Suomalainen sementti
|
|
- Sinikka Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomalainen sementti
2 Sementti maailman yleisin sideaine Sisällysluettelo Historia ja merkitys... 5 Sementin historia... 5 Parainen ja Lappeenranta... 7 Raaka-ainetta riittää... 9 Sementin merkitys rakentamisessa Sementin valmistus Portlandklinkkerin valmistus Valmistus kuivamenetelmällä Klinkkerin koostumus Ympäristövaikutukset Sementtistandardit Standardi SFS-EN Sementtien päälajit Rakennussementtien merkitseminen Lujuusluokat Muut ominaisuudet Koostumusvaatimukset Rakennussementit Sementtien kelpoisuus ja CE-merkintä CE-merkintä Muut merkinnät Valmistajan laadunvalvonta Asiakasinfo Sementin ominaisuudet Sementin reaktiot veden kanssa Sitoutuminen Valesitoutuminen Lujuuden kehitys Lämmönkehitys Hienous Kiinto- ja irtotiheys Tilavuuden pysyvyys Sulfaatinkestävyys Väri Lämpötila Kuljetus ja käsittely Varastointi/Säilyvyys Kuljetus Käsittely Betonin ominaisuudet Lujuus Säilyvyys Pakkasenkestävyys Raudoituksen korroosio Kemiallinen kestävyys Lämpökäsittely Sulfaattirasitus Happorasitus Kemiallisen rasituksen estäminen S anasto
3 Sementin historia On vaikea sanoa, kuka sementin keksi ja kuka sitä käytti ensimmäisenä. Englantilainen Joseph Aspdin kuitenkin patentoi kehittämänsä portlandsementin Nimensä tämä sementti sai Portlandista, Englannin rannikolta, jossa esiintyy Aspdinin kehittämän sementin väristä kiveä. Jo ennen Kristuksen syntymää etruskit käyttivät jauhettua kalkkia laastin sideaineena. Myöhemmin roomalaiset alkoivat käyttää poltettua kalkkia ja kehittivät siitä roomalaissementin. Kansanvaellusten aikana roomalaissementti katosi käytöstä, kunnes se tuli uudelleen esiin 1700-luvun puolivälissä. Tämä käynnisti myös sementin kehitysprosessin, joka johti Aspdinin portlandsementtiin. minkä jälkeen menetelmä kehittyi nopeasti. Jo 1900-luvun alussa alkoi kiertouunien teollinen valmistus. Uusi valmistustekniikka mahdollisti sementin laadun parantumisen ja alensi ratkaisevasti kustannustasoa. Suomessa sementin valmistus aloitettiin Saviolla Tuotanto oli vain tonnia vuodessa, mutta valmistus jouduttiin lopettamaan vuonna 1894 huonon menekin takia. Englantilainen Isaac Johnson paransi 1843 Aspdinin menetelmää polttamalla raaka-aineseoksen sintrauslämpötilaan saakka. Vasta tästä voidaan katsoa nykyisen portlandsementin valmistuksen alkaneen. Ensimmäinen varsinainen portlandsementtiuuni sijaitsi Englannissa Kentissä. Nykyinen sementin tuotanto alkoi Paraisilla 1914 ja Lappeenrannassa Sementtiä valmistettiin myös Virkkalassa ja Kolarissa Vuonna 1885 sai englantilainen Frederick Ransome patentin raaka-aineseoksen polttamisesta kiertouunissa, 5
4 Parainen ja Lappeenranta Paraisten tehdas on valmistanut sementtiä kotimaan markkinoille vuodesta 1914 alkaen. Lappeenrannassa on valmistettu sementtiä vuodesta Sementin valmistuksen pääraaka-aine kalkkikivi saadaan tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta avolouhoksesta. Käytössä oleva uunilinja on otettu käyttöön Sementtijauhatuksessa on käytössä kolme jauhatuspiiriä. Paraisten tehtaalla voidaan tuottaa tonnia sementtiä vuodessa. Suurin osa tuotetusta sementistä toimitetaan irtosementtinä omalla laivalla rannikolla sijaitseville sementtiasemille tai säiliöautoilla suoraan asiakkaiden varastosiiloihin. Lappeenrannan sementtitehdas ja kalkkikivilouhos sijaitsevat teollisuusalueella Lappeenrannan kaupungin laidalla. Tehtaan sementtituotanto lisääntyi merkittävästi, kun uusi moderni tuotantoyksikkö otettiin käyttöön vuoden 2007 alkupuolella. Uusi tuotantoyksikkö sisältää esilämmitystornin, klinkkerin polttouunin ja klinkkerin jäähdyttäjän, jotka edustavat uusinta sementin tuotannon tekniikkaa. Uuden yksikön rinnalla toimii edelleen toinen vuonna 1967 valmistuneista tehdasyksiköistä. Sementtijauhatuksessa on käytössä kolme jauhatuspiiriä. Vajaa 10 prosenttia sementtituotannosta pakataan säkkeihin ja myydään rautakauppojen kautta pienrakentajille. Henkilöstövahvuus Paraisten tehtaalla on noin 110 henkilöä. Lisäksi Paraisilla valmistetaan ja välitetään lisäaineita ja rouheita betoniteollisuuden käyttöön. Suurin osa Lappeenrannan tuotannosta kuljetetaan säiliöautoilla irtosementtinä suoraan asiakkaille. Tuotantovalikoimaan kuuluu myös sulfaatinkestävä SR-sementti. Henkilöstövahvuus Lappeenrannan tehtaalla on noin 70 henkilöä. 7
5 Raaka-ainetta riittää Sementti on maailman yleisin sideaine. Sementin pääraaka-ainetta, kalkkikiveä, esiintyy kaikissa maanosissa ja melkein kaikissa maissa. Sementtiklinkkeri koostuu pääasiallisesti viidestä alkuaineesta: hapesta (O), piistä (Si), alumiinista (AI), raudasta (Fe) ja kalsiumista (Ca). Ne ovat myös maankuoren viisi yleisintä alkuainetta. Suomen valkoinen tai harmaa, kiteinen kalkkikivi on niin vanhaa, että siitä ei ole löydetty eläinjäänteitä. Sen iäksi on radiometristen määritysten avulla arvioitu noin miljoonaa vuotta. Se on kovempaa kuin esimerkiksi Keski- Euroopan maissa. Kalkkikiven kovuus vaihtelee 1,8 ja 3,0 välillä Mohsin kovuusasteikolla ja on Suomessa noin 3. Mitä kovempaa kalkkikivi on, sitä enemmän energiaa tarvitaan sen murskaamiseen. Kalkkikiveä ovat myös Kreikan ja Italian marmori, Tirolin dolomiitti, Tanskan ja Englannin liitukalliot sekä Etelämeren koralliriutat. Kaikkien näiden erilaisten kalkkikivien pääosana on kalsiitti- eli kalsiumkarbonaatti -niminen mineraali, CaCO 3. Sen lisäksi kalkkikivet voivat sisältää vaihtelevia määriä magnesiumkarbonaattia, MgCO 3. Suomen kalkkikiviesiintymät riittävät sadoiksi vuosiksi, vaikka sementin tuotanto nousisi huomattavasti tämän päivän tasosta. Eräiden mineraalien kovuudet Mohsin kovuusasteikolla (1-10) Mineraali Kovuus Mohsin naarmutuskovuus Talkki 1 kynsi naarmuttaa helposti Kivihiili 1-2 kynsi naarmuttaa Kipsi 1,5-2 kynsi naarmuttaa Kalsiitti 1,8-3 kupariraha naarmuttaa Dolomiitti 3,5-4 puukko naarmuttaa Fluoriitti 4 puukko naarmuttaa Apatiitti 5 puukko naarmuttaa Maasälpä 6 teräsviila naarmuttaa Kvartsi 7 naarmuttaa lasia Topaasi 8 naarmuttaa kvartsia Korundi 9 naarmuttaa topaasia Timantti 10 ei naarmuunnu 9
