Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 11.painos -päivityksiä ja korjauksia 2014

Transkriptio

1 Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 11.painos -päivityksiä ja korjauksia 2014 Sivu 14 Loksodromin matemaattinen yhtälö; kaavassa p pitää olla π Sivu 21 Suomalaiset merikartat; Korvaa lauseen Painamisen ja markkinoinnin hoitaa loppuosa tekstillä Karttakeskus Oy jälleenmyyjineen. Sivu 33 kohta 5 merikarttasarjoihin on merkitty... Poista sanat vähintään jotka edeltävät lukuja 2,4 m ja 18 m. Kommentti: Lähteet, Liikenneviraston vesiväyläluokitus sekä Merenkulkulaitoksen Veneilyväylien suunnitteluohje. Lähteissä numeroarvot esitetään minimiohjearvoina tai suosituksina seuraavasti; Veneilyn runkoväylän syväys rannikolla 2.4 m, sisävesillä 1,8 m, alikulkukorkeus rannikolla m, sisävesillä m. Poikkeuksia näihin arvoihin saattaa esiintyä, mikäli kyseiselle väyläosuudelle löytyy esim. korvaava väylä. Sivu 34 Kahden kuvasarjan kuvatekstit ovat vaihtaneet paikkaa; Ohessa oikea järjestys! Sivu 37 kuvateksti Ilmoitettujen koordinaattien suunnat N ja O tulee olla P ja I Sivu 48 ja kuva sivulla 49 "Tiedonantoja veneilijöille" julkaisu on lopetettu. Huom. TV julkaisussa esitettävät tiedot sisältyvät Tiedonantoja merenkulkijoille julkaisuun joka ilmestyy 3 kertaa kuukaudessa. Samalla julkaistaan maksuton PDF versio joka on saatavilla Liikenneviraston verkkosivuilla. Sivu 121 Sääntö 12 Purjealukset Kuvaruudut ovat väärässä järjestyksessä. Muuta kuvajärjestystä seuraavasti;

2 Sivu 132 f) Oikeanpuoleinen kuva jonka tulisi esittää miinanraivaajan merkkikuvioita, on virheellinen. Kuvan tulisi olla oheisenlainen. Sivu 135 d) suluissa virheellinen määrä pisteitä; pitää olla ( ) Sivu Liikennevirasto pitää olla Liikenneviraston Sivu Vesiliikennelaki, luvun 4 on muuttunut. Korvaa teksti; 4 Oikeus liikkua vesialueella Oikeudesta liikkua vesialueella on voimassa, mitä vesilain (587/2011) 2 luvun 3 :ssä säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Sivu 143 Vesilaki, 1961 (laki on kumottu L:lla /587, joka on voimassa alkaen). Korvaa teksti; 2 LUKU Yleiset oikeudet, velvollisuudet ja rajoitukset 3 Vesistössä liikkuminen Jollei laissa toisin säädetä, jokaisella on oikeus tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä aiheuttamatta: 1) kulkea vesistössä ja sen jäällä; 2) ankkuroida tilapäisesti vesistössä; 3) uittaa puutavaraa vesistössä; 4) uida vesistössä; ja 5) tilapäisesti siirtää valtaväylässä tai yleisessä kulkuväylässä olevia pyydyksiä ja muita irtaimia esineitä, jotka haittaavat kulkemista tai puutavaran uittoa, sekä sellaista väylän ulkopuolella olevaa irtainta esinettä, joka kohtuuttomasti haittaa kulkemista tai estää puutavaran uiton. Mitä 1 momentissa säädetään vesistöstä, koskee myös 1 luvun 5 :ssä tarkoitetun vesialueen rajan ulkopuolella olevaa aluetta, milloin se on veden peittämä. 1 luku 5 Vesialueen raja Tätä lakia sovellettaessa pidetään vesialueen rajana maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Jos vedenkorkeus tai vesi- ja maa-alueen keskinäinen asema muuttuu tai on muuttunut, vesialueen raja määräytyy muutoksen jälkeisten vedenkorkeuksien mukaan. Meren ja maa-alueen rajana on Suomen aluevesien rajoista annetun lain (463/1956) 3 :n mukainen aluevesien maanpuoleinen raja. Sivu Laki ja asetus vesikulkuneuvojen rekisteristä. Sivu 147 Laki vesikulkuneuvorekisteristä, 2006 on kumottu Lailla; 424/2014 joka astui voimaan Kyseinen laki on esitetty kokonaisuudessaan tämän lehden julkaisuajankohtana finlex.fi verkkosivuilla osoitteesta

