Taulu 1 I Henric Knecht

Transkriptio

1 Taulu 1 I Henric Knecht, Korpraali, seppä, s (Läänintilit 1805, 1800, 1785, 1780, mf-rippikirja, A.Kajantola: Aikain takaa) Laitila, k Lappi, Ylikeeri. Asui Corporal virkatalossa, on kuulun seppäsuvun kantaisä. Syntymäaika ja muistitedot Pommerin sodasta ovat aiheuttaneet ristiriitaista polemiikkia koska näyttää että hänen olisi täytynyt elää yli 99-vuotiaaksi ja käydä Pommerissa sotimassa 59-vuotiaana. Toisissa lähteissä nimittäin mainitaan syntymävuodeksi Problematiikka on hyvin kuvattu kirjassa Arto Tamminen : Vanhat kuvat kertovat. Kirjoittaja päätyy päätelmään että henkilö on syntynyt 1734 ja Reinhold-poika syntynyt isän ollessa 72-vuotias! Oma käsitykseni on että kirkonkirjojen palon jälkeen tehdyn rippikirjan syntymäaika pitää paikkansa ja ensimmäisessä Pommerin sodassa käynyt sotilas on hänen edeltäjänsä kyseisessä Henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rusthollissa no 117 (Ylikeeri Jussila/Hunsala). Turun maakunta-arkiston katselmusrullista löytyy kuusi tätä Ala-Satakunnan rakuunakomppaniaa koskevaa pääkatselmusrullaa nimittäin 1720, 1739, 1753, 1773, 1779 ja Lisäksi on kaksi rullaa jalkauttamisen jälkeiseltä ajalta, nimittäin 1795 ja Kahdessa ensin mainitussa rakuunan nimi vaihtelee. Henrik Knecht tulee kuvaan rullassa 1773 jossa hän on 22-vuotias ja palvellut 5v siis syntymäaika täsmää suunnilleen rippikirjan vuoteen 1748 ja hän on aloittanut vuotiaana edeltäjän oltua 42-vuotias. Kaikki edellä mainitut kulkevat rakuunan nimellä. Katselmusrullassa 1773 mainitaan Henrik Knechtin syntymäpaikaksi Laitilan pitäjä. Kaikissa myöhemmissä rullissa hän on vielä mukana, mutta syntymäpitäjänä mainitaan Lappi. Vuoden 1795 pääkatselmuksesta alkaen Henrik kuuluu Porin jalkaväkirykmentin kevyeen pataljoonaan, joksi rakuunarykmentti oli muutettu, ja siinä toiseen majurin komppaniaan. Tässä kirjassa mainitaan hänen ylennyksestään Haavoittunut edellisessä sodassa Korsmalmilla. Korsmalm on ainakin nykyisin paikka Porvoon ja Loviisan välillä. (Myöhemmässä kirjassa mainitaan haavoittumispaikkana Walkiala.) Hänen mainitaan olevan 44½ vuotias ja syntynyt Lapissa. Kyseinen sota on siis Kustaa III:n sota Venäjää vastaan, jota ei käyty Pommerissa vaan yritettiin valloittaa pikkuvihan jälkeisessä rauhansopimuksessa menetettyä Haminan kaupunkia takaisin. Vuoden 1804 pääkatselmuksessa hän kuuluu edelleen Porin rykmenttiin, on 53-vuotias ja palvellut 36 vuotta. Hänelle myönnetään ero ja eläke, siinäkin mainitaan hänen syntymäpitäjäkseen Lappi. Pituus on 5 jalkaa 10 tuumaa, joka antaa saman pituuden kuin Etsinnät hänen pestaamisvaiheensa aineiston ja edeltäjän postumissyyn löytämiseksi jatkuvat. Läänintielistä näyttäisi, että Hunsalassa olisi juuri ennen pestaamista ollut Henric niminen renki, jota ei enää jälkeen näy... Mitä Arto Tammisen kirjassa esitettyyn problematiikkaan tulee, niin vuosiluvut saattavat selittyä siten että Henrik on astunut edeltäjän, Pommerin sodassa olleen Johan Brenmanin, joka kenties on haavoittunut palveluskevottomaksi, tilalle 1762 (ellei vuosiluku taulussa sitten ole 1767 tai 1769) jolloin hän olisi ollut 15-vuotias. Kuva Lapin kirkossa on joka tapauksessa tehty jälkeen vuoden 1792, koska hän on korpraali. Henrik kuolee 85-vuotiaana vanhuuteen Ylikeerellä. Ensimmäinen puoliso Kaisa