OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

Transkriptio

1 -1, KH :00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Taavitsainen Ninni Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Puhakka Tiina vs. tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

2 291, KH :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

3 292, KH :00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 293, KH :00 Käsittelyjärjestys Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 294, KH :00 TETA: 1380/2014 Jätehuoltomääräykset Tela / 92 Valmistelija: Kuntatekniikka, kunnossapitopäällikkö Anu Heinikoski, puh Kymen jätelautakunnan toiminta-alueella, johon myös Kotka kuuluu, on valmisteltu uudet alueen kaikkia kuntia koskevat yhtenevät jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräykset on valmisteltu yhteistyössä Kymen jätelautakunnan, kuntien virkamiesten ja Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa. Valmisteluun on osallistunut myös Kuntaliitto, jonka uusitun jätehuoltomääräysmallin pilottina nämä määräykset toimivat. Ehdotus Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiksi on nähtävillä virallisella ilmoitustaululla ja luettavissa netistä osoitteessa: Kuntatekniikalla ei ole huomauttamista luonnokseen. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Tekninen lautakunta ilmoittaa lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen Kymen jätelautakunnalle, ettei sillä ole huomauttamista Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset -luonnoksen sisältöön. Hyväksyttiin. Ympla / 187 Valmistelija: ympäristötarkastaja Paula Vulkko, GSM ympäristötarkastaja Ossi Parviainen, GSM Kymen jätelautakunta on pyytänyt Kotkan kaupunginhallituksen ja Pyhtään kunnanhallituksen lausuntoa jätehuoltomääräysten luonnoksesta ja liittämään mukaan Kotkan/ Pyhtään ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Hallitusten käsittelyä varten lausunnolle on saatu lisäaikaa. Kymen jätelautakunta on valmistellut yhteistyössä toimialueen kuntien viranhaltijoiden ja Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa luonnoksen jätelain 91 :n mukaisista jätehuoltomääräyksistä, jotka ovat yhtenäiset koko Kymen jätelautakunnan toimialueella. Kymen jätelautakunnan toimialueella on yhdeksän kuntaa; Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Virolahti. Jätehuoltomääräyksissä otetaan huomioon uuden jätelainsäädännön vaikutukset. Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset Jätehuoltomääräyksissä on otettu huomioon uudesta jätelaista (646/2011) aiheutuvat muutokset. Jätelaki korostaa aiempaa enemmän jätteen määrän vähentämistä ja jätteen hyödyntämistä materiaalina. Hyötykäyttövelvoitteiden edistämiseksi määräyksiin on lisätty lasin erilliskeräysvelvoite silloin, kun kiinteistöllä on vähintään 10 asuntoa. Uusi jätelaki on selkeyttänyt jätehuollon vastuita. Kunnan on järjestettävä asumisen sekä julkishallinnon jätehuolto. Kunnan vastuulle ei kuulu yritys-

6 294, KH :00 TETA: 1380/2014 ten jätehuollon hoitaminen. Yritys voi kuitenkin kohtuullisen palvelutarjonnan puuttuessa pyytää palvelua kunnalta. Tämän alueen uutena kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Kymen jätelautakunta, joka tekee viranomaispäätökset. Kymenlaakson Jäte Oy tuottaa jätehuollon käytännön palvelut niissä kunnissa, missä kunta on antanut tehtävän yhtiölle (kuten Kotkassa). Jätehuoltomääräyksiin on lisätty kuljetusyrityksiä koskeva pykälä tietojen toimittamisesta jätteenkuljetusrekisteriin. Kymen jätelautakunnan ylläpitämän jätteenkuljetusrekisterin avulla seurataan ja valvotaan jätehuollon toteutumista ja jätehuoltomääräysten noudattamista. Uutena jätehuoltomääräyksiin on lisätty pykälät asumisessa syntyvistä sako- ja umpikaivolietteistä. Jätehuoltomääräyksissä ei määrätä yritysten eikä maatalouden lietteistä. Määritelmiä on uusittu jätelakia vastaaviksi. Esimerkiksi ongelmajäte on korvattu paremmin kuvaavalla käsitteellä vaarallinen jäte. Järjestetty jätteenkuljetus on korvattu uudella käsitteellä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus käsitteellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus../. Liite 1. Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnos Lausunto: Jätehuoltomääräykset on laadittu Kymen jätelautakunnan ja Kymenlaakson Jäte Oy:n osakaskuntien yhteisessä työryhmässä. Määräysten valmisteluvaiheessa on pidetty myös laajennettuja neuvotteluja, joihin Kotkan ympäristökeskuksen edustaja on osallistunut. Ympäristökeskus on antanut jätehuoltomääräysten valmisteluvaiheessa kommentteja, joita on huomioitu nyt käsiteltävänä olevassa luonnoksessa. Aiemmin annettujen kommenttien lisäksi Kotkan ympäristökeskus esittää jätehuoltomääräysten luonnosta tarkennettavaksi seuraavilta osin: Määritelmät 2 : Taajamaksi on määritelty Tilastokeskuksen määritelmän mukaisesti rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Ympäristönsuojeluviranomaisen on mahdotonta valvoa tällaista määritelmää, joten esitämme määritelmää muutettavaksi seuraavasti: Taajamalla tarkoitetaan asemakaavoitettua aluetta, suunnittelutarvealuetta tai muuta erillistä kylä- tai taaja-asutusaluetta. Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 6 : Joissakin kunnissa (esim. Pyhtää) on suositeltu yhteisten jäteastioiden käyttö, jolloin on saatu tehokkuutta jäteastioiden täyttöasteeseen ja kustannuksiin tyhjennyskertaa kohden. Erityisesti tiekunnilla on hoidettavanaan tienvarren asukkaiden yhteisiä jäteastioita, joista on kertynyt hyviä kokemuksia. Tämän vuoksi esitetään 3. momenttia muutettavaksi seuraavasti: Jätteenkuljetukseen liitytään omalla jäteastialla tai vaihtoehtona on kiinteistöjen yhteisastia eli kimpan muodostaminen.

7 294, KH :00 TETA: 1380/2014 Kiinteistökohtaisen jäteastian käyttö 7 : Tässä mainitaan valvontaviranomainen, jota ei löydy määritelmistä. Valvontaviranomainen olisi hyvä lisätä määritelmiin kuten nykyisissäkin jätehuoltomääräyksissä: Valvontaviranomaisella tarkoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY), jotka valvovat jätelain ja sen nojalla annettujen paikallisten jätehuoltomääräysten noudattamista. Yhteisastian eli kimpan muodostaminen 8 : 8 2. momenttia esitetään muutettavaksi seuraavasti: Vakituiselle kotitaloudelle tulee varata loppujäteastiaa vähintään 60 litraa ja vapaa-ajan asunnolle 30 litraa neljän viikon jaksolla. ( luonnos 70 litraa ) Perusteluna on yleiset jäteastioiden koot; 240 l ja 660 l, jotka ovat jaollisia 60 ja 30 litralla, jolloin vähäisessä käytössä olevat tai yhteiset jäteastiat saadaan tarkoituksenmukaisesti jaettua tyhjennysviikoille useiden asukkaiden käyttäessä niitä. Jätteen polttaminen 18 Kiinteistön tulipesissä saa lämmityksen yhteydessä muun polttoaineen joukossa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja, oksia sekä vähäisessä määrin kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja kartonkia. Esitämme, että pykälää lievennetään poistamalla vaatimus kierrätykseen kelpaamattomuudesta. Pykälässä on sanottu, että lämmityksen yhteydessä voi vähäisessä määrin polttaa paperia ja pahvia. Jo tämä täsmennys ohjaa suurimman osan kierrätyskelpoisesta paperista ja pahvista kierrätykseen. Nykyisessä muodossaan pykälä kieltää kierrätykseen kelpaavan paperin ja pahvin polttamisen täysin, esim. sytykkeenä. Lietteiden omatoiminen käsittely 34 Tässä puhutaan kiinteästä ja nestemäisestä lietteestä. Määritelmissä näitä käsitteitä ei kuitenkaan ole avattu. Käsitteet on syytä lisätä määritelmiin, jotta vältytään epäselviltä tilanteilta ja määräysten valvominen on mahdollista. Kiinteistöllä syntyvän lietteen käsittelyä koskevassa 5. ja 6. momentissa todetaan seuraavaa: Mikäli kiinteistöllä ei ole säädösten mukaista jätevesien puhdistusvelvollisuutta tai kiinteistöllä on käytössään vain kantovesi, voidaan kiinteistön pienpuhdistamossa, harmaavesisuodattimessa tai muussa vastaavassa järjestelmässä syntyvät nestemäiset lietteet sekä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteet kompostoida kiinteistöllä. Mikäli kiinteistöllä on säädösten mukainen jätevesien puhdistusvelvollisuus, on nestemäisen lietteen kompostointi kiinteistöllä mahdollista vain, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen, eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaara tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Edellä mainitut kappaleet ovat vaikeaselkosia. Jätehuoltomääräyksiin ei pidä jättää kappaleita, joiden tulkitseminen ei ole selkeää. Esitämme, että kappaleista poistetaan viittaukset jätevesien puhdistusvelvollisuuteen ja sen sijaan todetaan esimerkiksi seuraavaa:

8 294, KH :00 TETA: 1380/2014 Kiinteistöt, joilla on käytössään vain kantovesi, voivat kompostoida jätevesijärjestelmässään muodostuvat lietteet kiinteistöllään. Muut kiinteistöt voivat kompostoida nestemäisen lietteen vain jos määrä on vähäinen, eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan Kotkan kaupunginhallitukselle ja Pyhtään kunnanhallitukselle edellä esitetyn. Hyväksyttiin. Kh Valmistelijat: kunnossapitopäällikkö Anu Heinikoski, puh ympäristötarkastaja Paula Vulkko, puh ympäristötarkastaja Ossi Parviainen, puh Ehdotus Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiksi on nähtävillä virallisella ilmoitustaululla ja luettavissa netistä osoitteessa: Jätehuoltomääräyksiä koskeva luonnos on myös esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää antaa Kymen jätelautakunnalle teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnoista ilmenevän mukaisen lausunnon Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset -luonnoksesta. Toimeenpano: Ote: Kymen jätelautakunta Pyhtään kunnanhallitus kuntatekniikka ympäristökeskus Ei oikaisuvaatimusohjetta

