SHAKKI YHDY PANKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA. Sll{)m~n. "luottamuspankki. meidän pankki. Ilmoittajat tukevat meitä - tukekaa ilmoittaiiamme

Sll{)m~n ~ww ";iil?;;",,!;ii &~j ~ ( N:o 5 HEINÄKUU 1972 J SHAKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topei"iuksenkatu 13 Puh. 440628 YHDY PANKKI meidän pankki "luottamuspankki Ilmoittajat tukevat meitä - tukekaa ilmoittaiiamme

POSTI- TERVEHDIMME SUOMEN SHAKKIA RAUTATEIDEN URHEILUN TUKI-SÄÄTIÖ JA LENNÄTINLAITOKSEN SHAKINPELAAJAT OY AIRAM AB SHAKKIKERHO EKONO VOIMA- JA POL TTO AINETALOUDELLINEN YHDISTYS Täydellistä säästöpankkipalvelua HELSINGIN SUOMALAINEN Säästöpankki ~ yksiliinpankki Päätoimittaja U 0 t/l EN.. 1 A K K J Suomen Suomen MATTI NUKARI Kasavuorentie 12 D 16 02700 Kauniainen puhelin 500025 Keskusshakkiliiton, KirjeshakkilIiton ja PostisiirtotiIin n:o 413005-7 Pankki: Hei Suom Sp - Taloudenhoitaja OSMO TAPANILA Mannerheimin!. 70 B 33 00250 Helsinki 25 N:o 5 Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja. IImoilushankinta JORMA VJl.HJl.TUPA Kaarikuja 2 S 100 00940 Helsinki 94 puhelin 303457 Pohjantalon konttori. Julkaisutoimikunta VISA KIVI MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO ALTTI SALOlLA MATTI UITTO Arvostelusta ja arvostelun oikeutuksesta OY AB ALKON SHAKKIKERHO KANSALLlS-OSAKE-PANKKI SHAKKIKERHO HELSINGIN RIKOSPOLIISIN SHAKKIKERHO OY NOKIA AB SHAKKIKERHO SUPIKA OSUUSTUKKUKAUPPA OTK UNIFLO viritetty moottoriöljy uuteen.. ',. '9 öljynvaihloon. Neuvostoliitossa ilmestyi muutama vuosi sitten kirjanen, jonka nimi oli»doma i sa rubjoshon1», eli suomeksi»kotona ja maailmalla». Se on kokoomateos, johon usea neuvostomestari maailmanmestaria myöten oli kirjoittanut kokcmuksistaan shakkiturnauksista ympäri maailmaa. Suurmestari Isaak Boleslavski kirjoitti siihen artikkelin nimeltä»ulkolaisista kilpailuista», jossa on suomalaisittain mielenkiintoinen alaotsikko»ensimmäiset olympilaiset». Sillä hän tarkoittaa Helsingin shakkiolympialaisia v. 1952, jotka Neuvostoliiton osalta olivat maan ensimmäiset. Boleslavskin kirjoitukseen kannattaa jokaisen kilpailujen järjestäjän tutustua. Boleslavski kirjoittaa m.m.:»otollinen vaikutelma, jonka Helsinki minuun teki, himmeni aika lailla, kun tutustuin pelipaikkaan. Tämä oli»pressulla» katettu urheiluhalli. (Kysymyksessä oli Kauppakorkeakoulunjuhlasali. - Toim. huom.) Sali oli silminnähtävästi liian pieni tämän mittakaavan kilpailuihin, ja sen vuoksi oli köydellä aidattava pelialue, jonne pääsi vain varsinaiset pelaajat, joukkueitten kapteenit ja tuomarit. Vapaavuorolla oleva pelaaja ei päässyt aitauksen sisään ja pelinsä päättäneen oli heti poistuttava sieltä. Kylläkin loogisesti ajateltu, mutta se aiheutti monelle pelaajalle huolia. Emme voineet näin ollen seurata miten munt pelaajamme pärjäsh'ät ja mitä joukkueemme kokonaisuudessaan sai aikaan. SC'inälaudat puuttuivat miltei kokonaan. Ikävä sanoa, mutta tällaisen hämärän pelihuoneiston valinta osoitti suomalaisten shakkijohtajien toiminnassa selvää kokemattomuutta.» Näin siis Boleslavski, joka pelasi joukkueensa varamiehenä. Onko kritiikki oikcutettua? 2\Iuualta ei ole moitetta kuulunut juuri laiukaan, pikemminkin päinvastoin. Helsingin kisat olivat sodan jälkeen toiset, ja kuten jo mainittiin, ::\feuvostoliiton osalta ensimmäiset. Sen jälkeen (Boleslavski kirjoitti arvostelunsa v. 1967). on kirjoittaja nähnyt monia upeita kisoja.. Siitäkö johtuisi suominta? Yksi asia on kuitenkin varma, ja siinä Bolcslavski on oikeassa: pelihuoneiston pitää olla kunnolla ja tarpeeksi valaistu eikä se saa olla liian pieni. Toivottavasti A-turnauksessa onnistumme joka suhteessa!

136 SUOMEN SHAKKI Pelipaikka ja -aika 24.7.-7.8.1972 Forssa, Urheilutalo. 8.- 17.8.1972, Helsinki, Tekniska Föreningen i Finland, Yrjönkatu 30. Osanottajat Länsi-Saksa: KvM Hans-Joachim Hecht Itä-Saksa: KvM Artur Hennings Itävalta: SM Karl Robatsch Bulgaria: KvM Ivan Radulov Tanska: M Ole Jakobsen Unkari: KvM Zoultan Ribli Islanti: M Jonas Thorvaldsson Norja: M Leif 0gaard Hollanti: KvM Jan Hein Timman Puola: KvM Wladziemerz Szmidt Romania: SM Florin Gheorghiu Ruotsi: KvM Ulf Andersson Tsekkoslovakia: KvM Vlastimil Jansa Jugoslavia SM Alexander Matanovic SM Milan Matulovit' Suomi: KvM Heikki Westerinen M Ilkka Saren Tuomaristo Ylituomari Lembit Vahesaar, Tallinna. Kilpailujen turnausjohtajat, kansalliset shakkituomarit Olli Forss en, Simo N uotio, Osmo Särkilahti. Avaus ja arvonta Arvonta suoritetaan Forssan Urheilutalossa tiistaina heinäkuun 25. päiyänä klo 13.00. Avaus ja ensimmäinen kierros klo 14.00 samassa paikassa. Majoitus Pelaajat majoitetaan hotelli Koskenniskaan, 08. Forssa. Huoneet oyat pelaajien käytettäyissä 24.7. alkaen. Pelaajien ruokailu tapahtuu samassa paikassa kuponkeja vastaan. 8.8. alkaen majoitus Satakuntatalon kesähotellissa. Lapinrinne 1, Helsinki 18, 17.8. asti. Ruokailu kuponkeja vastaan. Palkinnot FIDEn kilpailu määräysten perusteella kilpailun kaksi parasta saayat osallistumisoikeuden alueidenväliseen turnaukseen, joita tällä kierroksella järjestetään kaksi. Kilpailujen rahapalkinnot ovat seuraavat: 1 1 100,- VI 270,- II 650,- VII 220,- III 430,- VIII 160,- IV 380,- I 110,-- V 320,- Alueturnaus 2 Summat ovat Suomen markkoja ja maksetaan myös tässä valuutassa. Tasatulokset Jos kaksi tai useampia pelaajia saavuttaa saman pistemäärän, jaetaan palkinnot tasan. Jos pelaajien järjestyksellä on merkitystä osanotto-oikeuteen alueturnauksessa 1973, järjestetään jatko-ottelu seuraavasti: - Jos kaksi pelaajaa on kyseessä, pelataan 4 pelin ottelu. - Jos useampi pelaaja on kyseessä, järjestetään jatko-ottelu, jossa jokainen kyseinen pelaaja pelaa kutakin toista vastaan kaksi peliä. Jos tällainen karsintaottelu ei tuo ratkaisua, ratkaisee pelaajien keskeinen Sonneborn-Berger vertailuluku ennen karsinnan alkua. Pelinopeus : 20 siirtoa 2 Y2 tunnissa, jatkossa 16 siirtoa tunnissa. ALUETURNAUS 2/1972 Kierrosaikataulu Pelit pelataan klo 14-17. Keskeytyneet samana päivänä klo 21-23. Päivä iyi heinäk. 24 Ti 25 K 26 To 27 P 28 L 29 S 30 M 31 Tielok. 1 K 2 To 3 p 4 L 5 S 6 M 7 Ti 8 K 9 1'0 10 P 11 L 12 S 13 M 14 Ti 15 K 16 To 17 Saapuminen Avaus 1. 2. 3. 4. Kierros Kesken- Vapaa eräiset 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Lähtöpäivä x () () () () /Päättäjäiset SUOMEN SHAKKI 137 Forssan-Helsingin alueturnauksen osanottajat Esittelemme seuraavassa alueturnauksen osanottajat aakkosjärjestyksessä, heidän syntymäaikansa, kotimaansa, shakkiarvonsa, Elo-pisteensä 1.7.1971 julkaistun luettelon mukaan sekä kilpailutuloksia. Useilla pelaajiila on ansioita niin paljon, että niitä on FLF ANDERSSON * 27.6.1951 Ruotsi. Suurmestari (vahvistetaan syksyllä). E. 2510 Ruotsin mestari v. 1969. Sai seuraavana vuonna kansainvälisen mestarin arvon saavutettuaan Debrecenin turnauksessa jaetun 5. sijan. Vajaan vuoden kuluessa 1971-72 saavuttanut kolme suurmestarin arvoon oikeuttavaa tulosta (Göteborg, Palma de Mallorca ja Reykjavik). FLORIN GHEORGHIU * 6.4.1944, Romania. Suurmestari v. 1965. E.2530. Nuorten maailmanmestaruus v. 1963. Romanian mestari vv. 1960, 1962, 1964---68. Muita tuloksia Belgrad 1965-1--2., Bukarest 1966 2., Bukarest 1967 1., Hastings 1967-8 1-4. Olympiaedustaja v:sta 1962 kaikissa kisoissa. HANS JOACHIM HECHT * 29.1.1939, Länsi-Saksa. Kansainvälinen mestari v. 1969. E.2470. Biisumin turnauksissa (Anderssenin muistoturn.) 1968 ja 1969 Hecht saavutti edellisessä jaetun 3. sijan ja toisessa jaetun kahdeksannen sijan, mikä sitten riittikin kansainvälisen mestarin aryoon. Tänä vuonna hän voitti Olot'in turnauksen. Maansa olympiaedustaja vv. 1968 ja 1970. tässä pakostakin jätettävä luettelematta. Muutaman kohdalla on Elo-pisteet mainittu heidän kotimaansa listan mukaan. Kuvat on suurimmaksi osaksi lainattu The ( hess player - Der Schachspieler -- julkaisusta.

-.,----------------- -----~-~----~ 138 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 139 ARTUR HENNINGS * 11.7.1940. Itä-Saksa. Kansainvälinen mestari v. 1966. E. 2475- Kilpailutuloksia: Siegenin shakkiolympialaisissa 1970 neljän nellä pöydällä 70,00 % tulos. Bukarest 1971 1.-2. Havanna 1971 7.-9. Leipzig 1969-70 1., Kecskemet 19702. :\IILAN MATULOVIC * 10.6.1935 Jugoslavia. Suurmestari v. 1965. E. 2530. Ylaansa mestari 1965 ja 1967. Useita loistotuloksia kansainvälisissä turnauksissa. Maansa olympiaedustaja kaikissa kisoissa 1964 alkaen. Edellisen alueturnauksen voittaja. OLE JAKOBSEN * 19.10.1942, Tanska. Mestari. E. 2430. Pohjolan mestari 1969. Osallistui Suomessa ylioppilaitten joukkuemaailmanmestaruusturnaukseen v. 1961. Maansa mestari vv. 1969 ja 1971. Samoina vuosina Kööpenhaminan mestari. IL\N RADULOV.. 7.1.1939, Bulgaria. Kansainvälinen mestari v. 1968 E. 2485 Tuloksia: Bulgarian mestaruusturn. 1968 1.-2. Debrecen 1968 2.-3. Osallistunut Suomessa ylioppilaitten joukkuemaailmanmestaruusturnaukseen v. 1961, saavutti 1 pöydän parhaan tuloksen 83 %. Maansa mestari 1971. VLASTlMIL J ANSA * 27.11.1942. Tshekkoslovakia. Kansainvälinen mestari v. 1965. E. 2450. Tuloksia: Zinnowitz 1964 2.-5., Bukarest 1968 4., Lublin 1970 4., Sombor 1970 2., Maansa olympiaedustaja vv. 1964, 1966, 1968 ja 1970. Osallistui Helsingissä ylioppilaitten joukkuemaailmanmestaruusturnaukseen v. 1961, saaden 2. pöydällä tuloksen 71.0 %. ZULTAN RIBLI * 6.9.1951, Unkari. Kansainvälinen mestari v. 1970. E. 2440. Tuloksia Groningell, nuorten turn. 1971 1., Ateena nuorten maailmanmestaruusturn. 2., \'Ilijk aan Zee (m) 1972 2. Unkarin mest.turn. 19712. Siegenin olympialaisissa II varam. 64,3 % tulos. ALEANDER MATANOVIC * 23.5.1930. Belgrad. Jugoslavia. Suurmestari v. 1955. E. 2520. Jugoslavian mestaruus 1962 ja 1969. Nuorten mestaruus jo 1948. Maansa olympiaedustaja kaikissa kisoissa v. 1954 alkaen. Lukuisa määrä loistavia tuloksia kansainvälisissä turnauksissa. Shahovski Informatorin toimittaja. K,\RL ROBATSCH * 14.10.1928, Itävalta. Suurmestari 1961. E. 2460. I~vm. 1957. Osallistunut maansa ednstajana shakkiolympialalslln 1954, 1956, 1960 ja 1962. 1960 Leipzigin kisoissa saavutti 1 pöydällä parhaan tuloksen 84, 4 %, jota seurasi suurmestarin an o. Muita tuloksia: 1961 Madrid 1.-2., 1962 Bcwervijik 2.-3., HlG3 Hallen aineturnaus.

