SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1210 1220 SISÄLLYS N:o Sivu 1210 Laki sairausvakuutuslain 21 ja 23 :n muuttamisesta... 3513 1211 Laki kuntoutusrahalain 31 :n poikkeuksellisesta soveltamisesta... 3515 1212 Laki työntekijäin työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa... 3516 1213 Laki sairausvakuutuslain 5 ja 5 b :n väliaikaisesta muuttamisesta... 3517 1214 Asetus kansaneläkeasetuksen muuttamisesta... 3519 1215 Asetus sairausvakuutusasetuksen muuttamisesta... 3521 1216 Asetus rintamasotilaseläkeasetuksen muuttamisesta... 3524 1217 Asetus ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun asetuksen muuttamisesta... 3525 1218 Asetus eläkkeensaajien asumistukiasetuksen muuttamisesta... 3526 1219 Asetus perhe-eläkeasetuksen muuttamisesta... 3527 1220 Asetus Suomen Akatemiasta annetun asetuksen 7 luvun kumoamisesta... 3528 N:o 1210 Laki sairausvakuutuslain 21 ja 23 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 21 :n 4 momentti ja 23 :n 1 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 21 :n 4 momentti ja 23 :n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1324/90) ja 23 :n 2 4 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1653/92), seuraavasti: 21 Oikeus saada vanhempainrahaa on myös sellaisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa seitsemää vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edellyttäen, että vakuutettu osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä oikeutta ei ole kuitenkaan sellaisella vakuutetulla, joka on avioliitossa tai avioliittoa solmimatta elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhemman tai ottovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisessa suhteessa. Vanhempainrahaan oikeutetulla isällä on vastaavasti oikeus isyysrahaan. 23 Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa, jos vakuutettu ei ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tällöin äitiysrahakausi päättyy, kun etuutta on suoritettu 105 arkipäivältä. Muutoin oikeus äitiysrahaan alkaa viimeistään 30 arkipäivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa ja päättyy, kun lasketusta synnytysajasta on tämä päivä mukaan lukien kulu- HE 172/1996 StVM 33/1996 EV 212/1996 164 1996 460301A
3514 N:o 1210 nut 75 arkipäivää. Jos raskaus on päättynyt aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, oikeus äitiysrahaan alkaa ensimmäisestä virkkeestä poiketen raskauden päättymisestä lukien ja päättyy, kun etuutta on suoritettu 105 arkipäivältä. Vanhempainrahaa suoritetaan äitiysrahakauden päättymisestä lukien lapsen äidille tai isälle, kunnes äitiysrahakauden alkamisesta on ensimmäinen suorituspäivä mukaan lukien kulunut 263 arkipäivää. Kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useampi kuin yksi, vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta kohti. Jos äitiysrahakausi on 1 momentin mukaisesti alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään niin monella arkipäivällä kuin äitiysrahakausi on alkanut 30 arkipäivää aikaisemmalta ajalta. Edellä 21 :n 3 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla on oikeus yhteensä kuudelta arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä äitiysrahakaudella. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin 22 :n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen. Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan vanhempainrahaa 21 :n 4 momentissa tarkoitetulle vakuutetulle tai hänen puolisolleen jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 180 arkipäivältä. Kun ottolapseksi on samanaikaisesti otettu yhtä useampi lapsi, vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta kohti. Edellä 21 :n 4 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla on oikeus yhteensä kuudelta arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan vanhempainrahakaudella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja sitä sovelletaan, jos raskaus on keskeytynyt tai lapsi on otettu hoitoon lain voimaantulon jälkeen.
