Forssan yhteislyseo Opinto-opas

Transkriptio

1 Forssan yhteislyseo Opinto-opas Forssan yhteislyseo Opinto-opas

2 Sisällysluettelo sivu Yhteystiedot... 3 Työajat ja jaksot... 4 Rehtorin tervehdys... 5 Tuntikaavio... 6 Koulun henkilökunta... 7 Opetustilat Ryhmänohjaajat Opiskeluohjeita Uuden jakson aloitus Koeviikot ja kuulustelut Opiskelijahuolto Opintojen ohjaus Ohjausrunko Opintososiaaliset asiat Arviointi- ja suoritusohjeet Päättöarviointi Ylioppilastutkinto Keskeisiä käsitteitä ja käytänteitä Oppikirjat Kalenteri Jaksojen lukujärjestykset Poissaolojen seurantalomake

3 Yhteystiedot Forssan yhteislyseo Postiosoite: PL Forssa Käyntiosoite:Lyseokatu 2 valinnat ja suoritukset: yhteislyseo@forssa.fi viranomaissähköposti: kirjaamo@forssa.fi Puhelinnumerot (s-posti: etunimi.sukunimi@forssa.fi) toimistosihteeri Maaret Ahonen rehtori Simo Veistola apulaisrehtori Heikki Jokinen opinto-ohjaaja Helena Poijärvi opinto-ohjaaja Sari Wälmä opettajainhuone kiinteistönhoitaja Jarno Pohjanoksa ruokala , terveydenhoitaja Eliisa Paija-Sulka (eliisa.paija-sulka@fstky.fi) erityisop. Pirjo Vähä-Herttua kuraattori Sari Toukkari 3

4 Työajat ja jaksot I jakso ti pe (koev. to pe 7.10.) II jakso ma ma (koev. pe ma 5.12.) III jakso ke ti 7.2. (koev. ma ti 7.2.) IV jakso ke 8.2.-to 5.4. (koev. ke to 5.4.) V jakso ti la 2.6. (koev. to to 31.5.) Lukion ylimmällä luokalla viimeinen koulupäivä on to , jolloin abit saavat lukion oppimäärän arvioinnin. Lomat syysloma la su joululoma pe su 1.1. talviloma la su 4.3. pääsiäisloma pe 6.4.-ma 9.4. helatorstai Juhlat ja teemapäivät Funkkis-osan avajaiset pe Lakkiaiset pe klo 13 lyseolla Teemapäivät ke ja pe 1.6. Lakkiaiset la 2.6. Feeniksissä (harj. pe 1.6. klo 18-20) 4 Vanhempainillat Ykkösten huoltajille ti Tutustumispäivä peruskoulun 9.-luokkalaisten huoltajille ke Kakkosten huoltajien vanhempainilta ma 16.4.

5 Rehtorin tervehdys Tervetuloa peruskunnostettuun Forssan yhteislyseoon! Viime lukuvuosi vietettiin remontin keskellä ja osittain väliaikaisissa tiloissa. Nyt saamme aloittaa opinnot hienoissa, kunnostetuissa tiloissa. Toivon, että osaamme kaikki arvostaa seutukunnan isoa rahallista panostusta ja ammattilaisten tekemää huolellista työtä lukiokoulutuksen olojen parantamiseksi. Meiltä odotetaan, että osaamme käyttää tiloja asianmukaisesti. Emme siis sotke emmekä riko tiloja. Jokaisen pitää osallistua tilojen siisteyden ylläpitämiseen viemällä yksittäisetkin roskat asianmukaisiin keräyspaikkoihin, pyyhkimällä kengät huolellisesti sisälle tullessa jne.! Olkaamme ylpeitä hienosta lyseosta, osoittakaamme että olemme ansainneet tämän hienon rakennuksen! Hyvää lukuvuotta kaikille! Simo Veistola rehtori 5

6 Tuntikaavio ma ti ke to pe R U O K, ro klo , 11 klo A Päivänavaus pidetään klo Koepäivien kiertotunnit löydät kalenteriosasta. 6

7 Koulun henkilökunta Veistola Simo, rehtori Jokinen Heikki, apulaisrehtori Kemppi Taina, vararehtori Veistolan ja Jokisen ollessa estyneinä Poijärvi Helena, opinto-ohjaaja (11ABC, 10ABC, 09ABC, 08ABC) Wälmä Sari, opinto-ohjaaja (11DEFi, 10DEi 09DEFi, 08DEi, aikuisopetus) Ahonen Maaret, toimistosihteeri (toimisto avoinna klo 9-13) Toimistosihteerin luona opiskelija asioi erilaisten todistusten ja lupa-anomusten sekä opintososiaalisten asioiden vuoksi. Opettajien sähköpostiosoitteet ovat: Yleinen sähköpostiosoite on 7

8 Lyhenne Nimi Opetettavat aineet HEI Heikkilä Jari matematiikka, fysiikka HOL Holmström Helena ruotsi, tutor-kurssi ISO Isotalo Jari historia, yhteiskuntaoppi JAA Jaakkola Tiina matematiikka, tietotekniikka JOK Jokinen Heikki historia JUL Julkunen Tero englanti, ruotsi KEM Kemppi Taina englanti KIE Kiesi Harri englanti, ranska KIL Kilponen Antti liikunta, terveystieto KIN Kinnunen Hannele englanti, venäjä KOI Koivula Hannele matematiikka KÄH Kähkönen Juhani musiikki LAA Laaksonen Virpi englanti, ruotsi MLÄ Mäkelä Laura äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito MÄK Mäkivalli Jani historia, yhteiskuntaoppi, uskonto PET Petersen-Seppälä Susanne ruotsi, saksa PIL Pilhjerta Kirsi biologia, maantiede, terveystieto RUS Ruskela Marjo kuvataide SEV Sevón Marjo espanja, italia, ranska SIL Silmu Jarkko fysiikka, kemia SUO Suominen Johanna uskonto, filosofia, psykologia SYR Syrjäaho Piia äidinkieli ja kirjallisuus 8

9 Lyhenne Nimi Opetettavat aineet TAK Takkinen-Karjala Eila ruotsi, saksa TEN Tenkanen Markku matematiikka, kemia THI Thil-Holmstörm Terhi liikunta, terveystieto VEI Veistola Simo biologia, maantiede VIL Vilkki Juha biologia, maantiede VIR Virjamo Pirjo psykologia, uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto YLA Ylander Arja matematiikka YLI Yli-Jaukkari Tiina äidinkieli ja kirjallisuus Erikoisliikuntakurssit: lentopallo: kestävyysurheilu: jääkiekko: salibandy: joukkuevoimistelu: Seppo Nieminen Ari Ketola Jukka Vierimaa FNV:n valmentajat 9