140 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 141 ILKKA SAREN * 16.5.1940 Suomi. Mestari. E. 2340. Mestariehdokas 1958. Suomen nuorten mestari 1959. Shakkimestari 1961. Suomen mestari 1971 uusinuan jälkeen. Sai osallistumisoikuden alueturnaukseen voittamalla Luxemburgin ehdokkaan. HEIKIH vyesteiunen " 28.4.1944, Suomi. Kansainvälinen mestari v. 1967. E. 2435. Suomen mestari vv. 1965, 1966, 1968 ja 1970. Kansainvälisen mestarin arvo tuli hyvän tuloksen johdosta Leningradin turnauksessa 1967. Eambergissa 1968 7. sija erikoispalkinnoin taistelutahtoisinunasta suorituksesta. Beverwijk'in mestariturnaus 1969 1-2. Olot 1970 1. Belinissä 1971 3. suurmestari tuloksin. jne. VLADIMIR SCHMIDT * 10.4.1943, Puola. Kansainvälinen mestari v. 1969. E. 2450. Tuloksia: Jaettu 4. sija Polanica Zdroj 1964. Maansa olympiaedustaja vv. 1962, 1964, 1968 ja 1970. VViimeksi mainittuna vuonna neljännellä pöydällä 66,67 % tulos. LEIF 0GAARD " 5.1.1952 Norja. Mestari. E. 2340. Norja.n nuorten mestari v. 1968 ja samana vuonna Tanskan avoin mest. Oslon mestari 1969. Sai mestarin arvon v. 1970. Oslon nuorten turnauksessa 1970-71 1. Agnes Litzengerger-turnauksessa v. 1972 2. Maansa olympiaedustaja 1970 Siegenissä 68.2 % tuloksin. JONAS THORVALDSSO::\f * 23.9.1941, Islanti. Mestari. Pelannut toistaiseksi vain kotimaassaan sijoittuen useita kertoja kärkijoukkoon kuten kolmanneksi mm. tänä vuonna. Sai osanotto-oikeuden voittamalla Fär-saarten edustajan. JAN-HEIN TIMMAN * 14.12.1951, Hollanti. Kansainvälinen mestari 1971. E. 2445. Tuloksia: Amsterdam 1970 4.,,Vijk aan Zee mestariturnau 1971 1., Malaga 1971 5., Tukholma 1972 1. Tämä osanottoluettelo oli voimassa lehden painoon mennessä 12.7. Mikäli muutoksia tapahtuu, ne johtuvat siis toimituksesta riippumattomista syistä. Alkuperäiseen listaan ehti tulla jo kolme muutosta. Hollannin sm Donnerin tilalle tulee kvm Timman, Itävallan Röhrlin tilalle sm Robatsch ja Maltan Gamilleri jäi kokonaan pois. (Jatkoa sivulta 153) 17. Kh8 sekä Tf8-g8-g7. 17. - e5 18. Dh5 Kh8. 18. - e d4 johtaa mattiin 19.Td3 jne. 19. Td3 Tg8 20. L xf7 Df8 21. Lx g8 D g8 22. Lc3 d5. 22. - D a2:ta seuraisi 23.Th3 Dg8 24.Tee3 Lf8 25.Teg3 Lg7 26.Th4 Tc7 27.La5 Td7 28.Ld2 sekä 29.Lh6 ja valkea voittaa. 23. Tg3 De8 24. Dxe8+ Txe8 25.exd5 Lxd5. Myöskään 25. - b4 ei pitkittäisi puolustusta, sillä: 26.Ld2 Lxd5 27.Lh6. 26.Txe5 ja musta luovutti. Robert Hlibnerin mukaan Deutsche Schachzeitungista.

142 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. SUOMEN SHAKKI Kaarle Ojaselle 12. Suomen mestaruus! K. Ojanen G H. Hurme SSK Y. Rantanen TaSY 1. Sar6n SSK P. Morant TuTS E. Ridala HSK K. Kivipelto G 1. Kanko HSM I. Loikkanen K-S 58 J. Sorri LahSK A. Lahti LahSK A. Kiviaho HSK U. Venäläinen LahTS M. Nykopp PSY 1 2 3 4 1 Y21 o 0 0 Y2 1 ey2 0 1 Y2. 0 0 0 0 Y20 Y20 Y20 0 0 o Y2 0 1 0 0 0 0 Y2 1 Y2 1 0 0 Y20 5 1 1 1 1 Tuntuu aivan siltä, kuin Kaarle Ojanen olisi itseoikeutettu juuri tämän, Suomen Shakkiliiton 50-vuotisjuhlansa kunniaksi järjestämän Suomen mestaruusturnauksen voittajaksi. Ojanen on kautta vuosikymmenien ollut kantavana voimana meidän shakkielämässämme ja mitä uskollisimmin edustanut värejämme monen monissa kansainvälisissä kilpailuissa. Kilpailu sujui joltisenkin tasaisesti kärkiryhmän pysytellessä tiukasti»kallem kannoilla ja vielä ennen viimeistä kierrosta oli pientä epävarmuutta siitä voittaako,)l(alle,) yksin vai joutuuko hän jakamaan voittonsa. Tietysti oli vielä avoimen Suomen mestaruuden toisella haltijalla Yrjö Rantasella mahdollisuus ohittaakin Ojanen, mutta se olisi merkinnyt Ojasen häviötä ja Rantasen voittoa. Molemmat pelasivat kuitenkin tasapelin, joten Rantanen jäi jakamaan toista sijaa Juhani Sorrin kanssa, joka lujasti kirien saavutti tämän. Viimevuotinen Suomen mestari ja alueturnaaja Ilkka Saren joutui jäämään neljänneksi yritettyään liikaa viimeisessä pelissään, joka toi hänelle tappion. Vanhempi polvi näyttää Ojasta lukuunottamatta jäävän armotta nuorempien jalkoillin. 6 7 8 9 10 11 12 13 14 P. SIJA Y2Y21 1 Y2 1 1 Y2Y2 10 1 1 1 Y2 1 0 1 0 1 1 7Y2 V Y2 1 1 1 Y2Y21 0 1 9Y2 II-III 1 1 0 1 0 1 Y2Y21 8Y2 IV.Y2Y2Y21 Y2 1 0 0 1 5 %.0 0 Y20 1 0 1 0 4 III Y2 1 0 1 Y2Y2Y20 1 5Y2 I Y2 1 1 ey2y20 Y2Y2Y2 6Y2 VII-VIII 0 Y20 Y28 1 0 Y20 0 2Y2 IV Y2 1 Y2Y20. 1 1 1 1 9Y2 II-III 0 Y2 1 1 0.Y2Y2Y2 4Y2 I-II 1 Y2 1 1 Y2Y2Y20 Y2. 1 0 6Y2 VII-VII Y20 1 Y2 1 0 1 Y2 1 Y20. 1 7 VI Y20 1 0 Y21 Y2 1 o 4Y2 I-II I I.. NUORTEN LOPPUTULOKSET Seuraavat 14 ovat palkinnonsaajia: mestari Pertti Poutiainen (K-S 58, ikä 19 vuotta) 8/9 vastausvertailupisteet 50), 2. Eero Raaste (LappSK, 18) 7 Y2 (53), 3. Pertti Kirjavainen HSK, 16) 7 (51,5), 4. Ossi Koskivirto (IsojSK, 17) 6 (53), 5. Antti Pyhälä (SaISK, 17) 6 (48), 6. Lasse Kanerva (E-KSK, 19) 6 (46,5), 7. Kimmo Kantele (VammSK, 17) 5 Y2 (49), 8.--9. Matti Kauma (OuISS, 17) ja Timothy Binham (HSK, 15) 5 Y2 (47,5), 10. Jyrki Rantala (LahSK, 15) ry2 (46), 11. Tapani Viljava (SSK, 16) 5 Y2 (44,5), 12. Esa Läärä (ValkSK, 17) 5Y2 (44), 13. Eero Wilen (HTS, 19) 5 Y2 (43,5) ja 14. J orms Kämäräinen (SSK, 16) 5 Y2 (40). Tulosluettelo jatkuu: 5 pistettä (15.- 20.) T. Tonteri (RiiSY) 49,5, J. Polvinen (EspSK) 49, K. Tikkanen (IisSK) 43, T. Karvi (HämSK) 42,5, S. Aakio (SSK) 41,5 ja H. Karjalainen (RiiSY) 36.5, 4Y2 pistettä (21.-27.) S. Pajarinen (HSK) 44, V. Jarmala (SSK) 42,5, H. Salokangas (TaSK) 42, U. Hyvärinen (IisSK) 41,5, P. Rasimus (RiiSY) 40,5 L. Nikula (SSK) 38,5 ja L. Makkonen (EspSK) 38. 4 pistettä (28.-33) J. Rikkonen (RiiSY) 43,5, E. Sarkama (HSK) 37, T. Kauppinen (HSK) 36, J. Syväniemi (SSK) 33,5, T. Halttunen (HämSK) 33 ja J. Fieandt (HSK) 31; 3 Y2 pistettä (34.-38.) A. Larsio (SSK) ja M. Rantanen (HSK) 36, P. Virkamäki (HSK) 35, J. Snell (HSK) 34 ja T. Lehtinen (EspSK) 30; 3 pistettä (39.--43.) R. Kajander (HSK) 38,5, H. Saartama (HämSK) 36, P. Malminen (HyvSK) 35,5, J. Bergman (I-HSK) 34 ja A. Kopakkala (SSK) 30,5; 1 piste (45.-46.) J. Starck (G, 24.3.1960 syntyneenä kuopus) 31,5 ja P. Carpen (EspSK) 29,5. Suomen nuorten mestarien ketjussa on tähän asti vain kerran esiintynyt sama nimi kahdesti: Timo Mäkeläinen voitti sekä 1957 että 1958. Pertti Poutiaisen mestaruus tuli viime vuonna maksimituloksin 24 osanottajan kilpailussa. Nyt pelaajia oli 46 ja pistemäärä 8/9. Hänen shakkituloksistaan mainittakoon: ME 1970, Helsingin ME-luokan mestari 1971, mestari pääsiäisenä 1971, emo nuorten SM 1971, nuorten MM-kilpailuissa Ateenassa heinä-elokuussa 1971 loppukilpailussa 11. 2 Y2/11, nuorten EM-kilpailuissa Groningenissa vuodenvaihteessa 1971-72 voitto B-ryhmässä ja TShL:n tasaväkisessä M-luokan liittoturnauksessa pääsiäisenä 1972 5. 3 Y2/7. SUOMEN SHAKKI 143 NAISTEN MESTARI Kymmenesti oli ennen tätä mestaruudesta pelattu v:sta 1957 lähtien, joka kerta Helsingissä. Otsikko on silti yksikössä, sillä kolminkertainen Pohjolan mestaritar neiti Sirkka-liisa Vuorenpää on säännöllisesti ollut kärjessä. Siksi seuraavassa vain hänen vuosittainen piste määränsä: 1957 5/6 (pelaajia 7 eli yksi enemmän kuin maksimipistemäärä), 1958 4 Y2/5, 1959 5/6, 1960 5 Y2/2 +3, 1962 5/5!, 19634 Y2/5, 1964 4/5, 1969 4 Y2/5, 1970 5/5! ja 1971 4/5. Vv. 1961 sekä 1965--68 kilpailu peruuntui. Naisten SM Liisa Kulmala HTS A. Näsänen HSK S-L Vuorenpää G Helka Koiranen SSK Kerttu Örlund SSK 0 0 1 1 2 III 1 Y2 1 2 Y2 III 11.114 I 0Y20.0Y2V 0001.1 IV WESTERINEN VOITTOISA Maarianhaminassa 27.-28.5. pelatussa 48 osanottajan 20 +20 minuutin turnauksessa KvM H. Westerinen oli ylivoimainen: 8/9, 2.-5. Y. Rantanen, M. Nykopp ja kolme ruotsalaista 6 Y2.

