ZP-työpisteet Scifest pajatoiminnan loppuraportti Toteuttajat: Perttu Kosonen, 186715 Pauno Lötjönen, 182433 Eeva Parviainen, 180309 Jarkko Simonen, 175844 Paula Thitz, 175628 Pekka Vienonen, 105776 Itä-Suomen yliopisto Eheyttävä pedagogiikka kevät 2013
Tausta Osana eheyttävän pedagogiikan kurssin suoritusta opiskelijoiden tehtävänä oli toteuttaa Scifest13 -tapahtumaan työpaja. Tapahtuman yhdistävä teema oli Veden äärellä ja työpajatoiminnan tuli jollain tapaa liittyä veteen, tieteeseen ja oppimiseen yhdistäen eri oppiaineiden näkökulmat. Pajatoiminta ohjeistettiin seuraavasti: Pajan toteutusaika n. 45-60 min, vedetään kahdesti (eri päivinä eli joko ke-to tai to-pe). Paja voi olla aikataulutettu (jolloin sinne ilmoittaudutaan ennakkoon) tai ns. nonstop-paja; tämä riippuu toteutustavasta eli siitä, kuinka paljon ohjattua ja/tai yhtä aikaa tapahtuvaa työskentelyä se edellyttää. Mikäli paja vaatii paljon oppilaiden työskentelyn ohjausta, silloin esim. 6 opiskelijan ryhmä sopiva; työnjako ryhmän sisällä voi eriytyä. Kunkin pajan toteutusidea voi pohjautua yhden oppiaineen perusidean varaan, mutta ryhmässä on oltava myös vähintään 2 muun oppiaineen edustusta, jotta eheyttämisen integroiva idea toteutuu Pajatoiminta dokumentoidaan valokuvin ja videoleikkein 24.4. tapahtuvaa esittelyä varten Kuvissa tai videolla esiintyviltä henkilöiltä on oltava lupa tai sitten kuvaamisen täytyy tapahtua siten, ettei henkilöitä ole tunnistettavissa
Tavoitteet ja menetelmät Annettujen ohjeiden pohjalta päätimme toteuttaa työpajan aikataulutettuna 45 minuuttia kestävänä ennakkoilmoittautumisiin perustuvana toteutuksena kahtena eri päivänä. Eri oppiaineita tukevaksi ratkaisuksi valitsimme tehtävärastityyppisen toteutustavan, ja eri rasteilla tapahtuva toiminta valittiin tiettyä tai tiettyjä oppiaineita tukevaksi. Työpaja päädyttiin toteuttamaan seuraavalla konseptilla: Pajan toteutus Paja järjestetään kaksi kertaa noin tunnin (45 min) mittaisena ja se koostuu useammasta tehtävärastista, joissa jokaisessa käsitellään tavalla tai toisella vettä tai veteen liittyviä käsitteitä. Kullekin rastille voi osallistua kerrallaan kaksi vierailijaa ja rastilla käytettävä aika on rajoitettu. Vierailija käy jokaisella rastilla ja lopuksi vastaa Zimmermanin aktiviteetteihin (Jatkossa Z-aktiviteetit, 8 kpl) liittyviin kysymyksiin. Kyselytutkimuksen tuloksista tutkitaan, kuinka hyvin pajalla tapahtunut tekeminen palveli Zimmermanin aktiviteettien mielessä oppimista. Työpajan tavoitteet Tavoitteena on työpistetyöskentely-tyyppisen työskentelyn kautta antaa osallistujille mahdollisuus kehittää erilaisia ajattelu- ja työskentelytaitojaan. Kehitys tehdään näkyväksi myös itselle pajan viimeisessä vaiheessa, eli Z-aktiviteetteihin liittyvää kyselyä täytettäessä. Kyselyn täyttäminen edistää osallistujien metakognitiivista ajattelua, kun he miettivät, minkälaisia ajatteluprosesseja he käyttivät äskettäin rasteja kiertäessään. Paja ei integroi yksittäisiä oppiaineiden sisältöjä, vaan kaikissa oppiaineissa tarvittavia yhteisiä ajattelun taitoja.