9 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Kymen jätelautakunnan Jätehuoltomääräykset 1 LUONNOS Sisällysluettelo 1. luku Yleiset määräykset Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Määritelmät 2 Jätehuollon tavoitteet 3 2. luku Kunnan järjestämä jätehuolto Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään 4 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen vastuun perusteella 5 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 6 Kiinteistökohtaisen jäteastian käyttö 7 Yhteisastian eli kimpan muodostaminen 8 Putkikeräysjärjestelmä 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen 10 Kiinteistön jätehuolto erityistapauksissa 11 Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat yleiset jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat luku Jätteiden lajittelu ja keräys kiinteistöllä Erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätelajit 13 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet 14 Muilla kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet 15 Muut erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet luku Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä 5. luku Jäteastiat Kompostointi 17 Jätteen polttaminen 18 Jätteen hautaaminen 19 Jäteastiatyypit kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa 20 Jäteastioiden merkitseminen 21 Jäteastioiden täyttäminen 22 Jäteastioiden tyhjennysvälit 23 Jäteastioiden pesu ja kunnossapito 24

10 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 6. luku Jätteen keräyspaikat Jäteastioiden sijoittaminen kiinteistöllä 25 Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen 26 Alueelliset jätteiden keräyspaikat luku Jätteenkuljetus Jätteiden kuormaaminen 28 Jätteiden kuljettaminen 29 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen 30 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat 31 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen 32 2 LUONNOS 8. luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 33 Lietteiden omatoiminen käsittely luku Roskaantumisen ehkäiseminen Yleisötilaisuuksien jätehuolto 35 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisten jätteiden jätehuolto 37 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä 38 Asbesti 39 Erityisjätteet 40 Terveydenhuollon vaaralliset ja erityisjätteet luku Muut määräykset Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvoite 42 Jätehuoltomääräysten valvonta 43 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 44 Voimaantulo 45 Siirtymäsäännökset 46

11 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Jätehuoltomääräykset annettu Jätelain 91 nojalla 3 LUONNOS 1. luku: Yleiset määräykset Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan ensisijaisesti asumisessa syntyvään sekä muuhun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan jätteeseen. Nämä jätehuoltomääräykset koskevat soveltuvin osin myös elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä. Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen siltä osin kuin niistä on erikseen muualla säädetty tai määrätty. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Kymen jätelautakunnan toimialueella. Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kaikessa toiminnassa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vältettävä jätteiden syntymistä ja pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri osa syntyneestä jätteestä ohjautuu hyötykäyttöön, ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana hyödynnettäväksi. Kaikkien jätteenhaltijoiden on huolehdittava jätteistään näiden määräysten mukaisesti, jollei siitä ole muuta määrätty. Määritelmät 2 Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Biojätteellä kotitalouksissa, hallinto- ja palvelutoimintojen ateriapalveluissa, ravintoloissa ja vähittäisliikkeissä sekä elintarviketuotannossa syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, joka kerätään ja käsitellään erikseen.

12 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 4 LUONNOS Erilliskeräyksellä jätteen keräystä siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen, muun hyödyntämisen tai muun erityisen käsittelyn helpottamiseksi. Erityisjätteellä tarkoitetaan jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet. Hyötyjätepisteellä/ekopisteellä kunnan, kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Hyötyjätepisteellä ei kerätä loppujätettä. Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä. Hyötyjätteitä ovat esim. biojäte, paperi, toimistopaperi, kartonki, ruskea pahvi, lasi, metalli ja puujäte. Jäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää, valvottua ja pääasiassa kierrätettäville jätteille tarkoitettua vastaanottopaikkaa. Kymen jätelautakunnan toimialueella on useita jäteasemia. Jäteastioilla kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä tai muita keräysvälineitä, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille. Jätekeskuksella jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jossa jätettä käsitellään kierrätystä ja hyödyntämistä varten. Kymen jätelautakunnan toimialueella on yksi jätekeskus, joka sijaitsee Keltakankaalla Kouvolassa. Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Kartongilla materiaalina hyödynnettäväksi kelpaavaa paperi-, kartonki- ja pahvipakkausjätettä, kuten paperipusseja ja -kasseja, kartonkisia kotelopakkauksia sekä aaltopahvia. Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten osoitettua vastaanottopaikkaa, josta jäte otetaan kuljetettavaksi. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta keräyspaikasta. Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa.

13 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 5 LUONNOS Kompostoinnilla biojätteen ja/tai puutarhajätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla nopeutetaan sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltamisalueella voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä järjestää jätteille noudon kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä sekä sitä liikehuoneistoissa syntyvää yhdyskuntajätettä, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä tai muuta kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä, joka jätteen haltijan pyynnöstä käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jolla kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Kunnan jätehuoltoviranomaisella Kymen jätelautakuntaa. Lautakunta voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan määräämää tai useamman kunnan yhteistä toimielintä, joka hoitaa ympäristönsuojelulain määräämät viranomaistehtävät. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle. Lasilla kirkkaita ja värillisiä lasipakkauksia ja muita lajitteluohjeessa sallittuja lasiesineitä, ei kuitenkaan tasolasia tai keramiikkaa.

14 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 6 LUONNOS Loppujätteellä yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden lajittelun jälkeen ja joka kokonsa, määränsä tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi soveltuu tavanomaiseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Lukollinen yhteiskeräyspiste kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat loppujätteensä. Yhteiskeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja. Metallilla kiinteistökohtaisessa keräyksessä ja hyötyjätepisteellä kerättävää jäteastiaan sopivaa pienikokoista metallia, joka kelpaa materiaalina hyödynnettäväksi, kuten tölkkejä, purkkeja ja muita metallikappaleita. Rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä. Taajamalla tarkoitetaan näissä määräyksissä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista rakennustihentymää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset. Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Asumisessa syntyviä tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat raskasmetalliparistot erilaiset akut (myös laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä) loisteputket ja elohopealamput sähkölaitteet maalit, lakat, liimat ja liuottimet eräät puhdistusaineet kyllästetty ja käsitelty puu torjunta-aineet jäteöljyt ja öljyiset jätteet lääkejätteet asbesti Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

15 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 7 LUONNOS Yhteisastialla eli kimpalla lähekkäisten kiinteistöjen yhteisessä käytössä ja säännöllisten tyhjennysten piirissä olevaa jäteastiaa, jonka käytöstä kimppaan kuuluvat sopivat keskenään. Jätehuollon tavoitteet 3 Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Kaikkien toimijoiden on järjestettävä jätehuolto asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Näillä jätehuoltomääräyksillä etusijajärjestyksen toteutumista edistetään lisäämällä erilliskeräysvelvoitteita ja parantamalla valvonnan edellytyksiä. Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. 2. luku: Kunnan järjestämä jätehuolto Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään 4 Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltijan on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu liittymällä ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistön keräyspaikasta kunnan jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on luovutettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Kymen jätelautakunta voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä joillakin tietyillä alueilla. Näillä alueilla sijaitsevan kiinteistön on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja toimitettava jätteensä kunnan osoittamaan paikkaan. Kiinteistöllä lajitellut ja erikseen kerätyt kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat hyötyjätteet kuljetetaan kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kuljetusjärjestelmäpäätöksen mukaisesti. Lajitellut ja erikseen kerätyt hyötyjätteet on toimitettava kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan 12 :n mukaiseen vastaanottopaikkaan.

16 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 8 LUONNOS Lajitellut ja erikseen kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet voidaan kuljettaa kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä, jos tuottaja ei vastaa niiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta ja kunta on neuvotellut asiasta tuottajan kanssa. Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen vastuun perusteella 5 Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Edellä mainittu kiinteistö tai jätteen tuottaja tekee Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa määräaikaisen sopimuksen liittymisestä sekä siitä, mitä palveluita sopimus koskee. Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 6 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on joko kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämä. Se, kumpaa järjestelmää alueella käytetään, riippuu Kymen jätelautakunnan tekemästä kuljetusjärjestelmäpäätöksestä. Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee kiinteistön jätehuoltoilmoituksen Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteiden kuljettamisesta näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa. Jätteenkuljetukseen liitytään ensisijaisesti kiinteistöittäisesti omalla jäteastialla. Toissijaisena vaihtoehtona on kiinteistöjen yhteisastian eli kimpan muodostaminen. Viimeisenä vaihtoehtona on liittyminen kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämän yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi. Kiinteistökohtaisen jäteastian käyttö 7 Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat. Jos kiinteistön haltija ei valvontaviranomaisen määräyksestä huolimatta järjestä astiaa ja keräyspaikkaa, voi alueen toimivaltainen jätehuollon järjestäjä järjestää kiinteistölle kiinteistökohtaisen jäteastian ja sen tyhjennykset tai liittää kiinteistön lukollisen yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi. Tällöin kiinteistön haltija vastaa järjestetyn jätehuollon kustannuksista.

