Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 3/2014 Omatoiminen metsänhoito kannattaa Kari Wuolijoki: Uusi metsälaki tarjoaa lisää mahdollisuuksia metsänomistajalle www.keitelegroup.fi
Johtaja Mikko Kylävainio Jalostus antaa uusia mahdollisuuksia Keiteleen asiakaslähtöiseen toimintatapaan Suomessa tuotetaan tänä vuonna 11 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, josta noin kaksi kolmasosaa menee vientiin. Jalostettujen puutuotteiden osuus Suomen sahatavaran viennistä on tällä hetkellä vain 10 15 prosenttia, lisäksi kotimarkkinamme on verrattain pieni. Näyttää kuitenkin siltä, että jalostettujen puutuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti nopeammin kuin perinteisen sahatavaran kulutus. Myös kotimaan markkinoilla puukerrostalojen rakentaminen lisääntyy vahvasti, mikä enteilee puutuotteiden kysynnän myönteistä kehitystä. Puu on erittäin kilpailukykyinen ja ekologinen rakennusmateriaali kaikkeen rakentamiseen. Keitele Wood Products Oy jalostaa suomalaista puuta liimapuuksi ja höylätyiksi puutuotteiksi. Jalostaminen on ollut luontainen jatko asiakaslähtöiselle sahaustoiminnallemme. Keitele Groupin tavoitteena on jalostaa puolet valmistamastaan sahatavarasta puutuotteiksi. Jos koko Suomen sahateollisuus pyrkisi samaan, maastamme voitaisiin toimittaa vuosittain noin kolme miljoonaa kuutiota enemmän jalostettuja puutuotteita. Tämä kasvattaisi alan vientituloja jopa 500 miljoonaa euroa vuosittain ja synnyttäisi jopa 10 000 uutta työpaikkaa puutuoteteollisuuteen. Puun jalostaminen asiakkaan tarpeiden mukaan alkaa jo hakkuutyömaalla, jossa jalostuksen tarpeet otetaan huomioon ja tukit katkotaan asiakkaiden tilausten mukaan. Tämä on myös metsänomistajan etu, sillä puutuotteiksi jalostaminen tekee mahdolliseksi myös perinteistä tukkipuuta lyhyemmän ja pienemmän puun käytön Keiteleen sahalaitoksilla ja auttaa ylläpitämään tasaista puunkäyttöä. Jalostamalla sahatavarasta puutuotteita voidaan asiakkaille tarjota ratkaisuja, jotka antavat heille parhaan mahdollisen taloudellisen lopputuloksen ja puulle mahdollisesti kokonaan uusia käyttökohteita. Jalosteiden kompakti muoto ja koko avaavat ovia sellaisillekin vientimarkkinoille, jonne perussahatavaraa ei kannata korkeiden rahtikustannusten takia viedä. Keiteleen jalostetuista puutuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin. Toimitamme liimapuuta ja höylätavaraa paljon esimerkiksi alan kilpailuimmille markkinoille Japaniin, jossa tuotteiden kilpailukyky ja laatu on oltava joka suhteessa kunnossa. Japanissa on pitkät puurakentamisen perinteet ja se on eräs maailman suurimmista puurunkoisten omakotitalojen markkinoista. Keitele Groupin viimeisin suuri jalostusinvestointi on huippumodernin puutuotetehtaan rakentaminen Lappi Timber Oy:n sahan välittömään yhteyteen Kemijärvelle. Sahan tuotantoprosessiin saumattomasti yhteen liitetty puutuotetehdas antaa mahdollisuuksia laajentaa jalostettujen tuotteidemme tuotevalikoimaa ja lisää merkittävästi pohjoisen Suomen sahaus- ja jatkojalostuskapasiteettia. Kauaskantoisella investoinnilla on myönteinen vaikutus alueen työllisyyteen ja puukauppaan. n Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Grano, 2014 Kannen kuva: Hannu Miettinen. Jalostettuja tuotteita ja uusia innovaatioita... 2 3 Neljännesvuosisata toimivaa yhteistyötä...4 Varmaa ja pitkäaikaista puukauppaa...5 8 Esittelyssä Kemijärven tiimi...10 Tuottavaa puukauppaa tehokkaalla toiminnalla... 11 12 Höyläämön monitoimimies...13 Omatoiminen metsänhoito kannattaa... 14 15 Metsä tuottaa terveyttä... 16 17 Keitele Forestin hankinta-alueet...18 19 Metsäala vahvistuu Jalostettuja tuotteita ja uusia innovaatioita Metsäteollisuuden trendejä tällä hetkellä ovat vahvan perusmetsäteollisuuden sahatavara mukaan lukien osuus, tuotteiden korkea jalostusaste uusine biotaloustuotteineen sekä biopolttoaineiden käytön kasvu. Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) tukee metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista. Metsäala on Suomen taloudelle erittäin keskeinen, sillä metsä on nyt ja jatkossakin meille tärkeämpi raaka-aineen ja tuotannon lähde kuin millekään muulle Euroopan maalle. Koko metsäklusterissa on lähes 200 000 työpaikkaa. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on noin 20 miljardia euroa vuodessa ja sen tuotteiden osuus on noin viidennes koko tavaraviennin arvosta. Ala tuottaa myös noin 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Suomen metsien vuotuinen kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota. Tästä vain vä- Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo johti Team Finlandin vienninedistämismatkaa Shanghain kansainvälisillä Furniture China 2014 -messuilla. Kuva: Kari Perttilä 2 3
