Keskiviikko klo Kirkkonummi, kaupungintalon valtuustosali PÖYTÄKIRJAN SIVU

Transkriptio

1 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJA N:o 1/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka Kirkkonummi, kaupungintalon valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA NO PÖYTÄKIRJAN SIVU 1 LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 3 KUUMA-JOHTOKUNTA VUONNA AJANKOHTAISKATSAUS 5 5 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ 6 6 LAUSUNTO SEUDUN ASUMISOIKEUSJÄRJESTELMÄN KESKITTÄMISESTÄ HELSINKIIN 8 7 KANNANOTTO LIIKENNEHANKKEISTA KEHYSRIIHEISSÄ 11 8 VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS 13 9 VUOKRASOPIMUS TOIMITILOISTA LAUSUNTO NUORISOVALTUUSTOEDUSTAJAN LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUDESTA JOHTOKUNNAN KOKOUKSISSA YHTEISTYÖSOPIMUS DEMOKRATIA-HANKKEESTA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTÄMISESTÄ VUODEN 2014 KOKOUKSET MUUT ASIAT 23 PUHEENJOHTAJA Ulf Kjerin Laatimispäivämäärä

2 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJA N:o 1/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Kirkkonummi Hyvinkää Irma Pahlman Annika Kokko Juhani Kouhia Järvenpää Terho Pursiainen Helinä Perttu Kerava Markku Liimatainen Eero Lehti Säde Evilä Kirkkonummi Ulf Kjerin Raija Vahasalo Mäntsälä Anna Helin Veijo Peltola Nurmijärvi Petri Kalmi Outi Mäkelä Jussi Niinistö Pornainen Seppo Yrtti Janne-Pekka Nurmi Sipoo Christel Liljeström Kaj Lindqvsit Ari Oksanen Tuusula Tuija Reinikainen Sanna Kervinen Arto Lindberg Vihti Tiina Noro Kari Viherkanto jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen, poissa jäsen puheenjohtaja jäsen (saapui :n 6 aikana) varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, poissa jäsen, poissa varapuheenjohtaja, poissa jäsen, poissa jäsen, poissa Christel Liljeströmin varajäsen jäsen jäsen, poissa jäsen, poissa jäsen, poissa jäsen jäsen

3 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJA N:o 1/2013 Muut osallistujat ALLEKIRJOITUKSET Elina Laavi Paula Latvanen Jyrki Mattila Erkki Kukkonen Petri Härkönen Tarmo Aarnio Esko Kairesalo Kimmo Behm Markku Hyttinen Mikael Grannas Hannu Joensivu Sami Miettinen Arno Miettinen, 4 Juha Tirkkonen, 6 Johanna Viita, 11 Kaija Tuuri, 11 Harri Lipasti, 12 Henrik Helenius Puheenjohtaja vs. Yhteistyöjohtaja, esittelijä Kuntayhteistyön assistentti vs Kaupunginjohtaja, Hyvinkää Kaupunginjohtaja, Järvenpää Kaupunginjohtaja, Kerava Kunnanjohtaja, Kirkkonummi Kunnanjohtaja, Mäntsälä Kunnanjohtaja, Nurmijärvi Kunnanjohtaja, Pornainen, poissa Kunnanjohtaja, Sipoo, poissa Kunnanjohtaja, Tuusula, poissa Kunnanjohtaja, Vihti Selvityshenkilö, VM Toimialajohtaja, Kirkkonummi Yhdistymisselv. projektinjohtaja Lehtori, Diak Henkilöstöpäällikkö, Tuusula Liikennesuunnittelija, KUUMA-seutu Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Ulf Kjerin Paula Latvanen :t XX XX KUUMA-seutu Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Veijo Peltola Säde Evilä KUUMA-seutu Todistaa Paula Latvanen

4 KUUMA-johtokunta LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KUUMA-johtokunta / 1 Päätös Puheenjohtaja päättää: - todeta läsnäolijat - todeta, että kokous on laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen Esitys hyväksyttiin.