6 Sementin merkitys rakentamisessa Nykypäivän Miljoonaa tonnia per vuosi 3,500 3,000 2,500 2,000 1,500 1,000 rakennustekniikka perustuu pitkälti betoniteknologiaan. Betonirakennusten osuus Suomessa on noin 40 % koko rakennustuotannosta, laskettuna valmistuneiden rakennusten rakennustilavuuksista. Suomessa sekä elementtirakentamisen että valmisbe- tonin käyttö on maailman huipputasoa. Sementin tuotanto on kotimarkkinateollisuutta. Tuotanto perustuu noin 80 %:sesti kotimaisiin raaka-ainevaroihin. Sementin raaka-aineiden kotimaisuusaste on huomattavasti koko teollisuuden raaka-aineiden kotimaisuusastetta korkeampi. Semen3n kulutus maailmassa Cembureau Kotimaisella sementin tuotannolla turvataan asiakaskunnan joustava palvelu. Näin sementti on luotettavasti saa- tavissa ja sen laatu on tasainen. Lisäksi asiakasneuvonta on kansainvälisestikin katsottuna korkealla tasolla. Sementti on rakennuksissa varsin näkyvä tuote. Rakennuskustannuksissa se ei taas sitä ole. Sementin osuus talonrakennustoiminnan tuotantokustannuksista on vain noin 2 %. Global Cement Report 7th Edi>on: Tonnia kg/henkilö Semen*n kulutus Suomessa Cembureau- maiden semen4n kulutus henkilöä kohden Luxemburg Turkki Sveitsi Itävalta Italia Portugali Belgia Espanja Slovenia KroaGa Puola Tsekki Norja Suomi Romania IrlanG Bulgaria Ranska Saksa Alankomaat Unkari Ruotsi Viro LieMua Iso- britannia Latvia Kreikan ja Tanskan Gedot puumuvat,500, Vuosi
7 Sementin valmistus Sementin jauhatus Rakennussementit valmistetaan jauhamalla klinkkeriä, seosaineita ja kipsiä kuulamyllyllä hienoksi jauheeksi. Seosaineina käytetään kalkkikiveä ja granuloitua masuunikuonaa. Sementin sitomisajan säätämiseksi siihen lisätään kipsiä. Rakennussementtien ominaisuuksia säädetään klinkkerin koostumuksella, jauhatushienoudella ja seosaineiden suhteilla. Portlandklinkkerin valmistus Klinkkerin pääraaka-aine on kalkkikivi, jonka pääosana on kalsiumkarbonaatti, CaCO3. Kalkkikivilouhoksen sivukivistä ja muun teollisuuden sivutuotteista saadaan sementin valmistuksessa tarvittavia muita komponentteja: piioksidia (SiO2), rautaoksidia (Fe2O3) ja alumiinioksidia (AI2O3). Raaka-aineeksi louhittu kivi murskataan ja lajitellaan ja siirretään raakaainesiiloihin. Kiviainesten kemiallisten koostumusten perusteella määritetään raakaaineiden syöttösuhteet ja raaka-aineet syötetään raakajauhemyllyyn, jossa ne jauhetaan hienoksi. Valmis raakajauhe syötetään esilämmitysjärjestelmään, jossa jauhe kuumenee nopeasti savukaasujen ansiosta, joita se kohtaa pudotessaan alaspäin kiertouuniin. Kiertouunissa, jonka pituus on noin 100 metriä, tapahtuu sementtiklinkkerin poltto. Kalkki-, pii-, alumiini- ja rautayhdisteet reagoivat kalsiumyhdisteiksi ja sintraantuvat sementtiklinkkeriksi, kun materiaalin lämpötila nousee noin 1400 C:seen. Uunin loppupäässä sementtiklinkkeri jäähdytetään ilmajäähdyttimissä nopeasti noin 200 C:seen. Klinkkeri muistuttaa tässä vaiheessa karkeaa soraa. 13
8 Kaaviokuva sementin valmistamisesta kuivamenetelmällä. n Klinkkerin koostumus Suurin osa sementin ominaisuuksista riippuu klinkkerin koostumuksesta (sementin komponentit ja niiden ominaisuudet on esitetty alla olevassa taulukossa). Klinkkerin päämineraalit ovat aliitti (C 3 S), beliitti (C 2 S), aluminaatti (C 3 A) ja ferriitti (C 4 AF), joilla kullakin on erityispiirteensä. Säätelemällä näiden neljän mineraalin keskinäisiä suhteita voidaan vaikuttaa sementin ominaisuuksiin. Sementin komponentit ja niiden ominaisuudet Klinkkeri Trikalsiumsilikaatti (C 3 S) Nopea lujuudenkehitys, suuri loppulujuus, korkea 3 CaO. SiO 2 hydrataatiolämpö (500 kj/kg), sulfaatinkestävä Dikalsiumsilikaatti (C 2 S) Hidas lujuudenkehitys, suuri loppulujuus, alhainen 2 CaO. SiO 2 hydrataatiolämpö (250 kj/kg), sulfaatinkestävä Trikalsiumaluminaatti (C 3 A) Suuri reagointinopeus ja vedentarve, pieni loppulujuus 3 CaO. Al 2 O 3 ja erittäin korkea hydrataatiolämpö (1340 kj/kg), ei sulfaatinkestävä Tetrakalsiumaluminaatti- Hidas lujuudenkehitys, pieni loppulujuus, korkea ferriitti (C 4 AF) 4 CaO. Al 2 O 3.Fe 2 O 3 hydrataatiolämpö (420 kj/kg), sulfaatinkestävä Vapaa kalkki Reagoi nopeasti veden kanssa kalsiumhydroksidiksi, CaO v Ca(OH) 2. Korkea pitoisuus voi aiheuttaa nopeamman sitoutumisen ja tuotteen paisumisen Magnesiumoksidi Reagoi hitaasti veden kanssa magnesiumhydroksidiksi, MgO Mg(OH) 2. Korkea pitoisuus voi tällöin ajan mittaan aiheuttaa lopputuotteessa paisumista ja halkeamista Alkaliyhdisteitä Alkaliyhdisteet nopeuttavat hydrataatioreaktioita, nostavat hieman alkulujuustasoa ja laskevat vastaavasti loppulujuustasoa Lisätään jauhatuksessa Kipsi Kipsi hidastaa C 3 A:n reaktioita antaen sementille sopivan CaSO 4. 2 H 2 O sitoutumisajan Seosaineet: kalkkikivi, granuloitu Seosaineiden suhteilla ja sementin jauhatushienoudella masuunikuona säädellään sementin lujuustasoa ym. ominaisuuksia Rautasulfaatti Pelkistää vesiliukoisen kromaatin FeSO 4. 7H 2 O Käytetyt lyhenteet: CaO=C SiO 2 =S AI 2 O 3 =A Fe 2 O 3 =F 14 15
9 Klinkkerimineraalien muodostuminen Esilämmitys Kalsinointi Polttovyöhyke Jäähdytys C Raakajauhe Raakajauhe SiO 2 CaCO 3 CaO vap C 2 S C 3 S Klinkkerikomponentit Al 2 O 3 + Fe 2 O 3 1. Kalsiumkarbonaatti hajoaa kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi noin +900 C:ssa. 2. Lämpötilan noustessa kalsiumoksidi reagoi edelleen m uiden komponenttien kanssa m uodostaen ensin silikaatti- ja aluminaattiyhdisteitä. C 2 A+C 2 AF 3. Prosessin jatkuessa polttovyöhykkeessä faasireaktiot etenevät j a klinkkerimineraalit muodostuvat. 4. Jäähdytyksen aikana nämä mineraalit saavuttavat lopullisen muotonsa
