KARJALAN HIIPPAKUNTA itäiset seurakunnat

Transkriptio

1 KARJALAN HIIPPAKUNTA itäiset seurakunnat Ilomantsi Joensuu Nurmes Taipale ILOMANTSI Seurakuntakeskus, Kirkkotie 17, Ilomantsi Kanslia: Erja Hokkinen puh , Kirkkoherra: isä Ioannis Lampropoulos, puh (lomalla ja toimivapaalla ) Kirkkoherran sijainen: isä Mikko Mentu, puh Kanttori: Riikka Patrikainen, puh (opintovapaalla asti) Kanttori: Ella Kinnunen, puh sähköposti: Jumalanpalvelukset HUOMIO! Seurakunnan jumalanpalvelusilmoitukset ja mahdolliset muutokset ilmoitetaan maanantain Pogostan Sanomissa. ILOMANTSI PYHÄN ELIAN KIRKKO Kirkkotie 15 Lauantaisin klo 17 suuri ehtoopalvelus) Sunnuntaisin klo 9 aamupalvelus, klo 10 liturgia 6. paastoviikko Ke 5.4. klo 17 ennenpyhitettyjen La 8.4. klo 9 liturgia (Lasaruksen lauantai) La 8.4. klo 17 ehtoopalvelus virpomavitsojen siunaus, palveluksen jälkeen yhteinen teehetki Su 9.4. klo 9 aamupalvelus ja liturgia (palmusunnuntai) Suuri viikko Ma klo 17 ennenpyhitettyjen Ti klo 17 ennenpyhitettyjen Ke klo 15 ennenpyhitettyjen vanhusten rivitalojen kerhohuoneella Ke klo 17 yleinen sairaanvoitelu To klo 17 ehtoopalvelus ja liturgia, pyhän ehtoollisen asettaminen Pe klo 9 aamupalvelus 12 evankeliumia klo ehtoopalvelus, Kristuksen ristiltä ottaminen, hautakuvan esiintuominen La klo 9 aamupalvelus, Kristuksen hautauspalvelus klo kirkon esittely ja ortodoksinen musiikkituokio klo ehtoopalvelus ja liturgia Herran Pääsiäinen. Kristuksen ylösnousemus La klo puoliyöpalvelus Su klo 24 ristisaatto, aamupalvelus ja liturgia, liturgian jälkeen yhteinen pääsiäisateria Pappilassa Ma klo 9 aamupalvelus ja liturgia, ristisaatto, kirkkokahvit Pappilassa (Lasten pääsiäinen) Ti klo 9 koululaisliturgia La, su ei palveluksia. Kuoron laululeiri Lintulan luostariin To klo ekumeeninen ristisaatto Elian kirkkoon Ilomantsin keskustasta (helatorstai) SONKAJAN Issakantie 113 B Ti klo 18 ekumeeninen pääsiäishartaus (Kirkas tiistai) Su 4.6. klo 16 ehtoopalvelus (helluntai) MUTALAHDEN Mutalahdentie 238 La klo 9 liturgia Pe klo 9 liturgia (Kirkas perjantai, Jumalansynnyttäjän elävöittävä lähde ikonin juhla) HATTUVAARAN Hattujärventie 1 La klo 9 liturgia (Kirkas lauantai) HUHUKSEN Huhuksentie 31 Praasniekka (Herran taivaaseen astumisen juhla) Ke klo 17 vigilia To klo 9 vedenpyhitys, liturgia, litania tsasounan rakentajien puolesta ja kirkkokahvit Muuta toimintaa VIRPOMAVITSOJEN TEKOA LASARUKSEN LAUANTAINA 8.4. Liturgia Elian kirkossa klo 9. Sen jälkeen kahvit seurakuntakeskuksessa ja klo 11 alkaa virpomavitsojen teko itselle ja kirkossa jaettavaksi. Materiaalimaksu 2 itselle tehdessä. Tule mukaan talkoisiin! LASTEN PÄÄSIÄINEN PÄÄSIÄISMAANANTAINA Kirkossa alkaa klo 9 aamupalvelus, liturgia ja ristisaatto ota oma ikoni mukaan ristisaattoon! Kirkon jälkeen lapsille seurakuntasalilla pashaa ja kulitsaa, pientä ohjelmaa sekä yllätys. Kaikki tervetuloa! Järj. Nuotta LINJA-AUTOMATKA LINTULAAN JA VALAMOON SU 7.5. Lähtö klo 7 Elian kirkon parkkipaikalta. Hinta 45 aikuinen, 20 lapsi, sisältää matkan, ruokailun ja näyttelyn (Via Finlandia) Valamossa. Matka toteutuu jos lähtijöiden määrä on 30. Ilmoittautumiset ke mennessä, p tai ilomantsi@ort.fi Pötönkankaan hautausmaan ja seurakuntakeskuksen (ent. Pappila) siivoustalkoot ke klo 9 alkaen keittotarjoilu seurakuntakeskuksessa. Ilomantsin praasniekka-kausi alkaa Huhuksella ( ). Tervetuloa mukaan kaikkiin seurakuntamme praasniekkoihin! TIISTAISEUROJEN PÄÄTTÄJÄISET Sunnuntaina 4.6. isä Ioanniksen kotona liturgian jälkeen kaikki tervetuloa! PÄÄSIÄISEN RIEMU -sävelhartaus Sävelhartaus 27.4.klo. 18 Pyhän Elian kirkossa Pyhän Elian kirkon kuoro laulaa kauneimpia pääsiäisveisuja kanttori Ella Kinnusen johdolla. Vapaa pääsy! Perheuutisia KUOLLEET Aulis Sakari Vlasoff Pertti Teuvo Hattunen Reino Johannes Hattunen Iida Maria Sissonen Jorma Mikael Martiskainen Vilho Jeskanen SEURAKUNTALIITE 1

2 ILOMANTSI Matkalla pääsiäiseen: Suuri viikko Suuren viikon jumalanpalvelukset kuljettavat meidät opetuslasten kanssa matkalle kohti pääsiäistä. Viikon jumalanpalvelusten kuvaileminen on vaikeaa. Onhan kyse kokonaisvaltaisesta kokemuksellisesta taipaleesta, jolle kirkko meitä kutsuu. Suuren viikon matka alkaa oikeastaan jo pääsiäistä edeltävästä viikonlopusta. Lasaruksen lauantaina Kristus herättää kuolleista Lasaruksen, joka makaa jo kolmatta päivää kuolleena hautaluolassaan. Tapahtuma antaa meille esimakua Kristuksen ylösnousemuksesta kolmantena päivänä ja toimii eräänlaisena pääsiäisen esijuhlana. Seuraavana päivänä, eli palmusunnuntaina, Kristus ratsastaa Jerusalemiin kohti kärsimyksiänsä ja ylösnousemustansa. Jerusalemissa Jeesus vastaanotetaan iloiten, mutta sunnuntain riemu ja maallisen kuninkaan odotus saavat jyrkän lopun. Opetukset, joita kuulemme maanantai-, tiistai- ja keskiviikkoiltapäivien ennepyhitettyjen lahjain liturgioissa, osoittavat, ettei Kristuksen kuninkuus tukeudu maalliseen voimaan ja kunnian tavoitteluun. Jumalan valtakunta on jotain paljon syvempää perustuen rakkauteen, nöyryyteen ja uhrautumiseen. Tämä on ihmisille yllätys, ja torstaihin mennessä Kristuksen seuraajajoukko on alkanut huventua. Yksi Jeesuksen luotetuimmista opetuslapsista suunnittelee jopa hänen kavaltamistaan. Torstaina osallistumme vielä illalla ehtoollisen asettamisen juhlaan. Tässä liturgiapalveluksessa muistelemme ensimmäistä ehtoollista, jonka mallin mukaan toimitamme liturgiaa joka sunnuntai. Ehtoollisen nauttimista seuraa Kristuksen palava rukous Getsemanella, josta Juudas, Kristuksen kavaltaja hänet löytää. Jeesus vangitaan, ja hänet tuomitaan naulittavaksi ristille. Kristuksen kärsimyksiin osallistumme suuren perjantain aamupalveluksessa, jossa papisto lukee kaksitoista kärsimysevankeliumia. Jeesuksen vangitsemisen jälkeen vain kourallinen Kristuksen seuraajista on jäljellä. Heidän mukanaan kuljemme perjantain ehtoopalveluksessa laskemaan Jeesuksen ristiltä ja hautaamme hänet suuren lauantain aamupalveluksessa, jossa kunniallinen Joosef asettaa Kristuksen uuteen hautaan. Hautauspalveluksen jälkeen ylösnousemuksen riemu alkaa virrata luoksemme lauantai-iltapäivän ehtoopalveluksessa ja liturgiassa. Todellinen juhla kuitenkin odottaa meitä vasta puoliyöpalveluksen jälkeen. Kirkko loistaa kirkkauttaan ja pääsemme osallistumaan Herran pääsiäiseen, Kristuksen ylösnousemukseen. Paaston kautta olemme siirtäneet mielemme maallisesta taivaalliseen. Samalla pyrimme kokemaan pääsiäisen ilosanoman tässä ja nyt, siirtäen näkökulmamme maallisesta ajasta Jumalalliseen aikaan. Olennaista on se, että juhlaa ei vain vietetä, ja tapahtumia ei vain muistella. Kirkko kutsuu meitä osallistumaan ja elämään todeksi pelastavat tapahtumat omassa elämässämme. Kun elämme ylösnousemuksen todellisuutta, voimme liittyä riemuiten sanoihin: Tämä on se päivä, jonka Herra antoi! Iloitkaa ja riemuitkaa! Kirkkoherran sijainen Mikko Mentu JUHA RIIKONEN Vuoden parhaat hitit Taas se lähestyy, vuoden riemukkain aika ja juhlien juhla! Pitkän paaston päätteeksi kirkkokansa ylistää pelastavaista Jumalaa riemuveisuin: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi. Siinä tiivistyy kirkomme koko sanoma ja oppi: armo, rakkaus ja riemu, taivaallinen läsnä maallisessa. Niinkuin seurakunta valmistautuu pääsiäiseen paastoamalla ja kilvoittelemalla kukin omien voimiensa mukaan, ovat myös kirkkojen kuorot aloittaneet valmistautumisen juhlaa varten. Paasto ei ole vielä edes alkanut, mutta silti harjoituksissa kajahtavat pääsiäiskanonin irmossit yhtä riemukkaasti kuin itse pääsiäisenä kirkossa. Kuoron tehtävä onkin suuri ja vastuullinen ja vaati pitkäjänteistä työtä. Eihän ehtoollisellekaan mennä valmistautumatta, joten pääsiäisen veisujakin on harjoiteltava joka vuosi uudestaan, olivat ne miten tuttuja tahansa. Mikä on sinun suosikkilaulusi pääsiäisen veisuista? Entä mikä suuren paaston veisuista saa mieleesi rauhan ja ajatuksesi kohti Jumalaa? Mikä veisuista nostaa silmääsi kyyneleen ja mikä tuo riemukkaan mielen? Mikä veisuista saa sinun sydämesi veisaamaan Jumalalle yhdessä muun seurakunnan kanssa? Vaikka pääsiäisen kokemus on yhteinen, on se jokaiselle myös omanlaisensa. Kirkkomme musiikki tuo iloa, rauhaa ja kuten kuorolaiseni totesi taannoin: armon sanomaa. Siksi pitkän paaston kuluessa voikin muistella pääsiäisen sanomaa vaikkapa veisujen muodossa ja saada niistä voimaa polulleen, oli se suora tai mutkilla varustettu. Kaikki polut johtavat kuitenkin samaan lopputulokseen: pääsiäisen ilosanomaan. Hyvää pääsiäisen odotusta kaikille! Ella Kinnunen 2 SEURAKUNTALIITE