10 Laitoshuoltajat: Jääskeläinen Mervi Virtanen Tanja Keittiö: Rikassaari Marita, emäntä Kiinteistönhoitaja: Jarno Pohjanoksa Opetustilat Funkkis-osa: IV kerros: kielten luokat K1-K8, KS. III kerros: H1, H2, U1, U2, rehtori, apulaisrehtori, kanslia, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, opettajainhuoneet II kerros luonnontieteet: F1, F2, M1-M3, B1, B2, laboratoriot I kerros: M4, ruokala, terveydenhoitaja, kiinteistönhoitaja Jugend-osa: II kerros: juhlasali, ÄI1, ÄI2, ÄI3, kirjasto I kerros: KU1, KU2, MU1, AT1, AT2, oppilaskunnan huone Musiikin tunteja voi olla sekä Jugend-osan musiikkiluokassa että Keskuskoululla. Opettaja tiedottaa asiasta erikseen. Liikunnan kurssit aloitetaan pukuhuoneissa, jos ei muuta ilmoiteta. 10

11 Hallintokerroksen ilmoitustaulut: Ajankohtaista-ilmoitustaulu (op.huoneiden vieressä) Opinto-ohjauksen ilmoitustaulu (kansliaa vastapäätä) Taulu 1: abeja koskevat tiedot Taulu 2: kurssivalinta-asiat, 1. ja 2. vuositason opiskelijoiden tiedotukset Oppilaskunnan ilmoitustaulu on ala-aulassa. 11

12 Ryhmänohjaajat ja kotiluokat 11A Laura Mäkelä 11B Hannele Koivula 11C Jani Mäkivalli 11D Kirsi Pihjerta 11E Hannele Kinnunen 11F Tero Julkunen 11i Virpi Laaksonen 10A Jari Isotalo 10B Jari Heikkilä 10C Pirjo Virjamo 10D Terhi Thil-Homström 10E Taina Kemppi 10i Arja Ylander 09A Markku Tenkanen 09B Helena Holmström 09C Tiina Yli-Jaukkari 09D Susanne Petersen-Seppälä 09E Heikki Jokinen 09F Harri Kiesi 09i Piia Syrjäaho ÄI2 M3 U2 B2 K2 K1 K3 H2 F1 U1 B1 K4 M4 M1 K5 ÄI3 K8 H1 K6 ÄI1 08 Simo Veistola M2 12

13 Opiskeluohjeita Lukiossa opiskelu on haastavaa. Kursseilla opiskellaan laajoja asiakokonaisuuksia. Siksi läksyjä ja kokeiseen luettavaa on paljon. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvavat. Tässä muutamia hyväksi koettuja opiskeluvinkkejä: 1) Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. Läsnäolo on etu, joka kannattaa hyödyntää. 2) Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, kysy, harjoittele ja osallistu. 3) Tee kotitehtävät joka päivä. Se on parasta kokeisiin ja koeviikkoon valmentautumista. 4) Pyri ymmärtämään lukemasi. Opettele itsellesi sopivin opiskelutekniikka. 5) Suunnittele ajankäyttösi: läksyille, muille tehtäville, harrastuksille ja levolla olisi löydyttävä aikaa joka päivä. 6) Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo hyvinvointisi ja keskittymiskykysi perustan. 7) Ole aktiivinen, seuraa ilmoitustaulujen informaatiota, lukion kotisivuja, Wilmaa ja ota myös itse asioista selvää. 13

14 8) Ota epäselvyyksien ilmetessä yhteys aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan, opinto-ohjaajan tai rehtoriin. Me kaikki autamme sinua mielellämme! 9) Pyri kaikissa tilanteissa käyttäytymään siten, että edistät omaa ja toisten koulussa viihtymistä. Kunnoita niin kanssaopiskelijoiden kuin henkilökunnan työtä. 10) Muista, että aina voi yrittää uudestaan ja kovemmin! Jos sinulle on jonkun aineen oppimisessa ongelmia, hyödynnä lyseon tukitoimet! Tyhmä ei ole sekä joka ei jotain asiaa opi, vaan se, joka ei ota tarjottua apua vastaan. Englannissa, ruotsissa ja matematiikassa on todennäköisesti tarjolla säännömukaisia tukitunteja opiskeluun. Niiden ajankohdista informoidaan tarkemmin lukuvuoden aikana. Lyseossa on myös - yliopisto-opinnoista otetun mallin mukaan - ns. lukupiiriopiskelua. Idea on, että sinne voi mennä kuka tahnsa opiskelija opiskelemaan mitä tahansa ainetta. Siellä voi käydä kerran jonkin vaikean opittavan asian tiimoilta, tai siellä voi käydä useamminkin. Opiskelun ohjaajina siellä toimivat tarkoin valitut vanhemmat opiskelijat. Lukupiirin ajankohdista informoidaan myös lukuvuoden aikana. 14

15 Uuden jakson aloitus Ensimmäisen jakson aloituspäivänä alkaa uusi lukuvuosi. Tällöin keskitytään ryhmänohjauksellisiin asioihin ja orientoitumiseen alkavaan vuoteen. Silloin ei tarvita vielä oppikirjoja, mutta ne on hyvä olla kuitenkin hankittuna. Muiden jaksojen (2.-5. jakson) aloituspäivä on myös erilainen koulupäivä: ryhmänohjaus kt1:n kurssin aloitus kt2:n kurssin aloitus kt3:n kurssin aloitus ruokailu kt4:n kurssin aloitus kt5:n kurssin aloitus kt6:n kurssin aloitus kt7:n kurssin aloitus kt8:n kurssin aloitus On äärimmäisen tärkeää olla paikalla kurssin aloituksessa, koska silloin varmistetaan kurssin osallistujat sekä käydään läpi kurssiin liittyvät käytännön asiat. Jos olet aloituksesta pois, mentät paikkasi kurssilla, jos sinne olisi muitakin halukkaita tulijoita! Oppikirja on hyvä olla mukana jo ensimmäisellä kerralla. 15

16 Koeviikot ja kuulustelut Uusintakuulustelut Jos opiskelijan kurssisuoritus on hylätty, hänellä on oikeus osallistua uusintakuulusteluun yhden kerran. Uusintakuulusteluun voi osallistua varsinaisena uusintakuulustelupäivänä. Uusintakuulustelun tulosta voi kysyä opettajalta viikon päästä kokeesta. Kokeen voi myös uusia erityisestä syystä aineenopettajan luvalla muulloin kuin uusintakuulustelupäivänä. Ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi. Hyväksytyn arvosanan korottaminen Kolme kertaa vuodessa on korotustenttipäivä. Hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran. Suorituksista parempi merkitään todistukseen. Korotustentissä saa osallistua vain yhden kurssin kokeeseen. Ensimmäisen vuoden kursseja ei voi korottaa uusintakokeella abivuonna. Kuulustelut pidetään funkkis-osan 2. kerroksen luokissa (M1, M2, F1, F2, B1), ellei muuta ilmoiteta. Kunkin aineen koeluokka ilmoitetaan ennen koetta ilmoitustaululla ja luokkien ovilla. Tentit Abien tulee ilmoittautua korotus- ja kertaustentteihin to mennessä käytävien seinillä oleville listoille. Tentit ovat pääsääntöisesti neljännessä jaksossa ennen kirjallisia yo-kokeita. 16

