Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49

Samankaltaiset tiedostot
Lämpö- eli termokemiaa

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Alikuoret eli orbitaalit

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Kemian opiskelun avuksi

Biomolekyylit ja biomeerit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

Ionisidos ja ionihila:

Erilaisia entalpian muutoksia

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

Kondensaatio ja hydrolyysi

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

EPIONEN Kemia EPIONEN Kemia 2015

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

Kemiallinen reaktio

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

1. ELEKTRONIEN ENERGIA

VESI JA VESILIUOKSET

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

KE2 Kemian mikromaailma

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Erilaisia entalpian muutoksia

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

ATOMIN JA IONIN KOKO

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Jaksollinen järjestelmä

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Lukion kemian OPS 2016

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Lukion kemian OPS 2016

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja.

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Puhtaat aineet ja seokset

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

KE2 Kemian mikromaailma

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Kemian syventävät kurssit

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

Reaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Reaktiolämpö KINEETTINEN ENERGIA POTENTIAALI- ENERGIA

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Transkriptio:

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Aine Puhdas aine Alkuaine Metalli Metallisidos Uloimmat elektronit pääsevät vaeltamaan vapaasti positiivisten atomiydinten välillä pitäen rakenteen kasassa Epämetalli Kovalenttinen sidos Atomit jakavat keskenään elektroneja saadakseen oktettirakenteen Atomihila Vain saman aineen atomeja, esimerkiksi hiilen allotrooppiset muodot Allotropia Saman epämetallin erilaiset esiintymismuodot, joissa on eri määrä atomeita - esim. hiilen fullereenit, grafiitti ja timantti Puolimetalli Hilarakenne Yhdiste Ioniyhdiste Ionisidos Metalli luovuttaa elektronin epämetallille, jolloin metallista tulee kationi ja epämetallista anioni Ionihila Molekyyliyhdisteet Kovalenttinen sidos Atomit jakavat keskenään elektroneja saadakseen oktettirakenteen Molekyylihila Molekyylit järjestäytyvät Pooliset yhdisteet Elektronegatiivisuuserot aiheuttavat pysyviä dipoleja Dipoli-dipolisidos Vetysidos Erityisen vahva dipolidipolisidos Poolittomat yhdisteet Dispersiovoimat Heikot sidokset Molekyylien väliset sidokset Dipoli-dipolisidos Vetysidos Dispersiovoimat Seos Homogeeninen Homogeeninen seos syntyy, kun aineet pääsevät sekoittumaan hiukkastasolla, koska niiden rakenteet ovat riittävän samankaltaiset Esimerkiksi ioniyhdisteet liukenevat poolisiin yhdisteisiin, sillä ionit pitävät dipoleiden sähkövarauksista Metalliseokset eli lejeeringit, liuokset ja kaasuseokset Heterogeeninen Heterogeeninen seos syntyy, kun aineet eivät sekoitu hiukkastasolla, koska niiden rakenteet ovat riittävän erilaiset Esimerkiksi ioniyhdisteet eivät liukene poolittomiin aineisiin Lietteen (kiinteä ja neste), vaahdot (kaasu ja neste) ja emulsiot (neste ja neste) Raja on liukuva Puolimetallit, esim. pii, voivat olla mukana metallina ioniyhdisteessä ja epämetallina molekyyliyhdisteessä H O H Kemialliset sidokset Vedyn elektronegatiivisuus on 2,1 ja hapen 3,5. Hapelle muodostuu siis kaksinkertainen negatiivinen osittaisvaraus ja jokaiselle vedylle yksinkertainen positiivinen osittaisvaraus H H H N Typelle syntyy kolminkertainen negatiivinen osittaisvaraus ja jokaiselle vedylle yksinkertainen positiivinen osittaisvaraus Teknisesti ottaen yksittäinen hiilidioksidikupla limonadissa lasketaan vaahdoksi :-DDD Yhdisteet Epäorgaaniset yhdisteet Esimerkiksi vesi ja hiilidioksidi Orgaaniset yhdisteet Sisältävät aina hiiltä sekä usein vetyä ja happea Hiilivedyt Sisältävät vain hiiltä ja vetyä Poolittomia Alkaanit, alkeenit ja alkyynit Alkoholit Sisältävät ainakin yhden hydroksyliryhmän eli OH- KE6 Sivu 1