1 144 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 145 Eero E. Böök: Mestarin ldie1teitä Shakkikirjallisuutta valokeilassa Shakkikirjallisuudella on eräs hyvä puoli. Sen pääasiallinen sisältö on kirjoitettu shakin omalla merkkikielellä, joka kaikkialla maailmassa on samantapainen. Tosin ns. kuvaileya merkitsemistapa voi olla aluksi vaikea sille, joka on ottunut yleisemmin käytettyyn 111a temaa ttiseen koordinaa tti j ärj estelmään. Shakista väitetään kirjoitetun enemmän kuin kaikista muista peleistä yhteensä, mikä hyvin pitänee paikkansa. Nykyään erilaista shakki-informaatiota tarjotaan niin runsaasti, ettei kukaan sitä kaikkea pysty läpikäymään. Se ei tietysti ole tarpeenkaan. Itselläni on piintyneenä tapana ostaa melko runsaasti shakkikirjallisuutta, josta pääosa tulee vain selailtua ja sitten pinottua aikaisempien joukkoon. Joukossa on tietenkin eräitä sangen mielenkiintoisia teoksia. Aivan viime aikoina on vanhojen mestarien pelejä alettu tutkia paljon vakavammassa mielessä kuin aikaisemmin. Shakin huippumaassa Neuvostoliitossakin saa kuulla, että se, joka ei ymmärrä shakin aikaisempaa kehitystä, tuskin voi oikealla tavalla ymmärtää nykyshakkia. Monien vanhojen mestarien peleissä esiintyy runsaasti sitä shakkidynamiikkaa, mikä nykyään on korkeinta muotia. Eräs mielenkiintoinen shakkitaidon kehitystä kuvaava teos on M. Euwen»Feldherrnkunst im Sehaeh» ( = Shakin sota taitoa). Varsinkin luvut Greeo 1600-1634, Philidor 1726-179S, Anderssen 1818-1879, Morphy 1837-1884 ja Steinitz 1836-1900 ovat sisältörikkaat antaen asiantuntevan kuvan nykyaikaisen shakkitaidon kehityksen alkuvaiheista. Morphyn kohdalla on tosin eräs itse asiassa merkityksetön virheellisyys. Euwe mainitsee, ettei shakkinero olisi koskenut nappuloihin juuri lainkaan vuoden 1864 jälkeen. Hän pelasikin sen jälkeen vain etuantipelejä ystävänsä Ch. A. Maurianin kanssa, mutta kuten myöhempi tutkimus on osoittanut, hän antoi vielä vuonna 1873 simultaaninäytännön New Orleansin parhaita pelaajia vastaan voittaen 16 vastustajaansa 2 3/4 tunnissa. Morphy ei kuitenkaan myöhemmällä iällään sietänyt shakkisaavutustensa mainitsemista julkisuudessa, koska hän sanoi haluavansa esiintyä herrasmiehenä eikä pelurina. Steinitziä käsittelevässä luvussa on myös eräs erittäin mielenkiintoinen virhe pelin Pillsbury-Steinitz, New York 1894 huomautuksissa. Silloinen maailmanmestari yritti samaan tapaan kuin ottelussa Zuekertortia vastaan käyttää hyväksi valkean yksinäisen kuningatarsotilaan tarjoamia mahdollisuuksia. Peli alkoi seuraavasti: 1.d4 d5 2.c4 d c4 3.Rf3 e6 4.e3 c5 5.Rc3 Rc6 6.L c4 Rf6 7.0-0 c d4 8.e d4 Le7 9.Lf4 0-0 10.Tel Db6 t1.rb5 Re8 12.Tel Ra5 13.Ld3 Ld7 14.Rc7 Tc8 Steinitz - PiIIsbury Tässä valkea jatkoi 15.Rd5 exds 16.Txe7 Rf6 17.RgS Lg4 18.Lh7+, mutta musta selviytyi syntyneestä sekamelskasta hiukan parempaan peliin ja voitti jännittävien käänteiden jälkeen. Kukaan ei pitkiin aikoihin huomannut, että valkealle on kuvioasemassa tarjolla selvä voittojatko. Tämä ei liene niinkään ihmeellistä, sillä Steinitz oli siihen aikaan vielä eräs suurimpia auktoriteettejä ja pelin myöhemmin teoksiinsa ottaneet shakkikirjailijat ovat uskollisesti jäljentäneet hänen analyysejään. Niin myöskin Euwe. Ei kuitenkaan ole erikoisen ihmeellistä, että valkean voittojatko on jäänyt näkemättä, sillä se alkaa siirrolla, jota asemavaisto ensi näkemällä varmasti hylkää. Tämän nerokkaan sommitelman on keksinyt moskovalainen mestari G. Ravinski ja sen voi lukea teoreetikkona ja kirjepelaajana tunnetun J. Neistadtin kirjasta»pervyi tshempion mira» (= Ensimmäinen maailmanmestari), joka lienee eräs sisältörikkaimpia Steinitz-elämäkertoja. Oikea jatko kuvioasemasta kuuluu seuraavasti: 15.R e8!! Valkea vaihtaa mustan huonoimmin sijoittuneen upseerin, mutta se antaa tilaisuuden yhdistelmän Db6-Ra5 dynaamisen heikkouden hyväksikäyttämiseen. T et Jos musta jatkaa IS. -T e8, osoittautuu mustan kuningasasema haavoittuvaksi: Seuraa 16. ReS uhaten sekä R xd7 että L xh7 +! ja vielä kaiken lisäksi R f7! valkean voitoksi. 16.Dxcl Txe8 t7.lc7 Db4 18.a3 Da4 19.Lc2 Rb3 tai 19. -DbS 20.TeS jne. 20.Df4 ja kolme uhlmusta Te3, TeS ja Rd2 ratkaisevat pelin. Vaikka Euwen kirjassa onkin tämä puute, on se erinomainen esitys shakkiajattelun kehityksestä uudella ajalla. Teoksen englanninkielinen painos on jonkin verran laajempi, joten sitä voi suositella paremmin kuin saksalaista laitosta, joka itselläni on. Kolmen viimeisen luvun nimet kuuluvat: Virtuosit: 1900---1914, Sotien väliaika: 1919-1940 ja VenäIäinr;H shakkikouiu: 1945 lähtien. Lopuksi on mielenkiintoinen liite, joka käsittelee shakkia tietokoneella. Neistadtin Stcinitz-elämäkerta ei tietenkään ole vailla virheitä, koska hänkin on välillä seurannut perinteellisiä analyysejä. Tarkistin tämän seikan -- tietenkin - loistopelin Dubois-Steinitz kohdalta, josta olen julkaissut ratkaisevasta sommittelu tilanteesta parannetun analyysin Suomen Shakissa 4/1970 sekä seuraavana vuonna vielä Deutsche Schachzeitungissa. Olen myöhemmin todennut, että neuvostolatvialainen shakkijulkaisu - Shahmatyi, v. 1970 - on myös esittänyt oikeat muunnelmat. Nekin lienevät ilmestyneen painosta vasta N eistadtin teoksen käsikirjoituksen valmistuttua. Itäsaksalainen Sport-Verlag on julkaissut sekä nomiosaista avauskäsikirjaa, jonka vastaavina kirjoittajina ovat Boleslavski, Keres ja Taimanov sekä samaan painoasuun teoksen»schachlehrbuch fiir Fortgeschrittcne» (= Shakkioppikirja kehittyneille pelaajille»). Sen tekijä on suurmestari A. Suetin, joka on tunnettu aikaisemmista avaus- ja keskipeliteoriaa käsittelevistä teoksistaan sekä tällä hetkellä eräs maailmanmestari Spasskin valmentajista. Teos on hauskasti ja värikkäästi kirjoitettu sisältäen pätevän esityksen shakkitaidon nykyisestä laadusta ja tasosta. Suetin lainaa kuitenkin runsaasti esimerkkejä vanhemmista teoksista, joille hän antaa täyden tunnustuksen. Niinpä hän mainitsee jo Steinitzin analyysit (Tämän keskeneräinen käsikirja»the modern Chess lnstructot» oli tämän kirjoittajaliekin valitettavasti viime tammikuuhun asti tuntematon.) Nimenomaan ensimmäisen maailmansodan jälkeiset teokset, kuten Laskerin»Lehrbuch des Schachspils» (= Shakkipclin oppikirja), RCtin»Die neuen Ideen im Schachspieh (= Uudet ideat shakkipelissä) ja»die meister des Schachbretts» (= Shakkilaudan mestarit), Nimzowitschin»Mein System» (= Järjestelmäni) ja»die Praxis Meines Systcms» (= ] ärjestclmäni käytännössä) sekä Capablancan»Chess l'rimen> (~~ Shakin alkeet) ja»chess Fundamentals» (=, Sbakin perustiedot) mainitaan tutustumisen arvoisina. Olen tässä Suetlnin kanssa aivan samaa mieltä, sillä jumi niiden avulla kehitin omaa shakkitaitoani. Erikoismaininnan saavat Aljechinin omien pelien kokoelmat ja New Yorkin 1924 j~l 1927 turnauskirjat. Aljcchinhan ei kirjoittanut ainoatakaan shakin oppikirjaa, mutta hänen kirjoistaan löytyy yhtä paljon totuuksia kuin muutamasta oppikirjasta yhteensä. Lisäksi on todettava, että Spielmannin omien pelien kokoelma»l{ichtig Opferm (= Uhraa oikein!) on hyväksytty rohkean sommittclupelin uraauul-tavaksi oppikirjaksi, mitä ei sovi ihmetellä shakin nykyisen dynaamisen kchity ksen aika.na. Luonnollisesti teokscn esimerkit kuitenkin ovat suurimmaksi osaksi toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Sitä voi suositella jokaiselle, joka uskoo omaavansa riittävän sommittelu- ja asemapelitaidon, sillä aivan helppota.juista lukemista se ei ole. Koska ka.ikista kirjoista pitää löytää virheitä, olen niitä Suetinin kirjasta. huolella etsinyt ja löytänytkin pari sellaista. Toinen niistä on heti teoksen kuviossa L Kuvio! Suetin esittää sen esimerkkinä siitä, kuinka tuntuvakin ylivoima voi olla näennäinen. Hänen mukaansa valkea voittaa siirtämällä l.b7. J 08 musta kuitenkin vastaa 1. -Rb5 +!

-._~.. 146 SUOMEN SHAKKI - ~ ~~~ o",,0. ~~a. - _.-..- -. -. -. -.. - 2.b a8 Rc7 + 3.Kb7 R a8 on tasapeli päivänselvä. Samanlainen vastaus on mahdollinen, jos nurkassa on tornin sijasta kuningatar, mutta tietenkin myös tasapeliin johtava 1. -D xb7 +. On aika merkillistä, ettei kukaan ole Suetinille huomauttanut tästä, sillä sama virheellinen csimerkki löytyy eräästä häncn aikaisemmasta teoksestaan. Seuraava esimerkki on myös Suctinin kirjasta: l.d4 d5 2.c4 e6 3.Rc3 Rf6 4.Lg5 Le7 5. e3 0-0 6.Rf3 Rb-d7 7.Tcl c6 8.Ld3 d xc4 9.Lxc4 Rd5 10.Lxe7 Dxe7 11.0-0 Rxc3 12.Txc3 e5 13.Dc2 exd4 14.exd4 14.ex 114 Rf6 15.Tel DdS 16.Tg5! Lg4 Tässä Suetin kirjoittaa seuraavasti:»näyttää siltä, kuin musta voisi pelata Lg4-hS -gg ja vaivatta tasoittaisi pelin. Mutta valkean käytettävissä onkin näppärä käänne, joka kohdistuen mustan linnoitusasemaan antaa hänelle huomattavan edun. 17. Tg3! Lh5 18.Th3 Uhkaa jälleen lyödä lähetin. Lg6 19.Dxg6!! hxg6 20.Lxf7+! Txf7 21.Th8+! Kxh8 22.Rxf7+ Kg8 23.R d6 ja valkea on loppupelissä sotilaan voitolla.» Tämä kaikki on kovin loistavaa, mutta lukiessaan vastaavan kohdan Taimanovin samaan itäsaksalaiseen sarjaan kunluvasta kirjasta»damengambit bis Holländiseh» (= Kuningatargambiitista hollantilaiseen avaukseen) asia näyttää aivan toiselta. Ensiksikään ei siirto l7.tg3 liene valkean paras, vaan sen sijaan olisi valkean syytä jatkaa hollantilaisen mestarin L. Prins'in suosittamalla sommitelmalla 17.R f7! T f7 18.Lf7+ Kxf7 19.Db3+ Kf820.Dx b7 Tb8 21.Dxa7 Txb2 22.Txc6! Dxe6 23.Da3+ Kf7 24.D xb2 LeG jne. Valkea on voittanut materiaalia, mutta pelin vieminen lopulliseen voittoon on silti vaikeata. Toinen huomautus kohdistuu siirtoon 18. -Lg6. Valkean sommittelmahan perustuu siihen, että musta kuningatar on u6:ssa haarukoitavissa. Oikea jatko on 18.-Db4! 19.Th-e3 Lg6! 20.Db3 D xb3 21.Lxb3 Tf--e8 22. Kfl Kf8, ja peli Boleslavski-Moissejev, Odessa 1949 sovittiin tässä tasapcliksi. Loistosommitelma siirron 18. -Lg6:n jälkeen perustuu Kopajev'in ja Tshistjakovin analyyseihin vuodelta 1938. Olen nähnyt sen jo pitkähkön aikaa sitten ruotsalaisessa Tidskrift iör Schackissa pelissä S. I-Ijärtsson -G. Forsberg, Västerås 1944. Myöhemmin se on esiintynyt akateemisissa joukkuemaailmanmestaruuskilpailuissa Krakovassa 1964, pelissä Marovic--Tsagan, johon avauskirjallisuus nykyään viittaa. Samaan sarjaan kuin emo Taimanovin kirja kuuluu Boleslavskin»Skandinawiseh bis Sizilianisch,) (= Skandinaavisesta avauksesta sisilialaisecm). Koska Aljeehinin avaus sisältyy tähän niteeseen, halusin tietenkin nähdä, miten kuuluisa teoreetikko suhtautui muunnclmaan, jota olin käyttänyt Eeshevskiä vastaan Kemerin turnauksessa 1937. Siirtojen l.e4 Rf6 2.e5 Rd5 3.d4 d6 4.Rf3 Lg4 5.Le2 c6 6.Rg5 Lf5 7.Ld3 L xd3 8.D d3 d e5 9.D e5 h6 10.Rf3 e6 11.0-0 Rbd7 tultiin kuvioascmaan. Kuvio! Boleslavski pitää sekä 6.e4! :ää että linnoittumista ratsunsiirtoa parempina. Mustan 6.-LfS on hänen mukaansa parempi kuin vaihto e2:ssa, koska jatko 7.e6 f e6! 8.g4 Lg6 9.Rxe6 Dd7 10.Rf8 Txg8 jne ei anna valkealle avausetua. Kuvioasemassa hän jatkaa siirroilla 12.Te1 De7 tasaasemin. Sen sijaan hän huomautuksessa mainitsee, että pelissä Böök-Reshevsky, Kemeri 1937 tapahtui 12.Tdl De7 13.c4 Re7 14.Lf4 Rg6 ls.lg3 0-0-0 16.Re3 Lb4! mustan eduksi. Tässä ei mikään pidä paikkaansa. Pelijatko kuulnu 12.Tdl De7 13.c4 Rb6 14.De2 g5 15.h3 Lg7 16.Tel Rc8 17.b3! Re7 ls.la3 c5 19.Rc3 a6 20.Re4! jne. yalkean eduksi. Jos musta olisi poikennut tästä pelaamalla Boleslavskin huomautuksen tapaan 13.-Re7, olisi valkea jatkanut 14. Re3! Rg6 JS.Re4! RdxeS 16.Txe5 ReS 17.Dg3 saaden musertavan hyökkäyksen. Reshevskyn valitsema ratsun peräytyminen b6:een on siis oikeampi jatko, joka johti joka tapauksessa vaikeaan kamppailuun. En pysty arvaa maan, miten Boleslavskin huomautuksiin on päässyt virheellinen pelijatko ja sekin väärin arvosteltuna. Ehkäpä se joskus vielä selviää. Totuutta etsimässä II Päätoimittaja on tammikuun numerossa julkaissut pitkän selvityksen loistopelin Ed war Lasker - Sir George Thomas eri inkarnaatioista. Lienee ensiksi syytä toucta, että avausoppikirjat ovat tietenkin esittäneet tilmän maineikkaan sommitelman avaustcori<in kannalta loogisessa siirtojärjestyksessä. Oikeassa alkuperäisessä siirtojärjestyksessähän ei ole sellaista johdonmukaisuutta, kuin nykyään avauskäsittelyssä yaaditaan. Koska päätoimittajan lähdekirjallisuus ei ilmeisesti ollut pelin syntymäajalta, silmäsin kahta kirjastossani olevaa vanhaa teosta. v. Bilguerin käsikirjan viimeisessä painoksessa, jonka toimitti suurmestari C. Schlechter, se löytyy sivulla 874, peli N:o 237 ja lähteenä on mainittu Deutsche SUOMEN SHAKKI 147 Sehaehzeitung 1913, sivu 6. Peli seuraa nimenomaan päätoimittajan oikeaksi esittämää linjaa 10 siirtoa. Sen jälkeen seuraa huomautus:»h7:ään kohdistuvaa hyökkäystä vastaan ei ole puolustusta: 10.-h6:tta vastaan riittää 11.Dg6 voittoon ja 10. g6:tta seuraa 11.Rxg6 hxg6 12.D xg6+ Lg7 13.RgS jne. Pelisiirton jälkeen teki valkea matin 8 siirrossa: 11.Dh7+! Kxh7 12.Rf6++ Kh6 13.Re-g4+ KgS 14.114+ Kf4 ls.g3+ Kf3 16.Le2+ Kg2 17.Th2+ Kg! 18.Kd2 =F». Huomautuksista puuttuu mahdollisuus 10. -L es, joka torjuu uhkaukset. Se, että loppu sommitelma on esitetty vain huomautuksissa panee epäilemään, ettei loppusiirtoja ole pelattu, vaan että valkea on julistanut matin 8 siirrossa. Pitäisi kai kysyä pelin voittajalta, joka vielä hyvissä voimin, vaikka lähes 90 vuotiaana, vaikuttaa New Yorkissa. Tarkastin myös hyllystäni löytyvän vuoden 1913 vviener Schaehzeitungin. Sicltäkin peli löytyi, mutta vasta loppuvuodesta sivulla 360. Erona oli kuitenkin se, että mattisiirroksi mainittiin 18. 0-0-0 =F' Ilmeisesti lehden päätoimittaja, aikoinaan kuuluisa, Georg Marco oli saanut pelin suoraan Englannista - siis ilman saksalaisen lehden välitystä - jostakin aikaisemmasta lähteestä, jossa molemmat mattisiirrot oli mainittu. Mutta merkillinen oli loppuhuomautus:»paeten antaa valkea kuningas vastusrajan kuninkaalle, jonka marssi on sangen guvittayll, annoniskun. Eräs aivan samanlainen peli L. Löwy II - Felix julkaistiin \Viencr Sehaehzeitungissa 1905.» Tämä pani epäilemään, että peli Edward Lasker - Sir George Thomas ei olisikaan alkuperäispainos, vaan pelkkä jäljennös. Onnistuin saamaan Tukholman shakkiliiton puheenjohtajalta R. Littorinilta valo kopion oletetl1sta edeltäjästä, mutta se osoittautui perin keyeästi pelatuksi kahvilapeliksi, joka tuskin edes vuosisadan alussa oli julkaisemisen arvoinen. Toistan sen knitenkin mahdollisten Edward Laskcriin kohdistuvien epäilysten häivyttämiseksi: Leo Löwy II Felix, pelipaikka Cafe Pirus, Wien 1904, l.e4 g6 2.d4 Lg7 3.Rf3 b6 4.Ld3 Lb7 5.Rc3 e6 6. Lg5! Re7 7.e5 0-0 8.Le4 Näin valkea saa ratkaisevan asemaedun. Lx e4 Myös 8. e6:n jälkeen saa valkea 9.RbS!:n avulla sijoitettua ratsun d6:een. Sen sijaan seuraa 9. --Re6:tta 10.dS exds l1.rxds valkea eduksi. 9.R e4 Rc6 10.Rf6 + Kh8 I1.M! DeS Vapauttaakseen ratsun sidonnasta. 12.Dd2 Rf5 13.h5 gxh5 14.Txh5 Lxf6 15. L xf6+ Rg7 16.Dg5! Valkea haluaa piden-

