Suomen mineraalistrategia



Samankaltaiset tiedostot
strategiset metallit Marjo Matikainen-Kallström

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo )

Kaivostoiminnan näkymät

Verkkokyselyjen tulosten esittely. Jussi Kleemola, Senior Advisor HMV PublicPartner Oy

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Suomen mineraalistrategia

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Globaali raaka-aineiden tarve ei lopu miten se koskettaa Suomea?

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät , Rovaniemi. Esityksessä

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Geologian tutkimuskeskus GTK

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KASVUN PAIKKA. Satakunnan teknologiametalliklusteri vastaa sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin.

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Suomen Vuoriklusteri. Pääjohtaja Elias Ekdahl, Geologian tutkimuskeskus. Suomen mineraalistrategian avajaisseminaari, Espoo 17.3.

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Outotec kasvava teknologiayritys

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Puhtaamman tulevaisuuden rakentaja

Osaamisrakenteet murroksessa KASVUA LUONNONVAROJEN TUTKIMUKSESTA JA VERKOSTOISTA Erkki Alasaarela

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo Jukka Noponen

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK Salo

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Miksi matkailuun kannattaa panostaa?

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tekes, Vesi-ohjelma

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Sote-ala edelläkävijämarkkinana markkinoiden muotoutuminen ja yritysvaikutukset

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri

Transkriptio:

Suomen mineraalistrategia Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan osaamisella voimme edistää globaalisti ekotehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä kansainvälistä uutta liiketoimintaa.

Esitelmän sisältö Mineraalien merkitys Globaalit haasteet EU:n mineraalipolitiikka Suomen mineraaliala Mineraaliala Suomen mahdollisuutena Toimenpide-ehdotukset

Mineraalien merkitys Asuminen Liikkuminen Hyödykkeet Ruokahuolto Uudet energiaratkaisut Uudet teknologiat

Globaalit haasteet Väkiluvun kasvu 2010 noin 7 mrd. ihmistä. 2030 noin 8 mrd. ihmistä Kaupungistuminen 2030 kaupungeissa asuu 2/3 ihmisistä Keskiluokan laajeneminen ja vaurastuminen asunnot kulkuväylät ja -välineet tehomaatalous uusi energiateknologia ICT- ja viihdetekniikka

Kuparin kaivostuotanto ja maailman väkiluvun kasvu Väkiluvun kasvu ja teknologian kehitys vaativat lisääntyvää ja monipuolistuvaa kaivannaistoimintaa

Markkinatasapaino

Tulevaisuuden kehityssuunnat* Reagointi on ennakoivaa ja kunnianhimoista Vakaa ja ideologisesti yhdentyvä maailma Vapaa kauppa ja avoimet rajat Keskihinnat eivät juuri nouse mutta hintavaihtelut muuttuvat rajuiksi Raaka-aineiden hintakehitys on kasvavaa ja syklistä Kontrolloidut markkinat ja rajojen sulkeutuminen Laajan asiantuntijaverkon vastausten pääpaino Epävakaa ja ideologisesti hajaantuva maailma Ympäristöasioihin reagoidaan hitaasti ja pakon kautta * Pohjautuu World Economic Forumin skenaariomalleihin

EU:n mineraalipolitiikka Euroopan unionin jäsenmaat käyttävät 25-30 prosenttia maailmassa tuotetuista metalleista. EU:n oma metallituotanto on noin kolme prosenttia. Häiriötilanteet raaka-aineiden saatavuudessa ovat merkittävä uhka EU:lle. EU on tarttunut näihin ongelmiin julkistamalla raaka-aineita koskevan aloitteen vuonna 2008. Suomen valtio on esittänyt vahvan tukensa aloitteelle.

EU:n mineraalipolitiikka Raaka-ainealoitteen peruspilarit: 1) Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus. 2) Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä. 3) Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primaariraakaaineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi.

EU:n kriittiset raaka-aineet Suomessa Kriittiset: Koboltti Niobium Platinametallit Antimoni Grafiitti Lantanoidit Tantaali Volframi Erittäin merkittävät: Kromi Mangaani Nikkeli Rauta Sinkki Vanadiini Magnesiitti Molybdeeni Telluuri Merkittävät: Hopea Kupari Kalkkikivi Kvartsi Litium Maasälpä Talkki Titaani Savimineraalit

Suomen mineraaliala

Suomen mineraalialan tunnuslukuja Maanalaisen kaivoksen tarvitsemasta teknologiasta 70 90 % tulee Suomesta ja Ruotsista kaivoksen sijainnista riippumatta

Mineraalisten raaka-aineiden käyttö Suomessa Suomessa kaivettu raaka-aine jalostetaan kotimaassa