Rasti 1. Tiedonhaku internetistä Selvitä mitä kuvissa on, tai selitä omin sanoin kuvan esineen käyttötarkoitus. Käytä apuna internetin hakukoneita. Arvioi lähteittesi luotettavuutta. Rasti 2. Väitteiden sijoittaminen Kyllä - Ei asteikolle Tällä rastilla vierailijat pohtivat pullotetun veden hyötyjä ja haittoja. Rastila oli veden hinnan vertailemiseksi kaksi puolen litra vesipulloa: Evian 1,99 euroa ja Rainbow 0,70 euroa. Rastilaiset tutustuivat liitteessä A olevaan materiaaliin, jonka perusteella heidän piti perustellen asettaa väitteet Kyllä - Ei asteikolla. Väitteinä rastilla olivat: Pullovesi on litrahinnaltaan kalliimpaa kuin bensiini Pullovesilitran tuottamiseen kuluu 600 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin litraan hanavettä Pullovesi on terveellisempää kuin hanavesi Hanaveden laatua valvotaan paremmin kuin pulloveden Pulloveden laatua valvotaan paremmin kuin hanaveden Pulloveden tuottamiseen tarvitaan tuhatkertainen määrä energiaa hanaveteen verrattuna Rastilla pohdittiin myös sitä, milloin pullotetun veden juonti on järkevää ja perusteltua. Tarkasteluissa kiinnitettiin erityisesti huomiota tilanteeseen Suomessa ja muualla maailmassa.
Rasti 3. Veden kiertokulku Rastilla vierailijat pääsivät rakentamaan mallin veden kiertokulusta omiin käsityksiinsä perustuen. Rastille oli varattu valkoisia aluspapereita, joihin oli piirretty maanpinnan poikkileikkaus kuva, sekä erilaisia veden kiertokulkuun liittyviä pahvimalleja (esim. talo, kaupunki, vedenpuhdistamo, kaupunki, pilvi, puita, kaivo, norppa, hirvi). Lisäksi rastilla oli tusseja yksityiskohtien lisäämistä ja erilaisia luonnonmateriaaleja työn koristelua varten. Vierailijoita ohjeistettiin tutustumaan tarjolla olevaan materiaaliin ja rakentamaan oma käsityksensä siitä, miten vesi kiertää maapallolla. Heille ei annettu valmista mallia, jonka mukaan heidän pitäisi esityksensä rakentaa, vaan lähtökohtana olivat heitä itseään kiinnostavat puolet. Työskentelyn aikana (ja ylläpitämiseksi) rastin pitäjä keskusteli ja kyseli vierailijoiden kanssa siitä, mitä eri palat esittävät, ja miten ne liittyvät veden kiertokulkuun. Rasti 4.Erilaisten veden ääntä kuvaavien verbien keksiminen Rastin tavoitteena oli kehittää oppilaiden luovan kirjoittamisen taitoja ja tutkia samalla veden eri olomuotoja. Työpisteellä oppilas pystyi kuuntelemaan ja katselemaan vesihöyryä, nestemäistä vettä sekä jäätä. Jokaiselle olomuodolle oli väripapereissa omat värinsä, joille äänistä keksityt verbit tuli muodostaa. Alkujähmeyden jälkeen oppilaat kykenivät hyvään luovaan työskentelyyn. Jos hankaluuksia ilmeni, pajan ohjaajat pystyivät johdattelemaan oppilaat luomaan rohkeasti erilaisia verbejä. Ohjaajien rooli oli muutenkin ratkaiseva siinä, että oppilaiden keksiminen ei hiipunut heti parin sanan jälkeen, vaan oppilaat innostuivat miettimään mitä erilaisimpia verbejä veden olomuotojen äänistä. Oppilaat ehtivät 10 minuutin aikana keksiä vajaa 20 sanaa per henkilö, joten oppilaat pääsivät rastilla hyvin luovaan tilaan. Vesihöyryä kuvailtiin muun muassa sanoilla sihistä, porista, ähistä ja suhista. Nestemäistä vettä kuvailtiin muun muassa verbeillä lotskua, tiputtaa ja lätistä. Jäätä kuvattiin esimerkiksi sanoilla narskua sekä kolista. Työpistetyöskentelyn arviointia: Zimmerman aktiviteetit Tällä rastilla osallistujat täyttivät pajan arviointilomakkeen: Kuinka paja tuki mielestäsi seuraavia aktiviteetteja? Arvio asteikolla 1-5 (1=heikosti, 5=erinomaisesti): rakentelu, keksiminen, perusteleminen, arviointi/arvottaminen, laskeminen, soveltaminen, pelaaminen/leikkiminen, järjestäminen
Tulokset ja johtopäätökset Rastilla vieraili neljä osallistujaa. Pajan arviointikyselyn tulokset olivat seuraavat. Pienestä osallistujamäärästä johtuen ei tuloksen perusteella voi esittää juurikaan yleistettyjä johtopäätöksiä. Vastaajat 1 ja 2 toimivat parina ja antoivat vielä keskenään identtiset palautteet.