5 KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA KUUMA-johtokunta / 2 Päätös: KUUMA-johtokunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Kouhian ja Säde Evilän. Esitys hyväksyttiin.

6 KUUMA-johtokunta KUUMA-JOHTOKUNTA VUONNA 2014 KUUMA-johtokunta / 3 KUUMA-johtokunnassa jatkavat samat varsinaiset sekä lisäjäsenet kuin vuonna Lista, johon lisätty varajäsenet, on kokousaineiston liitteenä. Päätös: Merkitään tiedoksi Esitys hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että Mäntsälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna Helin toimii ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja Pornaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Yrtti toisena varapuheenjohtajana.

7 KUUMA-johtokunta AJANKOHTAISKATSAUS KUUMA-johtokunta / 4 Valtionosuusjärjestelmäuudistusta on esittelemässä selvitysmies Arno Miettinen. Kokousaineiston liitteenä kokouksessa esitetty diasarja. Päätös: Merkitään tiedoksi. Esitys hyväksyttiin.

8 KUUMA-johtokunta LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KUUMA-johtokunta / 5 Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksestä mennessä. Ministeriön nimeämä työryhmä luovutti lakiesitysluonnoksen loppuraporttinaan. Uudistuksella tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laajaa integraatiota sekä selkeää ja tehokasta hallintoa, terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä, yhdenvertaisten palvelujen turvaamista koko maassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistamista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Lailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli asukkaan kuntien pohjalle. Kullakin työssäkäyntialueella voisi olla vain yksi sosiaalija terveysalue. Metropolialueella poikettaisiin väestöpohjaperiaatteesta muodostamalla yksi yhteinen sote-alue, jota järjestämislakityöryhmä perustelee alueella vakiintuneella, kuntarajat ylittävällä sairaalayksiköiden työnjaolla ja käytöllä sekä kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistavalla. Keväällä 2013 toimineen koordinaatioryhmän mukaan metropolialueella lähtökohtana on yleissäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalueen muodostaminen siten, että vastuukuntana on vähintään noin asukkaan kunta. Pääsäännöstä poiketen sosiaali- ja terveys-alueiden sisällä voi olla myös perustason alueita, joilla on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin asukkaan kunnan pohjalle. Se voi lisäksi järjestää perustason palveluja muille samaan työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville kunnille. Myös perustason alueen hallinto toteutetaan vastuukuntamallilla.

9 KUUMA-johtokunta Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen sisällä muodostettaisiin korkeintaan kuusi perustason aluetta, joiden vastuukuntana voisivat olla Helsingin, Espoon, Vantaan, Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon kaupungit. Sosiaali- ja terveysalueen hallinto toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla siten, että alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat toiminnan hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Sosiaali- ja terveysalueen toiminta voi olla mahdollista järjestää myös kuntayhtymämallilla, jos alueen keskuskunnan asukasluku on alle puolet koko alueen asukasluvusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon laajempien alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi ja hoitamiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta, jotka ohjaavat ja sovittavat yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toimintaa ja niiden järjestämiä palveluja. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Rahoitus perustuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueeseen ja perustason alueeseen kuuluvien kuntien asukasmäärään pohjautuviin maksuihin. Maksuja painotetaan kuntien peruspalvelujen laskennassa käytettävillä valtionosuuden määräytymisperusteilla. Lakiesitysluonnoksen mukaiset alueet muodostettaisiin siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. KUUMA:n valmistelu KUUMA:n talous- ja toimintasuunnitelman mukaisesti sotejärjestämislain lausuntoa on valmisteltu liitosselvitysten toimesta. Lausuntoluonnos perustuu KU-selvityksen johtoryhmän linjaamiin periaatteisiin. Päätös: Johtokunta hyväksyy liitteen 2 mukaisen lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriölle lakiesityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Liitteen 2 mukaiseen lausunto hyväksytään seuraavalla muutoksella: lause "Ervalle suunniteltujen tehtävien tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön alaista toimintaa" korvataan lauseella: Ervalle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti, ei viitenä Erva-kuntana. Lisätietoja:

10 KUUMA-johtokunta LAUSUNTO SEUDUN ASUMISOIKEUSJÄRJESTELMÄN KESKITTÄMISESTÄ HELSINKIIN KUUMA-johtokunta / 6 Teija Ojankosken selvityksessä vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa esitettiin myös asumisoikeusasioiden viranomaistehtävien keskittämistä koko Helsingin seudulla Helsinkiin. Asumisoikeuslainsäädännön tultua yli 20 vuotta sitten voimaan Helsinki, Espoo ja Vantaa perustivat yhteisen markkinaalueen ja sen myötä yhteisen rekisterinumerojärjestelmän. Nykyään em. kunnissa Helsinki hoitaa myös Vantaan kaupungin asumisoikeudenhaltijoiden nimeämisen Espoon hoitaessa ko. tehtävän omana työnä. KUUMA-kunnissa jokainen kunta on perustanut oman rekisterinumerojärjestelmänsä ja nimeää itse myös asumisoikeudenhaltijat. Asumisoikeusasuntoja on kaikissa muissa KUUMA-kunnissa paitsi Pornaisisissa. KUUMA-asuntoryhmä on neuvotellut Helsingin kanssa yhteistyöstä syyskuusta 2013 lähtien. Helsingin kaupungilta on nyt lähetetty KUUMA-kuntiin seuraavan sisältöinen lausuntopyyntö: "Helsingin kaupunki ja KUUMA-kunnat ovat käyneet kuluvan vuoden aikana keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista asumisoikeusasioiden hoidossa pidetyn kokouksen jälkeen Helsinki päätti pyytää KUUMA-kunnilta lausunnot niiden suhtautumisesta yhteistyöprojektin jatkoon. Espoon kaupunki on hyväksynyt markkina-alueen laajentamishankkeen ja Vantaan kaupunki Pyydämme teiltä vastausta seuraaviin kysymyksiin: Suhtautumisenne seudullisen markkina-alueen luomiseen siten, että uudistuksen voimaantulohetkestä alkaen markkina-alueella on yksi järjestysnumerojärjestelmä. Ennen uudistuksen voimaantuloa kustakin kunnasta saadut järjestysnumerot ovat edelleen voimassa, jotta hakijan asumisoikeuslakiin perustuvia oikeuksia ei loukata. Jonojen yhteensovitus ja käytännön tulkinnat tehdään aikanaan Valtion asumisen ja rahoituksen kehittämiskeskuksen linjausten mukaisesti. Suhtautumisenne asumisoikeusasioiden viranomaispalvelujen ostamiseen Helsingiltä.

11 KUUMA-johtokunta Ennen toiminnan käynnistymistä tehdään kuntien välinen sopimus, jossa vahvistetaan yhteistyökäytännöt ja laskutusperiaatteet, joiden malli on liitetiedostossa. Pyydämme lausuntojanne mennessä. Markku Leijo Matti Pitkänen osastopäällikkö toimistopäällikkö" Käytännössä Helsingin esitys tarkoittaa sitä, että jollain aikavälillä nyt KUUMA-kunnista aiemmin haetut järjestysnumerot lakkaavat olemasta voimassa. Tällainen menettely ei ole asumisoikeuslain mukaista ja siirtää KUUMA-kunnista aiemmin järjestysnumeron hakeneet koko markkina-alueen hakujonon hännille. Näiden vanhojen järjestysnumeroiden tulee antaa olla voimassa vähintään sen ajan kuin hakija haluaa hakemuksensa olevan aktiivinen. Tätä asumisoikeuslakiin perustuvaa oikeutta ei tule loukata millään uusilla erityisjärjestelyillä, koska hakijoiden ei pidä kärsiä kuntayhteistyöstä ja/tai prosessin hallinnollisista muutoksista. Yhden aso-päätöksen (=asumisoikeudenhaltijan nimeäminen ja asumisoikeusmaksun vahvistaminen) laskennallinen hinta Helsingissä oli 10,76 euroa vuonna Kunkin vuoden päätöksen hinta määräytyy edellisen vuoden yhden päätöksen hinnan mukaisesti. Yksittäisen kunnan kustannukset saadaan kertomalla yksikköhinta kunnan asumisoikeuspäätösten määrällä. Kunta Asopäätökset 2013 /kpl Yht. euroa (10,76 eu- Hyvinkää ,84 Järvenpää ,04 Kerava ,20 Kirkkonummi ,96 Mäntsälä 7 75,32 Nurmijärvi ,80 Pornainen ei ole asoasuntoja 0 Sipoo ,68 Tuusula ,40 Vihti ,40 Yhteensä ,64