3515 N:o 1211 Laki kuntoutusrahalain 31 :n poikkeuksellisesta soveltamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Sen estämättä, mitä kuntoutusrahalain (611/91) 31 :ssä säädetään kuntoutusrahaan vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta, indeksitarkistusta ei tehdä vuonna 1997 kuntoutusrahalain 14 :n 3 momentissa tarkoitetun kuntoutusrahan vähimmäismäärän osalta. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa vuoden 1997 loppuun. HE 172/1996 StVM 33/1996 EV 212/1996
3516 N:o 1212 Laki työntekijäin työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Jos laissa tai asetuksessa säädetään tai valtioneuvoston päätöksellä määrätään, että päivärahan tai sitä vastaavan etuuden määrässä on otettava huomioon henkilön työ- tai virkasuhteessa saadut työtulot, on näistä työtuloista tai maksettavasta etuudesta vuonna 1997 vähennettävä 4,5 prosenttia. 2 Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta antaa asianomainen ministeriö. 3 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. HE 172/1996 StVM 33/1996 EV 212/1996
3517 N:o 1213 Laki sairausvakuutuslain 5 ja 5 b :n väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 b, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1989 ja 30 päivänä joulukuuta 1991 annetuilla laeilla (1255/89 ja 1714/91), sekä lisätään väliaikaisesti 5 :ään siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1991 annetulla lailla kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti seuraavasti: 5 Mitä 1 momentissa säädetään sairaanhoidon korvaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassairauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito tai sädehoidon tai sytostaattihoidon takia tarpeellinen hammashoito. Hammashuollon korvaamisesta sairaanhoitona säädetään 5 b :ssä. 5b Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä 5 :n 2 momentissa säädetään, vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille: 1) hammaslääkärin suorittama järjestelmällisen hammashuollon periaatteita noudattava suun ja hampaiden tutkimus ja hoito, lukuun ottamatta oikomishoitoa sekä proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknisiä kustannuksia; 2) hammaslääkärin määräämät 5 :n 1 momentissa tarkoitetussa laitoksessa suoritetut laboratorio- ja röntgentutkimukset; 3) hammaslääkärin määräämät lääkkeet; ja 4) hammaslääkärin, asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön tai vakuutetun 1 3 kohdassa tarkoitettuun hammashuoltoon liittyvät matkakustannukset. Vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneille vakuutetuille korvataan hammaslääkärin suorittama suun ja hampaiden tutkimus ja ennalta ehkäisevä hoito enintään joka kolmas kalenterivuosi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä tässä laissa muutoin on säädetty sairaanhoidon korvaamisesta, noudatetaan soveltuvin osin, jollei jäljempänä toisin säädetä, myös 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hammashuoltoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- HE 173/1996 StVM 34/1996 EV 213/1996
3518 N:o 1213 kuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999. Lain 5 b :n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. Asetuksella voidaan säätää tarkemmin oikeudesta saada 5 b :n 2 momentin nojalla korvausta vuonna 1997.