17 Kuulustelut ilmoit. viim. klo 15 koeaika Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (aineryhmä I) ke ti klo Hylätty/puuttuva ja hyväksytty arvosana (aineryhmä II) ke to klo Abit to ke klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä I) ma ti klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä II) ma to klo Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (aineryhmä I) ma 2.1. ti klo Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (ainer. II) ma 2.1. to klo Abit to 2.2. ke 8.2. klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä I) ma 5.3. ti klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä II) ma 5.3. to klo Hylätty/puuttuva arvosana (aineryhmä I) ke 2.5. ti 8.5. klo Hylätty/puuttuva arvosana (aineryhmä II) ke 2.5 to klo Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (mol. ainer.) ma 4.6. klo 12 to 7.6. klo 9-12 Aineryhmä I: ai, kielet, hi, yh, us, fi, ps, et Aineryhmä II: maa, mab, fy, ke, bi, ge, te, mu 17

18 18 Koeviikot, kokeiden palautus ja todistusten jakaminen Koeviikko Kokeiden palautus Todistusten jakaminen 1. jakso ti ti jakso ke to jakso ti ti jakso ma ma jakso pe 1.6. pe 1.6. Kokeiden palautus ja todistusten jako tapahtuu omassa kotiluokassa.

19 Opiskelijahuolto Koulussa toimii hyvinvointiryhmä, joka kehittää oppilashuollollisia toimintamalleja. Ryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, opinto-ohjaajat, kaksi opettajaa, koulukuraattori ja rehtori. Koululääkäri ja erityisopettaja voivat osallistua ryhmän kokouksiin. Lisäksi ryhmä kutsuu kokouksiinsa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Hyvinvointiryhmässä ei käsitellä opiskelijoiden asioita. Lisäksi koulussa toimii ns. tukitiimi, jonka tehtävänä on järjestää erityistä moniammatillista tukea tarvitsevan opiskelijan auttamisverkosto sekä seurata asioiden etenemistä. Tiimiin kuuluvat vararehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja sekä kuraattori. Opiskelijalta pyydetään kirjallinen suostumus hänen asioidensa käsittelyyn tukitiimissä. Koulu haluaa auttaa nuoria ongelmissaan, joten ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai opinto-ohjaajiin. 19

20 Opinto-ohjaajat Lukiossa tapahtuva opinto-ohjaus on holistista ja sosiaalisen konstruktivismin ohjausmallin mukaista laaja-alaista ohjausta. Ohjaussuhteen vuorovaikutuksessa liikutaan ohjattavan tunne-, kokemus- ja merkitysmaailmassa. Opinto-ohjaajalta saat apua ja tukea mm. seuraaviin asioihin: - oman opinto-ohjelman suunnittelu o kurssivalinnat o yo-kirjoitukset o jatko-opinnot o ura- ja elämänsuunnittelu - itsetuntemus ja päätöksenteko: o oman identiteetin kehitys ja itsensä hyväksyminen o käsitys itsestä oppijana o omien arvojen pohdinta o omien vahvuuksien löytäminen o päätöksentekoprosessi - tasapainoiseen aikuisuuteen kasvaminen o psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen o ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen o elämänsuunnittelun ja elämänhallinnan taidot Helena Poijärvi, , helena.poijarvi@forssa.fi Sari Wälmä , sari.walma@forssa.fi 20

21 Opiskeluterveydenhuolto Tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijan hyvinvointia edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä, opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Opiskeluterveydenhuolto sisältää mm. terveystarkastukset, vastaanoton, perhesuunnitteluneuvonnan ja ehkäisyn aloitukset. Terveydenhoitaja on tavattavissa ma-ti ja to-pe. Puhelinaika klo Tarkemmat paikallaoloajat ovat nähtävissä th:n ovessa. Kouluterveydenhoitaja Eliisa Paija-Sulka, p , , 21

22 Koulukuraattori Koulukuraattorin toiminnan tavoitteena on minimoida opiskelijaa kohdanneiden ongelmien vaikutus hänen elämäänsä ja tätä kautta edistää opintojen jatkamista ja tutkinnon suorittamista. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvitaan tiedollisen osaamisen lisäksi elämänhallinnallista ja psykososiaalista eheyttä. Kuraattorin opiskelijan opintojen tukeminen: toimeentuloon liittyvät asiat asumiseen liittyvät asiat (asunnon hakemiseen liittyvät ym. asiat). opiskeluun liittyvät asiat, kuten poissaolot, motivaatioongelmat jne. henkilökohtaisen elämän huolet, ihmissuhdeongelmat (esim. mielenterveys- ja päihdeongelmat, vaikeudet kotona tai muiden läheisten kanssa, kiusaaminen tai muu väkivalta) Kuraattorin vastuulla on pitää tilanteesta seurantaa ja toimia yhteistyössä tarvittavien tukitahojen kanssa. Koulukuraattori Sari Toukkari, p , 22

23 Muut tukimuodot Erityisopettaja Pirjo Vähä-Herttua, , (luki-lausunnot, erityisopetus) Perheasiain neuvottelukeskus p , ma-to klo Keskusteluapua seurustelu- ja parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyvissä kysymyksissä. Terveyskeskus p Terveyskeskuspsykologit p , p tai p Nuorisopsykiatrian poliklinikka p , kiireellisissä tapauksissa p A-klinikka p Ota yhteyttä, jos sinua askarruttaa oma tai läheisesi päihteidenkäyttö. 23

24 Opintojen ohjaus Rehtori Simo Veistolalle kuuluu kokonaisvastuu opetussuunnitelman toteutumisesta ja päätöksenteko opiskelijan opintojen erikoisjärjestelyistä. Apulaisrehtori Heikki Jokinen vastaa kurssitarjottimesta. Ryhmänohjaaja on oman ryhmänsä lähiohjaaja, joka huolehtii sisäisestä tiedottamisesta sekä seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä heidän hyvinvointiaan. Lisäksi hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijan huoltajiin. Aineenopettajat antavat omaa ainettaan koskevaa neuvontaa sekä seuraavat omien aineidensa kurssisuoritusten toteutumista. Opinto-ohjaajat toimivat ohjauksen koordinaattoreina. Lisäksi he vastaavat opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa lukion suorittamista koskevissa kysymyksissä. 24