mainitaan läänintileissä ainakin jo 1774, ja 1785 (+ 6 lasta) (+ 1 lapsi). Toinen puoliso Eva Adamsdr mainitaan ainakin jo Ote kirjasta "Arto Tamminen 2002 : Vanhat kuvat kertovat" PIIRROS VUODELTA 1762 KORPRAALI HENDRIG KNIHT Alla oleva piirros esittää asepukuista miestä. Kuvan alla on teksti Korpral Hendrig Kniht W Kuvan esittämään henkilöön liittyy paljon perimätietoa ja kirjallisessa muodossa säilynyttä aineistoa, joka tosin on hieman ristiriitaista. Kuva on vanhimpia, joita lappilaisista henkilöistä on piirretty tai maalattu. Muutamasta Lapin kirkkoherrasta on tosin säilynyt vanhempiakin piirroksia tai maalauksia. Esim. Lapin kirkon sakastissa on kaksi 1600-luvulta peräisin olevaa muotokuvan kopiota, jotka esittävät Lapin vanhoja kirkkoherroja. Juho Viljanen kertoo kirjassaan Loimei ja kuttei Henrik Knihtin syntyneen Kodisjoella helmikuun 9.päivänä v.1748 ja kuolleen Lapissa Tämä Ylikieren kylässä asunut seppä sai elää pitkän elämän, joka kesti 85 vuotta. Toinen kirjallinen lähde, Aleksi Kajantolan teos Aikain takaa, kertoo Knihtin syntyneen vuonna 1734 ja kuolleen 85 -vuotiaana vuonna Nämä vuosiluvut antavat kuitenkin Ylikieren sepälle elinajaksi 99 vuotta. Juho Viljasen antamat tiedot lienevät joidenkin mielestä uskottavampia. Kuolinaika on sama, mutta Kajantolan ilmoittama syntymävuosi on alhaisempi. Perimätiedon mukaan korpraali Kniht toi mukanaan Pommerin sodasta kotiseutumme ensimmäiset perunansiemenet selkärepussaan palatessaan Lappiin sotaretkeltään. Sodassa hänet oli ylennetty korpraaliksi palvelusaikanaan. Hänen miekkansa huotra ja kädensija ovat tiettävästi edelleen tallessa Lapin kotiseutumuseossa. Itse miekka puuttuu, sitä lienee tarvittu jossakin vaiheessa jonkin rauhanomaisemman työkalun raaka-aineeksi. Ruotsi osallistui Pommerin sotaan vuosina Preussin vihollisena. Ruotsin riveissä taisteli lukuisa määrä suomalaisia. Kun he palasivat taistelukentältä, he toivat maahamme Suomen ensimmäiset perunat Keski-Euroopasta. Näin perunanviljely alkoi maassamme ja kotikunnassamme Lapissa. Henrik Kniht mainitaan tällaisena historiallisena henkilönä, joka toi perunansiemenet ensi kertaa Lappiin. Henrik Knihtiä esittävässä alkuperäispiirroksessa on vuosiluku 1762, joka on sama kuin Pommerin sodan päättymisvuosi. Jos tarkastellaan hänelle ilmoitettuja syntymävuosia, joudumme mielenkiintoisten arvoitusten eteen. Jos Kajantolan ilmoittama 1733 on tarkastelun lähtökohta, se täsmää hyvin. Kniht olisi lähtenyt sotaan 24-vuotiaana ja palannut Pommerin sodan tantereilta 29 vuoden ikäisenä korpraalina. Tämä kuulostaa hyvin uskottavalta. Jos pidämme Viljasen ilmoittamaa syntymävuotta 1748 oikeana, silloin joudumme toteamaan, että Kniht lähti sotaan 9 vuoden ikäisenä ja palasi sieltä 14 vuota vanhana korpraalina. Tämä vaihtoehto tuntuu mahdottomalta. Pommerissa sodittiin toinenkin sota, jossa Ruotsin valtakunta oli osallisena. Tämä on vähemmän tunnettu Pommerin sota. Ruotsalaiset taistelivat Keski-Euroopan tantereilla vuosina Porin läänin ruotuväkeä lähetettiin tähän sotaan ainakin Rauman Seudun Historian toisessa osassa Pentti Papunen mainitsee korpraali Knihtin osallistuneen tähän sotaan. Mutta tämä tieto tuntuu oudolta. Piirroksessa on vuosiluku Toiseksi Henrik Kniht olisi vuonna 1807 ollut jo 59 vuoden ikäinen. Tämä tuntuu varsin korkealta soturin