3519 N:o 1214 Asetus kansaneläkeasetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä kumotaan 7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 23 a, 40, 42 44, 48 a ja 49, 51 :n 2 momentti sekä 52 ja 60, sellaisina kuin niistä ovat 23 a asetuksessa 494/1988, 40 asetuksessa 639/1979, 43 ja 44 asetuksessa 94/1962, 48 a asetuksessa 1597/1993, 49 asetuksessa 885/1982, 51 :n 2 momentti asetuksessa 654/1974 ja 52 mainituissa asetuksissa 654/1974 ja 1597/1993, sekä muutetaan 46, 48 :n 4 kohta, 51 :n 1 momentti, 53 a :n 3 kohta, 53 b :n 1 momentti, 54 :n 1, 2 ja 5 momentti ja 64, sellaisina kuin ne ovat 46 ja 48 :n 4 kohta asetuksessa 1405/1994, 51 :n 1 momentti ja 54 :n 1 momentti mainitussa asetuksessa 885/1982, 53 a :n 3 kohta asetuksessa 110/1985, 53 b :n 1 momentti mainitussa asetuksessa 1405/1994, 54 :n 2 ja 5 momentti mainitussa asetuksessa 494/1988 ja 64 asetuksessa 859/1989, seuraavasti: 46 Kansaneläkelain 30 a :n 6 momentissa tarkoitettuja korvauksia ovat lakisääteiseen etuuteen liittyvät haittalisät, avuttomuuslisät sekä näitä vastaavat aikaisempien lakien mukaiset korvaukset ja ulkomailta maksettavat etuudet, ei kuitenkaan yhdellä kertaa maksetut tai pääomaksi vaihdetut korvaukset. 48 Kansaneläkehakemuksessa on selvitettävä: 4) vuositulon määräämistä varten tarpeelliset tiedot. 51 Sen lisäksi, mitä 48 ja 50 :ssä säädetään, eläkkeenhakija on velvollinen antamaan eläkelaitokselle muutkin hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjajäljennökset. 53a Työttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon: 3) kieltäytymisestään vastaanottamasta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa kansaneläkelain 22 c :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vähintään kuukauden jatkuvaa työtä. 53b Ulkomailla asuva eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon:
3520 N:o 1214 1) kansalaisuutensa vaihtumisesta; ja 2) asuinmaansa ja osoitteensa muuttumisesta. 54 Kansaneläkkeen saajan on ilmoitettava eläkelaitoksen paikallistoimistoon avioliiton solmimisesta, aviopuolison kuolemasta ja avioliiton purkautumisesta sekä eläkkeeseen vaikuttavassa vuositulossa tapahtuneesta muutoksesta. Kansaneläkkeen ja hoitotuen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon laitoshoitoon joutumisestaan. Hoitotuen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon terveydentilansa ja toimintakykynsä olennaisesta parantumisesta sekä avuntarpeessaan tai erityiskustannuksissaan tapahtuneesta merkittävästä vähenemisestä. Samoin hoitotuen saaja on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelain 30 a :n 1 momentissa tarkoitetun eläkkeen lakkaamisesta. 64 Eläkkeensaajalle, jonka eläke maksetaan kansaneläkelain 43 :n perusteella kunnalle, kuntayhtymälle tai hoitolaitokselle hoidon ajalta hoitomaksun korvaamista varten, on jätettävä henkilökohtaiseen käyttöön varoja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa (912/1992) säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3521 N:o 1215 Asetus sairausvakuutusasetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä kumotaan 1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 15 ja 25, sellaisena kuin niistä on 15 asetuksissa 717/1991 ja 1624/1993, sekä muutetaan 3, 9 :n 2 momentti, 10 :n 1 ja 2 momentti, 14 :n 1, 2, 4 ja 6 momentti, 17 :n 2 momentti, 18 :n 2 ja 5 momentti, 21 :n 1 ja 3 momentti, 34 :n 2 momentti, 39 :n 1 ja 2 momentti, 44, 44 a :n 1 momentti sekä 49 ja 50, sellaisina kuin niistä ovat 3 asetuksessa 835/1985, 9 :n 2 momentti asetuksessa 650/1994, 10 :n 1 ja 2 momentti ja 44 a :n 1 momentti asetuksessa 1511/1995, 14 :n 1 ja 6 momentti ja 18 :n 2 ja 5 momentti mainitussa asetuksessa 717/1991, 14 :n 4 momentti asetuksessa 1325/1990 ja 21 :n 1 ja 3 momentti asetuksessa 630/1973, seuraavasti: 3 Vakuutetun on osoitettava sairausvakuutuslain 9 :ssä tarkoitettu sairaus ja lääkkeen tai kliinisen ravintovalmisteen tarve sairaalatutkimukseen perustuvalla tai erikoislääkärin tai potilasta pitkäaikaisesti hoitavan muun lääkärin antamalla todistuksella. Jos tällainen todistus ei ole hankaluudetta saatavissa, paikallistoimisto voi hyväksyä muunkin lääkärin antaman, perusteelliseen tutkimukseen perustuvan todistuksen. 9 Paikallistoimiston on, jos sairausvakuutuslain 17 :stä ei muuta johdu, vahvistettava päivärahan määrä 8 :ssä tarkoitetun työtulon mukaan. 