Pöytäkirja 1 (24) Kokoustiedot Aika 05.02.2018 maanantai klo 8:30-10:30 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 11 Infoasiat 5 12 Laakson yhteissairaalan hankesuunnitteluvaiheen toteuttamista ja siihen liittyvää hankintayhteistyötä koskeva sopimus Helsingin kaupungin kanssa 13 Jorvin sairaala-alueen kiinteistön yhteisomistuksen purkaminen 11 14 HYKS Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtajan virkaan valitseminen 14 15 Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajan viran haettavaksi julistaminen 16 16 Toimialajohtajan viran perustaminen ja siirtäminen virkasuhteeseen 17 17 Vaali eettisten toimikuntien I, II,III ja IV maallikkojäsenten lisäämiseksi 18 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 19 Muut asiat 21 6 19 20
Pöytäkirja 2 (24) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi, 19, 9.50- Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reijo Vuorento Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Muut osallistujat Suzan Ikävalko, valtuuston puheenjohtaja 11 -, 8.50- Maija Anttila, valtuuston I vpj. Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja esittelijä Mari Frostell, talousjohtaja virkamies Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri virkamies Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri virkamies Risto Renkonen, linjajohtaja, ylilääkäri virkamies Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja virkamies Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja virkamies Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja virkamies Petri Bono, johtava ylilääkäri virkamies Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri
Pöytäkirja 3 (24) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki 5.2.2018 Katrina Harjuhahto-Madetoja Reetta Vanhanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu 5.2.2018 kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri
Pöytäkirja 4 (24) Vakiopykälätekstit Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Katrina Harjuhahto-Madetoja (varalle Sirpa Peura) ja Reetta Vanhanen (varalle Petri Kajander).
Pöytäkirja 5 (24) 11 11 Asianro HUS/3871/2017 Infoasiat Selostus Työnantajan valmistautuminen mahdollisiin kunta-alan työtaisteluihin toimitusjohtaja Aki Lindén palvelussuhdejohtaja Anne-Maria Mäkinen Tilinpäätös 2017 yhteenveto toimitusjohtaja Aki Lindén talousjohtaja Mari Frostell Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Suzan Ikävalko saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 8.50 ennen päätöksentekoa asiassa. Päätösesitys hyväksyttiin.
Pöytäkirja 6 (24) 12 Asianro HUS/1055/2017 12 Laakson yhteissairaalan hankesuunnitteluvaiheen toteuttamista ja siihen liittyvää hankintayhteistyötä koskeva sopimus Helsingin kaupungin kanssa Selostus Hallitus käsitteli 21.8.2017 ( 105) Laakson yhteissairaalan tarveselvitystä ja päätti merkitä sen tiedoksi ja todeta, että HUS:n ja Helsingin kaupungin mielenterveyspalvelujen yhteistä suunnittelua jatketaan. Laakson yhteissairaala on Laakson sairaala-alueelle vuosina 2021 2026 toteutettavaksi suunniteltava, toiminnoista nykyisin vastaavien Helsingin kaupungin ja HUS:n yhteinen psykiatrinen ja somaattinen sairaala. Suunnittelua jatketaan laatimalla vuosien 2018 2019 aikana hankesuunnitelma, joka sisältää toiminnan kehittämis- ja integraatiosuunnitelmat ja lisärakentamista sekä peruskorjauksia koskevat suunnitelmat. Osapuolet ovat valmistelleet hankesuunnitteluvaihetta ja siihen liittyvän hankintayhteistyötä koskevan sopimuksen (liite 1). Sopimuksessa määritellään hankesuunnittelun toteutus, organisaatio, vastuut sekä kustannukset ja niiden jakautuminen osapuolten kesken. Arvio hankesuunnitteluvaiheen enimmäishinnasta on arvonlisäverottomana 9 milj. euroa, josta HUS:n osuus on enintään 3,7 milj. euroa. Yhteissairaalaprojektin taustalla on vuonna 2016 Helsingin kaupungin johdolla päivitetty pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030. Sen mukaan pääkaupunkiseudulla on 2030-luvulla neljä sairaala-aluetta, joille pääosa sairaalapalveluista keskitetään: Espoossa Jorvin sairaala-alue, Vantaalla Peijaksen sairaala-alue ja Helsingissä Malmin ja Meilahden alueet. Meilahden sairaala-alueeseen kuuluvat myös Laakson sairaala ja Ihoallergiasairaala. Visiossa Laakson alueelle keskitetään vaativasta psykiatrisesta sairaalahoidosta toiminnat, jotka nykyisin ovat Helsingin kaupungin ja HYKS Psykiatrian toimintaa. Lisäksi Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystysten yhteydessä on edelleen psykiatrisia sairaansijoja. Laakson yhteissairaala korvaa nykyiset Laakson sairaalan vuodeosastot, Suursuon sairaalan, Auroran sairaalan sekä HYKS Psykiatriakeskuksen (aik. Hesperian