Mineraaliala Suomen mahdollisuutena

Mineraalistrategian näkökulmat Ulkomainen Osaamisesta ratkaisuja ja palveluja globaaleille markkinoille koulutus teknologia osaaminen - innovaatiot Strategian visiotila Mineraalialan osaamisen ylläpito ja kehittyminen kotimaisen kaivannaistoiminnan kautta Kotimainen

Kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin turvaaminen Mineraalialalla on merkittävää potentiaalia vahvistua kansantalouden tukijalaksi erityisesti alueellisen kehityksen näkökulmasta. Edellyttää julkisen vallan sitoutumista toimintaympäristön ja -edellytysten kehittämiseen. Mineraalivarannoista ja potentiaalista tarvitaan tarkempaa tietoa, ja mineraalien hyödyntäminen tulisi ottaa huomioon alueiden käyttötavoitteissa. Mineraalisten raaka-aineiden saanti turvaa hyvinvointia.

Ratkaisuja globaaleihin mineraaliketjun haasteisiin Kaivannaistoiminnan kehittyminen kotimaassa luo edellytyksiä mineraalialan teknologisen johtajuuden ylläpitämiselle. Mahdollisuuksia uusille jalostusketjuille, teknologioille ja palvelutuotteille. Raaka-aineiden käytön kasvu yhdessä kasvavien ympäristö-haasteiden kanssa muodostaa merkittävän potentiaalin kestävää käyttöä edistävälle liiketoiminnalle.

Ympäristöhaittojen vähentäminen Suomen tulee pyrkiä edelläkävijäksi kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen periaatteiden toeteuttamisessa. Lisäämällä kotimaassa kestävällä tavalla tuotettujen raaka-aineiden osuutta kulutuksessamme edistämme omaa vastuullisuuttamme. Ympäristöystävälliset tuotteet, sertifikaatit ja haittaverot tulevat ohjaamaan lisääntyvästi mineraalien käyttöä. Myös kuluttajat haluavat tietää raakaaineiden alkuperän ja tuotantostandardit

Kaivosvisio 2020 Metallimalmien louhinta Suomessa on merkittävät kriittisten Mineraalien varannot ja löytymispotentiaali

Mineraalialan haasteet Toimintaympäristön muutokset Mineraalien kysynnän muutokset voimistuvat. Esiintymät ovat heikompia tai sijaitsevat syvemmällä. Kiviaineksen saatavuus kulutuskohteiden läheltä vaikeutuu. Alueiden muu käyttö rajoittaa kaivannaistoimintaa. Lupa-asiat monimutkaistuvat ja prosessit pitkittyvät. Asiantuntijoiden ja muun työvoiman saanti vaikeutuu.

Mineraalialan haasteet Toimenpiteet Uutta etsintä- ja hyödyntämisteknologiaa on kehitettävä. Vesi- ja energiakulutusta on vähennettävä. Jätteitä ja päästöjä on vähennettävä. Sivutuotteiden hyödyntämistä ja korvaavia materiaaleja on kehitettävä. Louhintaa on automatisoitava. Työturvallisuutta ja työviihtyvyyttä on parannettava. Kaivannaisalueiden jälkikäyttöä on kehitettävä. Yleistä hyväksyttävyyttä ja imagoa on parannettava. Kotimaista omistusta on lisättävä.

Tutkimuksen painopistealueita Näkymätön ja älykäs kaivos Innovatiiviset prosessit, automaatio ja optimointi Materiaali, energia- ja vesitehokkuus Päästöjen minimointi Kemiallis-biologiset rikastusmenetelmät Geotietojärjestelmät ja moniulotteiset mallit Innovatiiviset etsintäteknologiat Hightech-metallien etsintä ja rikastus Kierrätys, uudet ja korvaavat materiaalit Ympäristövaikutusten hallinta ja mittaaminen

Toimenpide-ehdotusten aihealueet Mineraalipolitiikan vahvistaminen Raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen Mineraalialan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen

Mineraalipolitiikan vahvistaminen 1. Mineraalialan merkittävyys, kasvupotentiaali ja uhat otetaan huomioon hallitusohjelmassa sekä valtioneuvoston linjauksissa ja politiikkaohjelmissa. Mineraalipoliittiset tavoitteet määritellään, ja alalle turvataan kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa osaamistaan mineraalialan keskeisenä edistäjänä. Asian-tuntijatyöryhmä asetetaan kehittämään politiikkavaihtoehtoja ja seuraamaan tavoitteiden toteut-tamista. (TEM) 2. Suomi ottaa näkyvän roolin EU:n raakaainealoitteen tavoitteiden toteuttamisessa ja mineraalipolitiikan luomisessa yhteistyössä Ruotsin ja muiden EU-alueen kaivosmaiden kanssa. Keskeisin toimenpidekokonaisuus koskee mineraali-varojen hyödyntämistä EUalueelta. Lisäksi panostetaan kehittyvien maiden mineraalivarojen hyödyntä-miseen liittyvän hyvän hallinnon ja infrastruktuurien vahvistamiseen. (TEM, UM, YM, GTK) 3. Parannetaan mineraalialan rahoitusmahdol-lisuuksia ja lisätään kotimaista omistajuutta. Insti-tutionaaliset sijoittajat ja valtio ovat tässä tärkeässä asemassa. Jatketaan julkista tukea infrastruktuuri-investointeihin sekä lainoitusta ja lainatakuita kaivosinvestointeihin. (TEM, Finnvera Oyj, Tesi, sijoittajat, rahoituslaitokset) 4. Selvitetään verokannusteiden käyttöä edistä-mään luonnonvarojen etsintää ja resurssitehokasta hyödyntämistä. Selvitetään valtion omistajuuden käytön tarkoituksenmukaisuutta mineraalivarojen hyödyntämisessä. (VNK, VM, TEM)

Raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen 5. Monipuolistuvien geo- ja ympäristötieteellisten perusaineistojen tuottamista, tulkintaa ja jakelua kehitetään pitkäjänteisesti turvaamaan Suomen mineraalivarantojen kestävää hyödyntämistä ja huoltovarmuutta. (TEM, YM, GTK) 6. Kaivannaistoiminnan lupien käsittelyaikoja lyhennetään, ja lupaprosesseja kehitetään. Tavoitteeksi on asetettava eri viranomaisten yhteistoiminnan lisääminen ja kuulemisprosessien ajallinen yhdistäminen. (TEM, YM, Tukes, AVI, kunnat, yritykset) 7. Mineraalisten luonnonvarojen saatavuus ja kestävä hyödyntäminen otetaan keskeisiksi lähtökohdiksi maankäytön suunnittelussa. Kasvukeskusten kiviaineshuollon turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet tehostaa erityisesti maakuntatasoista suunnittelua. 8. Kiviainesten kierrätystä vaikeuttavat esteet poistetaan kehittämällä kierrätyksen ja uusiokäytön kannustimia, varanto- ja kulutustietojen hallintaa ja osoittamalla ylijäämämassoille tarvittavat ylikunnalliset välivarastointialueet. (YM, maakuntaliitot, ELY, GTK, VTT, SYKE)

Mineraalialan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen 8. Koneissa, laitteissa ja prosesseissa parannetaan edelleen materiaali- ja energiatehokkuutta. Luodaan kannusteita sivukivien, rikastushiekkojen, rakennusmassojen ja mineraalituotteiden kierrätykselle ja uusiokäytölle. Selvitetään mahdollisuutta vuosittain jaettavasta resurssitehokkuuspalkinnosta. (YM, TEM, Tekes, yritykset, VTT, GTK, Motiva Oy) 9. Vihreän talouden liiketoimintaa edistetään PK-sektorin ja tutkimuslaitosten yhteistyönä yhdistämällä mineraaliketjun, riskinhallinnan, maankäytönsuunnittelun ja hyvän hallinnon osaamista. (TEM, YM, yritykset, yliopistot, VTT, GTK, SYKE, Motiva Oy) 10. Luodaan yhteistyö- ja toimintamalleja paikallisten asukkaiden, yritysten ja viranomaisten kesken turvaamaan kestävää hyvinvointia kaivannaistoiminnan koko elinkaaren ajalle. (TEM, YM, yritykset, ELY, AVI, kunnat, kansalaisjärjestöt)

T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen 11. Perustetaan mineraalialan Tekesohjelma, joka tähtää innovatiivisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen mineraalien hyödyntämisketjun kaikilla osa-alueilla. (TEM, YM, Tekes, yritykset, Suomen Vuoriklusteri, GTK, VTT, yliopistot) 12. Mineraaliala otetaan huomioon opetushallinnon pitkän aikavälin suunnittelussa, ja metallien, mineraalien sekä kiviaineksen merkitystä jokapäiväisessä elämässä korostetaan osana ympäristökasvatusta koulutuksen eri tasoilla. Opetus-resursseja vahvistetaan yliopistokoulutuksessa ja turvataan tutkimusrahoitus kansain-välisen tason huippututkimukseen valituilla aloilla. Ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten koulutusohjelmat mitoitetaan ja profiloidaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. (OKM, SA, yliopistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, yritykset)

Suomen mineraalistrategia Raportti on ladattavissa Internetistä www.mineraalistrategia.fi suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä tai sitä voi tilata maksutta Geologian tutkimuskeskuksesta puh. 020 550 2450 tai sähköposti: julkaisumyynti@gtk.fi