10 Jos vakuutettu haluaa saada päivärahan verotuksessa todettujen työtulojen edellyttämää määrää suurempana, hänen on esitettävä paikallistoimistolle työtulojaan koskeva selvitys kuudelta sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden alkamista edeltäneeltä viimeiseltä kuukaudelta, jona aikana hän on ollut Suomessa vakuutettuna sairausvakuutuslain mukaan. Vakuutetulla, joka lain mukaan on kirjanpitovelvollinen tai joka verotusta varten on velvollinen pitämään kirjaa tuloistaan ja menoistaan, on oikeus esittää mainittu selvitys siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys on alkanut, tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Milloin vakuutetulla ammatin vaihtumisen vuoksi tai muusta sen kaltaisesta syystä on ollut työtuloja vain osalta edellä tarkoitettua aikaa, mutta sanottujen työtulojen on kuitenkin katsottava olleen jatkuvia, tai tilikausi, jolta edellä tarkoitettu selvitys on esitettävä, on ollut vuotta lyhyempi tai pitempi, paikallistoimiston on arvioitava, huomioon ottaen ajan, johon tulot ovat kohdistuneet, mitä on pidettävä vakuutetun työtuloina kuudelta kuukaudelta. Jos luotettavasti selvitetyksi katsottava työtulo, sen jälkeen kun kuuden kuukauden tulo on kerrottu kahdella, on 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todet- 2 460301A/164
3522 N:o 1215 tu sairausvakuutuslain 76 :n 1 momentin mukaisesti tarkistettu työtulojen määrä, on tämä tulo pantava päivärahan määräämisen perusteeksi. Jos vakuutettu sairausvakuutuslain 17 :n 2 momentissa mainituilla perusteilla haluaa saada päivärahan verotuksessa todettujen tai 1 momentissa mainitulla tavalla määrättyjen tulojen edellyttämää määrää suurempana, hänen on esitettävä paikallistoimistolle työtulojaan koskeva selvitys työkyvyttömyyden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana hän on ollut työssä kuusi kuukautta. Jos luotettavasti selvitetyksi katsottava tulo kerrottuna kahdella on 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu sairausvakuutuslain 76 :n 1 momentin mukaisesti tarkistettu työtulojen määrä, on tämä tulo pantava päivärahan määräämisen perusteeksi. 14 Vakuutetun on haettava sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia kirjallisesti paikallistoimistosta. Etuutta hakiessaan vakuutetun on vaadittaessa esitettävä sairausvakuutuskorttinsa. Hakiessaan korvausta sairaanhoidosta taikka raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuutetun on esitettävä: 1) luotettava selvitys kustannuksista; 2) tarpeellinen selvitys sairaudesta, raskaudesta tai synnytyksestä; sekä 3) paikallistoimiston tarpeelliseksi katsoma muu selvitys. Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamiseksi vakuutetun on lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksella osoitettava, että raskaus on kestänyt vähintään sairausvakuutuslain 21 :n 2 momentissa säädetyn ajan. Vanhempainrahan maksamisen edellytyksenä lapsen äidille tai isälle taikka isyysrahan maksamisen edellytyksenä isälle vanhempainrahakaudella on, että paikallistoimistoon on toimitettu todistus sairausvakuutuslain 30 :ssä tarkoitetusta jälkitarkastuksesta. Erityishoitorahan saamiseksi vakuutetun on esitettävä paikallistoimiston tarpeelliseksi katsoma selvitys. Haettaessa korvausta sairausvakuutuslain 4 a :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta ansion menetyksestä on esitettävä: 1) terveyslautakunnan tai lääninoikeuden päätös työstä poissaolosta tai eristämisestä; 2) työnantajan ilmoitus tai muu luotettava selvitys palkan määrästä tai muusta 12 a :ssä tarkoitetusta työtulosta; ja 3) paikallistoimiston tarvitsema muu selvitys. 