Pohdinta ja palaute Eheyttävän pedagogiikan kurssin sisältö jäi kokonaisuutena hyvin sekavaksi. Pajan toteutuksen rooli osana eheyttävän pedagogiikan kurssin suoritusta oli epäselvästi määritelty, eikä oikein palvellut tarkoitustaan, mikäli sellainen oli määritelty. Lopputuloksena kurssi oli enemmänkin hajaannuttava ja tällaisenaan toteutettuna kurssi on omiaan selittämään eri oppiaineiden integroinnin mahdottomuuden ja yhteistoiminnan vaikeuden.toimintaa oli monenlaisissa ryhmissä vaihtelevassa ohjauksessa. Pajan varsinainen pito onnistui hyvin. Kuitenkin haastetta aiheutti pajassa vierailevien oppilaiden ujous, josta seurasi se, että he eivät olleet aktiivisia pohtimaan ääneen erilaisia vaihtoehtoja ja perusteluja. Tämä johtui varmasti osaltaan siitä, että pajan pitäjät olivat heille entuudestaan tuntemattomia. Pajatyöskenty sujui kuitenkin mallikkaasti hyvin valmistautuneiden ohjaajien työpanoksen tuloksena. Pajallemme oli ilmoittautunut yhteensä vain neljä henkilöä, joten koko pajan pitäminen tuntui melko turhalta ja pajan suunnitteluun käytetyn ajan hukkaan heittämiseltä. Mielestämme tässä on Norssilla jatkossa kehittämisen tarvetta, sillä mitä järkeä pajoja on järjestää jos sinne ei ilmoittaudu oppilaita. Vastuu siitä, että pajat täyttyvät, on osittain myös Norssilla eikä vain pajan järjestäjien mielenkiintoisissa pajakuvauksissa. Meidän pajanpitoaikoina kun koko SciFest-tapahtuma vaikutti kovin hiljaiselta ja ankealta tapahtumalta. Vähäisestä ilmoittautujien määrästä huolimatta kurssilla toteutettu pajatyöskentely oli kuitenkin mielenkiintoinen vaikkakin Norssilta saadut ohjeet olivat erittäin sekavat ja niitä tuli joka päivä vähän eri muotoisena. Toisena päivänä pajaan piti hankkia kaikki materiaalit itse ja toisena osa tuli järjestäjiltä. Kaksi eri vaihtoehtoa pajan pitämiseen oli täysin turhaa. Mieluummin kannattaisi mielestämme järjestää non-stop-pajoja pelkästään, joihin sitten panostetaan isommalla porukalla kuin epäonnistuneita yrityksiä tämän vuoden tyyliin. Koko kurssi oli hyvin hämmentävä. Ensin kokoonnuimme oman aineen kanssa, sitten pajaporukalla ja lopuksi osa kokoontui vielä kolmannessa erilaisessa ryhmässä. Suurin positiivisin anti oli kurssin aikana tutustuminen eri alojen opiskelijoihin ja heidän ajatusmaailmaansa. Tältä osin kurssi antoi joitain viitteitä eheyttävän pedagogiikan merkityksestä. Kuitenkaan opintopistemäärä ei vastaa työn määrää missään tapauksessa. Kunnollisen pajan suunnittelu ja pitäminen raportteineen vie paljon enemmän aikaa kuin mitä opintopistemäärästä voisi olettaa.
