Pk-yritysbarometri syksy

Transkriptio

1 Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri syksy

2 ESIPUHE Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2010 Pk-yritysbarometri perustuu 3900 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitustilannetta, kasvuhakuisuutta sekä potentiaalisia omistajanvaihdoksia. Syksyn barometrissa on kysytty myös yritysten kehittämistarpeista ja kehittämisen esteistä. Edelleen on ajankohtaista selvittää yritysten maksuvalmiustilannetta ja luottomarkkinoiden toimivuutta. Kuinka pk-yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa talouskriisissä ja ovatko tarpeet sopeuttamistoimille poistuneet? Kuinka korkealle ovat odotukset nousseetkaan syvän pudotuksen jälkeen? Helsingissä Jussi Järventaus Pauli Heikkilä Kalle J. Korhonen toimitusjohtaja toimitusjohtaja alivaltiosihteeri Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 1

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Johdanto Barometri Aineisto Satakunnan ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin PK-Yritysten kehittämistarpeet PK-Yritysten kehittämisen pahimmat esteet Sopeuttamistoimet suhdannetilanteen vuoksi Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Pk-yritysten rahoitus Maksuvaikeudet ja -järjestelyt Pk-yritysbarometrin aluejako Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot Finnvera Oyj:n ja aluekonttoreiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriön ja ely-keskusten yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat nyt suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Satakunnassa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Satakunnassa toimivista pk-yrityksistä nyt 54 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 3 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat tällä kertaa paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Satakunnassa toimivat pk-yritykset odottavat nyt työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella tällä kertaa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat myös Satakunnassa korkeammalla tasolla kuin keväällä 2010 (saldoluku tuolloin 7 %). Myös koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä keväällä 2010 henkilökunnan määrän saldoluku oli 12 %. Koko maan pk-yrityksistä 39 prosenttia ja alueella 39 prosenttia on jo sopeuttanut toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 7 prosenttia koko maan ja 7 prosenttia alueen pk-yrityksistä suunnittelee toimintansa sopeuttamista. Kehittämisen esteet. Satakunnan pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet ovat yleiseen suhdanteeseen / taloustilanteeseen sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Yleinen suhdanne / taloustilanne sekä resurssitekijät koetaan suurimmiksi kehittämisen esteiksi koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpina esteinä 5 prosentilla Satakunnan pk-yrityksistä. Vakuuksien puute on pahimpana esteenä 43 prosentilla, rahoituksen saatavuus 14 prosentilla ja rahoituksen hinta 14 prosentilla. Satakunnassa toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Rahoitus. Satakunnan alueen yrityksistä 40 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 30 prosenttia. 35 prosenttia alueella ja koko maassa noin joka neljäs (24%) toimivista pkyrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Finnveran suhdannelainaa / -takausta aikoo näistä yrityksistä hakea koko maan osalta 27 prosenttia ja alueella 16 prosenttia. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella nyt rahoituksen ottamista käyttöpääomaksi. Satakunnan pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (79 %) tai Finnverasta (26%). Rahoitusyhtiöstä rahoitusta aikoo hakea 24 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Maksuvaikeudet ja -järjestelyt. Noin viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä ilmoittaa yrityksellä olleen maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Noin reilu puolet koko maan ja kuusi kymmenestä alueen pk-yrityksestä lisäksi ilmoittaa, että asiakkailla / kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Kymmenesosa koko maan pk-yrityksistä ilmoittaa, että maksujärjestelyihin on ollut tarvetta verottajan kanssa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Alueella on hieman harvemmin ollut tarvetta maksujärjestelyihin kuin koko maassa keskimäärin (9 %). 3

5 1 JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset (alle 250 henkilöä työllistävät) pkyritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2008 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3900 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Aineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä heinä-elokuussa Seuraavalla sivulla on esitelty taustatietojakaumia alueen haastatelluista yrityksistä. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen, tutkimuspäällikkö Katri Ahtiainen sekä tutkimuskoordinaattorit Tiina Similä sekä Anssi Mäkelä. Suomen Yrittäjissä tutkimusprojektista on vastannut ekonomisti Harri Hietala, Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen sekä työ- ja elinkeinoministeriössä neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti lopussa olevan kartan mukaista maakuntajakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. 3) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 2006 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettujen prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = +30 4