3 1 Luku. Yleiset säännökset 1 Vesikulkuneuvorekisteri Tässä laissa säädetään vesikulkuneuvon ja sen moottorin rekisteröinnistä, vesikulkuneuvorekisterin tietosisällöstä ja tietojen käsittelystä sekä rekisteröintitoiminnasta. Liikenteen turvallisuusvirasto pitää vesikulkuneuvorekisteriä. Liikenteen turvallisuusvirasto saa käyttää rekisteriä sille lain mukaan kuuluvien tehtävien ja velvoitteiden hoitamisessa. 2 Suhde muuhun lainsäädäntöön Jollei tässä laissa toisin säädetä, rekisteriin kuuluvien tietojen salassapitoon ja niiden luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Tämän lain mukaisesti rekisteröity vesikulkuneuvo ei saa olla samanaikaisesti rekisteröitynä alusrekisterilain (512/1993) mukaisessa alusrekisterissä eikä merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain (690/2010) mukaisessa kalastusalusrekisterissä. Vesikulkuneuvon kansallisuuteen ja oikeuteen käyttää Suomen lippua sovelletaan merilain (674/1994) 1 luvun 1 :ää. Sivu luku. Vesikulkuneuvon rekisteröinti 3 Rekisteröitävät vesikulkuneuvot Moottorilla varustettu huvivene, huvialus, vuokravene, vesiskootteri ja muu vesikulkuneuvo, jonka moottoriteho on moottorin valmistajan ilmoituksen mukaan vähintään 15 kilowattia, sekä moottorilla tai purjeella varustettu vesikulkuneuvo, jonka rungon pituus on valmistajan ilmoituksen mukaan vähintään 5,5 metriä, on rekisteröitävä siten kuin tässä laissa säädetään ja tämän lain nojalla määrätään. Vesikulkuneuvorekisteriin voidaan merkitä myös sellainen vesikulkuneuvo, jonka rekisteröintiin ei ole tämän lain perusteella velvollisuutta. 4 Poikkeukset rekisteröintivelvollisuudesta Rekisteröintivelvollisuus ei koske: 1) vesikulkuneuvoa, jonka omistaja tai haltija on puolustusvoimat tai rajavartiolaitos; 2) alusrekisterilain nojalla rekisteröityyn alukseen eikä merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain nojalla kalastusalusrekisteriin merkittyyn alukseen kuuluvaa vesikulkuneuvoa; 3) Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1139/1994) 4 :n nojalla sisävesillä käytettävien alusten kalastusalusrekisteriin merkittyä alusta eikä tällaiseen alukseen kuuluvaa vesikulkuneuvoa; 4) pelkästään kilpailukäytössä olevaa vesikulkuneuvoa.

4 5 Rekisteröitävän vesikulkuneuvon käyttäminen Rekisteröitävää vesikulkuneuvoa ei saa käyttää vesiliikenteessä ennen kuin se on merkitty rekisteriin, jollei tässä laissa toisin säädetä. Sellaista tilapäisesti Suomessa olevaa vesikulkuneuvoa, jonka omistajalla tai haltijalla ei ole kotikuntaa eikä kotipaikkaa Suomessa, saa käyttää Suomessa rekisteriin ilmoittamatta. Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröityä vesikulkuneuvoa saa tilapäisesti käyttää muualla Suomessa rekisteriin ilmoittamatta. 6 Ennakkoilmoittaminen Suomessa voimassa olevat vaatimukset täyttävän uuden vesikulkuneuvon ja vesikulkuneuvon moottorin yksilöinti- ja tekniset tiedot voidaan ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle ennen vesikulkuneuvon ja sen moottorin ensimmäistä rekisteröintiä Suomessa. Niitä seikkoja, jotka on ilmoitettu ennakkoon, ei tarvitse ilmoittaa 8 :ssä tarkoitetun ensirekisteröinnin yhteydessä. Ennakkoilmoituksen voi tehdä vesikulkuneuvon tai moottorin valmistaja, valmistajan edustaja tai maahantuoja: 1) joka on Suomessa rekisteröity oikeushenkilö; 2) joka on vakavarainen ja asiantunteva; 3) jolla on tai joka saa valmistajalta käyttöönsä vesikulkuneuvon tai moottorin rakenteeseen ja varusteisiin liittyvät tekniset tiedot ja tiedot vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta; ja 4) jolla on sopimus Liikenteen turvallisuusviraston kanssa tietojen toimittamisesta. Ennen 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä hakijan on osoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle, että se täyttää 2 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ennakkoilmoituksen tekemisestä sekä ennakkoilmoituksessa vaadittavista vesikulkuneuvon ja moottorin yksilöinti- ja teknisistä tiedoista. 7 Rekisteri-ilmoitus Rekisteröitävän vesikulkuneuvon ja sen moottorin ensirekisteröintiin tarvittavat tiedot ja niiden muutokset sekä lopullista poistoa koskevat tiedot on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle, jollei tässä laissa toisin säädetä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä rekisteri-ilmoituksen tekemisestä. 8 Ensirekisteröinti Ennen kuin vesikulkuneuvo otetaan ensimmäisen kerran vesiliikennekäyttöön Suomessa, omistaja on velvollinen tekemään kirjallisen rekisteri-ilmoituksen Liikenteen turvallisuusvirastolle, jollei tässä laissa toisin säädetä. Ensirekisteröinnin edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirastolle esitetään selvitys: 1) vesikulkuneuvon ja sen moottorin omistajasta ja haltijasta;