sairaala), Kellokosken sairaalan ja HYKS:n lastenpsykiatrisen sairaalahoidon tilat. Hankkeen toiminnalliset ja mm. päivystysasetukseen liittyvät perusteet on psykiatrian osalta kuvattu liitteessä 2. Suunnitelma sisältää myös tiloja iäkkäiden helsinkiläisten akuutille sairaalahoidolle ja kuntoutukselle, palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle. Laakson sairaalassa olevat neurologian toiminnat on vuoden 2018 alussa siirretty HYKS:n tehtäväksi. Hanke on sekä HUS:n että Helsingin kaupungin kannalta kiireellinen nykyisten sairaalarakennusten huonon kunnon ja huonon soveltuvuuden vuoksi. Yhteissairaalaprojekti toteutetaan hankesuunnittelun yhteydessä laadittavan vaiheistuksen mukaisesti. Nykyisten HUS:n toimintojen kannalta on keskeistä, että hankkeen ensimmäinen vaihe sisältää tilat Kellokosken sairaalasta siirtyville yksiköille. Kellokosken rakennukset ovat
Pöytäkirja 7 (24) peruskorjaamattomia ja nykyajan psykiatriaan ja sen kehittämiseen soveltumattomia. Osa HYKS Psykiatrian toiminnoista siirretään tänä vuonna Kellokoskelta Kivelä-Hesperia-alueen tiloihin Helsinkiin. Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian osastot muuttavat aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti vuonna 2019 Hyvinkään sairaalan yhteyteen. Kellokoskelle jää yhteen rakennukseen vaativaa HYKS:n psykiatriaa; lisäksi käytössä on edelleen Ohkolan sairaalakiinteistö. Laakson sairaala on rakennettu 1920-luvulla, potilaat ovat monen hengen huoneissa eikä potilashuoneissa ole wc-tiloja. Helsingin kaupungin Suursuon sairaalaa ei enää peruskorjata ja rakennuksen tekninen ikä on päättymässä. Auroran vanhan sairaala-alueen paviljonkirakennukset jakavat toiminnan moneen erilliseen rakennukseen. Yhteissairaalahanke perustuu vahvasti tarpeelle viedä läpi kahden erillisen organisaation integraatio, kehittää uuteen sairaalaan sijoittuvaa toimintaa ja varmistaa palvelujen kehittämisedellytykset jatkossakin sekä varmistaa palvelujen hyvä laatu ja saatavuus samalla kun potilaille järjestetään asianmukaiset, lähtötilannetta selvästi paremmat hoito-olosuhteet. Keskeisenä hanketta ohjaavana tavoitteena pidetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisäämistä siten, että rakennusinvestoinnista aiheutuvat lisäkustannukset voidaan kattaa nykyistä kustannustehokkaammin järjestetyn toiminnan kautta. Hanke tukee kansallisen sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ja antaa hyvät mahdollisuudet yhdistää HUS:n ja kaupungin palvelujärjestelmät. Kun palvelurakenteen, toimintaprosessien ja tilojen suunnittelu liitetään yhteen, integraatio ei jää vain hallinnolliseksi. Yhteissairaalaan suunnitellaan HUS:n psykiatrian ja Helsingin kaupungin psykiatrian yhteensä 425 sairaansijaa, lasten psykiatrian 32 sairaansijaa sekä somaattisen sairaalan (Helsingin sairaalan ja vaativan neurologisen kuntoutuksen) 450 sairaansijaa. Suunnitelma sisältää lisäksi tilat sairaalan toimintaa tukevalle polikliiniselle toiminnalle, jonka tulee joustavien ja tehokkaiden hoitoketjujen turvaamiseksi sijaita sairaalassa. Sairaalassa on lisäksi psykiatrian ja geriatrian opetustoiminnan ja tukipalvelujen tarvitsemat tilat. Psykiatristen sairaansijojen määrää nykyisen HUS:n alueella vähennetään edelleen. Sairaansijakehitys on kuvattu liitteessä 2. Laakson yhteissairaalaan siirtyvät psykiatriset sairaalaosastotoiminnat liittyvät seuraaviin psykiatrian osa-alueisiin: akuuttipsykiatria, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, geropsykiatria, psykoosisairaudet, mielialahäiriöt, päihdepsykiatria, neuropsykiatria ja oikeuspsykiatria. Toiminta kattaa laajasti koko psykiatrisen hoidon kentän, muodostaa huomattavan psykiatrisen osaamiskeskittymän ja mahdollistaa toiminnallisten synergioiden hyödyntämisen. Somaattisen sairaalan sairaalatoimintoja ovat akuuttigeriatrinen kuntoutus, traumakuntoutus, infektioiden hoito, geriatrinen jatkokuntoutus, vaativa neurologinen kuntoutus, kirurginen jatkohoito, saattohoito, palliatiivinen hoito ja saattohoito, psykogeriatrinen hoito, päihdekuntoutus ja haavahoito. 12 Laakson yhteissairaalassa osastotilat suunnitellaan geneerisiksi mm. siten, että niitä voidaan tarpeen mukaan käyttää sekä psykiatriassa että somatiikassa. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita käsittäen liikuntaesteiselle soveltuvan wc-tilan. Osastot suunnitellaan kolmella eri tavalla:
