Itä-Suomen hallinto-oikeus Toimintakertomus 2017

Itä-Suomen hallinto-oikeus Toimintakertomus 2017

Toimitus Taitto Kuvat Itä-Suomen hallinto-oikeus / Riitta Eskola, Jukka Hartikainen, Merja Koistinen, Anne Koponen, Kati Korsman, Sinikka Leskinen, Toni Nykänen, Toni Sarivirta, Minna Sunnari, Veijo Tarukannel, Riikka Tiainen Mainostoimisto Ad Kreppi / Petra Suominen (sivuilla 9, 10, 17 ja 18) Hallinto-oikeuden arkisto Muut kuvat Petra Suominen

Sisällysluettelo Vuosi 2017...4 År 2017...6 Työhyvinvointia ja turvallisuutta...8 Hallinto-oikeudet osana toimintaympäristöä...11 Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa...12 Itä-Suomen hallinto-oikeus...15 Yhteiskunnan asiat näkyvät hallinto-oikeuden osastoilla... 16 Turvapaikkakäsittely toi lisää asioita ja henkilöstöä...19 Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat...20 Saapuneet asiat pääasiaryhmittäin...21 Keskimääräinen käsittelyaika pääasiaryhmittäin...22 Ratkaisukokoonpanot...23 Ratkaistujen asioiden lopputulokset...24 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut...25 Henkilöstö...26 Asiantuntijajäsenet...27

Ylituomarin katsaus Vuosi 2017 Tämä vuosi muistetaan täällä turvapaikkavalitusten käsittelyn ja ratkaisemisen alkamisen vuotena. Ilmiö toi paljon juttuja ja uutta väkeä. Ilman kunnollisia tiloja näitä asioita ja väkeä ei tänne olisi voitu ottaa. Yksi asia vaikuttaa toiseen asiaan. Tämä on jatkossakin jokaisen muistettava. Mikään ei tule jostakin itsestään. Näiden asioiden hoitamisesta sanon vain sen, että hyvin organisoitu täällä ja hyvin hoidettu. Kerta kaikkiaan. Sen soisi oikeusministeriönkin virallisesti kiitoksin toteavan. Vaan kiitostahan täällä eivät työn raskaan raatajat saa. Mutta minä kiitän nyt tässä asiassa 5. osaston johtoa ja väkeä sekä hallintotoimiston väkeä. He itse raportoivat menestyksestään tässä vuosikertomuksessa. Tämä vuosi on samalla minun 10. vuoteni täällä. Tässä on jo minun mielestäni ylipalvelun makua. Työt on tehty ja suunnitelmat täytetty. Omista kokemuksistani puhuinkin omalle väelle, kun minut yllätettiin mukavalla pienellä juhlahetkellä tämän 10-vuotistaipaleen täyttyessä. Kiitos puheesta, joka kuulemma oli koko henkilökunnan yhteinen tahto. Joka saa kuulla sisällöltään tuollaisen puheen tällaisten myllerrysvuosien jälkeen toimittuaan myrskyssä johtajana voi olla pelkästään mielissään. Tästäkään ei sen enempää turhaa puhetta tässä, asiat itsessään puhuvat. Täällä on keskitytty kyseisenä vuonna myös tiettyjen toiminnan laatukysymysten miettimiseen ja ratkaisemiseen. Tämä työ on käynnissä. Tämä työ ei lopu koskaan. Sen voi sanoa, että lähtien yhteiskunnan nykyisistä arvostuksista ja niiden heijastumisista yliopistojen työhön, akateemisten ihmisten tiedon taso on aidosti huolestuttava. Voisi sanoa, että hyvältä näyttää, mutta kun raaputtaa, tulee esiin vakavia asioita. Hyvää luettavaa on esim. Hallinnon tutkimus -lehdessä 4/2017 oleva Itä-Suomen yliopiston professori Jari Vuoren vakava esipuhe Pyörän uudelleen keksijöille : pioneerien keskusteluttaminen kehityksemme ehtona. Tuomioistuinmaailma tulee taatusti rajusti saneerattavaksi seuraavien 10 vuoden aikana. Näin pitääkin olla. Tarpeettomiksi yhteiskunnassa käyneet toiminnot on lakkautettava, jotta tarpeellisille toiminnoille saadaan hyväksyttävät resurssit. Olisi hyvä, että tämä työ tehtäisiin tosiasioihin 4