3 ILOMANTSI TAPAHTUI SEURAKUNNASSA Teofanian juhla Vaikka pakkasta oli -25 astetta, se ei haitannut suuren vedenpyhityksen toimittamista Elian kirkon pihalla miestenpiirin rakentaman jääristin juurella. Suuri joukko ihmisiä osallistui vanhasta seurakuntatalosta uuteen seurakuntakeskukseen muuttamiseen. Kiitos kaikille muutossa auttaneille! Ekumeeninen hiihtoristisaatto kulki perinteisen reitin Sonkajan tsasounasta Ilomantsin järven kautta Elian kirkkoon. Kiitos ristisaaton järjestäjille ja osallistujille! IOANNIS LAMPROPOULOS IOANNIS LAMPROPOULOS TEUVO MARTISKAINEN KAISA NYKÄNEN IOANNIS LAMPROPOULOS Seurakunta keskitti toimintansa Profeetta Elian kirkon ympärille. KP Arkkipiispa Leo siunasi ke 1.2. uuden seurakuntakeskuksen. Uudeksi nimeksi tuli Seurakuntakeskus Elia. SEURAKUNTALIITE 3

4 JOENSUU JOENSUU Kirkkoherranvirasto Kirkkokatu 32, Joensuu Virasto avoinna ma pe klo 9 15, ke Seurakuntasihteeri Tommi Kallinen Viraston puhelin Sähköposti: joensuu@ort.fi Lieksan virasto Iljankatu 14, Lieksa Puhelin ks. työntekijät. Virasto avoinna ke YHTEYSTIEDOT: Henkilökohtaiset sähköpostit muodossa: etunimi.sukunimi@ort.fi Kirkkoherra Tuomas Järvelin p Rovasti Stefan Holm p Pastori Marko Mäkinen p Pastori Aleksander Roszczenko p Kanttori Olga Grinevich p Kanttori Paula Löfgren p Kanttori Valeria Ratilainen p Kanttori Aleksi Suikkanen p Diakoniatyöntekijä Eeva Timonen p Taloudenhoitaja, isännöitsijä Sirpa Timonen p Nuorisotyöntekijä Pasi Onatsu p Seurakuntamestari Timo Riikonen p Virkatodistukset tilataan keskusrekisteristä p Jumalanpalvelukset Jumalanpalveluksiin saattaa tulla muutoksia. Seuraa seurakunnan ilmoituksia internetissä ja paikallislehdissä. KESKUSTA JOENSUU PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO Kirkkokatu 32 Vigilia lauantaisin klo 18 Liturgia sunnuntaisin klo 10 Ke 5.4. klo 17 ennenpyhitettyjen To 6.4. klo 17 yleinen sairaanvoitelu slaaviksi Pe 7.4. klo 17 ennenpyhitettyjen La 8.4. klo 9 slaavinkielinen liturgia Ma klo 9 aamupalvelus; klo 17 ennenpyhitettyjen Ti klo 9 aamupalvelus; klo 17 ennenpyhitettyjen Ke klo 9 aamupalvelus; klo 17 ennenpyhitettyjen To klo 9 aamupalvelus; klo 17 suuren torstain liturgia (ehtoollisen asettaminen) Pe klo 9 aamupalvelus (12 kärsimysevankeliumia); klo 13 ehtoopalvelus (Kristuksen ristiltä otto, mieskuoro laulaa); klo 18 suuren lauantain aamupalvelus (Kristuksen hautaus) La klo 9 suuren lauantain liturgia; klo puoliyöpalvelus+ aamupalvelus+liturgia (pääsiäisyö) Su klo 17 ehtoopalvelus Ma klo 10 liturgia (lasten pääsiäinen) Ti klo 10 liturgia (koululaisia) Ke klo 10 liturgia (koululaisia) Ke klo 17 akatistos To klo 10 liturgia (koululaisia) Pe klo 10 liturgia (koululaisia) La klo 17 (HUOM! aika) vigilia Su klo 10 monikielinen liturgia Ke klo 17 rukouspalvelus Ke 3.5. klo 17 ehtoopalvelus La 6.5. klo 9 slaavinkielinen liturgia Ke klo 9 liturgia (pääsiäisen keskijuhla); klo 17 panihida Ke klo 17 akatistos La klo 18 monikielinen vigilia Su klo 10 monikielinen liturgia Ke klo 18 vigilia To klo 9 liturgia (Herran taivaaseenastuminen) Ke klo 17 ehtoopalvelus Joensuun ortodoksinen hautausmaa PYHÄN RISTIN Lokinkuja 4 Ma klo 18 ehtoopalvelus ja litania Ti klo 9 liturgia ja litania, Tuomaan tiistai, vainajien muistelupäivä Pe 2.6. klo 18 ehtoopalvelus ja litania La 3.6. klo 9 liturgia ja litania, vainajien muistelupäivä, sielujen lauantai ORTODOKSINEN SEMINAARI PYHÄN JOHANNES TEOLOGIN JA KARJALAN VALISTAJIEN KIRKKO Torikatu 41 Seminaarin palvelukset ovat avoimia kaikille. Lukuvuoden aikana (juhlina poikkeuksia): Ma pe klo 7.20 aamupalvelus Keskiviikkoisin klo 7.20 liturgia Ma to klo 17 ehtoopalvelus Katso poikkeukset seminaari KUHASALON KALMISTON IKONIKATOS Luostarintie POHJOINEN PIELISEN-KARJALAN SUUNTA LIEKSA PROFEETTA ELIAN KIRKKO Iljankatu 14 Ke 5.4. klo 17 ennenpyhitettyjen La 8.4. klo 17 vigilia Su 9.4. klo 10 liturgia Pe klo 14 ehtoopalvelus (Kristuksen ristiltä otto); klo 18 suuren lauantain aamupalvelus (Kristuksen hautaus) La klo 9 suuren lauantain liturgia; klo puoliyöpalvelus +aamupalvelus+liturgia (pääsiäisyö) Ke klo 9 liturgia (koululaisia); klo 17 ehtoopalvelus Ti klo 9 liturgia, Tuomaan tiistai, vainajien muistelupäivä Ke klo 17 ehtoopalvelus La klo 17 vigilia Su klo 10 liturgia Ke 3.5. klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 17 ehtoopalvelus La klo 17 vigilia Su klo 10 liturgia, äitienpäivä Ke klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 17 vigilia To klo 10 liturgia, Kristuksen taivaaseenastuminen La klo 17 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus La 3.6. klo 17 vigilia Su 4.6. klo 10 liturgia ja helluntain ehtoopalvelus KRISTUKSEN KIRKASTUMISEN Kirkkopuisto, Braheantie VIEKIJÄRVI PYHÄN NIKOLAOKSEN Kannelkoskentie 3 La 8.4. klo 9 liturgia Ma 8.5. klo 17 vigilia Ti 9.5. klo 9 pieni vedenpyhitys ja liturgia, temppelijuhla VUONISJÄRVI JUMALANSYNNYTTÄJÄN KUOLON- UNEEN NUKKUMISEN Kylätie 5 VIENSUU KONEVITSAN JUMALANÄIDIN IKONIN Lontsinniemi, Viensuuntie ENO KRISTUKSEN KIRKASTUMISEN Tornitie 8 Su 2.4. klo 10 liturgia Su 7.5. klo 10 liturgia Su 4.6. klo 10 liturgia KONTIOLAHTI KRISTUKSEN TAIVAASEENASTUMISEN KIRKKO Keskuskatu 53 Pe klo 14 ehtoopalvelus (Kristuksen ristiltä otto) La klo puoliyöpalvelus+ aamupalvelus+liturgia (pääsiäisyö) Ke klo 9 liturgia ja pieni vedenpyhitys, Herran taivaaseenastuminen, temppelijuhla Ke klo 17 vigilia To klo 9 liturgia ja pieni vedenpyhitys, Herran taivaaseenastuminen, temppelijuhla SIKRENVAARA PYHIEN KARJALAN VALISTAJIEN KAPPELI (LEIRIKESKUS) Koveronvaarantie 2 ITÄINEN VAARA-KARJALAN SUUNTA HOILOLA PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO Tsiikontie 6 a Su 2.4. klo 10 liturgia Ke 5.4. klo 17 ennenpyhitettyjen 4 SEURAKUNTALIITE