hän yli puolet jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Metsäalan toimintaa tehostetaankin ja uudistetaan nyt samanaikaisesti. Perinteisen metsäalan rinnalle kehitetään myös uutta metsäbiotaloutta. Hyvinä peruskivinä ovat suomalainen metsäosaaminen ja kehittynyt tuotanto, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Reima Sutinen sanoo. Uusia ideoita ja vientiponnisteluja Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) edistää osaltaan metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista. MSO lisää tavoitteidensa mukaisesti puurakentamista, puun käyttöä, alan vientiä sekä uutta biotalouden liiketoimintaa. Ohjelmakausi jatkuu syyskuun loppuun 2015 saakka. Kansainvälistymiseen tähtäävässä Team Finland -ohjelmassa ovat sahateollisuuden viennin kehittäjinä työ ja elinkeinoministeriön lisäksi Finpro ja Suomen Sahat. Tavoitteena on kartoittaa ja saada alan uusia markkinoita ja siten kasvattaa vientiä. Muun muassa Kiinaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Team Finland esimerkiksi järjesti viime syyskuussa vienninedistämismatkan Shanghaihin kansainvälisille Furniture China 2014 -messuille. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon johtamaan suomalaisdelegaatioon kuului 12 alan järjestön ja yritysten edustajaa. saalta taas esimerkiksi Kiinassa ja Egyptissä kysyntää on. Suomalaiset sahatavaran viejät ovat panostaneet Kiinan markkinoille. Suomalaisen ja myös ruotsalaisen sahatavaran etuna siellä on parempi laatu moniin muihin toimittajiin verrattuna. Perinteistä sahatavaraa menee nyt kaupaksi kohtalaisen hyvin, samoin liimapuuta esimerkiksi Japaniin. Venäjän tilanne ei ole suoranaisesti vai- Kuva: Kari Perttilä Tuotepäällikkö Pekka Väätäinen esitteli Keitele Forestin näkemyksiä Shanghain messuilla. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Reima Sutinen korostaa, että suomalainen laatu ja jalostusasteen kasvattaminen ovat sahatavaran valmistajien valtteja vientimarkkinoilla. Puurakentamiseen uutta puhtia Suomalaiset sahat valmistavat ja markkinoivat korkealaatuista sahatavaraa maailmanlaajuisesti, ja sahojen tuotannosta menee kaksi kolmasosaa vientiin. Sahatavara tuotti Suomelle 1,4 miljardia euroa nettovientituloja vuonna 2013. Rakentamisvauhti on monissa maissa esimerkiksi Keski-Euroopassa vähentynyt, toikuttanut alan näkymiin. Sutinen muistuttaa, että puun käyttö myös kerrostalojen rakentamisessa on kasvussa. Vuonna 2015 asuinkerrostalojen rakentamisessa puutalojen osuus markkinoista on jo kymmenen prosenttia. Myös puusiltojen rakentaminen lisääntyy, ja siinä erityisesti liimapuun osuus on merkittävä. Biotalous kasvaa kohisten Puuta käytetään yhä enemmän erilaisten tuotteiden raaka-aineena. Esimerkiksi viskoosin kysyntä kasvaa ja tekstiilikuituja saadaan puusta. Suomi on Euroopan kärkijoukoissa metsäbiotalouden kehittäjänä, ja sahateollisuudella on merkittävä osuus tässä kehitystyössä. Kovana kilpailijana meillä on tälläkin alalla Ruotsi. Paperiteollisuuden viime vuosien alasajo Suomessa on tietenkin synkistänyt niin alan toimijoiden kuin perinteisten teollisuuspaikkakuntien päättäjien ja veronmaksajien mieliä laajemminkin. Valoakin pimeyteen on toisaalta välkähtänyt: Jo pelkkä uutisointi Äänekoskelle ja Lappeenrantaan tulevista uusista tehdasinvestoinneista on nostanut koko toimialan henkeä. Kun nuo hankkeet ovat toiminnassa, niiden tulokset ja heijastusvaikutukset ovat suuret, Sutinen huomauttaa. n Neljännesvuosisata toimivaa yhteistyötä Pertti Murtorinne on tehnyt puukauppaa Keitele Forestin kanssa jo 25 vuoden ajan. Metsänomistaja on tyytyväinen hyvin sujuneeseen ja tuottoisaan yhteistyöhön. Pertti Murtorinteen yhdessä poikansa kanssa omistamaan maatilaan Kiuruveden Rytkyn kylässä kuuluu noin 95 hehtaaria metsää ja 36 hehtaaria peltomaata. Tilalla kasvatetaan viljaa ja kuivaheinää. Metsä on tilalle merkittävä tulonlähde. Suurin osa metsästä on vanhoja perintömetsiä, mutta 25 30 hehtaaria on ostettu myöhemmin, Murtorinne esittelee. Metsätöitä ja luontoelämää Murtorinteen metsät ovat metsätalouteen hyvin sopivia mustikkatyypin metsiä, jotka tuottavat pääasiassa kuusitukkia. Metsästä on taimikkoa tällä hetkellä 15 20 hehtaaria. Raivauksista syntyvää puuta käytetään tilalla polttopuuna. Harvennukset ja taimikonhoidot olen tehnyt pääasiassa itse, samoin istutukset ovat omaa työtä. Maanmuokkauksen ostan alan yrittäjältä, kertoo Murtorinne, joka itse on suorittanut myös metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Keitele Forestin katkontamenetelmillä tukkipuun saanto on hyvä. Metsänomistajan huolena ovat sivuteiden huono kunto sekä syyskelirikkojen lisääntyminen. Myös myrsky- ja hyönteistuhojen vaara tuntuu vuosien kuluessa kasvaneen. Murtorinteen mukaan runkohinnoittelun yleistyminen olisi myyjän kannalta hyvä ja selkeä asia, ja ostaja saisi katkoa rungon parhaalla katsomallaan tavallaan. Myös energiapuukaupan selkeä kehittäminen olisi nyt tärkeää, se hyödyttäisi monia tahoja. Murtorinne harrastaa metsätöiden lisäksi muutenkin liikkumista luonnossa. Marjastus sekä vaellukset Lapissa kuuluvat säännöllisesti hänen harrastusohjelmaansa. Tehokkuus tuo tulosta Kiinnostusta on myös ostaa lisää metsää, jos palsta on sopivalla etäisyydellä ja hinta on asiallinen. Tällä hetkellä vaikutelma on se, että metsämaan hinta on melko korkealla. Murtorinne on tehnyt puukauppaa Keitele Forestin kanssa noin 25 vuotta, ja toki muitakin yhteistyökumppaneita on matkan varrella ollut. Keitele Forestin katkontamenetelmillä tukkipuun saanto on hyvä. Pidän tärkeänä, että metsäkoneenkuljettajat ovat ammattitaitoisia, mikä ovat metsänomistajan kannalta merkittävä asia. Myös tukin hinta on pitänyt hieman paremmin pintansa kuin kuitupuun hinta, Murtorinne korostaa. n 4