6 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1: Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä. n= % ALUE SATAKUNTA Teollisuus PÄÄTOIMIALA HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Rakentaminen Kauppa Palvelut Alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 17 8 Alle 0,20 milj. euroa LIIKEVAIHTO VUONNA 2009 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI 0,20-0,49 milj. euroa ,50-1,49 milj. euroa ,50+ milj. euroa Voimakkaasti kasvuhakuinen 17 9 Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 4 2 Ei Kyllä Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja Muu 9 4 5

7 2 SATAKUNNAN JA KOKO MAAN YRITYKSET Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä toimi Satakunnassa. Satakunnassa on palvelualojen yrityksiä suhteellisesti aavistuksen vähemmän ja teollisuuden, kaupan sekä rakennusalan yrityksiä suhteellisesti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 12 Rakentaminen (F) KOKO MAA Satakunta Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) Muut % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous 6

8 3 YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Satakunnan maakunnassa työskenteli vuonna 2009 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 2009 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 8,2 % ja Satakunnassa 7,5 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % KOKO MAA Satakunta Satakunnassa toimivat pk-yritykset odottavat nyt työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella tällä kertaa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat myös Satakunnassa korkeammalla tasolla kuin keväällä 2010 (saldoluku tuolloin 7 %). Myös koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä keväällä 2010 henkilökunnan määrän saldoluku oli 12 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu Satakunnan työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Odotettu henkilöstön muutos, KOKO MAA Odotettu henkilöstön muutos, Satakunta Työllisten määrän muutos, KOKO MAA Työllisten määrän muutos, koko Satakunta 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 7

9 4 PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT 4.1 Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % KOKO MAA Satakunta Pk-yritykset odottavat nyt suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Satakunnassa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Satakunnassa toimivista pkyrityksistä nyt 54 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 3 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat tällä kertaa paremmat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 2/97 lähtien. Kevään 2010 tilanteeseen verrattuna ovat Satakunnassa ja koko maassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana parantuneet huomattavasti. Satakunnassa kehitys on ollut vielä selkeämpää kuin koko maassa keskimäärin. 3.1 YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Koko maa Satakunta 8

10 4.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin Taulukko 3.2: Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus KOKO MAA Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Satakunta Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja Satakunnan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua lähes kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisemmat kevääseen 2010 verrattuna. Satakunnassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat lähes kaikkien osatekijöiden osalta. Ainoastaan tuotantokustannusten suhdannenäkymät ovat koko maata heikommat. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 2/97 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat sekä Satakunnan alueella että koko maassa edelleen nousseet kevään 2010 kyselyyn verrattuna. Alueen kehitys on ollut lähes yhtä selkeää kuin koko maassa. 3.2 SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Liikevaihto, KOKO MAA Yrityksen kannattavuus, KOKO MAA Liikevaihto, Satakunta Yrityksen kannattavuus, Satakunta 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 9

11 5 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. KOKO MAA Satakunta % % Johtaminen 4 5 Yrityksen hallitustyöskentely 2 4 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 4 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 8 8 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 12 6 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 5 Ei kehittämistarvetta 9 4 Koko maan ja Satakunnan alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. Satakunnan pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta alueen pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen sekä tuotantoon ja materiaalitoimintoihin. Satakunnassa nähdään henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvän hieman enemmän kehittämistarvetta kuin koko maassa. Markkinoinnissa ja myynnissä koetaan taas olevan alueella hieman vähemmän kehittämistarvetta kuin koko maassa keskimäärin. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät kehittämistarpeet ovat hieman nousseet Satakunnassa toimivien pk-yritysten keskuudessa. Myös markkinointiin ja myyntiin sekä tuotantoon ja materiaalitoimintoihin liittyvät tarpeet ovat nousseet. Yhteistyöhön / verkottumiseen liittyvät tarpeet ovat hieman vähentyneet. % PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 10