148 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 149 Ojanen vastaa ::\loni on kirjeitse kysynyt Kaarle Ojaselta mikä hänen mielestään oli Suomen mestaruusturnauksen mielenkiintoisin peli. Tässä vastaus: Nimzointialainen 553. K. Ojanen - I. Saren S::W-turnaus 5.6.72 1.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Re3 Lb4 (Tämä oli odotettua. Liikkeiden välisissä otteluissa pelas.immc 3.12.70 samaa avausta.) 4.e3 c5 5.Rf3 d5 6.Ld3 0-0 7.0-0 d c4 8.L c4 Rc6 9.a3 LaS 10.Dd3 a6 11.Tdl b5 12.La2.:4 1:3.De2 De8 14.h3 (Luonnollisen näköinen 14.c4 johtaa 14. -e5! 15.d5 Rd5! 16.Rxd4 e d4 17.T c14 Lb6 valkea lle kriittiseen asemaan, csim. 18.Le3 Rg4.) Mainitussa pelissä musta jatkoi nyt 14. --Lb6, mutta 15.b3! c xb3 16.L xb3 e5 17.c1 e5 R e5 18. R e5 D e5 19.Lb2 Dg5 30.Df3 Tb8 21.Ed5 H. d5 22.T d5 Dg6 23.Df4 Le6! 24.Tg5 Lxb3 25.Txg6 hxg6 johti valkean etuun, jota hänen olisi pitänyt yrittää realisoida 26. Ld4:11ä. Peli päättyi tasan. Sarenin seuraatää nautintoa. Dh6 olisi heti päättänyt pelin. Tg8 17.Txh7+ Alku huvittavaan ajojahtiin. Tietysti olisi 17.Dh6 nytkin ollut tappava. Kxh7 18.Dh4+ Kg6 19.Rg5 Th8 20.De4+ Kh5 2l.g4+ KM 22.Rh3+ Kx h3 23.Df3+ Kh2 24.Dg3+ Khl 25.0-0-0. Loppu oli kissan leikkiä hiirellä. Sen takia ei olisi kannattanut tehdä arkistotutkimuksia. E. Bääll Lopuksi peli Lasker - Thomas vielä kerran uudelleen: 1.c14 e6 2.Rf3 f5 3.Ee3 Rf6 4.Lg5 Le7 5. Lxf6 Lxf6 6.e4 fxe4 7.Rxe4 b6 8.Re5 0-0 9.Ld3 Lb7 10.DM De7 l1.d h7 + Kxh7 12.Rxf6+ Kh6 13.Reg4+ KgS 14. 114 Kf4 15.g3+ Kf3 16.Le2+ Kg2 17.Th2+ Kgl J8.Kd2=F. va jatko on parempi ja perustuu syvällisiin ideoihin, jotka lienevät alun perin B. Larsenin pelistä S. Reshevskiä vastaan.) 14. e5! 15.d5 Ed8 16.e4 Rb7 (Nyt scmcaa erittäin terävä asemapelivaihe. J\Iu,ta uhkaa lamauttaa valkean sijoittamalla ratsunsa d3:een tai b3:een. Eräs torjunta olisi ollut La2-bl-e2, mutta se tuntui hitaalta ja tehottomalta ja päätin turvautua upseerien hyvään kehitykseen.) 17.Lg5 Rd7 J8.Tacl Rdc5 19.d6!? (Mustan ratsut olivat jo valmiina iskuihin, valkean oli tc'htä,:ä jotain. Nyt ei 19. -Ed3 ole tehokas, sillä 20. T d3 c d3 21.D d3 olisi valkealle hyvinkin tvvc1yw\vä, esim. 21. -Lxc3 22.Txc3 L~6 23.Ld5!) 19. -f6 20.Le3 (Olin käyttänyt 19. siirtooni kai 40 minuuttia, mutta nyt oli mustan vuoro käyttää aikaa~ Aseilla on monimutkainen eikä ole helppo tehdä ratkaisua. Tärkeitä muunnelmia Q\"at: 20. - Lxe3 21.Txe3 Rxe4 22.Txc-+! bxc4 23. D e4 + Kh8 24.D e4 hyvin näkymin tai jos 22. -Le6 niin 23.c17 Df7 2-+. Te'! Lx a2 25.T xb7 vahvoin uhkauksin. 20. --Dc6 Ei mitään uutta auringon alla»lyhytpelien ainutkertaisuuteen 011 suhtauduttava erittäin kriittisesti,),,sanoi V. Somerpuu äskeisessä shakkipakinassaan. Niinpä lähdin etsimään pelin K. Kulmala-- E. Lehtonen Kantapainosta. Mikäli tiedän löytyy se teoksesta Franz Chalupetzky,»Feher ember jateka», jonka vuonna 19 12 julkaisi Magyar Sakkvihlg-kustantamo. Peli 16. on seuraava: Kuningasgambiitti, Györ 1906, Josef Schlesinger-Franz Chalupetzky 1.e4 e5 2.f4 Le5 3.Rf3 d6 4.Re3 Rc6 5.f5? Rf6 6.h3 d5! 7.R xe5 (d3!) R xe4 8.Rf3. DM+! 9.R xm Lf2+ 10.Ke2 Rd4+ 11 Kd3 Rc5. Herää tietenkin kysymy" onko pelistä vieläkin vanhempia painoksia! E. Bäök saa vastauksen 21.Lxc4+ bxe4 22.D e4+ Le6 23.Rd5! Sarenin jatko on varmaankin paras.) 20. -Le6 21.Rc15. Asema 21. Rd5:n jälkeen (Jatkossa 21. -Rd3 22.Txd3 exd3 23. D d3 R c16 24.b4 Lc18 25.Le5 on vaikealla hyvät mahdollisuudet, mutta 21. -Kh8! jälkeen ei vaikealla näytä olevan peliänsä edistävää jatkoa ja hänellä on heikko sotilas d6. SanSnin jatko poikkeaa turvallisim- KILPAILUKUTSU Juhlavuottaan viettävän Suomen Shakkiliiton valtuuttamana järjestää Valkeakosken Shakkikerho r.y. pikapelin 5 +5 min. Suomen mestaruuskilpailut 4-miehisin joukkuein Valkeakoskella 1>l.-20. elokuuta 1972. Kutsumme täten molempien perusliittojen jäsenseuroja turnaukseen ottelemaan Suomen mestaruudesta. Osanoton edellytyksenä on jäsenmaksun suoritus vuodelta 1972 ao. perusliitolle. Kilpailut järjestetään Lotilan Urheiluhallissa, joka sijaitsee n. kilometrin päässä 3- tieltä pohjoisen liittymätien oikealla puolella. Kilpailuohjelma on seuraava: Lauantaina 19.8. Klo 10-13 Ilmoittautuminen Klo 15 Avaussanat, tervehdykset, tuomarin sana Klo 15,30-- 20 Alkukilpailut Klo 20 Pelaajille on varattu illanviettomahdollisuuksia kaupungin ravintoloissa. Lauantaina ennen kilpailujen alkua kaupungin matkailutoimisto järjestää kiertoajeluja kaupunkiin sekä tutustumiskäyntejä tehtaisiin ja Wikströmin museoon busseilla tai omilla autoilla. Toivomuksia tässä suhteessa mieluimmin etukäteen. malta linjalta.) 21. -Rxe4 22.Lb6 Lxd5 (Musta ei halunnut mennä muunnelmaan 22. -Lxb6 23.Rb6 Rbxd6 24.Rxa8 Dx a8, mutta eiköhän mustan asema ole täysin hyvä ellei parempi kuin valkean.) 23.Txd5 Rg3 24.fxg3 Lb6+ 25.Kh2 De6 26.Tedl Tac18 27.c17 (Molemmat pelaajat olivat aikapulassa. Mustalla on mielessään jatko 27. -Ld4 28.De4 T d7, jossa kuitenkin on paha aukko ja tämän aukon houkuttelemana valkea pelaakin 28.De4? Tähän olisi mustan pitänyt vastata kylmästi 28. -Lb2, joka olisi antanut ratkaisevan materiaaliedun. Siirto 27. -Rc5 ei ole hyvä, sillä seuraa 28.L e41 b c4 29.D e4 ja valkea voittaa upseerin takaisin b2-b4:11ä.) 27. -Ld4 28.De4? (Oikea vastaus oli 28.R d4 D c15 29.Rb5 De6 - jos 29. -DeS, niin 30. D xe4+ sekä 3l.Re7-30 D xc4+ D c4 31.Lxe4+ Kh8 32.Re7 Re5 33.Re6 R e6 34.L e6 epäselvin asemin.) 28. -Txd7? 29.Te51 (Tämä oli jäänyt mustalta näkemättä tai sitten hän luotti Lgl:een) 29.- Dxe4 30.Txe4 LgI+ (Aikapulal) 31.Txgl Re5 32.Te3 ja musta antautui. Tämä oli jännittävin pelini turnauksessa. Kaarle Ojanen Sunnuntaina 20.8. Klo 10-17 Loppu- ja sijoituskilpailut Elo 17 Palkintojenjako ja päätössanat Ilmoittautumiset on lähetettävä heinäkuun 31. päivään mennessä ja ne tapahtuvat suorittamalla osanottomaksu 25,-'-- joukkueelta postisiirtotilille 455 372-8. Samalla pyydetään ilmoittamaan arvioidut joukkueitten jäsenten pelivahvuudet virallisen luokittclun mukaan. Majoitus: hotellihuoneita rajoitetusti, kcsähotelli sekä retkeilymajoja. Toivomukset pyritään ottamaan huomioon ijmoittautumis järj csty ksessä. Palkintoj" jaetaan viidelle parhaalle joukkueelle sekä jokaisen pöydän parhaalle. Eilpailuissa noudatetaan perusliittojen kilpailu määräyksiä sekä Suomen pika pciisääntöjä pelipaikalla ilmoitettavin tulkintaohjein lisättynä. Keskusshakkiliiton nimeämänä tuomarina toimii Osmo Särkilahti ja kilpailujen johtaja.na Timo Sarvela (Osoite Roukontie 8--12 C 7 37630 Valkeakoski 3, puh. 937-42552 kotiin, 42000 työhön, ei heinäkuussa). Jokaisen joukkueen on tuotava mukanaan kaksi pikapelikäyttöön soveltuvaa shakkikelloa, kaksi lautaa ja kahdet nappulat. Valkeakosken Shakkikcrho r.y. Tapio Innala