Vuoden 2014 alusta voimaan tullut uusi metsälaki tarjoaa lisää mahdollisuuksia metsänomistajalle. metsäpäällikkö Kari Wuolijoki Varmaa ja pitkäaikaista puukauppaa Keitele Forest Oy:n puukaupan tavoitteena ovat pitkäaikaiset ja kestävät asiakassuhteet. Käytössä on metsänomistajan kannalta edulliset, lyhyet tukkien katkontapituudet ja läpimitat. Puuraaka-aine käytetään erittäin tarkasti, joten metsänomistaja saa yhteistyön tuloksena hyvän puukauppatilin. Vuonna 2015 yhtiön puunostot kasvavat selvästi. Keitele Forest Oy ostaa ensisijaisesti tukkivaltaisia leimikoita. Päätehakkuut ja varttuneiden kasvatusmetsien harvennushakkuut ovat yhtiölle tärkeitä ostokohteita, sillä niistä saadaan yhtiön sahojen tarvitsemaa hyvälaatuista tukkipuuta. Tukkipuun ja kuitupuun kantohintojen ero on vain kasvanut viime vuosina, joten metsänkasvatuksessa kannattaa keskittyä tukkipuun tuottamiseen. Metsänomistajan kannattaa tehdä harvennushakkuut ajoissa, jotta metsästä saadaan paras tukkipuutuotos. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut uusi metsälaki tarjoaa lisää mahdollisuuksia metsänomistajalle. Varttuneiden kasvatusmetsien harvennushakkuissa suosittelemme metsänomistajille yläharvennusta, mikä oikein toteutettuna lisää tukkipuun tuotosta koko kiertoajan mittaan ja parantaa metsätalouden kannattavuutta, Keitele Forest Oy:n metsäpäällikkö Kari Wuolijoki sanoo. Myös metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu. Monet metsänhoitoyhdistykset ovat tulossa puunkorjuuseen ja puutava- Metsänomistajan kannattaa tehdä harvennushakkuut ajoissa ja keskittyä tukkipuun kasvattamiseen, Kari Wuolijoki kannustaa. 6 7
Pystymme jalostamaan puuta erittäin tehokkaasti ja hyödyntämään tukkipuun luontaiset laatuominaisuudet. ratoimituksiin ryminällä mukaan turvatakseen yhdistyksen rahoituspohjaa. Keitele Forestin puunhankinnan selkäranka on joka tapauksessa pystykaupat ja yhteistyö metsänomistajien kanssa. Wuolijoki muistuttaa, että Keitele Forest Oy palvelee metsänomistajaa tarvittaessa myös metsänhoidon ja metsäpalveluiden osalta. Tukki tarkasti talteen Keitele Forest Oy haluaa olla entistä aktiivisempi puunostaja. Tavoitteena ovat pitkäaikaiset ja kestävät asiakassuhteet. Se mikä luvataan, myös pidetään Toimintamme ja toimialueemme ovat merkittävästi laajenemassa. Meillä on tämän vuoksi tullut kaksi keskeistä haastetta lisää: Miten tavoitamme metsänomistajat uudella toimialueellamme? Miten saada metsänomistajat vakuuttuneiksi siitä, että tukkipuun katkontamme on todellinen, rahanarvoinen etu? Pystymme jalostamaan puuta erittäin tehokkaasti ja hyödyntämään tukkipuun luontaiset laatuominaisuudet. Esimerkiksi Väli-Suomessa Keiteleen ja Alajärven sahojen hankinta-alueella kasvavat lujuusominaisuuksiltaan maamme parhaat puut. Pohjoisessa Kemijärvellä tehdään vastaavasti sellaisia lopputuotteita, joissa parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetään pohjoisen männyn tasalaatuisuus ja tiheäsyisyys, Wuolijoki esittelee. Metsänomistajan kannattaakin kiinnittää huomiota yksikköhinnan lisäksi myös puun katkonnassa käytettäviin pituus- ja läpimittaerittelyihin. Keitele Forest Oy:n katkonnassa on käytössä monipuoliset ja metsänomistajan kannalta edulliset tukkien pituudet ja läpimitat. Puukauppa sujunut hyvin Puukauppojen hintataso on ollut jo pitkään varsin vakaa. Puuta on tullut hyvin tarjolle, mistä voidaan kiittää metsänomistajia. Yhteistoiminta yhtiön ja puunmyyjien kesken tuntuukin sujuvan mutkattomasti Wuolijoen mukaan Keitele Forestin puunostot kasvavat selvästi vuonna 2015. Keiteleelle ostetaan yli 900 000 kuutiota, Kemijärven tehtaalle noin 300 000 ja Alajärvelle noin 250 000 kuutiota. Koko puumäärän lisäys tähän vuoteen on mäntyä. Yhtiön mäntytukin käyttö on vuosi vuodelta kasvanut. Kari Wuolijoki arvio, että trendi jatkuu samansuuntaisena myös tulevaisuudessa. Hyvälaatuinen mäntytukki on Suomen kilpailuvaltti. Metsänuudistamisessa on suosittu viime vuosikymmenet liikaa kuusta männyn kustannuksella. Korkeintaan puolet istutusmääristä saisi olla kuusta, kun määrä on ollut noin 90 prosenttia. Kuusta on istutettu liian karuillekin maille, mistä aiheutuu metsänomistajalle tuottotappioita. Piristystä pohjoiseen Keitele-ryhmään kuuluvan Lappi Timber Oy:n tulo Kemijärvelle on moniin vuosikymmeniin merkittävin metsäteollisuusinvestointi Lappiin. Sillä on huomattava vaikutus alueen metsätaloudelle: Puun kysyntä kasvaa, tukkien kuljetusmatkat lyhenevät ja metsätalouden kannattavuus paranee. Lisäksi Kemijärvellä sahataan myös sen kokoista puuta, jota monet yhtiöt hakkaavat kuitupuuksi. Investointi kokonaisuudessaan merkitsee alueen elinkeinoelämälle vuosittain 50 miljoonan euron lisätuloja. Toivomme, että Lapin metsänomistajat tarjoavat puuta myyntiin ja ottavat yhteistyön Lappi Timberin ja Keitele Forestin kanssa sydämenasiakseen, Wuolijoki sanoo. Wuolijoki kertoo, että Lapin metsät on uudistettu ja hyvin hoidettu. Nuoria, täystiheitä kasvavia männiköitä on paljon. Metsät ovat hyvää vauhtia järeytymässä ja kasvusta suuri osa on tukkipuuta. Lapin metsissä hakkuumahdollisuudet ovat merkittävästi lisääntymässä, joten metsänomistajienkin kannalta Lappi Timberin saha ja kasvava tukkipuun kysyntä on tervetullutta. Itselleni oli yllätys, miten hyvin nuoret ja keski-ikäiset männiköt pohjoisessa kasvavat. Siellä metsien sopiva ensiharvennusikä on 35 vuotta, kun se esimerkiksi Keski-Suomessa on 30 vuotta. Metsää hoitamalla ja harventamalla tukkipuutuotos on Lapissakin merkittävästi isompi kuin mitä se on aikoinaan luonnonmetsissä luontaisesti ollut. n Kari Wuolijoki liikkuu luonnossa mielellään myös vapaa-aikanaan, harrastaa metsästystä ja hoitaa monipuolisesti omia metsiään. 8 9
