtipudas, Jukka Kananen, Pihtipudas, Juha Kivinen, Pihtipudas, Kari Parkkonen, Pihtipudas, Virpi Pihlaja, Pihtipudas, Kirsti Pulkkinen, Pihtipudas, Raili Urpi, Pihtipudas, Anne Viander, Pihtipudas, Seppo Mikola, Pyhtää, Raija Ikonen, Leppävirta, Tuija Vuorela, Merikarvia, Yrjö Jauhiainen, Vantaa, Tapio Mäkinen, Ylöjärvi, Juhani Latoniemi, Ylöjärvi, Veikko Olavi Aronen, Tampere, Kaija Lehtinen, Tampere, Raili Viipuri, Tampere, Pia Lehtinen, Tampere, Yrjö Aspiola, Liperi, Väinö Hiltunen, Kangasala, Esa Kotilainen, Kouvula/Kuusankoski, Reino Uusitalo, Pyhtää, Marja-Liisa Saarinen, Lieto, Jouni Syvänperä, Toivakka, Uolevi Salminen, Paimio, Ilmari Karhu, Isokyrö, Kari Juhani Kotilainen, Jyväskylä, Eila Peura, Saaarijärvi, Reino Ahola, Saarijärvi, Matti Elo Turku, Paula kärki, Lappeenranta, Jouko Nuikamaa, Lappeenranta, Pekka Suonsivu, Lappeenranta, Juha Homma, Askola, Terttu Homma, Askola, Asko Jäntti, Askola, Rauni Freyberg, Mikkeli, Hannu Mäkelä, Hausjärvi, Anna-Kaarina Jaakkola, Hausjärvi, Eeva-Liisa Heinonen, Hausjärvi, Olli Pihlflyckt, Hämeenlinna, Esko Ihalainen, Hausjärvi, Liisa Keravuori, Hausjärvi, Risto Piironen, Nurmes, Olli Porra, Turku, Kimmo Seppänen, Lahti, Eila Kymäläinen, Kisko, Antero Tala, Espoo, Paula Sinikka Kultanen, Evijärvi, Antti Välimäki, Ilmajoki, Heimo Samuli Vahteristo, Säkylä, Leena Jokinen, Karstula, Juha Mäkinen, Kerava, Irmeli Isokivijärvi, Hämeenlinna, Jouni Lehtonen, Hämeenlinna, Raimo Mäkelä, Hämeenlinna, Minna Puntila, Hämeenlinna, Leena Sarkkola, Hämeenlinna, Ulla Tupala, Hattula. Kotiseutuliiton hopeisen ansiomerkin (38 kpl, myöntämisjärjestyksessä) saivat vuonna 2018: Erkki Heiskanen, Heinola, Matti Lunkka, Heinola, Anna Näyhä, Kempele, Jaakko Penttilä, Kempele, Maija Jaakola, Helsinki, Pentti Pylvänäinen, Kempele, Alpo Salonen, Turku, Jari Stenroos, Merikarvia, Sirkka Paikkala, Helsinki, Eini Kivistö, Vähäkyrö, Risto Kiviranta, Vähäkyrö, Ville Sariola, Kerava, Jukka Ingerttilä, Raahe, Pirkko Ahokas-Tuohinto, Raahe, Liisa Ingerttilä, Raahe, Tuulikki Lampinen, Mikkeli, Anja Jääskeläinen, Mikkeli, Hannele Koivula, Turku, Sinikka Valtonen, Mikkeli, Elina Pietilä, Hausjärvi, Antti Mäkelä, Hausjärvi, Tauno Juuri, Hausjärvi, Mikko Kujala, Evijärvi, Olli Ruohinen, Evijärvi, Vappu Haapala, Kempele, Aimo Hilakivi, Siikajoki, Raili Kesti, Oulu, Annikki Lampela, Kempele, Heino Petäjämaa, Oulu, Liisa Petäjämaa, Oulu, Pentti Syrjäpalo, Siikajoki, Aulis Ilmari Nevalainen, Lieksa, Kaija Laine, Eura, Pia Haakana, Lappeenranta, Matti Halme Heinola, Taisto Juhani Lehmusvuori, Heinola, Jaakko Lehtinen, Tampere, Timo Vasara, Sastamala. Kotiseutuliiton pronssisen ansiomerkin (37 kpl, myöntämisjärjestyksessä) saivat vuonna 2018: Juhani Parikka, Espoo, Ensio Töttö, Kouvola, Toivo Maaranen, Kouvola, Timo Setälä, Kouvola, Eeva Leena Hailio, Eura, Vesa Kumpulainen, Pihtipudas, Pia Painokallio, Pihtipudas, Simo Puranen, Pihtipudas, Juha Siekkinen, Pihtipudas, Hannele Rouhiainen, Säkylä, Esko Oikarinen, Suomussalmi, Aimo Kalmeenoja, Säkylä, Jukka Tikka, Mikkeli, Jorma Tiitinen, Mikkeli, Asko Myllymäki, Hämeenkyrö, Matti