5 JOENSUU To klo 17 suuren torstain liturgia (ehtoollisen asettaminen) Pe klo 10 aamupalvelus (12 kärsimysevankeliumia) Ma 8.5. klo 18 vigilia Ti 9.5. klo 9 pieni vedenpyhitys ja liturgia, temppelijuhla Su klo 10 liturgia Su 4.6. klo 10 liturgia SONKAJANRANTA PROFEETTA HANNAN KIRKKO Kirkkotuvantie 3 La klo puoliyöpalvelus+ aamupalvelus+liturgia (pääsiäisyö) TUUPOVAARA KRISTUKSEN KÄSITTÄTEHDYN IKONIN KAPPELI Koulutie 4 Pe klo 14 ehtoopalvelus (Kristuksen ristiltä otto) Ti 18.4.klo 10 liturgia (koululaisia) Su klo 10 liturgia Su klo 10 liturgia SAARIVAARA KRISTUKSEN KIRKASTUMISEN Hoilolantie 42 KOVERO HERMAN ALASKALAISEN Töriseväntie 1 HEINÄVAARA KRISTUKSEN KÄSITTÄTEHDYN IKONIN Heinävaarantie 140 KIIHTELYSVAARA EVANKELISLUTERILAINEN SEURAKUNTASALI (LAINATILA) Tohmajärventie 38 Su 9.4. klo 10 liturgia ETELÄINEN KESKI-KARJALAN SUUNTA KITEE PYHÄN KOLMINAISUUDEN JA PYHÄN NEKTARIOS EGINALAISEN KIRKKO Valamontie 4 Su 9.4. klo 10 liturgia Ke klo 17 ennenpyhitettyjen Pe klo 16 ehtoopalvelus (Kristuksen ristiltä otto) La klo puoliyöpalvelus +aamupalvelus+liturgia (pääsiäisyö) To klo 17 ehtoopalvelus Pe klo 10 liturgia (koululaisia) Su klo 10 liturgia To klo 17 ehtoopalvelus Ti klo 10 liturgia La 3.6. klo 18 vigilia Su 4.6. klo 10 pieni vedenpyhitys ja liturgia, temppelijuhla HONKAVAARA PYHÄN JOHANNES KASTAJAN Rekivaarantie 24 To klo 17 suuren torstain liturgia (ehtoollisen asettaminen) Su klo 10 liturgia Su klo 10 liturgia VALKEAVAARA PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN Vatalantie PETRAVAARA PYHÄN APOSTOLI ANDREAKSEN Petravaarantie 480 Muuta toimintaa LAPSET JA NUORET YLIOPPILAAT HUOMIO! Seurakunta tarjoaa lakit ylioppilaaksi valmistuville jäsenilleen. Mikäli kuulut kohderyhmään, ota heti yhteyttä Pasiin nuorisotoimistoon, ja ilmoita seuraavat tiedot: nimesi ja osoitteesi, lakin koko (cm) sekä haluamasi lakin sisävuoren väri (sini-valkoinen tai puna-musta). Muista toimia ajoissa, sillä lakkien tilaaminen vie oman aikansa. Lakit luovutetaan juhlavin menoin noin viikkoa ennen lakkiaisia, ja ilmoittautuneet saavat sitten aikanaan tarkempia lisätietoja kirjeitse. KESÄLEIRILLE! Lasten kesäleiri pidetään ja paikkana on Sikrenvaaran leirikeskus. Leiri on tarkoitettu alle 15 v. lapsille, ja sen hinta on 30 / lapsi (sisarusalennus 5 ). Hintaan sisältyy mm. kyydit Joensuusta Sikreen ja takaisin, ruuat, majoitus, monipuolinen ohjelma, jumalanpalveluksia yms. kivaa puuhaa. Mukaan mahtuu 40 lasta. Ilmoittautumiset nuorisotoimistoon Pasille viimeistään 1.6. puh tai pasi.onatsu@ort.fi. INFOTILAISUUS KRISTINOPPILEIRILÄISILLE JA HEIDÄN VANHEMMILLEEN Kristinoppileirin kutsukirjeessä mainittu infotilaisuus järjestetään Joensuussa tiistaina 9.5. klo alkaen Pyhän Nikolaoksen kirkossa ja sen jälkeen seurakuntasalissa. Tule kuulemaan perustietoja leireistä ja kysymään mikäli jokin on jäänyt askarruttamaan. KIRPPARITAPAHTUMA Nuorisotoimisto järjestää kirpputoritapahtuman srk-salilla (Kirkkokatu 32, Joensuu) lauantaina klo Myyntipöytä tulee järjestäjän puolesta, ja yksi pöytäpaikka maksaa 5, joka menee seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön hyväksi. Pöytäpaikkavaraukset mielellään etukäteen puhelimitse arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Tule pistämään hyvä kiertoon! Lisätiedot nuorisotoimistosta Pasilta, puh ELÄMÄÄ RUUHKAVUOSISSA Miten lasten vanhempina sovitamme yhteen ne odotukset, joita asettavat mm. työelämä, vanhemmuus sekä parisuhde? Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Mari-Kaarina Hiltusen luento Elämää ruuhkavuosissa torstaina Joensuun ortodoksisella seurakuntasalilla klo 18, Kirkkokatu 32. Tervetuloa! Lastenhoito järjestetty KEVÄTRETKI PÖRTSÄMÖN ERÄMAA- KALMISTOON LAUANTAINA Perillä mm. panihida ja iänel itkua. Matkalla käydään lisäksi Hoilolassa ja mahdollisesti Suvensaaressa. Lähtö bussilla Joensuun ortodoksisen kirkon pihasta klo Ota mukaan eväät ja juomavettä sekä kevyt, kannettava istuin. Osallistumismaksu (bussikuljetus ja kahvituokio): jäsenmaksun maksaneet yhdistyksen jäsenet 10, muut 20. Ilmoittautuminen huhtikuun loppuun mennessä Pirjo Sivoselle: pirjo.hellevi@ elisanet.fi, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Joensuun Seudun Suistamolaiset ry. KIIPEÄ TAIVASKEROLLE Karjalan Korvenkävijät kutsuu kiipeämään Taivaskerolle kirkastuspäivän kunniaksi Lapinretkellä voi lähteä omatoimisesti vaeltamaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon tai patikoimaan ohjattuja päiväretkiä Muonion Tunturikeimiöltä. Retki sopii hyvin koko perheelle. Hinnat: 140 /omatoimi 340 /aikuinen täysihoidolla. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja ja varaukset: Kristian Pieviläinen puh tai Kaisa Nykänen puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Karjalan Korvenkävijät - KKK ry. TOIVON KAHVILA Seurakunnan kerhohuoneeseen (sisäänkäynti on Sairaalakadun puolelta, sisäpihalta) on avattu kerran kuussa lauantaisin avoinna oleva Toivon kahvila. Toukokuussa ovi on auki lauantaina klo Toiminta jatkuu kesätauon jälkeen. Toivon kahvilaan voi tulla rupattelemaan, neulomaan, kahvittelemaan, tapaamaan uusia ihmisiä tai vaikka vain oleskelemaan. Kahvila on kaikille avoin.jäsenmaksun maksaneet yhdistyksen jäsenet 10, muut 20. Ilmoittautuminen huhtikuun loppuun mennessä Pirjo Sivoselle: pirjo. hellevi@elisanet.fi, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Joensuun Seudun Suistamolaiset ry. LAURI MONONEN SEURAKUNTALIITE 5

6 JOENSUU JUMALANÄIDIN PUUTARHASTA KUULIAISUUDEN VAIKEUS Jos luostarikilvoitus tulisi tiivistää kolmeen sanaan, ne olisivat köyhyys, selibaatti ja kuuliaisuus. Näistä viimeinen on myös kaikista vaikein. Pohjimmiltaan kuuliaisuuden on tarkoitus kohdistua Jumalaan ja hänen käskyihinsä: jokaisen kristityn tavoitteena on kouluttaa omaa tahtoaan sellaiseksi, että se noudattaisi Jumalan tahtoa. Tämän saavuttaminen ei ole helppoa, ja siksi tarvitsemme harjoitusvälineenä kuuliaisuutta muita ihmisiä kohtaan. Luostarissa tämä toteutuu kuuliaisuutena oman hengellisen ohjaajan ohjeille. Kaikkia luostaritöitä kutsutaan suomeksi myös kuuliaisuustehtävänä, siis työnä, jonka teen kuuliaisuudesta luostarin johtajaa kohtaan. Kuuliaisuutta osoitetaan kuitenkin myös kaikille muille luostariveljille. Kun joku luostarin isistä tulee pyytämään minua auttamaan astioiden tiskauksessa, vaikkei tämä kuuliaisuustehtävä varsinaisesti minulle kuuluisikaan, riennän iloisesti auttamaan, vaikka olisin jo omista töistäni lopun väsynyt. Toisaalta olemme myös kuuliaisia koko luostarijärjestelmälle: luostarin typikon eli eräänlainen ohjesääntö kertoo meille, miten pukeutua, miten syödä, mikä on sallittua ja mikä ei. Tällaisen elämän kautta opimme vähitellen olemaan roikkumatta kiinni omassa tahdossamme. Olennaista kuuliaisuuden osoittamisessa on sen taustalla oleva asenne. Kuuliaisuus ei saa olla kurjaa puurtamista, velvollisuuden täyttämistä tai pelkkää ulkoista tekemistä. Sen tulee lähteä rakkaudesta muita ihmisiä ja Jumalaa kohtaan. Kreikan kielessä usein sanotaan, että pyrimme lepuuttamaan veljiämme: siis näemme itse vaivaa, jotta lähimmäisellämme olisi helpompaa. Kun keskustelen Suomessa luostarielämästä niin ortodoksien kuin toisuskoistenkin kanssa, ohjautuu keskustelu usein kuuliaisuuteen. Demokratiaa, itsemääräämisoikeutta ja yksilönvapautta korostavassa yhteiskunnassa ajatus siitä, että jotain toista ihmistä voisi totella varauksetta, tuntuu vieraalta. On tarkennettava, että kuuliaisuus ei suinkaan ole orjuutta, vaan kuuliaisuudessa tehdään itse valinta siitä että ollaan kuuliaisia. Luostarielämän sanoma koko maailmalle on, että kuuliaisuus tuo äärimmäisen vapauden. Kun omasta tahdosta oppii päästämään irti ja toteuttaa Jumalan tahtoa, on hengellinen elämä vapaata. Tätä vapautta voimme kaikki opetella omasta elämäntilanteestamme riippumatta: aviopuolisot voivat harjoitella kuuliaisuutta toisilleen, lapset vanhemmilleen, työntekijät esimiehilleen ja muille työtovereilleen, opiskelijat opettajille, hengellinen lapsi rippiisälle, pappi piispalle, kirkon jäsen kirkon opetukselle. Kun siis toinen pyytää lasin vettä, hae se innolla keittiöstä, äläkä kehota hakemaan itse. Kun rippi-isä kehottaa lukemaan tietyn rukoussäännön kotona, tee se. Kun opettaja pyytää palauttamaan koulutehtävän tiettyyn päivään mennessä, tee se ajoissa ja ohjeistuksen mukaan. Näin vähitellen opit luopumaan omasta tahdostasi ja rukouksen kautta avautua noudattamaan Jumalan tahtoa. Munkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen FREEIMAGES 6 SEURAKUNTALIITE