KEMIJÄRVEN TIIMI Pohjoisen puukaupan voimamiehet Teemu Pohjolan alueeseen kuuluvat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski ja osa Sallan kunnasta. Alue on tuttu entuudestaan, koska työskentelin aiemmin samoilla alueilla Lappipaneli Oy:n palveluksessa. Metsäalalla minulle on kertynyt yhteensä jo 35 työvuotta, Pohjola kertoo. Metsät ovat Pohjolan alueella mäntyvaltaisia ja sopivaa puuta on riittävästi. Maastot ovat varsin vaihtelevia ja osin haasteellisiakin puunkorjuun kannalta. Puukauppa kävi erityisen vilkkaana elo-syyskuussa, vuodenvaihde on hiljaisempaa ja sitten taas keväämmällä alkaa vauhti lisääntyä. Varmaa tuossa aluksi oli pientä myyntipatoutumaakin, mutta nyt kauppojen määrä on sekin huomioon ottaen hieman tasaantunut, Pohjola kuvailee. Pohjola kertoo, että Keitele Forestin suunnitelmat on Lapissa otettu vastaan myönteisesti, onhan uudella toimijalla iso aluetaloudellinen merkitys. Pohjolan perheeseen kuuluu vaimo sekä kaksi aikuista, Helsingissä asuvaa lasta. Pohjola harrastaa telemark-hiihtoa, kuntoliikuntaa, matkamoottoripyöräilyä, paritanssia sekä viehekalastusta. Tiet ja syyssäät huolettavat Myös hankintaesimies Petri Tolonen tekee puukauppa laajalla alueella. Rovaniemi, Kittilä ja Sodankylä sekä Ylitornion ja Pellon itäosat ovat miehen työreviiriä. Hankinta-alueen metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mikä on Hankintaesimiehet Antti Syrjälä (vas.), Teemu Pohjola ja Petri Tolonen vastaavat Lappi Timberin puunhankinnasta. hyvä, sillä Lappi Timberin saha käyttää pääsääntöisesti mäntytukkia raaka-aineena. Tarkalla apteerauksella sahapuu saadaan mahdollisimman hyvin talteen, Tolonen sanoo. Metsänomistajina Tolosen alueella on pääasiassa yksityishenkilöt. Joukkoon kuuluvat niin kaupunkilaisomistajat, tilanomistajat kuin kuolinpesät. Kaikki metsänomistajat ovat kiitelleet puunjalostusalan uuden toimijan tuloa pohjoiseen. Ounasjokivarresta kotoisin olevan Tolosen työuraan kuuluu 15 vuoden jakso puutavara-auton ajoa, joten sekin puoli metsätaloudesta ja metsänkorjuusta on tullut aikoinaan tutuksi. Myös hän on työskennellyt Lappipanelissa. Entistä tukkirekan kuljettajaa huolettaa koko valtakunnan metsätalousväen yhteinen pulma eli metsäautoteiden ja paikallisteiden huono kunto. Myös viime vuosien syyskelirikot laittavat pohtimaan, onko hankala kelitilanne jatkossa yhä yleisempi. Tolonen harrastaa juoksua, hiihtoa, kuntosalia sekä metsänhoitoa. Vaimo jää silloin omiin harrastuksiinsa, kun Tolonen ja hänen 15-vuotiaan poikansa lähtevät yhdessä metsälle tai ajelemaan moottorikelkalla. Metsien hoito tuottaa tulosta Kuusamossa asuva hankintaesimies Antti Syrjälä vastaa Keitele Forestin puukaupoista Posion, Ranuan ja Etelä-Sallan alueella. Koko Kemijärven tiimin alue on pääasiassa mäntymetsää, jossa säännöllisen hoidon ja harvennusten vaikutus näkyy hyvänä puunkasvuna hoitamattomiin metsiin verrattuna. Taimikoiden hoitoihin ja ensiharvennuksiin pitäisi vielä lisätä voimavaroja, Syrjälä kertoo. Uusi pohjoinen puunjalostustoimija on herättänyt ansaittua kiinnostusta metsänomistajissa ja muillakin tahoilla. Vastaanotto on ollut hyvä ja puukauppaa on tehty ihan mukavasti. Tällä alueella on monenlaisia metsänomistajia, kuten yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhteismetsiä ja yhteisöjä. Syrjälä harrastaa vapaa-aikanaan moottorikelkkailua, metsästystä ja kalastusta. Perheeseen kuuluvat vaimo, 15-vuotias tytär ja 13-vuotias poika. n Anja ja Pekka Kasurisen metsät ovat mäntyvoittoisia maita, ja aktiivinen metsänhoito tuottaa puuta hyvin. Tuottavaa puukauppaa tehokkaalla toiminnalla Lappi Metsänomistaja Pekka Kasurinen Sodankylästä on tyytyväinen Lappi Timberin tuloon pohjoisten puuvarojen jalostajaksi. Odotuksena hänellä on hyvä tukkipuusaanto, entistä tuottavampi puukauppa sekä mutkaton ja joustava yhteistyö. Ensimmäisestä puukaupasta on jo sovittu. Sodankylän Orajärven kylässä asuva Pekka Kasurinen omistaa yhdessä vaimonsa Anjan sekä veljensä Eljaksen ja hänen vaimonsa Aulin kanssa kiinteistöyhtymän, jolla on metsää lähes sata hehtaaria. Lisäksi kummallakin perheellä on omia metsämaita noin 200 hehtaaria. Kasuristen metsät ovat pääosin sukumaita ja lisäksi he ovat ostaneet metsää. Pekka Kasurinen on myös työn- Timberin tulo Kemijärvelle on kyllä ollut ehdottoman tervetullut uutinen. 10 11