iältä. Mikäli Kniht olisi syntynyt jo aiemmin, tämä vaihtoehto on vieläkin epäuskottavampi. Historia tuntuu aika mielenkiintoiselta, jos annettuja tietoja tarkastellaan kriittisesti ja loogisesti pohdiskellen. Mutta kuvan korpraalia koskevat tiedot ovat arvoituksellisia ja eri lähteiden tiedot menevät jollakin tavalla ristiin. Omana henkilökohtaisena mielipiteenäni on, että Kniht syntyi 1734 ja kuoli 99-vuotiaana vuonna Korpraalimme osallistui Pommerin sotaan Tällöin ei esiinny ristiriitaa missään suhteessa ja kaikki tuntuu silloin järkevältä kokonaisuudelta. Henrik Kniht palasi sodasta haavoittuneena. Hän asettui Ylikieren kylään harjoittamaan sepän ammattia. Hänellä oli poika, Reinhold Kniht, jonka syntymävuodeksi mainitaan Poikakin tunnettiin taitavana pyssyseppänä. Perimätiedon mukaan hän oli myös innokas metsästäjä. Jos tarkastellaan isä Henrikin ikää pojan syntymävuonna, voimme tehdä mielenkiintoisen havainnon. Jos isä syntyi vuonna 1734, hän olisi ollut pojan syntyessä 72 vuoden ikäinen. Tämä voisi olla mahdollista, mutta se herättää epäluuloja siitä, että jokin vuosiluku on virheellinen. Jos taas isä syntyi vuonna 1748, hän olisi ollut Reinholdin syntyessä 58 vuoden ikäinen. Tässäkin tapauksessa hän olisi melko vanha.

2 Tämä vähän arvoituksellinen seppä sai paljon jälkeläisiä, jotka ovat tulleet kuuluisiksi keksijöinä kotikunnassamme Lapissa. Reinhold Knihtin poika oli myös nimeltään Reinhold, joka otti nimekseen Rengman. Nimi esiintyy myös muodossa Ränkman. Hänen vaimonsa Eeva, omaa sukua Grönlund, synnytti heille 10 lasta, joista oli kuusi poikia ja neljä tyttöjä. Pojat olivat ikäjärjestyksessä Kustaa Rengman, jonka poika oli Eino Rengman Ylikiereltä * Nestor Rengman, jonka poika oli uunitehtailija Eino Renkoma * Frans Vainio, joka oli polkupyörätehtailija Johan Vainio jota kansa kutsui nimellä Vainion Jant Vihtori Vainio, joka oli Reinouunien ja Ruonan Riihen keksijä Oskari Vainio, joka tunnettiin keksijänä ja hän toimi metallimiehenä ja autonkuljettajana Edellä olevasta voimme todeta, että korpraali Henrik Kniht ja hänen jälkeläisensä ovat hyödyttäneet varsin monella tavalla kotikuntaamme Lappia. Oheiseen piirrokseen sisältyy yllättävän paljon kotiseutumme historiaa vaikka perimätieto herättääkin muutamia mielenkiintoisia kysymyksiä asiaan liittyvistä vuosiluvuista. Otteita kirjasta : Rauman seudun historia, osa II KASITYÖLÄISET "Lapi Ylikeeren Gniht o semnem byssepp, ettei niit ol monttaka semmost koko Suame maas", totesi Nortamo aikoinaan Tasalan Vilkun suulla. Ja ammattinsa taitavia käsityöläismestareita - pyssyseppiä muiden muassa -- asui jo 1700-luvulla ympäri Rauman seutua, sillä käsityöammatit eivät enää olleet kaupunkien porvareiden yksinoikeutena. Kuuluisan pyssysepän Henrik Knihdin taito osa kulkenut perintörnä suvussa isältä pojalle. Kuvassa Juho Vainio pyssyineen pajansa ovella Lapin kirkonkylässä kesällä Knihdin pyssyseppäsuku, johon alussa viitattiin, on Lapin vanhojen käsityöläisten joukossa erikoisasemassa maineensa ja etevyytensä ansiosta. Perimätiedon mukaan Kodisjoelta lähtöisin ollut henkirakuuna Henrik Kniht eli Knekt rupesi 1700-luvun loppupuolella takomaan sivuammatikseen pyssyjä vaimonsa kotikylässä Ylikeerellä, missä sijaitseva rustholli oli pestannut Knihdin ratsumiehekseen. Hänen kerrotaan osallistuneen toiseen Pommerin