Sisältävät ainakin yhden hydroksyliryhmän eli OHryhmän Poolisia Hiilivetyjä korkeammat sulamis- ja kiehumispisteet Aldehydit ja ketonit Muodostuvat alkoholeista hapettumalla [O] Hapen määrä kasvaa tai vedyn määrä vähenee Primääriset alkoholit hapettuvat alkoholeiksi ja sekundääriset alkoholit ketoneiksi. Tertiääriset alkoholit eivät hapetu lainkaan Eli kuinka monta hiiltä on kiinni happiatomiin kiinnittyneessä hiilessä Karboksyylihapot Muodostuvat aldehydeistä hapettumalla [O] Hapen määrä kasvaa tai vedyn määrä vähenee Eetterit Muodostuvat alkoholeista kondensaatioreaktiolla Alkoholien hydroksyyliryhmät yhdistyvät ja vettä lohkeaa pois Esterit Muodostuvat karboksyylihaposta ja alkoholista kondensaatioreaktiolla Amiinit Sisältävät ainakin hiiltä ja typpeä Emäksiä, sillä typpi voi vastaanottaa ylimääräisen protonin Pahanhajuisia (esimerkiksi pilaantuvat ruoat muodostavat amiineja) Rasvat Glyserolin ja rasvahappojen estereitä (yleensä) Kertaa eetterit ja esterit! Kappale 4, tehtävät 33-60! 36, 38, 43, 47, 50, 52 KE6 Sivu 2

Kertausmoniste 18. elokuuta 2013 22:23 1. Kalsiumkloridi Maantiesuola Ammoniumnitraatti Lannoite Titaanioksidi Valkoinen pigmentti Litiumkarbonaatti Lääkeaine Natriumnitriitti Säilöntäaine Alumiinioksidi Hionta-aine 1. (toinen) a) B, C, D, F b) B, F c) C d) B (infuusiossa eli tiputuksessa), D (diabeetikolle verensokerin laskiessa liikaa), H (myrkytyksissä) e) E (pooliton liuotin) f) E (myrkyllinen, syövyttävä), G (myrkyllinen, syövyttävä) Ruokasooda on natriumvetykarbonaattia Tärpätti on pooliton liuotin, jota saadaan havupuiden pihkasta Mineraalitärpätti eli lakkabensiini on ominaisuuksiltaan vastaava, mutta sitä saadaan öljystä Sprii on voimakkaasti poolinen liuotin Gadolinium on nimetty suomalaisen kemistin Johan Gadolin(in) mukaan Rasvahappoanioni Karboksylaatti-ioni 1. a) b) c) d) e) f) (kolmas) Helium, neon, argon, krypton, ksenon ja radon Vety, fluori, kloori, happi, typpi Rikki Elohopea Polonium Gadolinium 1. (neljäs) a) Veteen on usein liuenneena suoloja, jotka voivat toimia varauksenkuljettajina mahdollistaen sähkönjohtavuuden. Myös veden omat oksonium- ja hydroksidi-ionit saavat aikaan minimaalisen sähkönjohtavuuden. b) Veden kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Nämä suolat reagoivat saippuan karboksylaatti-ionien kanssa kuluttaen osan saippuasta ja siten sen tehostakin. c) Pintajännitys johtuu vesimolekyylien keskinäisen vuorovaikutuksen poikkeuksellisesta käyttäytymisestä rajapinnalla. Vesimolekyylien väliset sidokset vetävät vesimolekyylejä toisiaan kohti, mutta koska rajapinnan ulkopuolella ei ole vesimolekyylejä vetämässä rajapinnan molekyylejä, pakkautuvat nuo molekyylit saaden aikaan pintajännityksen. Kidevesi kiinnittyy suolaan ioni-dipolisidoksella 1. a) b) c) d) e) f) 4. a) b) c) (viides) Etaanihappo Karboksyylihappojen suolat Sakkaroosi Pitkäketjuisia hiilivetyjä Pitkäketjuisia hiilivetyjä Polysakkaridi (toisen puolen ensimmäinen) Molekyylien sisällä kovanttisia sidoksia, molekyylien välillä dispersiovoimia, dipoli-dipolisidoksia ja vetysidoksia Molekyyliyhdisteille tyypillistä ovat suuri hiukkaskoko, matalat sulamis- ja kiehumispisteet ja monimutkaisuus Polyvinyylikloridi (PVC) on kloorieteenistä additioreaktiolla valmistettava synteettinen polymeeri ja muovi. Sen rakennekaava on Se on kestävää ja taipuisaa ainetta, jota käytetään esimerkiksi rakennusmateriaalissa ja putkissa KE6 Sivu 3