12 KUUMA-johtokunta LIITE 3A: Yhteenveto KUUMA-kuntien ja Helsingin kaupungin välisistä yhteistyömahdollisuuksista asumisoikeusasioissa LIITE 3B: Asumisoikeuspäätöksen hintalaskelma Helsingissä KUUMA-asuntoryhmä ehdottaa, että KUUMA-kunnat lausunnoissaan päättävät hyväksyä Helsingin esityksen yhteistyöstä asumisoikeusasioissa siten tarkennettuna, että KUUMA-kunnista aiemmin haettuja järjestysnumeroita voidaan käyttää ko. kunnan alueella yhteisen markkina-alueen tultua voimaan ja siinäkin tapauksessa että kuntarajat muuttuisivat. Kuntien päätökset tulee antaa mennessä Helsingin kaupungille. Kokouksessa on paikalla Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Jari Tirkkonen vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin. Päätös: Johtokunta päättää esittää KUUMA-seudun kunnan- ja kaupunginhallituksille päätettäväksi - että uudistuksen voimaantulohetkestä alkaen markkina-alueella on yksi asumisoikeusasuntojen järjestysnumerojärjestelmä kuitenkin siten, että nykyisillä rekisterinumeroiden haltijoilla säilyy oikeus saada aiemmin haetulla numerolla asumisoikeusasunto sen kunnan alueelta mistä numero on aikoinaan haettu siinäkin tapauksessa että kuntarajat myöhemmin muuttuisivat, ja että - asumisoikeusasioiden viranomaispalvelut ostetaan Helsingin kaupungilta liitteen B mukaisella laskentaperiaatteella. Asumisoikeuspäätöksen hinta sisältää myös järjestysnumerojärjestelmän ylläpidon Palautettiin yksimielisesti takaisin valmisteluun.

13 KUUMA-johtokunta KANNANOTTO LIIKENNEHANKKEISTA KEHYSRIIHEISSÄ KUUMA-johtokunta / 7 Eduskunta hyväksyi Valtionvarainvaliokunnan budjettimietinnön osana lausuman, jonka mukana valtion tulee päättää Länsimetron toisen osan valtion rahoituksen aikataulusta viimeistään hallituksen kehysriihessä. Kehysriihi pidetään Näin ollen kehysriihessä on osin esillä myös liikennehankkeiden rahoitus. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen yhteydessä seudun 14 kuntaa sopivat valtion kanssa toteutettavista liikennehankkeista ja toteuttamissuunnitelmassa niiden prioriteetista. Pasila-Riihimäki pääradan välityskyvyn parantaminen on yksi toteutettavista kärkihankkeista. Valtioneuvoston eduskunnalle vuonna 2012 antaman liikennepoliittisen selonteon mukaan pääradan välityskyvyn parantaminen sisältyy hallituskaudella aloitettaviin liikenneverkon kehittämishankkeisiin. Hankkeen rahoituksen aikataulusta ei kuitenkaan ole päätöksiä. Pääradan välityskyvyn parantaminen jakautuu kahteen toteutusvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan raide- ja laiturimuutoksia Tikkurilassa, vaihdemuutoksia Hyvinkäällä ja henkilöratapihan parannus Riihimäellä. Keravalle rakennetaan lisäraide Vuosaaren satamasta sekä Sköldvikistä (Kilpilahti) tulevalle tavaraliikenteelle. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan lisäraiteet Kyrölän ja Purolan välille ja toteutetaan lisäraiteisiin liittyviä laituri- ja asemajärjestelyjä Järvenpäässä, Saunakalliossa ja Purolassa. Toisessa vaiheessa rakennetaan tavaraliikenneraide Hyvinkään ja Riihimäen välille. Lisäksi toteutetaan lisäraiteet Kytömaalta Kyrölään ja Purolasta Jokelaan sekä rakennetaan Keravalle Lahden oikoradan suunnan tavaraliikenneraide. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 150 M ja toisen vaiheen noin 200 M. Pääradan välityskyvyn parantamiseen liittyvä alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi ovat valmistuneet vuonna Ensimmäistä toteutusvaihetta koskeva yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 2012 ja ratalain mukainen ratasuunnitelma ensimmäisestä toteutusvaiheesta valmistuu kesään 2014 mennessä. Ensimmäisten kohteiden osalta rakennustyöt olisi mahdollista aloittaa vuonna 2015.