sotaan, johon Porin läänin ruotuväkeä vuonna 1807 lähetettiin. Kniht tovereineen ei kuitenkaan taistellut tällöin ratsain vaan jalkautettuna. Saksasta tuotu mainio pyssy ja karttunut ammattitaito olivat Ylikeeren sepän saaliina Pommerin-retkeltä Korpraaliksi ylenneenä ja eläkettä nauttien Henrik Kniht vietti viimeiset vuotensa Alhontaustan torpassa, ja kun hän vuonna 1833 kuoli, oli hänen poikansa Reinhold jo kuudenkolrnatta ikäinen ja hyväksyttiin näihin aikoihin kotikyläänsä pitäjänsepäksi. Tämän Knihdin kerrotaan anmmuskelleen omatekoisella luodikollaan kuudenkymmenen pitkän askeleen päästä kivelle asetettuja pullonkorkkeja kappaleiksi, yhden joka laukauksella. Isänsä taidot oppi ja niitä edelleen kehitti 1834 syntynyt Reinhold Kniht nuorempi, joka muutti Lapin kirkonkylään ja asettui asumaan appensa, suntio Grönlundin luo. Tällöin Kniht otti itselleen myös uuden sukunimen Ränkman, jonka hän kuitenkin vaihtoi v suomalaiseksi Vainioksi. Yksi Ränkmanin pojista siirtyi sepäksi vartuttuaan isoisänsä pajaan Ylikeerelle, missä samaa ammattia kuuluu harjoittaneen vielä hänenkin 1902 syntynyt poikansa Kustaa - siis Henrik Knihdin jälkeläinen viidennessä polvessa saman käsityön parissa. Juho Vainio puolestaan jatkoi isänsä työtä Lapin kirkonkylässä vielä toisen maailmansodan jälkeen, ja monta takaaladattavaa pvssyä lähti hänenkin taitavista käsistään. Varmaan muissakin käsityöammateissa taito kulki perintönä suvussa polvesta polveen, mutta asiaa perusteellisempi selvittely ei ole tässä mahdollista. 214 Akseli Kajantola: Aikain takaa SEPÄNSUKUJA Varsin kaukaisista ajoista asti on pajavasaran ka1ke kuulunut kautta Suomen-niemen. Tärkeänä on aina pidetty taitavan takojan työtä. Sepän ammatti vaatii näet luontaista taipumusta, perinnöllistä, voi sanoa. Ei kaikista seppää tule vaikka pitkänkin ajan opissa olisivat. Monta sukupolvea sitä tointa harjoittaneille alkaa ammatti jo painua vereen ja työ käy kätevästi. Aikoinaan oli sepän alalla ammattisalaisuuksiakin, joita tarvittiin tehtäessä ja karaistessa "hirventakkuunkin" pystyvää viikatetta tai valmisteltaessa pyssyä, joka kävi kohdalleen, "ei paiskin ja ol hyvä tappama". H e n r i k K n e c h t, lappilaisen seppäsuvun kantaisä, on ehkä syntynyt Laitilan Kodisjoella Jo nuorena hän oli sotilaana Pommerin sodassa ja arvoltaan korpraali. Ehkä hän on ollut jotenkin erikoinen, koskapa hänestä on olemassa isokokoinen hiilipiirros ja siinä sanat: "Korpral Hendrig Kniht W 1762." Hänen sotamiekkansa on Lapin T.1. museossa. Kerrotaan, että eräällä sotaretkellä jäi kuula hänen jalkaansa. Kuula painui vuosien vieriessä yhä alemmaksi ja kulkeutui lähemmäksi ihoa. Erään kerran saunassa ollessaan hän totesi sen muodostaman muhkuran jalassaan ja veitsellä leikaten voitiin kuula poistaa. Knechtin paja oli Lapin Ylikierellä. Siellä hän muun sepäntyön lisäksi hääräili ampumaaseiden parissa. Henrik Knecht kuoli 85-vuotiaana 1833 ja hänen vaimonsa Eeva kolme vuotta myöhemmin. Heidän poikansa R e i n h o 1 d K n e c h t (180689) oli suurikokoinen, puhelias ja leikkisä. Hän oli metsästäjä, pitäjänseppä ja teki pyssyjäkin. Nämä tehtiin siihen aikaan kolmisen tuuman levyisestä raudasta, mikä taottiin reunoistaan yhteen ja hitsattiin kahdesti. Sen keskelle jäänyttä pientä reikää suurennettiin reunasta ottavalla kairalla. Reiän suoruus