17 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Yhteisastian eli kimpan muodostaminen 8 9 LUONNOS Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian käytöstä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kymen jätelautakunta voi hakemuksesta hyväksyä myös muita yhteisastioita. Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteyhtiölle ja kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kymen jätelautakunnalle. Ilmoituksen tulee sisältää astian käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Yhteisastian käyttäjille tulee varata loppujäteastiatilavuutta vähintään seuraavasti: vakituiselle kotitaloudelle 70 litraa ja vapaa-ajan asunnolle 30 litraa neljän viikon ajanjaksolla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää yhteisastian käytön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai jätehuollolle. Putkikeräysjärjestelmä 9 Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, kiinteistöt liittyvät kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä putkikeräysjärjestelmän käyttäjiksi. Kiinteistön jäteastiana toimii putkikeräyksen syöttöpaikka. Putkikeräysjärjestelmään soveltumattomat jätteet toimitetaan korttelikohtaiseen jätehuoneeseen tai muuhun putkikeräyksen järjestäjän osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen 10 Jos kiinteistöllä syntyy sellaisia jätteitä, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava em. jätteen kuljettamisesta 12 :n mukaiseen kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Käyttökelpoiset tavarat tulee toimittaa ensisijaisesti uudelleenkäyttöön. Kiinteistön jätehuolto erityistapauksissa 11 Kiinteistö, joka ei kuljetusteknisestä tai muusta hyväksytystä syystä voi liittyä tavanomaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, voidaan hakemuksesta hyväksyä yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi sellaisilla alueilla, joissa kunta tai Kymenlaakson Jäte Oy tämän palvelun järjestää. Mikäli yhteiskeräyspisteitä ei ole, tulee kunnan osoittaa paikka, mihin jätteet pitää toimittaa.

18 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat yleiset jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat LUONNOS Vastaanottopaikkoja kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä käsiteltäville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat kuntien ja Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämät hyötyjätepisteet, jäteasemat, jätekeskus sekä muut kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvat vastaanottopaikat. Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Tuottajavastuun alaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto tai -käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä. 3. luku: Jätteiden lajittelu ja keräys kiinteistöllä Erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätelajit 13 Kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta. Jätteet tulee lajitella erikseen biojätteeseen muihin hyötyjätteisiin vaarallisiin jätteisiin erityisjätteisiin loppujätteeseen. Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla loppujätteen keräämiseen tarkoitettu jäteastia, johon muut kuin lajitellut ja erikseen kerätyt jätteet laitetaan. Tämä velvoite ei koske kiinteistöjä, jotka 15 :n mukaisesti lajittelevat kaatopaikkajätteen ja energiajätteen erikseen. Hyötyjätteet tulee laittaa kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnan, Kymenlaakson Jäte Oy:n tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan, eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

19 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 11 LUONNOS Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, kiinteistöillä syntyvä putkikeräysjärjestelmään soveltumaton hyötyjäte toimitetaan putkikeräyksen järjestäjän järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan tai tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Putkikeräyksen järjestäjän on tiedotettava alueella käytössä olevasta hyötyjätteiden vastaanottopaikasta alueen rakennusten sekä putkikeräyksen keräyspaikkojen ilmoitustauluilla. Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet 14 Taajamassa tulee asumisessa syntyvät hyötyjätteet lajitella omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavin edellytyksin: biojäte kolmen tai sitä useamman asunnon rivi- ja kerrostalokiinteistöillä, ellei biojätettä kompostoida kiinteistöllä kartonki/pahvi, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa metalli, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa lasi, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa paperi sen mukaan kuin jätelain tuottajavastuusäännökset edellyttävät muovipakkaukset sen mukaan, mitä niistä myöhemmin määrätään loppujäte poikkeus: Biojätteen, kartongin/pahvin, metallin ja lasin keräysvelvoitteet eivät koske Kymen jätelautakunnan 44 :n mukaisesti erikseen velvoitteesta vapauttamia taajamia. Haja-asutusalueilla sijaitsevat kiinteistöt ja muut kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja keräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä. Asiasta tulee sopia jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa. Muilla kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet 15 Muut kuin asumisessa syntyvät kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä käsiteltävät hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella omiin jäteastioihinsa seuraavin edellytyksin: biojäte* sellaisilla kiinteistöillä, joilla biojätettä syntyy merkittäviä määriä 2) paperi ja toimistopaperi sen mukaan, mitä tuottajavastuusäännökset edellyttävät 3) kartonki tai ruskea pahvi, mikäli sitä kertyy yli 20 kg/kk 4) lasi, mikäli sitä kertyy keskimäärin yli 50 kg/kk 5) metalli, mikäli sitä kertyy keskimäärin yli 50 kg/kk 6) muovipakkaukset sen mukaan, mitä niistä myöhemmin määrätään

20 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 12 LUONNOS 7) loppujäte tai vaihtoehtoisesti kaatopaikkajäte + energiajäte** *Kiinteistöillä, joilla on esimerkiksi ruokaravintola, valmistus- tai jakelukeittiö tai vastaava, tulee biojätteeseen lajitella kaikki ruokajätteet. Muilla biojätettä tuottavilla kiinteistöillä tulee biojätteen lajittelussa ottaa huomioon eläimistä saatavia sivutuotteita koskevat määräykset. **Jätteenpolttolaitokseen kelpaava jäte voidaan kerätä energiajätelajina sellaisilla kiinteistöillä, joilla jäte on pääosin puhdasta energiajätettä, kuten esim. muovia (ei PVC), likaisia papereita ja kartonkeja, puuta, styroksia, paperipyyhkeitä tai vaatteita. Jäljelle jäävä jäte, joka ei sovellu energiana tai materiaalina hyödynnettäväksi, kerätään kaatopaikkajätelajina. Kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja keräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä. Asiasta tulee sopia jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa. Myös elinkeinotoiminnan jätteentuottajan tai haltijan tulee lajitella hyötykäyttöön soveltuvat jätteet omiin jäteastioihinsa, jotta jätteistä mahdollisimman suuri osa päätyy hyödynnettäväksi. Muut erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet 16 Vaaralliset jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa käsiteltäväksi kaikilta kiinteistöiltä jätelaissa ja - asetuksessa sekä näissä jätehuoltomääräyksissä annettavien määräysten mukaisesti. Tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten sähkölaitteet, paristot ja akut sekä pakkaukset, on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Purkulupahakemuksen ja -ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tehtävä vaadittu selvitys syntyvästä jätteestä ja tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä (esim. asbesti) ja sen käsittelystä. 4. luku: Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä Kompostointi 17 Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle 63

21 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 13 LUONNOS tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostori voi olla myös useamman lähekkäisen huoneiston yhteinen. Elintarvikeperäistä biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Talviaikaan käytettävän elintarvikejätteen kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 34 :ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Elintarvike- tai käymäläjätteen kompostoria ei pääsääntöisesti saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa, eikä käymäläjätteen kompostoria saa sijoittaa välittömästi talousvesikaivon yläpuolelle. Muiden kuin pienkiinteistöjen elintarvike- ja käymäläjätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus Kymen jätelautakunnalle, ja ilmoituksen yhteydessä on nimettävä vähintään kaksi kompostoinnin vastuuhenkilöä. Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamaan paikkaan. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Rasvojen kaataminen jätevesiviemäriin on kielletty. Jätteen polttaminen 18 Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä. Kiinteistön tulipesissä lämmityksen yhteydessä saa muun polttoaineen joukossa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja, oksia sekä vähäisessä määrin kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja kartonkia.

22 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 14 LUONNOS Asemakaava-alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa käsittelemätöntä puutavaraa, kuivia risuja ja oksia, sekä maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuutähteitä. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle tai ympäristölle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. Jätteen hautaaminen 19 Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. Kuolleiden tuotantoeläinten hautaamisesta saa tarkemmat ohjeet siitä annetusta lainsäädännöstä tai kunnaneläinlääkäriltä. 5. luku: Jäteastiat Jäteastiatyypit kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa 20 Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Jäteastioina tulee käyttää jätteenkeräys- ja kuljetusjärjestelmään soveltuvia voimassaolevien standardien mukaisia keräysastioita: 1) käsin siirrettäviä, kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun; jätesäkkitelineitä ei saa käyttää 2) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen kiinteistöllä tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle 3) maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä 4) poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia jäteastioita

23 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 15 LUONNOS Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kymenlaakson Jäte Oy ja kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrittäjä voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli se ei vaikeuta keräystä, aiheuta haittaa ympäristölle eikä vaaranna työturvallisuutta. Jäteastioiden merkitseminen 21 Mikäli jätepisteessä on enemmän kuin yksi jäteastia, jäteastiat tulee varustaa kanteen tai etuseinään kiinnitettävällä, riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, tulee varustaa ko. kiinteistön ja jäteastian haltijan yhteystiedoilla. Jäteastioiden täyttäminen 22 Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Jätteet tulee roskaantumisen tai jäteastian likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Loppujäteastiaan ei saa laittaa irtojätettä, mikäli se haittaa jätteen kuormausta tai jatkokäsittelyä. Biojäteastiassa tulee käyttää suojasäkkiä tai biojäte tulee pakata biohajoavaan pussiin ennen laittamista kiinteistön biojäteastiaan. Mikäli biojäte on nestepitoista, astia tulee jättää vajaaksi kuormaamisen mahdollistamiseksi. Kymenlaakson Jäte Oy antaa tarkemmat, ajantasaiset ohjeet biojätteen pakkaamisesta. Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen tai jätteen painon tai muiden ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettävä jäteastia saa täytettynä painaa enintään 60 kg. Silloin kun jäte ei satunnaisesti mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, tulee tämä lisäjäte tarvittaessa pakata, merkitä poisvietäväksi ja sijoittaa kiinteistön jäteastian välittömään läheisyyteen. Lisäjätteen säkki saa painaa enintään 15 kg. Myös lisäjätteen on sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta säännölliseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistön jätteenkeräyspaikan tai jäteastian välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.