150 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 151 Suomen Shakkiliiton so-vuotispelejä III Kolmanteen sikermään kuuluvat Suomen Shakkiliiton juhlavuonnaan 1972 kutsumat neljä kunniajäsentä. SSL:n 12 kunniajäsenestä seitsemän on elossa. Leipuri Aarne Dunder, Pori (s. 9.6.1914): monipuolisimpia shakkimiehiämme, Porin Shakinystävien (v:sta 1935), Satakunnan Shakkiliiton (perustamisesta 1950) ja Satakunnan Tehtäväkerhon (perustamisesta 1963)»primus moton, Suomen Shakkiliiton hallituksen varajäsen 1963 ja 1966-69, useita muita shakkijohtotehtäviä, 1. luokan pelaaja, laatinut v:sta 1933 n. 50 lopputehtävää, joista on julkaistu 36, ja 35 muuta tehtävää, joista on julkaistu 24, Suomen ratkaisijamestari 1954, kv.tehtävätuomari 1957 (lopputehtävät), kansallinen turnausjohtaja1965, ahkera shakkikirjoittaja (v:sta 1943), shakin ansiomerkki 1956. 556. BENONI Satakunnan joukkuemestaruus 1961. Aarne Dunder-Ensio Karimäki l.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Lg5 h6 4.Lh4 c5 5.d5 d6 6.Rc3 Le7 7.Lg3 Uhkasi 7.-e d5 S.e d5 R d5! sotilaan voitoin. 7. -0-0 S.e3 e d5 9.c d5 Lf5 10.Ld3 L xd3 I1.D xd3 a6 12.Rf3 b5 13.0-0 Rbd7 14.e4 Rh5 15.Re2 R xg3 I6.R xg3 Lf6 17. Dd2 Valkea on pelannut avauksen passiivisesti. Mustalla on paljon parempi peli. t7. -Re5 Vielä voimakkaammalta kehitystavalta vaikuttaa 17. -e4, Re5, TeS jn I8.R e5 L e5 i 9.Rf5 Mustalla on hyvine sijoittunut lähetti, vaikealla ratsu. 19. -a5 20.f4 Lf6 21.Tf3 Mustan ylivoima D-sivustalla on ehdoton, joten valkea pyrkii saamaan otetta K-sivustalla. 21. - Te8 22.Tel c4 23.Th3 b4 24.De2 Tc8 25.Dh5! Kf8 Ei 25. -Lb2?, sillä 26. Rxh6+! gxh6 27.Dxh6 Lg7 (27. -Db6+ 28.Khl Dd4 29.e5!) 2S.Tg3 Db6+ 29.Khl Dd4 30.e5! }US 31.Dxg7+ Ke7 32.Df6+ KfS/I{d7 33.ThS/D d6 matti. 26.g4 c3! Jos 26. -g6?, niin 27.D h6+ KgS 2S.Dh7+ KfS 29.Dh8+! LxhS 30. Txh8 matti. 27.g5 c2? Oikein olisi ollut 27.-c xb2! 28.g xh6! g6 Ei 2S.-elD?, koska 29. hxg7+ Lxg7 30.DhS+! mattilopuin. Pelisiirto näyttää vahvalta, kun h-linja on tukossa, mutta... 29.h7!! gxh5? On täysin ymmärrettävää, että musta löi D:n, sillä sen tekisi 99 pelaajaa sadasta. Se yksi olisi lyönyt R:n 29. -g f5!, jolloin vaikealla olisi ollut työtä tasapclinkin saamisessa. Asema on erittäin mielenkiintoinen tutkimuksen kohde. 30.Tg3! ja musta antautui, sillä matti ei ole torjuttavissa. Kultaseppä Felix Laitinen, Helsinki (s. 14.1.1900): pitkäaikainen shakkijohtaja 1930- luvulta lähtien, Helsingin Shakkimiesten puheenjohtaja perustamisesta 1941 lähtien, Suomen Shakkiliiton hallituksessa 1941-65 (taloudenhoitaja 20 vuotta!), SSL:n ja TShL:n yhteistoimikunnan jäsen 1946, Suomen Keskusshakkiliiton edustajiston jäsen 1945-65, (pl. 1954) hallituksen jäsen 1953, toiminut myös Helsingin Shakkiliitossa, Shakin ansiomerkkitoimikunnassa ja monissa kilpailutoimikunnissa, shakkikellojen asiantuntija, 2. luokan pelaaja, shakin ansiomerkki kantajaossa 1947, kultaisin sotilain 1966. Levikkipäällikkö Gerhard Lindström, Helsinki (s. 16.10.1911): omaa Suomen ennätyksen»shakkijohtamisell» määrässä: vuosia on Shakki-Propaganda-Schackissa menossa 37., SSL:ssa 30. (varapuheenjohtaja v:sta 1957), Gambiitissa 20, Shakin ansimerkkitoimikunnassa 20. ja Shakkituomaritoimikunnassa 16., lisäksi tulevat 19 vuotta Hufassa, 15 SKSL:n edustajistossa ja niistä 1954-65 (= 12) hallituksessa (vpj. 1955-58), Hufvudstadsbladetin shakkitoimittaja 1950-luvulta, 1. kansallinen shakkituomarimme, shakin ansiomerkki 1950, kultaisin sotilain 1960, HSL:n 1. kunniajäsen 1972. Kirjaltaja Toivo Salo, Helsinki (s. 22.1. 1909): suosituimpia shakkimiehiämme, ahkera pelaaja 1960-luvulle asti, shakkimestari 1935 ja sen jälkeen ainutlaatuinen 20 peräkkäiseen SM-turnaukseen osallistumisen sarja 1936--60, kolmasti (193S, 1949 ja 1956) Suomen mestari, vain kolmasti palkinnotta, SSL:n mestaruuskilpailuissa 1954-59 viidesti, 1959 mestari, runsaasti edustuspeluuta, useina vuosina HYS:n ja sittemmin SSK:n johtokunnassa, hyödyttänyt monia shakkijärjestöjä tekstaustaidollaan, shakkipelejä valmistamalla ja kahvitarjoi1ujen hoitajana, shakin ansiomerkki kantajaossa 1947. 557. Aljechinin puolustus VII shakkiolympialaiset, Tukholma 1937 1. Vistaneckis - T. Salo Liettua Suomi l.e2-e4 Rg8-f6 2.e4-e5 Rf6-d5 3.Rblc3 Rd5 xc3 Yksinkertaisinta on pelata heti 3.-e6 ja sitten 4.-d6. 4.d2 c3! d7 -d6 5.Lfl-c4 Estää lyönnin e5:een. Musta olisi nyt voinut hyvin jätkaa e7-e6, d6-d5, c7-e5 jne..5. - - Rb8-e6 6.Rgl-f3 Lc8-f5 Kysymykseen tuli 6.-dxe5! 7.Dxd8 Hxd8 8.Rxe5 f6 9.Rf3 e5 ja mustalla on parempi sotilasasema. 6.-Lg4 7.L 17 + olisi menettänyt sotilaan. 7.Lcl-f4 e7-e6 8.Ddl-e2 Lf8-e7 9.0-0 -0 d6-115 10.Lc4-b5 0-0 11.Thl-el Kovin mitäänsanomaton siirto. Johdonmukaista olisi 11.L e6 b e6 l2.rd4 Dd7! 13.g4 Lg6 14.114 e5 15.h5 excl4 16.Txd4 (jatkoa sivulta 155) Mustan kevyet upseerit alkavat nyt kutoa verkkoaan. Pelisiirto uhkaa, ensisijaisesti 33.,-LeS, mutta siirrolla on myös kauskantoisempia suunnitelmia. 23.De5 Lc5+ 24.Khl Ld3! 25.Tc1 Te8 26.Dc3 L xc4!! ::--Jyt alkaa hiljalleen paljastua mustan sommitelman ydin, se perustuu valkean kuninkaan turvattomaan asemaan perusri \'illä sekä omien upseereiden saumattomaan yhteispeliin. 27.L c4 Le3 28.b3 Mitä muutakaan? Jos 28.Tel, niin jatko olisi 29. -R e4 uhaten 30. -Ld2. e5 17.Tdl ja vastakkaisten sivustojen hyökkäykset koettavat ehtiä toisensa edelle. Käytännön mahdollisuudet olisivat siinä tapauksessa tasoissa. 11. - -Dd8-d7 12.c3-c4 Valkean olisi nytkin ollut syytä vaihtaa c6:ssa. Pelisiirto antaa mustalle tilaisuuden linjojen avaamiseen. 12. - -a7 -a6 13.Lb5 -a4b7 -b5! 14.c4 d5 Jos 14.c b5, niin seuraa 14.-Rb4! 15. a3 axb5 16.Lxb5 c6 17.Ld3 Rxd3+ ls. e d3 Tf-b8 ja mnstalla on ylivoimainen hyökkäys. 14. - -e6xd5 15.La4-b3 Lf5-e6 16. De2-d2 Tf8-d8 17.h2-h4 Valkean olisi pitänyt pelata 17.Lg5! vaihtaakseen mustan»paremmanvärisen» lähetin. 17. - -a6-a5 18.a2-a4 Pelaamalla 18.c3 valkea olisi voinut toistaiseksi estää linjojen avautumisen. Pelisiirron jälkeen mustan hyökkäys sujuu mainitosti. 18. - -Ta8-b8 19.a4xb5 Tb8xb5 20. Lb3 -a4 Tb5 - b4 21.La4 c6 Valkean on pakko vaihtaa, sillä 21.b3 T xa4! 22.b xa4 La3+ johtaa mattiin. 21. - -Dd7 xe6 22.Rf3-d4 Dc6-a4 23. Kcl-bl 23.De3 Dal+ 24.Kcl2 Dxb2 olisi menettänyt vain sotilaau ja loppupeli olisi vielä vaatinut mustalta ponnistuksia. Pelisiirron jälkeen loppu on lyhyt. 23. - -Tb4xb2+! 24.Kbl xb2 Da4-a3+ 25.Kb2-bl Td8-b8+ 26.Rd4-b3 Tb8 b3 +! 27.c2 b3 Le6 -f5 + 28. Valkea antautui. Hauska olympiapeli! Huomautukset E. Böökin. 28. -L et 29.D et R e4 30.luopui Jatko olisi ollut: 30.b xe4 T xe4 31.Dd2 Te2! Railakas esitys mustan puolelta. (0-1). Huomautukset voittajan vihjeiden mukaan..:..:..:. Suomen Keskusshakkiliiton jäsenjärjestöjen toivotaan lähettävän yhteyshenkilöittensä osoitteet sihteerille mahdollisimman pikaisesti. Varsinkin piiriliittojen osalta tämä on sikäli tärkeätä, että voitaisiin todeta hengissä olevat j ärj estöt. Lähetysosoite: Kalevi Siren Pääskylänrinne 7 A 42 00500 Helsinki 50

152 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 153 558. SISILIALAINEN PUOLUSTUS K. Kivipelto - Y. Rantanen Suomen mestaruusturnaus 1972 l.e4 c5 2.Rf3 Rc6 3.d4 c d4 4.R d4 g6 5.c4. Jos valkea olisi pelannut S.Rc3, olisin pelannut terävää muunnelmaa S. -Lg7 6. Le3 Rf6 7.Lc4 DaS jne. Se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia pelien tasoittamiseksi. 5. -Lg7. Myös S. -Rf6 6.Rc3 R d4 7.D xd4 tulee vahvasti kysymykseen. 6.Le3. 6.Rc2 on myös hyvä. Musta pelannee silloin parhaiten 6. -el6 csim. 7.Le2 fs 8.exfS LiS 9.0-0 Rh6 10.Le3 0-0 11. Rc3 Lxc2! 12.Dxc2 RfS=. pelasin kuitenkin Norjassa (avoin NM -72) U. Kjelliniä vastaan 6. - Rf6 7.Rc3 a6?! Valkea pelasi nyt S. Lc2 (?) ja musta sai jatkossa S. -bs! 9.cxbS abs 10.LbS Rxe4! ylivoimaisen pelin. Valkean olisi pitänyt pelata S.Lel3!; sen jälkeen uhraus bs?! ei ole täysipainoinen (9.c xb a xb R bs!) e.m. pelissä olisin sen kuitenkin tehnyt. 6. -Rf6 7.Rc3 Rg4 8.D xg4 9.Ddl. Myös 9. 0-0-0 oli mahelollinen, esim. 9. -es 10.M els I1.Dg3 el e 12.hS LfS 13. LgS f6 14.h6 LfS IS.RdS Le7 16.Le3 TeS ja mustalla on hyvä peli. 9. -e5 lo.ld3. Tässä olisi IO.RbS! ollut voimakas (ei 10.Ld4 exel4 I1.RbS a6 12.R el4 Df6=) esim. 10. -0-0 I1.Dd2 (valkea ei saa pelata 11.R d4 e el4 12. Lx el4 DaS + 13.Ke2 Te8 14.f3 els! J S.L g7 Txe4+ 16.Kf2 DeS+ 17.Kg3 De3 uhaten IS. -Tg4 + =) Valkea uhkaa nyt lyö elä el4:ään, ja jos ratsu väistyy tai vaihtaa bs: een, on mustan el-sotilas heikko. Mustan on pelattava 11. - Dh4. Valkean on suojattava sotilas e4 ja musta pääsee pelaamaan 11. --ds?! DM 12.Lel3 ds?! 13.exd (exd Lh3!) 13. -ExbS 14.LxbS Dxe4 15.0-0 ja valkean peli on parempi, esim. IS. -Td8 16.Tfdl Le6 17.elxe! Td2 ls.exf7 Kxf7 19.T d2 ja mustan asema on toivoton. 10. -0-011.0-0 b6 12.Re2. Parempi lienee 12.Dd2, vaikka jatkossa 12. --Lb7 13. Taell fs 14.e xf Dh4! (uhkaa IS. -Rf3+) IS.f3 g f mustalla on hyvä peli. 12. -Lb7 13.f4? KUV JO Tämä lienee ratkaiseva virhe, sillä nyt jää sotilas e4 heikoksi, eikä valkean ole helppo painostaa mustan d-sotilasta. Parempi oli 13.Del2, vaikka jatkossa 13. -fs 14.f3 (jos 14. ef, niin 14. -Rxe2+ IS.fxe2 gxf) 14. -Re2+! IS.Del2 f4 16.Lf2 gs vastapainoksi d-sotilaan heikkoudelle musta saa voimakkaan hyökkäyksen valkean lmningasta vastaan. 13. -Rxe2+! 14.Dxe2 exf4 15.Lxf4 Te8 16.Ld6. Tämän jälkeen peli yksinkertaistuu ja mustan on helppo painostaa sotilasta e4, mutta valkealle on vaikeata keksiä parempaakaan. 16. -Le5! 17.Lxe5 Txe5 18.Df2 De? 19.Tael Te8 20.M f5 21.c5 b xc5 22.b xc5 L xe4 23.Lc4+ Kh8 24.Tdl D xc5 25. T xd7? D xc4 26.Dh4 T5e7! valkea luovutt,. Huomautukset Yrjö Rantasen. MAAILMALTA Euroopan joukkuemcstaruusturnaukse'n välierien neljännessä ryhmässä joutuivat vastakkain mm. Länsi-Saksa ja Tshekkoslovakia. Ensimmäisen kierroksen jälkeen johti Tshekkoslovakia 4,S-3,5, mutta toisella kierroksella Länsi-Saksa otti komeetn voiton 6,S-1,S sekä samalla myös otteluvoiton 10-6. Kärkipöydillä pelasivat vastakkain Robert Hubner ja Vlastimil Hort. Ensimmäisellä kierroksella voitti Hort ja toisella Hubner. Heielän pelinsä olivat seuraavannäköiset: 559. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Vlastimil Hort - Robert Hiibner 1. e4 c5 2. Rf3 e6 3. d4 c d4 4. R d4 Rf6 5. Ld3 tämä siirto tehdään tavallisesti 4. - a6:n jälkeen, mutta nytkään se ei ole vailla myrkyllisyyttä. 5. - Rc6 Looginen jatko: koska Ld3 estää valkean D:n pääsyn d4:ään, on valkean välittömästi löysättävä jännitystä. 6. R c6. 6.Ld3:a s,-,uraisi 6. - ds. 6. - dxc6 7. 0-0 e5 8. Rd2 Dc7 Jos 8. - Le6, niin 9.Rf3 De7 10.H.gS Lg4 11.f3 LeS+ 12.Khl LhS (12. - Le813.f4!) 13. Rh3 h6 14.De2 ja LhS on poissa pelistä. 9. Rc4 Le6 10. De2. 10.f4 LeS + 11.Khl R c'l 12.De2 Rf6 ei tuo valkealle mitään hyötyä. 10. - Rd7. Musta varustautuu Il.f4:ää vas- taan. Pelisiirto suojaa vielä kerran es:n ja mahelollistaa 11. - f6:u. 11. c3. Valkea haluaa estää Ld3:n vaihtamista, mikä olisi mahdollista, jos musta pääsisi pelaamaan 11. - ReS. Myöskään 1l.f4 f6 12.f es R es 13.Lf4 LeS+ 14.Khl 0-0 IS.DhS Df7 ei suo aloitetta valkealle. 11. - Le7? Musta marssittaa upseerinsa liian nopeasti lopullisille ascmapaikoilleen. Hänen olisi pitänyt odottaa pelaako valkea lähettinsä vai ratsunsa c5:een ja estää siirrolla II. - as valkean levittäytymincn kuningatarsivustalle siirrolla 1>4. 12.14 f6 13. f5! Lf7 14. M! Siirto voittaa tilaa ja ottaa mustalta ruuelun cs. Myös estyy 1'1. - a5. VaIkealla on selvästi parempi peli. 14. - 0-0 15. Le3 Rb6. Aktiivisen vastapelin yritys IS. - b5 16.RaS cs ei käy jatkon 17.L bs e 114 IS.Rc6 vuoksi, sillä nyt valkea voittaa. Jos taas musta oelottelee, vahvistaa valkea asemiaan siirroin 16.a4, 17.aS jet myöhemmin De2-f2. Musta pyrkii siirrallaan hankkimaan vaihdoin helpotusta. 16.a4. Heikompi oli 16.R b6 a b6, sillä sekä 17.Lc4 bs että 17.a4 es uhkauksin 18. - c4 eivät suinkaan tuota mustalle mitään murheita. 16. - Rxc4 17.Lxc4 b4? r.lusta pyrkii aktiiviseen vastapeliin, mutta pelisiirto saa aikaan vain uusia hyökkäyspisteitä samalla kun se avaa a-linjan hänen mielensä mukaan. Mustan olisi kuitenkin pitänyt kokeilla kestääkö hänen pelinsä vaikean painostuksen siirron 17. - TfelS:n jälkeen; joka tapauksessa lukuun ottamatta halkaisijaa a2 -gs, hänellä ei ole mitään varsinaista heikkoutta. IS.Lxf7+ Kxf7 19. Dc4 + 1-(1S 20.Tf3:a seuraa riittävä vastaus 20. - Dd7 21. Th3 Del3 22.D d3 T d3 23.Txh7 KgS 24.Th3 Txc3; samoin ls. Lxf7+ Kxf7 19.DhS+ KgS 20.Tf3 HS 21.Th3 h6 22.Dg6 Df7 23.Txh6 Dxg6 24.T xg6 Tel3. 18. Le6! Pelisiirrollaan valkea osoittaa mikä on oleva hänen pyrkimyksensä: T:n tunkeutuminen el7:ään. Mihinkään ei johda IS.a xbs cxbs 19.Lxf7+ Txf7 20.D xbs D xe3 jne. 18. - Tfd8 19.Tfdl a6 19. - Tel6 ei käy jatkon 20.Lf7+ Kxf7 21.Txel6 Lxd6 22.a xbs c xbs 23.D bs D xc3 24.DelS + vuoksi. 20. Da2 L e6 21. f e6! Kf8 22. h3! Syvällinen manööveri: valkea pelaa kuninketetnsa h2:een, ettei musta voi shakata perusrivillä eikä halkaisijalla a7 -gl. Musta ei tempovoitostaan huolimatta pysty tarpeeksi vahvistamaan asemaansa. 22. - Td6(!). Jatko 22. - Tell+ 23.Txell TelS 24. T els + D ds 2S.a bs a bs 26.Da6 De8 2'7.Db7 Lel6 28.Lb6 (uhaten 29.Del7) johtaa ratkaisevaan ja jatko 2S. - Del3 26.Kf2 D xbs 27.Dd2 Db7 2S.Dd3 DeS 29.De4 melkoiseen valkean loppupelietuun. Kuitenkin ehkä viimeksi mainittu muunnelma olisi antanut parhaat puolustusmahdollisuudet. 23. Kh2 Tad8 24.Txd6 Lxd6? Paras oli varmaan 24. - T d6, mikä ei kuitenkaan estä mustaa joutumasta edelleen pahempiin vaikauksiin. 25.a xb5 a xb5. 2S. -c xbs johtaa valkean voittoon 26.D xa6 D xe3 27.Db6 Dc7 2S.D xbs Tb8 29.DelS jne. Tämä osoittaa miten mainio on valkean K:n asema h2:ssa. 26.Db3. 26.Df2 De7. 26. - Tb8. Muutoin ei uhkaus 27.Ta7 ole torjuttavissa. 27. Td1 T1I8. 27. - Ke7?? 2S.Txel6 Kxel6 29.LeS,*,. 28. Da2 Ke7 29. Df2 Dc8. 29. - DdS:aa seuraisi 30.Tal ja jos nyt 30. -K xe6, niin 31.1'a7 Le7 32.Da2+ Kd7 (32. - Ke7 33.LeS +) 33.Df7 + Ke8 34.D g7 ja valkea voittaa helposti. 29. - TaS:aa seuraa 30.DfS g6 31.Dg4 TelS (31. - De8 32.LcS) 32.Tal jne. 30. Lb6 Lc7 31.T d8. 31.DeS +? Tel6. 31. - L xd8 32. Dc5+ K xe6 33. Df8 musta luovutti. 560. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Robert Hubner - Vlastimil Hort l.e4 c5 2. Rf3 e6 3. d4 c xd4 4. R xd4 Rc6 5. Rc3 d6 6. Le3 Rf6 7. Lc4 Le7 8. De2 a6 9.0-0-0 Dc7 10. Lb3 b5(?). Ei aivan tarkka, sillä kuningattaren asema c6:ssa tulee hankalaksi. Tämän sijasta on pelattu 10. - 0-0 ja 10. - RaS. 11. R xc6 D xc6 12. Ld4 Lb7(?). Musta ei voi linnoittua, sillä 12. - 0-0 13.RelS exds 14.Lf6 Lxf6 IS.LelS ja valkea voittaa. Pelisiirtoa parempi olisi 12. - Ld7. 13. Thel Tc8? 13. - O-O:a seuraisi 14.RelS e ds IS.e els R els 16.L el5 D xels (16. - LgS+ 17.Le3 Le3+ IS. f e3 De7 19.L xb7 D xb7 20.T xs maksaisi sotilaan) 17.De7 De6 IS.Lxg7 Kxg7 19.DgS+ Kh8 20.Df6+ KgS 21.Td3 ja vaikea voittaa. 13. - es!? ja 13. - O-O-O!? suovat valkealle eelun. 14. f4 0-0. Mikäli musta siirtää vielä linnoittumistaan pelaa valkea IS.g4 tai IS.fS hyvin vahvasti. Jos 14. - Te7, niin IS.eS elxes 16.LxeS Txel1. 17.Txel7 Dxd7 18.fS exfs 19.Lxf6 gxf6 20.LelS ja valkea saa ratkaisevan edun. 15. Rd5. 15. - De8. IS. - e xels:ttä seuraisi 16. exels RxelS 17.Lxg7 Rxf4 IS.Dxe7 Kxg7 19.Txel6 Dxg2 20.Df6+ KgS 21. D f4 KhS 22.Telell f6 23.Tgl De4 24.Dh6 De7 2S.Telel De7 26.Te3 nopein matein. 16.Rxf6+ gxf6 17.15. Siirrollaan valkea estää mustan häiriintymättömän pelaamisen (jatkuu sivulla 141)