5 2) vesikulkuneuvon ja sen moottorin yksilöinti- ja teknisistä tiedoista; 3) vesikulkuneuvon ja sen moottorin Suomessa voimassa olevista vaatimustenmukaisuusvakuutuksista; 4) vesikulkuneuvon käyttötarkoituksesta ja sen pääasiallisesta käyttökunnasta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ensirekisteröinnissä ilmoitettavista vesikulkuneuvon ja sen moottorin teknisistä tiedoista. 9 Muutosrekisteröinti Rekisteröidyn vesikulkuneuvon omistaja on velvollinen ilmoittamaan 8 :n 2 momentissa tarkoitettujen, rekisteriin merkittyjen tietojen muutoksista Liikenteen turvallisuusvirastolle kirjallisesti 30 päivän kuluessa muutoksesta, jollei tässä laissa toisin säädetä. Sellaisen omistajan tai haltijan, jolla on henkilötunnus, nimen, henkilötunnuksen, osoitteen tai kotikunnan muutoksista tai kuolemasta sekä sellaisen oikeushenkilön yhteystietojen muutoksista, jonka yritys- ja yhteisötunnus on merkitty rekisteriin, ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Rekisteröidyn vesikulkuneuvon haltija on velvollinen ilmoittamaan rekisteriin merkittyjen vesikulkuneuvoa ja sen moottoria koskevien teknisten tietojen muutokset sekä vesikulkuneuvon käyttötarkoitusta ja pääasiallista käyttökuntaa koskevien tietojen muutokset Liikenteen turvallisuusvirastolle kirjallisesti 30 päivän kuluessa muutoksesta. Muutosrekisteröinnin edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirastolle esitetään selvitys muutoksista, jotka koskevat: 1) vesikulkuneuvon omistajaa tai haltijaa; 2) vesikulkuneuvon tai sen moottorin teknisiä tietoja; tai 3) vesikulkuneuvon käyttötarkoitusta tai sen pääasiallista käyttökuntaa. 10 Lopullinen poisto Rekisteröidyn vesikulkuneuvon tai moottorin omistaja on velvollinen 30 päivässä vesikulkuneuvon tai sen moottorin tuhoutumisesta, romuttamisesta tai purkamisesta ilmoittamaan kirjallisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle vesikulkuneuvon tai sen moottorin poistamisesta pysyvästi vesiliikennekäytöstä Suomessa, jollei tässä laissa toisin säädetä. Vesikulkuneuvon tai sen moottorin lopullinen poisto merkitään rekisteriin vain, jos Liikenteen turvallisuusvirastolle esitetään luotettava selvitys siitä, että vesikulkuneuvo tai sen moottori on tuhoutunut, romutettu tai purettu. 11 Rekisteröintitodistus Liikenteen turvallisuusvirasto antaa vesikulkuneuvon ensirekisteröinnistä rekisteröintitodistuksen. Rekisteröintitodistukseen merkitään vesikulkuneuvon omistajan ja haltijan nimi. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, mitkä vesikulkuneuvoon ja sen moottoriin liittyvät tekniset tiedot rekisteröintitodistukseen merkitään.