7 JOENSUU Kirkon rakennustöissä Kun kirkossa rukoillaan sen lahjantuojien ja kaunistajien puolesta, esirukous koskee konkreettisesti myös yhtä kirkkomme ammattiryhmää, seurakuntamestareita. He vastaavat kirkkorakennuksen kunnossapidosta ja monenlaisista seurakunnan käytännön tehtävistä. Ihmisten kanssa toimiessaan he myös rakentavat seurakuntaa yhteisönä. Joensuun seurakuntaa 14 vuoden ajan palvellut seurakuntamestari Timo Riikonen luovuttaa maaliskuussa työtehtävät seuraajalleen, Roope Niemiselle. Keskustelussamme he kertoivat kokemuksistaan ja odotuksistaan seurakunnan palveluksessa. Timo Riikonen siirtyi Joensuun seurakunnan töihin Pyhäselän yläasteen ja lukion vahtimestarin virasta. Ajatuksena oli hakeutua koulua rauhallisempaan työpaikkaan. Ensimmäiset viikot seurakuntamestarina tulivat tosin melkoisena shokkina kirkolliseen työhön vielä tottumattomalle vuorossa oli näet suuri viikko ja pääsiäinen, jolloin kirkossa tapahtuu melkeinpä ympäri vuorokauden! Uutterana ja kätevänä miehenä tunnettu Timo on nauttinut seurakuntamestarin työn itsenäisyydestä. Tehtäviä on voinut hoitaa oman suunnitelman mukaan, ja akuutin tilanteen tullen niistä on pystynyt joustamaan. Tässä työssä pitää osata etsiä ja järjestellä itelle työt, ei voi aina käydä kyselemässä, että mitä minä nyt teen, hän korostaa. Sopiva uudistuminen ja uteliaisuus uusia toimintatapoja kohtaan ovat pitäneet yllä työmotivaatiota. Sen, miten asiat on aina ennen tehty, ei pidä kangistaa toimintaa vaan aina on etsittävä uusia keinoja, kehitettävä omaa ammattitaitoa. Suurimmat kiitokset kuluneista vuosista Timo antaa seurakunnalle yhteisönä, niin työtoverien kuin seurakuntalaistenkin suuntaan. Työyhteisön ilmapiiri on ollut välitön ja monista seurakuntalaisista on tullut läheisiä. Seurakunnan yhteisöllistä elämää odottaa myös seurakuntamestarin tehtävät vastaanottava Roope Nieminen. Alkuaan Juankoskelta kotoisin oleva Roope liittyi ortodoksiseen kirkkoon isoisänsä uskontoa seuraten. Elämään ortodoksina tulee nyt ammatillinenkin ulottuvuus, kun hänestä tulee seurakunnan työntekijä. Roope näkee tulevan roolinsa paitsi rakennusten ja teknisten asioiden ylläpitäjänä, ennen muuta myös seurakuntalaisten matalan kynnyksen palvelijana Minulle voi olla helpompi tulla puhumaan kaikenlaisista asioista, kun mie oon vaan yks, joka pyörii täällä, hän arvelee. Lisäksi hän toivoo oppivansa paljon uutta myös hengellisen elämän rakennukseksi, kun aikaa kuluu paljon papiston seurassa. Joensuun seurakunta on näyttäytynyt Nikolaoksen kirkon jumalanpalveluksissa monenlaisten ihmisten yhteisönä. Hän toivoo voivansa palvella kirkossakävijöitä niin, että kaikki tuntisivat olevansa tervetulleita. Opiskelen venäjää, että osaisin edes kysyä ihmisiltä kuulumisia venäjäksi, hän kertoo. Itsekin pienten lasten isänä Roope arvelee tulevansa hyvin toimeen myös palveluksiin osallistuvien lasten kanssa. Toivon, että seurakuntalaisista tulee minulle kuin kakkosperhe, hän toteaa. Toivotamme koko seurakunnan puolesta Timolle antoisia eläkepäiviä ja Roopelle hyvää työn aloitusta! Pastori Aleksander Roszczenko Eläkkeelle siirtyvä seurakuntamestari Timo Riikonen. Uusi seurakuntamestari Roope Nieminen. SEURAKUNTALIITE 7

8 JOENSUU Äitejä, tyttäriä ja laulun iloa Kirkkokuorossa laulaminen on arkija juhlapäivää sadoille suomalaisille ortodokseille. Kuorolaulun on tieteellisesti todistettu olevan terveellistä. Parhaimmillaan se lisää positiivisia tunteita ja vähentää stressiä. Yhdessä laulaminen on hyvä tapa tuntea olevansa osa suurempaa kokonaisuutta, mutta silti olla oma itsensä. Erityisen mielekästä laulaminen kuorossa voi olla silloin, kun kuoroon saa mennä yhdessä jonkun kanssa. Joensuun ortodoksisessa kirkkokuorossa on useita ihmisiä, jotka tulevat säännöllisesti kuoroharjoituksiin oman perheenjäsenensä kanssa. Luokanopettaja Susanna Federley, 49, huokaa ja katsoo tytärtään Maijua, 19. Monet yhteiset harrastukset, viimeisimpänä kirkkokuorossa laulaminen, jäävät nyt vähintäänkin tauolle, sillä Maiju on saanut opiskelupaikan Kuopiosta. Maijun muuton jälkeen kuoroharjoituksiin yksin lähteminen tuntuu oudolta. Susanna on laulanut kirkossa lapsesta lähtien. Hän muistelee, kuinka Ilomantsissa opettaja Airi Pietarinen oli vienyt ekaluokkalaisia, heidän joukossaan myös luterilaisen Susannan, pyhän profeetta Elian kirkkoon. Airi otti lapset viereensä kuoroon ja sanoi laula tästä. Siitä alkoi Susannan tie ortodoksisuuteen tutustumisessa. Hän liittyi kirkkoon 16-vuotiaana ja on sittemmin ollut mukana kirkon elämässä ja kuoroissa, aina elämäntilanteen salliessa. Olen laulanut lapsesta asti, mutta omien lasten syntymisen myötä heidän harrastuksensa ovat olleet etusijalla. Nyttemmin on tullut lisää aikaa ja mahdollisuus palata kuoroon. Susanna on laulanut muissakin kuin kirkkokuoroissa, mutta tauon jälkeen Susanna koki kirkkokuoron kynnyksen olevan matalampi. Lasten kasvaessa oma rooli kirkon elämässä on muuttunut: aiemmin jumalanpalveluksissa tehtävänä oli olla äiti, mutta nyt Susanna pääsee toteuttamaan tehtävää kirkkomusiikin parissa. Jos on laulanut koko ikänsä, laulamista tulee ikävä. Siinä unohtaa kaiken muun ja yhdessä tekemisestä tulee me-henki. Kuorolaulu on paitsi omaa harrastusta ja hengellisyyttä, myös sosiaalista toimintaa, Susanna kertoo. Kuorolaulu on paitsi omaa harrastusta ja hengellisyyttä, myös sosiaalista toimintaa, Susanna sanoo. Yhdessä oppimisen iloa Susannan tytär Maiju on kuullut kirkkomusiikkia syntymästään asti. Äiti ja mummo lauloivat yhdessä Maijun ja tämän siskon kanssa tuttuja kirkkoveisuja. Illan päätteeksi laulettiin esimerkiksi Taivaallinen Kuningas, Iloitse Jumalanäiti tai Ehtooveisu. Myös Mai- Auli Alanko on tullut kirkkokuoroon yhdessä tyttärensä Annin kanssa. Kuorosta on löytynyt yhteinen harrastus parivaljakolle, joka kertomansa mukaan muuten on kuin tulta ja tappuraa. Kirkkolaulu on sopivan haastavaa ja harjoituksissa on rento, turvallinen ilmapiiri. Laulamisesta tulee hyvä olo, Anni kertoo. Susanna Federley päätti aloittaa kirkkokuorossa innostui lähtemään mukaan. 8 SEURAKUNTALIITE

9 JOENSUU jun luterilainen isä on opetellut ortodoksisia veisuja, joista on tullut koko perheelle yhteisiä ja rakkaita. Leireillä ja erilaisissa nuorten tapahtumissa Maiju huomasi pitävänsä kirkossa laulamisesta: Olen aina tykännyt paljon laulamisesta, mutta en yksinlaulusta. Nyt kuorossa olen oppinut lisää ja huomannut kehittyneeni. Osaan laulaa eri stemmaa ja ottaa oman äänen, ja haluan oppia lisää. Minusta kuorolaulu on niin kaunista. Susanna päätti palata kirkkokuoroon ja hänen ilokseen myös Maiju ilmoitti, että voisi mielellään kokeilla kuorossa laulamista. Aiemmin Maiju ja Susanna ovat harrastaneet yhdessä monenlaista, kuten Zumbaa tai hiihtoa. Maiju pohti aluksi seurakunnan nuorisokuoroon liittymistä, mutta tuolloin tuntui helpommalta aloittaa laulaminen yhdessä äidin kanssa. Äiti tuo turvaa. En ole opiskellut musiikkia tai nuotteja, mutta äidiltä voi kysyä tyhmiäkin kysymyksiä ja käydä lauluja kotona läpi. Minä olen päässyt mukaan porukkaan vaikka siellä on paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Tulee myös turvallinen tunne, kun ei tarvitse pärjätä yksin. Mokaaminenkin tapahtuu yhdessä. Pienet epäonnistumisetkin ovat kirkkolaulajan arkea. Niihinkin Maiju ja Susanna palaavat mielellään yhdessä. Monet kommellukset alkavat myöhemmin ajateltuina hymyilyttää. Kirkkolaulu elämäntapana Kirkkokuorossa ja kirkossa laulamisesta on tullut äidille ja tyttärelle elämäntapa. Kirkkoon ei työelämän ja perheen parista pääse vapaasti lähtemään joka ikinen kerta, mutta Susanna kiittelee sitä, että kirkkokuorossa ei lasketa kenenkään kirkossa käymisiä eikä oteta stressiä. Sitoutuminen harjoitteluun sen sijaan tuottaa tuloksia, josta tulee hyvä mieli. Tavalliseen kuoroon verrattuna kirkkokuorossa ei tutustu pelkästään lauluporukkaan, vaan pääsee mukaan koko seurakunnan elämään. Minulla on enemmän motivaatiota osallistua jumalanpalveluksiin, kun siellä on oma tehtävä, jota varten on harjoitellut. Myös kirkossa käymisestä on tullut minun ja äidin yhteinen juttu, Maiju kuvailee. Kuoroon on mukava mennä yhdessä jonkun kaverin kanssa. Samalla tulee nähtyä kaveria! Susanna kehottaa. Olisi kiva, jos oman ikäisiä olisi kuoroissa enemmän! Kyllä meitä nuoria kiinnostaa nämä hommat, mutta yksin ei tule lähdettyä, Maiju pohtii. Kanttori Valeria Ratilainen laulamisen uudestaan tauon jälkeen. Tytär Maiju Anneli Olanto-Lasaroffin suvussa on pitkät perinteet kirkkokuorossa laulamisesta. Jo minun äitini lauloi isoäitini kanssa Sortavalan kirkossa. Nyt Anneli laulaa yhdessä oman tyttärensä, Johanna Koukkusen kanssa. Kuorossa laulaminen tarkoittaa heille niin yhteistä aikaa kuin myös hengellisyyttä. Se on elämäntapa, ei niinkään harrastus, Anneli tiivistää.laulamisesta tulee hyvä olo, Anni kertoo. SEURAKUNTALIITE 9