Orgaanisten yhdisteiden reaktioita 19. elokuuta 2013 10:33 Palaminen Orgaaninen yhdiste + Hapettuminen ja pelkistyminen Primäärinen alkoholi <-> aldehydi <-> karboksyylihappo Sekundäärinen alkoholi <-> ketoni Tertiäärinen alkoholi ei hapetu Protolyysi Karboksyylihapot luovuttavat mielellään protonin eli protolysoituvat Neutraloituminen Happo + emäs = suola + vesi Kondensaatioreaktio Happo + alkoholi = esteri + vesi Alkoholi + alkoholi = eetteri + vesi Nimeäminen: esim. etanoli + metanoli = etyylimetyylieetteri Subsituutioreaktio Tyydyttyneiden yhdisteiden reaktioita Atomeja korvataan toisilla Metaani + kloori -> Metyylikloridi Metyylikloridi + kloori -> dimetyylikloridi Dimetyylikloridi + kloori -> kloroformi (trikloorimetaani) Kloroformi + kloori -> tetrakloorimetaani Additioreaktio Tyydyttymättömien yhdisteiden reaktioita Lisätään tavaraa Esim. propeeni + vetybromidi -> 2-bromipropeeni Markovnikovin säännön mukaan vetyhalogenidin vety kiinnittyy siihen hiileen, jossa on jo entuudestaan enemmän vetyä Yo-kokeen tehtävä 6 Funktionaaliset ryhmät: Hydroksyyliryhmät Karbonyyliryhmät Kaksoissidos Orgaanisen yhdisteen määritelmän mukaan siinä on oltava hiiltä ja vetyä sekä yleensä hiilten välisiä kovalenttisia sidoksia Metaani ja metanoli ovat orgaanisia yhdisteitä mutta hiilidioksidi ei Aldehydit ja ketonit = karbonyyliyhdisteet Hyviä hapettimia: eli kaliumpermanganaatti eli kaliumkromaatti Orgaanisten yhdisteiden hapettumisessa joko lisätään happea tai poistetaan vetyä Orgaanisten yhdisteiden pelkistymisessä joko lisätään vetyä tai poistetaan happea Etanolin hapettuminen etikkahapoksi Vedyt tykkää vedystä ja halogeenit tykkää hiilestä ja vedyt tykkää vedystä ja halogeenit tykkää hiilestä ja (huono biisi-imitaatio, ks. Sami Hedbergin Biisit Youtubesta) O - C - O - Esterisidos KE6 Sivu 4

Kurssin 2 kertaus 20. elokuuta 2013 12:44 Kvanttimekaanisen atomimallin keskeisiä käsitteitä Atomiorbitaali Kuvaa neljän eri kvanttiluvun avulla sitä avaruuden osaa atomin ytimen ympärillä, josta elektronit todennäkösisimmin löytyvät Paulin kieltosääntö ja Hundin sääntö Tarvitaan tarkasteltassa Minimienergiaperiaate! Hundin sääntö Jos atomissa on useita samanenergisiä orbitaaleja, elektronit asettuvat niille samansuuntaisin spinein niin pitkälle kuin mahdollista. Toisin sanoen ne haluavat eri magneettiset kvanttiluvut (vierekkäiset laatikot). Paulin kieltosääntö Jokaisella atomin elektronilla on erilainen neljän kvanttiluvun yhdistelmä Atomiorbitaali Jaetaan energian mukaan s p d f Hybridiorbitaali Jaetaan hybridisoituneiden orbitaalien lukumäärän mukaan sp Muutokset atomin elektronirakenteessa Kaikki alkuaineet pyrkivät luovuttamalla tai vastaanottamalla elektroneja saavuttamaan jalokaasujen elektronirakenteen eli oktetin Jos aineeseen tuodaan lisää energiaa valona tai lämpönä, ulkoelektronit virittyvät eli siirtyvät korkeammille energiatasoille Elektronien palatessa perustilaansa vapautuu sähkömagneettista säteilyä, joka nähdään joillakin alkuaineilla näkyvänä valona Menevät päällekkäin ja muodostuu Molekyyli Poolinen Pooliton KE6 Sivu 5