24 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluviin jäteastioihin ei saa laittaa 16 LUONNOS 1) palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä 2) vaarallisia jätteitä ja lääkkeitä 3) erityis- tai riskijätteitä 4) esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, jätteenkuljettajaa, jäteastiaa, jäteautoa tai jätteen jatkokäsittelijää tai jotka saattavat vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta ja purkausta 5) käymäläjätteitä 6) nestemäisiä jätteitä, pois lukien biojäte 7) hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia 8) rakennus- ja purkujätteitä Edellä kohdissa 1-8 tarkoitettujen jätteiden keräyksessä, kuljetuksessa ja käsittelyssä on noudatettava erikseen annettuja säännöksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Kylmää tuhkaa ja nokea voi laittaa loppujätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä. Jäteastioiden tyhjennysvälit 23 Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu roskaantumista eikä haju- tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Yhdyskuntajätteen jäteastiat on tyhjennettävä seuraavasti: Loppujäteastia on tyhjennettävä vähintään 2 viikon välein. Tarvittaessa jäteastia on tyhjennettävä useamminkin. Biojätteen erilliskeräyksessä biojäteastiat on tyhjennettävä seuraavasti: - kesäkaudella (viikot 18 40) vähintään viikon välein - talvikaudella (viikot 41 17) vähintään kahden viikon välein Käytettäessä jäteastiana syväkeräysastiaa tai jäähdytettyä konttia, on loppujäteastia tyhjennettävä vähintään neljän viikon välein. Vastaava biojätteen syväkeräysastia tai jäähdytetty kontti täytyy tyhjentää vähintään kahden viikon välein kesäkaudella (viikot 18 40) ja neljän viikon välein talvikaudella (viikot 41 17). Hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja tarpeen mukaisesti, kuitenkin vähintään 4 kertaa vuodessa. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastioiden täyttymisen seurauksena ei saa aiheutua hyötyjätteiden sijoittamista loppujätteen joukkoon.

25 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Loppujäteastian tyhjennysvälin pidentäminen: 17 LUONNOS 1) Loppujäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää talvikaudella (viikot 41 17) neljään viikkoon kiinteistöllä, jossa on asukkaita enintään kaksi. Kirjallinen ilmoitus asiasta tulee tehdä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymenlaakson Jäte Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymen jätelautakunnalle. 2) Loppujäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää, jos biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä tai kiinteistö kuuluu biojätteen erilliskeräyksen piiriin - neljään (4) viikkoon tekemällä kirjallinen ilmoitus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymenlaakson Jäte Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella tekemällä ilmoitus Kymen jätelautakunnalle - neljää (4) viikkoa pidemmäksi, enintään 12 viikkoon, hakemalla poikkeusta näistä jätehuoltomääräyksistä Kymen jätelautakunnalta - Vain kesäaikaan käytössä olevalla vapaa-ajankiinteistöllä tulee loppujäteastia tyhjentää vähintään 2 kertaa kesäkaudella (viikot 18 40). Tyhjennysvälin pidennystä haetaan hakemalla poikkeusta näistä jätehuoltomääräyksistä Kymen jätelautakunnalta. Mikäli tyhjennysvälistä aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittoja, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen velvoittaa kiinteistön siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin. Jäteastioiden pesu ja kunnossapito 24 Jäteastian haltijan on huolehdittava jäteastian pesusta ja kunnossapidosta. Jäteastioiden tulee olla ehjiä, tiiviitä sekä kuormauskäsittelyn kestäviä, ja ne tulee pestä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Biojäteastian puhtaanapitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Biojäteastia tulee pestä tarvittaessa, vähintään 2 kertaa vuodessa. 6. luku: Jätteen keräyspaikat Jäteastioiden sijoittaminen kiinteistöllä 25 Kiinteistön suunnittelussa on suunnittelija velvollinen selvittämään ja ottamaan huomioon jätehuollon ja jätteenkuljetuksen mitoitus- ja kantavuusvaatimukset. Kiinteistölle vievän ajoväylän tulee kantaa jäteauton paino ja olla riittävän väljä. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet

26 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 18 LUONNOS kiinteistön välittömään läheisyyteen. Keräyspaikan sijoittamiseen vaaditaan maanomistajan suostumus. Keräyspaikka Jäteastiat on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja astioiden siirtoon sopivalle kantavalle alustalle. Jäteastian haltijan on huolehdittava siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina. Jäteastiat tulee sijoittaa riittävän kauas kiinteistöjen ilmanottoaukoista ja asuinhuoneiden ikkunoista. Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava tyhjennystä varten siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti mahdollisimman lähelle, vähintään 10 metrin etäisyydelle astioista. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään säiliöt. Jäteastiat voidaan sijoittaa myös aitaukseen, katokseen tai erilliseen jätehuoneeseen, joihin tulee olla käynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Aitaus, katos tai jätehuone tulee mitoittaa siten, että jätteenkuljettaja voi ottaa eri jätelajien jäteastiat tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. Jätekatoksessa tulee olla riittävä valaistus. Kiinteistössä sijaitsevassa jätehuoneessa tulee olla asianmukainen ilmanvaihto, valaistus ja viemäröinti. Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Jäteastioiden siirtoväylät Alueiden ja väylien, joilla jäteastioita siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Alueiden ja väylien valaistuksen tulee olla riittävä. Jos jäteastioiden siirtoväylän kaltevuus ylittää 1:5 tai siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä ja tämä aiheuttaa keräysastian tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, tulee kiinteistön haltijan huolehtia siitä, että siirtotyössä on käytettävissä siirtoa helpottavat rakenteet tai laitteet. Jos jäteastiat ovat lastauslaiturilla tai muulla korokkeella, on tyhjentämistä varten oltava luiska tai nostolaite. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastioille johtavan kulkuväylän ja jätteen keräyspaikan kunnosta ja puhtaanapidosta. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että jäteastiat voidaan turvallisesti siirtää tyhjennettäviksi. Jätteen keräyspaikan tai jäteastian lukitseminen 26 Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvan kiinteistön lukitun jäteastian, jätetilan, puomin, portin tai vastaavan lukko tulee sarjoittaa Kymenlaakson Jäte Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti.

27 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 19 LUONNOS Mikäli kiinteistöllä käytetään muuta kuin Kymenlaakson Jäte Oy:n ohjeiden mukaisesti sarjoitettua lukkoa, tulee kiinteistön haltijan luovuttaa riittävä määrä avaimia Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Muun avaimen käytöstä peritään taksan mukainen lisäveloitus. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus-, sarjoitus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta. Mikäli kiinteistö kuuluu kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen, on kiinteistön haltija velvollinen sopimaan lukituksesta jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Alueelliset jätteen keräyspaikat 27 Alueellisia jätteen keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa Kymenlaakson Jäte Oy:n, kuntien, tuottajien ja muiden toimijoiden järjestämillä hyötyjätepisteillä, lukollisilla yhteiskeräyspisteillä ja vastaavilla alueellisilla keräyspaikoilla. Alueelliselle jätteiden keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten keräyspaikalla on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Alueellisen keräyspaikan perustamiseen vaaditaan maanomistajan suostumus ja tarvittaessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Keräyksestä vastaavan tahon on huolehdittava alueellisen keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspisteestä ei aiheudu terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräyksestä vastaava taho vastaa roskaantuneen ympäristön siivoamisesta. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot. 7. luku: Jätteenkuljetus Jätteiden kuormaaminen 28 Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on sallittu maanantaista lauantaihin klo sekä pyhäpäivinä klo Pitkäperjantaina, itsenäisyyspäivänä ja joulupäivänä jätteitä ei saa kuormata. Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä.

28 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 20 LUONNOS Jätteiden kuormaamisesta tai kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai muuta ympäristötai terveyshaittaa. Jätteiden kuljettaminen 29 Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuljetuksen aikana ympäristöön. Mikäli kuljetetaan pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestepitoista jätettä, on varmistuttava jätesäiliön tiiviydestä. Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Jätteen luovuttajan, kuljettajan ja vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta. Siirtoasiakirjan tulee olla jäteasetuksen 24 mukaisesti laadittu. Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen 30 Jätteenkuljettajan on luovutettava kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava Kymen jätelautakunnalle vähintään kerran vuodessa tai lautakunnan edellyttämän aikataulutuksen mukaisesti. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 :ssä. Tiedot on toimitettava sähköisenä, tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla luettavissa ja muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja. Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat 31 Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan alkaen tai Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamaan välivarastointipaikkaan ennen toimittamista tuottajien jätehuoltoon. Jätteen vastaanottopaikkoja ovat Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus ja muut Kymen jätelautakunnan ja Kymenlaakson Jäte Oy:n hyväksymät jätteiden vastaanottopaikat. Yleisistä vastaanotto- ja käsittelypaikoista on pidettävä listaa Kymenlaakson Jäte Oy:n verkkosivuilla. Jätteiden toimittaminen yleisille jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden ja aukioloaikojen mukaisesti.

