8 / 2009 SUOMEN SHAKKI VLADIMIR KRAMNIK DORTMUNDIN VOITTAJAKSI Anatol Tschepurnoff pelasi Suomen maailmankartalle SUOMEN SHAKKI 1
SUOMEN SHAKKI SISÄLLYS 8 / 2009 Anatol Tschepurnoff s.12 Matti Halmesmäki s. 20 Dortmundin turnaus 2009 s. 24 Pääkirjoitus 3 SM-liiga 4 Ilkka Kanko 75 vuotta 8 Ruotsi Suomi-maaottelu 10 Esa Auviselle 3000 selopeliä täyteen 11 Anatol Tschepurnoff pelasi Suomen maailmankartalle 12 Kuka?: Matti Halmesmäki 20 Pietarin shakilla on tukijoita! 21 Pirun tuuria 22 Dortmundin turnaus 2009 24 Taiteilija ja uudistaja Richard Réti (jatkoa) 33 Shakkivisa 36 Kombit 37 Bent Larsen: Keräilyeriä 38 Vanhaa ja uutta kirjoista ja verkosta: Ajetaanko tandemilla tai Fischerandomilla? 41 Maailmalla tapahtuu: Blixtiä 44 Kuukauden analyysi: Ljubojević 46 Johdatusta tehtäväshakkiin 51 Ratkaisuja 53 Tuloksia 54 Kutsuja 60 Kirja-arvostelu: Alkeisoppaan rinnalle 60 Sisällysluettelo 2009 61 SKSL tiedottaa 64 PÄÄTOIMITTAJA Marko Tauriainen, Väinämöisenkatu 36 B 31, 33540 Tampere, 050 5813500, marko.tauriainen@suomenshakki.fi www.shakkihistoria.blogspot.com TOIMITUSNEUVOSTO Petteri Paronen pj., Johanna Paasikangas-Tella, Toivo Pudas, Pekka Sairanen, Osmo Särkilahti ja Henry Tanner JULKAISIJA Suomen Keskusshakkiliitto ry KUSTANTAJA Suomen Shakkikustannus Oy PAINOPAIKKA Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 0355 8096 SUOMEN SHAKKI ilmestyy kahdeksan kertaa vuodesssa TILAUSHINNAT 2010 kotimaahan 40, ulkomaille 55, irtonumero 5,50 PANKKIYHTEYS Suomen Shakkikustannus Oy, Nordea 106430 204938 ILMOITUSHINNAT 2010 1/1 sivu 400, 1/2 sivu 250, 1/4 sivu 150, 1/6 sivu 120 Toistoalennus 30 %, vuosialennus 50 % Hintoihin lisätään alv 22 % Ilmoitusten hankintapalkkio 30 % SEURAAVA LEHTI ILMESTYY HELMIKUUN ENSIMMÄISELLÄ PUOLISKOLLA. AINEISTO PÄÄTOIMITTAJALLE 31. JOULUKUUTA 2009 MENNESSÄ. SAAPUMATTA JÄÄNEET LEHDET Timo Munukka 050 9310608, timo@munukka.net 2 SUOMEN SHAKKI
Heikki Lehtinen Tammer-Shakki liigakärjessä joulutauolle SM-liigan kolmas kierros pelattiin 17. lokakuuta ja syyskauden täydensi marraskuun puolivälissä pelatut kaksi kierrosta. Kolmannella kierroksella kärjen asetelmat säilyivät ennallaan, kun MatSK ja EtVaS tasasivat kärkikamppailussa keskenään pisteet ja Tammer-Shakki pelasi niin ikään tasapelin, vastustajanaan SalSK. Marraskuun kaksoiskierros oli synkkä erityisesti Matinkylälle, jonka mestaruushaaveet hupenivat kahden tappion myötä vähäisiksi. Matinkylä kärsi neljännellä kierroksella yllätystappion liigajumbo Gardelle ja joutui vielä seuraavana päivänä taipumaan Betfair-Aatokselle. Syyskauden loppu puoli oli synkkä myös hyvin sarjan aloittaneelle TuTSille, joka hävisi kaikki kolme otteluaan. Tammer-Shakki voitti marraskuun kierroksilla molemmat ottelunsa ja repäisi sarjan kärjessä kahden pisteen etumatkan lähimpiin uhkaajiinsa. Suurin onnistuja tässä käsiteltävillä kolmella kierroksella oli kuitenkin HSK, joka voitti kaikki ottelunsa ja nousi sarjassa tämän myötä kakkoseksi. EtVaS jatkaa mitalikamppailua tasapisteissä HSK:n kanssa. 3. kierros MatSK EtVaS 3 3 Ykköspöydällä käytiin päällisin puolin rauhallinen kamppailu. Siirtoa ennen pelin sopuisaa loppua Soloženkinillä olisi kuitenkin ollut yllättävä tilaisuus ratkaista peli eduksensa: Kuningatargambiitti Meelis Kanep Jevgeni Soloženkin 1.d4 f6 2.c4 e6 3. f3 d5 4. c3 e7 5. g5 h6 6. xf6 xf6 7.e3 c6 8. c2 d7 9.0 0 0 a5 10. b1 e7 11.e4 0 0 12.e5 b4 13.cxd5 cxd5 14. c1 b6 15. d2 xc3 16. b3 b4 17. xc3 e7 18. c7 h4 19.f3 d7 20. d3 c6 21.g3 h3 22. c2? 22... ac8 23. e7 c4? ½ ½ Pelisiirron jälkeen sovittiin tasapelistä. Sen sijaan 23... b5! olisi päättänyt pelin välittömästi mustan eduksi. Jussi Tella ja Tero Kokkila toivat mustilla EtVasille vakuuttavat pisteet. Tellan peli Petri Kekkiä vastaan sujui avauksesta lähtien hänen komennossaan, ja Kokkila voitti nätisti Miikka Mäki-Uuron siirtymällä oikea-aikaisesti torniloppupelistä voitettuun sotilasloppupeliin. EtVaSin pelaajista Sami Hämäläinen osoitti Kokkilan lisäksi hyvää loppupelitaitoa ja voitti tasaisen näköisen torniloppupelin Sauli Tiittaa vastaan. Myös Kimmo Välkesalmi oli lähellä voittoa, mutta Asko Hentunen venyi tasapeliin. Matinkyläläisille pisteen toivat puolestaan Karit Pulkkinen ja Nieminen, sekä Janne Salimäki. Nieminen pelasi vahvasti ja kasvatti johdonmukaisesti etuansa Heikki Saloa vastaan. Salimäki sai myös hyökkäyksensä rullaamaan mukavasti Teemu Vihistä vastaan, vaikka tässä pelissä mustilla (Vihisellä) oli hieman enemmän mahdollisuuksia vastapeliin. Pulkkisen voitto Henri Koskista vastaan ratkesi lopullisesti vasta pari viikkoa muiden pelien jälkeen. Pelissä päädyttiin jännittävien vaiheiden jälkeen loppupeliin, jossa Pulkkisella oli torni ja lähetti Koskisen tornia vastaan. Koskisen aika oli tällöin jo vähissä ja hän vaati tasapeliä. Vaatimus ei kuitenkaan odotetusti tuottanut tulosta, sillä Pulkkisella on sääntöjen mukaan oikeus yrittää voittaa tätä loppupeliä 50 siirron ajan. KUVA MARKO TAURIAINEN KUVA TOIVO PUDAS KUVA MARKO TAURIAINEN 4 SUOMEN SHAKKI
Marko Tauriainen Suomi voitti jälleen maaottelun Suomen ja Ruotsin välinen 16. shakkimaaottelu, joka käytiin 3. lokakuuta Tukholman Shakkisalongissa, päättyi Suomen voittoon. Voittolukemat 16 11 olivat vielä selvemmät kuin viime vuonna Maarianhaminassa 20 15 ruotsalaisten kovasta uhosta huolimatta. Vaikka Suomi onkin voittanut kaksi viimeistä ottelua, ovat maaotteluvoitot edelleen Ruotsille melko murskaavasti 10 5. Kerran, vuonan 1958 Helsingissä, on pelattu tasan. Suomen joukkueen kapteeni Asko Hentunen sai vastustajansa sekoamaan konsepteissaan ja näytti hyvää esimerkkiä koko joukkueelle: KUVA TOIVO PUDAS Kuningatarsotilaspeli Fredrik Andersson Asko Hentunen 1.d4 g6 2.c4 g7 3. c3 c5 4.d5 d6 5. f3 e6 6.h3 e7 7.e4 a6 8. g5 h6 9. f4 e5 10. e3 f5 11.exf5 gxf5 12. h4 0 0 13.f4 d7 14. d2 h7 15.0 0 0 exf4 16. xf4 e5 17. d3 b5 18.g4 xd3+ 19. xd3 bxc4 20. xc4 b8 21. d3 b4 22. hf1 d4 23. g3 fxg4 24. xd6? Vaikka valkean pelissä jokin tuntuukin menneen jo pieleen, ei hänen sentään tarvitsisi vielä heittää pyyhettä kehään. Jatkossa 24.hxg4 a5 25. xd6 xf1 26. xf1 xd5 27. f7! (Ei kuitenkaan 27. f5? xc3 28. xd4 xa2+ 29. b1 b4 30. b3 b7!) 27... xc3 28. xg7+! h8 (28... xg7? 29. e5+ matein.) 29. g6+ xg7 30. e5+ xg6 valkea tekee ikuisen shakin. 24... xf1 25. xf1 xd5 26. xc5 g5+ 27. b1 xc3+ 28.bxc3 xc5 29.cxd4 b5+ 30. c2 xf1 31.hxg4 e2+ 32. c3 xa2 33. d3+ g8 34. e4 a5+ 35. c2 c7+ 36. b1 b7+ 37. xb7 xb7 38. f5 e4+ 39. b2 xf5 0 1 Vastaavasti ruotsalaiskapteeni Ari Ziegler voitti pelinsä Petri Kekkiä vastaan. Myös tämä peli ratkesi karkeaan virheeseen: Kuningatarsotilaspeli Petri Kekki Ari Ziegler 1.d4 f6 2. f3 g6 3.g3 g7 4. g2 0 0 5.0 0 d6 6. e1 c5 7. c3 cxd4 8. xd4 b6 9. b1 g4 10.e3 a6 11. d5 d8 12. d2 e5 13. b3 c6 14. c3 h5 15. d2 f5?! 16. bd1 Valkea voi käydä poimimassa marjan 16. a5 b8 (16... xa5? 17. xa5 eikä musta voi välttyä materiaalimenetyksiltä.) 17. xc6 bxc6 18. b4 b7 19. xc6. 16...a5 17. e2 h4 18. b5 a6 19. c4 Mustalla näyttää olevan pelijatkoa enemmän kompensaatiota jatkossa 19.h3 hxg3 20.hxg4 gxf2+ 21. xf2 h4+ 22. g1 fxg4. 19... e6 20.h3 hxg3 21.hxg4 gxf2+ 22. xf2 h4+ 23. g1 fxg4 24. f1 h6 25. xf8+ xf8 26. f1+ g7 27. e1 d8 28. e2 a8 29. e4 c8 30.c3 g5 31. d3 h8 32. e2 f8 33. c7? Vaikean oloisessa asemassa valkea säikähtää muun muassa uhkausta 33... xd5 ja 34... h3 ja reagoi väärin. Oikein on 33. d2 tai 33. d3, jota seuraavissa sotkuissa valkea näyttää pärjäävän, vaikka mustalla 10 SUOMEN SHAKKI
Eero Raaste Eero E. Böökin syntymän 100-vuotisjuhlien lähestyminen antaa aihetta tarkastella lähemmin millainen shakkimaailma oli silloin kun nuori Böök aloitti pelaamisen ja nousi kansalliselle huipulle. Hänen shakkiuransa alkuaikojen merkittävin vastapelaaja oli Anatol Tschepurnoff ensimmäinen suomalainen shakkimestarin arvonimen virallisesti saanut henkilö. (Ensimmäinen tunnettu mestaritason shakinpelaaja oli Karl Friedrich von Jaenisch, 1813-1872, josta Böök kirjoitti Suomen Shakkiin artikkelisarjan Jäniksen jäljillä vuonna 1982.) Tschepurnoff oli kansainvälinen suomalainen ja häntä voi pitää itsenäisen Suomen ensimmäisenä shakkilähettiläänä. Anatol Tschepurnoff pelasi Suomen maailmankartalle 12 SUOMEN SHAKKI
Anatol Tschepurnoff syntyi Loviisassa 19. lokakuuta 1871. Hänen isänsä Aleksei Tschepurnoff nousi virkaurallaan Rautatiehallituksen ylitirehtööriksi (1906 08) ja sai todellisen valtioneuvoksen arvonimen. Isä oli syntyjään suomalainen muttei osannut suomea. Siksi hänen virkanimityksensä herätti kiivasta polemiikkia sanomalehtien palstoilla. Äidin nimi oli Nadine. Poika Anatol kirjoitti ylioppilaaksi Viborgs svenska lyceumista 1891, ja samana kesänä hän avioitui Pietarissa Anna Vasiljeffin kanssa. Shakkiin Tschepurnoff tutustui kymmenvuotiaana, mutta vakavampi peluu alkoi vasta kouluvuosien jälkeen. Vuonna 1891 hän liittyi jäseneksi Helsingin Shakkiklubiin, jonka kilpailuissa hän saavutti menestystä. Tschepurnoff oli aloittanut opinnot Helsingissä Polyteknillisessä Opistossa, mutta kuten shakinpelaajille usein käy, opinnot sujuivat kehnosti harrastukseen uppoutumisen takia. Vähän myöhemmin opinnot jäivät sikseen ja Tschepurnoff sai töitä Venäjältä, jossa hän toimi Volgalla jokiliikennetarkastajana. Samana vuonna 1908, jolloin hänen isänsä erosi sairauteen vedoten virastaan, Anatol Tschepurnoff siirtyi rautateiden palvelukseen Pietarin Suomen-asemalle reviisoriksi (tilintarkastajaksi). Pietarissa shakkielämä oli vilkasta. Turnaustarjonnan lisäksi kuuluisassa shakkikahvilassa Dominiquessa pelattiin kevyitä pelejä. Böök kommentoi niitä kirjassaan Shakkipakinoita: Viimeksi mainitut (kevyet pelit) olivat nekin omalta osaltaan erinomaista harjoitusta, koska pelit pelattiin yleensä panoksesta, mutta ilman shakkikelloa. Tämä kävi hyvin laatuun, sillä hidas pelaaja ei saanut vastustajia. Pietarissa pelatuissa turnauksissa Tschepurnoff menestyi kohtuullisen hyvin. Vuonna 1903 hän oli viides, ja samana vuonna yhdeksäs kisassa, jonka voitti maailmansodan jälkeen Ranskaan muuttanut mestari Jevgeni (Eugène) Znosko-Borovsky. 1904 saaliina oli yksi toinen ja yksi jaettu neljä sija. Vastaavia tuloksia hänellä oli aina vuoteen 1913 asti. Niistä merkittävin oli kuitenkin 14:s sija helmikuussa 1909 pelatussa yleisvenäläisessä turnauksessa. Kilpailu oli sikälikin merkittävä, että sen voitti myöhemmin maailmanmestaruuden saavuttanut 16-vuotias Aleksander Aljechin. Kilpailun pelit ovat säilyneet, sillä ne julkaistiin turnauskirjassa, johon samaan aikaan pelatun mestareiden turnauksen pelit analysoi kilpailun voittanut maailmanmestari Emanuel Lasker. Kilpailu alkoi Tschepurnoffin kannalta onnettomasti, sillä ensimmäisellä kierroksella hän hävisi Nikolai Tereštšenkolle pahan avausvirheen seurauksena. Mustalla oli häviöasema vain seitsemän siirron jälkeen. Toisella kierroksella tuli uusi tappio Bernhard Gregorille jo huomattavasti paremmassa pelissä. Kolmannen kierroksen tappio Boris Verlinskille päättyi komeaan sommitelmaan. Espanjalainen peli Boris Verlinski Anatol Tschepurnoff Yleisvenäläinen turnaus (3), Pietari 1909 1.e4 e5 2. f3 c6 3. b5 f6 4.0 0 d6 5.d4 exd4 6. xd4 d7 7. xc6 bxc6 8. d3 e7 9. c3 0 0 10.h3 e8?! Luonnollisempi pelitapa olisi ollut 10... b8 11. b1 e8. Pelisiirto valmistelee f-sotilaan etenemistä, mikä ei tässä kestä taktista tarkastelua. Toteuttamalla suunnitelmansa musta menettää sotilaan. 11. e2 f5? 12.exf5 xf5 13. xf5 xf5 14. d4 f7 15. xc6 c8 16. e3 f6 17. d3 d7 18. d4 b8 19. fe1 c5 Pelin turnauskirjaan analysoinut Boris Maljutin huomauttaa tornin jäävän kiinni jatkossa 19... xb2? 20. b3 c6 21. e2. 20. b3 c7 21.c4 a5 22. d2 c6 23. f4 f8 24.b3 fb7 25. e6 e8 26. ae1 xe6 27. xe6 d7 28. e2 d5 29. g5 e4 30. xe4! xe6 31. f6+ f7 Nyt mustasta tulee matti kuudessa siirrossa. 32. h5+ g6 33. xh7+ g7 34. g8+ e7 35. e8+ 1 0 Tschepurnoffin kohdatessa Aljechinin neljännellä kierroksella oli jälkimmäisellä maksimipisteet 3/3, kun taas suomalaisella oli pistetili vielä avaamatta. Ranskalainen puolustus Anatol Tschepurnoff Aleksander Aljechin Yleisvenäläinen turnaus (4), Pietari 1909 1.e4 e6 2.d4 d5 3. d3!? c5 4.c3 c6 5. e3?! Valkea pelaa uhkarohkeasti. Turvallisia vaihtoehtoja olivat 5.exd5 ja 5. f3. 5... b6 6. e2 dxe4 Tschepurnoff mainitsee huomautuksissaan mahdollisuuden 6... xb2, mutta toteaa valkean saavan huomattavan kehitysedun siirron 7. d2 jälkeen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei valkean kompensaatio jatkossa 7... cxd4 8.cxd4 dxe4 9. xe4 f6 ole täysin riittävä. 7. xe4 f6 8. d2 d7 9.0 0 d8!? 10. d3! c7 11. f4 d6 12. xd6 xd6 13. c4 e7 14.dxc5 xc5 15.b4! Valkea on alun epämääräisyyksien jälkeen tasoittanut aseman. Tschepurnoff pelaa tämän vaiheen vahvasti. 15... e7 16.a4 0 0 17.b5 b8 18. c2 c5 19. d2! g6 20.c4 c8 21. b3 d6 22. fd1 g4 23.g3 e5 24. c3 e6 25. e4!? b6 25...f5 26. ec5 e7 olisi pakottanut valkean huolellisuuteen. Nyt valkea pääsee jo hienoisesti paremmalle puolelle. 26.c5! bxc5 27. exc5 e7 28. c4 f5 29. e2 c8 30. ac1 g7 Ei tietenkään 30... xc5?? 31. xc5 xc5 32. xf7+. 31. d5 f6 32. g2 h5 33.h3! bd7 34. e3 xc5 35. xc5 c7 36. a6! c2 37. e1 fc8 38. xc2 xc2 39. c1 f5 40. xc8 xc8 41. c5 d7 41... xc5 42. xc5 d7 43. xd7 xd7 44. c6! xh3 45.a4 c8 46.a6! xa6! 47.bxa6 johtaisi asemaan, jossa valkean voittaakseen olisi säilytettävä ainakin yksi K-sivustan sotilas. Toisaalta tässä jatkossa valkealla ei olisi häviönvaaraa. SUOMEN SHAKKI 13
KUKA? Pääjohtaja näkee shakissa yhteyk siä liike-elämään. Ajattelu on samaan tapaan järjestelmällistä ja samanaikaisesti on huomioitava monta muuttujaa. Johanna Paasikangas-Tella Liike-elämä kuin shakkia Matti Halmesmäki sai lapsena vanhemmiltaan shakkilaudan ja nappulat. Siitä alkoi hänelle uusi, elämän mittainen harrastus. Lautapeleistä hän oli jo aiemmin tutustunut tammeen ja koronaan. Lukioaikana harrastusta oli mahdollista jatkaa koulupäivän aikana. Lapuan yhteislyseolla oli aina tunnin ruokatauko, ja kun oli pitkä koulumatka, pelattiin shakkia ruokalan vintillä. Pelaaminen ei katkennut myöskään armeija-aikaan. RUKissa Haminassa oli shakkikerho ja pikashakkikilpailujakin. Halmesmäki on perehtynyt lajin hienouksiin jonkin verran myös teorian kautta. Olen saanut monia shakkikirjoja ja ne on tullut myös avattua. Olen opetellut avauksia ja tehnyt loppupelitehtäviä. Suuren konsernin pääjohtajan saattaa joskus olla työlästä irrottautua työasioista. Shakin avulla se kuitenkin onnistuu. Shakki on täydellistä keskittymistä vaativa älypeli, jossa työasiat unohtuvat. Samalla siitä on löydettävissä selkeitä yhteyksiä elämään ja liiketoimintaan. Näissä kaikissa on analysoitava tilannetta ja kilpailijaa ja harkittava tarkoin tulevat siirrot. Onnistunut suunnitelman toteutus antaa mielihyvää. Shakin kaltaista aivotoimintaa edellyttävää työtään Halmesmäki pyrkii tasapainottamaan liikkumalla vapaa-aikoinaan fyysisesti. Niinpä shakinpeluu onkin jäänyt viime aikoina kovin vähäiseksi. Hän on myös myöntänyt tietyt realiteetit. Viimeistään tietokoneet tappoivat illuusioni hyvästä pelaajasta. Haluan voittaa, ja se on mahdollista vain helppoja ohjelmia vastaan. Lisäksi fiilikset tietokonepelissä eivät kohoa lähellekään samaa tasoa kuin esimerkiksi pelatessani pikkuveljeäni vastaan, Halmesmäki kertoo. Mieluisimmat muistot Halmesmäellä on lapsuuden kodin saunasta, jossa saatettiin pelata shakkia useita tunteja yhteen menoon. Kovat lauteet, epämukava asento ja hämäryys eivät keskittymistä häirinneet. Vaikka pelaaminen ei ole Halmesmäellä kehittynyt kovin aktiivisen harrastamisen tasolle, hänkin hiukan kaipaa aikoja, jolloin shakkia arvostettiin toisella tavalla kuin nykyisin. Suomessa lajille tekisi hyvää, jos pelaajien joukossa olisi enemmän huippuja. Vanhaan hyvään aikaan shakki vaikutti jopa suurvaltasuhteisiin ja voittajat olivat suuria sankareita. Venäjällä on aina ollut hyviä pelaajia, Halmesmäki kommentoi. FAKTAA: Syntynyt 1952, kauppatieteiden maisteri, varatuomari Kesko Oyj:n pääjohtaja, vuorineuvos Mm. EK:n hallituksen varapj., Suomen Messujen ja Kaupan liiton hallituksen jäsen, Varman hallintoneuvoston jäsen, Luottokunnan hallintoneuvoston pj. Kesko Oy:ssä vuodesta 1980. Ollut mm. talousjohtajana sekä Rautakeskon ja Maatalouskeskon toimitusjohtajana. Kesko-konsernin pääjohtaja alkaen 1.3.2005. 20 SUOMEN SHAKKI
Kimmo Konsala UUSI TURNAUSMUOTO ONNISTUI DORTMUNDISSA 37. kansainväliset shakkipäivät 2. 12.7.2009 Perinteisistä huipputurnauksista Wijk aan Zee on selvimmin leimautunut festivaaliksi. Siinä pelataan kolmessa ryhmässä, joista jokaisessa on 14 osanottajaa. Elitistisin on Linares, jossa kuudesta kahdeksaan suurmestaria pelaa kaksinkertaisen turnauksen. Sama formaatti on miellyttänyt maailman shakkisirkuksen uusimpia tulijoita, joihin kuuluvat mm. Sofi a ja Bilbao. Dortmundissa kuljettiin kauan kultaista keskitietä: kymmenen pelaajan yksinkertainen turnaus oli vallitseva kilpailumuoto. Muutamana viime vuonna se lyhennettiin kahdeksan pelaajan yksinkertaiseksi turnaukseksi, joka on kieltämättä lyhyt huonon alun saaneelle pelaajalle. Jotkut puhuivat väheksyen Dortmundin shakkipyrähdyksestä. Tänä vuonna oli jälleen aika kokeilla uutta, ja Dortmundin suurmestariturnauksessa päädyttiin Linaresin malliin. Ottaen huomioon, miten rajusti talouskriisi on ravistellut maailmaa ja johtanut mm. eräiden shakkiturnausten peruuttamiseen, Dortmundin turnauksen organisaattorit onnistuivat pyydystämään haaviinsa ihailtavan laadukkaan osanottajajoukon. Dortmundissa pelasivat heinäkuun elolistan mukaisessa järjestyksessä seuraavat kuusi suurmestaria: Magnus Carlsen (Norja), s. 30.11.1990, elo 2772 Dmitri Jakovenko (Venäjä), s. 28.6.1983, elo 2760 Vladimir Kramnik (Venäjä), s. 25.6.1975, elo 2759 Péter Lékó (Unkari), s. 8.9.1979, elo 2756 Etienne Bacrot (Ranska), s. 22.1.1983, elo 2721 Arkadij Naiditsch (Saksa), s. 25.10.1985, elo 2697 Peliajoissa kokeiltiin uutta käytäntöä. Aluksi pelaajalla oli 100 minuuttia aikaa 40 siirtoon, sitten 50 minuuttia 20 seuraavaan siirtoon, ja jos peli oli edelleen kesken, 15 minuuttia sen päättämiseen. Jokaisesta tehdystä siirrosta pelaaja sai 30 sekuntia lisäaikaa. Dortmund 2009, 1. kierros Péter Lékó HUN 2756 Vladimir Kramnik RUS 2759 Arkadij Naiditsch DEU 2697 Etienne Bacrot FRA 2721 Magnus Carlsen NOR 2772 Dmitri Jakovenko RUS 2760 ½ ½ ½ ½ 1 0 Carlsen avasi pistetilinsä Jakovenkon kustannuksella: Espanjalainen peli Magnus Carlsen Dmitri Jakovenko 1.e4 e5 2. f3 c6 3. b5 f6 4.0 0 xe4 5.d4 d6 6. xc6 dxc6 7.dxe5 f5 8. xd8+ xd8 Espanjalaisen pelin Berliinin muunnelma, jonka suosio räjähti kasvuun, kun Kramnik piti sillä neljästi tasapelin Kasparovia vastaan MM-ottelussa Lontoossa 2000. 9. c3 e8 Viidennen kierroksen peli Carlsen Naiditsch jatkui 9...h6 10.h3 e7 11. f4 g6 12. g3 e8 13. ad1 b4 14. e2 h5 15. ed4 h4 16. h2 f8 17. f4 d7 18. g5 e7 19. fe1 c5 20.e6 Tämä siirto tuli kuin pyssyn suusta, mutta valkean vaipuminen syviin mietteisiin jatkossa osoitti, että asema oli edelleen epäselvä. 20...fxe6 21. xe7 xe7 22. f5+ f6 23. e3 e8 24. g4+ e7 25. ge5 g6 26. d5 b6 27. d2 f5 28. g5 f6 29.f4 g6 30. d7+ e7 31. xe6 xe6 32.f5 f4 33.fxe6 hd8 34. f2 g5 35. h2 a5 36.a4 g8 37. e5 ae8 38. f3 xe6 39. e5 d6 40. d2+ c6 41. de2 d6? (41... d7 olisi riittänyt tasapeliin.) 42. xg5! g7 43. xe8 xe8 44. xe8 xe8 45. f3 c4 46. xh4 c3 47.b3 c5 48. f5 ja valkea realisoi etunsa 60 siirrossa. 10.h3 h5 11. e2 Neljännen kierroksen pelissä Bacrot Jakovenko seurasi 11. f4 e7 12. e4 h4 13. xh4 xh4 14. g5 f5 15.c3 xg5 16. xg5 d7 17. ad1+ c8 18. d2 b6 19. fd1 b7 20. d8 axd8 21. xd8 xd8 22. xd8 g6 ½ ½. 11... e7 12. g5 e6 13. f4 d5 14. xe7 xe7 15. g5 d4 16. ad1 e6 17. gxe6 xe6 Valkea on saanut vaihdetuksi pois mustan lähettiparin, mutta mustan luulisi pystyvän pitämään tästä asemasta tasapelin. 18.h4 a5 19.a3 a4 20. fe1 g6 21.f3 a5 22.c3 b5 23. e2 a8 24. d4 24 SUOMEN SHAKKI
nyt 17...exf5, niin 18. b3 kaksoisuhkauksin b7:ään ja f7:ään. 15.g3 d8 16. xd8+ xd8 17. d1 d7 18.f5! Siirto, joka jäi näkemättä mm. peliä paikan päällä selostaneilta suurmestareilta. 18...gxf5 Tai 18...exf5 19. b3 jne. kuten aikaisemmassa huomautuksessa. 19. d2 b6!? 20. h6 20. xd7?? d8 ja 20. a4? d4! olisivat hyviä mustalle. 20... e8 21. g5 xg5 22. xg5+ Kramnik on uhrannut sotilaan hankkiakseen mustalle kuningasaseman, jonka tummat ruudut ammottavat tyhjyyttään. Jos hyökkäys ei etene, valkea voi vetää hätäjarrusta ja tehdä kuningattarella remissishakit. 22... f8 23. h6+ g8 24. g5+ f8 25. d6! 25... c7? Mustalla oli vielä puolustus 25... c5!, jonka jälkeen torninuhraus e6:een on epäkorrekti. Valkea voi joko jatkaa shakkailuaan kuningattarella tai ohjata tasaväkiseen loppupeliin seuraavalla tietokonemaisella tavalla: 26. e4 xc4 27. f6 e7! 28. d1 d4 29. xe8+ xe8 30. g8+ e7 31. xa8 d5 32. xd4! Mustan kuningatar ja ratsu pelasivat liian hyvin yhteen. 32... xd4 33. xb7+ f6 =. 26. h6+ e7 26... g8? 27. xe6! e7 (27...fxe6 28. xe6+ f7 29. d5 + ) 28. g5+ f8 29. e1 +. 27. h4+ f8 28. h6+ e7 29. b5! a5 29... b6 30. xe6+ fxe6 31. xe6+ d8 32. d6+ d7 33. e6 b8 34. f8+ e8 35. f6#. Lékó otti ainoan voittonsa Bacrot'sta. 30.b4 xb4 31. xe6+! Lopulta musta ei voinut välttää tätä uhrausta. 31...fxe6 32. xe6+ d8 33. f6+ c8 34. xf5+ d8 35. f6+ c8 36.axb4 1 0 Dortmund 2009, 9. kierros Dmitri Jakovenko RUS 2760 Vladimir Kramnik RUS 2759 Etienne Bacrot FRA 2721 Péter Lékó HUN 2756 Arkadij Naiditsch DEU 2697 Magnus Carlsen NOR 2772 ½ ½ ½ ½ ½ ½ Asiantuntijat ovat nostaneet avausteorian kannalta turnauksen tärkeimmäksi peliksi seuraavan yhteenoton, jossa molemmilla oli mahdollisuutensa voittoon. Venäläinen peli Dmitri Jakovenko Vladimir Kramnik 1.e4 e5 2. f3 f6 3. xe5 d6 4. f3 xe4 5.d4 d5 6. d3 d6 7.0 0 0 0 8.c4 c6 9. c2 a6 10.a3 g4 11. e5 xe5 12.dxe5 ac5 13.f3 Näyttää vaaralliselta mustalle, mutta kaikki on tunnettua teoriaa. 13... xd3 14. xd3 c5 15. d4 b3 16. xg4 xa1 17. h6 g6 18. c3 2007 pelatun ottelun Venäjä Kiina peli Timofejev Wang Hao päättyi seuraavasti: 18. xf8 xf8 19.cxd5 KUVA KIMMO KONSALA c5+ 20. h1 c2 21. d7 e3 22.e6 xf1 23. xf7+ h8 24. f6+ g8 25. f7+ ½ ½. Pelisiirto on paljon suositumpi kuin lyönti f8:aan ja valkea on menestynyt sillä tilastollisesti hyvin. Kramnik näyttää kuitenkin uskovan mustan mahdollisuuksiin tässä muunnelmassa. 18... b6+ 19. h1 Seitsemännen kierroksen pelissä Bacrot ei saavuttanut Kramnikia vastaan mitään siirrolla 19. f2: 19... fe8 20. f4 c7 21. e2 e6 22.b4 d8 23. g5 b3 24. xd8 xd8 25.cxd5 cxd5 26. b2 b6+ 27. f1 a6+ 28. f2 xa3 29. a2 c1 30. xd5 xf4 31. xf4 xe5 32. xa7 b5 33. d3 d4 34. a8+ g7 35. e8 d5 36. f4 b5 37. d3 d5 38. f4 b5 ½ ½. 19... xb2 20. f4 f6?! Melkoista suosiota nauttiva pelisiirto saattaa olla virhe. Jatkossa SUOMEN SHAKKI 29
BENT LARSEN Keräilyeriä Voiko hyvästä lähetistä tulla liian hyvä? Entä pitääkö ongelmallinen upseeri aina auttaa mukaan peliin? Shakki on vaikea peli, ja on aivan liian houkuttelevaa langeta yleistyksiin. Lukija on joka tapauksessa valppaana! Kaikki valkean sotilaat ovat mustan lähetin värillä mutta mitäpä siitä, kunhan valkean ratsu hyppää d4:ään? Jos saan hiukan liioitella, niin shakki on toisinaan siksi vaikea peli, että siitä on mahdotonta kirjoittaa. Ei saisi yleistää, mutta niin kuitenkin tapahtuu. Jotkut pahimmista yleistyksistä ovat toimituksen mielestä herkkupaloja, joten ne nostetaan esille. Näin on esimerkiksi ongelmaupseerien laita, ja kyse on tietenkin pitkälti terveestä järjestä, ongelmasta joka on oitis ratkaistava. Muutenhan sitä pelaa upseerin alivoimalla. Mutta mutta, ensiksikin muistelen ensimmäistä peliäni ottelusta Talia vastaan Ter Apelissa, jossa kuningaslähettini oli jumissa aina 28. siirtoon saakka. Kyse oli tosin vain näytöspelistä. Paljon vakavampi tapaus on tietenkin kirjepelaaja Zagorovski, joka kuuluisassa voittopelissään ehti Mainitsin jotakin vapaasotilaista a-linjalla. Seuraavaksi katsomme hyvin merkillisen pelin Hastingsista 1974 75. Miles ei ollut vielä suurmestari, nuorten maailmanmestari kylläkin. Vaganjan oli melko hyvässä vedossa, vaikka voittikin vain itseään heikommin sivalkeilla kehittää kuningatarsivustansa vasta 33 siirron tienoilla. On tietenkin myös ongelmalapsia, jotka eivät ole pelastettavissa tai sitten moiseen kuluu niin paljon aikaa, että yhtä hyvin leikin voisi jättää sikseen. Esimerkkinä Ivantshukin saama korvatillikka EM-kisojen avauskierroksella Antalyassa 2004. Hän voitti kylläkin turnauksen, mutta ensimmäisen kierroksen vastustaja, melko tuntematon bulgaari, ei antautunut taistelutta. Espanjalainen peli Ivantšuk Radulski 1.e4 e5 2. f3 c6 3. b5 a6 4. a4 f6 5.0 0 e7 6. e1 b5 7. b3 d6 8.c3 a5 Kuin 1930-luvulla. En protestoi, olen itsekin kokeillut. 9. c2 c5 10.d4 c7 11.d5 d7 12.b3! a5:n ongelma on vastaavissa asemissa ratkaistu manööverillä b7 d8 f7, jota seurasi f6 f5 mustan voitoin. Viittaan tässä erään US Openin peliin Larry Evans Rossolimo, jota Reshevsky piti sopupelinä. Turnausvoittajalle oli näet luvattu Buick, ja mainittu kolmikko lähti viimeiselle kierrokselle tasapistein, vaikkakin Rossolimolla oli paras vertailu. Olin hyvää pataa Evansin kanssa ja hän vakuutti minulle, että kaikki oli sujunut kunniakkaasti. 12 0 0 13.h3 b7 14.c4 fe8 15. c3 g6 16. d2 f8 17.g4? Mustan asema on heikompi, mutta hän on skarppina. Chuk oli mahdollisesti matkasta väsynyt ja uninen. Palautankin tässä mieliin, miten Chuk kerran myöhästyi Linaresin arvonnasta oltuaan häämatkalla Galliamovan kanssa. He saapuivat junalla aamuviideltä, Vasili ehti nukkua parisen tuntia, jonka jälkeen hän kävi pyörittelemässä Kasparovin tainnoksiin avauskierroksella. 17 h5! 18. h2 b4 19. a4 hxg4 20.hxg4 e7 21. b2 g7 22. g2 h8 23. h1 h4! Bulgaari hallitsee kaiken. 24. g5 xd5 25. xh4 f4+ ja musta saa laadusta sotilaan ja mahtavan aseman. 24.f3 ah8 25. e2 c8 26. ag1 g8 27. e1 h3 28. d1?? Löysää. Siirtojen 28. f1 h7 29. g3 jälkeen taistelu jatkuu, vaikkakin mustan eduin. 28 h7 29. g3 29 xg4! Valkea luovutti, seuraisihan 30.fxg4 xg3+ 31. xg3 h3+ 32. f2 h4+. Ratsu on yhä b7:ssä. 38 SUOMEN SHAKKI
johdatus@suomenshakki.fi HENRY TANNER Johdatusta tehtäväshakkiin 44 Tämä on näillä näkymin viimeinen osa johdatussarjaani, joka alkoi kesällä 2004. Syyksi voisin sanoa kuten eräs Helsingin Sanomien edustaja tiedusteltaessa syytä siihen, miksi lehden perinteinen shakkipalsta päätettiin lopettaa että sarja on yksinkertaisesti tullut tiensä päähän. Tämä ei tietenkään ole kovin mielekäs perustelu millekään. Mutta sarjassa on nyt käyty läpi suuri osa tärkeimmistä asioista, jotka tehtävistä kiinnostuneen olisi hyvä tietää. Toisaalta aiheita riittäisi loputtomiin, mutta olisiko se sitten enää johdatusta vai jo syventäviä opintoja?! Valitsin viimeisen tarinani aiheeksi suomalaisen tehtäväshakin, jota olen esitellyt tähän mennessä suhteellisen vähän. Sarjassa on käsitelty seitsemää tehtävää viideltä suomalaislaatijalta: Tapani Tikkanen, tehtävä J16, SSh 12/2004; Matti Myllyniemi, J 51, SSh 1/2006 ja J 109, SSh 8/2007; Leo Valve, J 63, SSh 4/2006 ja J 90, SSh 1/2007; Erkki A. Wirtanen, J 123, SSh 12/2007 ja Jan Hannelius, J 124, SSh 12/2007. Suomalaisen tehtäväshakin merkittäviä piirteitä ovat olleet mm. Suomen tehtäväniekkojen perustaminen 1935, jäsentiedotteen toimittaminen 1946 lähtien, noin kuukauden kestäneet pitkät ratkaisukilpailut 1955 1999, pikaratkaisemisen SM-kilpailut 1980 lähtien, osallistumiset kv. ratkaisukilpailuihin (toisaalta jo 1930-luvulla, toisaalta tehtäväkongressien yhteydessä vuodesta 1977), ST:n järjestämät lukuisat laadintakilpailut, osallistumiset kv. laadintakilpailuihin, ST:n julkaisema tehtäväkirjallisuus, Suomessa järjestetyt tehtäväkongressit ja paljon, paljon muuta. Ratkaisemisen MM- ja EM-kisoissa Suomi on saanut lukuisia mestaruuksia ja mitaleita ja henkilökohtaisia maailmanmestaruuksia, laadinnassa suurin saavutuksemme on ollut toisen kv. joukkuelaadintakisan 1967 1971 voitto. Yksi laadintatason mittari on tehtävien saaminen ns. Fide-albumeihin, jotka toistaiseksi kattavat vuodet 1914 2000 (vuosien 2001 2003 albumi ilmestynee keväällä 2010). Tänä aikana albumeihin on valittu tehtäviä 71 suomalaislaatijalta, mitä voidaan pitää hienona osoituksena maamme tehtäväharrastuksen laajuudesta ja laatijoiden tasosta. Albumipisteiden perusteella 12 kärkilaatijaamme ovat: Unto Heinonen, 93,5 pistettä, Matti Myllyniemi, 69,83, Jan Hannelius, 46, Pauli Perkon oja, 38,5, Erkki A. Wirtanen, 26, Leo Valve, 20, Antti G. Ojanen, 15,67, Osmo Kaila, 15,67, Visa Kivi, 15, Veikko Hynönen, 12,83, Julius Gunst, 11,67 ja Harri Hurme, 11,33. Kun laadinnan suurmestarin arvon alarajana on 70 albumipistettä, näemme Heinosen ylittäneen rajan kirkkaasti ja Myllyniemen jääneen siitä harmittavan vähän. Laadinnan kv. mestarin pisteraja on 25 ja Fide-mestarin 12 pistettä. Tulevien, vuodet 2001 2006 kattavien albumeiden perusteella päätoimittajallemme Markolle (joka tehtävä puolella käyttää sukunimeä Ylijoki) myönnettiin FM-arvo tänä syksynä, ja Hurmeen FM-arvo lienee vain ajan kysymys, niin tasokkaita tehtäviä Harri on viime vuosina laatinut. Suomen tehtävätaiteen historiaa on erityisesti valaissut lehtemme ST:n 70-vuotisjuhlanumero 3/2005, jota asiasta kiinnostuneet voivat tiedustella ST-lehden päätoimittajalta Jorma Paavilaiselta. Esittelen seuraavaksi kolme tehtävää niiltä huippulaatijoiltamme, joita tätä ennen ei ole johdantosarjassa käsitelty. Ensimmäisenä olkoon edellisten osien jatkoksi lopputehtävä. Tehtävän ratkaisu on sen verran pitkä ja vaikea (mm. hyvien houkutusten takia) että ehkäpä se ei sovellu johdantosarjan kohdeyleisön ratkaistavaksi. Tehtävässä on useita vaiheita, ja valkean on pelattava tarkasti ja kekseliäästi päästäkseen tavoitteeseensa. J 146 Pauli Perkonoja 1. kim. Chess Life & Review 1970 Valkea alkaa ja tekee tasapelin 5+7 J 146 ( h3 h1) Tehtävän koko ratkaisu löytyy mm. kirjasta 123 suomalaista lopputehtävää; tässä vain tärkeimmät muunnelmat. Ei 1. d2/ h4? e3+/ g8! vaan 1. g3! (2. h4#) e4 (1...f1R+??) 2. xe4 dxe4 3. xf2 f4 (Ideana on raivata viistorivi b1 h7.) 4.h6 (Hyvä houkutus on 4. g5? e3+ 5. f1 g2+! 6. e1 d5 7.h6 g8, ja muutoin kuten ratkaisussa, mutta v on nyt huonossa ruudussa.) 4... e3+ 5. f1! e4 6. g5 c2 7.h7 xh7 8. xh7 a4 9. g5 a3 10. f3 a2 11. e1! (Valkea on saavuttanut välitavoitteensa; a-sotilaan korotus daamiksi tai torniksi johtaisi pattiin. Mutta mustalla on vielä peliä.) 11 f3 12. c2 f2 13. a1 h2 (Miten valkea voi nyt estää sen, ettei mk vain tule v :n kimppuun ja lopulta korota a-sotilastaan?) 14. b3 g3 15. c1! (Jo toisen kerran valkea pelastuu pattivaaran avulla.) 15 a1! (15 a1 / olisi patti; 15 a1 taas helposti pidettävä tasapeli.) 16. b3! (estää idean 16 b3 ja 17 d2+.) c2 17. c5! f4 18. d3+ g3 19. c5 ja tasapeli; valkea uhkaa uhrata ratsunsa f2-sotilaaseen, minkä musta voi estää vain siirtojen toistolla. (Ohimennen, siirron 17 f4 jälkeen mahdollisesti myös 18. g2 riittää tasapeliin, SUOMEN SHAKKI 51
SKSL tiedottaa Kerhojen kokouksen kuulumisia Kerhojen kokous on suomalaisessa shakkielämässä paikka, jossa tehdään merkittävimmät järjestöpäätökset. Kokous pidettiin sunnuntaina 22.11.2009 Shakkikodissa vilkkaasti keskustellen. Suomen Keskusshakkiliiton puheenjohtajana jatkaa Tuomo Halmeenmäki Vantaalta ja varapuheenjohtajana Veikko Valo Porista. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat Kullervo Joentakanen (Shlaakso) ja Tommi Laaksovuori (LauttSK). Hallituksessa jatkavat Antti Rytkönen ja Markku Hartikainen uudelleen valittuina. Lisäksi hallitukseen kuuluvat Asko Hentunen, Pekka Kauko, Toivo Pudas ja Pekka Sairanen. Talousarvion kokonaissumma on ensi vuodeksi 161 000. Hallitus toi omana esityksenään muutosesityksen, joilla sääntömääräisiä toimikuntia oltaisiin jäsenmäärältään pienennetty. Esitys vedettiin kuitenkin pois, kun sille ei löytynyt kannatusta. Hallituksen esityksestä nimen muuttamisesta Suomen Shakkiliitoksi äänestettiin, mutta tarvittavaa määräenemmistöä ei kuitenkaan tullut. Tammer-Shakin esitys hallituksen pienentämisestä ei myöskään saanut äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä. Vilkasta keskustelua käytiin mm. toimitsijavaatimuksista. Pikashakkisääntöihin hyväksyttiin pari muutosta. Helsingin Sanomiin pyritään vaikuttamaan Tyrmistystä shakinpelaajissa aiheut tanut Helsingin Sanomien päätös lopettaa kerralla shakkipalstansa lehtiuudistuksen yhteydessä ei ole jäänyt läpihuutojutuksi myöskään Suomen Keskusshakkiliitossa. Liiton puolesta kävi lähetystö Petri Graeffe, Arto Satonen ja Marko Tauriainen päätoimittaja Janne Virkkusen audienssilla mukanaan yli kahdeksansadan huolestuneen allekirjoittama adressi. Toivoa vielä on ainakin shakin saamisesta nettipalstoille. Ansioituneita shakin maailmassa Shakki ei toimisi eikä varsinkaan Suomen Keskusshakkiliitto ilman vapaaehtoista työtä. Paljon ovat shakkia rakastavat ihmiset uhranneet aikaansa ja energiaansa yhteisen asian vuoksi. Nyt ovat SKSL:n nettisivuilla nähtävillä kaikki ansiomerkkitoimikunnan vuodesta 1947 jakamat ansiomerkit. Jos huomaat jonkun jääneen kiittämättä, ota yhteys kerhoosi ja hae ansiomerkki toimikunnalta. Tällaisen joulutoivomuksen esittää Suomen Keskusshakkiliiton tiedotustoimikunta. KILPAILUKALENTERI 52 27.12. 6.1. Helsingin mestaruus 2010 (HSL) 2010 2 16.1. JSM (ei mestaruusryhmä) 17.1. Turun turnaus, 25+25 min (TSY) 3 23.1. Pikashakin henkilökohtainen HM (Helsinki, HSL) 4 26. 28.1. TöysSK:n turnaus (Ähtäri) 29. 31.1. Jyväskylän talven turnaus (JYS) 5 6. 7.2. MaSa:n viikonloppukilpailu (Ilmajoki) 6. 7.2. Loimaan viikonlopputurnaus (LoimSK) 6 13. 14.2. JSM 8 26. 28.2. Matin päivän turnaus (Espoo, MatSK) 9 6. 7.3. Satakunnan mestaruusturnaus (Satakunnan Shakkiliitto) 6. 7.3. Koulujoukkueiden HM (Helsinki, HSL) 6. 7.3. Kaarlen turnaus (Kokkola, KokkSK) 10 13.3. Koivuturnaus (Vantaa, Remissi) 11 20. 21.3. JSM 12 27.3. LauttSK:n turnaus (Helsinki) 27. 28.3. Tammer-Shakin XIII turnaus (Tampere) 13 1. 5.4. Pääsiäisturnaus (Helsinki, HSL) 14 9. 11.4. TSY:n viikonlopputurnaus (Turku) 10. 11.4. Käenpesäturnaus (Ylivieska, Shakkilaakso) 15 17. 18.4. Päämajaturnaus (Mikkeli, MikkSK) 18.4. Levorantaturnaus (Sastamala, VammSK) 16 24. 25.4. TUL:n ja TShL:n avoin mestaruusturnaus (TShL) 24. 25.4. Koulujoukkuiden SM (Pori, PSY) 24. 25.4. EtVaS-turnaus (Vantaa) 18 8.5. SalSK:n nopean shakin turnaus (Salo) 8. 9.5. Kalakukkoturnaus (Kuopio, KSY) 19 13. 16.5. Nopean shakin festivaali: pikashakin SM, no pean shakin SM (myös joukkuek.) ja nuorten SM (myös joukkuek.) (Mänttä, MäntSK) 21 28. 30.5. Klubin XXXI turnaus ja Eero Böök 100 vuotta juhlaturnaus (Helsinki, HSK) 22 6.6. Kaakonketjun 1. osakilpailu (Lappeenranta, LprSK) 23 10. 13.6. Nuorten SM-turnaus (MatSK) 24 19. 20.6. HämSK:n viikonlopputurnaus (Hämeenlinna) 26 28.6. 4.7. Avoin SM / Naantalin turnaus (TSY) 2. 4.7. HSL:n viikonlopputurnaus (Helsinki) 27 5. 11.7 Heart of Finland (Jyväskylä, JyS) 28 17. 18.7. Eino Leino -turnaus (Kajaani, KaSY) 29 23. 25.7. Kimmel-turnaus (Joensuu, JoeSK) 30 31.7 1.8. Joukkuepikapelin SM (Tampere, TammerSh) 31 7.8. IV Akaan turnaus (AkaaS) 7. 8.8. Raputurnaus (Oulainen, Shakkilaakso) 32 14. 15.8. Taraus-turnaus (Tampere) 33 21. 22.8. Seinäjoen turnaus (SeinSK) 34 27. 29.8. HSK:n XII syysturnaus (Helsinki) 28.8. Kaakonketjun 2. osakilpailu (Mikkeli, MikkSK) 35 4.9. Nopean shakin HM (HSL) 4. 5.9. Pohjois-Suomen avoin mestaruus (Oulu, OSS) 36 11.9. LoimSK:n nopean shakin kilpailu (Loimaa) 38 25. 26.9. JärvSK:n viikonlopputurnaus (Järvenpää) 40 9. 10.10. Koululaisten HM (HSL) 41 11. 14.10. Joukkuepikashakin HM (HSL) 16. 17.10. Lahden viikonlopputurnaus (LahS) 42 23.10. Remin syysturnaus (Vantaa) 24.10. TuTS:n pikapeliturnaus (Turku) 44 1. 29.11. Shakkikotiturnaus maanantaisin (HSL) 6. 7.11. SalSK:n viikonlopputurnaus (Salo) 6. 7.11. Tammer-Shakin XIV turnaus (Tampere) 48 3. 5.12. TuTS:n viikonlopputurnaus (Turku) 4. 5.12. OSS:n turnaus (Oulu) 49 10. 12.12. X:n viikonlopputurnaus (Helsinki) 50 19.12. Tammer-Shakin kinkkuturnaus (Tampere) 52 27.12. 8.1. Helsingin mestaruus 2011 (HSL) SHAKKIJÄRJESTÖJÄ Suomen Keskusshakkiliitto ry www.shakkiliitto.fi pj. Tuomo Halmeenmäki, 045 1295683, tuomo.halmeenmaki@gmail.com toiminnanjohtaja Jorma Paavilainen, Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, sksl@kolumbus.fi pankkiyhteys Nordea 205918 14718 Suomen Kirjeshakkiliitto ry www.shakki.net/liitot/skl pj. Heikki Brusila, 044 2908400, heikki.brusila@elisanet.fi Suomen Tehtäväniekat ry www.sci.fi /~stniekat pj. Jorma Paavilainen, 044 3264130 email: jomapa@kolumbus.fi PELAAJALISENSSI 2010 A-lisenssi 60 ; perhelisenssi 40 ; nuorten (1990 93) A-lisenssi 40 ja perhelisenssi 30 ; varhaisnuorten (1994 ) A-lisenssi 20 ja perhelisenssi 10. A-lisenssiin kuuluu Suomen Shakki lisenssin voimassaolon ajan. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden loppuun. A-lisenssiin kuuluva Suomen Shakki lähetetään maksukuukaudesta alkaen. Joukkuelisenssi maksaa 20 ja sillä saa pelata yhden joukkuekilpailun loppuun saakka. Joukkuelisenssi on pelaajakohtainen. Lisenssinhaltijan on kuuluttava johonkin SKSL:n jäsenseuraan. Lisenssiä ei vaadita henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajalta, jolla ei ole virallista seloa, ts. luku perustuu enintään 10 peliin. Kertalisenssi henkilökohtaiseen kilpailuun on 20 (nuorilta 10 ). Seuranvaihtomaksu on 10. SELOLASKENTA Selolaskentamaksu on 5 /pelaaja (nuorilta 2,50 ). Nopea shakki ja pikashakki 1,50. Maksua ei peritä SM-kilpailuista. Selolistapyynnöt osoitetaan selolaskijalle. JÄSENMAKSUT Kerhojen jäsenmaksu liitolle on 6 aikuisilta ja 4 nuorilta (1990 ). Minimijäsenmaksu 60. KILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄT Tulokset tulee lähettää välittömästi Suomen Shakkiin: Marko Tauriainen, Väinämöisenkatu 36 B 31, 33540 Tampere, marko.tauriainen@suomenshakki.fi ; 64 Suomen SUOMEN Keskusshakkiliitolle: SHAKKI Jorma Paavilainen, Henry Fordin katu 5 C, 00150 Helsinki, sksl@kolumbus.fi ; selolaskentaan: Mikko Markkula, Satukuja 1 H 48, 02230 Espoo, mikko.markkula@pp.inet.fi. Tuloksista on käytävä ilmi kaikkien pelien tulokset ja pelaamatta jääneet pelit. Kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät on mainittava.