154 SUOMEN SHAKKI KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää ICCF:n presidentti Hans-Werner von Massow 60-vuotias Kansainvälisen Kirjeshakkiliiton eli ICCFn presidentti Hans-~Werner von Massow täytti 60 vuotta 13.5.1972. Von Massow on syntynyt Dresdenissä ja asunut Hampurissa, joka on ICCF:n toiminnan keskus, vuodesta 1945 lähtien. ICCF:n presidenttinä hän on toiminut vuodesta 1959 alkaen. Vuosina 1956-59 hän toimi ICCF:n varapresidenttinä. Von Massow on eräs nykyisen liiton edeltäjän Kansainvälisen Kirjeshakkiliiton (IFSB) perustajajäsenistä ja hän oli sen yleissihteerinä vuoteen 1939, jolloin sen toiminta lakkasi. Vuonna 1929 hän oli perustamassa FERN SCHACH-lehteä ja vuodesta 1951 lähtien hän on toiminut sen julkaisijana. Paitsi kirjeshakkiorganisatoorista työtä, on hän ollut myös aktiivinen sekä lähi- että kirjeshakin pelaaja. Vuonna 1924 12-vuotiaana hän oli Dresdner Schachvereinsin nuorin jäsen ja vuonna 1926 hän osallistui Sächsicher Schachbundin kongressi turnaukseen ollen turnauksen nuorin osanottaja. Viimeinen turnausosanotto oli vuonna 1931, jolloin hän saavutti 3. sijan Sachsenin mcstaruusturnauksessa Leipzigissä. Jo tätä ennen hän saavutti useita palkintosijoja Dresdenin mestaruusturnauksissa. Ensimmäinen osanotto kirjeshakkiturnaukseen oli vuonna 1926, jolloin alkoi Dresdner Anzeiger-lehden järjestämä turnaus. Vuonna 1928 hän osallistui IFSB:n 1 propagandaturnaukseen. Ammatiltaan von Massow on lehtimies. Hän tuli ylioppilaaksi humanistisesta lukiosta vuonna 1929 ja suoritti sen jälkeen opintoja mm. Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa ja Leipzigin yliopistossa (lehdistöoppi, kansantalous, historia). Ansiostaan kansainvälisessä shakkitoiminnassa on von Massow kutsuttu mm. Länsi Saksan Shakkiliiton eli BdF:n (1953) ja Ranskan Kirjeshakkiliiton eli AJEC:n (1971) kunniajäseneksi. Hänelle on myönnetty mm. ICCF:n ja BdF:n kultainen kunniamerkki. Myöskin shakkikirjailijana von Massow on toiminut julkaisemalla vuonna 1940»Schach ist sehön - Sehaeh bringt Freude!», vuonna 1949 yhdessä R. Elstnerin kanssa»\lvir bitten zum Sehaehbrett» ja vuonna 1958 yhdessä E. Wilhelmin kanssa»dr. Dyekhoff - Fernsehaeh - Gedenkturnien> nimiset teokset. 561. CARO-KANN Yrjö Louhi (Seinäjoki) - Urpo Nurmi (Jokela) SM/M-71 l.e4 c6 2.d4 d5 3.Rc3 d x e4 4.R x e4 Rf6 5.R x f6 + e x f6 Suositumpi jatko tässä on ollut 5.-g f6. Pelisiirron lienee Aljeehin tuonut turnauskäyttöön. Ideana siinä on mustan lähettien suurempi toimintavapaus, joka kompensoi mustan kaksoissotilaan heikkouden sekä valkean sotilasylivoiman kuningatarsivustalla. 6.Lc4 Le7 7.Re2 0-0 8.0-0 Rd7 9.Lb3 Rb6 10.c4 Näin valkea otti valvontaansa mustan upseerien toiminnan kannalta tärkeät keskustaruudut, mutta samalla ne muodostavat otollisen hyökkäyskohteen, jota musta siekailematta käyttää hyväkseen. Parempi oli 1O.e3 tasa-asemin. 10. -Le6 1l.Dd3 Dd7 Tämä on parempi kuin 11.-a5, jota seuraisi 12.Rf4 12.Le3 Lf5 13.Dd2 Tdf8 14.Tadl Raskaat aseet on nyt keskitetty d-linjalle ja on selvää, että pelin ratkaisu tulee yapahtumaan keskustassa. 14. -c5 Musta ryhtyy purkamaan jännitystä keskustassa. Jos nyt esim. 15.d c5, niin seuraa 15. -Dxd2 16.Txd2 Td2 17.Lxd2 Lxc5 mustan lievin eduin. Jatkoa 16.Lxd2 seuraisi 16. -Ld3 17.Tfel Rxc4 mustan eduin. 15.d5 Ld6 16.f4 Tuntuu siltä, että musta 14. siirrollaan antoi valkealle mahdollisuuden pitää peli jollakin lailla hallinnassaan. Näyttää lmitenkin, että valkea menettää tuntuman peliin sotilaidensa kaksoisaskelten myötä. Suositeltavampi jatko olisi ollut 16.Lf4 Kirjeshakkipala Lomat, keskeyttäminen ja pelien tuomitseminen Vaikka kirjeshakki on varsin kiinnostava harrastus, on silti paikallaan, että myös harrastuksesta saadaan lomaa samoin kuin työstä. Peliloman pituus on 30 vuorokautta kalenterivuodessa. Pelaaja voi tämän ajan jakaa haluamallaan tavalla myös osiin. Lomaoikeutensa pelaaja voi samanaikaisesti käynnissä olcviaa turnausryhmissä käyttää eri aikoina. Loma koskee aina koko turnausta. Tämän normaalin peliloman lisäksi turnausjohtaja voi anomuksesta myöntää pakottavicn syiden vuoksi erikoislomaa. Erikoislomaa myönnetään esim. sairauden, työesteen tai lähishakkikilpailuihin osallistumisen vuoksi. Kirjeshakki ei siis joustavan lomamenettelyn ansiosta aseta estettä menestymiselle lähishakissa. Kokeneet kirjeshakin pelaajat suosittelevat normaalin lomaoikeuden hyväksi käyttämistä. Vuoden 1971 pelaajista käytti kotimaassa lomaoikeuttaan vain n. 40 %. Lomalle lähtevän pelaajan on ilmoitettava lomastaan vastapelaajille ja turnausjohtajalle ennen loman alkua. Loman aikana pelaaja ei voi jatkaa pelejään eikä hänen miettimisaikansa kulu. Mikäli pelaaja lähettää siirron loma-aikanaan loppuu hänen lomansa tuolloin ko. pelissä. Hän on kuitenkin menettänyt lomaoikeutensa koko etukäteen ilmoitetulta ajalta. Lomalla olevan pelaajan vastapelaajan osalta peli jatkuu täysin normaalisti ja hänen on vastattava saapuneisiin siirtoihin huolimatta siitä, että vastapuoli on lomalla. Kun kirjeshakissa peliaika kotimaisissa Le5 17.Rg3 Lg6 18.Tfel. 16. -De7 17.Rg3 Le4 18.Tdel f5 Musta on selviytynyt hyvin avausongelmistaan, kun sensijaan vaikealla on todella ahdas asema. Parantaakseen asemaansa valkea uhraa väliaikaisesti upseerin. 19.Ld4 c xd4 20.R xf5 Valkea perustaa toiveensa e-linjan kiinnitykseen. Ensinäkemältä näyttää, että valkean sommitelma on hyvinkin tuloksellinen, jäähän mustalle oikeastaan ainoana vaihtoehtona pelijatko. Mikäli musta pelaa esim. 20. -De8, on hänen pelinsä hävitty muutamassa siirrossa. Seuraisi nimittäin SUOMEN SHAKKI 155 0:0 :; turnauksissa on melko pitkä (nonstop-turnauksissa 15 kk) voi tietysti sattua, että pelaaja joutuu jonkin ylivoimaisen esteen takia luopumaan turnauksen loppuun pelaamisesta. Tällöin on välittömästi pyrittävä asia saattamaan vastapelaajien ja turnausjohtajan tietoon. Turnausjohtaja ratkaisee onko keskeyttäneen pelaajan kaikki pelit mitätöitävä, tuomittava häviöiksi vai onko keskeneräiset pelit tuomittava. Turnauksen keskeyttäminen huonojen asemien vuoksi on onneksi verraten harvinaista. Rehti kirjepelaaja ei tee sitä koskaan vaikka kaikista peleistä ei täyttä pistettä tulisikaan. Selvät häviöpelit hän sen sijaan luovuttaa ajoissa. Kun turnaukselle varattu peliaika on kulunut, keskeytetään vielä käynnissä olevat pelit. Yleensä kotimaisissa nonstop-turnauksissa on tällöin ehditty pelata 60-70 siirtoa. Kummankin pelaajan tulee lähettää turnausjohtajalle kolmen viikon kuluessa pelipöytäkirja, asema sekä vaatimus pelin lopputulokseksi analyysein varustettuna. Tuomari (nonstop-turnauksissa turnausjohtaja) tutkii pelaajien analyysit ja perustaa tuomionsa mielestään oikeille analyyseille. Mikäli analyysejä ei ole tai ne ovat virheelliset tai riittämättömät ratkaisee tuomitsija oman käsityksensä mukaan. Hän voi tässä tapauksessa ilman syvällekäypiä analyysejä tuomita pelin yleisten periaatteiden mukaan (esim. materiaalienemmistö, teoreettinen tasa- tai voittoasema). Tuomiosta on mahdollisuus kerran valittaa. Vuoden 1971 SM-turnauksissa jouduttiin tuomitsemaan vain 6 peliä, mikä on 2 % kaikkien pelien kokonaismäärästä. 21.D xd4 eikä musta pysty torjumaan valkean vahvoja uhkauksia: a) 22.D g7 matti, b) 22.c5, c) 22.T e4 ja d) 21.D x d4 Lxf5 22.Txe8+ Te8 23.c5. 20. -L xf5! Siirto lienee ollut yllätys valkealle. Kuten edellä tuli jo todetuksi, siirto oli lisäksi ainoa jatko, jolla musta saattoi jatkaa kamppailua. 21.Txe7 Lxe7 22.Dxd4 Asema on pelkistynyt sikäli, että kahden sotilaan voiton valkea kyllä saavutti, mutta ei aivan niin kuin oli itse suunnitellut. 22. - Tac8! (jatkuu sivulla 153)