29 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 21 LUONNOS Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole sen vastaanottoehtojen mukaista tai paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi. Jäte voidaan palauttaa lähettäjälle tämän kustannuksella. Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty muu vastaanottopaikka. Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen 32 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä pidemmän ajan esimerkiksi työkomennuksen, lomamatkan tai muun syyn vuoksi. Jäteastia on tyhjennettävä ennen jätteenkuljetuksen keskeyttämistä. Keskeyttämispyyntö on tehtävä vähintään viikkoa ennen ensimmäistä peruttavaa tyhjennystä. Lyhytaikaisesta keskeyttämisestä sovitaan jätteenkuljetuksesta huolehtivan tahon kanssa. Kuljetuksista huolehtivan tahon on ilmoitettava keskeytyksistä Kymen jätelautakunnalle. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistöä ei käytetä keskeyttämisen aikana. Yli kuuden kuukauden keskeyttämiseen on haettava poikkeamista näistä jätehuoltomääräyksistä Kymen jätelautakunnalta. Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen edellyttää aina Kymen jätelautakunnan lupaa. 8. luku: Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 33 Asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöiden ja -kaivojen, pienpuhdistamoiden tms. jätevesien käsittelyjärjestelmien lietteitä sekä umpisäiliöiden lietteitä. Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä on liete poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot ja niiden hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

30 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 22 LUONNOS Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja tyhjennettävä tarvittaessa. Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet ja erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin merkitylle toimijalle. Edellä mainitut lietteet on toimitettava Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan käsittely- tai hyötykäyttöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Lietteiden omatoiminen käsittely 34 Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus Kymen jätelautakunnalle. Mikäli pienpuhdistamossa syntyvä ylijäämäliete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen, voi sen kompostoida kiinteistöllä 17 :n mukaisesti. Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 20 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 50 litraa vuodessa. Omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla voimassaolevien säädösten mukaisella tavalla. Mikäli kiinteistöllä ei ole säädösten mukaista jätevesien puhdistusvelvollisuutta tai kiinteistöllä on käytössään vain kantovesi, voidaan kiinteistön pienpuhdistamossa, harmaavesisuodattimessa tai muussa vastaavassa järjestelmässä syntyvät nestemäiset lietteet sekä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteet kompostoida kiinteistöllä. Mikäli kiinteistöllä on säädösten mukainen jätevesien puhdistusvelvollisuus, on nestemäisen lietteen kompostointi kiinteistöllä mahdollista vain, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 17 :n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan paikkaan. Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 17 :n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla. Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon.

31 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 9. luku: Roskaantumisen ehkäiseminen Yleisötilaisuuksien jätehuolto LUONNOS Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueella tulee olla riittävästi jäteastioita. Alueen puhdistus ja jäteastioiden tyhjennys on suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä, lisäksi aina jäteastioiden täyttyessä ja tarpeen mukaan. Monipäiväisissä tilaisuuksissa on alue puhdistettava päivittäin. Yleisötilaisuudessa on järjestettävä hyötyjätteiden erilliskeräys, mikäli niitä syntyy tilaisuuden aikana vähintään 15 :ssä mainittuja määriä. Yli 500 henkilön yleisötilaisuudesta on ilmoitettava kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle. Yli 5000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla 36 Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jos jäteastia on täysi, tulee asiasta ilmoittaa jäteastian ylläpidosta vastaavalle toimijalle. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä. 10. luku: Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisten jätteiden jätehuolto 37 Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan niille järjestämään tai osoittamaan vastaanottopaikkaan tai keräykseen.

32 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN 24 LUONNOS Määrältään suurten vaarallisen jätteen erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa. Tuottajavastuun alaiset vaaralliset jätteet (sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n niille osoittamaan sopimusapteekkiin. Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottamiseen. Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 :ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä 38 Muilla kuin omakoti- ja paritalokiinteistöillä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä niille tarkoitetuissa, ehjissä ja tiiviisti suljetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle, katetulle ja reunakorokkeelliselle alustalle. Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty. Pelastuslaitokselle on tehtävä ilmoitus kiinteistössä sijaitsevasta vaarallisen jätteen varastosta, ellei sitä ole sisällytetty kiinteistön pelastussuunnitelmaan. Asbesti 39 Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Asbestijäte on pakattava kuljetuksen kestäviin ja tiiviisiin pakkauksiin. Asbestipakkaukseen on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä Asbestijätettä. Pakkauksia on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti. Asbestijätteen saa toimittaa vain Kymenlaakson Jäte Oy:n Keltakankaan jätekeskukseen tai muuhun luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Asbestia tuotaessa on kuormasta ilmoitettava jätekeskuksen henkilökunnalle. Jätekeskuksessa asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan.

33 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Erityisjätteet LUONNOS Erityisjäte on pidettävä erillään. Erityisjäte on pakattava lujiin ja tiiviisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu sekä jätteestä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Pilaantuneet maat tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaisten hyväksymään käsittely- tai vastaanottopaikkaan. Erityisjätteiden sekä pilaantuneiden maiden toimittamisesta käsiteltäväksi on sovittava etukäteen jätteen vastaanottajan kanssa ennen jätteen kuljetuksen aloittamista. Terveydenhuollon vaaralliset ja erityisjätteet 41 Terveydenhuollon vaarallisella ja erityisjätteellä tarkoitetaan muun muassa ihmisten tai eläinten terveydenhuollossa ja -hoidossa syntyvää viiltävää, pistävää ja haavauttavaa jätettä, kemikaaleja, biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä. Terveydenhuollon vaarallisia ja erityisjätteitä ei saa laittaa kiinteistön jäteastioihin. Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevien säädösten mukaisesti. Tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata, vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Ei-tunnistettava biologinen jäte sekä pistävä ja viiltävä jäte voidaan toimittaa haudattavaksi asianmukaisen luvan omaavalle kaatopaikalle. 11. luku: Muut määräykset Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvoite 42 Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaita ja kiinteistöllä työskenteleviä näiden jätehuoltomääräysten mukaisista lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.

34 294, KH :00 / Pykälän liite: Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset LUONN Jätehuoltomääräysten valvonta LUONNOS Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisena toimivat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueelliset ELY-keskukset. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa jätelain mukainen seuraamus. Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 44 Kymen jätelautakunta voi päätöksellään yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta. Kymen jätelautakunta voi päätöksellään rajata alueita jätteenkuljetuksen tai erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jätelain 35 mukaisesti. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista. Voimaantulo 45 Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan ja niillä kumotaan voimaantulleet, Kymenlaakson ja Lapinjärven jätehuoltomääräykset voimaantulleet Mäntyharjun jätehuoltomääräykset ja niiden muutospäätös. Siirtymäsäännökset 46 - Lasin kerääminen kiinteistöillä 14 :n mukaisesti tulee voimaan

35 295, KH :00 KH: 1510/2014 Konsernin ostopalvelusuositukset Kh Valmistelijat: ostopalvelutyöryhmä tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh Valmisteilla olevassa kuntalain kokonaisuudistuksessa korostetaan kunnan omistamien yhteisöjen toiminnan aktiivista seurantaa ja myös säännöllistä yhteydenpitoa yhteisöjen hallintoelimissä oleviin kunnan nimeämiin henkilöihin ja toimivaan johtoon. Vastaavasti tytäryhteisön toiminnan tiedottamista omistajalle tulee konserniohjeilla tehostaa. Vuonna 2014 Kotkan kaupunki on alkanut kehittää vuoropuhelukäytäntöjä konsernissa ja asiaan palataan kuntalain kokonaisuudistuksen myötä. Omistajaohjausta ja konserniohjeita koskevien kuntalain uusien säännösten on määrä tulla voimaan vuonna Ostopalvelut ovat merkittävä menoerä kuntakonsernin talouden kokonaisuudessa. Yhteisesti ohjeistetuilla menettelyillä voidaan siten saavuttaa merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia osana konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Kuntalain 73 määrää tilintarkastajien velvollisuudeksi tarkastaa, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Vuoden 2014 alusta kuntalain 73 :n sisältö on koskenut sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koko kuntakonsernissa. Kotkan kaupunkikonsernissa sovellettavat Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet on käsitelty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa Periaateohjeilla riskien arviointi on saatettu kiinteäksi osaksi kuntakonsernin talousarvioprosessia. Arviointityön kokonaisuutta kehitetään edelleen talouden vastuualueella yhteistyössä toimijoiden kanssa sekä riskienhallinnan johtoryhmässä. Kokonaisvaltaisella toteutuksella sisäinen valvonta ja riskienhallinta ulottuvat koko kuntakonserniin myös konserniohjauksen näkökulmasta. Kaupunginhallituksen perustaman tilapalvelun ohjausryhmän toimeksiannosta perustettu ostopalvelutyöryhmä (työryhmä nro 9) on laatinut käsiteltävänä olevat konsernin yhteiset ostopalvelusuositukset kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Ryhmä kokoontui tänä vuonna yhteensä kuusi kertaa ja huomioi omistajaohjausnäkökulman suositusten laatimistyössä. Talouden vastuualueelta kommenttipyynnöt suosituksiin osoitettiin konsernitalousryhmälle, kaupungin laajennetulle johtoryhmälle, Kaakon Taitoalle ja Seutuhankinnalle. Tilapalvelun euromääräisesti suurimpien ostolaskujen ja toimittajakohtaisesti suurimpien kappalemäärien selvittämisen ohella työryhmä määritteli tavoitteikseen kaupungin näkökulman ja tavoitteiden esille tuonnin suositusmuodossa sekä tulevaisuuden toimintaa ohjaavat painotukset. Työryhmän tavoitteena oli luoda suositukset yhteisten linjausten ja uuden ohjeistuksen näkökulmista. Työryhmän kokoonpano: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puheenjohtaja; talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen; talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen; tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen; palvelujohtaja Jorma Haapanen; kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja controller Maarit Heikkilä. Ostopalvelusuositukset ovat kaupungin sisäisiä ostopalvelutoiminnalle annettuja ohjeita../. Luonnos konsernin ostopalvelusuosituksiksi on liitteenä. Suositusten on tarkoitettu tulevan voimaan heti, kun ne on hyväksytty.