14 KUUMA-johtokunta Pasilan ja Riihimäen välinen raideyhteys on junamäärältään Suomen vilkkain rataosuus. Radan kapasiteetti ei kuitenkaan pysty vastaamaan kasvavien liikennemäärien asettamiin vaatimuksiin, minkä seurauksena liikenteen täsmällisyys on heikentynyt ja häiriöherkkyys kasvanut. Seudullisten vaikutusten lisäksi hankkeella on myös huomattava valtakunnallinen merkitys, sillä rata palvelee lähiliikenteen ohella myös pitkämatkaista henkilö- ja tavaraliikennettä. Kannanottoa on valmisteltu yhteistyössä KUUMA-liikenneryhmän kanssa. KUUMA-seudun liikennesuunnittelija Henrik Helenius on kokouksessa vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin. Päätös: Johtokunta päättää antaa liitteen 4 mukaisen kannanoton. Esitys hyväksyttiin.

15 KUUMA-johtokunta VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS KUUMA-johtokunta / 8 Kuntalain 87 i :n mukaan liikelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta erillistilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatettava se kunnanhallituksen tai yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistellään kunnan tai kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja johtaja. Kuntalain 87 k :ssä säädetyn mukaisesti kunnallisen liikelaitoksen on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitokselle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muut keskeiset tiedot Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitoksen tilinpäätöksen lopullisesta hyväksymisestä ja vastuu-vapauden myöntämisestä päättää kuntalain 13 :n mukaan kunnan valtuusto kunnan tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut vuonna 2009 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä tilinpäätöksen liitetiedoista. Ohjetta on tarkennettu vuonna Niitä noudatetaan soveltuvin osin liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa. Tilinpäätökseen sisältyvien taloudellista tilannetta koskevien tietojen lisäksi tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen. Kirjanpitolautakunnan ohjeen mukaan toimintakertomuksessa on katsaus toiminnan ja talouden kehittymisestä, olennaisista tapahtumista, hallinnosta, henkilöstöstä, ympäristötekijöistä sekä arvio riskienhallinnasta ja selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä.