6 Rekisteröintitodistukseen merkitään tieto vesikulkuneuvon Suomen kansallisuudesta, jos alus on merilain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetulla tavalla suomalainen, kun se rekisteröidään. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa uuden rekisteröintitodistuksen, jos rekisteröintitodistukseen merkityissä tiedoissa tapahtuu muutoksia. Rekisteröintitodistus on pidettävä mukana vesikulkuneuvoa käytettäessä. Vesikulkuneuvorekisteriin tehty rekisteri-ilmoitus ensirekisteröinnistä oikeuttaa kuitenkin käyttämään vesikulkuneuvoa ilman rekisteröintitodistusta 30 päivän ajan rekisteri-ilmoituksen tekemisestä. Liikenteen turvallisuusvirasto vahvistaa rekisteröintitodistuksen mallin. Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa rekisteröintitodistuksen valmistamisesta ja toimittamisesta asiakkaille. Liikenteen turvallisuusvirasto voi hoitaa tehtävän hankkimalla siihen liittyvän palvelun yksityiseltä tai julkiselta palvelun tuottajalta. Tehtävän järjestämisessä noudatetaan 6 luvun säännöksiä. 12 Rekisteritunnus Liikenteen turvallisuusvirasto antaa ensirekisteröinnin yhteydessä vesikulkuneuvolle sen yksilöivän rekisteritunnuksen. Rekisteritunnus koostuu kirjain- ja numerosarjasta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä rekisteritunnuksen teknisistä ominaisuuksista ja sen merkitsemisestä. Rekisteröitävää vesikulkuneuvoa ei saa käyttää, ellei sitä ole varustettu rekisteritunnuksella. Jos vesikulkuneuvo on rekisteröity myös 4 :n 3 kohdassa tarkoitettuun sisävesillä käytettävien alusten kalastusalusrekisteriin, voidaan vesikulkuneuvo jättää varustamatta tämän lain mukaisella rekisteritunnuksella. 13 Koetunnus Sen estämättä, mitä 5 :n 1 momentissa säädetään, vesikulkuneuvon tai moottorin valmistaja, maahantuoja, myyjä, korjaaja tai muu vastaava elinkeinonharjoittaja voi käyttää rekisteröimätöntä vesikulkuneuvoa koeajossa, myynninedistämistoiminnassa ja muussa tämän kaltaisessa elinkeinonsa harjoittamiseen välittömästi liittyvässä toiminnassa, jos Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut elinkeinonharjoittajalle kirjallisesta hakemuksesta koetunnuksen. Koetunnus on voimassa toistaiseksi. Koetunnus voidaan peruuttaa, jos elinkeinonharjoittaja on ilmoittanut luopuvansa siitä, jos elinkeinonharjoittaja on käyttänyt koetunnusta tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten vastaisesti tai jos koetunnuksen peruuttamiseen on muita erityisiä syitä. Koetunnuksen antamisesta Liikenteen turvallisuusvirasto antaa elinkeinonharjoittajalle todistuksen. Todistus on pidettävä mukana vesikulkuneuvoa käytettäessä. Rekisteröimätön vesikulkuneuvo on varustettava koetunnuksella, jos sitä käytetään 1 momentin mukaisesti. Koetunnusta koskevaan todistukseen sovelletaan, mitä 11 :n 5 ja 6 momentissa säädetään rekisteröintitodistuksesta.

7 Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä koetunnuksen teknisistä ominaisuuksista ja sen merkitsemisestä sekä siitä, mitä rekisteriin talletettuja elinkeinonharjoittajaa koskevia tietoja merkitään todistukseen. Sivu luku. Rekisterin tietosisältö 14 Rekisteröidyt Rekisteriin saa tallettaa tarpeellisia tietoja vesikulkuneuvon ja sen moottorin omistajasta ja haltijasta sekä koetunnuksen saaneesta elinkeinonharjoittajasta. 15 Rekisteriin talletettavat perustiedot Vesikulkuneuvon ja sen moottorin omistajana tai haltijana olevasta luonnollisesta henkilöstä saa rekisteriin perustietoina tallettaa nimen, kansalaisuuden ja henkilötunnuksen taikka henkilötunnuksen puuttuessa syntymäajan, tiedon syntymäkotikunnasta tai ulkomaisesta syntymäpaikasta ja syntymävaltiosta sekä osoite- ja muut yhteystiedot, tiedon kotikunnasta, asiointikielestä ja henkilön kuolemasta. Vesikulkuneuvon ja sen moottorin omistajana tai haltijana olevasta oikeushenkilöstä sekä koetunnuksen saaneesta elinkeinonharjoittajasta saa rekisteriin perustietoina tallettaa nimen, yritys- ja yhteisötunnuksen, kotipaikan, osoite- ja muut yhteystiedot sekä tiedon asiointikielestä. 19 Henkilötietojen poistaminen rekisteristä Vesikulkuneuvoon liittyvät henkilötiedot poistetaan rekisteristä kahden vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana vesikulkuneuvo on poistettu rekisteristä lopullisesti. Sivu luku. Erinäiset säännökset 36 Kielto muuttaa rekisteritietoja Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltää vesikulkuneuvon tai sen moottorin rekisteritietojen muuttamisen määräajaksi ja tehdä tästä merkinnän rekisteriin, jos se saa tiedon vesikulkuneuvon tai sen moottorin omistusoikeutta tai yksilöintitietoa koskevasta ilmeisestä epäselvyydestä. 37 Maksut Tietojen merkitsemisestä rekisteriin ja tietojen antamisesta rekisteristä jäljennöksenä sekä muusta tämän lain mukaisesta tietopalvelusta peritään maksut valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädettyjen perusteiden mukaan.