36 295, KH :00 KH: 1510/2014 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä konsernin ostopalvelusuositukset. Toimeenpano: Ote: liiketoimintayhtiöt tytäryhtiöt Kaakon Taitoa Oy Seutuhankinta intranet Oikaisuvaatimusohje

37 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) Tilapalvelun kehittämisen työryhmät / Ostopalvelutyöryhmä 2014 KOTKAN KAUPUNKIKONSERNIN OSTOPALVELUHANKINTOJA OHJAAVA SUOSITUS 1 / 2014 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

38 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) Sisällys 1 TOIMINNANOHJAUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEET SUOSITUSTEN SITOVUUS JA PÄIVITYSVASTUU HANKINTAMENETTELYJEN SÄÄNTELY LAINSÄÄDÄNTÖ, OHJEET JA SOPIMUKSET YHTEISET PERIAATTEET TOIMITTAJAVALINNASSA HUOMIOITAVAA LAINSÄÄDÄNTÖ YLEISET SOPIMUSEHDOT SÄÄNNÖLLISESTI TOTEUTETTAVAT KILPAILUTUKSET PROSESSIN LÄPINÄKYVYYS SOPIMUSTEN SEURANTA TARVIKEHANKINNAT JA KIINTEISTÖNHOITO TIEDOTTAMINEN JA YHTEISTYÖ SUOSITUSTEN ANTAJA JA VOIMAANTULO Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

39 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu 1 Toiminnanohjauksen taustaa ja tavoitteet Kuntalaki (13) Kuntalain 16a :n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjapitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta on kuntakonsernin emoyhteisö, ja kunnan tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta. Kunta tytäryhtiöineen muodostaa kuntakonsernin. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kuntalain 25 a :n mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Kunnan konsernijohdon vastuulla on kuntakonsernin ohjauksen ja konsernivalvonnan järjestäminen. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Konsernivalvonnassa on erityisesti seurattava valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumista sekä konserniohjeen noudattamista keskitetysti hoidetuissa konsernitoiminnoissa ja konsernin sisäisten palvelujen käytössä. Konsernivalvonnassa seurataan myös riskienhallintajärjestelmien toimivuutta tytäryhteisöissä. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kotkan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkikonsernissa noudatettavat Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Periaatteet osoittavat konsernin toiminnassa noudatettavan minimitason. Suositus Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan suosituksen kuntakonsernissa (corporate governance). Kuntaliitto suosittelee, että kunnat päättäisivät kehittää suosituksesta tarkemmin ilmenevien suuntaviivojen mukaisesti hyvää hallinto- ja johtamistapaa kuntakonsernissa ja niihin kuuluvissa tytäryhtiöissä. Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevalla suosituksella pyritään täydentämään muun muassa kuntalakiin ja osakeyhtiölakiin perustuvia menettelytapoja sekä kuntien konserniohjeita. Suosituksella on tarkoitus yhtenäistää konserniohjauksen kannalta konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja siten varmistaa, että tytäryhtiöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Suosituksella osataan varmistaa, että kunnan omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti kuntakonsernin kokonaisetu turvaten. Kotkan kaupunkikonsernin ostopalvelusuosituksilla tavoitellaan koko konsernissa yhteisesti noudatettavia periaatteita, jotka ovat kaupungin ja liikelaitosten tasolla sitovia. Kuitenkin kaikkia hyviä käytäntöjä tulee toteuttaa koko konsernissa. Tytäryhteisöjen osalta suositukset tulee ottaa huomioon toiminnan periaatteina ja vähimmäistasona. Tytäryhteisöillä voi lisäksi olla omia täydentäviä ohjeistuksiaan sekä yhtiön toimintaa tukevia erityisiin käyttötarpeisiin suunniteltuja ohjelmaratkaisuja. Koko konsernin osalta ostopalvelusuositukset koskevat toiminnan kannalta tavanomaisia ostoja. Toiminnan / kustannusten näkökulmasta erityiset tilanteet huomioidaan tarvittavilta osin erikseen. Kotkan kaupunkikonsernin tulevaisuuden tavoitetilassa koko ostopalveluprosessia ohjataan tehokkain tietoteknisin ratkaisuin. Tehokkaimmillaan ohjaus kohdistuisi kilpailutuskäytäntöi- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

40 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) hin, toimittajavalintoihin ja sähköisten laskutus- / maksuvälinetietojen määrittämiseen. Ohjauksella laskutus ohjautuisi suoraan ohjelmaan oikeille hyväksyjille, aiheuttamisperusteella. 2 Suositusten sitovuus ja päivitysvastuu Kaupunginhallituksen ( ) perustaman tilapalvelun ohjausryhmän toimeksiannosta perustettu ostopalvelutyöryhmä kokoontui vuonna 2014 yhteensä kuusi kertaa ja laati konsernin yhteiseen käyttöön tarkoitetut ostopalvelusuositukset. Hyväksymisen jälkeen suositusten ajantasaisuudesta ja sisällöstä vastaavat Riskienhallinnan johtoryhmä (kj jory ) ja Konsernitalousryhmä. Riskienhallinnan johtoryhmä käsittelee ostopalveluiden käytön tilannetta vähintään kerran vuodessa. Ensimmäinen seuranta toteutetaan keväällä Ajantasaisen tiedon saamiseksi ja varmistamiseksi johtoryhmä voi kutsua seurannan edellyttämiä toimijoita kuultavakseen harkitsemassaan laajuudessa. Konsernitalousryhmä voi kommentoida käytäntöjä ja hankintaprosessin toimivuutta. Havaintojen pohjalta suosituksia voidaan päivittää yhä tehokkaampaan suuntaan. 3 Hankintamenettelyjen sääntely 3.1 Lainsäädäntö, ohjeet ja sopimukset Ostopalveluiden hankintaprosessia ohjaavat: 1. Laki julkisista hankinnoista / Valtioneuvoston asetus julkista hankinnoista / Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta / Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä / Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa / Kotkan kaupungin yleiset hankintaohjeet (kh / Säädöskokoelma 2011 Nro 4) re/17278_yleiset_hankintaohjeet.pdf 7. Kotkan kaupungin hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa eli pienhankinnoissa (kh / Säädöskokoelma 2011 Nro 5) re/17279_hankintamenettelyt_pienhankinnoissa.pdf Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

41 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) 8. Sopimustenhallintaohjeet (kh ) 26-sivuinen ohjekokonaisuus sisältää mm. 24 erillistä sopimuksissa huomioitavaa asiakohtaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmista sopimusosapuolten määrittelystä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Ennen sopimuksen allekirjoittamista tulee perusteellisin etukäteisarvioinnein varmistaa, että palvelun häiriötön saatavuus on sopimusehdoissa varmistettu erityisesti niiden palveluiden osalta, joissa palvelun keskeytyksetön jatkuvuus on kriittistä (esim. kotiin annettavat palvelut). Varmistussuositus perustuu kunnan järjestämisvastuuseen. Myös konsernin ja sen keskeisten sidosryhmien välisen valmiussuunnittelun tulee olla sekä palvelusopimusten että toiminnan osalta yhteen sovitettu lain edellytysten mukaan. 9. Kotkan kaupungin johtosäännöt ja/tai lautakuntien toimintasäännöt määrittelevät hankinnoissa toimivaltaiset viranhaltijat ja heidän valtuutensa 10. Seutuhankinta on Etelä-Kymenlaaksossa toimiva yhteishankintayksikkö, joka palvelee julkishallinnon asiakkaitaan. Kotkan kaupungilla on voimassa oleva sopimukseen perustuva asiakassuhde Seutuhankinnan kanssa. Seutuhankintojen Extranetsivut ovat osoitteessa: Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista /349 (Erityisalojen hankintalaki) Erityisalojen hankintalakia sovelletaan vain vesi- ja energiahuollon sekä kuljetus- ja postipalveluita tarjoavien yksiköiden tavara- ja palveluhankintoihin sekä rakennusurakoihin. 12. Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain muuttamisesta / Yhteiset periaatteet Ostopalvelujen hankinnoissa noudatetaan avoimuuden, syrjimättömän kohtelun ja suhteellisuuden periaatteita. Paikallisuus ja alueellinen tarjonta pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Hankinnoissa pyritään suunnitelmalliseen ja ennakoivaan toimintatapaan, johon sisältyy myös oman toiminnan ja ostopalvelun välisten taloudellisten vaikutusten arviointi ja vertailu. Ensisijaisesti suositellaan oman henkilöstön ja kaupunkikonsernin tarjoamien palveluiden käyttöä. Hankintatilanteissa konsernin oman palvelutarjonnan laajuudesta tulee ottaa omatoimisesti selvää. Kaikilla Kotkan tytäryhtiöillä on pääsy Seutuhankinnan extranet-palveluun. Tarvittaessa palvelunavauspyynnön voi ohjata suoraan Seutuhankinnalle. Sivuilta löytyvät sekä sopimukset: Vuosisopimustiedotteet (ostopaikkaluettelot) että voimassa oleva ohjeistus. Aktiivinen yhteistyö mahdollistaa palvelun jatkuvan kehittymisen. Palveluja sekä konsernille itselleen että kaupungin asukkaille tuottavat konsernin lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Voimassa olevat yhteistyösopimukset tulee huomioida sopimussisältöjen mukaan. Toimivaltaisilla henkilöillä on myös oikeus laatia ennalta puitesopimuksia, jotka tulevat sovellettavaksi aina, kun siinä määritellyt tunnusmerkit täyttyvät. Puitejärjestely voi pääsään- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