10 Ympäristövaikutukset Portlandklinkkerin poltto vaatii korkean lämpötilan, jopa C, joten sen energian tarve on suuri. Lisäksi klinkkerin poltossa syntyy huomattava määrä hiilidioksidia. Suurin osa tästä hiilidioksidista on peräisin kalkkikiven hajoamisesta kemiallisessa reaktiossa, joka on välttämätön osa sementin valmistusprosessia. Vain noin 40 % hiilidioksidipäästöistä on peräisin lämmitykseen tarvittavasta kivihiilestä. Suomessa sementin valmistuksen ympäristövaikutuksia on jo pitkään voitu vähentää polttoprosessia kehittämällä. Uudenaikaiset sementtiuunit ovat vähentäneet sementin valmistuksen vaatimaa energiamäärää, sen aiheuttamaa hiilidioksidikuormitusta ja hiukkaspäästöjä entiseen verrattuna merkittävästi. Merkittävä askel sementtiteollisuudessa otettiin jo 1970-luvulla, jolloin sementin valmistuksessa siirryttiin märkämenetelmästä kuivamenetelmään. Lappeenrannan uusi uuni edustaa tässä suhteessakin aivan maailman huippua. Myös Paraisten tehtaan tekniikkaa on modernisoitu. Finnsementti ottaa ympäristövastuunsa vakavasti ja kaikissa toiminnoissa otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset. Materiaalit valitsemme mahdollisuuksien mukaan energiaa ja luonnonvaroja säästävistä vaihtoehdoista. Tuotantoprosesseja pyrimme kehittämään myös vanhojen uunien kohdalla siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa luonnolle. Vaihtoehtoisia polttoaineita, esimerkiksi autonrenkaista valmistettua kumisilppua ja lihaluujauhoa, olemme jo muutaman vuoden ajan käyttäneet sementtituotannon lisäpolttoaineena ja työ vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämiseksi jatkuu edelleen. Finnsementti käyttää sementissä seosaineita. Seosaineiden käytöllä voidaan vähentää klinkkerin määrää sementissä ja näin osaltaan pienentää sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja seosaineiden käytön edellytyksenä on kuitenkin aina se, ettei tuotteen laatu kärsi. 19
11 Sementtistandardit Sementtistandardi SFS-EN määrittelee tavallisten sementtien koostumus- ja laatuvaatimukset sekä vaatimustenmukaisuuden ehdot. Standardin mukaan sementti on hydraulinen sideaine, jolla tarkoitetaan hienoksi jauhettua epäorgaanista materiaalia, joka veden kanssa sekoitettaessa muodostaa pastan, joka sitoutuu ja kovettuu hydrataatioreaktioiden kautta ja joka kovettumisen jälkeen pitää lujuutensa ja pysyvyytensä jopa veden alla. Tavallisten sementtien valmistuksessa käytetään portlandklinkkeriä ja seosaineita. Standardi ryhmittelee sementit viiteen päälajiin niiden koostumuksen perusteella: CEM I Portlandsementti CEM II Portlandseossementti CEM III Masuunikuonasementti CEM IV Pozzolaanisementti CEM V Seossementti Päälajit jaetaan edelleen eri sementtilajeihin käytetyn seosaineen ja seosainemäärien perusteella. Standardi käsittää yhteensä 27 erilaista sementtilajia. Standardi tuntee sementin seosaineena masuunikuonan (S), kalkkikiven (L tai LL), silikan (D), pozzolaanit (P tai Q), lentotuhkan (V tai W) ja poltetun liuskeen (T). Portlandsementti CEM I sisältää portlandklinkkeriä ja enintään 5 % sivuosa-aineita laskettuna klinkkerin ja sivuosa-aineiden yhteisestä määrästä. Portlandseossementit CEM II, joiden tunnus on CEM II/A sisältävät portlandklinkkeriä ja pääsääntöisesti 6-20 % seosaineita laskettuna klinkkerin ja seosaineiden yhteisestä määrästä. Poikkeuksen tekee portlandsilikasementti CEM II/A-D, jossa silikan määrä on 6-10 %. Portlandseossementit CEM II, joiden tunnus on CEM II/B sisältävät portlandklinkkeriä ja % seosaineita laskettuna klinkkerin ja seosaineiden yhteisestä määrästä. 21
12 Joka standardilujuusluokalle on lisäksi otettu kaksi varhaislujuusluokkaa, joissa N tarkoittaa normaalia varhaislujuutta ja R korkeaa varhaislujuutta. Standardilujuudelle ja varhaislujuudelle asetetut vaatimukset ovat sivun 23 taulukossa 2. Muut ominaisuudet Tavallinen rakennussementti katsotaan alhaislämpösementiksi, jos sen hydrataatiolämpö ensimmäisten 7 vuorokauden aikana ei ylitä 270 J/g (testausstandardi EN 196-8). Muiden sementtilajien kohdalla samanlaista muistisääntöä ei voi antaa, koska seosainemääristä riippuvat merkinnät A, B ja C vaihtelevat sementtilajikohtai-sesti. Sementtien merkitseminen Uuden standardin mukaan rakennussementit tulee yksilöidä vähintään sementtilajin tunnuksella (sisältää seosainetunnuksen), lujuusluokkaa kuvaavalla luvulla ja varhaislujuutta kuvaavalla kirjaimella. Rakennussementti luokitellaan sementti-standardin (SFS-EN 197-1) mukaan sulfaatinkestäväksi, kun portlandsementin (CEM I) klinkkerin trikalsiumaluminaattipitoisuus (C3A) on korkeintaan joko 0%, 3% tai 5%, tai masuunikuonasementin (CEM III) kuonapitoisuus on vähintään 66% tai pozzolaanisementissä (CEM IV) on luonnon pozzolaaneja tai silikaattipitoista lentotuhkaa % ja klinkkerin trikalsiumaluminaattipitoisuus (C3A) on korkeintaan 9%. Lujuusluokat ja varhaislujuus Rakennussementit jaetaan kolmeen standardilujuusluokkaan, jossa standardilujuudella tarkoitetaan sementin puristuslujuutta 28 vuorokauden iässä. Lujuusluokat ovat 32,5, 42,5 ja 52,
13 Finnsementti Oy:n rakennussementit SEMENTIT Tyypillinen arvo Plussementti CEM II/B-M(S -LL) 42,5 N Lujuus 1d Lujuus 2d Lujuus 28d MPa MPa MPa Sitomisaika Hienous (Blaine) min m2/kg Yleissementti CEM II/A-M (S-LL) 42,5 N Lujuus 1d Lujuus 2d Lujuus 28d MPa MPa MPa Kaikki Sementit Tyypillinen arvo Vaatimus 0,1% 2 ppm Kloridit 0,08% Kromi (VI) 2 ppm* Kiintotiheys 3100 kg/m 3 Irtotiheys kg/m 3 Sitomisaika Hienous (Blaine) * kun säilyvyysaika on 3 kk min m2/kg Rapidsementti CEM II/A-LL 42,5 R Lujuus 1d Lujuus 2d Lujuus 28d MPa MPa MPa Sitomisaika Hienous (Blaine) min m2/kg Pikasementti CEM I 52,5 R Lujuus 1d Lujuus 2d Lujuus 28d MPa MPa MPa Sitomisaika Hienous (Blaine) min m2/kg SR-sementti CEM I 42,5 N Lujuus 1d Lujuus 2d Lujuus 28d MPa MPa MPa Sitomisaika Hienous (Blaine) min m2/kg Megasementti CEM I 42,5 R Lujuus 1d Lujuus 2d Lujuus 28d MPa MPa MPa Sitomisaika Hienous (Blaine) min m2/kg Valkosementti CEM I 52,5 R Lujuus 1d Lujuus 2d Lujuus 28d MPa MPa MPa Sitomisaika Hienous (Blaine) min m2/kg Standardin vaatimus (SFS-EN 197-1) 