Isomeria 22. elokuuta 2013 8:58 Isomeria Rakenneisomeria Avaruusisomeria Cis-trans-isomeria Ketju- eli runkoisomeria Funktioisomeria Konformaatioisomeria Optinen isomeria Kaksoissidos Paikkaisomeria Esimerkiksi sykloheksaani Kiraalinen eli asymmetrinen hiili KE6 Sivu 6

KE6 Sivu 7 Termokemia 26. elokuuta 2013 10:43 Endoterminen Reaktio sitoo energiaa Eksoterminen Reaktio vapauttaa energiaa Entalpiamuutos Kertoo reaktiossa vapautuvan tai sitoutuvan energian määrän Endotermisten reaktioiden entalpiamuutos on positiivinen (reaktio tarvitsee energiaa) Eksotermisten reaktioiden entalpiamuutos on negatiivinen (reaktioon tarvitaan negatiivinen määrä energiaa) Energiakaavio Eksotermisessä reaktiossa entalpia laskee -> kuvaaja laskee Endotermisessä reaktiossa entalpia kasvaa -> kuvaaja nousee Kalorimetri Eristetty astia lämpömittarilla c = veden ominaislämpökapasiteetti m = veden massa Sidosenergiat reaktiossa Vanhat sidokset katkeavat ja uudet muodostuvat Tarvitaanko energiaa lisää vai vapautuuko sitä? c = konsentraation muutos ( asdf Aktivoitumisenergia Olemassa olevien sidosten katkaisemiseen tarvitaan energiaa, sekä endo- että eksotermisissä reaktioissa Siirtymäkompleksilla tarkoitetaan reaktion vaatiman energian huippua, jossa vanhat sidokset ovat katkenneet mutta uusia ei ole vielä muodostunut Aktivoitumisenergialla tarkoitetaan siirtymäkompleksin saavuttamiseen tarvittavaa energiamäärää Katalyytit pienentävät aktivoitumisenergiaa ja siksi nopeuttavat reaktioita

KE6 Sivu 8 Hapettumis-pelkistymisreaktiot 29. elokuuta 2013 8:41 Puolireaktiot Puolireaktioita löytyy MAOLin normaalipotentiaalitaulukosta Niitä voi käyttää reaktioiden tasapainottamiseen sekä syntyvän tai tarvittavan jännitteen määrittämiseen

Tasapainoreaktiot 2. syyskuuta 2013 10:43 Tasapainotila on saavutettu, kun aineiden konsentraatiot eivät enää muutu :) Ammoniakkisynteesi Tasapainoreaktiossa tapahtuu etenevän reaktion lisäksi myös palautuva reaktio Kun reaktiossa on saavutettu tila, jossa etenevän reaktion nopeus ( ) on yhtä suuri kuin palautuvan reaktion nopeus ( on reaktio tasapainotilassa Dynaaminen tasapainotila voidaan saavuttaa vain suljetussa systeemissä Olosuhteita ei muuteta -> tasapainotila säilyy Lähtöaineiden ja lopputuotteiden konsentraatiot eivät enää muutu eli ne ovat vakioita Reaktionopeudet Massavaikutuksen laki Tasapainovakio, kun Tasapainovakion yksikkö vaihtelee [] = konsentraatio Suuri tasapainovakio tarkoittaa suurta tuotemäärää Pieni tasapainovakio tarkoittaa pientä tuotemäärää Etenevän ja palautuvan reaktion tasapainovakioiden välillä vallitsee yhteys = etenevän reaktion tasapainovakio = palautuvan reaktion tasapainovakio KE6 Sivu 9

KE6 Sivu 10 Titraus 3. syyskuuta 2013 12:53 V(NaOH)/ml ph 0 1,04 1,0 1,11 2,0 1,15 3,0 1,18 4,0 1,21 5,0 1,25 6,0 1,29 7,0 1,34 8,0 1,38 9,0 1,42 10,0 1,47 11,0 1,52 12,0 1,58 13,0 1,64 14,0 1,70 15,0 1,78 16,0 1,86 17,0 1,96 18,0 2,07 19,0 2,21 20,0 2,44 21,0 3,00 22,0 10,08 23,0 11,08 24,0 11,38 25,0 11,55 26,0 11,66 27,0 11,75 28,0 11,82 29,0 11,87 30,0 11,93 Kaverin veikkaus 22 Logger Pro:ssa epätarkemmat arvot kuin tässä