Kun Monipuolinen työnkuva Varastoesimiehen nimikkeestä huolimatta työtä riittää monissa eri työpisteissä, mikä on mielestäni ihan hyvä asia. Työpäivä on välillä hyvinkin monipuolinen ja haastavakin, mutta se sopii minulle hyvin, Lemettinen kuvailee. Jatkojalostuksessa on neljä erilaista tuotantolinjaa sekä nippusaha-asema. Tuotantotavoitteena on höylälinjastossa jokaisen tuotantovuoron aikana 165 kuutiota valmista jalostettua höylätavaraa, kuten runkotavaraa, sisustuslautaa, paneelia ja ponttilautaa. Tuotannosta pääosa menee satamassa tehtävän kontituksen kautta vientimarkkinoille. Lemettisen työhön kuuluvat esimerkiksi tuotantosuunnitelman kohdentaminen eri tuotantoeriin ja toimituksiin sekä siihen sisältyvän kontituksen suunnittelu. Lemettinen varmistaa tuotantosuunnitelmassa olevan raaka-aineen saannin asiakassä puolesta metsämiehiä, sillä hän työskentelee metsätalousinsinöörinä metsänhoitoyhdistyksessä. Eljas on puolestaan hankintaesimiehenä Koskitukilla. hankintaesimiehetkin ovat vanhoja tuttuja, päätimme tehdä kaupat. tuslohkon osalta. Puumäärä on noin 300 kuutiota. Lappi Timberin aloittama sahaus- ja jalostustoiminta Kemijärvellä kiinnostaa meitä kovasti, ja kun hankintaesimiehetkin ovat vanhoja tuttuja, päätimme tehdä kaupat. On kiinnostavaa nähdä, miten kau- Myönteistä kehitystä Kasuristen yhtymä teki puukaupan Lappi Timberin kanssa muutaman hehtaarin uudisdottoman tervetullut uutinen. Myönteisiä talousvaikutuksia on varmasti metsänomistajien toiminnan lisäksi kuljetusyrityksille ja muillekin toimijoille oikeastaan koko maakunnalle. Kun kuulin Lappi Timberin suunnitelmista ensimmäisen kerran, itsekin hieman venytin tuota leimikon tekoaikataulua. Aktiivista metsänhoitoa Kasurinen kertoo tekevänsä metsänhoitotöitä aina itse, kun vain ehtii. Taimikkojen hoidon hän on kuitenkin yleensä antanut metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Lähitulevaisuuden tehtävinä on tiedossa yhtymän metsässä kymmenisen hehtaaria ja omassa metsässä 20 hehtaaria taimikonhoitoa. Kasurinen teki uusimman puukaupan pystykauppana, ja korjuun hoitaa Lappi Timberin urakoitsijan konemiehet. Toivon tietysti, että leimikoista saadaan mahdollisimman pat hoidetaan ja millaista tavaraa sahalta tulee ulos. Luotan kyllä täysin näiden alan ammattilaisten tekemisiin, Pekka Kasurinen sanoo. Kasuristen metsän ovat Keski-Lapin mäntyvoittoisia maita. Jos metsä on hyvin hoidettu, on vuosittainen kasvu sielläkin 10 11 kuutiota hehtaarilta. Se on kova luku, mutta osoittaa, että aktiivinen metsänhoito tuottaa puuta hyvin myös pohjoisemmassa Suomessa. Hirvet ovat tosin joskus olleet Kasurisenkin taimikoiden riesana, mikä tietysti aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Vaikka metsän kasvu on suhteellisen hyvää, Kasurisen mukaan pohjoisessa on oltava metsänomistajalla aika paljon metsäpinta-alaa, jotta tuottoakin tulee. Lisäksi tähän asti myös raakapuun pitkän kuljetusmatkat ovat vähentäneet metsänhoidon kannattavuutta. Lappi Timberin tulo Kemijärvelle on kyllä ollut ehpaljon sahapuuta ja vastaavasti kuitupuuta vain vähän. Metsäkoneenkuljettajat ovat kyllä ammattimiehiä ja luotan heidän taitoonsa. Teemme varmaan jatkossakin metsäkauppaa Lappi Timberin kanssa, kun meillä on sopivia leimikoita kaupantekoon. Elämää luonnon helmassa Kasurisen suku on alun perin lähtöisin Pohjois-Savon Pielavedeltä. Pekka Kasurinen on syntyjään pohjoisen poikia ja hänelle luonto ja luonnonläheisyys ovat aina olleet tärkeitä asioita. Asuimme pitkään Sodankylän kirkonkylässä, mutta muutimme Orajärvelle järvenrantatontille kolme vuotta sitten, luonnon helmaan vaimon kotitilalle. Harrastamme hirvenmetsästystä, kasvatamme karjalankarhukoiria, kalastamme ja marjastamme, joten tämä on ihanteellinen asuinpaikka, Kasurinen esittelee. n Höyläämön monitoimimies Varastoesimies Marko Lemettinen toimii monitoimimiehenä Keiteleen tuotantolaitoksen jatkojalostusosastolla. Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu höylälinjan toimintojen järjestelyjen lisäksi myös esimerkiksi höyläämön tuotantopäällikön vapaiden sijaistaminen. Siilinjärveltä kotoisin oleva sahateollisuusteknikko Marko Lemettinen on ollut Keitele Groupin palveluksessa 15 vuotta ja viihtynyt työssään hyvin. Höyläämökokemusta hänellä on Keiteleellä yli kymmenen vuotta. tilausten mukaisesti ja koostaa kaiken niin, että kuljetuksen lähtöpäivänä tavara on lähtövalmiina oikean laatuisena oikeassa paikassa. Työtä ja tekemistä riittää myös yhteistyössä lähetyksen ja paketoinnin kanssa. Suunnittelua ja käytäntöä Lemettisen lähimpiin työtovereihin kuuluvat kaksi vuorotyönjohtajaa ja tuotantopäällikkö. Tarvittaessa Lemettinen toimii tuotantopäällikön ja muiden työnjohtajien sijaisena. Muita tärkeitä työtovereita ovat esimerkiksi trukinkuljettajat ja vientisihteerit. Työni on mukavaa ja haasteellista. Teen suunnitelmia tietokoneella ja suunnittelen käytännön tekemistä eri työpisteissä. Välillä on aika kiirettä, välillä on vähän rauhallisempaa ja melko paljon pystyn itsekin rytmittämään työtäni. Normaaliaikana teen työssä päivävuoroja arkipäivinä Joskus on myös viikonlopputöitä, mutta kokonaistuntimäärää voi sitten tasata aina jossain vaiheessa. Tuotantotavoitteena on höylälinjastossa jokaisen tuotantovuoron aikana 165 kuutiota valmista jalostettua höylätavaraa. Metsästystä ja kalastusta Marko Lemettisen perheeseen kuuluvat avovaimo ja kolme lasta. Hänen vapaa-aikansa sujuu perheen kanssa sekä metsästys- ja kalastusharrastuksen parissa. n Petri Tolonen sekä Anja ja Pekka Kasurinen saivat puukaupat alkuun muutaman hehtaarin uudistuslohkon osalta. 12 13