10,0 MPa 42,5 MPa ja 62, 5 MPa 60 min 20,0 MPa 42,5 MPa ja 62, 5 MPa 60 min 20,0 MPa 42,5 MPa ja 62, 5 MPa 60 min 30,0 MPa 52,5 MPa 45 min 10,0 MPa 42,5 MPa ja 62, 5 MPa 60 min 20,0 MPa 42,5 MPa ja 62, 5 MPa 60 min 30,0 MPa 52,5 MPa 45 min Kuvaus Plussementti on taloudellinen ja monikäyttöinen sementti. Parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat valmisbetonissa, mutta sille löytyy käyttökohteita myös erilaisissa betonituote- ja elementtisovelluksissa. Stabilointi on yksi erityiskäyttökohteista. Ympäristöystävällisempi sementtivaihtoehto. Yleissementti on edullinen sementti, joka soveltuu sekä valmisbetoniin että betonielementteihin. Saatavana vain irtosementtinä Rapidsementti soveltuu valmisbetoniin, erilaisten betonituotteiden valmistukseen sekä nopean lujuudenkehityksen ansiosta erityisesti elementtituotantoon sekä talvibetonointiin. Pikasementti soveltuu nopean lujuudenkehityksen ansiosta erittäin nopeaa muottikiertoa vaativaan elementti- ja betonituotantoon. Erityiskäyttökohteita ovat korkealujuus- ja jännebetonit. SR-sementti on sulfaatinkestävä sementti, joka soveltuu erityisesti kemiallisesti rasitettuihin kohteisiin. SR-sementti valmistetaan erikoisklinkkeristä, jonka C3A-pitoisuus on 3,0 %. Megasementti soveltuu valmisbetoniin, elementteihin ja erilaisten betonituotteiden valmistukseen. Saatavana vain irtosementtinä. Valkosementti soveltuu valkoisten ja värillisten elementti- ja betonituotteiden valmistukseen
14 26 27
15 Sementin ominaisuudet Sementeillä on lujuuden lisäksi useita ominaisuuksia, joilla on merkitystä betonituotteiden valmistuksessa. Tällaisia tekijöitä ovat: kemiallinen koostumus sekä seos- ja lisäaineet sementin reaktiot veden kanssa sitoutuminen lujuudenkehitys hienous/veden tarve kiinto- ja irtotiheys lämmönkehitys tilavuuden pysyvyys kemiallinen kestävyys väri lämpötila säilyvyys Sementin reaktiot veden kanssa Sementin tärkein ominaisuus on sen kyky reagoida veden kanssa liimaksi, josta muodostuu veteen liukenematon materiaali. Betonissa tätä kovettunutta sementtiliiman osuutta kutsutaan usein sementtikiveksi. Sementin reagoidessa veden kanssa reagoivat klinkkerimineraalien aluminaattiyhdisteet ensin. Jotta reaktio ei tapahdu heti veden lisäyksen jälkeen, on sementtiin lisätty kipsiä, mikä hidastaa aluminaatin reaktioita antaen massalle sopivan työstöajan. Aluminaattiyhdisteillä ei ole suurtakaan merkitystä lujuuteen, mutta ne ovat välttämättömiä sementin varhaisreaktioiden ja klinkkerin polton kannalta. C 3 S ja C 2 S sen sijaan vastaavat sementin lujuudesta. C 3 S reagoi nopeammin veden kanssa muodostaen kalsiumsilikaattihydraatteja. C 2 S vastaa myöhemmästä lujuuden kehityksestä. Sitoutuminen Kipsilisäyksellä varmistetaan sementille sopiva sitoutumisaika. Lujuusluokan 52,5 sementtien alkusitoutumisajan tulee olla vähintään 45 min, lujuusluokan 42,5 vähintään 60 min ja lujuusluokan 32,5 vähintään 75 min määritettynä standardin SFS-EN mukaisesti. Sementin sitoutumisaika riippuu myös lämpötilasta. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että reaktionopeus kaksinkertaistuu eli sitoutumisaika lyhenee puoleen, mikäli lämpötila kohoaa 10 C:tta. Sitoutumisvaiheessa olevaa betonia ei saa enää täryttää, sillä silloin jo muodostunut heikko sementtikivi rikkoutuu ja seurauksena voi olla huomattava lujuuden kato. Kovettuminen eli varsinaiset lujittumisreaktiot alkavat sitoutumisen päätyttyä eli 29
16 Sementtien sitomisaika Valko SR Pika Mega Rapid Yleis Plus Semen6en lujuudenkehitys SFS EN Pika Rapid Mega Yleis Plus SR Valko Puristuslujuus (MPa) d 2d 7d 28d 91d Ikä (d) 30 31
17 Sementtien vaaleus Valko SR Pika Mega Rapid Suomessa portlandsementti katsotaan sulfaatinkestäväksi, mikäli se on valmistettu klinkkeristä, jonka C3A-pitoisuus on korkeintaan 0%, 3% tai 5%. (Ks lisäksi s. 22). Mitä pienempi pitoisuus, sitä kestävämpi tuote. Yleis Plus
18 35
19 koinen kromaatti aiheuttaa yliherkille ihmisille allergiaoireita. Vuonna 2005 voimaan tulleen asetuksen (514/2004) mukaan sementin kromaattipitoisuus (Kromi VI) ei saa ylittää 2 ppm. Rajan ylittävää sementtiä ei saa myydä eikä käyttää. Haitalliset vesiliukoiset kromivi-yhdisteet passivoidaan sementin jauhatuksen yhteydessä rautasulfaatilla, joka pelkistää vesiliukoisen kromaatin veteenliukenemattomaksi yhdisteeksi. Siten tehtaalta lähtevän sementin kromaattipitoisuus on alle 2 ppm. Rautasulfaatin pelkistyskyky säilyy säkkisementissä vähintään 6 kuukauden ajan pakkauspäivämäärästä, kun säkit varastoidaan kuivassa ja tasalämpöisessä tilassa
20 Puristuslujuus 28 d (MPa) Vesisemen5suhteen vaikutus betonin lujuuteen Plus Yleis Rapid Pika Mega SR Valko ,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Vesisemen5suhde 39
21 Säilyvyys Betonin ja betonirakenteiden kyky vastustaa ympäristörasituksia on normaalisti erittäin hyvä eli niiden säilyvyys on hyvä. On kuitenkin kolme rasitusta, jotka pitää ottaa huomioon: pakkasrasitus Betonissa olevan veden jäätyessä sen tilavuus kasvaa 9 %, mikä saattaa aiheuttaa sisäistä halkeilua. korroosio Raudoitukset ruostuvat, jolloin raudoituksen poikkipinta-ala pienenee ja paisuvat korroosiotuotteet aiheuttavat usein ympäröivän betonikerroksen halkeamista ja rapautumista. kemiallinen rasitus Erilaiset kemikaalit tunkeutuvat betoniin aiheuttaen rapautumista liuottamalla sementtikiveä tai betoniin tunkeutuvat aineet aiheuttavat sellaisia tilavuudenmuutoksia, että materiaali rapautuu. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä tiiviimpää betoni on, sitä parempi on sen säilyvyys. Hyvän tiiviyden saavuttamiseksi tarvitaan: alhainen vesisementtisuhde riittävä sementtimäärä hyvä tiivistystyö hyvä jälkihoito rakenteen suunnittelu siten, että halkeilu estetään Pakkasenkestävyys Kostean betonin jäätyessä laajenee kapillaarihuokosissa oleva vesi noin 9 %. Tällöin syntyy hydraulinen paine, jonka vaikutuksesta jäätyvä vesi tunkeutuu ilmatäytteisiin suojahuokosiin. Jotta betoni ei vaurioidu jäätyessään, tulee suojahuokosia olla riittävän paljon ottamaan vastaan laajenevan vesimäärän paine. Suojahuokoset aikaan saadaan huokostavaa lisäainetta käyttämällä. Normaalisti tarvittava ilmamäärä on 3,5-7 %, mutta siihen vaikuttavat useat tekijät, kuten esimerkiksi: käytettävä huokostin sementtiliimamäärä betonin lujuus betonin notkeus massan lämpötila massan kuljetus ja tiivistys seosaineet jälkihoito pakkasrasituksen ankaruus Eri vaihtoehdot betonin huokosveden jäätyessä Betonin korkea lujuus ei aina takaa hyvää säilyvyyttä. Riittävästi ilmahuokosia Ilmakupla Ilmakupla Jäätä Liian vähän ilmahuokosia Etäisyys ilmakuplaan liian suuri. Jäätä Molemmissa kuvissa betonin ilmapitoisuus on sama. Mitä pienempiä ilmakuplat ovat, sitä lyhyemmäksi tulee niiden etäisyys. Ei lainkaan ilmahuokosia Jäätä 40 41