perustuen eikä mielikuvitusmaailman johtamana. Perustana olisi oltava juttumäärien kehittyminen systeemin eri loukoissa. Resurssit on asetettava sinne, missä on työtä tehtävänä, ei sinne, missä on entinen loisto ja kulissi vartioitavana. Tämän takia työ on jätettävä poliittiselle järjestelmälle, ei asianosaisille itselleen. Tässähän on kyse ihmisten asioiden hoitamisesta. Tässä toivoisi viisautta. Olen 10 vuoden aikana havainnut valtavan Helsinki-keskeisyyden kasvun alallamme (Helsingiksi lasken koko eteläisen Suomen). Joskus olen aivan tosissani miettinyt, huomataanko oikeusministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ollenkaan, että esim. Itä-Suomen hallinto-oikeus on olemassa. Täällä Idässä on nimittäin ihan oikeita ihmisiä, kannattaa joskus tulla toteamaan. Kuten täälläpäin maailmaa on ollut tapana, olen seurannut tätä kaikkea haanpäälaisella ja huovismaisella tarkkanäköisyydellä ja huumorilla. Paljon olisi vielä sanottavaa, mutta haitannooko tuo. Tämän voi päättää kirjailija Leonid Leonovin sanoihin: Nyt seurasivat ihmeet niin tiheässä tahdissa, ettei voinut erottaa, missä toinen päättyi ja toinen alkoi. 3.2.2018, jolloin vuonna 1468 syntyi Johannes Gutenberg, jolloin vuonna 1943 tapahtui toisen maailmansodan merkittävin tapahtuma ja jolloin vuonna 1978 menin naimisiin. Niin ne vuodet kuluvat! Veijo Tarukannel, ylituomari 5

Överdomarens översikt År 2017 Detta år kommer man här att minnas som det år då man behandlade och började lösa asylbesvär. Företeelsen medförde många mål och nya människor. Utan ordentliga lokaler kunde vi inte ha tagit emot dessa ärenden och människor. En sak påverkar en annan sak. Detta bör var och en komma ihåg även i fortsättningen. Inget kommer någonstans ifrån av sig självt. Om skötseln av dessa ärenden säger jag bara att de är väl organiserade här och sköts väl. Verkligen. Det kunde man önska att även justitieministeriet officiellt konstaterade med beröm. Men här är det ju inte de som gör det egentliga jobbet som får beröm. Ändå vill jag nu i detta sammanhang tacka ledningen och de anställda på avdelning 5 samt de anställda på förvaltningskontoret. De rapporterar själva om sin framgång i denna årsberättelse. Detta år är dessutom mitt tionde år här. Enligt min åsikt finns här redan en känsla av överservice. Arbetet är färdigt och planerna har genomförts. Om mina egna erfarenheter talade jag till mina egna anställda när jag blev överraskad med en trevlig liten fest med anledning av mina tio år här. Tack för talet som alltså ska ha motsvarat hela personalens gemensamma vilja. Den som får höra ett tal med ett sådant innehåll efter sådana kaotiska år och efter att själv ha varit ledare i stormen kan inte vara annat än glad och nöjd. Men det här ska jag inte heller hänga upp mig på nu, sakerna talar för sig själva. Under ifrågavarande år har man här även koncentrerat sig på att överväga och lösa vissa frågor om verksamhetens kvalitet. Detta arbete pågår. Detta arbete slutar aldrig. Det kan man säga att utgående från samhällets nuvarande värderingar och hur de avspeglas i universitetens arbete är kunskapsnivån hos akademiker verkligen oroväckande. Man kunde säga att det ser bra ut, men när man skrapar kommer allvarliga saker fram. Det lönar sig t.ex. att i tidningen Hallinnon tutkimus 4/2017 läsa den allvarliga inledningen av Jari Vuori, professor vid Östra Finlands universitet: Pyörän uudelleen keksijöille : pioneerien keskusteluttaminen kehityksemme ehtona ( nya uppfinnare av hjulet : ett villkor för vår utveckling är att få pionjärer att diskutera). 6