16 KUUMA-johtokunta KUUMA-seudun perustamissopimuksen mukaan edellisen tilikauden alijäämä/ylijäämä voidaan ottaa huomioon seuraavan tilikauden kuntien rahoitusosuuksissa edellisen tilikauden rahoitusosuuksien suhteessa. KUUMA-seudun tilinpäätös KUUMA-seudun vuoden 2013 tilikauden tulos oli 2 623,17 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelma Tilikauden tuloksen muodostuminen käy ilmi tuloslaskelmasta. Liikevaihtoon luetaan liikelaitoksen varsinaisen toiminnan myyntituotot vähennettynä alennukset, oikaisuerät ja verot. KUUMAseudun liikevaihto oli euroa ja kaikki toimintatuotot olivat yhteensä euroa. KUUMA-seudun liikevaihto sisältää kunnilta saadut toimintaa vastaavat tulot, jotka olivat yhteensä euroa. Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Ympäristöministeriöltä tulleen hanke-avustuksen euroa sekä Valtionvarainministeriöltä tulleen avustuksen liitosselvitykseen, euroa. Suuri osa palvelujen ostoistasisältää liikelaitoksen henkilötyön, eli yhteistyöjohtajan, assistentin ja ilmastoasiantuntijan ostopalvelukustannukset. Näin ollen henkilökulut koostuivat elokuussa aloittaneen liikennejärjestelmäasiantuntijan palkkahenkilöstökuluista. Tase Taseen tulee kuvata tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. Muut saamiset kunnalta käsittää välitilin liikelaitoksen ja kaupungin talouden erottamiseksi. Saaduilla ennakoilla tarkoitetaan varsinaiseen toimintaan kuuluvasta suoritemyynnistä ennen suoritteen luovuttamista saatua maksua. KUUMA-seudun tilinpäätöksessä kyseessä on vuoden 2013 puolella alkaneet hankkeet, joiden tulorahoitus on toteutunut hankkeen alkuvaiheessa. Ko. hankkeiden on määrä päättyä vuonna 2014, joten siksi ennakot on merkitty lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Ostovelat ovat tammikuussa 2014 toteutuneita, vuoden 2013 menoja. Rahoitus Talousarviossa on osoitettava miten määrärahojen rahoitustarve katetaan.

17 KUUMA-johtokunta Toiminnan rahavirta osoittaa, että KUUMA-seutu on pystynyt tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen. Kassan riittävyys oli keskimäärin 124 päivää, joka kuvaa monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa tilinpäätöspäivän kassavaroilla. Rahoitusomaisuuden riittävyyttä lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen oli tyydyttävä (1,02). Päätös: Johtokunta päättää - merkitä tiedoksi, että tilikauden tulos oli 2 623,17 euroa - hyväksyä ja allekirjoittaa KUUMA-seutu -liikelaitoksen tilinpäätöksen vuodelta 2013 liitteen 5 mukaisesti - antaa KUUMA-seutu -liikelaitoksen tilinpäätöksen vuodelta 2013 tilintarkastajien tarkastettavaksi. - esittää kaupunginhallitukselle KUUMA-seutu -liikelaitoksen tilinpäätöksen vuodelta 2013 yhdistettäväksi kaupungin tilinpäätökseen. - päättää, ettei tilikauden ylijäämää palauteta jäsenkunnille - esittää, että tilikauden ylijäämä, 2 623,17 euroa kirjataan tilikauden yli-/alijäämä -tilille - esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle liitteen 8A mukaisen arvion sisäisestä valvonnasta KUUMA-seutu -liikelaitoksessa - päättää, että saatuja ennakoita käytetään vuonna 2014 seuraavasti: euroa Seudullisen maankäytön hankkeeseen; euroa Maakunnan tietovarannot -hankkeeseen; 338 euroa Energiatehokkuus-hankkeeseen. - lähettää KUUMA-seutu -liikelaitoksen tilinpäätöksen KUUMAkuntiin tiedoksi. Esitys hyväksyttiin.

18 KUUMA-johtokunta VUOKRASOPIMUS TOIMITILOISTA KUUMA-johtokunta / 9 KUUMA-seudun toimisto on ollut alivuokralaisena Keravan TEtoimiston tiloissa. Keravan TE-toimiston yhdistyttyä ja muutettua Järvenpään TE-keskuksen yhteyteen, päättyy KUUMA-seudun toimitilojen alivuokralaissopimus Uudet toimitilat ovat Keravan kaupungin Sivistysvirastossa, Asematie 4. Vuokra on 11,25e/m2, 663 euroa kuukaudessa (ei alv:n piirissä) (Liite 6). Sopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Vuokrasopimuksen lisäksi sovitaan puhtauspalvelusopimus Keravan kaupungin kanssa. Päätös: Johtokunta päättää hyväksyä vuokrasopimuksen. Esitys hyväksyttiin. Päätös voidaan panna täytäntöön ennen sen lainvoimaisuuden saavuttamista.