8 39 Vesikulkuneuvon rekisteröintirikkomus Vesikulkuneuvon omistaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) jättää 8 :n 1 momentissa säädetyn rekisteri-ilmoituksen tekemättä ennen vesikulkuneuvon käyttöönottoa, 2) jättää 9 :n 1 momentissa säädetyn muutosrekisteröinnin tekemättä määräajassa tai 3) jättää 10 :n 1 momentissa säädetyn lopullista poistoa koskevan rekisteriilmoituksen tekemättä määräajassa, on tuomittava vesikulkuneuvon rekisteröintirikkomuksesta sakkoon. Vesikulkuneuvon rekisteröintirikkomuksesta tuomitaan myös vesikulkuneuvon haltija, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää 9 :n 2 momentissa säädetyn muutosrekisteröinnin tekemättä määräajassa. Rikesakosta vesikulkuneuvon rekisteröintirikkomuksen seuraamuksena säädetään rikoslain 2 a luvun 9 :ssä ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. 40 Käyttökieltorikkomus Joka tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää vesikulkuneuvoa 1) ennen sen merkitsemistä rekisteriin 5 :n 1 momentin vastaisesti, 2) rekisteritunnuksella varustamattomana 12 :n 2 momentin vastaisesti tai 3) koetunnuksella varustamattomana 13 :n 3 momentin vastaisesti, on tuomittava käyttökieltorikkomuksesta sakkoon. Rikesakosta käyttökieltorikkomuksen seuraamuksena säädetään rikoslain 2 a luvun 9 :ssä ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. 41 Toimenpiteistä luopuminen Jos 39 tai 40 :ssä tarkoitettu rikkomus on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, voidaan siitä jättää syyte nostamatta ja rangaistus tuomitsematta. Jos rikkomus ilmeisesti on 1 momentissa tarkoitettu, voi Liikenteen turvallisuusvirasto, poliisi, rajavartiolaitos tai Tulli muihin toimenpiteisiin ryhtymättä antaa rikkomukseen syyllistyneelle huomautuksen. 42 Muutoksenhaku Liikenteen turvallisuusviraston tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenteen turvallisuusvirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Liikenteen turvallisuusviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Henkilötietojen korjaamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin henkilötietolaissa säädetään ja asiakkaalta perittävään maksuun haetaan muutosta siten kuin valtion maksuperustelaissa säädetään.

9 Sivu 150 Asetus vesikulkurekisteristä, Liikenteen turvallisuusviraston määräys TRAFI/24513/ /2013 korvaa aikaisemman Asetuksen vesikulkuneuvorekisteristä vuodelta Määräys on julkaistu tämän lehden julkaisuhetkellä kokonaisuudessaan finlex.fi sivuilla verkkojulkaisuna 1 Vesikulkuneuvorekisteriin talletettavat vesikulkuneuvoa ja sen moottoria koskevat tiedot. 1.1 Rekisteriin talletettavat vesikulkuneuvoa koskevat tiedot Rekisteriin talletetaan vesikulkuneuvon teknisinä tietoina ja yksilöintitietoina: 1) vesikulkuneuvotyyppi; 2) merkki ja malli; 3) kansirakenne; 4) runkonumero tai muu vastaava yksilöintinumero/cin -koodi (Craft Identification Number) 5) rungon pituus ja suurin leveys; 6) rungon rakennusmateriaali; 7) runkotyyppi 8) rakennusvuosi ja käyttöönottovuosi; 9) valmistajan ilmoittama suurin nopeus; 10) valmistajan ilmoittama suurin sallittu henkilöluku tai valmistajan ilmoituksen puuttuessa luotettava arvio henkilöluvusta; 11) pääväri; 12) pääasiallinen käyttökunta; 13) suurin sallittu moottoriteho; 14) syväys; 15) pääasiallinen käyttötarkoitus; 16) CE-merkitty vene/historiallinen vene/jokivene tai muu vesikulkuneuvo; 17) ensimmäinen käyttöönottopäivä (vesikulkuneuvorekisteriin rekisteröinnin yhteydessä merkittävät tiedot pääasiallisessa käyttötarkoituksessa); 18) paino; Rekisteriin voidaan lisäksi tallettaa vesikulkuneuvon teknisinä tietoina ja yksilöintitietoina: 1) vesikulkuneuvolle annettu nimi; 2) lisäväri; 3) suurin kuorma; 4) suurin nopeus; 5) rungon suurin pituus; 6) purjetunnus; 7) meriradionumero eli MMSI (Maritime Mobile Service Identity); 8) valmistusmaa; 9) vuosimalli.