Omatoiminen metsänhoito kannattaa Heinän Metsänhoito pitää olla suunnitelmallista, ennakoivaa ja aktiivista, jotta metsä tuottaa ja omaisuuden arvo säilyy. Omistaja voi itse tehdä paljon esimerkiksi taimikonhoitoa. Jos aika, into tai taidot eivät riitä, tarjolla on asiantuntijapalveluja. Suomen metsien kokonaispinta-ala on 26,3 miljoonaa hehtaaria, josta metsätaloudellisesti hyvää metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria. Suojeltua metsää on koko maassa 14 prosenttia ja noin 10 prosentin osalta) metsän käsittely on muuten rajoitettua, esimerkiksi kaavamääräysten takia. Yksityishenkilöt Suomessa omistavat metsien pinta-alasta 52, valtio 35 ja metsäteollisuus 8 prosenttia. Loput viisi prosenttia koostuvat esimerkiksi kunnista, seurakunnista ja yhteismetsien omistuksesta. Yli kymmenen prosenttia suomalaisista metsänomistajista poistaminen pitää tehdä maastosta riippuen 1 3 kertaa kunnes taimet ovat riittävän isoja. ei käsittele metsiään ja noin 1,6 miljoonan metsähehtaarin osalta hoito on viivästynyt, edistämispalvelujen päällikkö Markku Remes Pohjois-Savon Metsäkeskuksesta laskeskelee. Esimerkiksi Pohjois-Savossa metsien taimikon ja nuoren metsän hoitotarve oli viime vuonna 30 000 hehtaaria, mutta vain runsaalla 20 000 hehtaarilla se oli tehty. Remes korostaa, että metsänomistajalla pitää olla kokonaiskuva metsästään eli hänen on oltava itse selvillä, mitä hänen metsässään on. Myös metsänhoidon perusteet kannattaa opiskella. Metsää pitää hoitaa sekä omaisuuden säilymisen että siitä saatavan tuoton vuoksi. Omistajan on vain päätettävä, tekeekö hän hoitotyöt itse vai teettääkö ne muilla. Jos esimerkiksi tilan perinnönjako tuottaa useita pieniä palstoja, joiden hoito on hankalaa ja taloudellinen tuotos vaatimatonta, kannattaa miettiä palstojen yhdistämistä tai myymistä, Remes sanoo. Metsänhoitoon saa asiantuntijaneuvoja muun muassa Metsäkeskuksesta, metsänhoitoyhdistyksistä, puutavarayhtiöistä sekä metsäpalveluyrittäjiltä. Taimikko hyvälle alulle Uudistushakkuun jälkeen metsä uudistetaan joko luontaisesti tai viljellen ja metsänhoidolla varmistetaan, että tilalle kasvaa uusi metsä. Aktiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi metsätalouden kannattavuuteen. Maanmuokkaus nopeuttaa uuden taimikon syntyä ja alkukehitystä ja vähentää heinän ja vesakon torjunnan tarvetta. Muokkaus siis antaa taimelle otollisen lähtötilanteen luonnon kovassa kamppailussa. Hyvä taimikko on riittävän tiheä, sillä osa taimista kuolee ensimmäisten vuosien aikana, Kuva: Markku Granander Markku Remes korostaa. Viljavat, kuusta tai koivua kasvaneet maat muokataan yleensä kaivinkoneella mätästäen. Mätästettäessä maanpinta rikkoutuu säästeliäästi ja heinittyminen on vähäisempää, mikä vähentää taimikon varhaishoidon tarvetta. Karuilla mäntymailla, joita esimerkiksi Pohjois-Savon metsämaista on noin viidesosa, äestys ja laikutus, toisinaan myös kulotus ovat käytettyjä menetelmiä. Mätästyksen jälkeen taimet istutetaan keskellä mättäitä, jolloin taimi pärjää parhaiten kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. Jos istutuksen tehdään käsityönä istutusputken avulla, työhön pitää varata yksi tai kaksi työpäivää hehtaaria kohti. Kylvö on tehokas ja sopiva menetelmä erityisesti männylle. Kylväminen tehdään tavallisesti koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. la alueen. Reikäperkauksessa taimen ympäriltä poistetaan vesakko noin metrin säteeltä. Reikäperkaus on vähemmän työlästä ja usein se riittää taimikon kasvun varmistamiseksi. Täysperkaus on kuitenkin tarpeen, jos taimikko on jo ehtinyt kärsiä vesakon takia. Taimikon varhaisperkaus kannattaa tehdä 3 7 vuoden kuluttua istutuksesta. Taimikonhoidossa raivataan pois huonolaatuiset ja vaurioituneet rungot ja tehdään kasvutilaa parhaille puille. Männikössä taimikonhoito on kustannustehokkainta, kun puuston pituus on 5 7 metriä. Kuusella taimikonhoito tehdään jo 3 4 metrisenä ja koivuvaltaisissa taimikoissa 4 7 metrin valtapituudessa. Taimikonhoidon jälkeen puuston tavoiteltu tiheys on mäntytaimikoissa noin 2 000 2 500 ja kuusikoissa 2 000 runkoa hehtaarilla. Rauduskoivikot raivataan 1 600 puun hehtaaritiheyteen. Ennen ensiharvennusta taimikossa tehdään vielä ennakkoraivaus, joka helpottaa varsinaista harvennusta. Taimikkoa voi raivata omatoimisesti raivaussahalla. Saha ja metsurinvarusteet maksavat noin tuhat euroa. Työn voi tietysti myös teettää ulkopuolisella. Pois raivatut rungot jätetään paikalle maatumaan, Remes sanoo. Hirvet ovat varsin usein männyntaimien riesana. Hirvivahingoista kannattaa aina ilmoittaa paikalliselle metsä- Metsänomistajan tee se itse -luettelo: selvitä metsäsi tilanne opiskele metsänhoidon perusteita istuta taimet poista heinä taimien ympäriltä perkaa taimikkoa raivaa ja harvenna taimikkoa Heinäämistä ja perkausta Nuorta metsää hoidetaan, jotta puusto järeytyisi ja kehittyisi myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi. Metsän 60 65 vuoden kiertoajassa taimikonhoito on aina investointi, vaikka muokkauksen, taimikonhoidon ja varhaisperkauksen kulut ovatkin noin 1 100 euroa hehtaarilta. Heinän poistaminen pitää tehdä maastosta riippuen 1 3 kertaa kunnes taimet ovat riittävän isoja. Vesakon voi poistaa uudistusalalta kauttaaltaan täysperkauksella tai reikäperkaamalkeskukselle, joka arvioi vahingot ja avustaa mahdollisen korvaushakemuksen laatimisessa. Harvennus lisää puuta Ensiharvennus on metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puuta antava hakkuu, jossa poistetaan noin kolmasosa heikkolaatuisimmista rungoista. Ensiharvennus on tärkeää tehdä ajoissa, jottei metsän kunto heikkene. Pituudeltaan metsä on ensiharvennusvaiheessa kasvupaikasta ja puulajista riippuen 10 16-metristä. Tyypillisesti seuraava harvennus tehdään noin 10 20 vuoden päästä ensiharvennuksesta, jolloin metsästä