Pöytäkirja 8 (24) osa varustetaan psykiatrian turvallisuustason mukaan, osa somatiikan sairaalateknisin järjestelmin kuten happipistein ja osa sekä psykiatrian että somatiikan tarpeiden mukaisesti. Yhteissairaalan rakennuspaikka sijaitsee Helsingin kaupunginosassa 18 Laakso, korttelin 182626 tontilla 2, osoitteessa Lääkärinkatu 8,00250 Helsinki. Hanke edellyttää asemakaavan muutoksen. Helsingin kaupunki on käynnistänyt asemakaavan muutosprosessin tarveselvitysvaiheessa laaditulla osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Laakson yhteissairaalan kokonaislaajuus on enintään noin 150 000 brm2 ja se toteutetaan uudisrakennuksina ja alueelle jäävien sairaalarakennusten peruskorjaus- ja muutostöinä. Osa nykyisistä sairaalarakennuksista sekä alueella sijaitsevat asuinrakennukset ja päiväkoti puretaan. Hanke sisältää lisäksi uuden liikenneyhteyden ja ajotunnelin toteuttamisen Auroran portilta sairaala-alueelle sekä muut tarvittavat aluetyöt. Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään myös mahdollisuutta rakentaa Meilahden ja Laakson sairaala-alueet yhdistävä huoltotunneli. Tarveselvitysvaiheessa arvioidusta Laakson yhteissairaalan enimmäislaajuudesta Helsingin kaupungin osuus on 59% ja HUS:n osuus 41%. Hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu tarveselvitysvaiheessa käytettävissä olleilla tiedoilla 670 700 milj. euroa. Sopimus HUS:n ja kaupungin kesken tehtävällä sopimuksella sovitaan Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman laatimisesta sekä siihen liittyvästä hankintayhteistyöstä. Hankinnat toteutetaan hankintalain 21 :n mukaisena hankintayksiköiden yhteistyönä. Sopimus koskee tarvittavien suunnittelu-, konsultti- ja asiantuntijapalvelujen hankintaa. Lisäksi sovitaan hankesuunnittelun ohjaukseen liittyvien tehtävien hoitamisesta, vastuista ja menettelytavoista sekä hankesuunnitteluvaiheen kustannusten jakamisesta. Sopijapuolet eivät myy tai osta palveluja toisiltaan. HUS:n kannalta hankkeessa on kysymys ainutkertaisen option käyttämisestä ja riskienhallinnasta. Lähivuosien suuret psykiatrian tilakysymykset voidaan todennäköisesti ratkaista nopeammin kuin vaihtoehdossa, jossa jäätäisiin odottamaan maakuntahallinnon päätöstä hankkeen suunnittelun aloittamisesta. Yhteissairaalan lopullinen rahoituspäätös jäänee kuitenkin maakuntauudistuksen jälkeen tehtäväksi ja tuolloin hanke luonnollisesti arvioidaan uudelleen. Maakunta- ja sote-uudistuksen lakiluonnosten mukaan HUS:n kiinteistöomaisuus ja investointien rahoitus siirtyvät valtakunnalliselle Maakuntien Tilakeskus Oy:lle. Tilakeskus Oy vuokraa kuntien omistamat sote-kiinteistöt maakuntien käyttöön. Kuntien omistukseen jääviä kiinteistöjä koskeva investointimenettely ja uudistuksen jälkeinen investointien ohjausmekanismi eivät vielä ole tiedossa. HUS:n ja kaupungin välinen sopimus voidaan irtisanoa, mikäli sopimukseen liittyvät terveydenhuollon tehtävät siirtyvät maakuntaorganisaatiolle. Sopimuksen perusteella tehtävät suunnittelu- ym. sopimukset laaditaan siten, että ne voidaan siirtää Maakuntien Tilakeskus Oy:lle tai sen sidosyksikölle tai muulle yhteisesti sovittavalle ulkopuoliselle taholle, joka tulee sairaalahankkeen rakennusten omistajaksi. 12
Pöytäkirja 9 (24) Sopimuksen mukaan hankesuunnitteluvaiheen tavoitteena on tuottaa hankepäätöstä varten riittävä tieto sairaalan toiminnasta ja toiminnan laajuudesta, potilaiden hoito- ja tukipalveluprosesseista, henkilöstöresursseista, tilatarpeesta, rakentamisen laajuudesta, hankkeen vaiheistuksesta, toteutus- ja käyttökustannuksista, toteutusmuodosta, aikataulusta, toteutuksen aikaisista tilapäisjärjestelyistä, väistötilatarpeista ja Laakson sairaalaalueelta pysyvästi poistuvien toimintojen uusista tilajärjestelyistä kustannusvaikutuksineen. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laatutaso, ympäristötavoitteet ja tekniset järjestelmät, laaditaan tarvittavat tekniset selvitykset sekä ehdotussuunnitelmat. Hankesuunnitelma sisältää hankkeen taloudellisten vaikutusten ja riskien arvioinnin. Suunnitelmasta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Tarveselvitysvaiheessa arvioidusta Laakson yhteissairaalan enimmäislaajuudesta on nykyisten Helsingin kaupungin toimintojen osuus 59% ja HUS:n toimintojen osuus 41%. Hankesuunnitteluvaiheen kustannukset ilman arvonlisäveroa arvioidaan 8-9 milj. euroksi. Kustannuksilla tarkoitetaan kaikkia hankesuunnittelusta maksettavia suunnittelu-, konsultti- ja asiantuntijapalkkioita ja muita hankesuunnittelusta sopijapuolille aiheutuvia ulosmaksettavia kustannuksia. Arvio rahoitustarpeesta vuodelle 2018 on noin 3,5 milj. euroa ja vuodelle 2019 noin 5,5 milj. euroa. HUS:n 41 %:n osuus rahoitetaan toimintakuluina vuosina 2018 ja 2019. Hankesuunnitteluvaihe saadaan päätöksen syyskaudella 2019. Aikatauluarvio on seuraava: Toiminnan kehittäminen, tarpeen määrittely ja tilaohjelma 9/2017-5/2018 Vanhojen, suojeltujen sairaalarakennusten kunto- ja haittaainetutkimukset 10/2017-8/2018 Konsulttipalveluiden kilpailutus 1/2018-8/2018 Hankesuunnittelu 9/2018-10/2019. 12 Päätösesitys Hallitus - hyväksyy Helsingin kaupungin kanssa tehtävän, liitteenä 1 olevan sopimuksen Laakson yhteissairaalan hankesuunnitteluvaiheen toteuttamisesta ja siihen liittyvästä hankintayhteistyöstä, - valtuuttaa toimitusjohtajan ja HUS-Tilakeskuksen johtajan sopimaan tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia sopimukseen ja allekirjoittamaan sopimuksen. Asian käsittely Asiassa käydyn keskustelun aikana Anna Vuorjoki esitti, että päätösesitykseen lisätään seuraavat lauseet: Hallitus pitää tärkeänä, että suunnitteluvaiheessa arvioidaan vielä psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyys kuullen