10 1.2 Rekisteriin talletettavat tiedot vesikulkuneuvon moottorista Rekisteriin talletetaan vesikulkuneuvon moottorin tai moottoreiden teknisinä tietoina ja yksilöintitietoina: 1) tyyppi; 2) merkki ja malli; 3) käyttöönottovuosi; 4) käyttövoima; 5) valmistajan ilmoittama suurin moottoriteho kilowatteina tai hevosvoimina; 6) valmiste- tai muu yksilöintinumero; 7) propulsiotyyppi. Lisäksi vesikulkuneuvorekisteriin voidaan tallettaa vesikulkuneuvon moottorin tai moottoreiden teknisinä tietoina ja yksilöintitietoina tiedot vuosimallista ja valmistusvuodesta. 1.3 Koetunnuksella varustetusta vesikulkuneuvosta rekisteriin talletettavat tiedot Koetunnuksella varustetusta vesikulkuneuvosta ei rekisteriin talleteta vesikulkuneuvon ja moottorin teknisiä eikä yksilöintitietoja. 2 Rekisteriin talletettavat vesikulkuneuvon rekisteröintitiedot Vesikulkuneuvon rekisteröintitietoina rekisteriin talletetaan: 1) rekisteritunnus tai koetunnus; 2) rekisteröintitapahtuman luonne; 3) rekisteristä poistamisen syy; 4) rekisteritodistuksen kaksoiskappaleen antamispäivä; 5) hallintaoikeuden laatu; 6) rekisteröintipäivä; 7) Liikenteen turvallisuusvirastoa koskevat tiedot; 8) lisätiedot kuten yksikkö; 9) rekisteröintitodistuksen tekniset tunnistetiedot. 3 Rekisteröintitodistukseen merkittävät tiedot 3.1 Rekisteröintitodistukseen vesikulkuneuvosta merkittävät tiedot Rekisteröintitodistukseen merkitään vesikulkuneuvosta sen: 1) tunnistenumero tai valmistajan ilmoittama CIN-koodi (Craft Identification Number); 2) Liikenteen turvallisuusviraston vesikulkuneuvolle antama yksilöintitunnus (nk. Trafinumero); 3) valmistusvuosi; 4) suurin henkilöluku tai suurin henkilöluku suunnitteluluokittain; 5) merkki, malli ja tyyppi; 6) suurin pituus, suurin leveys ja suurin kuorma; 7) rungon rakennusmateriaali ja rungon pituus; 8) pääväri; 9) moottoreiden lukumäärä.

11 3.2 Moottorista rekisteröintitodistukseen merkittävät tiedot Rekisteröintitodistukseen merkitään seuraavat vesikulkuneuvon moottoreihin liittyvät tiedot: 1) moottorin valmistenumero; 2) moottorien yhteisteho; 3) moottorin käyttövoima; 4) moottorin merkki ja malli. 3.3 Muut rekisteröintitodistukseen merkittävät tiedot Rekisteröintitodistukseen merkitään myös rekisteröintitodistuksen järjestysnumero, rekisteröintitodistuksen antopäivä sekä rekisteritunnus. 3.4 Koetunnuksen saaneen elinkeinonharjoittajan todistukseen merkittävät tiedot Koetunnuksen saaneen elinkeinonharjoittajan todistukseen merkitään: 1) koetunnus; 2) elinkeinon harjoittajan nimi ja Y-tunnus; 3) todistuksen antopäivä; 4) todistuksen antajaa koskevat tiedot. 4 Rekisteritunnus ja koetunnus Rekisteröitävä vesikulkuneuvo saa rekisteritodistukseen merkityn rekisteritunnuksen, joka muodostuu P-kirjaimesta ja vähintään viisinumeroisesta numerosarjasta. Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyssä Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välisessä sopimuksessa (SopS 94/1989) tarkoitettujen veneiden rekisteritunnuksen kirjainosa on L. Elinkeinonharjoittajalle myönnettävän koetunnuksen kirjainosa on E. Tunnus on merkittävä vesikulkuneuvon kummallekin sivulle siten, että se on vesikulkuneuvon liikkuessa selvästi näkyvissä. Kirjaimen ja numeroiden tulee olla sen väriset, että ne hyvin erottuvat taustastaan. Tunnuksen numero- ja kirjainkorkeuden tulee olla vähintään 7,5 senttimetriä ja viivaleveyden vähintään 1,5 senttimetriä. Numeroiden välin tulee olla vähintään 2 senttimetriä sekä kirjain- ja numero-osan välin vähintään 4 senttimetriä ja korkeintaan 10 senttimetriä. Tunnuskilven, jos sellaista käytetään, tulee olla suorakaiteen muotoinen, vähintään 12 sentti-metrin korkuinen ja ulottua vähintään 2,5 senttimetriä tunnuksen kummallekin puolelle. 5 Siirtymämääräys Aikaisempien säädösten nojalla myönnetyt rekisteritunnukset säilyvät ennallaan.