12 6 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN PAHIMMAT ESTEET Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. KOKO MAA Satakunta % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 5 byrokratia 1,9 3,1 työlainsäädäntö 0,7 1,6 työehtosopimukset 0,3 0,0 muu sääntely 1,5 0,0 KUSTANNUSTASO verotus 2,1 1,6 palkkataso 1,8 1,6 työn sivukulut 4,0 6,2 muut tuotantokustannukset 1,9 1,6 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 9,4 10,1 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,4 0,8 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0,7 1,6 markkinoita vääristävät tuet 0,0 0,0 harmaa talous, konkurssit jne. 1,0 2,3 kysynnän riittämättömyys 1,5 1,6 RAHOITUS 8 5 rahoituksen saatavuus 3,1 0,8 rahoituksen hinta 0,9 0,8 vakuuksien puute 3,7 2,3 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 9,4 7,0 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 0,9 0,8 toimitilat 1,4 1,6 koneet ja laitteet 0,7 0,8 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 3,7 1,6 YLEINEN SUHDANNE- /TALOUSTILANNE MUUT TEKIJÄT 7 8 EI VASTATTU Satakunnan pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet ovat yleiseen suhdanteeseen / taloustilanteeseen sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Kilpailutilanteeseen liittyvistä tekijöistä erityisesti kireä kilpailutilanne sekä harmaa talous / konkurssit koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Yleinen suhdanne / taloustilanne sekä resurssitekijät koetaan suurimmiksi kehittämisen esteiksi koko maassa keskimäärin. Kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät koetaan alueella hieman suuremmiksi kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpina esteinä 5 prosentilla Satakunnan pk-yrityksistä. Vakuuksien puute on pahimpana esteenä 43 prosentilla, rahoituksen saatavuus 14 prosentilla ja rahoituksen hinta 14 prosentilla. Satakunnassa toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. 11

13 Satakunnassa kaikki sekä myös kasvuhakuiset 5 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan merkittävästi pienempänä kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 2009 tilanteeseen. Koko maassa kaikki pk-yritykset pitävät rahoitusta nyt hieman suurempana esteenä verrattuna syksyn 2009 tilanteeseen. Kasvuhakuiset pk-yritykset kokevat rahoituksen hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi kuin syksyllä PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT KOKO MAA (n=3900/308) Rahoitus 5 8 Satakunta (n=129/7) VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta Vakuuksien puute % Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä. 12

14 % PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan- KOKO MAA, kaikki pk-yritykset Satakunta, kaikki pk-yritykset KOKO MAA, kasvuhakuiset pk-yritykset * Satakunta, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 13

15 7 SOPEUTTAMISTOIMET SUHDANNETILANTEEN VUOKSI Koko maan pk-yrityksistä 39 prosenttia ja alueella 39 prosenttia on jo sopeuttanut toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 7 prosenttia koko maan ja 7 prosenttia alueen pk-yrityksistä suunnittelee toimintansa sopeuttamista. Noin puolet alueen toimintaa sopeuttaneista / sopeuttamista suunnittelevista pkyrityksistä on tehnyt / aikoo lomautuksia. Toiseksi eniten alueella on tehty / suunnitellaan liiketoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin / palveluihin. Koko maan osalta on tehty / suunnitellaan puolestaan erityisesti lomautuksia sekä työaikajärjestelyjä. Työaikajärjestelyitä on tehnyt / suunnittelee tekevänsä 33 prosenttia koko maan ja alueella myös 33 prosenttia vastanneista pk-yrityksistä. 6. MITÄ SOPEUTTAMISTOIMIA ON TEHTY/SUUNNITTEILLA n=on jo sopeuttanut, suunnittelee sopeuttamista Lomautuksia Irtisanomisia Työaikajärjestelyitä Tilapäisiä palkan alennuksia Muiden työvoimakustannusten karsimista Alihankinnan siirtämistä/lopettamista/vähentämi KOKO MAA (n=1605) Satakunta (n=50) Tuotannon siirtämistä 3 2 Liiketoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin/palveluihin Liiketoiminnan laajentamista uusille alueille Liiketoiminnan karsimista ja keskittymistä ydinalueille Muita

