AURLAHDEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 2 / 13 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja Lohjan kaupunki Tekninen toimi / Puistotoimi PL 71, 08101 Lohja Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 0500 472 630 Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti 0500 779 854 Lohjan Ympäristötoimi / Ympäristö- ja terveyspalvelut PL 71, 08101 Lohja (019) 3690 Terveystarkastaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Länsi-Louhenkatu 31, PL 51, 08100 Lohja (019) 323 623 Vesilaboratorio, kemisti Lohjan kaupunki / Tekninen toimi Vesihuolto PL 71, 08101 Lohja (019) 3690 Vesihuoltopäällikkö 2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi 2.2 Uimarannan lyhyt nimi 2.3 Uimarannan ID-tunnus 2.4 Osoitetiedot 2.5 Koordinaatit (WGS84) Aurlahden uimaranta Aurlahti FI114270001 Rantapuisto, 08100 Lohja N 60 14.8338' E 24 3.1799'
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 2.6 Kartta 2.7 Valokuv at 3 / 13
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 4 / 13
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 5 / 13 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi 3.2 Rantatyyppi 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus 3.4 Veden syvyyden vaihtelut 3.5 Uimarannan pohjan laatu Järvi Hiekkaranta Uimaranta sijaitsee Pitkäniemen ja Liessaaren välisessä lahdessa (Aurlahti). Uimarannan pituus on n.250 m. Rantaan kuuluu nurmikenttäalue, jolla sijaitsee lehtipuita. Rannan itäpuoli on loivasti rinnemäistä ja nousee vähitellen Lohjanharjulle. Lähinnä ranta-aluetta on omakotitaloalue ja asuinalueen takana Lohjan keskusta. Rannan pohjoispuolella n. 500 m päässä sijaitsee Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo ja Lohjan paperitehtaan alue (Mondi Lohja Oy). Rannan molemmin puolin on veneliikennettä, itäpuolella venelaituri sekä lounaispuolella veneiden laskupaikka, laituri sekä kanoottivarasto. Rannan lounaispuolella sijaitsee vanhoja kala-altaita. Ranta-alueen kasvillisuus on melko vähäistä, rannan lounaisreunalla on jonkin verran kaislikkoa. Ranta syvenee loivasti. Uintialue on rajattu poijuilla. Hiekkapohja. Sukeltajat tarkastavat uintialueen pohjan vuosittain ennen uimakauden alkua.
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 6 / 13 3.6 Uimarannan varustelutaso 3.7 Uimareiden määrä (arvio) 3.8 Uimavalvonta Uimarannalla on kioski, pukukopit, lasten leikkipaikka, beach volley - kenttä, huoltorakennus, jossa suihkut ja WC- tilat. Rannalla ei ole laituria eikä hyppytornia. Hellepäivinä uimareiden määrä on n. 100 300. Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven nimi / joen nimi 4.2 Vesistöalue 4.3 Vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet Lohjanjärvi Karjaanjoen vesistö Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Perustietoa Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja sen pinta-ala on yli 88,2 km². Järvi on myös syvä, sen keskisyvyys on 12,7 m ja suurin syvyys 54,9 m. Lohjanjärven valuma-alue on suuri (192810.0 ha) ja valuma-alueella on paljon peltoa ja asutusta. Lohjanjärvi voidaan jakaa eri osa-alueisiin järven epäsäännöllisen muodon takia. Lohjanjärveen laskevat Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita nimettömiä tulo-ojia. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Järvityypiltään Lohjanjärven osat: Maikkalanselkä, Aurlahti, Lohjanjärven keski- ja eteläosa kuuluvat runsasravinteisiin järviin. Karjalohjanselkä puolestaan kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Lohjanjärven veden laatua seurataan vuosittain yli 20 havaintopisteellä järven pistekuormittajien yhteistarkkailuna. Ominaisuus Mittaustulos (keskiarvo) Vaihteluväli Näkösyvyys 1) 1,3 m 0,8-1,9m Sameus 1) 6,7 FNU 2,0 18,0FNU ph 1) 7,6 6,8 8,4 Klorofylli-a 1) 13 µg/l 6 26 µg/l Kokonaisfosfori 1) 32 µg/l 21 46 µg/l Kokonaistyppi 1) 990 µg/l 660 1700 µg/l Veden teoreettinen viipymä 2) n. 750 vrk 1) Aurlahden mittauspiste 53, vuosina 1999 2009, syvyydestä 0,0-2,0m, kokonaissyvyys pisteessä 10m (Luvy) 2) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m 3 ) / MQ (keskivirtaama, m 3 /s)