25 Ohjausrunko 1. vuosikurssi 1. jakso: - opinto-oppaaseen ja koulun nettisivuihin perehdyttäminen: - lukio-opiskelun luonne - kurssien arviointi ja lukion oppimäärä -> lukion päättötodistus ja yo-todistus - koeviikko- ja uusintakuulustelukäytännöt - tukiopetus mahdollista kaikissa aineissa - itsenäinen opiskelu - opiskelijahuolto: ro, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, koululääkäri, erityisopettaja, rehtorit - opinto-sosiaaliset asiat - tutor-toiminta: ryhmäyttäminen, ykkösten teemapäivä - opiskelijakunnan vaalit - jaksotodistusmerkintöjen selittäminen sekä itsearviointi 2. jakso: - ykkösten vanhempainilta - peda.net-oppimisalustaan perehdyttäminen - selvitetään yo-tutkinnon perusrakenne sekä hajauttaminen - ykkösten järjestämän joulukirkon valmistelu - kasvatuksellisia teemoja ro-materiaalista (esim. käyttäytyminen, kesätyöhön haku, seurustelukäyttäytyminen julkisilla paikoilla) - toisen lukuvuoden valinnat - opon ohjauskeskustelut alkavat - vierailijaluentosarja yliopistoista ja amk:sta alkaa - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa (huomioi erityisesti pakollisten kurssien suorittaminen!) 25

26 3. jakso: - lukiolaki ja asetus: opiskelijan velvollisuudet - joulukirkko - wanhojen tanssien järjestäminen - selitetään korotustenttien merkitys - apulaisrehtorin ainevalintainfot - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 4. jakso: - uuteen kurssitarjottimeen perehtyminen - ainevalinnat Wilmaan - oman opiskelumenestyksen tarkastelu ja oman opiskelutekniikan analysointi - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 5. jakso: - retkipäivä Helsinkiin (yliopistoa ja taidetta) - yo-juhlan valmistelut - mahdollinen teemapäivä 26

27 2. vuosikurssi 1. jakso: - mahdolliset kurssimuutokset ja tarvittaessa mahdollinen kurssien uudelleenkäyminen - tukiopetuksesta muistuttaminen - syksyn yhteishaku oppilaitoksen vaihtajille - opiskelijakunnan vaalit - kasvatuksellisia teemoja (motivointi) - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 2. jakso: - yo-kirjoitusten alustava suunnittelu - keväällä yo- kirjoituksiin osallistuvien ilmoittautuminen ja yo-info - Studia-messut - potkiaistyöryhmä - kasvatuksellisia teemoja (juhlakulttuurin käsittely ro-materiaalin pohjalta) - vierailijaluentosarja yliopistoista ja ammattikorkeakouluista alkaa - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa. 27

28 3. jakso: - huomioidaan mahdolliset keväällä kirjoittavat - abivuoden alustavat ainevalinnat - apulaisrehtorin ainevalintainfot - kakkosten juhlalounas - wanhat tanssit - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 4. jakso: - opon ohjauskeskustelut alkavat - kurssivalinnat Wilmaan - kasvatuksellisia teemoja (jaksaminen, terveellisten elämäntapojen merkitys) - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 5. jakso: - info syksyn kirjoituksista - ilmoittautuminen kirjoituksiin - aineenopettajien ohjeet syksyn kirjoituksiin - yo-juhlan ohjelma - mahdollinen teemapäivä 28

29 3. vuosikurssi 1. jakso: - opon ohjauskeskustelut alkavat - yleinen abi-info - abivuoden aikataulu - opiskelijakunnan vaalit - ykköstenpäivän työryhmä - korotustenttimahdollisuus ja abien kuulustelukäytännöt - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 2. jakso: - Studia-messut - vierailijaluentosarja yliopistoista ja amk:sta alkaa - lukuloman suunnittelu ja tentteihin osallistuminen - penkkarityöryhmä - päättöarvioinnin selittäminen - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa (huomioi erityisesti pakollisten kurssien suorittaminen!) 29

30 3. jakso: - toisen asteen yhteishaku - prelit ja suulliset tentit - Turun yliopistopäivä - penkkarit - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa (huomioi erityisesti pakollisten kurssien suorittaminen!) 4. jakso: - yliopistoihin hakeminen - ammattikorkeakouluihin hakeminen - puuttuvien kurssien suorittaminen - neljännen vuoden opiskelijoiden ryhmäyttäminen 5. jakso: - lakkiaisharjoitukset ja lakkiaisjuhla 30

31 Opintososiaaliset asiat 1) Opiskelukustannukset Opiskelu lukiossa on maksutonta ja työpäivinä tarjotaan ilmainen kouluateria. Lukion opiskelijat joutuvat itse hankkimaan oppikirjat ja opiskeluvälineet. Kirjan saanti on varmistettava ajoissa ostamalla tai tilaamalla se vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Tietyt erikoiskurssit ovat ainakin osaksi maksullisia. 2) Opintotuki Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle hakemuksesta. Opintotukea myönnetään opintorahana, asumislisänä tai opintolainan valtiontakauksena. Tuki myönnetään päätoimiselle opiskelijalle (väh. 4 kurssia/ jakso ja opinto-ohjelma sisältää vähintään 75 kurssia) säännönmukaisen opiskelun kestoajaksi. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon, siviilisäädyn ja vanhempien tulojen perusteella. Tarkempia tietoja saa osoitteesta: Hakemuslomakkeita saa mm. koulun kansliasta. Hakemus on jätettävä hyvissä ajoin ennen mahdollista maksuajankohtaa. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. 31

32 32 3) Koulumatkatuki Tuen edellytykset: Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannuksien on oltava vähintään 54 e/ kk. Yli 100 kilometrin yhdensuuntaisen koulumatkan osalta matkakustannuksia ei korvata. Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa tuen piiriin kuuluvia opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka. Koulumatkatukikaavakkeita on saatavissa koulun kansliasta. Tuki on anottava kullekin lukuvuodelle erikseen.