Lähteenmäki, Hämeenkyrö, Kirsti Toivonen, Salo, Martti Tulonen, Salo, Matti Isotalo, Salo, Reijo Reunanen, Salo, Pentti Siltanen, Sastamala, Raimo Haavisto, Sastamala, Pertti Peuraniemi, Sastamala, Pauli Mäenpää, Sastamala, Heikki Kupiainen, Mikkeli, Martti Pellikka, Nurmes, Heikki Latvatalo, Seinäjoki, Irma-Liisa Juuti, Helsinki, Tarja Nenn, Turku, Jari Korpela, Säkylä, Päivi Linna, Hausjärvi, Timo Metsola, Hausjärvi, Aki Ranta, Hausjärvi, Anu Ylimäki, Hausjärvi, Terttu Aho, Eurajoki, Sirkka Salomaa, Eurajoki, Sanna Ojala, Eurajoki. Liiton standaareja myönnettiin tai lunastettiin palkitsemistarkoituksiin 10 kappaletta. Kilpailuissa palkitut Palkintoraadit on esitelty luvussa 3.8. Vuoden kotiseututeos 2018 Ilkka Teerijoki: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina Teoksen on kustantanut Hämeenlinna- Seura. Valinnan teki taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Kotiseutuliiton nimittämä raati valitsi finalistit. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyörymisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta ja erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat 15

16 ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä pitkään. Voittaja julkistettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla. Ehdotuksia Vuoden kotiseututeokseksi tuli yhteensä 45 kpl. Vuoden kotiseutuyhdistys 2018 Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. Palkinnon perusteluissa nostetaan esiin yhdistyksen vahva kehittämisote. Yhdistyksen omistaman Rovaniemen kotiseutumuseon toiminnan painopisteitä ovat mm. hanketoiminta, brändin kirkastaminen ja digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen. Kehittämishenkeä osoittaa, että yhdistys sai juuri Museoviraston Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoituksen lasten ja erityisryhmien museo-opastuksien kehittämiseen. Liitto valitsi Vuoden kotiseutuyhdistyksen kuudennen kerran. Valinta tehtiin yhdistysten vuosikertomusten perusteella. Vuoden kotiseutuyhdistys -palkintoa tavoitteli tänä vuonna 50 kotiseutuyhdistystä. Ehdokkaiden joukossa oli perinteisiä kotiseutuyhdistyksiä, kyläyhdistyksiä, kaupunginosayhdistyksiä, erilaisia museo- ja kulttuuriyhdistyksiä sekä aluejärjestöjä. Vuoden kaupunginosa 2018 Espoon Kauklahti. Kauklahti on Espoon ensimmäinen Vuoden kaupunginosa -tunnustuksen saanut kaupunginosa. Perusteluissa todetaan, että yhteisöllisyys ja monimuotoinen asukasaktiivisuus on ollut Kauklahdessa poikkeuksellisessa kasvussa jo usean vuoden ajan. Viime aikoina myös paikalliset yrittäjät ovat tuoneet Kauklahteen uutta yhteisöllisyyttä. Kaikkiaan ehdotuksia Vuoden kaupunginosaksi tuli 368, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kotiseutuliitto kiinnittää jatkuvasti huomiota kaupunginosien asemaan ja tehtäviin kotiseututyössä. Liitto valitsi Vuoden kaupunginosan nyt 18. kerran. Valinnalla liitto korostaa kaupunkien eri kaupunginosien aktiivisuuden ja kansalaistoiminnan merkitystä viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentajina. Vuoden kotiseututeko 2018 Vuoden kotiseututeko -palkinto myönnettiin 13-vuotiaalle Jaakko Rikalaiselle kansallispukuharrastuksesta ja käsityötaitojen ylläpitämisestä. Rikalainen edustaa uutta kansallispukuja harrastavaa, käyttävää ja valmistavaa sukupolvea. Kansallispuvun tekemisen opettelu vie tietotaitoa eteenpäin tuleville sukupolville. Hän on lisäksi kannustava esimerkki siitä, että pojat voivat harrastaa kansallispukuja ja niiden ompelemista. Liitto arvostaa myös Jaakko Rikalaisen rohkeutta tuoda esiin ompeluharrastustaan ja näin tuulettaa vanhakantaisia ja usein sukupuolittuneita käsityksiä lasten kiinnostuksen kohteista. Edessä toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja palkittu Jaakko Rikalainen. Takana valtuuston pj Janne Vilkuna ja hallituksen pj Kirsi Moisander. 4.7 Yhteistyö ja jäsenyydet eri yhteisöissä Suomen Kotiseutuliitolla on toimivat yhteydet valtiovaltaan, eri ministeriöihin ja keskusvirastoihin sekä valtakunnallisiin järjestöihin. Liiton yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on toteutunut erityisesti seurantalojen korjaushankkeessa ja yleisessä toiminnan kehitystyössä. Yhteistoiminta ympäristöministeriön kanssa on ollut tiivistä erityisesti Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä. Liitolla on edustus Museoviraston kulttuuriperintöasiain neuvottelukunnassa. Liiton edustajat organisaatioissa, joissa liitto on jäsenenä tai joihin on kutsuttu liiton edustaja, ks. liite. 16

17 4.8 Kansainväliset yhteydet Suomen Kotiseutuliiton kansainväliset yhteydet keskittyivät kulttuuriperintötyön eurooppalaiseen ulottuvuuteen: edustukseen European Heritage Days -ohjelmassa ja Europa Nostra -järjestössä. Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander edustaa Suomea Euroopan neuvoston ja Euroopan komission European Heritage Days (EHD) -ohjelmassa, jossa on edustettuna 50 maata. Lokakuussa 2017 Lohtander valittiin ohjelman puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle, ja lokakuussa 2018 Lohtander johti European Heritage Days Assemblyn Strasbourgissa. Järjestöpäällikkö toimi myös European Heritage Stories -hankehaun kansainvälisessä arviointiruhmässä. Hän piti tiiviisti yhteyttä niin Euroopan neuvoston ja komission kuin muiden maiden EHD-edustajiin sekä osallistui kansainvälisiin konferensseihin ja kokouksiin kertomusvuoden aikana. EHD:n kansallisesta toteutuksesta ks. luku 6.1. European Heritage Days Assembly järjestettiin Strasbourgissa lokakuussa Europa Nostra -järjestön valtuustossa Kotiseutuliittoa edusti vuonna 2018 viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme. Hän osallistui myös Euroopan komission Voices of Culture Social Inclusion: Partnering With Other Sectors työpajaan ja kuulemistilaisuuteen, jossa selvitettiin kulttuurialan mahdollisuuksia osallistamiseen Euroopassa, sekä työpajan jälkeen raportin ja erityisesti sen johtopäätösten kirjoittamiseen. 5. SEURANTALOTOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö delegoi vuonna 2003 Kotiseutuliiton tehtäväksi avustusten jakamisen seurantalojen kunnostamiseen. Kertomusvuonna Kotiseutuliiton hallitus teki sovitun käytännön mukaisesti avustuspäätökset Seurantaloasian neuvottelukunnan lausunnon pohjalta (ks. neuvottelukunnat s. 10.). Seurantaloasiain neuvottelukunnalle laaditaan oma toimintakertomus. Korjausavustukset 2018 Vuonna 2018 Valtion talousarvioon varattiin veikkausvoittovaroista seurantalojen korjausavustuksiin, tähän liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan euroa, josta jaettiin korjausavustuksina seurantaloja omistaville yhdistyksille euroa. 17