tarkastettiin messinkilankaisella jousella. Myöhemmin tehtiin pyssy eheästä raudasta tai teräksestä. - Oli vaikeata saada reiän tekevä pora menemään tarkoitettuun kohtaan pitkän metallipalan toiseen päähän, mutta tämän vaikeuden voitti saman suvun Viktori Vainio-Suomela keksinnöllään. Luodin reiän täytyi olla suora, väärää oikaistiin vasaran lyönnillä. Monet kymmenet sopivan voimakkaat lyönnit ja jousella tarkastukset tuo oikaisuyritys vaati, ennenkuin se aivan kuin sattumalta onnistui. Onneksi Knecht ja hänen jälkeläisensä olivat tarkka-ampujia, että voivat myös käytännössä oikaisun todeta. Sahojen tullessa 1850-luvulla yleisempään käyttöön Knecht suoritti niiden hampaiden uuden leikkauksen suunnittelemallaan ja tekemällään laitteella. R. Knechtin puolisona oli Lovisa Mikkelintytär ( ) Ruonalta. Heidän poikansa oli myös nimeltään R e i n h o l d ( ) ja maankuulu pyssyseppä. Nuorempana hän metsästelikin. Ampuipa kerran samalta sijalta 30-lukuisesta teeriparvesta 28. Muutettuaan pitäjänseppänä asumaan Lapin kirkolle 1863 otti hän nimen Rängman. Hänen puolisonaan oli Eeva Grönlund ( ). Heidän yhdeksästä lapsestaan oli poikia kuusi. K u s t a a R ä n g m a n ( ) teki Ylikierellä omistamassaan vanhassa Knechtin pajassa kaikenlaisia teräkaluja, myöhemmin mm. hyvin leikkaavia puukkoja. Poika E i n o n ajasta vie ison osan Rauvolan tilan viljeleminen. - N e s t o r R ä n g m a n ( ) oli sepänalan mies Lapin kirkonkylässä. - F r a n s V i k t o r V a i n i o ( ) perusti jo 1898 polkupyörätehtaan Raumalle ja autokorjaamon v tehtiin täällä auto, vain moottori tuotiin Tanskasta. Hänen neljä poikaansa Viljo, Niilo, Eero javolmar jatkavat yhdessä "Vainion Autokorjaamon" toimintaa Raumalla. - J o h a n V a i n i o (s. 1881) asenti mm. Lapin Voima Oy:n myllylaitokset. - V i k t o r V a i n i o-s u o m e 1 a (1884), keksijä ja maanviljelijä Lapissa, on mm. keksinyt teräsjalaksisen potkukelkan 1890-luvulla, suunnitellut lappilaisen riviuunin, "Ruonan riihen", Lapin Voima Oy:n saha- ja myllylaitokset sekä tehnyt eräitä keksintöjä. Alkuperäisen riviuunin parannettua mallia valmistavat saman suvun hallussa olevat "Reino-uuni toimisto" ja "Lapin uuni-toimisto". - O s k a r V a i n i o (s. 1887) oli metallialan mies Lapissa. - Kaikkiaan siis viisi sukupolvea eteviä metallialan miehiä. Laitilan Kodisjoella aloitti seppien sukusarjan vaimarolainen Matti Henrikinpoika ( ) vaimonsa Annan ( ) kanssa. Hänen pajansa, kuten seuraavienkin sukupolvien pajat, sijaitsi Kodisjoen kylän keskustasta hieman Laitilaan päin. Matin toimeentulo lienee vaimonsa sairauden vuoksi ollut heikkoa. Kyläseppänä hän mainitaan vasta Hänen poikansa Josef G r u n ds t r ö m ( ) oli jo pitäjän seppä. Hänen vaimonaan oli Maija Matintytär ( ). - Heidän poikansa J o h a n G r u n d s t r ö m ( ) oli niinikään seppä ja puolisonsa oli Ulrika Vilhelmiina Eerikintytär ( ). Neljäntenä seppien sarjassa oli pitäjän-seppä Johan Iisak Juhonpoika Grundström ( ). Hänen puolisonaan Ketolan torpassa oli Vaglundin Lovisa ( ). Heidän poikansa Johan I. Grundström (s. 1865) ja aviopuoliso Iida Lovisa Satola ( ) muuttivat 1895 Pyhänrannan Ihodeen, johon' Johan perusti pajan ja työskenteli siinä kuolemaansa 1934 asti. Kaikki heidän kolme poikaansa ovat metallialalla: v syntynyt Lauri L o h i v a a r a on Rauman Ammattikoulun metallialan opettaja. Ihodessa asuvat T o i v o G r u n d s t r ö m (s. 1909), sähkö- ja moottorialan mies, ja veljeksistä vanhin 1903 syntynyt J u h o J a n h u, monipuolinen sepänalan mies. Nuo veljekset voivat olla jo kuudes rengas Matti