10 JOENSUU MITÄ ON HYVÄ KUOLEMA? KIRKON USKOSTA NOUSEVIA NÄKÖKULMIA Maassamme on tehty kansalaisaloite eutanasian eli armokuoleman (kreikan sanasta hyvä kuolema ) sallimisesta. Keskustelussa on tullut esiin myös ajatus eutanasian laajentamisesta alaikäisiin. Mikä on ortodoksinen näkökulma eutanasiaan? Kirkon uskon mukaan ihmiselämä on aina ja kaikkialla pyhää ja arvokasta riippumatta heikkoudesta, sairaudesta, vammasta, lähestyvästä kuolemasta tai kivusta. Kirkolle eutanasia eli hyvä kuolema ei merkitse elämään liittyvän kivun ja kärsimyksen lopettamista, vaan kuolemaan valmistautumista. Kirkko ei silti väheksy kuolemaan liittyvää kipua, vaan rukoilee kristillistä kivutonta loppua kaikille jäsenilleen. Papit kohtaavat laitostyössä kuolevien kipua ja hätää. Pappien lääke kuoleman kivuissa kamppailevalle on rinnalla kulkeminen, pyhät sakramentit ja kuolemaan valmistaminen. Kokemuksen perusteella tämän avun merkitystä ei voida väheksyä. Kuolemaan voi liittyä suurta kärsimystä, jota lääkärit pyrkivät taitojensa ja valansa mukaan lievittämään. Kovissa kärsimyksissä kamppaileva ortodoksi osallistuu Kristuksen kärsimyksiin ja kamppailee yhdessä pyhien marttyyrien kanssa. Kirkolle hyvä kuolema ei ole välttämättä kivutonta eikä tätä voi sanoa kepeästi vaan ennen kaikkea valmistautumista Herran kohtaamiseen. Monet tietävät miltä tuntuu sietämätön kipu, joka ei anna rauhaa. Kaikki lohdutus voi tuntua voimattomalta silloin, kun kivun tähden toivoo jonkun päättävän kärsimyksen. Vaikka emme sitä tahdo, kärsimys on osa tätä elämää: ihminen syntyy kivulla ja usein lähtee kivun saattelemana. Kristitylle kipu ei ole kuitenkaan päättymätöntä, vaan vaihtuu uuteen elämään. Kristus tuntee kivun ja kärsimyksen eikä ole osaton kärsivän kokemuksesta. Kirkko on kärsivien kanssataistelija, vaikka inhimillinen apu jää aina vajaaksi eikä pappi aina ehdi paikalle viime hetken tullessa nopeasti. Voiko kirkko kieltää kärsivältä eutanasian? Kirkon opetuksen näkökulmasta eutanasiaa, toisen surmaamista, pidetään ihmiselämän pyhyyden vuoksi rikoksena Jumalaa ja ihmisyyttä vastaan, Jumalan käskyjen rikkomisena. Hoitohenkilökuntaa ei tulisi koskaan johdattaa tällaisen ratkaisun toteuttamiseen. Asiaan ei silti pidä suhtautua kevyesti. Hengellisen ja henkisen avun lisäksi on muistutettava siitä, minkä olemme saattaneet rahan tähden unohtaa: tarvitsemme aktiivista saattohoidon kehittämistä. Näkemys hyvästä kuolemasta kuolemaan valmistautumisena ei saa johtaa välinpitämättömyyteen kärsiviä kohtaan. Siksi pitäisi eutanasian sallimisen sijasta keskustella saattohoidon kehittämisestä niin, että se on jokaisen ulottuvilla. Muuten voidaan luoda helposti on/off -tilanne, jonka mukaan ei ole näennäisesti muuta vaihtoehtoa ja joka ei haasta uhraamaan omastamme toisten hyväksi. Huolenpito heikoimmista on ihmisyyden toteuttamista ja yhteiskunnan laadun mitta. Ortodoksikristityn ei tule langeta epäuskoon ja epätoivoon kuoleman kivun ja mysteerin edessä, mutta ei myöskään eutanasian luomaan harhakuvaan. Helposti unohtuu, ettei kuoleman kipuja aina voida välttää, ei edes siellä missä kuolevan elämä päätetään eutanasialla. Me voimme myös itse kuollessamme joutua kärsimyksiin. Onkin tärkeää kysyä: Veljeni, sisareni, kannatko sinä minua, kun tekee kipeää? Voinko luotaa apuusi, kun kuoleman kauhut piirittävät minua ja tuska on sanoin kuvaamaton? Saanko luottaa laupeuteesi ja huolenpitoosi? On kuolemaa, joka on täynnä sietämätöntä kärsimystä ja joka haastaa avunantajat tekemään kaikkensa toisen edestä hyvän kuoleman eli kuolemaan valmistamisen hyväksi: lääkitsemään kipua, itkemään itkuja, olemaan vierellä viime hetkeen saakka myös silloin, kun tekee kipeää. Toisaalta on kuoleman ja heikkouden pelkoa, joka saa edeltä toivomaan kaiken lopettamista sen sijaan, että toivottaisiin hyvää ja myötäelävää hoitoa ja kuolemaan valmistamista kärsimystä pitkittävien hoitojen sijaan. Jokainen kulkee aikanaan samaa tietä, jota ovat kulkeneet sukupolvet, jotka syntyivät kivulla ikuiseen elämään. Pyhä kirkko on lohduttaja, joka kantaa kuoleman kärsimyksissä kamppailevat Vapahtajan luo, joka itse kärsi. Me tarvitsemme eutanasiakeskustelussa hengellistä arvostelukykyä, joka estää luisumasta äärimmäisyyksiin ja auttaa rakentamaan yhteiskuntaamme viisaasti (San. 24:2). Arvostelukyvyn lisäksi on itkettävä kärsivien kanssa ja kannettava heikoimpien taakkaa, kunnes he sulkevat silmänsä ja avaavat ne ikuisessa elämässä. Kuolemaan valmistavien rukousten yhteydessä pappi anoo kuolevan kanssa: Kenelle voisin huutaa, kuka ottaisi vastaan tuskani itkun ja sydämeni huokauksen! Yksin, Sinä, kaikki puhdas ja viaton, kristittyjen ja kaikkien syntisten toivo. Meidän kuolevaisten toivo, apu ja lohduttaja on kuolemallaan kuoleman kukistanut, kuolleista ylösnoussut Herra. Pastori Marko Mäkinen 10 SEURAKUNTALIITE

11 NURMES NURMES Salmenkatu 5, Nurmes Virasto: Salmenkatu 5, Nurmes. Puh: Sähköposti Avoinna keskiviikkoisin ja Kirkkoherra Andrei Verikov, puh: Kanttori Maria Verikov, puh: sähköposti: Kirkkoherra lomalla Kanttori lomalla Virkatodistustilaukset: Ortodoksisen kirkon keskusrekisteri, puh: tai Jumalanpalvelukset Muutokset todennäköisiä ja niistä ilmoitetaan Ylä-Karjalassa ja Vaarojen Sanomissa. NURMES PYHIEN APOSTOLIEN PIETARIN JA PAAVALIN KIRKKO Kirkkokatu 31 Ke 5.4. klo 9 aamupalvelus, klo 17 ennenpyhitettyjen La 8.4. klo 9 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus, jossa siunataan virpomavitsat Su 9.4. klo 9 aamupalvelus ja liturgia Ma klo 9 aamupalvelus Ti klo 9 aamupalvelus Ke klo 9 aamupalvelus, klo 17 ennenpyhitettyjen To klo 9 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus ja liturgia Pe klo 16 ehtoopalvelus La klo pääsiäisyöpalvelus: puoliyöpalvelus, ristisaatto, aamupalvelus ja liturgia. pääsiäisyön kirkkokahvit. Ke klo 9.15 liturgia, klo ehtoopalvelus La 6.5. klo 17 ehtoopalvelus Su 7.5. klo 9 aamupalvelus ja liturgia Ke klo 9 aamupalvelus, klo ehtoopalvelus La klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 9 aamupalvelus, klo ehtoopalvelus La klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 9 aamupalvelus, klo 18 vigilia To klo 10 liturgia La klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 9 aamupalvelus, klo ehtoopalvelus BOMBA PYHIEN PYHITTÄJÄISIEN SERGEIN JA HERMANIN Suojärvenkatu 1 Su klo 16 pääsiäisen ehtoopalvelus JUUKA PYHÄN PROFEETTA ELIAN Laurilantie 9 La 8.4. klo 18 vigilia, jossa siunataan virpomavitsat Su 9.4. klo 10 liturgia Ti klo 17 ennenpyhitettyjen Pe klo 9 aamupalvelus, jossa luetaan 12 kärsimysevankeliumia La klo 14 ehtoopalvelus ja liturgia Ma klo 9 aamupalvelus ja liturgia, lasten pääsiäinen Su klo 10 liturgia Su klo 9 aamupalvelus ja liturgia VALTIMO PYHÄN KOLMINAISUUDEN KIRKKO Lokkiharjuntie 42 Pe 7.4. klo 18 ennenpyhitettyjen, jossa siunataan virpomavitsat Ma klo 18 ennenpyhitettyjen La klo 10 aamupalvelus Ti klo 9.15 liturgia Pe 5.5. klo 17 ehtoopalvelus Su klo 9 aamupalvelus ja liturgia Pe klo 17 ehtoopalvelus Pe 2.6. klo 17 ehtoopalvelus La 3.6. klo 18 vigilia Su 4.6. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia Valtimon kirkon uutena isännöitsijänä on 8.3. aloittanut Tiina Sormunen. Monia armorikkaita vuosia Tiinalle uudessa tehtävässään! Muuta toimintaa KIRKKOKUORON HARJOITUKSET Yhteisharjoitukset: Ke 5.4. klo 18 ja la klo Nurmeksessa ja su klo 13 Juuan evl. kirkossa. KRISTITYT YHDESSÄ Ke klo 18 ortodoksisessa seurakunnassa JUUAN TIISTAISEURA Ti 4.4. klo 12 virpomavitsojen tekemistä. Juuassa palmusunnuntaina 9.4. liturgian jälkeen n. klo tiistaiseuran järjestämät kirkkokahvit ja arpajaiset VUOKON TIISTAISEURA Vuokon tiistaiseura kokoontuu kerran kuukaudessa. Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan paikallislehdessä. VALTIMON ORTODOKSISEN NAISKUORON HARJOITUKSET Pe 5.5., 19.5., ja 2.6. klo VALTIMON SINAPINSIEMENKERHO To 6.4., 20.4., 4.5. ja klo 18. YLÄ-VALTIMON TIISTAISEURA Ylä-Valtimon tiistaiseura kokoontuu kerran kuukaudessa. Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan paikallislehdessä. NURMEKSEN ORTODOKSISEN KIRKKOKUORON JA VALTIMON ORTODOKSISEN NAISKUORON PÄÄSIÄISEN PÄÄTÖSKONSERTIT Tulkaa ottakaa valo La klo 15 Juuan evl. kirkossa ja klo 18 Nurmeksen ortodoksisessa kirkossa. Ohjelmassa pääsiäisveisuja Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 SEURAKUNTALIITE 11