16 8 ELINKEINOILMASTO Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Satakunnassa edelleen tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan kunnan ja yritysten väliseen yhteistyöhön, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen. Satakunnassa sijaitsevat yritykset ovat koko maata tyytymättömämpiä lähes kaikkiin elinkeinoilmaston osatekijöihin, lukuun ottamatta elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan ja julkisiin yrityspalveluihin. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on koko maassa hieman noususuunnassa. Alueella tyytyväisyyden kehitys on ollut jyrkempää. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 2006 lähtien. 7.1 ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yht.työmahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan KOKO MAA (n=3900) Satakunta (n=129) Indeksi 15

17 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä KOKO MAA Satakunta 16

18 9 PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. KOKO MAA Satakunta % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 9 11 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 2 Satakunnassa on hieman enemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan pk-yrityksistä. Satakunnan alueella toiminnan loppumista ennakoi 2 prosenttia. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Satakunnassa yhteensä 58 prosenttia ja koko maassa yhteensä 51 prosenttia. Kokonaisuutena kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut alueella merkittävästi ja koko maassa hieman laskenut PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % KOKO MAA Satakunta 17

19 10 SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSET Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. KOKO MAA Satakunta % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 11 8 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa Satakunnan alueella noin neljäsosassa pk-yrityksestä on odotettavissa sukupolven- tai omistajanvaihdos lähimmän viiden vuoden aikana. Koko maan osalta sukupolven- tai omistajanvaihdosta ennakoi yhteensä 27 prosenttia. 18

20 11 PK-YRITYSTEN RAHOITUS PK-YRITYSBAROMETRI Satakunnan alueen yrityksistä 40 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 30 prosenttia. Koko maan pk-yrityksistä 52 prosenttia oli ottanut lainaa rahoituslaitoksilta, kun alueella vastaava lukema on 67 prosenttia. 35 prosenttia alueella ja koko maassa noin joka neljäs (24%) toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Finnveran suhdannelainaa / -takausta aikoo näistä yrityksistä hakea koko maan osalta 27 prosenttia ja alueella 16 prosenttia. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella nyt rahoituksen ottamista käyttöpääomaksi. Satakunnan pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (79 %) tai Finnverasta (26%). Rahoitusyhtiöstä rahoitusta aikoo hakea 24 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 9. TÄRKEIN KÄYTTÖTARKOITUS ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin KOKO MAA (n=813) Satakunta (n=38) Ympäristövaikutteisiin investointeihin 1 0 Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin 5 5 Käyttöpääomaksi Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen 1 3 Kansainvälistymiseen 2 0 Yrityksen kehittämishankkeisiin 8 14 Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin 4 5 Muuhun tarkoitukseen %

21 10. MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöiltä KOKO MAA (n=813) Satakunta (n=38) Pääomasijoittajilta 8 12 Tekesistä 8 11 ELY-keskuksesta (ent. TE-keskuksesta) Muualta %

22 12 MAKSUVAIKEUDET JA -JÄRJESTELYT Noin viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä ilmoittaa yrityksellä olleen maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Noin reilu puolet koko maan ja kuusi kymmenestä alueen pk-yrityksestä lisäksi ilmoittaa, että asiakkailla / kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. 61 prosenttia koko maan ja 68 prosenttia alueen niistä yrityksistä, jotka ilmoittavat asiakkailla / kumppaneilla olleen maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana ilmoittaa, että asiakkailla / kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana vuodentakaista enemmän. 11. MAKSUVAIKEUDET YRITYKSELLÄ JA ASIAKKAILLA / KUMPPANEILLA n=kaikki vastaajat Yrityksen maksuvaikeudet KOKO MAA (n=3430/3438) Satakunta (n=110/110) Kyllä Ei Asiakkaiden / kumppanien maksuvaikeudet Kyllä Ei