3 Henrikinpojan aloittamassa ketjussa. Ehkä pian astuu metallialalle ja alasimen ääreen seitsemäs sukupolvi. Kuinka monta kertaa parin sadan vuoden aikana onkaan alasin helähtänyt vasaran iskusta näiden sepänsukujen toimesta. 1. puoliso: Catharina Carlsdotter Knecht, k Lappi, Ylikeeri. Lisa Henricsdotter Knecht, s. noin 1769 Lappi. Tauluun 2. Johan Henricsson Knecht, Ahlgren, s (Lask) Lappi, Ylikeeri. Tauluun 3. Isaac Henricsson Knekt, s Tauluun 4. Samuel Henrichsson Knecht, s. noin 1776 Lappi, k. ennen Maria Henricsdotter Knecht, s. noin 1778 Lappi. Tauluun puoliso: 1804 Eva Adamsdotter Arfvela, Kneckt, Sepän vaimo, s (rk) Lappi, Kullanperä, k (Hiski) Lappi, Ylikeeri. Vanhemmat: Adam Erichsson Arfvela ja Anna Maria Henrichsdotter Arfvela. Johanna Henricsdotter Knecht, s Lappi, Ylikeeri. Reinhold Henricsson Knecht, s (Hiski, rippikirjat) Lappi, Ylikeeri. Tauluun 6. Taulu 2 (taulusta 1) II Lisa Henricsdotter Knecht, s. noin 1769 Lappi, k. ennen Ylikeeren veroluetteloissa esiintyvä Lisa tytär. Puoliso: Johan,. Helena Johansdotter Willgren, s Tauluun 7. Taulu 3 (taulusta 1) II Johan Henricsson Knecht, Ahlgren, Rakuuna, renki, s (Lask) Lappi, Ylikeeri, k (Hiski) Lappi, Ylikeeri. Ylikeeren veroluetteloissa esiintyy Johan Knekt. Pestattu isänsä seuraajaksi reservistä , jonne hänet on värvätty renkinä Ulosmaksu sotareissulta puoliso: Kodisjoki Lisa Josephsdotter Heikkilä, Knecht, Rengin vaimo, s Kodisjoki, k Lappi. Vanhemmat: Joseph Mickaelsson Heikkilä ja Maria Johansdotter. Josef Ahlgren,. Fredric Johansson Ahlgren, Järvenpää, s Lappi, Ylikeeri. Tauluun 8. Samuel Ahlgren, s Lappi, Ylikeeri. Johan Henric Ahlgren, s Lappi, Ylikeeri. Lisa Stina Ahlgren, Hellström. Tauluun puoliso: Lappi Agatha Henricsdotter Qvick, Ahlgren, s Lappi. Räätälin tytär Kullanperästä. Vanhemmat: Henric Qvick ja Helena Johandotter Impola, Qvick. Taulu 4 (taulusta 1) II Isaac Henricsson Knekt, s , k Rauman mlk, Unaja. Rauman mlk Äyhöllä esiintyvä Isaac Knekt * , Rauman mlk Unajassa, toimii pitäjänseppänä. Vihittäessä seppä Äyhöllä. Puoliso: x Rauman mlk Lisa Göransdotter Kneckt, Sepän vaimo, s Rauman msrk, Äyhö. Vihittäessä piika Äyhöllä. Isaac Isaacsson Knekt, s Rauman mlk, k. e Lovisa Isaacsdotter Knekt, s Rauman mlk, Äyhö. II Maria Henricsdotter Knecht, s. noin 1778 Lappi. Vihittäessä piika. Ylikeeren veroluetteloissa 1780 esiintyvä Maija tytär. Taulu 5 (taulusta 1) Puoliso: Rauma Thomas Thomasson Rundberg, Suojelusmies, s (Lask), k (Hiski) Rauma. Vanhemmat: Thomas Rundberg ja Maria Johansdotter. Johan Gustaf Thomasson Rundberg, s Rauma, k Rauma. Isaac Thomasson Rundberg, s Rauma, k Rauma. Johan Gustaf Thomasson Rundberg, s Rauma. Carl Thomasson Rundberg, s Rauma, k Rauma. Taulu 6 (taulusta 1) II Reinhold Henricsson Knecht, Seppä, s (Hiski, rippikirjat) Lappi, Ylikeeri, k Lappi, Ylikeeri. Syntyy Ylikeeren korpraalin virkatalossa ja oppii sepän taidot isältään. On lisäksi vuosina seppä Silvánin oppilaana Rauman mlk:n Nihattulassa. Palaa Lappiin Ylikeerelle vaimoineen Kuolee Ylikeereren Sato-Hunsalassa 82-vuotiaana pitäjän seppänä halvaukseen.