12 NURMES PYÖTIKÖN RISTIN YLENTÄMISEN Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan 1977 rakentama tsasouna sijaitsee harvaa mäntymetsää kasvavalla korkealla niemellä Kojonniemen etelärannalla, Juuan Vuokon kylässä. Paikka, johon pyhäkkö on rakennettu, on ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa, sillä siellä sijaitsi ainut jäljelle jäänyt vanhauskoisten eli starovertsien kalmisto. Kalmiston ympärillä on luonnonkivistä koottu aita ja sen sisäpuolella on kolme restauroitua taitekattoista hirsikehikkohautaa eli grobua. Muutama koskematon hautapaikka aidan lähellä on suojattu narulla. Varsinainen luostarirakennus sijaitsi nykyisen Pyötikön talon paikalla, kertoo alueen historiasta paljon tietävä Kalevi Nekkonen. Jokainen luostarissa kävijä sai jauhonyssäkän tai kopeekan. Varsinkin suurten nälkävuosien aikaan moni sai sieltä ruoka-apua. Munkkeja tai pikemminkin erakkoja asui myös luostarin ympäristössä. Joen takana oli ollut mm. munkki Miihkalin mökki sekä Mäntysaaressa toinen. Luostarin toiminta ajoittuu vuosien 1847 ja 1890 välille. Munkit olivat karjalaisia Vienasta ja Aunuksesta vainoja pakoon lähteneitä. Paikan he valitsivat ainakin osittain hyvien kalavesien takia. Pyötikössä munkit saivat asua suhteellisen rauhassa. Luostaria rahoitti vanhauskoisiin kuuluva moskovalainen kauppias. Syyskuun 13. ja 14.päivänä vietetään tsasounan ristin ylentämisen juhlaa, jota ortodoksisessa perinteessä pidetään syksyn pääsiäisenä. Markku Julkunen Praasniekkarahvasta Pyötikön tsasounalla. VIRVON VARVON TUOREEKS TERVEEKS - JUMALA SINUA SIUNATKOON! Pirkko Turunen ja Nurmeksen Kauppalan ja Porokylän sinapinsiemenkerholaiset askartelemassa virpomavitsoja kevättalvella Ortodoksisen uskonnon opettaja Pirkko Heleneva (sittemmin Turunen) pääsi elvyttämään virpomisperinnettä Nurmeksen seurakunnassa, aloittaessaan työt syksyllä Innokkaita sinapinsiemenkerholaisia oli paljon ja toiminta keskittyi kahteen kerhoon seurakuntasalille ja Porokylän kansakoululle. Lisäksi olivat uskontotunnit niissä kouluissa, joissa oli ortodoksisia lapsia. Seurakunnan isä Viktor Turhanen oli hyvänä tukena nuorelle 17 vuotiaalle opettajalle. Pirkon omassa lapsuudessani ei käyty virpomassa. Ensimmäinen muistikuva seurakunnasta oli kirkon vihkiäisjuhla. Suku oli levinnyt evakkoina Helsingistä Rovaniemelle asti eivätkä perinteet siirtyneet nuoremmalle sukupolvelle. Ennen palmusunnuntaita isä Viktor keräsi listan seurakuntalaisista, jotka halusivat että heitä käytäisiin kotona virpomassa. Lauantaina, palmusunnuntain aattona sinapinsiemenkerholaiset valmistivat virpomavitsat pajunoksiin kiinnitetyillä silkkipaperikoristeilla. Vitsat siunattiin lauantai-illan ehtoopalveluksessa. Heti aikaisin sunnuntaiaamuna kerholaiset kävivät virpomassa heidät, jotka eivät päässeet kirkkoon ja myöhemmin ne jotka saapuivat kirkosta kotiin. Virpomapalkka maksettiin heti ja pussukat täyttyivät rahoista ja makeisista. Virpomapalkkaa kertyi jopa useita satoja markkoja. Ne käytettiin yhteisiin retkiin tai kerhotarjoiluun. Mukavana muistona oli junamatka Valtimon Hiekkalahteen ja takaisin. Junien väliaikana kokoonnuttiin Valtimon silloisen tsasounan pihaan, jossa syötiin eväät ja levättiin. Joskus tuttu konduktööri laski koko kerhoryhmän ilmaiseksi matkalle. Makeiset, jotka kertyivät virpomapalkoista, jaettiin kerhossa kaikkien kesken. Syrjäkylien kouluissa virpomisesta puhuttiin, mutta mitään yhteistä virpomiskierrosta ei heidän kanssa tehty. Omien lasten kohdalla Pirkko Turunen kiittelee lasten uskonnonopettajia Pirjo-Liisa Kokkosta s. Haukkaa ja Annele Baljaskinia, jotka jättivät kauniin perinteen lapsille ja heidän kauttaan lastenlapsille. Opettajien opastuksella lapset kävivät virpomassa lähistöllä asuvaa ortodoksista suistamolaismummoa. Lapset olivat opetelleet omat virpomalorut, mutta eivät koskaan halunneet liittää loruun palkan pyytämistä. Palkka tuli kuitenkin aina jossain muodossa ja jopa karjalanpiirakoina, joita suistamolaismummo lapsille kävi leipomassa. Lastenlasten myötä tuli nykyaika virtuaalivirpomisineen palmusunnuntaipäivään. Nykyäänkin lapset tietävät Pirkko-mummon olevan kirkossa ja soittavat puhelimella tai virpovat mummon skypen kautta vasta iltapäivällä. Viikon päästä pääsiäisenä lastenlapset vierailevat mummolassa ja silloin heidän virpomapalkkansa ilmestyy suklaamunan muodossa jokaisen tyynyn alle. Pirkko iloitsee siitä, että seurakunnan naistenpiiriläiset sekä lapset tekevät edelleen virpomavitsoja palmusunnuntain aattoiltana siunattaviksi ja kirkon koristukseksi. Vitsoja viedään myös kotiin ikoninurkkaan. Palmusunnuntaiaamuna seurakuntanuoret ja -lapset virpovat kirkkoon tulijat ja siitä viikon kuluttua pääsiäisyön liturgian päätyttyä annetaan virpomapalkat. Anitta Julkunen 12 SEURAKUNTALIITE