33 4) Hammashuolto Forssan yhteislyseon opiskelijoiden hampaat hoidetaan opiskelijoiden kotikunnissa. Vastaanottoajat ilmoitetaan hammashoitolasta. 5) Tapaturmavakuutus L u k i o n o p i s k e l i j o i l l e o n k o u l u n p u o l e s t a o t e t t u tapaturmavakuutus, joka on voimassa kouluaikana. Vahingon sattuessa on mentävä ensin kansliaan selvittämään asia, jos tämä suinkin on mahdollista. Koulun ottama vakuutus ei kata lainkaan esinevahinkoja 6) Oppilaskunta Lukion oppilaskunta on lukiolaisten vaikutuskanava. Siihen kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Sen tehtävänä on suunnitella ja edistää yhteistoimintaa opiskelijoiden keskuudessa. Luokattomassa lukiossa opetusryhmien kokoonpanojen vaihdellessa oppilaskunnan rooli yhteishengen luojana korostuu. Viimeistään syyskuussa kokoontuva oppilaskunnan syyskokous valitsee uuden hallituksen. Oppilaskunnan huoneet ovat avoimina klo Tämän jälkeisestä käytöstä on sovittava erikseen rehtorin ja kiinteistönhoitajan kanssa. 33

34 7) Kouluruokailu Kouluruokailu on opiskelijoille ilmaista. Abit saavat osallistua kouluruokailuun penkkarien jälkeen vain koulupäivinään (=päivinä, jolloin läsnäolo koulussa on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä). 8) Tapakulttuuri Jokainen lyseolainen huolehtii koulurakennuksen ja pihan viihtyisyydestä. Opiskelijat perehdytetään koulun järjestyssääntöihin ro-tunneilla. 34 Tärkeimpiä sääntöjä: - Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä koulussa tai koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Pähteiden tai huumeiden tuonti kouluun on kielletty. - Tupakointi koulun alueella on kielletty. - Kulkuvälineet pidetään lukittuina niille varatuilla paikoilla. Huomioi P-paikalla varatut paikat ja pelastustiet. Etupihalle ei saa pysäköidä moottoriajoneuvoja. - Naulakossa olevien vaatteiden taskuihin ei jätetä rahaa tai arvoesineitä. Koulu ei korvaa hävinneitä esineitä. - Jos kuulet epäasiallisen huhun tai huomaat netissä olevan materiaalin, joka koskee jotakin lyseolaista, ilmoita asiasta välittömästi rehtorille. -Kouluun ja sen tilaisuuksiin pukeudutaan asiallisesti. Esimerkiksi turhan paljastava pukeutuminen ei kuulu työpaikalle ja se voidaan kokea seksuaalisena häirintänä.

35 Yhteislyseon perinteisiä tapahtumia Yhteislyseo on 112 vuotta vanha lukio. Nykyisen lukion perinteisiä tapahtumia ovat - ykkösten päivä - syksyn lakkiaiset - joulukirkko - penkkarit - kakkosten juhlalounas - Wanhat tanssit - teemapäivä - kevään lakkiaiset 9) Tiedottaminen ja vanhempainillat Opinto-opas jaetaan jokaiselle opiskelijalle. Myös huoltajien toivotaan tutustuvan siihen. Kaikki ajankohtainen tieto päivitetään koulun internet-sivuille Vanhempainiltoihin kutsutaan erillisellä tiedotteella. 35

36 Arviointi- ja suoritusohjeet Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Palaute ohjaa ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arviointi opintojen aikana Jokaisen jakson päätyttyä opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa on kaikkien suoritettujen kurssien arvostelu. Alle 18-vuotiailta opiskelijoilta pyydetään huoltajan allekirjoitus ensimmäisen lukuvuoden neljään ensimmäiseen jaksotodistukseen. Kurssin arviointi Kurssin arviointiperusteet ilmoitetaan kurssin alkaessa. Kurssin arvostelu perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointiin vaikuttavat mahdolliset kokeet, jatkuva näyttö ja kurssityöt. Jatkuvaan näyttöön kuuluvat säännöllinen osallistuminen oppitunneille, annettujen tehtävien tekeminen ohjeiden mukaan, aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä kurssien aihepiirin liittyvä oma-aloitteinen toiminta. 36

37 Mikäli kurssitöitä ei palauteta annetun aikataulun mukaan, voi opettaja laskea kurssin arvosanaa ennalta annetun tiedon mukaisesti tai kieltää osallistumasta kokeeseen, jolloin kurssi jää arvostelematta. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numerolla 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) tai 10 (erinomainen). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvostellaan opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla: hyväksytyllä arvosanalla tai suoritettu-merkinnällä (S) sekä mahdollisesti erillistodistuksella. Arvosanat: 4 = Opiskelija on tehnyt vain osan vaadittavista kurssitöistä. Näyttö osaamisesta on kehno ja/tai epätasainen. Kurssisuoritus on hylätty. 5= Opiskelijan motivaatio ja vastuuntunto kurssin onnistumisesta ovat olleet puutteelliset ja/tai tulos niukka ja epätasainen. Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat välttävät. 6= Opiskelija on tehnyt keskeiset kurssityöt ajallaan, mutta hän on saanut aikaan vain kohtalaisia näyttöjä osaamisestaan. 7= Opiskelija on ollut säännöllinen ja yritteliäs. Hän on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti ajallaan. Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat tyydyttävät. 37

38 8 = Opiskelija on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja on tehnyt annetut kurssityöt ajallaan. Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat hyvät. 9 = Opiskelija on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti sekä on vaikuttanut myönteisesti ilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja tietoja ja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti ajallaan. Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat kiitettävät. 10 = Sama kuin 9, mutta opiskelija on osoittanut erityistä harrastuneisuutta kurssin aihetta kohtaan. Hänen tietonsa ja taitonsa kurssista ovat erinomaiset. Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun siitä on saatu arvosana 5-10 tai suoritusmerkintä S. Jos kurssisuoritus on keskeneräinen, kurssi jätetään arvostelematta. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin (rehtorin luvalla) ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Opiskelijoita ohjataan myös jatkuvaan itsearviointiin. 38 Kurssin arvostelematta jättäminen Kurssi voidaan jättää arvostelematta, jos opiskelija ei ole tehnyt kaikkia kurssilla vaadittuja töitä. Jos kurssitöitä ei palauteta ilman erityisen painavaa syytä sovittuun määräaikaan

39 mennessä, kurssi jätetään arvostelematta ja kurssisuoritus mitätöityy. Keskeneräiset kurssisuoritukset poistetaan tietokannasta kesällä! Vilppi Koesuoritus tai kurssityö hylätään (kurssi on suoritettava uudelleen), jos opiskelija syyllistyy kokeessa tai muissa opinnäytetöissä vilpin yritykseen tai vilpilliseen menettelyyn. Vilpin törkeydestä riippuen rehtori voi antaa vilpistä kirjallisen varoituksen tai erottaa koulusta määräajaksi. HUOM! Muiden kirjoittamien tekstien esittäminen omina töinä on vilppiä (esimerkiksi kopioiminen internetistä). Matkapuhelimen käyttö kokeessa katsotaan vilpiksi. Matematiikan taulukkokirjaan tehdyt omat merkinnät katsotaan kirjallisen varoituksen arvoiseksi vilpiksi. Poissaolot Opiskeleminen edellyttää oppitunneille osallistumista, mikäli kurssia ei suoriteta itsenäisesti opiskellen. Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat valvovat poissaoloja. Aiheettomat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan ja saattavat johtaa kurssisuorituksen mitätöintiin. Poissaolot on selvitettävä välittömästi kouluun palatessa. Jos poissaoloselvitystä ei toimiteta viimeistään kouluun palaamisen jälkeisellä viikolla, ryhmänohjaaja ottaa suoraan yhteyttä kotiin. Kokeisiin ei saa osallistua ilman painava syytä, jos poissaolot on selvittämättä. Lupa poissaoloon anotaan ryhmänohjaajalta (1-3 päivää) tai rehtorilta (yli 3 päivää). 39

40 Opintojen eteneminen Opiskelijan tulee jakson aikana opiskella vähintään neljä kurssia. Edeltävän vuoden pakollisista kursseista tulisi olla vähintään puolet hyväksytysti opiskeltuna, jotta voi siirtyä opiskelemaan seuraavan vuositason kursseja. Mikäli opiskelija saa oppiaineen kahdesta peräkkäin opiskelemastaan kurssista arvosanaksi 4 (hylätty), on hänen mentävä keskustelemaan aineenopettajan kanssa. Lisäksi tarvittavat opinto-ohjelman muutokset käydään tekemässä opinto-ohjaajan luona. Kurssin uudelleen käyminen Hyväksytysti suoritetun kurssin voi halutessaan käydä uudelleen. Arvosanaksi jää parempi suorituksista. Mikäli opiskelija ei uusintakuulustelussa saa hyväksyttyä arvosanaa, on suositeltavaa opiskella kurssi uudelleen. Painavista syistä, rehtorin luvalla, hylätysti suoritetun kurssin uusintakuulusteluun voi osallistua toisenkin kerran. Itsenäinen opiskelu 40 Opiskelija voi opiskella kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti. Kurssin itsenäiseen suoritukseen opiskelijan tulee hankkia ao. opettajan ja rehtorin suostumus. Samalla sovitaan niistä tehtävistä ja kuulusteluista, jotka kuuluvat kurssin opiskelemiseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativaa. Itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava hyväksytysti eli siitä on saatava arvosanaksi vähintään 5! Kurssioppaassa on maininta, jos kurssia ei voi opiskella itsenäisesti.

41 Lukiodiplomit ja puheviestintätaitojen päättökoe Yhteislyseossa voi suorittaa kuvataiteen, liikunnan ja teatteritaiteen lukiodiplomin, ruotsin ja englannin suullisen kielitaidon kokeen sekä puheviestintätaitojen päättökokeen. Diplomityö ja puheviestintäkoe arvioidaan opetushallituksen määräämin perustein. Suorituksista saa erillisen todistuksen ja suoritukset merkitään päättötodistuksen lisätietoihin. Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Opinto-ohjelmaan voi sisältyä muiden oppilaitosten, esim. FAI:n, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun, kursseja. Opintoohjelman hyväksyy rehtori. Tarvittaessa voidaan edellyttää lisäsuorituksia. Muualla suoritettuja opintoja voi sisällyttää lukio-opintoihin 15 kurssia. Vaihto-oppilaaksi lähtevien opiskelijoiden tulee keskustella jo ennen vaihto-oppilasvuotta aineenopettajan ja rehtorin kanssa mahdollisista opintojen korvaavuuksista. Urheilulajien kurssit Urheilulajin erikoiskursseja voi sisällyttää opintokokonaisuuteen enintään 10 kurssia. Jos opiskelija suorittaa kahden urheilulajien kursseja, opinto-ohjelmaan voidaan lukea yhteensä 15 kurssia. Opiskelija pitää kurssin suorituksista päiväkirjaa (lomake kotisivuilla), joka hyväksytetään kurssin opettajalla ja apulaisrehtorilla. 41

42 Päättöarviointi Opiskelija on suorittanut oppiaineen oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineen pakolliset ja valitsemansa valtakunnalliset syventävät kurssit, joista vähintään 2/3 on hyväksytysti opiskeltuja. Oppiaineen päättöarvosanan pohjana on numeroin arvosteltujen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettinen keskiarvo. Abi voi korottaa em. perusteella määräytyvää arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Arvosanan korottamiselle voi olla perusteena syventävien ja soveltavien kurssien aikana annettu lisänäyttö sekä se, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan ko. aineen opettajat yhdessä. Opiskelija voi halutessaan kysyä päättöarvioinnin perusteita rehtorilta. Jos opiskelija on tyytymätön päättöarviointiin, hän voi pyytää päätöksen uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan ko.aineen opettajat yhdessä. 42

43 Päättötodistuksen suoritusmerkinnät Numeroin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää viimeisen opintovuoden 3. jakson aikana, hän on oikeutettu saaman päättötodistukseen suoritusmerkinnän seuraavista oppiaineista: - liikunnasta - sellaisesta oppiaineesta, jossa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin - vieraasta kielestä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia. Maahanmuuttajaopiskelija saa arvosanan suomi toisena kielenä vieraskielisille -oppimäärän mukaan, vaikka hän opiskeleekin äidinkielen (suomen kielen) kursseilla. 43

44 Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4 vuodessa. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit sekä syventäviä ja soveltavia kursseja. Kurssien kokonaismäärän on oltava vähintään 75. Opiskelija, joka ei saa lukion päättötodistusta, ei saa myöskään ylioppilastodistusta. Keväällä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suoritettava opinto-ohjelmansa mukaiset oppimäärät hyväksytysti 3. jakson loppuun mennessä. Erityistapauksessa opinnot on täydennettävä 4. jakson loppuun mennessä. Koulu ilmoittaa YTL:lle toukokuun 5. päivään mennessä ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. Syksyllä ylioppilaaksi aikovan tulee suorittaa opintoohjelmansa hyväksytysti 1. jakson aikana. Koulu ilmoittaa YTL:lle lokakuun lopussa ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. 44

45 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto on lukio-opintojen päätavoite. Tutkintoon kuuluuvien kokeiden tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkinto antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa. Kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua myös suullisia tehtäviä. Tutkinnon saa hajauttaa maksimissaan kolmeen peräkkäiseen kertaan (esim. syksy 2011, kevät 2012 ja syksy 2012). Tutkinnon kokeet Kokelas on itse vastuussa siitä, että hän noudattaa ylioppilastutkintoon liittyviä määräyksiä ja ylioppilaskokeiden suoritusohjeita. Tutkinnosta saa tietoa osoitteesta fi ja koulun omilta www-sivuilta (abit-linkki) sekä tietysti koulun henkilökunnalta. 45

46 Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pakollinen koe. Kolme muuta pakollista koetta valitset seuraavasta listasta: 1) toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi) 2) vieraan kielen koe (suurella osalla kokelaistamme englanti) 3) matematiikan koe 4) reaaliaineen koe. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Kokeiden tason valinta on sitova! Lisäksi kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. 46 Äidinkielen koe jakaantuu kahteen osaan: tekstitaidon kokeeseen ja esseekokeeseen. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa sekä kielellistä ilmaisua. Esseekokeessa puolestaan tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyineisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä sekä kokonaisuuksien hallintaa. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy molemmista kokeista saadun painotetun pistesumman perusteella. Jos kokelas jättää saapumatta jompaan kumpaan äidinkielen koetilaisuuteen, katsotaan koe hylätyksi.

47 Äidinkielen koe voi olla oppimäärältään suomi toisena kielenä -koe, jos kokelaan äidinkieli ei ole suomi. Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeeseen sisältyy puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Matematiikan kokeessa kokelas suorittaa kymmenen tehtävää. Apuvälineinä saa käyttää lautakunnan hyväksymiä laskimia ja taulukkokirjoja. Matematiikan kokeessa voi olla 1-2 vaativaa tähtitehtävää. Kullakin reaaliaineella on oma kokeensa. Opiskelija voi siis kirjoittaa esimerkiksi psykologian kokeen. Se voi olla opiskelijalle pakollinen tai ylimääräinen koe. Tämän lisäksi opiskelija voi halutessaan kirjoittaa muitakin reaaliaineiden kokeita. 47

48 Kunakin tutkintokertana (siis keväisin ja syksyisin) on kaksi koepäivää, jolloin järjestetään reaaliaineiden kokeet seuraavasti: Samana päivänä (reaali I) Psykologia Filosofia Historia Fysiikka Biologia Samana päivänä (reaali II) Uskonto Elämänkatsomustieto Yhteiskuntaoppi Kemia Maantiede Terveystieto Kunakin päivänä voi suorittaa vain yhden kokeen. Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-2 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää lukion aihekokonaisuuksien tai eri aineiden näkökulmasta. 48

49 Kokeiden uusiminen ja tutkinnon täydentäminen Hyväksytysti suoritetun kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu, että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe. Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityistä painavaa syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan arvosteltavaksi. Ylioppilas saa täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun tutkinto on suoritettu. 49

50 Osallistumisoikeus Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän ennen kirjalliseen kokeeseen ilmoittautumista on opiskellut vähintään ao. oppiaineen pakolliset kurssit. Lyhyessä vieraassa kielessä tulee olla suoritettuna vähintään kolme kurssia. Ilmoittautuminen Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Jos kokelas ei saavu kokeeseen, katsotaan koe hylätyksi. Kokeeseen ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintomaksut (perusmaksu 27 e, koekohtainen maksu 28 e). Ilmoittautuessa tehtyjä valintoja kokeen pakollisuudesta ja ylimääräisyydestä, kokeen tasosta tai reaalikokeen katsomusaineesta ei voida jälkikäteen muuttaa. Ilmoittautuminen tehdään omalle opinto-ohjaajalle oppaan kalenteriosassa mainittuihin päiviin mennessä. 50

51 Lukilausunnot ja erityisjärjestelyhakemukset Kokelaan, jolla on lukihäiriö, tulee hankkia siitä lausunto. Asiantuntijan lautakunnan laatimaan lomakkeeseen tekemä lausunto on lähetettävä lautakuntaan ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän vuoksi lausunto tulee hankkia jo hyvissä ajoin ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Lukitodistus voi vaikuttaa kokelaan saamaan arvosanaan. Jos kokelaalla on tarve muihin erityisiin koejärjestelyihin (esim. vapautus kuullunymmärtämiskokeesta tai kokelaan äidinkieli ei ole suomi), hänen tulee ottaa yhteyttä rehtoriin hyvissä ajoin. Erityisjärjestelylupa anotaan ylioppilastutkintolautakunnalta ja kopio lupapäätöksestä lähetetään lautakunnalle ilmoittautumislomakkeen mukana. Kaikki koetilaisuuden erityisjärjestelyt tulee ilmoittaa etukäteen ja niitä varten on hankittava tarvittaessa lääkärintodistus. 51

52 Tulokset Opettajan tekemän alustavan tarkastuksen tulokset julkistetaan abien ilmoitustaululla. Ylioppilastutkintolautakunta ilmoittaa koululle syksyn kirjoitusten tulokset mennessä. Kevään tulokset tulevat koululle mennessä. Tulokset postitetaan valmistuville ylioppilaille välittömästi sen jälkeen, kun tulokset ovat tulleet koululle. Tutkinnon hajauttajien tulokset jaetaan ryhmänohjauksessa. Lisätietoja kirjoitusten tuloksista voi kysyä koululta. Edellisten kirjoitusten pisterajat ovat nähtävillä www. ylioppilastutkinto.fi-sivuilla. Vuosittain pisterajat kuitenkin voivat muuttua jonkin verran, joten vanhojen pisterajojen perusteella ei vielä voi vetää varmoja johtopäätöksiä omista tuloksistaan. 52

53 Tutkinnon kokeet arvostellaan seuraavilla arvosanoilla: Arvosana Puoltoäänet Osuus arvosanoista laudatur (L) 7 5 % eximia cum laude approbatur (E) magna cum laude approbatur (M) cum laude approbatur (C) lubenter approbatur (B) 6 15 % 5 20 % 4 24 % 3 20 % approbatur (A) 2 11 % improbatur (I) 0 5 % Jos kokelas saa hylätyn yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada kuitenkin ylioppilastutkintotodistuksen kompensaation avulla. Hylätty arvosana merkitään tällöin tutkintotodistukseen. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet (puoltoäänet) lasketaan yhteen, jolloin 12 pistettä kompensoi i+-arvosanan, 14 i:n, 16 i-:n, 18 i--:n. Kompensaatiosta voi kieltäytyä ilmoittamalla asiasta rehtorille toukokuun alkuun (kevät) tai marraskuun alkuun (syksy) mennessä. 53

54 Tarkistusarvostelu Tulosten saavuttua kouluun kokelaan on mahdollista opettajien välityksellä saada tietää arvostelua koskevat perusteet. Jos kokelas esitetyistä perusteluista huolimatta on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun tulokset ovat tulleet koululle. Tarkistusmaksu on 50 e. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajille, mikäli tarkistusarvostelu johtaa arvosanan korottamiseen. Kokelas voi halutessaan nähdä kopion koesuorituksestaan syksyn kirjoitusten osalta ja kevään kirjoitusten osalta jälkeen. Maksullinen kopio lähetetään kokelaalle postiennakolla. Ylioppilastutkinnon koepäivät Koepäivät ovat nähtävissä oppaan kalenterisivuilla ja internetissä sivuilla Tarkemmat kellonajat ja paikat ilmoitetaan abi-infossa jaettavassa tiedotteessa. 54