42 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) töisesti olla voimassa enintään neljä vuotta ja sopimusten tulee olla konsernin kokonaistaloudellisen edun kannalta perusteltuja. Hankinnat.fi -verkkopalvelu tarjoaa tietoa julkisten hankintojen hyvistä käytännöistä. Suomen Kuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat Julkisten hankintojen neuvontayksikköä. Lisätietoa: spx Hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät pienhankinnat tulee tehdä taloudellisesti ja tehokkaasti. Kaupungin ja liikelaitosten hankintoja koskevien päätösten tulee olla asianhallintaohjelmistossa avoimesti tarkasteltavissa. Pienhankinnoissa pyritään hyödyntämään markkinoilla olevaa tarjontaa ja kilpailua. Pienhankintoja koskevat puitesopimukset ja Seutuhankinnan voimassa olevat vuosisopimukset tulee selvittää tapauskohtaisesti. Kotkan kaupunkikonsernin ostopalveluhankintaprosesseja ohjaavat 1) perusteltavissa olevat kuntakonsernin ja kaupunkilaisten kokonaisetu sekä 2) voimassa olevat lait ja strategiat. Palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia 2020 (kv ): _Kotka_palv-verkkoselv_palvstrat_valt pdf Palvelustrategia määrittää kunnan periaatteet palveluiden järjestämiselle: Mitä palveluja kunta järjestää, miten palvelut tuotetaan (palvelutuotanto) ja kenelle palvelut on kohdistettu. Palvelustrategiassa otetaan huomioon talouden ja henkilöstön kehitys ja ennakoidaan niissä tapahtuvia muutoksia. Palvelustrategiassa määritellään myös keskeiset palvelujen kehittämistoimenpiteet ja käytettävät palvelukanavat. Kotkan kaupungin keskeisimmät palvelustrategiset periaatteet on esitelty strategian luvussa 6: Kotkan palvelustrategia - yhteinen suunta palveluiden järjestämisessä (s. 15). Yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa strategian luvussa 7 todetaan (s. 16), että vastuu kunnallisten palvelujen laadusta on kunnalla, riippumatta kuka ne tuottaa. Palvelukokonaisuuksien strategisia linjauksia käsitellään luvussa 8 ja luvussa 9 tarkastelu on tehty vastuualuetasolla. Kun kunta ja kuntayhtymä hankkivat palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta, niiden on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta ostopalveluna -ohjeet Kuntaliiton sivulla: Kunnat ja ostopalvelut Kuntatyönantaja-lehden 1/2003 teemasivuilla: Palveluiden organisointi ja järjestäminen Kuntaliiton sivuilla: Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

43 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) Seuraavat näkökulmat ja käytännöt tulee huomioida sitovasti kaupungin tehtävä- / vastuu- / palvelualueilla sekä liikelaitoksissa: 1. Rahoitusnäkökulma: suorat ostot, leasing, luottokortit - keskustelu aina talouden vastuualueen kanssa 2. Asiakaskortit: aina käyttäjän harkinnassa, mutta esim. parhaiden laskutuskäytäntöjen toteutumisen vuoksi menettelyt suositellaan varmistettavaksi aina talouden vastuualueelta Rakennusten, koneiden ja laitteiden hankinnat; rakennus- ja osaurakat on rajattu näiden suositusten ulkopuolelle. 4 Toimittajavalinnassa huomioitavaa Kaikissa valintaprosessin vaiheissa tulee toimia ennakoivasti. Johtavana ajatuksena on huomioida konsernin etua palvelevat taloudellisuus ja laatu, lain edellytykset ja asiakasnäkökulma. Omista toimintatavoista johtuvaa kiirettä ja aikataulujen kireyttä tulee kaikin keinoin välttää. Asioiden valmistelun tulee olla huolellista, asiantuntevaa ja mahdollisimman laaja-alaista. 4.1 Lainsäädäntö Tilaajavastuulaki eli Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Lailla pyritään harmaan talouden torjuntaan ja sen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain noudattamista valvoo koko Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Lain mukaan tilaajan täytyy pyytää ja sopimuskumppanin täytyy toimittaa tilaajalle seuraavat, enintään kolme (3) kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset: 1. Selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 2. Kaupparekisteriote 3. Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty 4. Todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty 5. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai muista keskeisistä työehdoista 6. Rakennusalalla lakisääteisen Tapaturmavakuutuksen järjestämisestä 7. Sitoumus, että tähän hankintaan (urakkaan) liittyvissä työsuhteissa noudatetaan niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten on noudatettava samanlaisessa työssä. 8. Sitoumus, että tässä hankinnassa (urakassa) mahdollisesti käytettävällä työntekijällä on oleskelulupa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

44 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) Mahdollinen RALA-todistus riittää selvitykseksi / Mikäli työntekijän työnantaja tai alihankintasopimuksen osapuoli on ulkomainen yritys, on tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ja todistuksia vastaavat tiedot toimitettava sijoittumismaan lainsäädännön mukaisina rekisteriotteina tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos sopijaosapuoli ei anna selvityksiä: tilaaja voi hankkia osan myös itse tilaaja voi hyväksyä myös muun yleisesti luotettavan selvityksen ( Lain mukaan tilaajan ei kuitenkaan tarvitse pyytää selvityksiä mikäli hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuskumppanin lainmukaiseen toimintaan seuraavilla perusteilla: Sopimusosapuolena on valtio, kunta, seurakunta, Kela jne. Muu vastaava syy: kuntien määräysvallassa olevat säätiöt / yritysfuusio, jonka johdosta uusi yritys ei vielä vakiintunut toimija, mutta kokonsa ja tunnettuutensa perusteella rinnastettavissa 1 kohdan pörssiyhtiöihin Suositeltavaa on kuitenkin, että edellä mainitusta huolimatta nämä todistukset tarkastetaan tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Tämä ehto kirjataan urakkasopimuksiin. Näin tilaaja voi varmistaa entistä paremmin, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut yhteiskuntavelvoitteensa. Myös työturvallisuuslain toteutumista tulee tarkastella (mm. lain edellyttämät, työmailla pidettävät kuvalliset ja veronumerolla varustetut kulkukortit). Lisätietoa tilaajavastuusta: Tilaajavastuulaista Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla: uden_torjunta/tilaajavastuulaki Ennakkoperintälaki / Ennakkoperintäasetus /904 Kun työn suorittaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, suorituksen maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta. Ennakkoperintärekisteriin merkitty toimija huolehtii veroistaan itse maksamalla Verohallinnolle ennakkoveroa. Verohallinto määrää ennakkoverot etukäteen. Jos suorituksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan on tehtävä ennakonpidätys myös työ- ja käyttökorvauksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksua näistä korvauksista ei kuitenkaan tarvitse maksaa. Jos maksettava suoritus on palkkaa, maksajan on aina toimitettava ennakonpidätys, vaikka saaja kuuluisikin ennakkoperintärekisteriin. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

45 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) Lisätietoa Verohallinnon Ennakkoperintärekisteri -sivuilta Ennakkoperintarekisteri Ohjeet koskevat sekä henkilöitä että kaikkia yritys- ja yhteisömuotoja. YTJ tietopalvelusta voi hakea tietoa yrityksistä, joilla on Y-tunnus. Yritys- ja yhteisötunnus on viranomaisten yritykselle ja yhteisölle antama tunnus, joka korvaa ennen käytössä olleen kaupparekisterinumeron, säätiörekisterinumeron ja LYtunnuksen. Y-tunnus yksilöi yrityksen, mutta tunnuksesta sinänsä ei voi päätellä, onko yritystä rekisteröity, vaan tieto pitää aina erikseen tarkistaa tästä linkistä avautuvilta sivuilta tai rekisteriviranomaisilta. Hakukriteerit ovat sivulla näytön yläosassa ja haun tulokset tulevat näytön alaosaan. Hakukriteereinä voi käyttää joko Y-tunnusta, yrityksen nimeä (hakusanaa) tai LEI-tunnusta. Rakentamisilmoitukset: yritys tai itsenäinen ammatinharjoittaja Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ryhdyttävä keräämään työmaakohtaisia tietoja rakennusurakoista ja yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä alkaen. Tiedot on ilmoitettava Verohallinnolle syyskuusta 2014 alkaen kuukausittain. Rakentamisilmoitukset annetaan sähköisesti. Lisätietoja Verohallinnon Rakentamisilmoituksia käsitteleviltä sivuilta: Yleiset sopimusehdot JYSE ehdot/sivut/default.aspx Vuonna 2009 käyttöön otetut julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot JYSE 2009 TAVA- RAT ja JYSE 2009 PALVELUT on päivitetty. JYSE ehdoissa merkittäviä muutoksia ovat: Vahingonkorvaukselle on määritelty yläraja: korvausvastuun enimmäismäärä on viisi kertaa hankintasopimuksen arvo. Aikaisemmin vahingonkorvauksella ei ollut lainkaan ylärajaa. JYSE 2014 PALVELUT -ehdoissa on uusi kohta, jonka mukaan palveluntuottajalla on velvollisuus korvata sopimuksen vastaisella menettelyllä kolmannelle aiheuttamansa vahinko. Hinta ja hinnanmuutokset -kohta on muuttunut radikaalisti. Aikaisemmissa JYSE ehdoissa hinta oli kiinteä, ellei toisin ollut sovittu, joten hinnan muuttaminen oli mahdollista vain, jos osapuolet olivat sopineet hinnan olevan kiinteä ainoastaan määräajan. JYSE ehtojen mukaan hinta on kiinteä ainoastaan ensimmäiset 12 kuukautta. Monipuolista ohjeistusta julkisista hankinnoista on löydettävissä myös Julkisten hankintojen neuvontayksikön ylläpitämiltä sivuilta: Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