18 Hakemuksia jätettiin yhteensä 237 kpl (edellisvuonna 261 kpl). Sähköisiä hakemuksia saapui 150 kpl (edellisvuonna 78 kpl). Uusia hakijoita oli 20 (edellisvuonna 18). Hakijoista 49 oli ruotsinkielisiä, vuosina 2017 ja 2018 heidän osuutensa oli viidennes kaikista hakijoista. Monien sähköisisten hakemusten liitteistä edelleen merkittävä osa lähetetään paperilla tai sähköpostilla. Avustusta myönnettiin 173 yhdistykselle eli 73 %:lle hakijoista. Esityksessä avustus on keskimäärin avustuksen saajaa kohti. Avustusta saavista taloista 112 luokiteltiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja/tai ne ovat suojeltu asematai yleiskaavassa; näiden talojen avustus oli keskimäärin Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden saama avustus oli keskimäärin euroa. Hyvän korjauksen palkinto Hyvän korjauksen pääpalkinto myönnettiin vuonna 2018 Haminankylän nuorisoseuralle Hausjärvelle. Kunniamaininnat puolestaan myönnettiin Pedersöreen Kållby Samlingshus rf:lle ja Lepplax byaförening rf:lle. Pääpalkinnon saaja huomioitiin yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa. Palkinnon luovuttivat Johanna Heikkilä ja Sanna Käyhkö sekä neuvottelukunnan jäsen Hannu Ala-Sankola Suomen Nuorisoseurat ry:stä. Hyvän korjauksen palkinnosta ja seurantalojen korjauksista oli useita lehtijuttuja ja asia sai myös somenäkyvyyttä. Pääpalkinto vuonna 2018: Kotipirtti (1925), Haminankylän Nuorisoseura ry, Hausjärvi Seurantalosivustolla oli vuoden 2018 lopussa perustiedot talosta. Uusia tunnuksia on jaettu vuoden aikana ja joitakin uusia taloja on lisätty sekä muutamia taloja myös poistettu sivustolta. Sivuston kehittämisrahaa on ylläpidon lisäksi käytetty teknisiin parannuksiin. Seurantaloasian neuvottelukunnan päätöksellä sivusto on jatkossa mahdollista avata maksua vastaan myös muille kuin sivustoa ylläpitävien keskusjärjestöjen jäsenyhdistyksille. Muutama yhdistys on ottanut tämän mahdollisuuden käyttöönsä. Seurantaloasioiden viestintä Sosiaalinen media Jatkettiin ylläpitoa ja seurantalot olivat esillä myös Kotiseutuliiton somekanavissa sekä kulttuuriymparistomme.fi -palvelussa (nettisivu ja Facebook). Seurantalot-uutiskirje Sähköinen uutiskirje alkoi ilmestyä vuonna Vuoden 2018 aikana se julkaistiin kahdesti. Kirje lähetettiin neuvottelukunnan edustajille, joita pyydettiin välittämään sitä eteenpäin ja lisäksi sitä jaettiin useissa muissa kanavissa. 18