13 NURMES KALEVIN TIE HYRSYLÄN MUTKASTA YLÄ-KARJALAAN Perunapellosta löytynyt kivitaltta oli alkusysäys juukalaisten hyvin tunteman Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan aktiivin toimijan Kalevi Nekkosen kotiseutu- ja muun historian tutkimiselle. Kalevin jokivarresta löytämä esine on saattanut olla siellä jo tuhansia vuosia ennen löytymistään. Alue on vanhaa Pielisen pohjaa, jota noin vuotta sitten Ahveniselta auennut harju on muovannut. Löydöstä innostunut Kalevi tutustui Juuan historiasta tehtyihin kirjoihin ja muuhun aineistoon ja sai selville että alueella on ollut ainakin viisi vanhaa asuinpaikkaa. - Onhan täällä muitakin asukkaita ollut, Kalevi arveli ja se kannusti hänet keräämään enemmän tietoa. Siitä alue laajeni käsittämään myös syntymäpitäjän Suojärven sekä syntymäpaikan Hyrsylän kylän asioita. Siitä ajasta kertovaa kirjaa Hyrsylän kumbuzil - Hyrsylän kylä itärajan mutkassa Kalevi on ollut mukana avustamassa. Myöhemmin mukaan tuli vielä koko Suomen ja Venäjän historia. Monet eri lähteet antoivat hyvän yleiskuvan, mutta kuten Kalevi sanoo, historiastahan ei toki oikeaa tietoa olekaan tai se on kätketty hyvin. Kalevi Nekkonen syntyi 1939 savusaunassa Hyrsylän mutkassa Suojärven pitäjässä, jonne hänen sukunsa oli aikoinaan tullut. Isossajaossa 1892 hänen isoisänsä isä sai asuinpaikan hyviltä kaskimailta Suurenjärven eteläpäästä läheltä Venäjän rajaa. Kapea järvi erotti paikan Neuvostoliitosta. Hyrsylä oli vielä 1920-luvulla köyhää syrjäseutua luvulla alue alkoi kuitenkin vaurastua soiden kuivaamisen ansiosta. Kylän tulisieluisella opettajalla Matti Pajusella oli suuri ansio siinä että kylään saatiin hengellistä ravintoa ja tsasouna rakennettiin. Talvisodan syttyminen syksyllä 1939 muutti kuitenkin kaiken. Sota yllätti rajan läheisyydessä asuneet ihmiset siviiliä jäi evakuoimatta rajaseudulla. Venäläiset valtasivat Hyrsylän ja siirsivät asukkaat, pääosin naisia, lapsia ja vanhuksia, Interposolkan siirtoleirille 175 kilometrin päähän. Leiri sijaitsi Vasojärven Kristuksen kirkastumisen luostarin alueella, joka oli muutettu Interposelokin kolhoosikyläksi. Kalevia ja hänen perhettään kuljettanut kuorma-auto kaatui kovassa pakkasesssa. Juuri kävelemään oppinut äidin sylissä ollut Kalevi jäi lumeen alimmaiseksi, mutta onneksi pelastui. Toista kuormaautoa ei saatu tilalle ja ihmiset olivat vaarassa paleltua. Kuljettaja sai kuitenkin aseella uhaten Petroskoista rintamalle menosssa olevan auton pysähtymään ja muuttamaan suuntaa. Elämä Interposolkassa oli rankkaa, leipää oli riittävästi, mutta ei muuta lapsille tarpeellista ruokaa. Kalevi meni niin huonoon kuntoon, ettei osannut enää kävellä eikä edes ryömiä. Ihottuma ja nälästä turvonnut vatsa haittasivat. Ortodoksista uskoa ei unohdettu leirilläkään. Opettaja Matti Pajunen piti salaa hartaushetkiä, kastoi lapsia ja siunasi vainajia. Leirissä ihmiset oli jaettu eri taloihin ja tieto siitä missä talossa kokoonnutaan kulki suullisena viestinä talosta taloon. Luostarialueen kirkot oli muutettu pesulaksi, perunakellariksi ja leipomoksi. Leirillä olleet suojärveläiset palautettiin Suomeen kahdessa erässä. Interposolkan leirillä olleiden luovutus alkoi lauantaina Värtsilän Kaurilan asemalla. Helsingin karanteenileirin jälkeen Kalevin perhe oli vielä kolmessa paikassa Isossakyrössä kahdessa pikkumökissä ja isossa kartanossa perhe asui Hyrsylässä, josta heidät evakuoitiin junalla Tuurin aseman kautta paukkukärreillä Lehtimäen pitäjään. Siellä heidät majoitettiin ison talon ruokakomeroon. Onneksi he kuitenkin pääsivät pian Soinin kansakoululle he saapuivat Saarelaisen taloon Juuan Keski-Vuokkoon, jossa heidän oli hyvä olla. Isä kieltäytyi heille määrätystä maatilasta Raholassa, ja heille löytyikin oikea asuinpaikka Keski-Vuokon Niemelästä. Suhtautuminen Juuassa oli Kalevin mielestä enimmäkseen hyvää, mutta koulusta on jäänyt mieleen kiihkoisänmaallinen opettaja, joka karjui Kaleville, että on puhuttuva suomea ei karjalaa. Vaimo Pirjo löytyi sittemmin Vuokon kylätalon tansseista, ja he asuivat ensin Outokummussa ennen kuin muuttivat Juukaan. Elämäntyönsä Kalevi teki Outokummun malmietsinnän geofysiikassa. Erikoismittausryhmän kanssa hän kulki pitkin Suomea hän oli mm. lentokoneessa mukana laitteita huoltamassa ja suunnistamassa. Viimeiset 10 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään 1997 Kalevi työskenteli Suomen Malmilla, jolloin myös Ruotsi ja Norja tulivat tutuiksi. Vuokon Eteläisen Kyläseuran omistamaa Keski-Vuokon Kristuksen kirkastumisen tsasounaa Kalevi oli myös mukana puuhaamassa kylälle. Pyhäkköä ei olisi rakennetu ilman Reijo Vauhkosta, Leaderrahoitusta ja Vuokon Eteläistä Kyläseuraa. Tsasouna valmistui Alueella on Kalevin mukaan ollut aikaisemminkin pyhäkkö, Kirkkolan autiotalon lähellä. Perimätiedon mukaan vainoja paenneet karjalaiset olisivat upottaneet kirkonkellon jokeen, uskoen joskus palaavansa takaisin. Pitkä aikahan siinä meni, mutta karjalaiset tulivat takaisin ja rakensivat tsasounan. Uuden heleä-äänisen kellon Kalevi tosin joutui tilamaan Kaavilta. Pyhäkön lähellä osan vuodesta asuva Kalevi vartioi tsasounaa ja toimii oppaana sekä siellä että myös Pyötikön tsasounalla, jonka kunnostukseen hän on myös osallistunut. Kalevi Nekkonen taustallaan talviasuinen Pyötikön tsasouna Markku Julkunen SEURAKUNTALIITE 13

14 NURMES PIENI OPPITUNTI ORTODOKSISUUDESTA Ilman uskoa Kristuksen kuolleista ylösnousemiseen on koko uskomme turha. Ylösnousemusjuhlan vietto alkaa pääsiäisyönä. Koko kirkkovuoden vaikuttavin hetki on silloin, kun kuoron veisatessa Tulkaa ottakaa valo illattomasta Valosta ja ylistäkää kuolleista ylösnoussutta Kristusta tuo papisto pimeään kirkkosaliin tulen tuohuksissaan, ja valo leviää vähitellen tuohuksesta tuohukseen. Kun sitten ristisaatto on kiertänyt kirkon, ja pääsiäistroparin riemulliset sanat Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi! kajahtavat ilmoille, tuntee kirkkokansa joka vuosi uudelleen ylösnousemusriemun leviävän sydämeensä. Kaikki tietävät että pääsiäiseen valmistaudutaan paastoamalla. Harva kuitenkaan muistaa, että yhtä kauan kuin pääsiäiseen on valmistauduttu, sitä myös juhlitaan. Pääsiäiskausi kestää aina helatorstain aattoon saakka. Siihen saakka kaikki jumalanpalvelukset alkavat pääsiäistroparin kolminkertaisella lukemisella tai laulamisella ja tervehdyksenä raikuu Kristus nousi kuolleista totisesti nousi! Maahankumarruksia ei myöskään tehdä koko pääsiäiskauden aikana, ylösnousemusiloon ei nimittäin kuulu maahan lankeaminen, vaan niin mielemme kuin kehommekin on suuntautunut kohti korkeutta sillä Kristus meidän Jumalamme saattoi kuolemasta elämään ja maasta taivaaseen meidät jotka voittovirttä veisaamme. Maria Verikov Suuri paasto ja pääsiäinen poissa kotoa Vuosi sitten vietin suuren paaston ja pääsiäisen Ottawassa Kanadassa tyttäreni perheessä. Ruokapaasto sujui samaan tapaan kuin kotimaassakin, mutta koska unohdin pakata mukaan Schmemannin Suuren paaston, lukeminen rajoittui siihen, mitä netistä löysin. Se ei hengellisessä mielessä ollut kovin paljon, mutta ehkäpä hyödyllistä suureen paastoon ja pääsiäiseen liittyvien tapojen oppimisen kannalta. FREEIMAGES Ajattelin, mitä isä Andrei Nurmeksessa joulupaaston ja suuren paaston alla toistaa: ruokapaasto on hyvä, mutta on paastottava muustakin, mihin muulloin käyttää paljon aikaa ja erikoisesti on tärkeää vartioida sitä, mitä suustaan ulos päästää. Paasto on myös keräyksiin osallistumisen ja lähimmäisten muistamisen aikaa. Olin niin onnellinen siitä, että sain viettää tyttäreni ja hänen lastensa kanssa aikaa, että taisin olla tavallista paljon laupiaampi ja suvaitsevaisempi kaikkia ihmisiä kohtaan. Tuntui siis, ettei minun tarvinnut kovasti suutani pahoilta puheilta varjella. Ne vähäiset rahat, jotka pystyin keräykseen laittamaan, kiikutin pääsiäisen jälkeen kirkkoon. Sitä surin, että katumuksen sakramenttiin en päässyt osallistumaan. Olin kyllä käynyt muutamissa palveluksissa kahdessakin venäläisessä ortodoksisessa kirkossa - The Protection of the Holy Virgin Church ja Christ the Saviour Orthodox Church - ja tavannut niistä jälkimmäisessä varsin miellyttävän papin, mutta en oikein osannut kuvitella meneväni katumukseen puhumaan englanniksi. Täsmälleen oikeiden sanojen löytyminen on tärkeää, että voi sanoa sen, mitä todella tarkoittaa. Olin päättänyt viettää pääsiäisen kotoisessa aikataulussa enkä venäläisen ortodoksisen kirkon tapaan juliaanisen kalenterin mukaan, sillä halusin kuunnella ja katsella pääsiäisyön palvelusten televisioinnin suorana lähetyksenä Yle Areenaltahan se onnistuisi. Venäläisen kirkon pääsiäinen olisi vasta toukokuun ensimmäisenä päivänä, jolloin ajattelin jo olla ihan toisenlaisissa tunnelmissa. Kun puoliyö Suomessa suurena perjantaina alkoi olla käsillä, oli Ottawassa vasta iltapäivä ja aivan valoisaa. Linnoittauduin siksi tyttärentyttären huoneeseen ja vedin verhot ikkunaan. Pimeää ei silloinkaan ollut, mutta sentään suhteellisen hämyisää. Kynttilät odottivat pöydällä, samoin tietokone, jolla lähetystä profeetta Elian kirkosta Iisalmesta valmistauduin seuraamaan. Olin lyhyen ortodoksisen elämäni ajan viettänyt jokaisen pääsiäisyön oman seurakunnan kirkossa. Seuratessani nyt aamupalvelusta ja liturgiaa pieneltä ruudulta kirjoituspöydän ääressä, ilman suitsukkeiden tuoksua, ilman tuttuja ikoneita, ilman omaa kuoroa, ilman omia pappeja päätin, että niin kauan kuin on mitenkään mahdollista, menen omaan kirkkoon pääsiäisyönä. Pääsiäisen tunnelmaan kuitenkin näinkin pääsin ja ihanaa oli yhtyä pääsiäistropariin: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti! Helena Mehtonen 14 SEURAKUNTALIITE