12 Sivu 154 Rikoslain 23 Luku Liikennerikoksista 5 Vesiliikennejuopumus on muuttunut. Korvaa 5 ; Joka ohjailee alusta tai toimii aluksessa sen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä 1) nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen jälkeen on vähintään 1,0 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,44 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa tai että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut tai 2) käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava vesiliikenne-juopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vesiliikennejuopumuksesta tuomitaan myös se, joka ohjailee ammattimaisessa vesiliikenteessä alusta tai määräyksestä toimii tällaisessa aluksessa sen kulun turvallisuuteen tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen olennaisesti vaikuttavassa työtehtävässä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Vesiliikennejuopumuksesta ei kuitenkaan tuomita silloin, kun ohjailtavana on ollut soutuvene taikka siihen kooltaan, nopeudeltaan tai muuten rinnastettava vesikulkuneuvo tai kun 1 momentissa tarkoitettu tehtävä on ollut tällaisessa aluksessa. Sivu 155 Kalastuslaki on muuttunut. Korvaa kyseisellä sivulla seuraava, asiaa käsittelevä kappale Kalastukseen liittyvistä säädöksistä Kalastuslaki, LUKU Pyydykset ja pyynnin harjoittaminen 33 Pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin pyydyksiin tulee lisäksi merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä. Edellä säädetystä poiketen kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä ei tarvitse kiinnittää pyydykseen sellaisilla alueilla, joilla kalastusoikeuden omistaja ei ole ottanut käyttöön kalastusoikeuden osoittavaa merkkijärjestelmää. Pyydysten merkinnästä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Sivu luvun otsikko on muuttunut. Oikea otsikko on Kalastuksenvalvonta

13 Sivu on muuttunut, korvaa sisältö; Uhkasakko ja teettämisuhka Jos joku laiminlyö tähän lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuvan velvollisuutensa, aluehallintovirasto voi viranomaisen ilmoituksesta tai sen hakemuksesta, jonka oikeutta tai etua asia koskee, sitten kun asianomaiselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen, määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Aluehallintovirastolle kuuluvista 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä huolehtii Suomen talousvyöhykkeellä se aluehallintovirasto, jonka toimialueen kohdalla kysymyksessä oleva osa talousvyöhykkeestä sijaitsee. Ahvenanmaan valtionviraston toimialueen vastaista rajaa lukuun ottamatta aluehallintovirastojen toimialueiden välisen rajan katsotaan jatkuvan aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka. 106 a Kalastuksenvalvojien toiminnan valvonta Kalastuksenvalvojien yleisestä valvonnasta ja ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat kalastuksenvalvojien toiminnan valvonnasta toimialueellaan. Maa- ja metsätalousministeriöllä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeus saada kalastuksenvalvojalta ja kalastuksenvalvojakoulutuksen järjestäjältä näiden toiminnan valvonnassa tarvittavia tietoja kalastuksenvalvontatehtävien suorittamisesta ja kalastuksenvalvojakoulutuksen järjestämisestä. Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Sivu 156 Kalastusasetus, 1982 on muuttunut. Korvaa kyseisellä sivulla asiaa käsittelevä kappale ja poista kuva. Uudesta merkintätavasta löydät kuvituksia päivityslehden lopusta. 2 LUKU Pyydykset ja pyynnin harjoittaminen 16 Kalastuslain 33 :ssä tarkoitetut kiinteät ja seisovat pyydykset tulee varustaa: 1) vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä korkealla ja leveällä neliön muotoisella lipulla; 2) vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai muuten on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesistön muuta käyttöä, vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä. Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen.