23 Kymmenesosa koko maan pk-yrityksistä ilmoittaa, että maksujärjestelyihin on ollut tarvetta verottajan kanssa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Alueella on hieman harvemmin ollut tarvetta maksujärjestelyihin kuin koko maassa keskimäärin (9 %). 12. TARVE MAKSUJÄRJESTELYIHIN VEROTTAJAN KANSSA n=kaikki vastaajat Kyllä Ei KOKO MAA (n=3421) Satakunta (n=110)

24 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO Lisäksi tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELYalueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. 23

25 SUOMEN YRITTÄJIEN JA ALUEJÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan Yrittäjät ry puhelin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry puhelin (06) Etelä-Savon Yrittäjät ry puhelin Helsingin Yrittäjät ry puhelin Hämeen Yrittäjät ry puhelin (03) Kainuun Yrittäjät ry puhelin Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry puhelin (06) Keski-Suomen Yrittäjät ry puhelin Kymen Yrittäjät ry puhelin (05) Lapin Yrittäjät ry puhelin Länsipohjan Yrittäjät ry puhelin (016) Pirkanmaan Yrittäjät ry puhelin (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät puhelin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry puhelin (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry puhelin Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Espoon Yrittäjät ry puhelin Kauniaisten Yrittäjät ry, Grankulla Företagare rf, puhelin Vantaan Yrittäjät ry puhelin (09) Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry puhelin (06) Satakunnan Yrittäjät ry puhelin (02) Savon Yrittäjät ry puhelin (017) Uudenmaan Yrittäjät ry - Nylands Företagare rf puhelin (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry puhelin (02) Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, Helsinki PL 999, Helsinki puhelin (09) faksi (09) toimisto@yrittajat.fi 24

26 FINNVERA OYJ:N JA ALUEKONTTOREIDEN YHTEYSTIEDOT Aluekonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. krs, Lahti faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu faksi Pori Valtakatu 6, Pori faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, Rovaniemi faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, Seinäjoki faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere faksi Turku Eerikinkatu 2, Turku faksi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa faksi Pietarin edustusto Finnveran Pietarin edustusto Finnish-Russian Innovation Center Business Center Apollo, office 500 Dobrolyubova Prospect 8 St. Petersburg Russia puhelin faksi Pääkonttori Finnvera Oyj Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio faksi valtakunnan vaihde

27 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT Etelä-Pohjanmaan ELY Huhtalantie 2, Seinäjoki puhelin Etelä-Savon ELY Mikonkatu 3 ja 5, PL 164, Mikkeli puhelin Hämeen ELY Rauhankatu 10, Lahti Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna puhelin Kaakkois-Suomen ELY Salpausselänkatu 22, PL 1041, Kouvola Kauppakatu 40 D, Lappeenranta puhelin Kainuun ELY Kalliokatu 4, PL 115, Kajaani puhelin Keski-Suomen ELY Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, Jyväskylä puhelin Lapin ELY Ruokasenkatu 2, PL 8060, Rovaniemi Asemakatu 19, Kemi puhelin Pirkanmaan ELY Kauppakatu 4, PL 297, Tampere puhelin Pohjanmaan ELY Hovioikeudenpuistikko 19A, PL 131, Vaasa Ristirannankatu 1, PL 240, Kokkola puhelin Pohjois-Karjalan ELY Kauppakatu 40 B, PL 69, Joensuu puhelin Pohjois-Pohjanmaan ELY Viestikatu 1, PL 86, Oulu puhelin Pohjois-Savon ELY Käsityökatu 41, PL 2000, Kuopio puhelin Satakunnan ELY Yrjönkatu 20, PORI puhelin Uudenmaan ELY Maistraatinportti 2, Helsinki puhelin Varsinais-Suomen ELY Ratapihankatu 36, PL 236, Turku puhelin Työ- ja elinkeinoministeriö Aleksanterinkatu 4, Helsinki PL 32, Valtioneuvosto puhelin

28 Satakunnan Yrittäjät Isolinnankatu 24, PL 45, Pori puhelin (02) faksi (09) Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio faksi Työ- ja elikeinoministeriö Aleksanterinkatu 4 PL 32, Valtioneuvosto puhelin faksi