saadaan myös tukkikokoista puuta. Harvennukset vauhdittavat metsän kasvua ja niistä koituu hakkuutuloja. Kuusi ja koivu kannattaa harventaa korkeintaan kahdesti ennen metsän uudistamista, männyllä harvennuskertoja voi olla kolmekin. Tavallisesti metsässä tehdään alaharvennus, jolloin poistetaan kasvukilpailussa tappiolle jääneitä puita. Hoidetussa varttuneessa metsässä voidaan tehdä yläharvennus, jolloin poistetaan myös osa suurimmista puista. Yläharvennus vapauttaa tilaa kasvukykyisemmille puille ja parantaa hakkuun kannattavuutta. Myrskytuhot ovat yhä useammin metsien uhkana, mutta riskejä voidaan pienentää hyvällä leimikkosuunnittelulla. Kannatan metsävakuutuksen hankkimista, sillä vakuutus voi korvata niin tuulen kuin sienien ja hyönteisten aiheuttamia tuhoja. Ja hakkuuvaiheessa pitää muistaa myös juurikäävän torjunta, Remes korostaa. n 14 15
Metsä tuottaa terveyttä Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään metsämarjoja, ja kotimaiset marjat ovat hyviä vitamiinien ja flavonoidien lähteitä. Marjoista saa erilaisin reseptin monipuolista tarjottavaa, vaikka tuoreissa marjoissa onkin parhaat ravintoarvot. Suositus on syödä joka päivä kaksi desilitraa marjoja. Marjoja voi nauttia eri muodoissa päivän mittaan aterioilla esimerkiksi kokonaisina, tuoreina, kuivattuina, soseina, hilloina ja täysmehuina. Flavonoidit ovat kasvien aineenvaihdunnan tuotteita, joita on monien kasvien maanpäällisissä osissa, kuten marjoissa ja hedelmissä. Flavonoidit ovat antioksidantteja ja niiden on arveltu ehkäisevän joitakin syöpiä, allergioita, tulehduksia, virusinfektioita, aivohalvausta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Suomalaisessa ruoassa flavonoideja sisältävät eniten sipuli, omena, kukkakaali, appelsiini, greippi sekä marjat, erityisesti puolukka ja karpalo. Kasvisten lisäksi flavonoideja on teessä, kahvissa, kaakaossa ja punaviinissä. Niitä esiintyy yleisesti runsaasti sitrushedelmissä, marjoissa ja pähkinöissä. Marjat ovat ruokavaliossamme yksi tärkeimpiä C-vitamiinin ja hyviä E-vitamiinin lähteitä. Luonnonmarjoista tyrnimarja ja lakka sisältävät runsaasti noita molempia vitamiineja. Kannattaa myös muistaa pihlajanmarjan ja mesimarjan käyttömahdollisuudet, Pohjois-Savon Marttojen toiminnanjohtaja Anne Matilainen muistuttaa. Kestosuosikki puolukka Puolukka sisältää runsaasti E-vitamiinia, kuituja, flavonoideja ja hyödyllisiä lignaaneja. Voimakkaan makuisesta puolukasta saa herkullisia hilloja ja mehuja. Sitä voi säilöä yhdistellen esimerkiksi omenoiden, muiden marjojen ja vaikkapa kurpitsan kanssa. Puolukka on oiva marja kiisseleiden, puurojen ja jälkiruokien valmistukseen. Marja soveltuu piirakoiden ja pullien täytteeksi sekä leivän ja sämpylöiden raaka-aineeksi. Puolukka kuuluu perinteisesti riista-, maksa-, veri- ja kaaliruokien höysteeksi, Matilainen esittelee. Puolukkainen punasipulilisäke 2 punasipulia 1-2 rkl öljyä 1 dl vähän sokeroitua puolukkasurvosta hiukan fariinisokeria ripaus suolaa ja mustapippuria Halkaise kuoritut sipulit ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Hauduta sipulisuikaleita öljyssä muutama minuutti. Lisää joukkoon puolukkasurvos. Mausta fariinisokerilla, suolalla ja pippurilla. Tarjoa esimerkiksi liha- ja makkararuokien lisäkkeenä. Loistokkaita aromeja Lakat ovat parhaimmillaan tuoreena, mahdollisimman vähän käsiteltyinä. Lakan terveelliset ominaisuudet säilyvät hyvin myös pakastettaessa. Kokonaisten marjojen hilloaminen on myös hyvä tapa lakan säilömiseen. Lakka sisältää runsaasti ravintokuituja sekä E- ja C-vitamiineja. Lakassa on lisäksi B -ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakan lehdistä saa yrttiteetä. Lakkasmoothie (2 annosta) 1 dl lakkoja 2 dl maitoa 1/2 dl maitorahkaa 2 rkl kaurahiutaleita sokeria Mittaa lakat kapeaan ja korkeaan kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää loput aineet ja sekoita kuohkeaksi juomaksi. Lisää sokeria maun mukaan. Terveyttä juolukasta Juolukka on yleinen suovarpu ja mustikan lähisukulainen. Juolukassa on enemmän C-vitamiinia kuin mustikassa, ja kivennäisja hivenainepitoisuudet ovat yleensä suurempia kuin puolukassa. Luonnon antioksidantteja juolukka sisältää erittäin runsaasti. Anne Matilainen kertoo, että juolukka on vähän hyödynnetty luonnonmarja. Marjoja voi syödä sellaisenaan, mutta miedon makunsa vuoksi niitä kannattaa sekoittaa voimakkaamman makuisten marjojen, kuten mustikan tai mustaherukan, joukkoon. Juolukoita voi käyttää puuroissa, keitoissa, kiisseleissä ja juomissa. Juolukkapiirakat 2 dl vettä 1 tl suolaa 4 dl ruisjauhoja 1 dl vehnäjauhoja Täyte 5 dl juolukoita 1 dl sokeria 1/2 dl perunajauhoja Valmista taikina sekoittamalla vesi, suola ja jauhot. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Jaa piirastaikina 3 4 osaan ja kauli pyöreiksi. Levitä täyte taikinapohjille. Käännä ja rypytä piirakan reunat täytteen päälle karjalanpiirakan tavoin. Paista 225 asteessa 15 20 minuuttia. Monikäyttöinen mustikka Mustikassa on E-vitamiineja ja jonkin verran C-vitamiinia. Se on hyvä ravintokuidun lähde, parempi kuin hedelmät. Superruoaksi mustikan tekevät sen sisältämät polyfenolit, joita siinä on eniten luonnonmarjoista. Monikäyttöinen mustikka sopii leivonnaisiin, kiisseleihin, puuroihin ja jälkiruokiin. Marjoja voi käyttää myös pääruokasalaatteihin ja kalan graavaamiseen. Parhaita marjat ovat tuoreina maidon, viilin tai talkkunan kera. Pakastemarjoista tulee kesänmakuista mustikkaherkkua, kun jäisten marjojen päälle kaadetaan kiehuvaa maitoa. Mustikkasilli n. 160 g matjessillifileitä 1 tlk (150 g) ranskankermaa 2 dl mustikoita (pakaste) pala (n. 10 cm) purjoa 1 dl tilliä hienonnettuna 2 tl hunajaa 2 tl timjamia mustapippuria Huuhdo silli kylmällä vedellä ja kuivaa talouspaperilla. Leikkaa fileet noin sentin levyisiksi viipaleiksi. Sekoita jäiset mustikat ranskankerman joukkoon. Hienonna halkaistu ja huuhdottu purjo pieneksi silpuksi. Sekoita purjo- ja tillisilppu ranskankermaseokseen. Mausta hunajalla, timjamilla ja mustapippurilla. Sekoita kastikkeeseen lopuksi silliviipaleet. Anna tekeytyä jääkaapissa yön yli. Sekoita silliseos kevyesti ja siirrä tarjoilukulhoon. Ripottele pinnalle purjosilppua. Tarjoa keitettyjen perunoiden ja ruisleivän kanssa. Metsämartat opastavat koululaisia Metsähallituksen luontopalvelut ja Pohjois-Savon Martat ovat kouluttaneet vapaaehtoisia metsämarttoja opettajien ja koululaisten avuksi. Tavoitteena on madaltaa opettajien kynnystä lähteä oppilaiden kanssa luontoon. Samalla kehitetään uusia toimintamalleja lasten luontoliikunnan ja terveyden edistämiseksi sekä luontosuhteen vahvistamiseksi. Metsämartat auttavat opettajia myös suunnittelemaan, minne kannattaa lähteä vaikkapa nauttimaan syksyn marjamättäistä. Syksyn aikana eri puolilla Pohjois-Savoa toteutettiin 25 retkeä, joissa oli yhteensä 800 osallistujaa. Toimintaa on kokeilun jälkeen tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi. Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen Metsämartta Tuula Karppinen tutustutti oppilaita metsämarjojen pariin Nilsiässä. 16 17
H Kemijärven tiimi Antti Syrjälä Puh. 0400 821 173 antti.syrjala@keitelegroup.fi A Kiuruveden tiimi Hankinta-alueet, hankintaesimiehet ja vastuualueet C Alajärven tiimi Päivi Keski-Heikkilä Puh. 040 630 6550 paivi.keski-heikkila @keitelegroup.fi Hankinta-alue: Alajärvi, Kuortane, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava Lapua, Ilmajoki, Pohjois-Seinäjoki Mikko Annala Puh. 040 631 5222 mikko.annala@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Soini, Lehtimäki, Ähtäri, Alavus, Virrat, Kihniö, Jalasjärvi, Etelä-Seinäjoki Ilpo Huttunen Puh. 040 831 5662 ilpo.huttunen@keitelegroup.fi Ari Sirviö Puh. 040 521 4756 ari.sirvio@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Pyhäjärvi, Kiuruvesi Hankinta-alue: Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi, Kajaani, Sotkamo Toni Komu Puh. 0400 193 472 tomi.komu@keitelegroup.fi Tomi Luonua Puh. 040 572 5732 tomi.luonua@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi, Toholampi Hankinta-alue: Pyhäntä, Siikalatva, Haapavesi, Kärsämäki, Haapajärvi, Nivala C Keiteleen tiimi Hankinta-alue: Posio, Ranua, Sallan eteläosat, Kuusamo Petri Tolonen Puh. 0400 277307 petri.tolonen@keitelegroup.fi H Hankinta-alue: Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Ylitornio, Pello Teemu Pohjola Puh. 0400 367677 teemu.pohjola@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla D Viitasaaren tiimi Eero Keränen Puh. 040 835 4132 Faksi 020 746 9299 eero.keranen@keitelegroup.fi Mikko Niskanen Puh. 040 529 4195 mikko.niskanen @keitelegroup.fi Hankinta-alue: Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto Hankinta-alue: Kannonkoski, Kivijärven itäpuoli, Viitasaari Ari Nuutinen Puh. 040 834 4732 Faksi 020 746 9299 ari.nuutinen@keitelegroup.fi Erkki Reini Puh. 0400 583 354 Faksi (014) 461 052 erkki.reini@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto Hankinta-alue: Saarijärvi, Karstula, Pylkönmäki G Siilinjärven tiimi Janne Kärki Puh. 0400 368 512 Faksi (017) 461 8108 janne.karki@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Siilinjärvi, Nilsiä, Juankoski, Kaavi, Polvijärvi, Outokumpu Mikko Rissanen Puh. 040 579 8998 mikko.rissanen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Lapinlahti, Varpaisjärvi, Rautavaara, Juuka Jari Kantonen Puh. 040 631 2500 jari.kantonen@keitelegroup.fi A Hankinta-alue: Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kivijärvi länsipuoli, Kyyjärvi, Perho, Veteli, Teerijärvi, Kruunupyy G C B C Konneveden tiimi Jouko Tikkanen Puh. 0400 277 657, (014) 551 093 Faksi (014) 551 093 jouko.tikkanen @keitelegroup.fi Hankinta-alue: Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi 18 Juha Nieminen Puh. 044 344 3494 Faksi (014) 449 8177 juha.nieminen @keitelegroup.fi Hankinta-alue: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen Ossi Sormunen Puh. 040 715 6888 Faksi (014) 449 9250 ossi.sormunen @keitelegroup.fi Ari Jäntti Puh. 040 670 4800 ari.jantti@keitelegroup.fi D F E F Suonenjoen tiimi Hankinta-alue: Jäppilä, Karttula, Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Pieksänmaa, Suonenjoki, Tuusniemi, Vehmersalmi, Virtasalmi Hankinta-alue: Laukaa, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski 19
Perinteinen katkonta sahapuuta 60 % runsaasti kuitupuuta Keiteleen katkonta sahapuuta jopa 85 % vain vähän kuitupuuta Paras puukauppatili Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Jalostamme hankkimastamme havupuusta korkealaatuisia puutuotteita vientiin eri puolille maailmaa, etupäässä Japaniin. Kun myyt puuta, kysy aina tarjous Keiteleeltä! www.keitelegroup.fi