15 TAIPALE TAIPALE Viinijärventie 7, VIINIJÄRVI Kirkkoherranvirasto: puh (013) , Virasto avoinna ma, to, pe klo 9-12 Kirkkoherra Paavo Ratilainen, puh. (013) , , Pastori Tuomas Kallonen, puh , Kanttori Kaisu Potkonen, puh , Jumalanpalvelukset VIINIJÄRVI JUMALANÄIDIN TIHVINÄLÄISEN IKONIN KIRKKO Viinijärventie 8 Ke 5.4. klo 18 ennenpyhitettyjen La 8.4. klo 18 vigilia, palmusunnuntai, virpovitsojen siunaaminen To klo 9 ehtoopalvelus ja liturgia, suuri torstai To klo 18 aamupalvelus, 12 kärsimysevankeliumia Pe klo 14 ehtoopalvelus, Kristuksen ristiltä ottaminen La klo puoliyöpalvelus, ristisaatto, aamupalvelus ja liturgia, kirkkokahvit, PÄÄSIÄINEN Ke klo 9.30 liturgia, Kirkas viikko Ti klo 9 liturgia, Tuomaan tiistai, vainajienmuistelupäivä (haudoille voi pyytää muistopalveluksia) La klo 18 vigilia To klo 10 liturgia, helatorstai, Kristuksen taivaaseen astuminen La 3.6. klo 18 vigilia, helluntai OUTOKUMPU PYHÄN HENGEN KIRKKO Kirkkopolku 3 Su 2.4. klo 10 liturgia, Maria Egyptiläisen sunnuntai To 6.4. klo 20 Jeesuksen rukous -palvelus La 8.4. klo 9 liturgia, Lasaruksen lauantai, virpovitsojen siunaaminen Pe klo 18 aamupalvelus, Kristuksen hautauspalvelus, suuri perjantai Ti klo 9.15 liturgia, kirkas viikko Su klo 10 liturgia, Tuomaan sunnuntai Su klo 10 liturgia, äitienpäivän kirkkokahvit Ke klo 18 vigilia, helatorstai Su 4.6. klo 18 helluntain ehtoopalvelus ja polvirukoukset, praasniekka Ma 5.6. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys, Pyhän Hengen päivä, praasniekka POLVIJÄRVI PYHÄN JOHANNES KASTAJAN KIRKKO Haavikontie 31 Ti klo 18 ennenpyhitettyjen, suuri tiistai La klo 9 ehtoopalvelus ja liturgia, suuri lauantai To klo 9 liturgia, kirkas viikko Su klo 10 liturgia, Mirhantuojien sunnuntai La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia SOTKUMA PYHÄN PROFEETTA ELIAN Malanintie 4 La 1.4. klo 18 vigilia Ma klo 18 aamupalvelus, suuri tiistai Pe klo 10 kuninkaalliset hetket, suuri perjantai Ma klo 10 liturgia, 2. pääsiäispäivä, lasten pääsiäinen La 6.5. klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia, kaatuneiden muistopäivän litania sankarihaudoilla La 3.6. klo 9 liturgia, vainajienmuistelupäivä (haudoille voi pyytää muistopalveluksia) LIPERI PYHÄN APOSTOLI ANDREAKSEN Tsasounakuja 1 Ti 4.4. klo 18 yleinen sairaanvoitelun sakramentti Su 9.4. klo 10 liturgia, palmusunnuntai Ke klo 18 ennenpyhitettyjen Pe klo 10 kuninkaalliset hetket, suuri perjantai La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia, äitienpäiväkahvit Su 4.6. klo 10 liturgia, helluntai HONKALAMMEN ENTINEN KOULU, YLÄMYLLY Viljatie 1 Su 7.5. klo 10 liturgia SÄYNELAMMEN LEIRIKESKUS Syvälahdentie 7 Polvijärvi Pe klo 18 ehtoopalvelus, P. Johannes Venäläisen juhla, leirikeskuksen praasniekka La klo 9 liturgia ja vedenpyhitys, P. Johannes Venäläisen juhla, leirikeskuksen praasniekka Muuta toimintaa TAPAHTUMIA LAPSILLE, NUORILLE JA PERHEILLE LASTEN PUUHAKERHO OUTOKUMMUSSA Outokummun kirkon alakerrassa toimii tiistaisin klo puuhakerho alakouluikäisille lapsille. Monipuolisen tekemisen, askartelun, leivonnan, pelien ja leikkien ohessa tulee tutuksi myös oma seurakunta. Kerho on tällä hetkellä täynnä, mutta paikkoja kannattaa kiinnostuneiden silti kysellä keväällä. Ohjaajat: Polina Buynova ja Susanna Nikkanen KIRKKOKERHO Liturgian alkupuolella toimii lasten kirkkokerho seuraavasti: Su 7.5. klo 10 Honkalammen monitoimitalossa, Viljatie 1 Kirkkokerho on mahdollisuus lapsille saada mieluisia kirkkokokemuksia leikin ja askartelun kautta oppien ja osallistuen jumalanpalvelukseen oman jaksamisen rajoissa. Vanhemmilla puolestaan on mahdollisuus keskittyä rauhassa jumalanpalvelukseen. Kirkkokerhosta lapset tulevat ohjaajan kanssa liturgian jälkimmäiseen osaan (uskovien liturgia) ja ehtoolliselle. LASTEN PÄÄSIÄINEN SOTKUMASSA Tervetuloa toisena pääsiäispäivänä ma perinteiseen lasten pääsiäisjuhlaan Sotkuman kylälle. Liturgia Sotkuman tsasounassa klo 10, ristisaatto ja kirkonkellojen soittoa. Sotkuman koululla ruoka ja mukavaa ohjelmaa koko perheelle. Puuharata ja onnenpyörä. Tervetuloa pääsiäisjuhlaan kaikki pienet, suuret ja keskikokoiset! Järj. Nuorisotyötoimikunta LASTENLEIRI KESÄLLÄ 2017 Taipaleen seurakunnan lastenleiri 7-14 vuotiaille lapsille järjestetään Säynelammen leirikeskuksessa to-su Leiri huipentuu koko perheelle avoimeen kirkastusjuhlan liturgiaan, ateriaan ja leiriläisten valmistamaan ohjelmaan. Leiri on avoin myös muiden seurakuntien lapsille. Tarkemmat ohjelmaja hintatiedot täsmentyvät myöhemmin, seuraavassa Aamun Koitossa ja seurakunnan nettisivuilla. Merkitse jo nyt kalenteriin! SEURAKUNTALIITE 15

16 TAIPALE Perheuutisia TOIMINTAPIIRIEN SÄYNELAMMEN PRAASNIEKKA JA PERHEIDEN PÄIVÄ KASTETUT YHTEYSHENKILÖT Lauantaina vietetään pyhän Johannes Venäläisen muistopäivää ja Kalenen, Olesia; Outokumpu TIISTAISEURAT Liperi, Säynelammen leirikeskuksen praasniekkaa Polvijärvellä, Syvälahdentie 7. Juhlapäivä alkaa klo 9 liturgialla ja vedenpyhityksellä ja jatkuu Nemetc, Dominica; Pj. Hannu Mutanen Outokumpu 7058 soppalounaalla ja kahveilla. Lapsille järjestetään mukavaa puuhaa, Jetsonen, Niko Erkki Tapio; Pj. Tarja Lätti , jonka aikana aikuisilla on mahdollisuus vaikkapa rauhassa saunoa Viinijärvi Polvijärvi ja uskaliaimpien heittää talviturkkia. Järj. Nuorisotyötoimikunta Pj. Ritva Jyrkinen 050 IANKAIKKINEN MUISTO , Sotkuma siht. Niina Laine , Ylämylly SEURAKUNNAN SIIVOUSTALKOOT Pj. Heikki Tarma Jolkkonen, Timo Juhani; Liperi Laine, Sulo Seppo Ilmari; Sotkuma Kumpulainen, Jorma Kalervo; Viinijärvi Ratilainen, Lyyli; Polvijärvi Pakarinen, Aune Maria; Polvijärvi Pajarinen, Lyyli Annikki; Polvijärvi Kontkanen, Pentti Antero; Viinijärvi Hirvonen, Aili; Outokumpu Leppänen, Saimi Elina; Viinijärvi Martikainen, Aila Annikki; Liperi KRIPARI-INFO Helatorstaina klo 10 liturgia Viinijärven kirkossa, jonka jälkeen kripari-info kesän 2017 kriparilaisille. OUTOKUMMUN KÄSITYÖPIIRI Aila Malmivuori TAIPALEEN MIEHET letkeitä talkoita ja ryhdikästä virkistystä, Tuomas Kallonen PAGINAPIIRI Karjalankielen ja -kulttuurin piiri Marjatta Ruotsalainen ja Susanna Nikkanen Tietoa toimintapiirien ohjelmasta ja ilmoitukset kokoontumisista löydät seurakunnan nettisivuilta toimintapiirit, sekä Outokummunseutu- ja Kotiseutu-uutiset -paikallislehtien torstain seurakuntailmoituksista. Tervetuloa tutustumaan toimintaan! Pyhitä ne, jotka rakastavat sinun huoneesi kauneutta! Seurakunta innolla liikkeelle huolehtimaan pyhistä paikoistamme! Rohkeasti mukaan myös kesän 2017 kriparilaiset (siivoustalkoot yksi ennakkotehtävistä)! To 4.5. klo 17 Liperin tsasounan ja ympäristön siivoustalkoot Ti 9.5. klo 17 Viinijärven kirkon siivoustalkoot Ti 9.5. klo 17 Polvijärven ort. hautausmaan siivoustalkoot Ke klo 17 Sotkuman hautausmaan siivoustalkoot, iltatee To klo 17 Outokummun kirkon ja ympäristön siivoustalkoot La klo 10 Säynelammen leirikeskuksen siivoustalkoot, soppalounas Taipaleen seurakunnan nuorisotoimen oma facebooksivu on avattu! Täältä saat tietoa tulevasta lapsi-, nuoriso- ja perhetyön toiminnasta. Tykkää sivustosta, niin tiedät aina ensimmäisenä kerhoista, retkistä, matkoista ja muista tapahtumista! Kristus nousi kuolleista! Taipaleen seurakunta toivottaa jäsenilleen ja kaikille alueensa ihmisille riemullista juhlan aikaa! TUOMAS KALLONEN 16 SEURAKUNTALIITE