19 6. HANKKEET JA PROJEKTIT 6.1 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät European Heritage Days Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokasyksyinen tapahtuma, joka aktivoi ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä puolesta ympäri koko Euroopan. Ohjelmaa hallinnoivat Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio. Tapahtumat keskittyvät syyskuuhun. Vuonna 2018 pääajankohtaa vietettiin viikon ajan teemalla Tunne perintösi, jaa tarinasi. Teimme yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sekä Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden kanssa. Teema kiinnosti laajalti ja se otettiin sekä tapahtumajärjestäjien että median parissa hyvin vastaan. Kiinnostava aihe ja kulttuuriperinnön teemavuosi näkyivät tapahtumien määrän ja medianäkyvyyden lisääntymisenä. Osana kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain myös Valtakunnallista seurantalopäivää. Suomessa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä johtaa ja työryhmän asettaa ympäristöministeriö. Kotiseutuliitolla oli vuonna 2018 kaksi edustajaa kulttuuriympäristöpäivien työryhmässä. Liitto teki ympäristöministeriön kanssa edellisvuosien tapaan erillisen sopimuksen, jonka myötä päivien kansallinen ja kansainvälinen koordinaatio toteutetaan korvausta vastaan Kotiseutuliitossa. Hanketta koordinoivat Liisa Lohtander ja Jonina Vaahtolammi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien materiaali on osoitteessa: Hankkeesta on tehty erillinen raportti. 6.2 Kulttuuriymparistomme.fi-palvelu Kulttuuriymparistomme.fi-palvelu esitteli vuonna 2018 rakennettua ympäristöä, arkeologista kulttuuriperintöä ja kulttuurimaisemia. Palvelussa julkaistaan kulttuuriympäristöön liittyviä uutisia, tapahtumia ja artikkeleita. Käytännön toimitustyöstä huolehti Kotiseutuliitossa työskentelevä toimittaja, jonka tukena ovat päätoimittaja ja toimituskunta. Palvelun toimittajana työskenteli vuoden 2018 aikana Jonina Vaahtolammi. Toimitustyön hoitaminen Suomen Kotiseutuliitossa päättyi vuoteen 2018 Museoviraston päättäessä jatkossa tuottaa toimitustyön omana työnään. 6.3 Kotiseutusäätiön valmistelu ja Kotiseudulle-keräys Suomen Kotiseutuliiton hallitus teki kesäkuussa 2014 päätöksen aloittaa Kotiseutusäätiön perustamisen valmistelut. Valtakunnallisesti toimivan säätiön missio on suomalaisen identiteetin ja paikallisen kotiseututyön tukeminen. Kotiseudulle-keräykselle rahankeräyslupa uusittiin kaksivuotisena vuonna Keräyksestä tiedotettiin valtakunnallisesti ja kampanjoitiin etenkin sosiaalisessa mediassa. Niin yksityishenkilöt kuin liiton lukuisat jäsenyhteisöt ovat tehneet lahjoituksia keräystilille. Vuoden 2018 lopussa keräyssaldo oli noin puolet säätiön perustamiseen vaadittavasta summasta, eli noin euroa. 6.4 Turun Kansainväliset Kirjamessut Turun Kansainväliset Kirjamessut on Turussa vuosittain lokakuun alussa järjestettävä messutapahtuma. Suomen Kotiseutuliitto oli mukana perustamassa messuja, ja messut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Kotiseutuliitto on mukana messujen päätoimikunnassa. Vuonna 2018 Kotiseutuliitto osallistui messuille Vuoden kotiseututeoksen julkistamisella (ks. kansikuva, voittaja esitelty luvussa 4.6). 19