46 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) Toiminnassa tulee erikseen huomioida tilanteet, joissa ostettava palvelu edellyttää toteutuksen, palvelun laadun, erityisosaamisen tai välineistön suhteen erityisosaamista esimerkiksi lainsäädännön vaatimuksista johtuen. Nämä seikat tulee huolellisesti ja yksityiskohtaisesti huomioida hankintaprosessissa. Esimerkiksi reklamointitavoissa ja -ajoissa voi olla voimassa yksityiskohtaisia, tarkasti määriteltyjä toimintatapoja ja määräaikoja. Erityisvaatimusten toteutumisen valvontaa koskeviin sopimussisältöihin tulee paneutua erityisellä huolella ja tarvittaessa pyytää lainopillista tukea ennakoivasti konsernin lainoppineilta. 4.3 Säännöllisesti toteutettavat kilpailutukset Yhteisesti konsernissa hyödynnettäviä, säännöllisesti toteutettavia kilpailutusprosesseja edustaa kuntatekniikan vastuualueen toteuttama vuosittainen kilpailutus, jossa pyydetään lehtikuulutuksella tuntivuokratarjouksia maanrakennuskoneista ja -autoista sekä talvityökalustosta. Kuntatekniikka laatii saaduista tarjouksista hinnaston, jonka perusteella tilataan kullekin alueelle edullisin kone tai auto. Päätöksen asiassa tekee kuntatekniikan johtaja. Hinnasto tulee huomioida koko kaupunkiorganisaatiossa ja mahdollisuuksien mukaan myös konsernissa hinnastossa mainitun kaluston ja erilaisten työtarpeiden osalta. Konekeskuksen kuljetusteknikko toimii yhteyshenkilönä tarvittavien urakoitsijoiden osalta. Vastaavia säännöllisiä ja voimassa olevia kilpailutusmenettelyjä voi tiedustella kaupunkiorganisaation vastuualuejohdolta. 5 Prosessin läpinäkyvyys Sopimustenhallintaohjeiden (kh ) kohdassa 4.24 Sopimusdokumentaatio (s. 15) todetaan seuraavaa: Alkuperäinen allekirjoitettu sopimus liitetään kaupungin sopimusarkistoon. Sopimus skannataan ao. hallintokunnassa arkistovastaavien toimesta käytössä olevaan sopimustenhallintajärjestelmään (esim. Tdoc), jolloin se on sitä tarvitsevien luettavissa. Jotta tieto voimassa olevista palvelusopimuksista tavoittaisi mahdollisimman laajasti koko organisaation ja yhtenäiset sopimusmallit olisivat kaikkien käytössä / sovellettavissa, tulee sopimuksia säilyttää Kotkan kaupungissa elokuussa 2008 käyttöön otetussa yhteisessä sähköisessä sopimustenhallintajärjestelmässä: Tdocissa ( alkaen Tweb). Järjestelmä toimii kaupungin näkökulmasta keskitettynä sähköisenä sopimusarkistona, yhtenäisen laadun takaajana, sopimusvalvonnan parantajana sekä ohjaavana esimerkkinä samansisältöisten sopimusten laadintaan. Tytäryhteisöillä voi olla käytössään omia dokumenttienhallintaohjelmia ja arkistointiohjeistuksiaan. Ostopalveluja ja sopimuksia koskevien viranhaltijapäätösten tulee olla nähtävissä kaikille asianhallintajärjestelmää käyttäville ja päätöstietoja tarvitseville. Viranhaltijapäätösten laatijoiden on erityisesti huolehdittava, että päätöstä koskeva arkistointitoiminto on tehty ja päätös näkyy kaikille järjestelmää käyttäville. Mahdolliset liikesalaisuuden tai henkilötietosuojan piiriin kuuluvat sopimukset tai niiden osat voidaan tallentaa järjestelmään rajatuin oikeuksin. Sovelluksen vasemman reunan sivupalkista löytyy kohta: Asiakirjan haku, josta aukeavat uudet paljon erilaisia hakuvaihtoehtoja sisältävät välilehdet. Sopimustenhallintaohjelman käyttäjäohjeen saat pääkäyttäjältä. Ohjeessa on mainittu keskeiset tiedot, joita sopimusten osalta suositellaan tallennettaviksi: sopimustyyppi, sopimuskumppanit, sopimusnumero, sopimuksen tila (voimassa, päättynyt), Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

47 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) päätöstiedot (mikä toimielin ja pvm on päätöksen tehnyt), voimassaoloaika, allekirjoittamisaika, mahdollinen sijaintipaikka (sopimukset pystytään paikantamaan kartalle), sijaintipaikka (missä alkuperäinen sopimus on), julkisuus ja mahdolliset linkitykset muihin sopimuksiin (esim. jos sopimus on uusittu, linkitetään vanha ja uusi sopimus toisiinsa). Kaikki uudet käyttäjät saavat Tweb-käyttöoikeudet. Tunnukset haetaan pääkäyttäjien kautta. Ohjelman pääkäyttäjänä kaupungin organisaatiossa toimii tällä hetkellä projekti- ja lakiasiainsihteeri Pia Hukkanen puh / pia.hukkanen@kotka.fi 6 Sopimusten seuranta Keskitettyä sähköisen sopimustenhallintajärjestelmää tulee käyttää sopimusriskien, kustannusten, valvonnan, vastuiden hallinnan, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi sekä niiden varmistamiseksi. Sähköisessä järjestelmässä olevien sopimusten seuranta on kirjattavien sopimustietojen vuoksi helpompaa ja mahdollistaa useiden sopimusten samanaikaisen ajallisen ja sisällöllisen seurannan. Sähköisellä järjestelmällä koko organisaation sopimustilanne saadaan hallintaan ja tarvitsijoiden käyttöön ilman alkuperäisen sopimuksen etsimistä arkistosta tai kopiointia ja postitse eteenpäin lähettämistä. Sähköpostitse tapahtuva tiedon vaihto on tehokkaampaa, säästää aikaa ja kustannuksia. Lisäksi paikannetut sopimukset löytyvät paikkatietointegraation kautta intrasta. Sopimusten säilyttämistä valvoo arkistopäällikkö, joka suorittaa säännöllisesti asiakirjaarkistojen tarkastusta. Kotkan kaupungissa Tdoc-sopimustenhallintajärjestelmä on osa uutta käyttöön otettavaa Tweb-järjestelmää. Sopimusten toteutumista tulee valvoa koko elinkaaren ajan. Valvonta ja vastuunkanto ovat keskeisessä roolissa tavoiteltaessa konsernin edun mukaista toimintatapaa. Sopimusten seuranta käsittää myös hyväksytyn tarjouksen pohjalta tehdyn sopimuksen ja siitä aiheutuneen ja toteutuneen laskutuksen seurannan. Suosituksena on, että vuosisopimusten neuvottelijat nostaisivat sopimusosapuolten väliseen keskusteluun vallitsevan sopimustilanteen, jossa sopimushinnan olisi suositeltavaa olla voimassa kaikissa ostoissa, myös yksittäin toteutettuna. Hankinnoista päättävien tulee aktiivisesti tiedottaa voimassa olevista vuosi- ym. sopimuksista, jotta vältetään ostot ohi sopimushintojen ja -ehtojen. Talousprosessien sujuvuuden ja kustannusten ennustettavuuden näkökulmasta suositellaan laskutusmenettelyjen osalta parhaiden voimassa olevien käytäntöjen toteuttamista. On konsernin etu, että sopimusosapuolilla on käytössään kustannustehokkaimpia käytäntöjä palvelevat tiedot ja sähköiset laskutusmenettelyt. 7 Tarvikehankinnat ja kiinteistönhoito Talouden vastuualue käynnistää vuoden 2015 alkupuolella erillisen, euro- ja laskumääriltään suurimmat toimittajakumppanit huomioivan, tavarahankintoja koskevan ohjeistusprosessin. Samassa yhteydessä huomioidaan kiinteistönhoitoa koskevien lakisääteisten vuosihuoltojen ja tarkistusten sekä suunnittelupalveluiden ostopalveluiden kilpailutus yhteisesti sovituissa eurorajoissa (mahd. myös alle hankintarajojen jäävien ostojen osalta). Kantaa otetaan myös kiinteistöjen huoltokirjaan tehtävien toimenpidekirjausten kilpailutetukseen. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

48 295, KH :00 / Pykälän liite: Ostopalveluja koskeva suositus sivu (13) Tavoitteena on paperilaskutuksesta luopuminen mm. laskutuslisämenojen minimoimiseksi. Sopimustilanteessa on mahdollista huomioida myös hallinnon ja talouden seurannan odotuksia palveleva laskutusrytmi ja muut tietotarpeet (esim. kustannuspaikkatieto). Kaupungin intrasivuilta löytyvät sekä kaupungin että liikelaitosten voimassa olevat laskutusosoitteet sekä ohjeistusta ostolaskujen käsittelyyn. Kun tilaat palvelua / tavaraa, Kotkan kaupungin ensisijainen laskutusosoite on: Verkkolaskuosoitteet, operaattori Tieto Oyj Pankki lähettävänä operaattorina, välittäjätunnus OKOYFIHH Itse osoitteessa ei tarvita kuin esimerkiksi: TE merkki tarkoittaa Tieto operaattoripalvelu, mutta jos pankki on operaattorina, tulee välittäjätunnukseksi OKOYFIHH Kotkan kaupunki OVT-tunnus/verkkolaskuosoite: TE Välittäjätunnus: / OKOYFIHH Huom! Kotkan kaupungin Yksilö ja perhehuollolla on erillinen osoite, vaikka se on Kotkan kaupunkia. Kotkan kaupunki Yksilö ja perhehuolto OVT-tunnus/verkkolaskuosoite: TE Välittäjätunnus: / OKOYFIHH Laskuilla tulee näkyä yksilöity tieto siitä, mille kustannuspaikalle ja/tai hankkeelle lasku kuuluu, tilaajan nimi tai muu tilaajan antama viitetieto, jonka perusteella lasku voidaan ohjata oikeaan yksikköön tarkastusta varten. Esimerkki tilaajan antamasta viitteestä: Toinen esimerkki, jossa lasku on tullut verkkolaskuna, vaikka itse laskulla näkyy PL osoite ja sarjanumero, mutta Vammaispalvelumaininta ja järjestelmässä näkyvä merkki YPH mahdollistavat laskun reitityksen oikeaan paikkaan. Tytäryhteisöillä on käytössään omat yksilöidyt laskutustietonsa ja ostolaskujen käsittelyohjeistuksensa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL 205 Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka