Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 16/2018 Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Inflaatiomysteeristä rahateorian opein Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen
Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Maanantaiaamuna julkaistujen Valueguardin tilastojen mukaan Ruotsissa asuntojen hinnat pysyivät maaliskuussa lähes ennallaan edelliskuukauteen verrattuna. Kausitasoitettuna hinnat laskivat 0,3 prosenttia edelliskuusta. Vuodessa asuntojen hinnat ovat nyt Ruotsissa laskeneet 4,5 prosenttia. Maaliskuu on yleensä kuukausi, jolloin Ruotsin asuntomarkkinoiden aktiviteetti on ollut varsin vilkasta myyntimäärien osalta. Ruotsin asuntomarkkinoihin vaikuttivat maaliskuun alussa voimaan astuneet tiukemmat lainanlyhennysvaatimukset. Niiden mukaan uusia asuntolainoja, jotka ylittävät 4,5 kertaa lainanottajan vuosittaiset bruttotulot, tulee lyhentää vuodessa yhden prosenttiyksikön jo aiempia lyhennysvaatimuksia enemmän. Viime elokuussa koettiin Ruotsissa asuntohintojen huippu ja siitä lähtien hinnat ovat pudonneet HOX-indeksin mukaan 6,4 prosenttia. Samaan aikaan myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut niin uustuotannon kuin vanhojen asuntojen osalta. Myös asuntojen kauppamäärät ovat olleet korkealla. 2
Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Viime aikojen vilkasta aktiviteettia ei juurikaan vähennä se, että Hemnetin tilastojen mukaan maaliskuussa sekä myynnissä olevien asuntojen että tehtyjen kauppojen määrät laskivat. Myynnissä olevien asuntojen määrän lasku ei kuitenkaan kosketa uusia asuntoja, koska vireä rakentaminen lisää edelleen tarjontaa. Sen vuoksi on todennäköistä, että myynnissä olevien asuntojen tarjonta pysyy koholla pidemmän aikaa. Hintahuipusta lähtien on suurimmat hintojen laskut suurista kaupungeista koettu Tukholmassa. Ruotsin Finanssivalvonnan arvioiden mukaan noin kolmasosa Tukholman uusista asunnonhankkijoista kärsii tiukemmista asuntolainojen lyhennysvaatimuksista, kun se on noin 20 prosenttia Göteborgissa ja 10 prosenttia Malmössä. Maaliskuussa hintojen lasku oli suurista kaupungeista kuitenkin suurinta Göteborgissa, vaikkakin lasku jäi sielläkin edelliskuukautta pienemmäksi. Maaliskuussa pienissä asunnoissa hintojen lasku näyttää olevan keskikokoisia asuntoja suurempi, mutta jälkimmäiset koskettavat suurempaa osaa toteutuneista kaupoista ja myös edellisten kuukausien aikana myyntiin tulleista asunnoista. 3
Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Odotamme Ruotsin asuntohintojen tasaantuvan jatkossa. Lainanlyhennysvaatimusten kiristymisen vaikutus jäänee väliaikaiseksi ja sen asuntojen hintoja laskeva vaikutus on todennäköisesti suurin ns. arvoalueilla, vaikka Ruotsin finanssivalvonta ei usko sen hintavaikutuksen olevan koko Ruotsissa erityisen suuren. Vaikka ruotsalaisten kuluttajien luottamus on hieman laskenut viime kuukausina, on se yhä varsin vahvalla tasolla. Emme näe merkkejä sen vaikutuksesta kotitalouksien käyttäytymiseen, eikä myöskään työttömyyden uhka huolestuta kotitalouksia. Lisäksi vahva maailmantalouden kysyntä ja matalat korot tukevat yhä Ruotsin taloutta. Vaikka epävarmuustekijöitä on paljon ilmassa, niin näemme Ruotsin asuntohintojen todennäköisimmin vähitellen vakaantuvan. 4
Inflaatiomysteeristä rahateorian opein Yhdysvaltojen keskuspankin koroista päättävän avomarkkinakomitean jäsenten konsensus uskoo, että USA:n inflaatio kiihtyy tänä vuonna. Tämä on myös makroanalyytikkoyhteisössä kohtalaisen vahva näkemys. Inflaatioennusteille keskeistä on näkemys siitä, kuinka paljon USA:n taloudessa on vapaita käyttämättömiä resursseja, erityisesti työmarkkinoilla. Ne ennustajat, jotka odottavat kiihtyvää inflaatiota, näkevät USA:n taloudessa niukkuutta tuotannollisista resursseista ja ne, jotka uskovat inflaation pysyvän edelleen sanottavimmin kadoksissa näkevät talouskasvulle olevan vielä runsaasti tilaa ilman inflaatiopaineita. USA:n keskuspankki Fed on tehnyt parhaansa stimuloidakseen kokonaiskysyntää ja Fedille maltillinen inflaation kiihtyminen olisi tervetullut, ei vähiten siksi, että se mahdollistaisi riittävän korkoelvytysvaran seuraavaa taantumaa varten. Inflaation kiihtyminen kunnolla edellyttää, että rahapolitiikka on elvyttänyt taloutta niin paljon, että nimellinen kokonaiskysyntä eli nimellinen BKT kiihtyy riittävästi ollen yhtäpitävä reaalisen kasvun kanssa vallitsevassa inflaatioympäristössä. Vaikka analyytikkokunta uskoo keskuspankin kykyyn synnyttää inflaatiota, suuri hajaannus vallitsee sen suhteen, mikä on paras indikaattori kertomaan rahapolitiikan vaikutuksista. Suuri amerikkalainen varainhoitotalo, Legg Mason, tarjoaa maaliskuun markkinakatsauksessaan kiinnostavan tulokulman rahateorian kautta inflaatiokeskusteluun (Market outlook, March 2018: Low Inflation Is No Mystery). 5
Inflaatiomysteeristä rahateorian opein Toiset korostavat korkotasoa, toiset rahaperustaa, jotkut tarkastelevat raaka-ainehintoja. Viimekädessä rahapolitiikan pitäisi vaikuttaa kuitenkin talouden nimelliseen kokonaiskysyntään. Toisin sanoen Fedin ja minkä tahansa keskuspankin vaikutus talouskasvuun jakautuu reaaliseen kasvuun ja inflaatioon, ja millainen tämä jako on, riippuu siitä miten hyvin talous toimii. Ilman kunnollista kasvua reaalisessa kokonaiskysynnässä, ei ole edellytyksiä odottaa, että Fedin rahapolitiikka olisi elvyttävää saati sitten inflaatiota kiihdyttävää. Viereisestä kuvasta nähdään, että kiihtyvä nimellinen BKT:n kasvu edelsi kiihtyvää inflaatiota, jota tässä kuvassa indikoi BKT:n hintakorjaaja, laajin ja perusteellisin mittari inflaatiolle, 1960-luvulla ja vastaavasti hidastuva nimelliskasvu edelsi inflaation hidastumista 1980-luvulla, ja 1970-luvulla kaikkia inflaation kiihtymisiä edelsi nimellisen BKT:n kasvun kiihtyminen. BKT:n kasvun kiihtyminen nimellisesti mahdollisti sen, että taloudessa oli enemmän nimellistä kokonaiskysyntää, josta ammentaa inflaatiota ja vakaata tai kiihtyvää reaalikasvua. Jos nimellinen kokonaiskysynnän kasvu pysyy vakaana, ei kiihdy tai hidastu, inflaatio ei voi kiihtyä ilman, että se painaa alas reaalisen BKT:n kasvua, mikä hillitsee ennen pitkää hintapaineita. Ja jos nimellinen BKT:n kasvu hidastuu, tuottajilla on paineita pienentää hintojen nostoja, muutoin kysyntä heikentyisi jopa sen hetkistä tilaa enemmän. Lyhytaikaisesti muutkin tekijät voivat kiihdyttää nimellistä kasvua, mutta ainoastaan rahapolitiikalla voidaan saavuttaa kestävä kiihtyminen tai hidastuminen kokonaiskysyntään. Samoin korot heijastelevat kestäviä muutoksia hintatasossa, eivät lyhytaikaisia heiluntaliikkeitä inflaatiossa. 6
Inflaatiomysteeristä rahateorian opein Miten rahan kiertonopeus sitten istuu tähän perinteiseen rahateoriaan? Rahan kiertonopeus on nimellisen BKT:n suhde rahaperustaan, toisin sanoen nimellinen BKT on rahaperustan ja rahan kiertonopeuden tulo, ja siten muutokset rahan kiertonopeudessa heijastuvat aina nimelliseen bruttokansantuotteeseen. Ne, jotka pitävät rahaperustan muutoksia parhaana rahapolitiikan mittarina, uskovat, että rahan kiertonopeus on yleensä varsin vakaa, jolloin rahaperustan muutos näkyy nimellisen kasvun muutoksena, mikäli se aiheuttaa inflaatiota ylipäätään. Ja jos keskuspankin korkomuutoksilla on rahan suhteen itsenäinen vaikutus talouteen, silloin korkomuutosten täytyy muuttaa rahan kiertonopeutta, missä tapauksessa kuitenkin rahapolitiikkamuutokset heijastuvat nimelliseen kasvuun. Oli kummin tahansa, jos rahapolitiikalla on vaikutusta talouteen, se vaikutus toteutuu siten, että nimellinen BKT:n kasvu muuttuu, ja jos nimellinen BKT:n kasvu ei muutu, keskuspankin rahapolitiikalla ei ole vaikutusta talouskasvun vahvistumiseen tai inflaatioon. Kun sovelletaan rahateoriaa nykytilanteeseen, on todettava, että nimellinen BKT:n kasvu on ollut hidasta edellisen viimeisin taantuman päättymisen jälkeen. Nimellisessä kasvussa ei ole toistaiseksi nähty kestävää kiihtymistä niiden lähes yhdeksän vuoden aikana, kun USA on ollut noususuhdanteessa, jos ei lasketa mukaan sitä kasvuspurttia, joka nähtiin kun talous alkoi elpyä käytyään kasvupohjassa vuoden 2009 puolivälissä. Nimellinen BKT:n vuosikasvu on pysynyt kohtalaisen vakaana heiluen 3 ja 4 prosentin välissä. Aikaisempiin noususuhdanteisiin nähden tämä kasvun vaihteluväli on ollut ennennäkemättomän matala, paremminkin se haarukka, jossa aikaisemmissa laskusuhdanteissa on käyty pohjalla kääntymässä ja tämä on erityistä myös siinä suhteessa, että USA:n noususuhdanne on jo yleisenkin mielipiteen valossa varsin myöhäisessä vaiheessa. Sellaisen johtopäätöksen voi tehdä, ettei Fedin rahapolitiikka ole ollut kovin tehokasta stimuloimaan taloutta, ja siksi onkin relevantti kysymys, miten inflaatio voi tässä tapauksessa kunnolla kiihtyä, varsinkin kun rahapolitiikkaa nyt kiristetään. 7
Inflaatiomysteeristä rahateorian opein Jos USA:n yritysverotus kiihdyttää talouden kokonaistarjonnan kasvua sellaisessa rahapolitiikkaympäristössä, jossa nimellisen kokonaiskysynnän pitäisi pysyä joko vakaana tai hidastua, miten inflaatiolla voi olla muuta mahdollisuutta kuin pysyä vakaana tai hidastua? Ristiriitaisia mielipiteitä kuitenkin tästä asiasta löytyy. Osa analyytikoista pitää työttömyysastetta kestämättömän matalana, vaikka tämä inflaation ja työmarkkinoiden kireyden välisestä yhteydestä kertova Phillipsin käyrä ei ole historian saatossa aina ole ollut kovin toimiva. Myös viime vuosina ikärakenteen muutokset ovat näkyneet voimakkaasti työmarkkinoilla vaikuttaen työttömyysasteeseen ja tämän keskuspankki itsekin on myöntänyt. Jos se on Fed, joka on pakottanut rahapolitiikallaan työttömyyden nykyiselle matalalle tasolleen, missä piilee kunnollinen ja kestävä nimellisen BKT:n kasvun kiihtyminen, jonka pitäisi vähentää työttömyyttä, ja kaikki tämä pitäisi seurata superelvyttävästä rahapolitiikasta. Yhtenä selityksenä pidetään sitä, että viiveet rahapolitiikasta vievät tällä kertaa vain pidempään ja että nimellinen kasvu ja inflaatio ovat vasta tulollaan. Tässä selityksessä on vain yksi ongelma. Jos korkoa pidetään keskeisimpänä rahapolitiikan kuvaajana, täytyy muistaa, että se on korkotason muutos ei itse korkotaso, joka stimuloi kokonaiskysyntää. Korkojen kunnollinen lasku päättyi jo 7-10 vuotta sitten riippuen siitä mitä korkoa katsoo. Tämän koronlaskun talousvaikutusten olisi pitänyt jo hävitä, ja kuten edellä totesimme, niiden saldo nimelliskasvuun on jäänyt vaatimattomaksi. 8