19 KUUMA-johtokunta LAUSUNTO NUORISOVALTUUSTOEDUSTAJAN LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUDESTA JOHTOKUNNAN KOKOUKSISSA KUUMA-johtokunta / 10 Keravan nuorisovaltuusto on esittänyt Keravan kaupunginhallitukselle, että nuorisovaltuuston edustajalle myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kaikkiin Keravan kaupungin lautakuntiin. Keravan kaupunki on pyytänyt lausuntoa koskien nuorisovaltuuston jäsenen läsnäolo- ja puheoikeutta johtokunnan kokouksiin (Liite 7A). KUUMA-seudun liikelaitoksen perustamissopimuksen 6. kohdan mukaan johtokunnassa on vähintään kaksi jäsentä jokaisesta yhteistoimintasopimuksen allekirjoittaneesta KUUMA-kunnasta. Sopijakunnat esittävät johtokunnan jäseniksi asemavaltuutuksen perusteella kunnanvaltuuston puheenjohtajaa ja kunnanhallituksen puheenjohtajaa sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet asemavaltuutuksen perusteella. Keravan kaupungin hallintosäännön 10 :n mukaan "kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - kaupunginhallituksen jaostojen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla - valtuuston valiokunnissa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla sekä kaupunginjohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. KUUMA-seudun lausuntoluonnoksessa suhtaudutaan ehdotukseen positiivisesti. KUUMA:n toiminnan luonteeseen sopii hyvin osallistaa uusia sukupolvia keskusteluun seudun kilpailukyvystä ja edunvalvonnasta. KUUMA-seudun nuorisovaltuustot tai vastaavat valitsisivat yhteiset edustajansa ja voisivat esittää yhteensä kahta edustajaansa johtokunnan kokouksiin. KUUMA-seudun liikelaitos ei tule korvaamaan matkakuluja tai kokouspalkkioita nuorisoedustajille. (Liite 7B)

20 KUUMA-johtokunta Päätös: Johtokunta päättää antaa liitteen 6B mukaisen lausunnon Keravan kaupungille ja välittää sen tiedoksi myös muille KUUMAseudun kuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille. Esitys hyväksyttiin.

21 KUUMA-johtokunta YHTEISTYÖSOPIMUS DEMOKRATIA-HANKKEESTA KUUMA-johtokunta / 12 KUUMA-seutu liikelaitos on hakenut ja saanut joulukuussa 2013 Uudenmaan ELY-keskukselta rahoituspäätöksen Lähidemokratiaprojektille. Hankkeen tavoitteena on tehdä selvitys kuntien nyt tarjoamista vaikuttamismahdollisuuksista kuntalaisille kuntalaisten todellisista vaikuttamistarpeista ja -tavoista jo toteutuneissa kuntaliitoksissa käyttöönotetuista lähidemokratiaja päätöksentekomalleista, jotka voisivat olla sovellettavissa Keski-Uudellemaalle. Ensimmäiset tulokset valmistuvat Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksen ohjausryhmän seminaariin Lähidemokratia-projektin toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu ja sen lehtorit Kaija Tuuri (selvityshenkilö) ja Kirsi Sukula- Ruusunen opiskelijoineen. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektinjohtaja Johanna Viita toimii Lähidemokratiahankkeen projektipäällikkönä. Projektin ohjausryhmään on rahoittajan pyynnöstä ja edellyttämänä kutsuttu yksi edustaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen - Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen Demokratiaryhmästä - Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen poliittisesta ohjausryhmästä - Keski-Uudenmaan yhdistysverkostosta (edustaa 36 yhdistystä) - Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan nuorisoparlamenteista - Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan seurakunnista. Ohjausryhmään on kutsuttu myös edustajat EKKV-selvityksestä: lähidemokratia-asioista vastaavien henkilöiden edustus sekä poliittisen ohjausryhmän edustus. Lisäksi ohjausryhmässä on rahoittajan ja Diakoniaammattikorkeakoulun edustajat. Ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa keväällä 2014 ja mahdollisesti 1-2 kertaa syksyllä. Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi projektin toteutumista voidaan seurata Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksen Demokratiaryhmässä, johtoryhmässä ja ohjausryhmässä.