17 Vakuutetun, jolle on myönnetty päiväraha, tulee saadakseen edelleen päivärahaa esittää kultakin maksukaudelta kansaneläkelaitoksen vahvistamalle lomakkeelle kirjoitettu ilmoitus tai muu selvitys siitä, onko hän ollut sinä maksukautena poissa työstä sekä, jos paikallistoimisto niin määrää, uusi lääkärintodistus työkyvyttömyydestään. Jos vakuutetun työkyvyttömyys on ilmeinen, paikallistoimiston ei tarvitse vaatia mainittuja selvityksiä. 18 Vakuutetun, jolle on myönnetty erityisäitiysraha, tulee saadakseen sitä edelleen esittää kultakin maksukaudelta kansaneläkelaitoksen vahvistamalle lomakkeelle kirjoitettu ilmoitus tai muu selvitys siitä, onko hän ollut sinä maksukautena poissa työstä. Jos vakuutetun oikeus erityisäitiysrahaan on ilmeinen, paikallistoimiston ei tarvitse vaatia mainittuja selvityksiä. Jos vakuutettu ryhtyy erityisäitiysraha- tai vanhempainrahakaudella ansio- tai muuhun kodin ulkopuolella suoritettavaan työhön, hänen on ilmoitettava tästä paikallistoimistoon hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä. Samoin ilmoitus on tehtävä, jos vanhempainraha maksetaan molempien vanhempien työssäoloajalta isälle. Vakuutetun on ilmoitettava välittömästi myös muista erityisäitiysrahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan maksamiseen vaikuttavista muutoksista. Paikallistoimisto voi myös määrätä vakuutetun esittämään näistä selvityksen. 21 Jos vakuutettu on määrätty sairausvakuu-
N:o 1215 3523 tuslain 31 :n 1 momentin mukaisesti tutkimukseen, on hänellä oikeus saada korvaus tutkimuksesta aiheutuneista kustannuksista sekä matkakustannusten korvausta, päivärahaa, yömatkarahaa ja majoittumiskorvausta sen mukaan kuin kansaneläkelaitos määrää. Jos vakuutettu välttämättä on tarvinnut saattajan, korvataan hänelle matkasta aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin vakuutetulle. Paikallistoimiston on ennen 1 momentissa mainitun määräyksen antamista kuultava asiassa asianomaista asiantuntijalääkäriä. 34 Sosiaalivakuutuslautakunnan kokouksista pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä: 1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; 2) kokouksessa saapuvilla olleet jäsenet; 3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä 4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat. 39 Oikean ja yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi kansaneläkelaitoksen tulee antaa yleisiä neuvoja ja ohjeita paikallistoimistoille sairausvakuutuslain mukaisten asioiden ratkaisemista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee valvoa alue- ja paikallistoimistojen toimintaa sekä suorittaa niissä tarkastuksia. 44 Sosiaalivakuutuslautakunnan puheenjohtajan ja jäsenen tulee ennen toimeen ryhtymistään vannoa yleisessä alioikeudessa säädetty virka- ja tuomarinvala sekä työpaikkakassan hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen säädetty virkavala, jollei hän ole sellaista valaa aikaisemmin vannonut. 44a Paikallistoimiston tulee toimittaa sairausvakuutuslain 27 :n 4 momentissa tarkoitettu ilmoitus muun korvauksen myöntäjälle eläketurvakeskuksen välityksellä välittömästi sen jälkeen, kun sanotussa momentissa säädetty 150 suorituspäivää on täyttynyt. Samalla tulee paikallistoimiston tiedottaa vakuutetulle annetusta ilmoituksesta sekä kuntoutusmahdollisuuksista ja muun korvauksen hakemisesta. 49 Jos paikallistoimisto on päättänyt sairausvakuutuslain 68 :n 2 tai 4 momentin nojalla hankittavaksi selvitystä sairaalalta tai muulta sairaanhoitolaitokselta taikka lääkäriltä, tulee selvityksen hankkimisen tapahtua aluetoimiston välityksellä. 50 Mitä tässä asetuksessa säädetään kansaneläkelaitoksesta ja sen paikallistoimistosta, on soveltuvin osin voimassa myös työpaikkakassasta ja sen hallituksesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3524 N:o 1216 Asetus rintamasotilaseläkeasetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä kumotaan 18 päivänä maaliskuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkeasetuksen (271/1977) 3 :n 1 momentti ja 5 a, sellaisina kuin ne ovat, 3 :n 1 momentti asetuksessa 427/1982 ja 5 a asetuksessa 643/1979, sekä muutetaan 5, sellaisena kuin se on asetuksessa 681/1986, seuraavasti: 5 Rintamasotilaseläkelain mukaisten etuuksien maksamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kansaneläkeasetuksen 6 luvussa kansaneläkkeen maksamisesta säädetään. Kansaneläkkeensaajalle rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä maksetaan kansaneläkkeen yhteydessä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3525 N:o 1217 Asetus ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä muutetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetun asetuksen (241/1989) 2 :n 1 momentti, 5 :n 2 momentti ja 6 :n 1 momentti seuraavasti: 2 Mitä kansaneläkeasetuksen (594/1956) 5 luvussa säädetään, on soveltuvin osin voimassa: 1) rintamalisän hakemisesta; sekä 2) hakijan velvollisuudesta antaa hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellisia tietoja. 5 Rintamalisän maksaminen lakkaa sen kuukauden alusta, josta henkilölle syntyy oikeus rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaiseen rintamalisään, ja rintamalisän saajan kuoltua kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. 6 Rintamalisää koskevan asian ratkaisemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kansaneläkeasetuksen 10 :ssä säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3526 N:o 1218 Asetus eläkkeensaajien asumistukiasetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä kumotaan 27 päivänä heinäkuuta 1979 annetun eläkkeensaajien asumistukiasetuksen (642/1979) 7 ja muutetaan 8 seuraavasti: 8 Kansaneläkelaitoksen asumistukea koskevan toimituskirjan allekirjoittamisesta on voimassa, mitä kansaneläkelaitoksen toimituskirjan allekirjoittamisesta kansaneläkeasetuksen 14 :n 2 momentissa säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3527 N:o 1219 Asetus perhe-eläkeasetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun perhe-eläkeasetuksen (449/1969) 3 a, sellaisena kuin se on asetuksessa 640/1979, sekä muutetaan 2, sellaisena kuin se on asetuksessa 539/1990, seuraavasti: 2 Leskeneläkkeen täydennysmäärää koskevassa hakemuksessa on selvitettävä ansio- ja muut tulot sekä omaisuus. Lapseneläkkeen täydennysmäärää koskevassa hakemuksessa on esitettävä täydennysmäärän laskemista varten tarvittavat tiedot. Lapseneläkkeen täydennysmäärä voidaan tarkistaa hakemuksetta sen jälkeen, kun eläkkeensaajalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Leskeneläkettä saavan lesken on ilmoitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon avioliiton solmimisesta. Leskeneläkkeen täydennysmäärän saajan on lisäksi ilmoitettava taloudellisessa asemassaan tapahtuneesta muutoksesta. Lesken tai muun lasta huoltavan henkilön on ilmoitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon lapseneläkettä saavan lapsen antamisesta ottolapseksi tai lapsen huollon siirtymisestä toiselle henkilölle. Lapsen tai hänen huoltajansa on myös tehtävä ilmoitus, kun perhe-eläkelain (38/1969) 8 :n 1 momentissa tai 20 :n 1 momentissa tarkoitettu opiskelu tai ammatillinen koulutus päättyy. Lapsen tai hänen huoltajansa on lisäksi ilmoitettava lapseneläkkeen täydennysmäärään vaikuttavassa vuositulossa tapahtuneesta muutoksesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3528 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1220 Asetus Suomen Akatemiasta annetun asetuksen 7 luvun kumoamisesta Opetusministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan Suomen Akatemiasta 30 päivänä syyskuuta 1994 annetun asetuksen (856/1994) 7 luku. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn varttuneen tieteenharjoittajan apurahaan sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen N:o 1210 1220, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996