22 Raudoituksen korroosio Sementin reagoidessa veden kanssa syntyy mm. kalsiumhydroksidia ja betonin huokosveden ph nousee yli 13. Tämä emäksinen ympäristö antaa raudalle ja teräkselle erittäin hyvän korroosiosuojan ruostumista vastaan. Kupari säilyy myös hyvin. Alumiinimetalli ei kestä suoraa kosketusta tuoreen tai kostean betonin kanssa. Samoin lyijyn ja sinkin kestävyys on heikko. Mikäli näitä metalleja sijoitetaan betoniin, ne olisi ensin suojattava suoralta kosketukselta. Terästen korroosion eteneminen betonissa Korroosioaste CO 2 Cl - Alkuvaihe Teräkset saavutetaan Rakenteen elinikä Max. sallittu korroosio Etenemisvaihe Aika Betonin sisällä olevat teräkset on erittäin hyvin suojattu korroosiolta betonin korkean ph:n johdosta. Korroosiota voi kuitenkin tapahtua silloin, kun betoni on karbonatisoitunut raudoitukseen asti tai kun klorideja on tunkeutunut aina teräkseen saakka. Teräskorroosio riippuu voimak- kaasti betonin tiiviydestä ja suojakerroksen paksuudesta. Kemiallinen kestävyys Betonirakenteen kyky vastustaa kemiallista rasitusta riippuu lähinnä: betonin tiiviydestä, jolla oleellisesti voidaan hidastaa rasituksen etenemistä betonin kemiallisesta koostumuksesta ts. sementin ja runkoaineen koostumuksesta betonin lämpökäsittelyn oikeasta suorituksesta. Eräässä sulfaatinkestävyyskokeessa betonipalkkeja pidettiin 10 %:n natriumsulfaattiliuoksessa. Kuvanottohetkellä palkkeja oli pidetty liuoksessa kaksi vuotta. Yleisportlandsementistä tehdyt palkit hajosivat täysin, kun sen sijaan sulfaatinkestävästä sementistä tehdyt palkit säilyivät vahingoittumattomina. Betonin tiiviydellä on usein paljon suurempi merkitys betonin kemialliseen kestävyyteen kuin sementin koostumuksella. Aggressiivisissa olosuhteissa kestävältä betonilta edellytetään aina alhaista vesisementtisuhdetta, hyvää tiivistystyötä ja erittäin huolellista jälkihoitoa. Lämpökäsittely Betonin liian korkean lämpökäsittelylämpötilan seurauksena saattaa betoniin muodostua hydrataatiotuotteita, jotka eivät ole pysyviä. Tällaisia ovat monosulfaatit, jotka myöhemmin muodostavat ettringiittiä, jolloin tilavuuskasvu on erittäin voimakas. Syntyvä vaurio näyttää samanlaiselta kuin pakkasvaurio. Vaurioita ei synny, mikäli betonin lämpötilaa ei nosteta yli 60 C:n. Sulfaattirasitus Vakavin kemiallisen rasituksen aiheuttaja betonille Suomessa lienee sulfaattiioni. Pohjavesien keskimääräinen sulfaattipitoisuus SO 4 2- (mg/l) Sulfaatit reagoivat kalkin ja aluminaattien kanssa ja muodostavat tällä tavoin uusia, tilavuudeltaan suurempia tuotteita aiheuttaen betoniin sisäisiä jännityksiä. Reaktiotuotteiden tilavuuskasvu on noin 330 %. Sen takia sulfaatinkestävältä sementiltä vaaditaan alhainen trikalsiumaluminaatti (C 3 A) -pitoisuus. Sulfaattipitoista maata tavataan kaikkialla missä ollaan tekemisissä vanhan merenpohjan ja kiisupitoisen maan kanssa. Happorasitus Epäorgaaniset hapot, kuten suola- ja rikkihappo vahvoina liuoksina (alhainen ph), liuottavat kaikki sementtikiven komponentit. Betonia vaurioittavista orgaanisista hapoista voidaan mainita maitohappo. Tätä esiintyy meijerien ja viherrehuvalmistuksen jätevesissä. Happohyökkäys voidaan parhaiten torjua käyttämällä niin tiivistä betonia, ettei happo pääse tunkeutumaan betonin sisään vaan rasittaa ainoastaan betonin pintaa. Sivun 45 taulukossa selvitetään eriasteisia kemiallisia rasituksia sekä niiden vaatimia toimenpiteitä betonin valmistuksessa. Vaikeimmissa olosuhteissa on välttämätöntä suojata betoni jonkin tyyppisellä tiheällä päällysteellä. Kuva: Betoninormit 2004, by50 s
23 44 45
24 Sanasto KÄYTETYT LYHENTEET CaO = C, SiO 2 = S, AI 2 O 3 = A, Fe 2 O 3 = F A ALIITTI Trikalsiumsilikaatti, 3CaO. SiO 2, (C 3 S), yksi portlandklinkkerin pääkomponenteista B BELIITTI Dikalsiumsilikaatti, 2CaO. SiO 2, (C 2 S), yksi portlandklinkkerin pääkomponenteista. BETONI Betonimassasta syntyvä kivikova materiaali, jossa rakennussementtiä on käytetty liittämään kiviainesrakeet toisiinsa. BETONIMASSA Sementin, kiviaineksen, veden ja mahdollisten lisäaineiden seos ennen kovettumistaan. D DOLOMIITTI Sekä mineraali CaMg (CO 3 ) 2 että sen muodostama kivilaji. Esiintyy usein kalsiitin (kalkkikiven) kanssa. E ETTRINGIITTI Neulamaisia kalsiumsulfoaluminaattikiteitä (3CaO. AI 2 O. 3 3 CaSO. 4 32H 2 O), jotka muodostuvat sementtipastan C 3 A:sta ja kipsistä. Muodostuvat myös ympäristön sulfaatin vaikutuksesta. Aiheuttaa tilavuuden kasvua. On myös kutsuttu sementtibasilliksi. G GEELIHUOKONEN Sementtigeeliin muodostuneet huokoset, joiden suuruusluokka on mm = 1Å - 100Å. H HAPPORASITUS Hapot liuottavat lähinnä sementtikiven kalsiumhydroksidin. Korkeina pitoisuuksina myös muut komponentit. HIENOUS Sementin hienous voidaan arvioida sen ominaispinta-alan mukaan. Tämä on sementtipartikkelien pinta-ala yksikössä m 2 /kg. Määritetään yleensä Blainen menetelmän mukaan. HUOKOSTUS Huokostettu betoni on betoni, johon sekoitusvaiheessa on lisätty huokostava lisäaine. Tämän avulla saadaan pyöreitä, halkaisijaltaan 0,01-1 mm, tasaisesti jakautuneita ilmakuplia betoniin. Näin saadaan mm. parempi