Pöytäkirja 10 (24) 12 henkilöstöä ja mielenterveysjärjestöjä sekä tarvittaessa tarkennetaan suunnitelmaa tältä osin. Suunnitteluvaiheessa tulee myös arvioida sairaalapaikkojen vähennyksen edellyttämä resurssien lisäys avohoitoon. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vuorjoen esittämä lisäys hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut esitystä, puheenjohtaja totesi, että hallitus oli yksimielisesti päättänyt hyväksyä esittelijän päätösesityksen täydennettynä Vuorjoen tekemällä lisäyksellä. Päätös Hallitus hyväksyy Helsingin kaupungin kanssa tehtävän, liitteenä 1 olevan sopimuksen Laakson yhteissairaalan hankesuunnitteluvaiheen toteuttamisesta ja siihen liittyvästä hankintayhteistyöstä, valtuuttaa toimitusjohtajan ja HUS-Tilakeskuksen johtajan sopimaan tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia sopimukseen ja allekirjoittamaan sopimuksen. Hallitus pitää tärkeänä, että suunnitteluvaiheessa arvioidaan vielä psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyys kuullen henkilöstöä ja mielenterveysjärjestöjä sekä tarvittaessa tarkennetaan suunnitelmaa tältä osin. Suunnitteluvaiheessa tulee myös arvioida sairaalapaikkojen vähennyksen edellyttämä resurssien lisäys avohoitoon. Lisätiedot Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne.priha@hus.fi Liitteet Liite 1 Laakson yhteissairaala sopimus ja liite Liite 2 Toiminnalliset perustelut HUS Psykiatrian osalta
Pöytäkirja 11 (24) 13 Asianro HUS/437/2018 13 Jorvin sairaala-alueen kiinteistön yhteisomistuksen purkaminen Selostus Yhteisomistuksen tausta Yhteisomistuksen purkaminen lähtökohdat Seuraavaa asiaa on käsitelty aiemmin HUS:n talous- ja konsernijaostossa 17.11.2016 46 ja ote mainitusta käsittelystä jaetaan hallituksen jäsenille oheismateriaalina 1. Jäljempänä oleva asian esittelyteksti on valmisteltu yhdessä Espoon kaupungin tonttiyksikön kanssa ja asia on käsitelty Espoon kaupunginhallituksessa 29.1.2018. Espoon kaupunki on ollut osaomistajana Jorvin sairaala-alueen kiinteistössä (kiinteistötunnus 49-64-1-9) vuodesta 1993 lukien. Määräosaomistus perustuu Vantaan kaupungilta lunastettuihin vuodepaikkoihin ja omistusosuuden suuruus on 90/510. Asiassa on ollut väärinkäsityksiä vuodesta 1993 lukien, koska ao. menettely on ollut poikkeuksellinen ja perustunut tuolloin voimassa olleeseen lakiin erikoissairaanhoidosta. Lain sisältö velvoitti mm. n lunastamaan yksittäiselle kunnalle tarpeettomat vuodepaikat. Kun taas kolmas taho lunasti paikat itselleen, niin tällöin syntyi sairaala-alueeseen murto-osaomistus vuodepaikkojen suhteessa. Edellä sanottu yhteisomistus on vahvistettu välitystuomiossa 30.8.2016, jonka perusteella Espoon kaupungille on myönnetty 8.11.2016 lainhuuto määräosaan 90/510 kiinteistöstä 49-64-1-9. Helsingin ja Uudenmaan n kuntayhtymä (HUS-kuntayhtymä) omistaa kiinteistöstä määräosan 450/510. Espoon kaupunki omistaa myös osuuden HUSkuntayhtymästä. Yhteisomistuksen aikana osapuolet ovat allekirjoittaneet erilaisia sopimuksia. HUS-kuntayhtymä on mm. luovuttanut Espoon kaupungille Lippajärveltä 61 ARA-asuntoa osana 23.11.1994 allekirjoitettua sopimuskokonaisuutta. Lippajärven asuntokohde oli puoliksi kaupungin ja puoliksi HUSkuntayhtymän omistuksessa. Lisäksi 1994 sopimuksessa Espoon kaupunki sai pysyvän käyttöoikeuden Jorvin sairaalan osastoihin N 3-5 aputiloineen ja Keinumäen koulun tilat. Käyttöoikeuteen liittyy kuitenkin huoltokustannusten omavastuuvuokra, joka oli 1994 15 mk /m2/kk ja em. vuokra on ollut vuoden 2017 hintatasossa noin 10,58 /m2/kk. Kiinteistön omistussuhteiden vahvistuttua vuonna 2016 osapuolet ovat neuvotelleet ko. yhteisomistuksen purkamisesta, jotta kiinteistön omistus saataisiin kohdennettua ja osapuolten omistuksella olisi tarkka ulottuvuus. Neuvottelujen lähtökohdaksi otettiin molempien osapuolten käyttötarpeet kiinteistöllä. Espoon kaupungin toiminnot keskittyvät Espoon sairaalan alueelle, ja lisäksi Espoon kaupunki harjoittaa koulutoimintaa Keinumäen koulun tiloissa.
Pöytäkirja 12 (24) 13 Yhteisomistuksen purkaminen Kiinteistöllä sijaitseva Espoon sairaala on toteutettu KOy Espoon Sairaalan omistukseen, jonka osakekannasta Espoon kaupunki omistaa 100 %. Keinumäen koulu on uudistettu ja laajennettu siten, että rakennus on HUSkuntayhtymän omistuksessa, mutta Espoon kaupunki on maksanut pääomavuokran muodossa investoinnit koulurakennukseen täysimääräisenä. Keinumäen koulu maapohjineen tulee Espoon kaupungin omistukseen jakosopimuksen perusteella. Jaettavan kiinteistöön (49-64-1-9) kuuluu aineosina rakennukset ja maapohja. Kohteesta on kuitenkin eriteltävä yhteisomissuhteen syntymistä edeltävät eli ennen vuotta 1993 tehdyt investoinnit ja myös sen jälkeen tehdyt investoinnit sen mukaan, kumpi osapuolista on ne tehnyt. Yhteisomistuksen selvittämisessä pyritään arvioimaan asioita tasapuolisesti molempien yhteisomistajien kannalta. Varsinaisen Jorvin sairaalan rakennuksista Espoon kaupunki omistaa laskennallisesti 90/510 osaa, mutta vuoden 1994 jälkeisiin korjauksiin, peruskorjauksiin ja uusinvestointeihin Espoon kaupunki ei ole osallistunut em. murtoluvun mukaisesti. HUS-kuntayhtymä on toimittanut kuntoarviot rakennuksista, jotka on rakennettu ennen vuotta 1994. Rakennuskanta, joka on toteutettu ennen vuotta 1994, on pääosin saavuttamassa käyttöikänsä pään. Seuraava askel olisi rakennusten peruskorjaus tai purku. Korjausvastuita on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että Espoon kaupunki on vähemmistöomistaja, eikä Jorvin tiloille ole enää Espoon kaupungille erityistä tarvetta. Rakennusten peruskorjauksen tason ja sisällön määräisi HUSkuntayhtymä enemmistöomistajana, jonka näkökulmasta ei asiassa ole merkitystä sillä, ettei Espoon kaupunki tarvitse Jorvin sairaalasta tiloja. Myöskään uusinvestointivaihtoehto ei samoista syistä palvelisi Espoon kaupungin etuja. Näin ollen Jorvin sairaalan rakennukset on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, eli ne jäisivät yhteisomistuksen purkamisen jälkeen yksin HUS-kuntayhtymän omistukseen. KOy Espoon Sairaalan omistukset tontilla ovat selvästi eroteltavissa, ja investoinnit niihin on tehty HUS-kuntayhtymän ja KOy Espoon sairaalan väliseen maanvuokrasopimukseen perustuen. Sairaala-alueelle rakennetut asunnot on puolestaan toteutettu maanvuokrasopimukseen perustuen Kiinteistö Oy Jorvi -nimisen yhtiön lukuun, joka on HUS-kuntayhtymän 100 %:sti omistama yleishyödyllinen kiinteistöosakeyhtiö. Yhteisomistuksen purkamiseksi tontin YS-rakennusoikeuden arvoksi arvioitiin 250 /kem2. HUS-kuntayhtymän kiinteistöyhtiön hallinnassa oleva asuinrakennusoikeus (17 000 kem2) on arvioitu ARA-hintaiseksi, eli 340 /kem2. Espoon kaupungille määräaloina tulee yhteensä 26 667 neliömetriä kahdessa palstassa. Rakennusoikeutta (YS) Espoon kaupungille tulee yhteensä 31 589 kem2. Espoon kaupungille tulevan rakennusoikeuden arvo on yhteensä 7 897 000. Espoon kaupunki maksaa HUSkuntayhtymälle jakosopimuksen perusteella vastiketta 132 300.
Pöytäkirja 13 (24) 13 Jakosopimuksen allekirjoituksin osapuolet luopuvat muista asiaa koskevista vaatimuksista, sikäli kun niiden peruste on syntynyt ennen jakosopimuksen allekirjoittamista. Liitteenä on kiinteistön jakosopimus ja liitekartta. Jakosopimuksessa viitatut rasitesopimukset laaditaan ja hyväksytään osapuolten välillä ennen jakosopimuksen allekirjoittamista, ja ne allekirjoitetaan jakosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. HUS:n hallintosäännön 65 :n mukaan hallitus päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin omaisuuden arvo on 5 miljoona euroa tai alempi. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen Jorvin sairaala-alueen kiinteistön (kiinteistötunnus 49-64-1-9) jakosopimukseksi, 2. valtuuttaa vs. kiinteistöjohtajan yksin allekirjoittamaan jakosopimuksen HUS:n osalta ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä tai teknisiä muutoksia ja 3. valtuuttaa vs. kiinteistöjohtajan lisäksi laatimaan ja allekirjoittamaan jakosopimukseen liittyvät rasitesopimukset. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Vs. kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo, vesa.vainiotalo@hus.fi Hallintojohtaja Lauri Tanner, lauri.tanner@hus.fi Liitteet Liite Jakosopimus Jorvi
Pöytäkirja 14 (24) 14 Asianro HUS/3255/2017 14 HYKS Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtajan virkaan valitseminen Selostus HUS hallitus on päättänyt 20.11.2017 julistaa Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtajan viran haettavaksi. Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtajan hakuilmoitus (työavain 170001V1) on julkaistu 4.12.2017 HUS.fi -sivustolla ja mol.fi -sivustoilla, 15.12.2017 Lääkärilehdessä ja Mediuutisissa sekä 10.12.2017 Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Viran kelpoisuusehtona on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys. Virkaan valittavalta vaaditaan riittävää johtamisen ja hallinnon osaamista terveydenhuollon alalla. Lisäksi vaaditaan toisen kotimaisen kielen hyvä tai tyydyttävä kirjallinen ja suullinen taito. Hakuilmoituksen mukaan hakijalta toivotaan kokemusta ja näyttöä terveydenhuollon toiminnan ja talouden johtamisesta sekä hyviä yhteistyö-ja neuvottelutaitoja. Määräaikaan 27.12.2017 mennessä HYKS Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtajan virkaa haki kaksi hakijaa, ylilääkäri, dosentti Erna Kentala ja ylilääkäri, dosentti Risto Kontio. Molemmat virkaa hakeneet täyttävät vaadittavat kelpoisuusehdot. HUS:n hallitus on kokouksessaan 11.9.2017 ( 8) asettanut keskuudestaan toimikaudekseen nelijäsenisen toimikunnan valmistelemaan ja tukemaan virantäyttöprosessia koskien hallituksen nimitysvaltaan kuuluvien johtavien viranhaltijoiden virkaan nimittämistä. Molemmat virkaa hakeneet haastateltiin (19.1 ja 22.1.2018). Haastatteluihin osallistuivat HUS:n hallituksen edellä mainitusta toimikunnasta Ulla- Marja Urho, Kari Reijula (22.1), Reetta Vanhanen, Ilkka Taipale, Pertti Panula (19.1) sekä HYKS-lautakunnan puheenjohtaja Paula Lehmuskallio. Virkamiehistä haastatteluihin osallistuivat HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén, vs. johtajaylilääkäri Petri Bono sekä Hyksistä talousjohtaja Jari Finnilä ja vs. hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo. Hallituksen jäsenille jaettavasta oheismateriaalista 2 ilmenevät toimialajohtajan virkaa hakeneet sekä heidän ansiovertailu. Hakuasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa sekä ennen kokousta toimitusjohtajan sihteerin toimistossa. Hallintosäännön 7 :n mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päättää lausunnon antamisesta hallitukselle toimialajohtajien virkaan ottamisesta. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan lausunto 30.1.2018 on liitteenä 3. Esittelijän esitys ei poikkea toimikunnan ja muiden haastatteluihin osallistuneiden yksimielisestä suosituksesta.
Pöytäkirja 15 (24) 14 Päätösesitys Hallitus päättää 1. valita HYKS Pää- ja kaulakeskuksen tulosyksikön toimialajohtajan virkaan dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, MBA Erna Kentalan; ja 2. oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään viran palvelussuhteen ehdoista. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti aki.linden@hus.fi Johtajaylilääkäri vs. Petri Bono, s-posti petri.bono@hus.fi Liitteet Liite 3 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan lausunto 30.1.2018
Pöytäkirja 16 (24) 15 Asianro HUS/360/2018 15 Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajan viran haettavaksi julistaminen Selostus Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari on 15.1.2018 päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut palvelussuhteensa päättymisestä siten, että 30.9.2018 on palvelussuhteen viimeinen päivä. Hallintosäännön 40 :n mukaan hallitus ottaa virkaan tulosalueiden johtajat. Hallintosäännön 39 :n mukaan viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Viimeistään maakuntauudistuksen toteutuessa sairaanhoitoalueet lakkaavat, mutta voidaan pitää realistisena, että Uudenmaan maakunnan erikoissairaanhoito tarvitsee myös tuolloin henkilön johtamaan erikoissairaanhoidon paikallista lähipalvelutuotantoa osana koko erikoissairaanhoidon muodostamaa kokonaisuutta. HUS Hyvinkään sairaalan johtajan työpanokselle on näin tarve toistaiseksi olemassa, ja siksi esitetään, että virka täytettäisiin vakinaisesti. Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että menettelytapa ei ole ollut yhdenmukainen kaikissa viime vuosina tapahtuneissa sairaanhoitoalueiden johtajien virkojen vaalissa, ja esimerkiksi Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoalueen johtajien virat täytettiin alussa määräaikaisina sote- ja maakuntauudistuksen epäselvien tulevaisuudennäkymien vuoksi. Sama edellä todettu periaate koskee kuitenkin kaikkia HUS:n sairaanhoitoalueita, ja hallitukselle tullaan valmistelemaan vielä tällä hetkellä määräaikaisena tehtävää hoitavien sairaanhoitoalueiden johtajien vakinaistamista koskevat päätösesitykset. Hallitus on asettanut 11.9.2017 8 toimikunnan valmistelemaan hallituksen toimivaltaan kuuluvia johtavien viranhaltijoiden virkavaaleja. Toimikuntaan kuuluvat jäsentä Ulla-Marja Urho puheenjohtajana (varalla Marika Niemi), Reetta Vanhanen varapuheenjohtajana (varalla Jari Oksanen), Ilkka Taipale (varalla Pirkko Letto) ja Kari Reijula (varalla Pertti Panula). Toimikunnan lisäksi haastatteluihin osallistuvat Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Päätösesitys Päätös Lisätiedot Hallitus päättää julistaa Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajan viran haettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti aki.linden@hus.fi
Pöytäkirja 17 (24) 16 Asianro HUS/861/2017 16 Toimialajohtajan viran perustaminen ja siirtäminen virkasuhteeseen Selostus Valtuusto päätti 14.12.2017 31 mm. Raaseporin sairaalan yhdistämisestä Hyksiin 1.1.2018 lukien Hyksin tulosyksiköksi. Mainitun valtuuston päätöksen perusteluissa todettiin yksikön johtamisesta seuraavaa: Toimialajohtajan virka on tarkoitus muodostaa nykyisestä sairaanhoitoalueen hallintojohtajan virasta ja siihen nimetään suostumuksensa mukaan vs. sairaanhoitoalueen johtaja Gabriela Erroll. Toimialajohtajan virkaan yhdistetään sairaanhoitoalueen johtajan tehtävä ja siihen kuuluva esittelyvastuu lautakunnalle. Toimialajohtajan virassa hän kuuluu henkilöstöhallinnollisesti Hyksin organisaatioon, mutta sairaanhoitoalueen johtajan tehtävässä hän on suoraan toimitusjohtajan alainen. Muutos on tarkoitus toteuttaa siten, että Errollin työsuhteen edut eivät muutu tämänhetkisestä tilanteesta. Valtuuston päätös on tältä osin vielä täytäntöönpanematta ja hallitukselle esitetään nyt toimialajohtajan viran perustamista ja hallintojohtaja Errollin siirtämistä kyseiseen virkaan. Perustettavaan toimialajohtajan virkaan on tarkoitus soveltaa Hyks Diagnostisten alojen kelpoisuusehtoja, jotka ovat Soveltuva ylempi yliopistotutkinto ja kokemus johtamistehtävissä. Muutos on tarkoitus toteuttaa soveltaen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 1 momenttia. Mainittu lainkohdan nojalla viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene. Siirron edellytykset täyttyvät. Hallintojohtaja Errollia on kuultu päätösesityksen johdosta ja hänellä ei ole siitä huomautettavaa. Virkamääräys toimialajohtajan virkaan annetaan siten, että Errollin palvelussuhteen edut eivät muutu tämänhetkisestä tilanteesta. Valtuuston päätöksessä on edelleen todettu, että sairaanhoitoalueen johtajan tehtävät on tarkoitus yhdistää kyseiseen toimialajohtajan virkaan. Tämä on tarkoitus toteuttaa erillisellä hallituksen tehtävämääräyksellä. Päätösesitys Hallitus päättää 1. muuttaa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen hallintojohtajan viran (5A14000002) toimialajohtajan viraksi, 2. vahvistaa kohdassa 1 tarkoitetun toimialajohtajan viran kelpoisuuden vastaamaan Hyks Diagnostisten toimialojen toimialajohtajan kelpoisuutta,
Pöytäkirja 18 (24) 16 3. siirtää VTM Gabriela Errollin hallintojohtajan virasta kohdassa 1 tarkoitettuun toimialajohtajan virkaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 1 momentin nojalla ja 4. määrätä toimialajohtaja Errollin hoitamaan toistaiseksi hallintosäännössä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtajalle kuuluvia tehtäviä. Päätös Lisätiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi
Pöytäkirja 19 (24) 17 Asianro HUS/2147/2017 17 Vaali eettisten toimikuntien I, II,III ja IV maallikkojäsenten lisäämiseksi Selostus Eettisten toimikuntien toiminnasta ja kokoonpanosta säädetään laissa lääketieteellisestä tutkimuksesta. Toimikunnan tai toimikuntien tehtävänä on arvioida laissa todetuin tavoin lääketieteelliset tutkimushankkeet ja antaa niistä lausunto. Hallitus päätti 9.10.2017 27 asettaa HUS:n eettiset toimikunnat I-IV alkavaksi valtuustokaudeksi, määrittää niiden tehtävät ja toimikuntatyöstä maksettavat palkkiot. Edelleen hallitus päätti 15.1.2018 5 asettaa HUS:n III eettisen toimikunnan puheenjohtajat. Samassa yhteydessä todettiin, että valmisteltavana on toimikuntien maallikkojäsenten edustuksen vahvistaminen. Maallikkojäsenillä tarkoitetaan muita kuin tutkimusetiikan, lääketieteen, terveys- tai hoitotieteen ja oikeustieteen asiantuntemusta edustavia jäseniä. Suostumuksen maallikkojäseninä toimimista varten ovat antaneet neljä HUS:n kokemusasiantuntijaprojektissa mukana olevaa potilasta tai omaista. Ehdotetaan, että heidät nimetään seuraavasti: Jukka Kilpeläinen I eettiseen toimikuntaan, Kimmo Runonen II eettiseen toimikuntaan, Reijo Varis III eettiseen toimikuntaan, Leo Kilpeläinen IV eettiseen toimikuntaan. Päätösesitys Hallitus päättää valita 1. Jukka Kilpeläisen I eettisen toimikunnan maallikkojäseneksi ja 2. Kimmo Runosen II eettisen toimikunnan maallikkojäseneksi ja 3. Reijo Variksen III eettisen toimikunnan maallikkojäseneksi ja 4. Leo Kilpeläisen IV eettisen toimikunnan maallikkojäseneksi. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta, s-posti anne.pitkaranta@hus.fi
Pöytäkirja 20 (24) 18 Asianro HUS/3871/2017 18 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset Selostus 1. Nämnden för den språkliga minoriteten 23.1.2018 1 Patientrespons om språket i vården 2017 2 Verksamhetsberättelse 2017 och verksamhetsplan 2018 3 Premiering för goda tvåspråkiga insatser 4 Möte med Europarådets expertkommitté för europeiska stadgan om landsdels- eller minoritetsspråk 5 6 Övriga ärenden Anmälningsärenden 2. Toimitusjohtajan päätökset 11.1.2018 3 Yhtymähallinnon eräiden viranhaltijoiden työpanos yhtymähallinnossa ja tehtävien hoito 31.12.2018 saakka, oheismateriaali 3 17.1.2018 7 Optioehtoon perustuva lisävuosi psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian lääkärityövoimapalveluissa 1.1.- 31.12.2018 17.1.2018 8 Suonikohjutaudin ja pinnallisten laskimoiden vajaatoiminnan arvioinnin ja hoidon sekä miehen sterilisaatioleikkausten palvelusetelien käytön jatkaminen, sääntökirjojen hyväksyminen ja palvelujen hinnoittelu 30.1.2018 14 Perusterveydenhuollon yksikön terveyden edistämisen ylilääkärin (vakanssinumero 1A27010112) viran täyttö 3. HUS-Tukipalvelut tulosalueen johtajan päätös 30.1.2018 9 HUS Tukipalvelut -tulosalueen toimintaohjeen muuttaminen 1.2.2018 alkaen 4. HUS-Apteekki toimialajohtajan päätös 30.1.2018 8 Klinikkaproviisorin toimeen ottaminen Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset ajalta 11.1. ja 17.1.2018; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 92 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.
Pöytäkirja 21 (24) 19 Asianro HUS/3871/2017 19 Muut asiat Selostus 1. Hallituksen vuoden 2018 kokousaikataulu ja niissä käsiteltävät asiat Työohjelma 2018 Aika Käsiteltävät asiat Info ma 15.1. ma 5.2. ma 26.2. ma 19.3. Niemenmäen asuntorakentamisen rahoitusjärjestelyt III eettisen toimikunnan puheenjohtajan valinta Tilannekatsaus / Hyks-toimialajohtajien virkavaalit TP 2017 ennakkotiedot info-osuudessa Laakson sairaala, suunnittelusopimus HYKS-toimialajohtajan (P&K) nimeäminen Eettisten toimikuntien täydentäminen maallikkojäsenillä Hyvinkään sha johtajan viran aukijulistaminen TP 2017 lista-asiana HYKS-toimialajohtajan (Neuro) nimeäminen Hyks-erva tutkimustoimikunnan nimeäminen (ja hallintosääntömuutos) Henkilöstöasuntojen myyntiehdot ja myyntiprosessin käynnistäminen TP 2017 allekirjoitus tilintarkastuksen jälkeen Johdon kuukausiraportti 1/2018 ma 9.4. ma 30.4. Johdon kuukausiraportti 1-3/2018 Hankintoja koskeva päätöksenteko ma 21.5. Valtuustoasiat 14.6.2018 kokoukseen TA 2018: Varaus mahdollisille kuluvan vuoden käyttösuunnitelmien muuttamiselle TA 2019: Talousarvion 2019 tavoiteasetanta ja valmistelun periaatteet Hyks-alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valtuustolle Hyksin erityisvastuualueen järjestämissopimus valtuustolle ma 4.6. Osavuosikatsaus 1-4/2018 Liikkeenluovutussopimukset HUS-TAHE:lle ja HUS-ICT:lle ma 20.8. ma 10.9. Johdon kuukausiraportti 1-7/2018 ma 1.10. Osavuosikatsaus 1-8/2018 ma 22.10. TA 2019 info: Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman 2019-2021 valmistelutilanne ma 12.11. TA 2019 1.käsittely: Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2019-2021 Johdon kuukausiraportti 1-9/2018 ma 3.12. ma 17.12. Valtuustoasiat 13.12.2018 kokoukseen TA 2019 2.käsittely: Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2019-2021 TA 2019: Vuoden 2019 tulosaluekohtaisten käyttösuunnitelmien vahvistaminen
Pöytäkirja 22 (24) 19 2. Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi 22.1.2018. Linkki valinnanvapauslakiin on tallennettu hallituksen työtilaan. 3. 24.1.2018 STM: Sydänsairaala ei voi toimia Helsingissä kunnallisena sairaalana, oheismateriaali 4. 4. Helsingin hallinto-oikeuden päätös 23.1.2018, oheismateriaali 5 5. Henkilöstötoimikunnan 25.1.2018 hyväksymä työhyvinvointiohjelma, oheismateriaalit 6 ja 7 6. Hallituksen iltakoulu 24.1.2018 Päätösesitys Hallitus 1. merkitsee käsiteltävät asiat tiedoksi ja 2. päättää, että hallituksen 24.1.2018 pitämästä iltakoulusta maksetaan tilaisuuteen osallistuneille valtuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaiset matkakustannusten korvaukset ja toimituspalkkiot. Asian käsittely Merkittiin, että Marika Niemi saapui kokoukseen klo 9.50 tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa asiassa. Kokouksessa kuultiin edellä mainittujen asioiden lisäksi johtava ylihoitaja Tarja-Leena Nefflingin ja osastonhoitaja Hanna Kankaan esitys koskien Meilahden anestesia- ja leikkausosaston hoitohenkilöstön työkuormitusta. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Hallitus edellytti lisäksi, että kevään 2018 aikana tulee hallituksessa käsitellä seuraavia asioita: HUS Apuvälinekeskusten vuoden 2018 toiminta ja talous (käsiteltävä lista-asiana) HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteistyö HUS:n työhyvinvoinnin tilanne
Pöytäkirja 23 (24) 19 HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 5.2.2018 Pykälät 11-19 Sivut 1-24 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 11, 15, 18, 19 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: OIKAISUVAATIMUSOHJE, asia 12, 13, 14, 16, 17 Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. Oikaisuvaatimusviranomainen Hallituksen päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan hallitukselle. Hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Pöytäkirja 24 (24) 19 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin muutoksenhakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava hallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus HUS Keskuskirjaamoon. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003). Yhteystiedot HUS:n Keskuskirjaamo, HYKS-sairaanhoitoalueen kirjaamo Osoite: PL 200, 00029 HUS (Käyntiosoite: Ruosilantie 16 B, 1 krs, Helsinki) Puhelin: 09 4711 (vaihde) tai 050 428 7837 Faksi: 09 471 75500 Sähköposti: keskuskirjaamo@hus.fi Asiakaspalvelu klo 9.00-15.00