Det kommer säkert att bli nödvändigt att sanera domstolsvärlden kraftigt under de kommande 10 åren. Så ska det också vara. Funktioner som har blivit onödiga för samhället måste avskaffas för att man ska få godkända resurser för nödvändiga funktioner. Det skulle vara bra att detta blev gjort utgående från fakta och inte en fantasivärld. Utgångspunkten borde vara att antalet mål skulle öka i systemets olika skrymslen. Resurserna måste placeras där det finns uppgifter att sköta, inte där man vill bevaka förgången prakt och kulisser. Därför måste arbetet överlämnas till det politiska systemet, inte till parterna själva. Här handlar det ju om att sköta människors ärenden. Här behövs klokhet. Jag har under mina 10 år märkt att vår bransch blir mer och mer Helsingfors-centrerad (med Helsingfors menar jag hela södra Finland). Ibland har jag på allvar funderat på om man alls märker på justitieministeriet och i högsta förvaltningsdomstolen att t.ex. Östra Finlands förvaltningsdomstol existerar. Här i öster finns det nämligen helt riktiga människor, det är bara att komma hit någon gång och kolla. Jag har, som man brukar göra i de här trakterna, och som Haanpää och Huovinen, följt allt det här med skarpsynthet och humor. Det skulle finnas mycket mer att säga, men det får kanske vara. Man kan avsluta det här med författaren Leonid Leonovs ord: Nu kom underverken i så rask takt att man inte kunde urskilja var ett slutade och det nästa började. 3.2.2018, då Johannes Gutenberg föddes 1468, då 1943 inträffade andra världskrigets mest betydelsefulla händelse och då jag gifte mig 1978. Tiden går! Veijo Tarukannel, överdomare 7

Työhyvinvointia ja turvallisuutta Vuosi 2017 oli Itä-Suomen hallinto-oikeuden kannalta mielenkiintoinen. Turvapaikka-asioiden käsittelyn hajauttamisen myötä Itä-Suomen hallinto-oikeuden vireillä olevien asioiden määrä kaksinkertaistui ja henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana noin kolmanneksella. Henkilöstömäärän kasvun myötä määräaikaisten virkamiesten osuus kasvoi huomattavasti ja lähes kolmasosa hallinto-oikeuden työntekijöistä työskenteli tai työskentelee määräaikaisessa virkasuhteessa. Hallinnon ja henkilöstöjohtamisen näkökulmasta mennyt vuosi on ollut siis ainutlaatuinen ja hyvin poikkeuksellinen ja se on tuonut mukanaan omat haasteensa etenkin osaamisen johtamiseen, rekrytointiin, perehdytykseen ja työyhteisöasioihin liittyen. Muuttuneen toimintaympäristön myötä on ollut tärkeää panostaa henkilöstön työhyvinvointiin ja tässä Itä-Suomen hallinto-oikeudessa on jatkettu aikaisempien vuosien perinnettä. Työhyvinvointia on pyritty edistämään niin liikunnan ja kulttuurin kuin yhteisöllisyyden luomisenkin kautta. Asiantuntijaorganisaatiossa ja asiantuntijatyössä työntekijät ovat luonnollisesti se tärkein voimavara. Maailman yleinen tilanne on tuonut viranomaisten ja tuomioistuinten työskentelyyn uhkia, joihin ei Suomessa olla aikaisemmin totuttu. Näin on käynyt myös hallinto-oikeudessa ja turvallisuuteen liittyvät asiat nousivat vuoden aikana keskeiseksi teemaksi ja turvallisuusasioihin onkin vuoden aikana panostettu. Haasteista huolimatta vuosi 2017 on ennen kaikkea antanut hallinto-oikeudelle mahdollisuuden kasvaa ja kehittää toimintaansa entisestään; toimintaansa, jonka keskiössä on aina oikeusturvan antamisen toteuttaminen ja viranomaisten päätösten lainmukaisuuden valvonta, olipa kyse sitten lainkäytöstä tai tuomioistuimen oman hallinnon ja työyhteisön kehittämisestä. Omasta puolestani haluan vielä antaa suuret kiitokset koko hallintotoimiston väelle! Toni Nykänen, hallintopäällikkö 8

Tuomioistuinten välisessä jalkapalloturnauksessa Itä-Suomen hallinto-oikeus on saanut kannustuspalkinnon kolmena vuonna peräkkäin.