pakkasenkestävyys, työstettävyys ja tiiviys. HYDRATAATIO Sementin ja veden välinen reaktio, jolloin muodostuu sementtikivi, joka sitoo runkoaineen rakeet toisiinsa. HYDRATAATIOLÄMPÖ Sementin hydrataatiossa kehittyvä lämpö. HYDRAULINEN OMINAISUUS Aineen kyky reagoida veden kanssa siten, että kiinteätä vedenkestävää reaktiotuotetta muodostuu sekä vedessä että ilmassa. I IRTOTIHEYS Materiaalin (esim. sementin) massan ja irtotilavuuden (tilavuus tyhjätila mukaan luettuna) suhde yksikössä kg/m 3. K KALKKIKIVI Kivilaji, jonka pääkomponentti on kalsiumkarbonaatti CaCO 3. KALSIITTI Kalsiumkarbonaatti CaCO 3, mineraali. Kalkkikiven pääkomponentti. KALSINOINTI Kalsiitin hajoaminen kalkiksi CaO (poltettu kalkki) ja hiilidioksidiksi CO 2. KALSIUMHYDROKSIDI Ca(OH) 2. C 3 S:n ja C 2 S:n eräs hydrataatiotuote. KALSIUMSILIKAATTIHYDRAATTI CSH Hydrataatiotuote, joka syntyy sementin reagoidessa veden kanssa. KAPILLAARIHUOKONEN Sementtikiveen muodostuneet mikroskooppiset kanavat halkaisijaltaan mm = 0,01-1 μm, jotka voivat sisältää vettä. KARBONATISOITUMINEN Ca(OH) 2 reagoi ilman hiilidioksidin CO 2 :n kanssa kalsiumkarbonaatiksi CaCO 3, jolloin sementtikiven korkea ph laskee. Ca(OH) 2 + CO 2 > CaCO 3 + H 2 O. KIINTOTIHEYS Materiaalin (esim. sementin) massan ja kiintotilavuuden (tilavuus ilman tyhjätilaa) suhde yksikössä kg/m 3. KIPSI Kalsiumsulfaatti, joka sisältää kidevettä,. CaSO 4 2H 2 O. Käytetään sementin sitoutumisen säätämiseen. KLINKKERIMINERAALIT Klinkkeri koostuu neljästä päämineraalista C 3 S, C 2 S, C 3 A ja C 4 AF. L LISÄAINE (SEMENTIN) Rakennussementtiin yleensä jauhatuksen yhteydessä pienissä määrin lisätty aine, jonka tarkoituksena on parantaa sementin jauhatusominaisuuksia. LISÄAINE (BETONIN) Betoniin sekoituksen yhteydessä pienissä määrin lisätty aine, jonka avulla voidaan vaikuttaa betonimassan tai kovettuneen betonin ominaisuuksiin. Esim. notkistin tai huokostin. M MASUUNIKUONA Raudan valmistuksen alkuvaiheessa masuunissa muodostuneesta emäksisestä silikaattisulatteesta nopeasti jäähdyttämällä saatu tuote, jolla on piilevät hydrauliset ominaisuudet ja jota voidaan käyttää rakennussementin seosaineena. P PAKKASENKESTÄVYYS Kovettuneen betonin kyky kestää toistuvan jäätymisen ja sulamisen aiheuttamat rasitukset. PIILEVÄ HYDRAULINEN OMINAISUUS Aineen kyky muuttua hydrauliseksi heräteaineiden esimerkiksi portlandsementin vaikutuksesta. POZZOLAANI Aine, joka muodostaa esimerkiksi portlandsementin hydrataatiossa vapautuvan Ca(OH) 2 :n kanssa sementtikiven kaltaisia pysyviä reaktiotuotteita. S SEMENTTI Rakennussementti, hienojakoinen, portlandklinkkerin sekä seosaineiden hydrauliseen aktiivisuuteen perustuva sideaine, joka veden kanssa sementtikiveksi muuttuneena liittää yhteen betonin aineosat. SEMENTTIKIVI Sementtiliimasta kovettumalla syntyvä mineraalinen aine, joka yhdessä runkoaineen kanssa muodostaa betonin. SEMENTTILIIMA Sementin ja veden seos ennen kovettumista. SEOSAINE Rakennussementin osaksi soveltuva aine, kuten masuunikuona, pozzolaani, kalkkikivi tai muu mineraalinen epäorgaaninen aine, joka lisätään sementtiin jauhatuksen yhteydessä. SINTRAANTUMINEN Tietyssä lämpötilassa materiaali kiteytyy uudelleen, jolloin partikkelit sitoutuvat toisiinsa. Sementtiklinkkerin sintraantumislämpötila on C. SITOUTUMISAIKA Aika veden lisäyksestä siihen hetkeen, jolloin standardipasta saavuttaa tietyn jäykkyyden (standardin SFS-EN mukaan määriteltynä). jatkuu
25 SUOJAHUOKONEN Huokostavan lisäaineen avulla betoniin muodostuneet huokoset (0, mm), jotka pysyvät ilmatäytteisinä ja parantavat betonin pakkasenkestävyyttä. T TIIVISTYSHUOKONEN Sementtikiveen epätäydellisen tiivistyksen seurauksena jäänyt ilmakupla
26 51
27 Finnsementti Oy, Parainen, puh , fax
Määritelmä. Betonin osa aineet Sementti Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1
maailman yleisin sideaine? Sementin pääraaka ainetta, kalkkikiveä, esiintyy kaikissa maanosissa ja melkein kaikissa maissa. klinkkeri koostuu pääasiallisesti viidestä alkuaineesta: hapesta (O), piistä
LisätiedotKalkkikivestä sementiksi
Rakennussementit Kalkkikivestä sementiksi Sini Ruokonen Finnsementti Oy Betonilaborantti ja myllärikurssi 9.1.2018 21.12.2017 1 Agenda Sementtien valmistus Sementtien luokitus Sementtien käyttö 21.12.2017
LisätiedotRakennussementit. Betonilaborantti ja -myllärikurssi Otaniemi, Espoo. Sini Ruokonen. Finnsementti OY
Rakennussementit Betonilaborantti ja -myllärikurssi 16.1.2019 Otaniemi, Espoo Sini Ruokonen Finnsementti OY SISÄLTÖ Sementin valmistus Sementtityypit Sementit ja seosaineet eri käyttökohteisiin Sementit
LisätiedotSideaineet eri käyttökohteisiin
Sideaineet eri käyttökohteisiin VALETAAN YHDESSÄ ONNISTUEN! Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Sini Ruokonen Finnsementti OY Monenlaisia sideaineita Sementit CEM I 52,5 R CEM II B-M (S-LL) 42,5
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Sementin reaktiot veden kanssa ensin aluminaattiyhdisteet (kipsi) lujuudenkehitys: C 3 S ja C 2 S reaktiotuotteena luja ja kestävä sementtikivi Suomessa käytettävät betonin seosaineet
LisätiedotHarjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa
Harjoitus 5 Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa Mineraaliset seosaineet Lentotuhka Filleri Seosaine Masuunikuonajauhe Sideaine Erityisesti massiiviset ja sulfaatinkestävät
LisätiedotFiksumpi sementti, vähemmän päästöjä
Fiksumpi sementti, vähemmän päästöjä 2 Plussementti on syntynyt vuosien kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen tuloksena Sementti on korkean teknologian tuote. Sen tulee täyttää tiukat laatuvaatimukset,
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Suhteituksella tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, runkoaine, vesi, (lisäaineet, seosaineet)) yhdistämistä niin, että sekä tuore betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat
LisätiedotRakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali.