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 7 / 13 Pintaveden lämpötila Lohjanjärven pintaveden lämpötilaseurantaa on tehty vuodesta 2003 lähtien. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,0, heinäkuussa 20,4 ja elokuussa 19,5 astetta. Vedenkorkeus ja säännöstely Lohjanjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 1900 alkaen, mutta vuosilta 1907 1909 ja suurelta osalta vuotta 1910 havainnot puuttuvat. Vedenkorkeuden keksiarvo koko havaintojaksolla on ollut NN+31,54 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+32,76 m (toukokuussa 1900) ja alin NN+30,64 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 212 cm. Vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Lohjan Virkkalassa. Lohjanjärveä on säännöstelty vuodesta 1952 Peltokosken voimalaitospadon valmistuttua Karjaanjokeen. Säännöstelyn myötä vedenpinnan kevätkuoppa on syventynyt ja vuoden sisäiset vedenkorkeusvaihtelut pienentyneet. Erityisesti kesällä vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyn myötä pienentynyt. Virtaama Vuosien 1956-2009 välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44,91 m 3 /s. Suurin havaittu virtaama on 72,40 m 3 /s ja pienin vuoden maksimivirtaama on 11,61 m 3 /s. Aurlahden kahdella mittauspisteellä kesällä 2001mittaussyvyydessä 5,5m keskivirtaus oli 3,25cm/s ja maksimivirtaus 15,6cm/s. Mittaussyvyydessä 1,8 m keskivirtaus oli 3,05cm/s ja maksimivirtaus 13,3 cm/s. Vain Lohjanjärvestä Outamonjärveen yhdistyvässä salmessa virtausnopeudet ovat selvästi suurempia, keskimäärin 11,2cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 2001 ja pohjois-koillisesta 2002, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s. Rehevyys Lohjanjärvessä esiintyy vuosittain havaittavia, runsaita ja erittäin runsaitakin leväkukintoja. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään erilaisia. Isoselän alueen tila voidaan luokitella hyväksi tai keskireheväksi, kun taas esimerkiksi Maikkalanselkä on selvästi rehevä. Kokonaisuutena Lohjanjärven tila on kuitenkin varsin hyvä. Lohjanjärven happitilanne on pääosin hyvä, vaikka happi väheneekin säännöllisesti loppukesällä rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 1980-luvun lopulta alkaen. Lohjanjärven pohjaeläimistä, kasviplanktonista, kalastosta, kasvillisuudesta, sedimentistä ja kuormituksesta on tehty selvityksiä. Lohjanjärvellä on tehty kunnostusta (hoitokalastus), mm. Maikkalanselällä ja Karstunlahdessa. 4.5 Pintaveden laadun tila Hyvä
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 8 / 13 5. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti 5.2 Näytteenottotiheys 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aurlahden uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän. Näytteitä otetaan uimakauden (15.6. 31.8.) aikana tasaisin välein yhteensä kolme sekä yksi näyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Aurlahdessa on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä. Uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset 2012 Näytteenot to päivämäär ä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 30.5.2012 2 9 Hyvä 18.6.2012 22 48 Hyvä 17.7.2012 30 14 Hyvä 6.8.2012 6 11 Hyvä 2011 Näytteenot to päivämäär ä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 31.5.2011 10 29 Hyvä 13.6.2011 5 15 Hyvä 12.7.2011 110 110 Hyvä 8.8.2011 58 80 Hyvä 2010 Näytteenot to päivämäär ä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2010 13 41 Hyvä 15.6.2010 20 140 Hyvä 12.7.2010 59 42 Hyvä 9.8.2010 77 70 Hyvä 2009
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 9 / 13 Näytteenot to päivämäär ä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2009 3 19 Hyvä 15.6.2009 17 60 Hyvä 13.7.2009 7 15 Hyvä 10.8.2009 81 29 Hyvä 2008 Näytteenot to päivämäär ä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 3.6.2008 45 19 Hyvä 17.6.2008 2 2 Hyvä 14.7.2008 10 17 Hyvä 12.8.2008 36 33 Hyvä Raja-arvot sisämaan uimavesille: Suolistoperäiset enterokokit: < 400 pmy/100 ml E.coli: < 1000 Suolistoperäisten enterokokkien määrät Aurlahden uimavedessä uimakausina 2008-2011 450 400 Enterokokit pmy/100 ml 350 300 250 200 150 100 50 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 Enterokokit toimenpideraja-arvo
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 10 / 13 E. coli määrät Aurlahden uimavedessä uimakausina 2008-2011 1200 1000 E. coli 800 600 400 E.coli toimenpideraja-arvo 200 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 5.4.1 Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimaveden laatu on ollut hyvä kausina 2008 2010 asetettujen toimenpiderajojen mukaan. Uimaveden laatuluokkiin perustuva arviointi voidaan tehdä uimavedelle ensimmäisen kerran uimakausien 2008 2011 perusteella. Luokittelussa veden laatu luokitellaan ryhmiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Uimakausi Laatuluokka 2011 2012 2013 2014 Huom! Vuonna 2011 näytteenotossa tapahtuneen virheen vuoksi (näyte otettu muutamaa päivää liian aikaisin) ei uimaveden laatuluokkaa voida vielä virallisesti määrittää. Laatuluokitus voidaan tehdä neljän uimakauden pohjalta, jolloin tarvitsee olla vähintään 16 tulosta eli neljä tulosta / vuosi. 5.4.2 Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen 5.5.1 Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Edellisillä uimakausilla veden laatu on täyttänyt hyvälle uimavedelle asetetut vaatimukset. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte. Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Aurlahden uimarannan sinilevähavainnot uimakausina 2005 2012 Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot (kpl) Sinilevän määrä
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 11 / 13 2005 5 1* havaittava (3kpl) 2* runsaasti (2kpl) 2006 1 1* havaittava 2007 3 1* havaittava (2kpl) 2* runsaasti (1kpl) 2008 0 0* ei havaittu 2009 4 1* havaittava (4kpl) 2010 2 3* erittäin runsas kukinta sekä toisena ajankohtana 1* sinilevähippuja (2kpl) 2011 0 0* ei havaittu 2012 2 1* havaittava (1kpl) 2* runsaasti (1kpl) Mikäli uimarannalla havaitaan sinilevää, uimareita tiedotetaan sinilevästä varoittavalla tiedotteella. Lisäksi levästä otetaan näyte, josta tehdään lajitunnistus. Sinilevätilannetta seurataan tarpeen tullen erillisillä tarkastuksilla. Aurlahden uimaranta on myös valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka. Aurlahden havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja Uudenmaan ELYn levätilannekartalla Järviwiki-sivustolla osoitteessa: http://www.jarviwiki.fi/wiki/levätilanne/uudenmaan_elinkeino-,_liikenne- _ja_ympäristökeskus Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla 0-3: 0 = Ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = Vähän levää: sinilevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = Runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = Erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. 5.5.2 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen 5.5.3 Lajistotutkimukset 5.5.4 Toksiinitutkimukset 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallis en lisääntymisen todennäköisyys Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä. Yleisimmät syanobakteerilajit vuosina 2005 2010: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp., Woronichinia sp. Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia.