4 Puoliso: Lappi Lovisa Michelsdotter Mikola, s Lappi, Ruona, k Lappi. Syntynyt Lapin Ruonalla. Piikana : Ruona Wahala, muuttaa vihkimispäivänä miehensä palveluspaikkaan Rauman mlk:n Nihattulaan. Vanhemmat: Michell Johansson Pirilä, Mikola ja Lisa Andersdotter. Lovisa Reinholdsdotter Knecht, Sato-Hunsala, s (rippikirjat) Lappi, Ylikeeri. Tauluun 10. Helena Reinholdsdotter Knecht, s Lappi, Ylikeeri. Reinhold Reinholdsson Ränkman e. Knecht, Vainio, s Lappi, Ylikeeri. Tauluun 11. Gustaf Reinholdsson Knecht, Ränkman, s Lappi, Ylikeeri. Tauluun 12. Lena Stina Reinholdsdotter Knecht, s Lappi, Ylikeeri. III Helena Johansdotter Willgren, s Taulu 7 (taulusta 2) Puoliso: 1816 Lappi, Alakeeri Isaac Ericsson Willgren, Torppari, lampuoti, s , k Luvia, Peräkylä. Torppari Alakeerellä 1807 alkaen. Vaikuttaa Luvian Peräkylässä Vanhemmat: Eric Mattsson Haveri, Willig ja Maria Simonsdotter Seppä, Willig. Taulu 8 (taulusta 3) III Fredric Johansson Ahlgren, Järvenpää, Torppari, s Lappi, Ylikeeri, k Lappi, Ylikeeri. Puoliso: Lovisa Thomasdotter Örn, s Lappi, Kauklainen, k Lappi, Ylikeeri. Vanhemmat: Thomas Örn ja Maria Jacobsdotter Örn. III Lisa Stina Ahlgren, Hellström,. Taulu 9 (taulusta 3) Puoliso: Fredric Hellström, Vaanin rustitilalta. Vaikuttaa Eurassa Taulu 10 (taulusta 6) III Lovisa Reinholdsdotter Knecht, Sato-Hunsala, Emäntä, s (rippikirjat) Lappi, Ylikeeri, k Lappi, Ylikeeri. Puoliso: Lappi, Ylikeeri Gustav Wilhelm Johansson Sato-Hunsala, Rusthollari, s (rippikirjat) Lappi, Ylikeeri, k Lappi, Ylikeeri. Vanhemmat: Johan Henric Henricsson Hunsala ja Fredrika Gustafsdotter Yli-Pietilä, Hunsala. Taulu 11 (taulusta 6) III Reinhold Reinholdsson Ränkman e. Knecht, Vainio, Seppä, tehtailija, yrittäjä, s Lappi, Ylikeeri, k Lappi. Puoliso: Eva Gustava Carlsdotter Grönlund, s Lappi, kirkonkylä. Vanhemmat: Carl Gustaf Mattsson Grönlund ja Eva Albertina Henrichsdotter Vahala. Taulu 12 (taulusta 6) III Gustaf Reinholdsson Knecht, Ränkman, Seppä, s Lappi, Ylikeeri. Puoliso: Lappi Hilma Lovisa Emanuelintytär Kylähunsala,.