20 6.5 Mestarit ja kisällit -hanke Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Mestarit ja kisällit -hanke tuo lapset, nuoret ja eläkeikäiset yhteen paikalliskulttuurin äärelle. Toiminnallisissa kotiseuturyhmissä tutustutaan uusiin ja vanhoihin perinteisiin sekä lähialueen paikkoihin ja opitaan vastavuoroisesti tietoja ja taitoja ylisukupolvisesti. Mestarit ja kisällit -hankkeella halutaan mahdollistaa eri-ikäisten osallisuus omaan kotiseutuun sekä avata kotiseututyötä uusille ja tarkoituksenmukaisille toimintamuodoille. Syksyllä 2018 pilottivaiheella Sodankylässä ja Turussa alkaneella toiminnalla tarjottiin eri sukupolville mahdollisuus oppia ja opettaa uutta omista kotikulmista. Sodankylässä toimintaa kokeiltiin ikäihmisten, sekä 9 12-vuotiaiden lapsien, Turussa Varissuon lähiössä ikäihmisten ja vuotiaiden nuorten kanssa. Toimintasisällöt luotiin yhdessä osallistujien kanssa. Sodankylässä keskimäärin kymmenen osallistujan ryhmä kokoontui syksyn aikana seitsemän kertaa ja Turussa toiminut kuuden hengen tyttöryhmä tapasi viisi kertaa. Pilottiryhmien pohjalta luotua toimintamallia jalkautetaan laajemmin Kotiseutuliiton jäsenkenttään vuosina 2019 ja Tarkoituksena on luoda osallistavalle kotiseututyölle kestävä toimintamuoto, vahvat rakenteet ja kommunikoiva toimijaverkosto, jotka säilyvät elinvoimaisena myös hankkeen päätyttyä. Hanketta koordinoi Maria Talvitie. 6.6 Kaikilla on oikeus kotiseutuun -hanke Kaikilla on oikeus kotiseutuun -hanke suunniteltiin teemaa käsittelevässä jaostossa ja saman nimisessä seminaarissa, joka järjestettiin huhtikuussa Opetushallituksen tiloissa. Varsinainen hanke alkoi loppuvuonna 2018 ja painottuu vuosiin 2019 ja Espoossa pilottina toteutettava hanke tuo kohtaamisia ja vuoropuhelua paikalliskulttuurin äärelle. Hankkeessa luodaan yhdessä asukkaiden ja maahanmuuttajien kanssa asukaslähtöinen kotoutumisen malli, jonka on tarkoitus laajeta valtakunnalliseksi. Uusilla ja vanhoilla asukkailla, tulivat he mistä päin maailmaa tahansa, on yksi yhdistävä asia: nykyinen kotiseutu. Tämän ajatuksen ympärille asukaslähtöinen kotoutuminen syntyy. Kumppanit: Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto EKYL ry, Espoon kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä Omnia. Rahoitus: Opetushallitus ja Suomen Kotiseutuliitto. Hanketta koordinoi Marika Punamäki. 6.7 Paikallismuseohoitajan koulutussarja Kotiseutuliiton suunnittelema 11 koulutusta sisältävä koulutuskiertue Suomen paikallismuseoille käynnistyi syksyllä Kotiseutuliitto sai vuosille opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen koulutussarjan suunnitteluun. Taustalla on OKM:n paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti Rakkaudesta kulttuuriperintöön (2012) ja sen suositukset tarvittavasta koulutuksesta. Kotiseutuliitto sai OKM:ltä erillisen avustuksen koulutuskierroksen aloittamiseen, joka kattaa 4 koulutusta, sekä avustuksen kierroksen jatkamiseen käsittäen loput 7 koulutusta. Syksyllä 2018 järjestettiin 2 koulutusta ja vuoden 2019 aikana järjestetään loput 9. Hanketta koordinoi Jonina Vaahtolammi. 6.8 emuseo-palvelu Suomen paikallismuseoille Suomen Kotiseutuliitto loi vuonna 2016 jäsenistönsä pyynnöstä emuseo-mobiiliopassovelluksen paikallismuseoiden käyttöön yhdessä mobiili- ja mediaoppaisiin erikoistuneen Momeo Oy:n kanssa. Palvelun myötä osoitteeseen syntyy satojen paikallismuseoiden opastuksista koostuva moderni ja interaktiivinen sivusto, joka tuo maamme paikallismuseot kaikkien ulottuville. Palvelu lanseerattiin keväällä Vuoden 2018 lopussa emuseo oli käytössä 33 museolla. 20