Hallinto-oikeudet osana toimintaympäristöä Hallinto-oikeudet ovat oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvia riippumattomia tuomioistuimia. Niissä käsitellään ja ratkaistaan ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka on säädetty kuuluviksi hallinto-oikeuden toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa. Suomessa on kaksiasteinen hallintotuomioistuinlaitos. Pääsääntöisesti hallintoviranomaisen valituskelpoiseen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen, joita on kuusi: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallintotuomioistuimensa, Ahvenanmaan hallintotuomioistuin. Hallinto-oikeuden päätöksistä voi pääsääntöisesti hakea muutosta tai ainakin valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallintotuomioistuinten toiminta kattaa koko laajan julkisen vallankäytön alueen. Julkista valtaa käyttävät hallintoviranomaiset tekevät vuosittain yhteensä 20-30 miljoonaa hallintopäätöstä. Hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi saapuu vuosittain yli 20 000 valitusta näistä päätöksistä. Hallinto-oikeuden asianimikkeistössä on lähes 300 eri asiaryhmää. Käsiteltävät asiat koskevat hyvin moninaisia yhteiskunnan aloja kuten verotusta, rakentamista, ympäristönsuojelua, julkista virkasuhdetta, ulkomaalaisasioita, lastensuojelua, sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai asiakirjajulkisuutta. Hallinto-oikeudet käyvät vuosittain oikeusministeriön kanssa tulosneuvottelut, joissa arvioidaan tavoitteiden toteutumista sekä sovitaan seuraavan vuoden resurssit ja tulostavoitteet. 11

Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa Perustuslain oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on siten noudatettava lakia. Tärkeänä takeena sille, että julkista valtaa myös käytännössä käytetään lainmukaisesti, on mahdollisuus hakea hallintopäätöksiin muutosta hallintotuomioistuimissa. Hallintolainkäytön kautta kansalaiset, yritykset ja muut yksityisoikeudelliset yhteisöt voivat saada oikeusturvaa. Tietyissä asiaryhmissä myös hallintoviranomaisella on valitusoikeus toisen hallintoviranomaisen päätökseen. On lisäksi huomattava, että hallintotuomioistuimet eivät anna oikeusturvaa vain kansalaisille suhteessa julkista valtaa käyttäviin viranomaisiin, vaan ratkaisuissa on usein kysymys myös kansalaisten välisten suhteiden järjestämisestä sekä yleisten etujen turvaamisesta. Tämä näkökulma korostuu erilaisissa ympäristöasioissa, kuten maankäyttö- ja rakennusasioissa sekä ympäristönsuojelu- ja vesiasioissa. Pääsääntönä on, että hallintoviranomaisen päätöksestä voi valittaa yleiseen alueelliseen hallintotuomioistuimeen. Tietyissä asiaryhmissä muutosta haetaan kuitenkin erityistuomioistuimelta tai valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Useissa asioissa on säädetty ensimmäiseksi muutoksenhakumenettelyksi oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle. Moni oikeusriita ratkeaa jo tässä hallintomenettelyssä, jolloin asianosaisella ei ole tarvetta valittaa hallinto-oikeudelle. Suurin osa hallinto-oikeuteen vireille tulleista valituksista ratkaistaan asiakirjojen perusteella kirjallisessa menettelyssä. Jos asian selvittämiseksi on tarpeen, voidaan järjestää suullinen käsittely joko hallinto-oikeuden omasta aloitteesta tai valittajan pyynnöstä. Hallinto-oikeuden oikeudenkäynnin erityispiirteenä on myös asiantuntijajäsenten osallistuminen laissa määrättyjen asioiden ratkaisuun. 12

7 Asian ratkaiseminen ja päätöksen antaminen Ratkaisun tekeminen 8 Päätöksen antaminen 1 Hallintoviranomaisen päätös Mahdollinen oikaisuvaatimusmenettely 2 Oikeudenkäyntimenettely: Selvityksen hankkiminen ja osapuolten kuuleminen 6 Mahdolliset muut kuulemiset, lisäselvityksen hankkiminen, mahdollinen suullinen käsittely tai katselmus Valitus 3 Vastinepyyntö 5 Lausuntopyyntö viranomaiselta 4 Prosessiedellytysten tutkiminen Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa

14

Itä-Suomen hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiiri muodostuu Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista. Kaksikielisen hallinto-oikeuden tuomiopiirissä on noin 870 000 asukasta. Itä-Suomen hallinto-oikeus toimii Kuopiossa Oikeustalossa osittain yhteisissä tiloissa Itä-Suomen hovioikeuden kanssa. Itä-Suomen hallinto-oikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa päällikkötuomarina ylituomari. Hallinto-oikeus toimi vuonna 2017 jakautuneena viiteen lainkäyttöosastoon, joiden toiminnasta vastaavat osastojen johtajat. Osastojen toiminnan tukena on hallintotoimisto, jota johtaa hallintopäällikkö. Johtoryhmä toimii ylituomarin tukena hallinto-oikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Hallinto-oikeuden johtoryhmään kuuluvat ylituomari, hallintopäällikkö ja osastojen johtajat. Hallinto-oikeutta koskevia strategisia asioita käsittelee laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi osastojen varajohtajat ja apulaishallintopäällikkö. Viraston yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea, jossa on kunkin henkilöstöryhmän ja viraston johdon edustus. Itä-Suomen hallinto-oikeus toteuttaa tuomaripainotteista työtapaa ja lainkäyttöä. Lainkäytön tukena toimii osaava ja tehokkaasti toimiva lainkäyttöä avustava henkilöstö ja perushallinto. Hallintotoimiston osalta työn organisoinnissa painottuu lainkäyttöä tukevat tehtävät ja joustavat tehtävänkuvat. Huomiota kiinnitetään myös perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Henkilöstörakenteen muuttamisella tuomaripainotteiseksi on ollut vaikutusta myös toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen. Hallinto-oikeudessa on käytössä sähköinen päätösesitysten käsittelymenettely SÄPÄKKÄ, jossa esittelijä tai esittelevä tuomari laatii päätösesityksen hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmässä, jonka jälkeen kokoonpanon muut jäsenet tekevät mahdolliset muutokset ja kirjoittavat omat kommenttinsa suoraan asianhallinnassa olevaan esitykseen. Tämä tehostaa ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Hallinto-oikeudessa pyritään panostamaan sähköisiin toimintamalleihin, kuten videoneuvottelumahdollisuuksien käyttöön koulutustilaisuuksissa ja kokouksissa. Myös suullisia käsittelyjä on mahdollisuuksien mukaan toimitettu videoneuvotteluina. 15

Yhteiskunnan asiat näkyvät hallinto-oikeuden osastoilla Itä-Suomen hallinto-oikeus toimi vuonna 2017 jakautuneena viiteen lainkäyttöosastoon. Osastojen johtajat vastaavat osastojensa toiminnasta ja toimivat johtoryhmässä ylituomarin apuna hallinto-oikeuden toiminnan johtamisessa. Osastojen toiminnassa korostuu Itä-Suomen hallintooikeudelle tyypillinen kollektiivinen työskentely ja etupainotteisuus. Osastot ja lainkäyttö pyrkivät valmistautumaan uudistuksiin ja muutoksiin jo ennen niiden voimaantuloa mahdollisimman hyvin, jotta varsinainen muutosvaihe sujuu prosessin kannalta mahdollisimman helposti. Hallinto-oikeuden 1. osastolla käsitellään muun muassa vero-, metsästys-, eläinsuojelu-, ampuma-ase- ja mielenterveysasioita. Mediaa kiinnostavista tapauksista mainittakoon kuluneen vuoden aikana ratkaistut kaksi valitusasiaa, joissa molemmissa oli kyse Suomen riistakeskuksen ns. taloudellisin ja sosiaalisin perustein suden metsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista. Toisessa ratkaisussa valitus hylättiin ja toisessa ratkaisussa riistakeskuksen päätös kumottiin. Molemmat ratkaisut julkaistiin Finlex-tietokannassa ja ne ovat lainvoimaisia. Hallinto-oikeuden ratkaisut linjasivat omalta osaltaan riistakeskuksen myöhemmin tekemiä lupapäätöksiä vastaavanlaisissa asioissa. Pääasiassa sosiaaliasioita käsitellään hallintooikeuden 2. osastolla. Vuoden aikana osastolle saapuneiden asioiden määrä kasvoi huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. Eniten lisääntyivät toimeentulotukea koskevat valitukset. Niissä näkyi perustoimeentulotuen myöntämisen siirtyminen kunnilta Kelalle ja joiltakin osin viranomaisen ratkaisukäytännön muuttuminen perustoimeentulotukea myönnettäessä. Ratkaistavana oli myös valituksia koskien sitä, huomi- 16