14 Jos pyydys on asetettu pyyntiin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle vesialueelle siten, että pyydys tai jokin sen osa ulottuu 1,5 metriä lähemmäksi veden pintaa (pinnan läheisyyteen asetettu pyydys), lippusalkoon on kiinnitettävä kaksi päällekkäistä 1 momentin 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävää lippua. Jos pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen pituus ylittää 120 metriä, sen suunta on osoitettava käyttämällä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa jokaista alkavaa 120 metriä kohden. Rapumerta voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä merkitä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla vesialueella vähintään 5 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla. Pyydysten merkintään käytettävät kohot ja lippusalot pyydykseen yhdistävien köysien on oltava uppoavia tai varustettu painoin. Edellä 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetut lippu- ja merkkisalot on varustettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 senttimetriä korkealla heijastimella. Pyydysten merkintään käytettävät kohot eivät saa olla läpinäkyvää materiaalia. 16 a Jos 16 :ssä tarkoitettu pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on 16 :ssä säädettyä merkintätapaa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä ja tarvittaessa pyydyksen haarojen päissä. 16 b Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää pyydyksen uloimman pään kohon, lippusalon tai merkkisalon yhteyteen. Nimi- ja yhteystietoihin tulee merkitä pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero tai postiosoite. 16 c Kalastuslain 39 :ssä tarkoitettuna selvänä merkkinä pidetään 16 :n 3 momentissa tarkoitettua pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen merkintää. Sivulla 162 Meripelastuslaki, 2 Käsitteet ja Määritelmät lisää; 17) COSPAS- SARSATjärjestelmällä kansainvälistä etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmää, jonka avulla välitetään satelliitin kautta merenkulun, ilmailun tai henkilökohtaisten hätälähettimien hätäviestejä. Sivulla a Etsintä- ja pelastusalueen eristäminen, lisää uusi kappale pykälän loppuun: Meripelastusjohtaja voi pyytää Ilmailulaitosta toimivaltansa rajoissa kieltämään liikkumisen etsintä- ja pelastusalueen ilmatilassa ja rajoittamaan sitä, jos se on välttämätöntä etsintä- ja pelastustoiminnan tehokkaan suorittamisen turvaamiseksi.

15 Sivulla Korvaa 23 sisältö: Sille, joka on 10 :n 2 momentin perusteella lähtenyt tai 10 :n 3 momentin perusteella määrätty avustamaan meripelastustoimen tehtävässä tai joka osallistuu meripelastustoimen tehtävään 6 :n 2 momentin perusteella vapaaehtoisen yhdistyksen tai muun yhteisön jäsenenä mutta jolla ei ole oikeutta korvaukseen tapaturmavakuutuslain (608/1948) 1 :n mukaan, suoritetaan tehtävässä sattuneesta tapaturmasta korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin työtapaturmasta tai ammattitaudista. Korvaus suoritetaan vain siltä osin kuin vahingonkärsijällä ei ole oikeutta vähintään samansuuruiseen korvaukseen muun lain nojalla. Asian, joka koskee korvauksen suorittamista tämän pykälän nojalla valtion varoista, käsittelee Valtiokonttori. Tapaturma-asian käsittelyyn ja muutoksenhakuun korvausasiassa annettuun päätökseen sovelletaan tapaturmavakuutuslain, ammattitautilain (1343/1988) ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) vastaavia säännöksiä. Sivulla 167 Tehtävä 25; täys' taaksepäin pitää olla täys'taakse Sivulla 172 Tehtävä 64; ensimmäinen lause viittaa kirjan edelliseen mustavalkoiseen painokseen ja siinä esitettyihin kirjainyhdistelmiin. Uudessa kirjassa kulku- ja merkkivalot on esitetty värikuvina. Sivulle 173 Tehtävän 64 kuvitus, a) ja b) tehtävät. oikealla tulee olla vasemmalla! Liite 2 Korjaa vastaukset Sivulla 184 Tehtävä , -3, +5 Tehtävä 19. c) -2 d) -3 Tehtävä , -4, +5, +6 Saaristonavigointikirjan liite Navigoinnin elektroniset apuvälineet; kohdassa Hätälähettimet (toiseksi viimeinen sivu) tulee sanan EPIRP viimeinen kirjain olla B (pitää siis olla EPIRB). Korjaus tehdään jokaiseen kohtaan jossa sana esiintyy.

16 Esimerkkejä kiinteiden ja kelluvien pyydysten merkitsemisestä muuttuneen kalastusasetuksen mukaisesti. (Kuvat: Kalatalouden Keskusliitto/Anu Välitalo) 1) Vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla pyydykset merkitään vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä korkealla ja leveällä neliön muotoisella lipulla ) Jos pyydys on asetettu pyyntiin vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla siten, että pyydys tai jokin sen osa ulottuu 1,5 metriä lähemmäksi veden pintaa (pinnan läheisyyteen asetettu pyydys), lippusalkoon on kiinnitettävä kaksi päällekkäistä vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua. Lisää yksityiskohtaisia kuvia pyydysten merkitsemisestä ja muuta ajankohtaista asiaa kalastuksesta kiinnostuneille löytyy Kalatalouden Keskusliitosta ja heidän verkkosivuilta