5 HENKILÖLUETTELO SUKU- JA MYÖHEMMÄN SUKUNIMEN MUKAAN AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ Örn Thomas, s Lappi,... 8 Anna Maria, s ,... 1 Catharina,... 1 Helena, s ,... 2, 7 Johan,... 2 Lisa, s Lappi,... 6 Maria, s ,... 3 Maria, s. 1752,... 5 Maria, s Lappi,... 8 Ahlgren Agatha, s Lappi,... 3 Ahlgren Fredric, s Lappi, Ylikeeri,... 3, 8 Ahlgren Johan, s Lappi, Ylikeeri,... 1, 3 Ahlgren Johan Henric, s Lappi, Ylikeeri,... 3 Ahlgren Josef,... 3 Ahlgren Lisa Stina,... 3, 9 Ahlgren Samuel, s Lappi, Ylikeeri,... 3 Arfvela Adam, s Lappi, Kullanperä,... 1 Arfvela Anna Maria, s ,... 1 Arfvela Eva, s Lappi, Kullanperä,... 1 Grönlund Carl Gustaf, s Lappi, Grönlund Eva Gustava, s Lappi, kirkonkylä, Haveri Eric, s Laitila, Untamala,... 7 Heikkilä Joseph, s ,... 3 Heikkilä Lisa, s Kodisjoki,... 3 Hellström Fredric,... 9 Hellström Lisa Stina,... 3, 9 Hunsala Fredrika, s Lappi, Alakeeri, Hunsala Johan Henric, s Lappi, Ylikeeri, Impola Helena, s Lappi, Kullanperä,... 3 Järvenpää Fredric, s Lappi, Ylikeeri,... 3, 8 Knecht Catharina,... 1 Knecht Gustaf, s Lappi, Ylikeeri,... 6, 12 Knecht Helena, s Lappi, Ylikeeri,... 6 Knecht Henric, s Laitila,... 1 Knecht Johan, s Lappi, Ylikeeri,... 1, 3 Knecht Johanna, s Lappi, Ylikeeri,... 1 Knecht Lena Stina, s Lappi, Ylikeeri,... 6 Knecht Lisa, s Kodisjoki,... 3 Knecht Lisa, s Lappi,... 1, 2 Knecht Lovisa, s Lappi, Ylikeeri,... 6, 10 Knecht Maria, s Lappi,... 1, 5 Knecht Reinhold, s Lappi, Ylikeeri,... 1, 6 Knecht Samuel, s Lappi,... 1 Kneckt Eva, s Lappi, Kullanperä,... 1 Kneckt Lisa, s Rauman msrk, Äyhö,... 4 Knekt Isaac, s ,... 1, 4 Knekt Isaac, s Rauman mlk,... 4 Knekt Lovisa, s Rauman mlk, Äyhö,... 4 Kylähunsala Hilma Lovisa, Mikola Lovisa, s Lappi, Ruona,... 6 Mikola Michell, s Lappi, Ruona,... 6 Pirilä Michell, s Lappi, Ruona,... 6 Qvick Agatha, s Lappi,... 3 Qvick Helena, s Lappi, Kullanperä,... 3 Qvick Henric, s Lappi,... 3 Rundberg Carl, s Rauma,... 5 Rundberg Isaac, s Rauma,... 5 Rundberg Johan Gustaf, s Rauma,... 5 Rundberg Johan Gustaf, s Rauma,... 5 Rundberg Thomas, s. 1744,... 5 Rundberg Thomas, s ,... 5 Ränkman e. Knecht Reinhold, s Lappi, Ylikeeri,... 6, 11 Ränkman Gustaf, s Lappi, Ylikeeri,... 6, 12 Sato-Hunsala Gustav Wilhelm, s Lappi, Ylikeeri, Sato-Hunsala Lovisa, s Lappi, Ylikeeri,... 6, 10 Seppä Maria, s Laitila, Palttila,... 7 Vahala Eva Albertina, s Lappi, kirkonkylä, Vainio Reinhold, s Lappi, Ylikeeri,... 6, 11 Willgren Helena, s ,... 2, 7 Willgren Isaac, s ,... 7 Willig Eric, s Laitila, Untamala,... 7 Willig Maria, s Laitila, Palttila,... 7 Yli-Pietilä Fredrika, s Lappi, Alakeeri, Örn Lovisa, s Lappi, Kauklainen,... 8 Örn Maria, s Lappi,... 8