156 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 157 SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Yleistoimitus: JAN HANNELIUS Lukonrinne 32, 36200 Kangasala Ensipainokset: TIMO SARVELA Roukontie 8-12 C, 37630 Valkeakoski 3 Avustajat: VILHO SOMERPUU, TIMO TYRKKÖ, KAUKO VIRTANEN ym. Suomalainen novotnyteema nappulaminimein - loeusteorian valossa Lyhennetty teemamääritelmä:,)koetelman kaksoisuhkaus kumoutuu, kun musta paljastaa naamioidun T- ja L-linjan niiden leikkauspisteessä olevan nappulan siirrolla. Valkea toteuttaa aikeensa novotnykatkon avulla lyömällä paljastusnappulan». Teeman ns loeus muodostuu 27 eri asemasta, joihin vaikuttaa mk:n ja leikkauspisteen suhteellinen sijainti toisiinsa nähden. Käytännöllisen kuvaus- ja mittajärjestelmän aikaansaamiseksi jokainen asema voidaan ajatella muullnetuksi siten että mk on ruudussa al ja leikkauspiste vastaavasti c1iagonalilla al-h8 tai sen alapuolella kuten viereisestä loeuskaa viosta ilmenee. Numerot ruuduissa osoittavat pienintä nappulalukumäärää tähän mennessä laadituissa temaattisissa 2-siirtoisissa (=nappulaminimiluku). Tilastoon ei ole otettu tehtäviä, joissa on shakkaava- tai pakoruuc1un ottava alku siirto tai jotka muuten eivät noudata yleisesti hyväksyttyjä normeja. Nykyinen sääännös korotusnappuloiden sallimisesta tietyin rajoituksin saattaisi vaikuttaa tilastoon, mutta se ei liene ainakaan tässä vaiheessa mielekästä, sillä se edellyttäisi koko alueen uuslaadintaa. Asia saattaisi muuttua, jos ST harkitsisi locuskilpailun julistamista. Vanhojenkin säännösten puitteissa osa nappulaminimeistä on todennäköisesti parannettavissa. Paras mahdollinen nappulaminimi on 8. e3) J. Hannelius (ensipainos) - I{g8 Dfl Le8 Lf2 - Kh6 Ta4 Lb2 sd4 g4 (4 +S) 2=1= e4) J. Hannelius (edsipainos) - {{h6 De2 Tg6 se4 - Kh8 TbS LW sd5 [S (4+S) 2=1= e5) M. Myllyniemi (ensipaillos) ---- Kf8 Db8 Td6 RgS seg [7 l\lt8 Ta4 La! sd4 (G+4) 2=1= fl) M. Myllyni"11Ii (Valkeakosken Sanomat 1970) -- I\g I 1 hl 1 Tel Ld! Re2 sh2 - KhCl Ta:; La1 l.c8 se:;,,7 (G+6) 2=1= f2).1. 11a1l1l<'lillS ("11sipainos) - Ka7 De4 Tf7 Lg8 1\<12 - I\a:; 1'h4 La4 Lh6 sf4 (S+ 5) 2=1= f3) J. Ilallnulius (ensipainos) - Kh3 De7 Li2 Hc4 sg:; -- Khl Tb3 LaS se3 (S +4) 2=1= f4) J. Hannelius (ensipainos) - Kf3 De2 Tg2 1.<13 Le3 - Kh8 TaS La3 ses (S+4) 2=1= 15) M. Myllyniemi (Vaasa 1970) --- Ke8 Dd8 Tg8 Ld6 se7 - Kh1 TaS Lb6 ses h2 (5+5) 2=1= f6) M. Myllyniemi (ensipainos) - Kf8 Db8 Te7 sf7 g6 --- Kh8 Ta3 La1 se3 g5 (S+ S) 2+ gt) J. Hannelius (Satakunnan Kansa 1969, korj.) -- Kfl Ddl Tb4 Tg6 Ld2 se3 - KaS Ta2 Th5 Lh4 sf2 gs (6+6) 2+,/ g2) M. Myllyniemi (ensipainos) - I{c8 Dg7 Tb7 Lf6 sb4 -- Ka6 ThS LM Rh8 sf7 g5 (S+6) 2+ g3) J. Hannelius (ensipainos) -- Kd8 De8 Td7 Re7 sa7 - Ka~ Th6 Lhq sg6 h7 (S+S) 2=1=.. /.."... 91. ; I?d It~t:-JI'Ji.pc/l- "') g4) M. Myllyniemi (ensipainos) - Kbl De7 Tdl Th2 Ld2 - Ka8 ThS Lh4 sb6 gs (S+5) 2=1= g5) M. Myllyniemi (ensipainos) -- Kbl De7 Tel Th2 Lc2 - Ka8 Th4 Lh3 sd3 g4 (S+S) 2=1= g6) J. Hannelius (ensipainos) - KaG Tb6 Tel Lf3 Re4 scl5 - Ka8 Th3 Lh2 sg3 (6 +4) 2=1= j g7) M. Myllyniemi (Satakunnan Kansa 1964, versio) - 1\:e2 Da4 Ta7 Tc2 Lel Rc4 sh7 - Kh8 Ta2 Lal Rdl sb2 b5 (7+6) 2=1= Monet yllä olevista asemista ovat toistensa kaltaisia, osa toistensa edeltäjiä -- löytyy myös runsasnappulaiscmpia edeltäjiä jne, mutta emme ole antaneet sen vaikuttaa tässä yhteydessä. Tietenkin olisi kauniimpaa, jos loeuksen minimiasemat olisivat mahclollisillllnan erilaisia. Siinä on nlyös eräs laadinnan tavoite. Lyhintä etäisyyttä leikkauspisteeseen lmvaa asema bl, pisintä g7. Asemat e4 ja f1 ovat yhtä etäällä. Nappuloic1en lukumääräerot kuvastavat suhteellisen hyvin laadinnan vaikeusastetta eri tapauksissa. Laadinnalliscsti vaikein olisi siten b2. Helposti syntyy ajatus, että tietyn aseman nappulaminimi ja tehtävien laadintatiheys olisivat riippuvuussuhteessa toisiinsa, ts mitä edullisempi minimi sitä enemmän tehtäviä. Tämä pitää vain osittain paikkansa. Yleisimmin laadittuja asemia ovat bl +e2 (n. 30%), seuraavina et +d2+d3+e2 (n. 3S%), e3+e3+f3 (n. 20 %) ja muut eli 2/3 kaikista asemista (n. IS %). Edellä olemme jo vihjanneet, että nappulaminimeistä osa saattaa olla parannettavissa. Tätä päämäärää palvelemaan olemme laatineet kirjoitelnlam111e. Toinen päämäärä on loeusascmien monipuolistaminen. Teeman loeus nykyhetken nappulaminimein: bt) F. Palatz (BCM 1/1937, versio: J. Hannelius) - Kh8 Dg4 Ld8 Lg6 sd7 - I\:f8 Te7 Lc4 sf7 (S +4) 2 =1= b2) M. Myllyniemi (ensipainos? - E. A. Wirtaselle omistettu 11.4.71, 60-päivän kunniaksi) - Kd6 De2 TdS Th4 La4 Lf8 RbS sd2 - Kb4 Te4 Th3 La! Le8 se3 (8+6) 2=1= et) J. Hannelius (ensipainos) - Kd3 Dh! Th3 Rg2 RhS - Kf2 Tf5 LeS sf4 (S +4 2 =1= e2) J. Hannelius (ensipainos) - Ka8 Tb! Tb6 Lb4 - Ka4 ThS Lf8 ses (4+4) 2=1= e3) J. Hannelius (ensipainos) - Kh8 Tfl Th7 Le7 LfS Re7 - Ke8 Ta6 La4 se6 (6+ 4) 2=1= dl) M. Myllyniemi (Vaasa 1970) - KaI DbS RaS Rb4 - Ka3 Th3 Lfl ses d3 (4 + S) 2=1= d2) Y. S. Iso-Puonti (Uusi Aura 1937) - Kc7 Tbl Tb7 Rb4 - Ka4 ThS Lf7 sc1s (4+4) 2=1= d3) J. Hannelius (ensipainos) - Kh8 Db1 Tg2 Lg4 - Kh4 Ta6 Le8 se6 (4+4) 2=1= d4) J. Hannelius (20 HS 18.S.69) - Ke8 De8 Td7 sb6 e7 - Ka8 ThS Lhl sds (S +4) 2=1= et) M. Myllyniemi (ensipainos) - Kg8 Dfl Le8 Lf2 Rg3 RhS - Kh4 Tb4 Lal sd4 (6+4) 2=1= e2) J. Hannelius (ensipainos) - Ka4 Tb1 Lb2 Rd7 sb6 - Ka6 ThS Lf4 sb7 e5 (S +S) 2=1= TEHTÄVÄKATSAUS Tehtävävalikoimamme S66-S77 on hiukan epätavallisessa järjestyksessä kesäpäivän pitenemisen kunniaksi - tätä kirjoitettaessa se vielä pitenee. Kolme laatijoista (S66, S68, S71) ovat edesmenneitä suuruuksia. V. Savchenko on toimitukselle uusi nimi, mutta jälki on siitä huolimatta mestarin jälki. Tehtävään 577 liittyy kv.teemalaadintakilpailu. 566 Tässä,)yksinkertaisessa,) lopputehtävässä on kysymys oppositiosta eli siitä kumpi puoli määrää siirtopakon (=sp). 1.KeS? Kf7sp! 2.KfS Re7 + tasapeli, 1.Kd5? Kf8sp! 2.Ke6 Ke8 tasapeli. Ratkaisu: 1.Ke4! (uhkaa 2.KfS) Kf8 2.KdSsp! (2.KfS? Re7+) Kf7 3.KoSsp! Kf8 (3. ---He7 4.Rxe7 Kxe7 S.e6! K08 6.Ke6!) 4.Kf6sp! (4.Ke6? Kc8 tasapeli) K08 S.Ke6sp! ja valkea voittaa. 567 Korottumisruudun väri on se ainoa seikka, joka ratkaisee kummalla. sotilaalla valkean ensin on lähdettävä liikkeelle. 1.g7? 302 2.g8D ald 3.Dg7 + Kb3! ja patti pelastaa mustan. 1.d7! a2 2.d8L!! Ebl 3.Lf6 b3 4.g7 b2 5.Lxb2! Kxb2 6. g8d ald 7.Db8+ ja valkea voittaa(12.db4+ Ka2 13.Ke2!). 568 1.KfS Rh3 2.Lg3!! (2.Lh4? Lg7!) Ld6 (2.-Lg7? 3.L e7!) 3.Lh4! LeS 4. Lf2+! Hxf2 5.TdS+. ExdS patti. Esitoimen (Lg3) avulla valkea johdatti ml:n otollisempaan ruutuun (= es) kuin g7 T q, ~ ) / \

158.,. N:o 566 V. Halberstadt, Ranska Les.;. lettres francaises 1952.~.!f(j 4f:w. B '''7;",,/. ~ + N:o 569 Hans-Peter Rehm, BRD Halumbirek Mem. 1970/71 1. palko SUOMEN SHAKKI N:o 567 Ado Kraemer, BRD Schw. Schachztg 1924.ll.. 1/ i!l!i!.ö. ~~ R [1 +... N:o 570 Manfred Zucker, DDR ;. Halumbirek Mem. 1970/71 2. palko "l {!I' 1....~ 1.[1.. 7=1= N:o 568 E. Brunner, BRD Olympiaturn. 1936 Kum. -*//~~.1. 1 \!l..ll..l.:s.1 1. ~~ R M rt ~ n -g:nn~ -S+12 N:o 571 F. Wardener, Itävalta Bohemia 1908 ainoana tarkoituksena v K:n pakoruudun (f4) otto. 569 Koetelmat 1.RbS+? Ke4 2.La2 KfS! ja l.g4? bld! Ratkaisu l.la2! (uhkaa 2.RbS +) Lc2 2.g4! (uhkaa 3.RbS + Ke4 4.Lg8!, jos 2. -L es 4.LdS=I=, jos 2. -Lgl 4.TdS) hxg4 3.Lg8 (uhkaa 4.RbS+) Lg6 4.RbS+ Ke4 S.La2 Kf56.Rd6=1=. Kv. tehtävätuomari H. Lepuschiitz:,)Pääaikeen toteuttamiseksi välttämätön kaukotukinta (g4) saadaan aikaan pakottamalla ml kriittiseen valmistelu siirtoon (ruudun e4 yli). Jatkossa tämä siirto?soittautu.u valkealle haitalliseksi ruudunralvaukseksl (g6). Sen vuoksi ml on pakotettava paluuseen ja juuri tätä valkea käyttää lopp.u~iir.:oilla.an hyväkseen. - Runsas teemaslsalto,.~elkkauspistcen e4 keskeinen merkltys, L-sllrtojen vastavertaisuus ja moitteeton rake~ne antavat teh.tävälle harvinaista harmomaa ja kiinteyttä.,) 570 Koctclmat I.Lf7? e2! ja I.LdS? Tb4! Ratkaisu l.lc4! Td2 2.Lf7 Tg2 3.LdS Tg4 4.Lb3! Tg2 S.Rf2! T f2 6.LdS ja 7.Le4 =1=. Lopputehosteina vl:n paluu ja vr:n yllättävä uhraus. Tehtävä hakee taloudelhsuudessa vertaistaan. Eiköhän vaatimukseksi pätisi myös,)valkea voittaa') ratkaisun yksimääreisyyden siitä kärsimättä? 571 Miniatyyri on julkaistu SSh:n huhtikuun numerossa selostamassamme kirjassa,)problem-palette,), mutta siinä kuviosta puuttuu sf3 ja Rf4 on M:s.sä. Julkais~l~hteeksi on ilmoitettu»bohemla 1903,). Klrpn mukaisesti tehtävä julkaistiin eräässä päivälehdessämme, mutta valpas rouva Ilona Hindberg Tampereelta ratkaisi sen kahdessa SUOMEN SHAKKI 159 siirrossa! Lisäksi siitä löytyi 10 kolmen siirron ratkaisua. Tri K. Wenda ilmoittaa korjauslehden myötä, että virheellisyys oli jäänyt kirjan tekijöiltä huomaamatta. Kuten kuviostamme näkyy on oikea muunnos julkaistu viisi vuotta myöhemmin. Olisikin ollut ihme, jos sivuratkaisujen löytymisen julkituloon olisi kulunut melkein 70 vuotta. Ratkaisu I.Ta2! (siirtopakko) Rxg2/Re2 2.Db2/g3! Heikompi nappula (T) perääntyy niin että vahvempi (D) voi asettua sen edelle =»Turton kahdennus,). 572 1.Dh8! uhkaa 2.Dc3+ bc3 3.dx c3=1=, 1. -Rxd3 2.Db2+ Rxb2 3.d4=1=, 1. -K d3 2.R b2 + Kc2 3.d3 =1=, 1. -Ra4 2.Re3+ Lxe3 3.dxe3=1=. Loistavasti laadittu tehtävä. Kukapa osaisi arvata, että pääosaa esittää,)liikuntakyvytön» sd2! Valkea sotilaspoika eli»albino,). 573 Koetelmat 1.R4bS? c dir? 2.Dd4 + Kc2 3.Rxa3=1=, mutta 1. -edir! ja 1.R4xf5? exdlr? 2.Dd4+ Ke23.Rg3=1=, mutta 1. -c xdlr! Ratkaisu 1.Lf8! (2.De2+ Kd4 3.RbS=I=) c xdld/e xdld 2.R4bS/R4 fsl, lisäksi 1. -Kc3/Lfl 2.Rc6+/Rf3! Kv.tehtävätuomari Klaus Wenda:»Holstkorotuksia teemoin R daamin sijasta on legio. Vastakkaistapaus, kaiken lisäksi kahdennettuna, on harvinainen. Laatija on tässä löytänyt, tosin raskassoutoisen, mutta erittäin omintakeisen ja vaikuttavan esitysmuodon. Merkittävään ja vaativaan sisältöön nähden tiivistä asemaa ei voi pitää varjopuolena.,) 574 I.KeS 0-0 2.LfS KhI! 3.Ke4 Tfel =1=. vk ja ja vt vaihtoivat hauskasti paikkaa, samoin mk ja ml. Ranskalaisesta,)Themes- 64:stä (tammi-maaliskuu 1972) löytyy Th. N:o 572 V. Savchenko, SSSR Komsom. Pravda 1971 2. palko N:o 573 J. Hannelius, Kangasala 5963 Schach-Echo 8/19702. palko 3=1= 8+15 N:o 574 H. Staudte & T. Steudel Aachener N achrich ten 20.11.1970.. '..!... l. m _s. Cj '>Ii iw.- Fi' ~.'". _ Fi' a 3 =1= N:o 575 N:o 576 E. W. Beal, Englanti N:o 577 The Problemist 7/1971 1. palko E. A. Wirtanen, Helsinki 6394 Schach-Echo 3/1971 2. palko 2=1= 12+9 2=1= 9+11 Adriano Chicco, Italia S. kmn BCF 19S0/S1