KE6 Sivu 11 Tärppejä 5. syyskuuta 2013 18:11 Kojugoituneet kaksoissidokset muodostavat delokalisoituneen elektronirakenteen, esimerkiksi bentseenirenkaassa Karboksyylihappojen protolyysissä muodostuvaa ionia kutsutaan karboksylaatti-ioniksi Karbonyyliryhmä on ketonien funktionaalinen ryhmä Salaman valo syntyy siitä, kun salaman hajottamat typpimolekyylit yhdistyvät uudelleen ja energiaa vapautuu Ks. Happosateiden syntykaavioni Mooli 4:n sivulta 96

Kertaus orgaanisten yhdisteiden reaktioista 10. syyskuuta 2013 12:47 1. Palaminen 2. Hapettuminen [O] ja pelkistyminen [H] 3. Subsituutio Substituentti korvaa orgaanisesta yhdisteestä esimerkiksi vedyn Esimerkiksi bentseenin vetyatomeita voidaan helposti korvata esimerkiksi kloorilla 4. Additio Tyydyttymättömien yhdisteiden reaktioita Hydraus Vedyn lisäämistä Hydrataatio Veden lisäämistä Markovnikovin sääntö Vetyhalogenidin vety liittyy additioreaktiossa orgaanisen yhdisteen siihen hiileen, jossa on jo entuudestaan enemmän vetyä Tarvitsevat usein katalyytin Esimerkiksi valo, reagenssi (kemiallinen aine) 5. Eliminaatioreaktio Dehydrataatio Veden poistamista molekyylistä, jolloin usein muodostuu kaksoissidoksia Esim. etanolista voidaan valmistaa dehydrataation avulla eteeniä 6. Kondensaatioreaktio Molekyylejä liittyy yhteen siten, että niiden välistä lohkeaa vettä Eetteröityminen Alkoholi + alkoholi -> eetteri + vesi R-O-R Glykosidinen sidos Nimitys polysakkaridien happisilloille Esteröityminen Karboksyylihappo + alkoholi -> esteri + vesi Sillaksi jäävä happi on peräsisin alkoholista Karboksyylihaposta lohkeaa hydroksyyliryhmä ja alkoholista vety -> vettä R-COO-R Luonnon polymeerit: Proteiinit, tärkkelys yms. 7. Hydrolyysi Kondensaatioreaktion vastareaktio Esterihydrolyysi Esteri + vesi -> alkoholi + karboksyylihappo Emäshydrolyysi Saippuoituminen eli saippuan valmistus Esimerkiksi natriumhydroksidin (NaOH) natrium ja happi liittyvät rasvahappoon ja vety glyseroliin (esterin happihan on peräisin alkoholista ) 8. Protolyysi Happo + vesi -> happo- + H3O+ Emäs + vesi -> Hemäs+ + OH- 9. Neutraloituminen / suolanmuodostus Happo + emäs -> suola + vesi 10. Hajoaminen Tuotteita on enemmän kuin lähtöaineita Esimerkiksi dehydrataatio Kaksoissidosten cis-trans-isomeria! Se on osoitettava rakennekaavassakin! Preliminäärin tehtävä 6 Lääkeaineen suolahappokäsittelyllä voidaan Nostaa sulamispistettä Parantaa vesiliukoisuutta Parantaa sähkönjohtavuutta Muuttaa liuoksen ph:ta KE6 Sivu 12

Läksyt 15. elokuuta 2013 9:40 Viikkotehtävät ja monisteen kaikki tehtävät Yo-kokeen tehtävä 6 Kertausmoniste 2:n tehtävät 2, 3 ja 3 Prelin ekalta sivulta kolme tehtävää, suosituksia: s. 106. t. 137, 140, 143, 145, 148, s. 113. t. 152, 156, 159, 161 Prelin tehtävä 10 Vanhan yo:n tehtävä 7 Lue s. 231-234, tee s. 242. t. 323, yo 2012 t. 12 Titrausmoniste Prelin tehtävät 7 ja 10 S. 193. t. 264 (torstaiksi, se on ainoa koeviikon tunti) Osta uusi MAOL Karboksylaatti-ioni! Tee tehtäviä!!! KE6 Sivu 13

KE6 Sivu 14 Kysymyksiä opelle 22. syyskuuta 2013 20:09 Voidaanko grafiitin hiililevyjä kutsua grafeeniksi? Onko grafyyni riittävän luotettavaa tietoa, jotta sen saisi mainita? Kyseessä on siis grafeenia muistuttava hiililevy, jossa sp2-hybridisaation lisäksi on myös sp-hybridisaatiota