21 6.9 Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeessa Kotiseutuliitto kehitti kolmannen sektorin roolia kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä Kotiseutuliiton kuntajäsenten, yhdistysjäsenten, sekä muiden yhdistysten ja kuntien kanssa etsimme käyttökelpoisia, kehitimme olemassa olevia ja loimme uusia toimintamalleja. Hankkeen rahoitus saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hankkeen tulosten pohjalta julkaistiin verkossa keväällä 2018 opas helposti käyttöön otettavista toimintamalleista. Tuloksia esitellään eri puolilla Suomea vuonna Hanketta koordinoi Sini Hirvonen 3/2018 saakka Europa Nostra Finland -yhteistyö Kotiseutuliitolla on edustaja eurooppalaisen Europa Nostra -järjestön valtuustossa. Järjestön suomalainen toimija Europa Nostra Finland ry (EuNoF) osti vuonna 2018 toimistopalvelunsa Kotiseutuliitolta erillisen sopimuksen mukaisesti. Kotiseutuliitolla on edustaja Europa Nostra Finlandin hallituksessa. 7. VIESTINTÄ JA JULKAISUT Kotiseutuliiton viestintä oli erittäin laajaa ja siihen osallistui lähes koko liiton henkilökunta. Liiton viestinnän tärkein uudistus oli uusien nettisivujen ja blogin avaaminen keväällä. Liiton uuden viestintästrategian työstäminen aloitettiin syksyllä. Strategiaa kehitettiin työpajassa, jossa ideoitin myös vuoden 2019 liiton 70-vuotisviestintää. 7.1 Kotiseutu-vuosikirja Kotiseutuliitto 70 -juhlavuoden Kotiseutu-vuosikirjan tekeminen aloitettiin ja kirjan juhlavuoden teemaksi valikoitui kotiseututyö osana suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Kirja pohjautuu edellisvuosien julkaisujen tapaan artikkeleihin, joiden kirjoittajat vastasivat kirjoituskutsuun. Vuonna 2018 ei julkaistu vuosikirjaa. 7.2 Kotiseutuposti Kotiseutuposti on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön painettu ajankohtaislehti, joka lähetetään kaikille liiton jäsenyhteisöille ja klubijäsenille. Lehti julkaistaan myös kaikille avoimena sähköisenä versiona, jota jäsenyhteisöt voivat jakaa edelleen omille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Lehteä kehitettiin jäsenyhteisöjen jäseniä kiinnostavaan suuntaan julkaisemalla entistä enemmän artikkeleita ruohonjuuritason toiminnasta. Vuoden aikana julkaistiin neljä Kotiseutupostia. Lehden painosta kasvatettiin 1250 kappaleeseen, jotta sitä voidaan jakaa myös liiton tapahtumissa. Parhaimmillaan lehden sähköisen Issuu-version luki 506 henkilöä. 7.3 Hilja-uutiskirje Kotiseutuliiton jäsenille suunnattu Hilja-uutiskirje kokoaa tiivistettyyn muotoon liiton ja kotiseutukentän ajankohtaiset asiat. Vuoden 2018 aikana uutiskirje lähetettiin sähköpostitse jäsenistölle ja luottamushenkilöille noin kerran kuussa. Hilja jaettiin myös Facebookissa ja Twitterissä. 7.4 Nettisivut ja Kotiseutublogi Keväällä valmistuneen uudistuksen myötä sivut toimivat nyt hyvin kaikenkokoisilla laitteilla. Viestinnällisenä uutuutena sivuille tuli Kotiseutublogi, jossa julkaistaan kotiseututyöhön ja liiton toimintaan liittyviä artikkeleita. Blogikirjoituksia jaetaan lukijoille sosiaalisen median ja uutiskirjeen välityksellä. 21