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 12 / 13 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Runsaat sateet saattavat vaikuttaa Aurlahden uimarannan uimaveden laatuun kohottamalla bakteeripitoisuuksia. Lisäksi voimakas pohjoistuuli saattaisi tuoda saastunutta pintavettä jätevedenpuhdistamolta. Yleensä kesäaikana rannalla vallitsee kuitenkin lounaistuuli. Pitkät lämpimät ja tuulettomat jaksot voivat vaikuttaa suotuisasti sinilevien esiintymiseen. 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot 6.2 Hulevesijärjestelmät 6.3 Maatalous 6.4 Teollisuus 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne 6.6 Eläimet, vesilinnut 6.7 Muut lähteet Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo ja Mondin teollisuusjätevedenpuhdistamo sijaitsevat lähellä Aurlahden uimarantaa. Lohjan Pitkäniemen puhdistamon puhdistetut jätevedet puretaan Aurlahdelle ja Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistetut jätevedet Ristisalmeen. Puhdistamoita huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin Väänteenjoki, joka tuo 60 % koko Lohjan ravinnekuormituksesta. Pitkäniemen ja Mondin jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu liukoisen fosforin kuormitus on vain noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. Uimarannan läheisyydessä on useita sadevesiviemärien purkuputkia, jotka aiheuttavat uimarannalle pistekuormitusta. Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja. Aurlahden uimarannan lähellä ei ole maataloutta. Paperitehdas Mondi Lohja Oy Pitkäniemessä, noin 500m päässä uimarannalta. Uimarannan itäpuolella on venelaituri, jonka vuoksi veneliikennettä on rannan lähellä. Lisäksi rannan lounaispuolella on veneiden laskupaikka sekä kanoottivaja. Pitkäniemen teollisuusalueelle on pienimuotoista raideliikennettä. Rannalla esiintyy melko usein lintuja, kuten Kanadan hanhia. Hanhiparven oleilu uimarannan läheisyydessä voi väliaikaisesti heikentää uimaveden laatua Järven virkistyskäyttö kuormittaa osaltaan Lohjanjärveä. 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Aurlahden uimarannan lähellä oleva Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24000 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi puhdistamo käsittelee lokajätettä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja pienten puhdistamoiden lietteitä myös naapurikunnista. Hulevesiä käsitellään huomattavia määriä märkinä jaksoina. Vuoteen 2013 mennessä Pitkäniemeen yhdistetään Sammatin, Karjalohjan ja Nummi- Pusulan viemäriverkot. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haitta-ainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesi-määrien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jäteveden-puhdistamo on merkittävä riskitekijä Aurlahden uimaveden saastumisen kannalta. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 2010 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 1370m 3.
UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 13 / 13 Rankkasateet voivat aiheuttaa lyhytkestoista saastumista Aurlahteen, sillä Lohjan keskustan hulevedet johdetaan Aurlahteen. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi Terveydensuojeluviranomainen tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta uimarannan ilmoitustaululle vietävällä tiedotteella ja antaa määräyksen uimarannan ylläpitäjälle korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Lyhytkestoisen saastumisen aikana tilannetta seurataan ylimääräisten näytteiden avulla. Lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Pitkäniemen jätevesien ohitus 2010 johtui pumppuhäiriöstä ja pumppu korjattiin välittömästi. Jätevettä ehti päästä järveen kolmen päivän ajan. 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Ympäristötoimi Ympäristösuojelu ja - valvonta Ympäristöpäällikkö tai ympäristötarkastaja, puh. (019) 3690 Ympäristöterveyspalvelut Terveystarkastaja, puh. (019) 3690 Tekninen toimi/ Vesi- ja viemärilaitos Vesihuoltopäällikkö, puh. (019) 3690 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta 8.2 Uimavesiprofiilin laatija 8.3 Lähteet 8.4 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Kesä-elokuu 2010, päivitetty 14.3.2013 Laura Ahervo Valtion ympäristöhallinto; http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/l230211001y/qout3ksanafi.html Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry/ Vesien tila; http://vesientila.fi/fi/kunnat/lohja/jarvet/lohjanjarvi Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/03 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 2005 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo Ensimmäinen Aurlahden uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2015 jälkeen.