Asian ratkaisemiseksi voidaan järjestää katselmus paikan päällä.) oidaanko tietyt menot Kelan myöntämässä perustoimeentulotuessa vai kunnan myöntämässä täydentävässä toimeentulotuessa. Toinen lisääntynyt asiaryhmä osastolla oli huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemusasiat. Hallinto-oikeuden 3. osastolla käsitellään pääasiassa rakentamista ja ympäristöä koskevia asioita. Vaikka asioita saapui edellisvuoteen nähden vähemmän, osastolla ratkaistiin yhteiskunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä asioita. Näistä esimerkkeinä mainittakoon biotuote-/ havusellutehdas Finnpulp Oy:n toteuttamisen mahdollistavaa asemakaavaa ja Suomen suurimman yleis-, vienti-, kontti- ja transitosataman eli HaminaKotkan sataman asemakaavaa koskevat valitukset. Suurta mielenkiintoa keräsi myös Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamon mahdollistava osayleiskaava. Hallinto-oikeuden 4. osastolla käsitellään pääasiassa kunnallisasioita ja virkasuhdeasiota. Saapuvien asioiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Osastolla ratkaistiin paljon erilaisia kuntien itsehallintoon liittyviä asioita. Osa ratkaistuista asioista oli yhteiskunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä, kuten Kuopion alueella biotuote-/ havusellutehdas Finnpulp Oy:n tontin vuokraukseen ja myyntiin liittyvän sopimuksen hyväksymistä koskeva asia sekä Kouvolan seudulle rakennettavan KymiRing Oy:n moottoriradan pääomalainaa koskeva asia. Julkista mielenkiintoa herätti myös Iisalmen ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston erottamista koskeva asia. Ulkomaalaisasioita käsittelevän 5. osaston vuoden kohokohdista kerrotaan seuraavalla aukeamalla. 17

Turvapaikkakäsittely toi lisää asioita ja henkilöstöä Vuonna 2017 Itä-Suomen hallinto-oikeudesta tuli toimivaltainen tuomioistuin ratkaisemaan turvapaikkavalituksia. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön itäisen alueen päätöksistä tehdyt valitukset ovat 1.2.2017 lähtien tulleet Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaistaviksi. Helsingin hallinto-oikeudessa jo vireillä olleet valitukset siirrettiin Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Helsingistä siirtyi noin 1 100 valitusta, joiden asiakirjat saapuivat Kuopioon helmikuun alussa. Asiakirjat tuotiin isoissa peltikaapeissa ja ensimmäinen tehtävä oli tarkastaa, että asianhallinnassa tehdyn siirtoajon perusteella Itä-Suomen hallinto-oikeuteen siirretyt valitukset asiakirjoineen olivat kaapeissa. Helsingin hallinto-oikeudessa oli asiakirjojen pakkaustyö tehty huolellisesti ja pian oli todettavissa, että kaikki valitukset löytyivät. Seuraavaksi kaapit tyhjennettiin ja valitukset seulottiin. Jokainen valitus käytiin läpi ja ne jaoteltiin omiksi pinoikseen etukäteen laadittujen määrittelyjen mukaisesti. Seulonnan tavoitteena oli ensinnäkin saada laaja kokonaiskuva valittajista ja valituksista mutta myös varmistaa se, että samankaltaiset asiat ratkaistaan yhdenmukaisesti. Seulontaan meni kolme päivää, jonka jälkeen alkoi päätöksenteko. Tuomareita ja esittelijöitä tammikuussa 2017 osastolla oli yhteensä noin 10. Tällä henkilöstöllä otettiin uusi asiaryhmä haltuun ja ratkaistiin yhdessä lukuisat ongelmatilanteet. Laadittiin ohjeistusta myös asiakaspalvelijoille. Kun ensimmäiset tärkeimmät linjaukset oli tehty ja lähtömaatietouden päivittäminen alkanut, osasto oli valmis uusien henkilöiden perehdyttämiseen. Uutta henkilöstöä osastolle tuli vuoden aikana siten, että vuoden 2017 lopussa lainkäyttöhenkilökuntaa osastolla oli yhteensä noin 20. Päätöskokoonpanot muodostettiin siten, että niissä oli substanssiosaamisen lisäksi myös tarpeeksi prosessiosaamista. Myös yhteistyö osaston ja hallintotoimiston kanssa oli tiivistä koko vuoden ajan. Hallintotoimisto otti kiitettävästi haltuun uusien turvapaikkavalitusten kuulemiset ja muut lukuisat selvitystyöt, lisääntyneet postitukset ja yhteydenotot asiakaspalveluun. Päätöksiä osastolla tehtiin yhteensä 1 029, joista 861 oli turvapaikka-asioita, 148 muita ulkomaalaisasioita ja 20 kansalaisuusasioita. Tulleista valituksista 56 % hylättiin, kun taas noin 9 % päätöksistä muutettiin. Yli 10 % valituksista raukesi esimerkiksi valittajan poistuttua maasta vapaaehtoisesti tai valittajan kadottua. Päätöksistä yli 20 % palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi hallinto-oikeudelle toimitetun uuden selvityksen vuoksi. Yleisimmin oli kyse kristinuskoon kääntymisestä, minkä johdosta Maahanmuuttovirasto järjestää valittajalle uuden turvapaikkapuhuttelun. Useissa tapauksissa suullinen kuuleminen järjestetään vielä hallintooikeudessakin, mikä vaikuttaa muun ohella ulkomaalaisosaston töiden organisointiin ja työllistää hallintotoimistoa edelleen vuonna 2018. 19

Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat Vireillä olevat asiat vuoden alussa 2219 Saapuneet asiat 3479 Ratkaistut asiat 3219 Vireillä olevat asiat vuoden lopussa 2454 20

Saapuneet asiat pääasiaryhmittäin Valtio-oikeus ja yleishallinto Itsehallinto Ulkomaalaisasiat Rakentaminen Ympäristö Sosiaali- ja terveydenhuolto Taloudellinen toiminta ml. liikenne Verot Muut asiat 11 105 83 66 110 115 330 1291 1368 21

Keskimääräinen käsittelyaika pääasiaryhmittäin Valtio-oikeus ja yleishallinto 7,8 Itsehallinto 15,6 Ulkomaalaisasiat 7,8 Rakentaminen Ympäristö 12,3 12,9 Sosiaali- ja terveydenhuolto 2,6 Taloudellinen toiminta ml. liikenne 6,4 Verot 9,4 Muut asiat 2,8 kuukautta 5 10 15 20 Keskimääräinen käsittelyaika 6,4 kuukautta 22

Ratkaisukokoonpanot 1 jäsenen kokoonpano 9,2 % 3 jäsenen kokoonpano 32,2 % 2 jäsenen kokoonpano 58,6 % 23

Ratkaistujen asioiden lopputulokset Siirretty muulle viranomaiselle 1,7 % Hakemus hylätty 0,3 % Ei tutkittu tai rauennut 12,1 % Ei muutosta 40,4 % Hakemus hyväksytty 25,9 % Muutettu tai palautettu 19,6 % 24

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Hallinto-oikeuden ratkaisuista 22,8 %:iin haettiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 697 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksistä tehtyä valitusta vuoden 2017 aikana. Asia palautetaan 0 % Muutetaan 5 % Muut ratkaisut 13,8 % Ei valituslupaa 51,5 % Lopputulosta ei muutettu 10,8 % Ei muutettu 18,9 % 25

Itä-Suomen hallinto-oikeuden henkilöstö vuonna 2017 Ylituomari Tarukannel Veijo Hallintopäällikkö Nykänen Toni 1.4.2017 alkaen Sorjonen Paula 31.3.2017 saakka Osastojen johtajat Eskola Riitta Hartikainen Jukka Korsman Kati Sarivirta Toni Tiainen Riikka Lainkäyttöhenkilöstö Ahtiainen Jenni Gröning Pia Hallikainen Pekka Helttunen Terhi Hietanen Leila Huurre Riitta Hyvärinen Karoliina Iivanainen Minna Jokela Niko Jääskeläinen Mari Koivuluoma Anu vv. Korolainen Jukka Kuusela Jari Kyllönen Jussi Laukkarinen Vilma Leino Adelina Lintu Seija Madetniva Meri-Tuuli Malinen Jaana Mikkonen Anni Mäki-Runsas Jari Nygrén Ulla Ojala Anni Pakanen Mirjami Paterno Henna Petsalo Sini Pirhonen Leena Pöntinen Saija Ranz Elina Rautsi Maria Rautsi Olli Rosala Katja Saastamoinen Kirmo Schiestl Ritva Sorsa Pentti Tervonen Timo Tiihonen Maarit Tohka Sanna Toivanen Päivi Turunen Marika Uimaluoto Jussi Vanala Terhi Vesterinen Paula Viiliäinen Tuula Viljamaa Hilla Hallintotoimisto Antikainen Soili Eronen Minna Hakkarainen Sauli Heikkinen Niina Järvi Kirsi Kallio Noora Kellokoski Roosa Koistinen Merja Kolari Katariina Koponen Anne Korvenmäki Anne Leskinen Sinikka Matinlassi Eeva-Leena Mehtonen Maarit Neuvonen Tuula Nykänen Toni Ojaluoto Terttu Partanen Pirkko Partanen Sari Pelkonen Maiju Peltokangas Annu Ruotsalainen Tiina Sinokki Marika Tolvanen Minna Vidgren Toni Ylisirniö Kiira Käräjänotaarit Malava Arttu Wenho Marjo Harjoittelijat Hakkarainen Sauli Kellokoski Roosa Liukko Marja 26

Asiantuntijajäsenet 1.11.2013-31.10.2017 Lastensuojelulaki Hakoma Riitta-Liisa Ikonen Eeva-Riitta Junnonen Sanna-Riitta Lahtinen Hanna Lahtinen Pia Laukkanen Eila Liakka Anna-Riitta Mäkelä Antti Niemi Sirkku Pietiläinen Maija Pääkkönen Auli Saavalainen Mari Soininen Heikki Tanskanen Kaisa Turunen Mika Väänänen Raija Väänänen Riitta Byckling Leena (varaj.) Taberman Markku (varaj.) Kehitysvammaisten erityishuoltolaki Hakoma Riitta-Liisa Hallikainen Tarja Ronkainen Ari Riikonen Pirjo Väänänen Riitta Romppainen Anu (varaj.) Mielenterveyslaki Haatainen Juha Hintikka Jukka Henttonen Antti Kinnunen Siru Kivimies Kristiina Laukkanen Eila Purhonen Maija Ronkainen Ari Soini Hilpi Tiihonen Eila Tuovinen Timo Päihdehuoltolaki Leinonen Sari Liakka Anna-Riitta Väänänen Riitta Tartuntatautilaki Heiskanen-Kosma Tarja Rummukainen Maija 1.11.2017-31.10.2022 Lastensuojelulaki Frimodig Anne Haahtela Riikka Junnonen Sanna-Riitta Kolari Marketta Lahtinen Hanna-Mari Lahtinen Pia Laukkanen Eila Merilahti Jutta Mäkelä Antti Nevalainen Erja Niemi Sirkku Ojala Pirjo Pietiläinen Maija Pääkkönen Auli Ruotsalainen Tarja Seppälä Anne Tanskanen Kaisa Turunen Mika Väänänen Riitta Adoptiolaki Pääkkönen Auli Ruotsalainen Tarja Seppälä Anne Väänänen Riitta Kehitysvammaisten erityishuoltolaki Haahtela Riikka Hanhikoski Emmi Riikonen Pirjo Ronkainen Ari Vartiainen Harri Väänänen Riitta Mielenterveyslaki Haatainen Juha Hintikka Jukka Kaarre Outi Kivimies Kristiina Laukkanen Eila Ollonen Paula Purhonen Maija Ronkainen Ari Tiihonen Eila Tuovinen Timo Tuppurainen Heli Päihdehuoltolaki Haahtela Riikka Hänninen Asko Leinonen Sari Väänänen Riitta Tartuntatautilaki Koivula Irma Romo Inka 27

Yhteystiedot Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL 1744 70101 Kuopio Puh. 029 564 2500 Fax. 029 564 2501 s-posti: ita-suomi.hao@oikeus.fi www: oikeus.fi/hallintooikeudet/ita-suomenhallinto-oikeus