22 Liiton uudistettuja nettisivuja katseltiin vuoden aikana kertaa ja käyttäjiä oli noin prosenttia kävijöistä oli uusia sivuilla kävijöitä. Edellisvuosiin verrattuna kasvoivat erityisesti sivuilla käytetty aika (14%) ja vierailujen sivumäärä (11%). Kotiseutublogissa julkaistiin toimintavuonna 17 blogikirjoitusta. Ilmestymistiheys vakiintui noin kahteen artikkeliin kuussa. Artikkelit ovat luettavissa sivulla Sosiaalinen media Liiton sosiaalisen median toiminta laajeni edelleen vuonna Facebookissa liitolla on neljä tiliä: Suomen Kotiseutuliitto, jolla oli vuoden lopussa 3022 seuraajaa (2017 seuraajia 2766), Valtakunnalliset kotiseutupäivät (994 seuraajaa), Kotiseudulle-keräyksen sivusto (498 seuraajaa). Eri hankkeissa on joka on v Mestarit ja kisällit -hankkeen käytössä. Lisäksi Kotiseutuliitto perusti Lappeenrannan Valtakunnallisten kotiseutupäivien viestintäaiheisen keskustelukammarin innoittamana Kaupunginosaviestijät-Facebook-ryhmän, jolla oli vuoden lopussa 108 seuraajaa. Kotiseutuliitto ylläpitää myös eri hankkeisiin liittyviä Facebook-sivuja. Pelkästään Kotiseutuliiton Facebookin pääsivuston sisältöä nähtiin kertaa vuoden aikana. Liitto viestii toiminnastaan ja kiinnostavista aiheista myös Twitterissä. Siellä Kotiseutuliitolla oli vuoden lopussa noin 1900 seuraajaa (2017 lopussa 1700). Liiton twiittejä nähtiin noin kertaa vuoden aikana. Kotiseutuliiton Instagram-tilillä oli vuoden 2018 lopussa noin tuhat seuraajaa (2017 seuraajia 920). Kotiseutuliitolla on myös tili valokuvien ja videoiden jakamiseen erikoistuneella Flickr-yhteisöpalvelusivustolla. Palvelua käytettiin mm. Valtakunnallisten kotiseutupäivien kuvagallerian luomiseen, lehdistökuvien jakamiseen ja Yksi esine tuhat tarinaa -hankkeen kuvien ja tarinoiden esittelyyn Mediatiedotus Liiton medialistalla lähetettiin kaikkiaan 146 tiedotetta, joista osa oli valtakunnallisia ja osa paikallisesti räätälöityjä. Niistä osa koski liiton ydintoimintaa ja osa liiton lukuisia hankkeita sekä muille organisaatioille tuottamia palveluja. Käytössä oli sähköinen Ampparit Hakuvahti -mediaseuranta, jonka avulla liitto saa tietoa monista liiton aihepiireistä julkaisuista artikkeleista ja maininnoista. 7.7 Kotiseutututkimuksen ABC Kotiseutuliitto ylläpitää maksutonta Kotiseutututkimuksen ABC -nettiopasta. Opas koostuu alan tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista. Opas on helppotajuinen ja soveltuu monenlaiseen käyttöön, tarvittaessa myös ammattihistorioitsijoille. Opasta on tarkoitus kehittää ja päivittää jatkossa tarpeen ja resurssien mukaan, mikä on mahdollista palvelun digitaalisuuden ansiosta. Opas on osoitteessa kotiseutuliitto.fi/toiminta/julkaisut/abc 22