160 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 161 Steudel'in mielenkiintoinen kirjoitclma aiheesta,)tornitusnappuloiden paikanvaihdos,). 575 I.Tbc3/Tbe3/ Tfe3/Tfc31 La2/Th4/ hld/ta4! = teemahoukutukset. Ratkaisu I.DfS! (2.D es =1=) TaS/ThS/K ds 2.Tdb3/Tfd3/Dd6=1= Kv. tehtävätuomari Gerhard Latzel:»Tehtävä, jossa yhdistyy logiikka ja mielikuvitus: kaksi vastavertaista T-linjan tukosta taitavasti yhdistettynä linjanraivauksiin mustalle. Tosin epätemaattinen, mutta räiskyvä alkusiirto huipentaa loistavalla tavalla tämän valiolaatuunsa nähden taloudellisen ja selväpiirteisen luomuksen.') 576 Esipeli 1. -Re6/R e4 2.DdS (Rd61) /Ld4 (Dd4?H= Ratkaisu I.R g4! (2.Re3 =1=) Re6/R e4 2.Rd6(DdS?)/D xe4(l xe4 1) =1=. Lisämuunnelmia 1. -Rf7/Rh7/Kxg4 2.Dd7/Rh6 /Rf6=1=. Kv.tehtävätuomariA. R. Gooderson:»Tehtävä, jossa on vain hyviä ominaisuuksia eikä heikkouksia lainkaan. Teema on mielenkiintoinen - vuorotteleva dualinvälttö esipelin ja ratkaisupelin välillä puolustussiirtojen 1. -Re6 ja 1. -R e4 jälkeen - hyviä houkutuksia l.dd61 ja l.le71 ja uhraava pakoruudun antava alkusiirto, jonka arvoa lisää se että aloitusnappulan vahvemman tuntuiset siirrot ovat torjuttavissa vain hädintuskin. Kaikkeen tähän on päästy ehdottomalla tarkkuudella; mestarillinen laadintatyö.,) 577 Ratkaisu l.rf6! (siirtopakko) Kc7 2.Rc4! (ReS? KbS!), 1. -KeS 2.RcS! (Rc4? Kb4!), 1. -Ke7 2.Re4! (ReS? Kd8!), 1. -KeS 2.Re8! (Re4? Kd4!). K-tähti, jossa jokainen houkutussiirto kmlloutuu yhdenmukaisesti valkokatkoon. Tehtävä liittyy esimerkkinä Italian tehtäväniekkojen (API) tehtäväjulkaisun Sinfonie Scacchistlche'n kansainväliseen laadintakilpailuun, jonka teemamääritelmä kuuluu:»kahden siirron itsematissa toisen puolustussiirron jälkeen tarjoutuu kaksi vaihtoehtoa A ja B, mutta A kumoutuu valkokatkon vuoksi. Toisen puolustussiirron jälkeen esiintyy samat vaihtoehdot, mutta nyt B kumoutuu valkokatkoon.» Tehtävät pyydetään lähettämään osoitteeseen Gino Mentasti, via Grottin 53-16012 Busalla, Italia 31.10.1972 mennessä. Kolme palkintoa (Sinf. Scacchistiche'n tilauksia) ja kolme kunniamainintaa. Tuomarina G. F. Andersson (Rapallo, Italia). Esimerkkitehtävässä teemavaatimus on kahdennettuna. Palvelemme opintokerhoja ja yksinopiskelijoita - opintosuunnitelmiua - kirjekursseilla - opintone.uvonnalla - kurssei,llla - seminaarehla Yli 80 kurssia tiedon eri aloilla. Lähe tämme esitte,lylehtisen pyydettäessä. KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO r.y. 00510 Helsinki 51, Kotkankatu 9, puh. 70491/vaihde UUTTA SHAKKI KIRJALLISUUTTA Westerinen: 6. - Rc6!? Maamme parhaan pelaajan syvällinen tutkielma kuningas-intialaisen Sämisch-Westerinen muun1nelmasta. (10,-) Sadalle ensimmäiselle tilaajalle nimikirjoituksin. Enevoldsen: Bobby Fischers vej tii VM. (25,-) Matanovic': Shahovski:,nformaror 12 I (31,-) Keres: Spanisch bis Französich Uusi painos. (18,-) SHAKKITUONTI Heikki Koskinen Mannerheimint. 56 B Puh. 445 932 Auta lähimmäistäsi LUOVUTA VERTA VERIPALVELU SUOMEN SHAKKILIITON 50-vuotisjuhlan yhteydessä 10.6. myönnetyt huomionosoitukset: Kunniajäseniksi kutsuttiin: Aarne Dunder, Pori Felix Laitinen, Helsinki Gerhard Lindström, Helsinki Toivo Salo, Helsinki Kultaisen ansiomerkin saivat: Eero E. Böök, Helsinki Osmo Kaila, Helsinki Ansiomerkin kultaisin sotilain: Heikki \Ve,terinen, Kuhmo 1lopeaisl'11 ansioll1crldn saivat: Soini 11('11(', Ildsinki Eero 11"]111(', Iklsinki E1'kl,i ""aiv;o, IIl'lsillki lltm\ri Niemt'lä, llclsillki Matti Nukari, l\aulliaillell Mauno 1\i 1111 <:, Joensuu Timo Sarvcla, Valkeakoski Kauko Sipi, Hämeenlinna Leo Suuronen, Espoo Sirkka-Liisa Vuorenpää, Helsinki Jorma Vähätupa, Helsinki Tunnustuskirjan saivat: Pekka Eloranta, Lahti Yrjö Hartikkala, Rauma Matti Kaivos, Mänttä Leo Kanerva, Viiala Toivo Kantonen, Jämsä Lauri Karttunen, Joensuu Aimo Koivula, Forssa E, A. Lahtinen, Valkeakoski Ossi Puhakka, Jyväskylä Nuretdin Saadetdin, Kuopio Pauli Santanen, Pori Sven Snelman, Kokkola Kaarlo Vahevaara, Vaasa Johannes Virkkunen, Kajaani Kerttu Örlund, Helsinki Juhlamitalin kullattuna saivat: A. K. Elonen, Tampere Eino Heilimo, Iisalmi Jussi Kanervo, Ylistaro Yrjö Latvio, Turku Hugo Österman, Helsinki Hopeaisen juhlamitalin saivat: Erkki Aaltio, Helsinki Bror Ahlbäck, Pietarsaari Pekka Ahonen, Vammala Nils von Essen, Helsinki Harras Heikinheimo, Vaasa Bertil Johansson, Helsinki Paavo Jouppila, Helsinki Aarne Järvinen, Pori Sulo KaIpa, Lappeenranta Kaarlo Kyrki, Turku Veli Mustonen, Helsinki Urho Mäki, Mänttä Karl Mölder, Espoo A. G. Ojanen, Hamina Kaarle Ojanen, Helsinki Erkki Pääkkönen, Forssa Altti Saloila, Helsinki Ilmari Solin, Helsinki Vilho Somcrpuu, Tampere Onni Sorakunnas, Helsinki Viljo Säilä, Turku Heinz Sörensen, Hanko Lassi Vormula, Hämeenlinna Pauli Äijälä, Hämeenlinna Suomen Keskushakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat Työväen Shakkiliitto Kansallisen shakkituomarin arvon saivat: Eino Eloranta, Turku Olli Forssen, Kellokoski Simo Nuotio, Helsinki Osmo Särkilahti, Helsinki Kansallisen turnausjohtajan arvon saiyat: Voitto Liukkonen, Helsinki Terho Luhtanen, Pori Maajoukkueluokan lista 72-06-18 1 Heikki Westerinen 2 Kaarle Ojanen 3. Ilkka Saren 4. Juhani Sorri 5. Yrjö Rantanen 6. Ilkka Kanko 7. Erkki Havansi 9. Unto Venäläinen 10. Mauri Sirkiä 11. Heikki Koskinen 12. Kaj Kivipelto 13. Paul Morant 14. Aki Lahti 15. Jorma Äijälä 16. Pentti Palmo 17. Pertti Poutiainen 18. Eero Raaste 19. Allan Kiviaho 20. Michael Nykopp

162 SUOMEN SHAKKI SUOMEN MESTARIT Suomen shakkimestaruudesta on v:sta 1922 lähtien pelattu turnaus 33 kertaa ja kaksinouelu viisi kertaa. V. 1955 pelattiin alku kilpailu kahdessa ryhmässä ja 2 +2 parhaan loppukilpailu, jonka jatko huipentui kaksinotteluun, V. 1939 uusinta pelattiin kolmen, vv. 1956 ja 1971 kahden kesken. Y. 1938 mestaruuden ratkaisi vertailu, johon oleellisesti vaikutti kahden muun pelaajan viimeisen kierroksen pelin tulos. Y. 1952 mestaruuden puolustaja säilytti arvonsa. YIonenlaista siis on tapahtunut tähänastisissa 38 kilpailussa Suomen shakkimestaruudesta. V:sta 1965 on osanottajien suhteen noudatettu ns. kiintiöjärjestelmää, jota n vt sovellettiin 17. kertaa. 'Ja sitten luettelo, joka sisältää SM-kilpailujen ajan, mestarin (kaksinotteluissa myös vastustajan) nimen ja tuloksen sekä pelaajien lukumäärän silloin, kun ei ole pelattu täyttä turnausta: 4.-14.6.1922 A. Tschepurnoff 9 Yz/11, ottelut 14.-18.8.28 Tschepurnoff - Edg. Lindroos 5-3, 23.2.-23.3.31 E. Böök -Tschepurnoff 5 Yz-4 Yz, 1.-19.6.32 R. Krogius - Böök 7-3, 2.4.-17.5. 33 B. Rasmusson - Krogius 6Yz-3Yz, 11.7.- 6.9.34 Böök - Rasmusson 5 Yz-3Yz, turnaukset 27.12.34-11.1.35 Böök 8Yz/25, 17.-29.4.36 Böök 5/6, 20.-31.3.37 Th. Gauffin 5/2x4, 17.-28.4.38 T. Salo 5/24, 27.12.38-6.1.39 O. Kaila 4 Yz/6, 23.3.-- 2.4.45 1. Solin 6/7, 26.12.45-6.1.46 Böök 6 Yz/8, 26.12.46-6.1.47 A. Fred 6 Yz/8, 26.12.47-5.1.48 1. Niemelä 7 Yz/IO, 25.5.- 6.6.49 Salo 8 Yz/ll, 18.-29.5.50 K. Ojanen 9Yz/11, 16.-27.3.51 Ojanen 9Yz/11, 26.12.51-8.1.52 Ojanen 10/12, 26.12.52-6.1.53 Ojanen 10/11, 26.12.53-6.1.54 Kaila 8/11, ]7 pelaajaa 28.5.- 17.6.55 Fred jatkossa 7 %/12, 21 pelaajaa, 25.3.--8.4.56 Salo 9/13, 2.-16.6.57 Ojanen 9/13, 14.-26.5.58 Ojanen 11 Yz/13, 30.5.-14.6.59 Ofjnen 11 Yz/13. 30.5.-14.6.59 Ojanen 11 Yz/13, 25.5.-6.6.60 Ojanen 10Yz/13, 20.-31.5.61 Ojanen 9/11, 31.5.-15.6.62 Ojanen 9 Yz/13, 1.-14.6.63 Böök 10/12, 31.5.-14.6.64 1. Kanko 10 Yz/ 13, 5.-20.6.65 H, Westerinen 10 Yz/13, 26.6.-8.7.66 \Vesterinen 7 /10. 3.-20.6.67 Ojanen 11 Yz/15, 31.5.-16.6.68 Westerinen 13Yz/15, 29.5.-15.6.69 M. Sirkiä 10%/15, 29.5.-14.6.70 Westerinen 13~2!14 (etumatka seuraavaan 4 Yz pistettä~) ja 31.5.- 15.6.71 1. Saren 9 Yz/12. Todettakoon, että pelipaikkana on ollut Helsinki paitsi seuraavina YllOsina: 1928 Viipuri, 1948 ja 1959 Turku sekä 1966 Naantali. NUORTEN 11ESTARI Suomen Shakkiliiton nuorten mestaruudesta ryhdyttiin pelaamaan \'. 1950, ja joka toinen vuosi suoritettavat nuorten MM-kilpailut alkoivat v. 1951. Nuorteu Suomesta mestaruudesta on pelattu v:sta 1955 lähtien seuraavasti: 1955 pelaajia 6+7+7, loppukilpailun voittaja L. Hällström 4 Yz/5, 1956 5 +5 +5, J. Ovaskainen 3 Yz/5, 1957 14, T. Mäkeläinen 5 Yz/7, 1958 12, Mäkeläinen 5/7, 1959 16, 1. Saren 5 Yz/7, 1960 12, E. Havansi 5 Yz/7, 1961 5, H. Harkola 3 Yz/4, 1962 16, J. Ehrnrooth 5 Yz/7, 1963 9, E. Teittinen 7/8, 1964 14, P. Morant 5 Yz/7, 1965 11, H. Broman 6/7, 1966 8, J. Tompuri 6/7, 1967 13, B. Boström 6/7, 1968 16, E. Tunmeu 5Yz/7, 1969 12. Th. Ristoja 6i7, 1970 22. P. Lehikoinen 6/7 ja 1971 24, P. Poutiainen 7/7! Mestaruus on ratkennus uusinnassa vv. 1956, 1959, 1966, 1968 ja 1969, \. 1958 puo lustaja säilytti arvonsa. Pelipaikkana on ollut Helsinki paitsi seuraavina vuosina: 1963 Euopio, 1966 Pori, 1967 Forssa ja 1970 Tampere. kehityksen ia~nvoinnln merkki ~- ~I i.. CJ SlHJlHIELSINGIN OSUUSPANKKI SINOL on UUSI turvallinen polttoneste spriikeittimiin ja syt}1ysneste priimuksiin ja grilleihin Veneilijät ja muut retkeilijät suosivat spriikeittimiä, koska niiden hankintahinta on suhteellisen huokea. Ne eivät kaipaa sanottavasti huoltoa ja ennen kaikkea niiden käyttö on turvallista suljetuissakin tiloissa kuten katetuissa veneissä. Huolimattomuudesta aiheutunut tulipalo sammuu helposti vedellä. Kysykää SINOLla huoltoasemilta, rauta-, talous- ja kemikaalikaupoista. Tilaushinnat 1972 I/I-vuosi 15,- 1/2-yuosi 8,- Irtonumerot 2,50 Kahdeksan numeroa vuodessa LAHJAKSI, PALKINNOKSI, MUISTOKSI, TULlAISIKSI Vanhat vuosikerrat 1968 lähtien (ilman postik.) irtonumeroina 10,-, kluutfikansiin sidottuina 15,-, tilaukset taloudenhoitajalie. jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 10 % alennus! Käsinetehdos Arno Sauso Järvenpää. Puh. 287032

Hagström S HAK K I PELEJÄ Runsaat valikoimat mm. eri maiden s h a k k i - k i r j ali i suu t t a. Pyytäkää meiltä kirjaluettelo. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Suuri kirjataio Keskuskatu 1 Puh. 625901 Paperiosastolla on runsas valikoima shakkipelejä - pienistä taskukokoisista tyylikkäisiin jalopuupeleihin. STOCKMANN Suuri tavaratalo Paasipaino, Helsinki 1972