Inflaatiomysteeristä rahateorian opein Puhutaan myös siitä, että korot ovat matalammat kuin mikä on talouden tasapainokorko. Tällöin Fed itse asiassa elvyttäisi edelleen ja aiheuttaisi liiallisen rahan tarjonnan ja velan kasvun talouteen. Meidän pitäisi kuitenkin selvemmin nähdä ylikuumentumista tavaroiden ja palveluiden kysynnässä. Jos taloudessa esiintyy vahvaa kasvua tarjontapuolella, sitä pitäisi vastata vahva kasvu kysyntäpuolella, näin talousteoria opettaa. Runsas säästäminen on pitänyt rahan hinnan eli koron matalana maailmantaloudessa viimeisen vuosikymmenen ajan ja tämän olisi luullut aiheuttavan ylikuumentumista kysynnässä. Näin ei kuitenkaan ole toistaiseksi käynyt. Viimeisen reilun vuoden aikana USA:n kasvu on kiihtynyt, nimellisen BKT:n kasvu vuonna 2017 oli 4,4 prosenttia. Historiallisesti tämä kasvu on kuitenkin vielä hidasta noususuhdanteessa ja tukevasti siinä haarukassa, joka on vallinnut viimeisen 9 vuoden ajan. Rahaperustan, rahan tarjonnan ja luotonannon tarkastelu kertoo, ettei Fedin rahapolitiikka näytä stimuloivan niiden kasvua, päin vastoin. Rahaindikaattorien muutokset eivät tue ajatusta, että inflaatio on kulman takana. Markkinat kohisevat viimeaikaisten inflaatio- ja palkkalukujen perusteella siitä, että inflaatio olisi kiihtymässä. Näimme samanlaiset episodit inflaatioluvuissa vuoden 2016 ja 2017 tammikuussa, ja nämä inflaatiopiikit sulivat sitten myöhemmin pois. Keskituntipalkkojen nousu on tämän vuoden alussa vaihdellut 2,6-2,8 prosentin välillä. Tämä on maltillinen vauhti pitkälle ehtineessä noususuhdanteessa. Inflaatiopalapelin osalta palaset ovat siis edelleen levällään, mutta nimellisen kasvun pitää kiihtyä kunnolla ja kestävästi, että inflaatio voi kiihtyä. 9
Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:sta mielenkiintoisia reaalitalouden mittareita USA: vähittäiskauppa, maaliskuu (ma 16.4.), USA: teollisuustuotanto, maaliskuu (ti 17.4.), Vähittäiskauppa on USA:ssa tuottanut pettymyksen viimeisen kolmen kuukauden aikana. Maaliskuussa on kuitenkin odotettavissa vähittäiskauppaan kohentumista. Tukea saadaan työmarkkinakehityksestä ja vahvasta kuluttajaluottamuksesta sekä erityisesti tuloveronkevennyksistä, jotka ovat osittain tulleet voimaan. Markkinat odottavat maaliskuussa vähittäiskauppaan 0,4 prosentin nousua edelliskuukaudesta. Siitä huolimatta yksityinen kulutus jää todennäköisesti aiempaa heikommaksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. USA:sta saadaan myös maaliskuun teollisuustuotantoluvut, joissa helmikuussa nähtiin hienoista nousua. Myös maaliskuun osalta on nousua odotuksissa. Teollisuuden ISM-ostopäällikköindeksi on yhä hyvin korkealla, mutta toisaalta ISM-indeksin teollisuuden uusissa tilauksissa on nähty tuntuvaa laskua viime kuukausina. Viikon aikana useat keskuspankki Fedin päättäjät pitävät puheita, joita markkinat seuraavat kiinnostuneina, sekä keskiviikkona julkaistaan aluekeskuspankkien Beige Book -raportti. 10
Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueelta kuluttajaluottamus ja Kiinasta dataa talousaktiviteetista Euroalue: kuluttajaluottamus, huhtikuu (pe 20.4.) Kiina: talousaktiviteetin indikaattorit, maaliskuu (ti 17.4.) Euroalueella on tilastojen osalta varsin hiljainen viikko. Mielenkiintoisimmaksi nousee alustavat kuluttajaluottamusluvut, joista odotetaan melko vakaata kehitystä myös huhtikuussa. Osakemarkkinat ovat melkein maaliskuun puolivälin tasoilla ja työttömyys on jatkanut euroalueella laskuaan. Sen sijaan helmikuun heikot vähittäiskaupan luvut ovat yhä ristiriidassa vahvan kuluttajaluottamuksen kanssa. Tiistaiaamuna saadaan Kiinasta talouden aktiviteetin tilastot maaliskuulta. Vuoden alku osoittautui odotuksia vahvemmaksi, erityisesti teollisuustuotannon ja osittain myös investointien osalta. Nyt on molempien osalta odotuksissa pientä kasvun hidastumista. Tätä odotusta tukee myös Kiinan heikot maaliskuun vientiluvut. Sen sijaan vähittäismyynnin odotetaan kehittyneen maaliskuussa suotuisammin. Yleisesti talousaktiviteetin indikaattorien heikentyminen olisi yhdenmukainen sen odotuksemme kanssa, että Kiinan kasvu jatkossa vähitellen hidastuu. Kokonaisuutena olemme hieman markkinoiden konsensusodotusta pessimistisempiä Kiinan kasvun suhteen. 11
Kalenteri: 16.-20.4.2018 12
Kalenteri: 16.-20.4.2018 13
Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 13.4.2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 Q1 2019 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,20 USA, Fed 1,63 1,88 2,13 2,13 2,13 UK, BoE 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,25-0,25 0,00 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,51 0,80 1,00 1,10 1,20 USA 2,83 3,00 3,10 2,80 2,80 UK 1,43 1,60 1,60 1,60 1,60 Ruotsi 0,65 1,10 1,30 1,50 1,50 Norja 1,88 2,00 2,00 2,00 1,90 Suomi 0,67 0,95 1,15 1,35 1,45 Valuutat 13.4.2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 Q1 2019 EUR/USD 1,23 1,17 1,15 1,20 1,20 USD/JPY 107,53 105,00 101,00 97,00 97,00 EUR/SEK 10,39 9,80 9,50 9,40 9,30 EUR/NOK 9,56 9,40 9,30 9,20 9,20 EUR/GBP 0,87 0,92 0,94 0,95 0,95 USD/CNY 6,27 6,60 6,60 6,50 6,40 EUR/CNY 7,74 7,72 7,59 7,80 7,68 Lähde: Handelsbanken 14
Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 15
Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.
Yhteystiedot Macro Research and Trading Strategy Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist Ann Öberg +46 8 701 28 37 Lena Fahlen Deputy Head +46 8 701 83 29 Christina Nyman Head of Forecasting +46 8 701 51 58 Web Editor Terese Loon Chief Editor +46 8 701 28 72 Sweden Helena Bornevall Scenario Analysis and Senior Economist +46 8 701 18 59 Johan Löf Senior Economist, Sweden +46 8 701 50 93 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Economist, Finland +358 10 444 2403 Debt Capital Markets Tony Lindlöf Head of Debt Capital Markets +46 8 701 25 10 Per Eldestrand Head of Debt Capital Markets Sweden +46 8 701 22 03 Måns Niklasson Head of Corporate Loans and Acquisition Finance +46 8 701 52 84 Ulf Stejmar Head of Corporate Bonds +46 8 463 45 79 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research, Denmark and Netherlands +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Senior Economist, Denmark and Eurozone +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen Senior Economist, China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway, UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Lars Henriksson Strategist FX +46 8 463 45 18 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 17