22 KUUMA-johtokunta Lähidemokratia-projektin työsuunnitelma (rahoitushakemus) on liitteenä 11. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa: Menot Henkilöstökulut yhteensä Matkakulut ja päivärahat yhteensä Puhelin- ja postikulut yhteensä 1100 Yleisötilaisuuksien ja ohjausryhmän kulut (ml. tarjoilut ja tilat) yhteensä 4130 Kopiointikulut, selvitysraportin taittaminen yhteensä 2000 Yhteensä: Tulot KUUMA-seutu ESR (Uudenmaan ELY-keskus) Yht Hankkeen toteuttamiseksi on laadittu yhteistyösopimus Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa (liite 8). Hanketta on esittelemässä kokouksessa projektipäällikkö Johanna Viita ja lehtori Kaija Tuuri. Päätös: Johtokunta päättää hyväksyä liitteen 8 mukaisen yhteistyösopimuksen Diakonia-ammattikorkeakoulun Oy:n kanssa. Esitys hyväksyttiin. Päätös voidaan panna täytäntöön ennen sen lainvoiman saavuttamista.

23 KUUMA-johtokunta YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTÄMISESTÄ KUUMA-johtokunta / 12 Komissio on kokouksessaan /3 päättänyt toteuttaa työterveyshuollon palvelujen kehittämishankkeen. Hankkeen valmisteluryhmä on kilpailuttanut selvitystyön, jonka toteuttajaksi on valikoitunut NHG Consulting Oy:n (Nordic Healthcare Group). Selvitys ja hankkeen loppuraportti ovat valmiit , jolloin tavoitteena on osallistuvien kuntien osalta päättää jatkotoimista ja mahdollisen yhteisen liiketoimintamallin jatkokehittämisestä. Hankkeen kustannukset katetaan osallistuvien kuntien kesken asukasmäärään perustuen. Tuusulan henkilöstöpäällikkö Harri Lipasti esittelee asiaa kokouksessa. Päätös: Johtokunta päättää - hyväksyä NHG Consulting Oy:n tarjouksen ja valtuuttaa vs. yhteistyöjohtajan allekirjoittamaan liitteen 9A mukaisen yhteistyösopimuksen. Esitys hyväksyttiin. Päätös voidaan panna täytäntöön ennen lainvoiman saavuttamista.

24 KUUMA-johtokunta VUODEN 2014 KOKOUKSET KUUMA-johtokunta / 13 Vuoden 2014 kokoukset: klo 18, Kirkkonummi klo 18, Kirkkonummi klo 18, Kirkkonummi Päätös: Merkitään tiedoksi Esitys hyväksyttiin. Merkittiin tiedoksi, että kokous alkaa klo

25 KUUMA-johtokunta MUUT ASIAT KUUMA-johtokunta / 14 -Maankäytön suunnitelman (MASU) ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän (HLJ) valmistelutyön luottamushenkilöseminaari Järvenpäässä Päätös: Merkitään tiedoksi Esitys hyväksyttiin.

26 KUUMA-johtokunta MUUTOKSENHAKUKIELLOT MUUTOKSENHAKUOHJEET Kieltojen perusteet Seuraavista pykälistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät 1-8, 10, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 9, HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite KUUMA-liikelaitoksen johtokunta Asemantie Kerava Pykälät Oikaisuvaatimusoikeus ja oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimusasiakirjat on toimitettava kaupunginhallitukselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä viraston aukioloajan päättymiseen mennessä. Liitetään pöytäkirjaan

27 KUUMA-johtokunta VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie Helsinki Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valituskirjelmä Pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai, jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava osoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Lisätietoja Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallintooikeudessa 90 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.