Liitteet A Pullovesirasti Pullovesi on litrahinnaltaan kalliimpaa kuin bensiini Lähde: http://www.acterra.org/greenteams/bottledwater.html, katsottu 23.4.2013. Pullovesilitran tuottamiseen kuluu 600 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin litraan hanavettä Lähde: http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/panorama/7247130.stm, katsottu 23.4.2013. Pullovesi on terveellisempää kuin hanavesi Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/tutkimus+hanavesi+on+pullovett%c3%a4+puhtaampaa/1135234032 223, katsottu 23.4.2013 Hanaveden laatua valvotaan paremmin kuin pulloveden Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461 Pulloveden laatua valvotaan paremmin kuin hanaveden Pulloveden tuottamiseen tarvitaan tuhatkertainen määrä energiaa hanaveteen verrattuna Lähde: http://iopscience.iop.org/1748-9326/4/1/014009/pdf/1748-9326_4_1_014009.pdf, katsottu 23.4.2013 Kuva 1. Pulloveden hinta USA:ssa. Lähde: http://www.acterra.org/greenteams/bottledwater.html, katsottu 23.4.2013
Water Type Bottled Water Carbonated Water Big City Tap Water (using surface water) Dis-infection Required? Taulukko 1. Pulloveden laadunvalvonta USA:ssa. Lähde: http://www.nrdc.org/water/drinking/nbw.asp Confirmed E. Coli & Fecal Coliform Banned? Testing Frequency for Bacteria Must Filter to Remove Pathogens, or Have Strictly Protected Source? Must Test for Crypto-sporid ium, Giardia, Viruses? No No 1/week No No 1/year No No None No No None Yes Yes Hundreds/ month Testing Frequency for Most Synthetic Organic Chemicals Yes Yes 1/quarter (limited waivers available if clean source)
Taulukko 2. Hanaveden laadunvalvonta Suomessa. Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461#pid1906893, katsottu 23.4.2013. TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA -SUOSITUKSET Taulukko. Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys) Escherichia coli Enterokokit 0 pmy/100 ml 0 pmy/100 ml Taulukko. Kemialliset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuus) Akryyliamidi 0,10 μg/l (1) Antimoni Arseeni Bentseeni Bentso(a)pyreeni Boori 5,0 μg/l 10 μg/l 1,0 μg/l 0,010 μg/l 1,0 mg/l Bromaatti 10 μg/l (2) Kadmium Kromi 5,0 μg/l 50 μg/l Kupari 2,0 mg/l (3) Syanidit 1,2-dikloorietaani 50 μg/l 3,0 μg/l Epikloorihydriini 0,10 μg/l (1) Fluoridi 1,5 mg/l Lyijy 10 μg/l (3) Elohopea 1,0 μg/l Nikkeli 20 μg/l (3) Nitraatti (NO 3 - ) 50 mg/l (4) Nitraattityppi (NO 3 -N) 11,0 mg/l Nitriitti (NO 2 - ) 0,5 mg/l (4) Nitriittityppi (NO 2 -N) 0,15 mg/l Huomautus
Torjunta-aineet 0,10 μg/l (5 ja 6) Torjunta-aineet yhteensä 0,50 μg/l (5) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 0,10 μg/l (7) Seleeni 10 μg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 μg/l Trihalometaanit yhteensä 100 μg/l (2 ja 8) Vinyylikloridi 0,50 μg/l (1) Kloorifenolit yhteensä 10 μg/l (9) Taulukko 3. Pulloveden laatuvaatimukset Suomessa. Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461#pid1906893, katsottu 23.4.2013. PULLOISSA TAI SÄILIÖISSÄ MYYTÄVÄN TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA -SUOSITUKSET Arvot, jotka poikkeavat muulle talousvedelle annetuista raja-arvoista Taulukko. Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys) Escherichia coli Enterokokit Pseudomonas aeruginosa Pesäkkeiden lukumäärä 22 C Pesäkkeiden lukumäärä 37 C 0 pmy /250 ml 0 pmy/250 ml 0 pmy/250 ml 100 pmy/ml 20 pmy/ml Taulukko. Laatusuositukset Koliformiset bakteerit 0 pmy/250 ml ph 4,5-9,5
Taulukko 5. Virvoitusjuomien ja pullovesien kulutus vuodessa (litraa / henkilö). VIRVOITUSJUOMAT* USA 182 Tsekin tasavalta 126 Norja 110 Irlanti 101 Belgia 100 Espanja 90 Iso-Britannia 88 Itävalta 84 Saksa 83 Tanska 79 Slovakia 76 Sveitsi 75 Alankomaat 65 Unkari 64 Ruotsi 63 Kreikka 53 Suomi 57 Kreikka 53 Italia 51 Portugali 48 Romania 47 Ranska 44 Puola 43 Kroatia 40 Liettua 40 Slovenia 37 Viro 36 Venäjä 34 Latvia 31 Ukraina 30 PULLOTETTU VESI Italia 190 Saksa 149 Ranska 130 Espanja 130 Belgia 129 Sveitsi 101 Portugali 96 Itävalta 89 Tsekin tasavalta 86 Kreikka 77 USA 75 Unkari 71 Kroatia 67 Slovakia 63 Slovenia 53 Puola 51 Latvia 46 Romania 45 Liettua 37 Viro 31 Irlanti 30 Iso-Britannia 25 Ukraina 25 Ruotsi 23 Norja 20 Tanska 19 Alankomaat 19 Venäjä 19 Suomi 17 Lähde: Canadean * Ei sisällä energia/urheilujuomia.