55 Valmistautuessasi kokeeseen - Saat kokeisiin eväitä koulun ruokalasta. Ota omia eväitä erityisesti, jos noudatat erityisruokavaliota. Pakkaa eväät muovirasioihin, poista kaikista eväistä käärepaperit. - Pue päällesi mukavat ja lämpimät vaatteet (saleissa on aamuisin viileää). - Ota mukaan henkilökohtaiset lääkkeesi. - Kokeeseen ei saa tuoda esim. lompakkoa tai käsipuhelinta (puhelimia ja lompakkoja varten on kännykkäparkki, käsipuhelimen tuonti koetilaisuuteen on vilppi, jonka seurauksena kokelaan kaikki ko. tutkintokerran suoritukset mitätöidään). Koulu ei vastaa parkkiin jätetyistä lompakoista ja käsipuhelimista. - Mieti tarkkaan, mitä tarvitset kokeessa: kyniä, pyyhekumeja, mahdollisesti viivain, piirtokolmio. Reaalikokeessa saa käyttää värikyniä (ei punaista!), mutta niiden käyttö ei ole välttämätöntä. Korjauslakan käyttö on kiellettyä! 55

56 - Matematiikan koetta sekä fysiikan, kemian ja maantieteen koetta varten laskimet ja (ilman ylimääräisiä merkintöjä olevat) taulukkokirjat on tuotava ko. aineiden opettajille opettajainhuoneeseen nimellä varustettuna viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 12 mennessä. Laskimen mukana ei saa olla irrallisia laskimenkäyttöohjeita, ohjelmakortteja eikä kaapeleita tai muia viestintään tarkoitettuja välineitä. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ja nollattava ohjelmistot (täydellinen RESET-toiminta) ennen laskimen jättämistä tarkastettavaksi. Kokelaan on selitettävä tyhjennysmenetelmä opettajalle, jotta opettaja voi varmistua muistin tyhjennyksestä. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei saa käytää kokeessa. Kokeeseen saapuessasi - Kuunteluihin kokoonnutaan luokkiin hyvissä ajoin ennen kuuntelua - Kirjallisiin kokeisiin on tultava paikalle klo 8.40 mennessä, koska koe alkaa tasan klo Katso koepaikkasi listasta ja kartasta, vie paikallesi vain koetarvikkeet ja eväät tarjottimella. 56 Kokeessa - Kuuntele tarkkaan ennen koetta annettavat ohjeet. Eri kokeissa on erilaiset ohjeet! - Pyydä valvojaa paikallesi viittaamalla (kun pyydät esim. lisää paperia). Valvoja ei vastaa kokeeseen liittyviin kysymyksiin.

57 - WC-käynti: ennen kuin lähdet paikaltasi, katso, että edellinen kokelas on tullut valvojan kanssa takaisin saliin. - Kokeesta saa lähteä aikaisintaan klo Koe päättyy kuusi tuntia sen alkamisesta, yleensä klo Kun aiot lähteä, tarkista ja vielä kerran tarkista: Oletko vastannut kaikkiin tarvittaviin tehtäviin? Oletko esimerkiksi mustannut kielikokeen monivalintatehtävien tarvittavat ruudut? Oletko reaalikokeessa vastannut kahdeksaan tai kuuteen tehtävään, riippuen kokeesta? Olet kirjoittanut nimesi ja muut tarvittavat tiedot papereihin, olet merkinnyt selvästi suttupaperit sutuiksi (yliviivaus siten, että alla olevasta tekstistä tarvittaessa saadaan selvää). - Pulpetille ja tuolille ei jätetä mitään, vaan roskat viedään roskakoriin ja tarjotin tarjotinpinoon. Sairastuminen - Jos sairastut juuri ennen koetta, hanki lääkärintodistus joko ennen koetta tai heti kokeen jälkeen. Sairaus voidaan huomioida kokeen arvostelussa. - Jos joudut ennen koetta sairaalaan, ota yhteyttä mahdollisimman nopeasti rehtoriin tai apulaisrehtoriin. Koe voidaan järjestää sairaalassakin. 57

58 Keskeisiä käsitteitä ja käyntänteitä Lukio poikkeaa monella tapaa peruskoulusta. Paljon on tietysti entistäkin mukana, mutta törmäät myös aivan uusiin käsitteisiin ja menettelytapoihin. Tässä lyhyesti niistä muutamia: Jakso Jaksojärjestelmässä lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. 5-jaksojärjestelmässä yksi jakso on keskimäärin seitsemän ja puolen viikon pituinen. Jaksoon kuuluu opetusjakso ja ns. koeviikko, joka kestää seitsemän päivää. Kurssi Kurssimuotoisessa opiskelussa oppiaineen sisällöt on jaettu kursseihin. Kurssit ovat kestoltaan 38*45 min= 1710 minuuttia. Lyseolla tämä aika on jaettu 75 minuutin oppitunneiksi. Kurssitarjotin Kurssitarjottimeen on merkitty eri jaksoissa tarjottavat kurssit. Siitä voit kiinnostuksesi ja annettujen ohjeiden mukaan valita haluamasi. 58

59 Luokattomuus Luokattomuus tuo koulunkäyntiin kasvavaa vapautta. Voit säädellä opiskeluajan pituutta, lukuvuosittaista työmäärääsi ja lukujärjestystäsi. Tämä kaikki tarkoittaa tietysti myös kasvavaa vastuuta. Opinto-ohjelma Aloittaessasi lukion rakennat itsellesi opinto-ohjelman eli alustavan suunnitelman omien lukio-opintojesi sisällöistä ja suorittamisajasta. Seuraavan lukuvuoden valinnat teet keväällä. Opinto-ohjelmaa ja opintoihin käytettävää aikaa voit myöhemmin jaksojen vaihtuessa muuttaa ja tarkistaa. Apua saat tarvittaessa opinto-ohjaajaltasi. Oppimäärä Yhden oppiaineen oppimäärä voi muodostua - oppiaineen pakollisista kursseista - oppiaineen syventävistä kursseista - koulukohtaisista soveltavista kursseista 59

60 Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin. Vaihto kannattaa tehdä viimeistään MAA3-kurssin jälkeen 4. jakson alkuun mennessä. Vaihdosta keskustellaan pitkän matematiikan opettajan kanssa. Kurssikorvaavuuksista keskustellaan opinto-ohjaajan kanssa samalla, kun muutokset tehdään valintoihin. Vieraan kielen oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa ylimääräisen pitkän vieraan kielen (A2-kieli) opintonsa lyhyen kielen (B2/B3-kieli) opintoihin. Pitkän oppimäärän kurssit vastaavat suoraan kurssinumeroittain lyhyen kielen kursseja. Pitkässä oppimäärässä suoritettujen kurssien hyväksytyt arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus yrittää kerran korottaa siirrettyä arvosanaa osallistumalla lyhyen kielen kurssin kokeeseen. 60