Johanna Tikkanen, TkT Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali. Syyt materiaalin laajaan käyttöön ovat mm.: Raaka-aineita
LisätiedotMitä betoni on? Perustietoa betonista Risto Mannonen. Suomen Betoniyhdistys ry. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1 (95) Risto Mannonen
Mitä betoni on? Perustietoa betonista 2016 Suomen Betoniyhdistys ry 1 (95) Betoni Määritelmä Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama
LisätiedotBetoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys
Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys Betoninormit BY65 Oleellisia muutoksia verrattuna vanhaan normiin
LisätiedotKorkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6
Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia Harjoitus 6 Korkealujuusbetonin lujuus on K70 K100 (By50). Ultralujan betonin (RPC eli Reactive Powder Concrete) pölymäiseksi jauhettu kiviaines
LisätiedotBetoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Betoni materiaalina Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betoni materiaalina PERUSLÄHTÖKOHTA sementtiä soraa vettä LAAJEMMIN AJATELTUNA sideainetta runkoainesta vettä ilmaa Lisäksi seosaineita
LisätiedotHydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus
Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus Tehtävä 1 Betonirakenteesta irrotettiin näyte, joka kuivattiin 105 C lämpötilassa.
LisätiedotBetonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Kim Johansson
Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki 6.2.2018 Kim Johansson Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Suomen Betoniyhdistys ry Betoninormit by50 uudistuivat edellisen kerran alkuvuonna 2012 Ympäristöministeriö
LisätiedotSementin vaikutus lujuushajontaan
Heikki Taipalus Sementin vaikutus lujuushajontaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka Insinöörityö Päivämäärä 28.11.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotTEEMU KETTUNEN BETONIN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAAMINEN KEMIKAA- LEILTA TEOLLISUUSRAKENTAMISESSA
TEEMU KETTUNEN BETONIN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAAMINEN KEMIKAA- LEILTA TEOLLISUUSRAKENTAMISESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Matti Pentti Tarkastaja ja aihe hyväksytty 3. tammikuuta 2018 Talouden
LisätiedotBetonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Betonin valinta Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin valintaperusteet Valukohteessa pitää valita rakenteeseen ja olosuhteisiin sopiva betoni sekä luoda betonille sellaiset olosuhteet,
LisätiedotSeosaineet Lisäaineet Vesi Muut aineet
Seosaineet Lisäaineet Vesi Muut aineet 28.0.2014 Seosaineet hienojakoinen materiaali, jota käytetään parantamaan tai saamaan aikaan betonin tiettyjä ominaisuuksia Standardissa SFS-EN 206-1 käsitellään
LisätiedotBETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely
BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely 20.9.2016 Suhteitus Tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, kiviaines, vesi) yhdistämistä niin, että sekä betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat
LisätiedotIlma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy En kyllä tajua, mistä betoniin tulee ylimääräistä ilmaa. Betonissa
LisätiedotHiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa
Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa Bio-CO 2 hankkeen päätösseminaari Sampo Mäkikouri 30.8.2018 Esityksen sisältö Johdanto. Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa. Termodynaaminen
LisätiedotKALKKIKIVISEOSSEMENTEISTÄ VALMISTETTUJEN BETONIEN KARBONATISOITUMISEN TUTKIMINEN
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma / korjausrakentaminen ja rakennustuotanto Miia Havukainen KALKKIKIVISEOSSEMENTEISTÄ VALMISTETTUJEN BETONIEN KARBONATISOITUMISEN TUTKIMINEN
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Betonilaborantti ja -myllärikurssi Jarkko Klami, Asiantuntija (FM) VTT Expert Services Oy Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan
LisätiedotMuovikomposiittien kierrätys
Muovikomposiittien kierrätys Kuva: Exel Oyj Kannen kuva: Ekin Muovi Oy Kuva: Exel Oyj Muovikomposiitit tarjoavat ylivoimaisia ominaisuuksia niin lujuuden, keveyden kuin pitkän käyttöiän suhteen. Muovikomposiitit
LisätiedotBetonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson
Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki 6.2.2018 Kim Johansson Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Suomen Betoniyhdistys ry Pakkasenkestävyyden laadunvalvonta ja vaatimustenmukaisuuden
LisätiedotBetonitutkimusseminaari 2016 Sementtiä korvaavat aineet; mahdollisuudet ja rajoitteet. TkT Anna Kronlöf, VTT Expert services Oy
Betonitutkimusseminaari 2016 Sementtiä korvaavat aineet; mahdollisuudet ja rajoitteet TkT Anna Kronlöf, VTT Expert services Oy Sementin CO 2 -päästöt Kalkkikivi CaCO 3 H20 Kivi Sementti Portland sementin
LisätiedotSyyt lisäaineiden käyttöön voivat olla
Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla taloudellisia, eli lisäainetekniikalla pienennetään raaka-ainekustannuksia. Tyypillinen sovellus on esimerkiksi, kun notkistinta käytetään sementin vähentämiseen
LisätiedotHarjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys
Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotKun teet betonia tee se oikein
Kun teet betonia...... tee se oikein Kun teet betonia, tee se oikein Betoni on maailman yleisimmin käytetty rakennusaine. Betonin hyviin ominaisuuksiin kuuluvat lujuus, kestävyys ja pitkäikäisyys. Betonirakenteet
Lisätiedot2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.
2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet. Betonirakentamisen lähtökohdat : + Halpa, helposti valmistettava materiaali. + Erittäin hyvä puristuslujuus, säädettävissä. + Massiivisena hyvä ääntäeristävä materiaali.
LisätiedotNopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin
Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin Tapio Vehmas 23.1.2019 VTT beyond the obvious 1 Johdanto Lähtökohta Nopeasti lujittuvaa betonimassaa tarvitaan siltojen korjausvaluissa joissa liikenteen
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotSulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa
Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa 15.6.2007 Tiehallinto KESKUSHALLINTO Asiantuntijapalvelut 2 Sulfaatinkestävän sementin valinta sillanrakennuskohteissa 3 SISÄLTÖ
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Your industry, our focus BETONILABORANTTI JA - MYLLÄRIKURSSI JARKKO KLAMI Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan selvittää ja millainen
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).
Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus perustuu
LisätiedotBETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op
BETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op MODUULI 1: 1. JAKSO 08.10.2019 (1 pv) 2. JAKSO 05.11.2019 (1 pv) MODUULI
LisätiedotBetoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu
Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu 21.3.2017 Jussi Mattila Toimitusjohtaja Betoniteollisuus ry Betonia valmistetaan paljon Betonia valmistetaan maailmassa yli 10.000 Mm 3 /v Kheopsin
LisätiedotHiilipihi valmistus- ja betoniteknologia
Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia Betoniteollisuuden Kesäseminaari Jouni Punkki 23.8.2019 Sisältöä Elinkaariajattelun perusperiaatteet Muutokset rakennusten ympäristökuormituksissa Betonin CO 2
LisätiedotPOHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS
POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen
LisätiedotBetonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson
Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki 10.1.2018 Risto Mannonen/Kim Johansson Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Suomen Betoniyhdistys ry Maabetoni Jyräbetoni Ontelolaattamassa Käytetään yleisimmin
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotVarmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni
Varmennustodistuksen arviointiperusteet Valmisbetoni Varmennustodistuksen arviointiperusteet Valmisbetoni 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 5 1.1 Ohjeiden soveltamisala... 5 1.2 Sovellettavat vaatimusasiakirjat...
LisätiedotBetonin osa aineet Seosaineet ja lisäaineet. Sirpa Laakso 1. Seosaineet. Mineraalisia seosaineita. Seosaineet Lisäaineet Vesi Muut aineet
Seosaineet Lisäaineet Vesi Muut aineet Seosaineet hienojakoinen materiaali, jota käytetään parantamaan tai saamaan aikaan betonin tiettyjä ominaisuuksia Standardissa SFS-EN 206-1 käsitellään kahden tyyppisiä
LisätiedotBETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op
BETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op MODUULI 1: 1. JAKSO 04.12.2018 (1 pv) 2. JAKSO 20.12.2018 (1 pv) MODUULI
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Lisätiedot1. Betonin rakenne ja ominaisuudet.
1. Betonin rakenne ja ominaisuudet. Kertausta, mekaaniset ominaisuudet : LUJUUS : kokeellisesti määritetty jännityksen arvo, jonka materiaali kestää murtumatta. kappaleen muoto, kuormitusolosuhteet ja
Lisätiedotnopeampi helpompi ainutlaatuinen
Rapid Set Sementtiteknologia nopeampi helpompi ainutlaatuinen CEMENT ALL Monikäyttöinen MORTAR MIX CONCRETE MIX korjausbetoni KORODUR ja CTS Cement Kaksi vahvaa partneria Euroopan lisenssi yksinoikeudella!
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).
1 Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus
LisätiedotHarjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi
Harjoitus 11 Betonin lujuudenkehityksen arviointi Betonin lujuudenkehityksen arvioiminen Normaali- ja talviolosuhteet T = +5 +40 C lujuudenkehityksen nopeus muuttuu voimakkaasti, mutta loppulujuus sama
LisätiedotHydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus
Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus Tehtävä 1 Betonirakenteesta irrotettiin näyte, joka kuivattiin 105 C lämpötilassa. Sementin
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op
ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op MODUULI 1: 1. JAKSO 04. - 05.12.2018 (2 pv) 2. JAKSO
LisätiedotVESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN
VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff
LisätiedotVALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op
VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op MODUULI 1: 1. JAKSO 04. 05.12.2018 (2 pv) 2. JAKSO 19. 20.12.2018 (2 pv) MODUULI 3: 28.
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
LisätiedotHarjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50
Harjoitus 10 Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä Betoninormit 2004 mukaan BY 50 Lujuusluokat Normit käsittävät lujuusluokat K15 - K100 (100mm 15,5) (C12/15 - C85/100) (100mm 103,0) 3 rakenneluokkaa,
LisätiedotELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op
ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op MODUULI 1: 1. JAKSO 08. - 09.10.2019 (2 pv) 2. JAKSO
LisätiedotBETONIN SUHTEITUS : Esimerkki
BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki 1 5.11.2017 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Esimerkki 1/ Lähtötiedot 30 = Alin 150*300 lieriölle määritetty ominaislujuus
LisätiedotBetonirakenteiden kemialliset vauriot
Hannu Pyy, TkL, Erityisasiantuntija, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Betonirakenteiden kemialliset vauriot 3/18/2019 Fysikaaliset ja kemialliset betonivaurioita aiheuttavat tekijät Pakkasrasitus Betonin karbonatisoituminen
LisätiedotT I E D O T T E I T A
2 0 4 1 V T T T I E D O T T E I T A V T T T I E D O T T E I T A Heli Viirola & Paula Raivio Portlandsementin hydrataatio Hydrataatioaste Hydrataatioaika (h) VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2000
LisätiedotSFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa
SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa Betoniteollisuuden ajankohtaispäivä 1.10.2019 Ari Mantila BETONISTANDARDEJA (TALONRAKENNUS) VALMISBETONITEHDAS TYÖMAA Vaatimukset betonille
LisätiedotLAJITELLUN LENTOTUHKAN KÄYTTÖ BETONISSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA LAJITELLUN LENTOTUHKAN KÄYTTÖ BETONISSA T E K I J Ä : Tuomo Paavola SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotBetonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö
Betonin valmistajan näkökulma By 43 Mika Autio, Kehityspäällikkö Sisältö Tärkeimmät muutokset Betonin valmistajan tarpeet kiviaineisnormilta Kooste, kierrätys, keino ja uusiokiviainekset Avoin keskustelu
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotBetonilaboratorio, käyttämätön voimavara?
Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotBetonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme
Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,
Lisätiedot5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi.
5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. Ensin tiilirakenteista. Huokoiset rakennusaineet jatkuvat... 1 Varhainen tiilen käyttö Suomessa : Muuratut tiili- ja kivirakenteet tulivat Ruotsissa käyttöön 1100- luvun
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotIlmavaivaista betonia?
Ilmavaivaista betonia? Notkistimien ja huokostimien yhteistoiminta Betonirakentamisen laatukiertue 2018 Jouni Punkki Professor of Practice Aalto-yliopisto, Betonitekniikka Sisältöä P-lukubetoni Betonin
LisätiedotBetonin ominaisuudet. Lähdeaineistoa: By201 Betonitekniikka Rudus Info 1/2010 Betonin kutistuma ja sen huomioiminen
Betonin ominaisuudet 9.11.2017 Lähdeaineistoa: By201 Betonitekniikka 2012 Rudus Info 1/2010 Betonin kutistuma ja sen huomioiminen Finnsementin www sivut 1 Paino Kuutio tavanomaista raudoitettua betonia
LisätiedotPaikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen
Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito 6.11.2018 Jyväskylä Jere Toivonen Betonin lujuudenkehitys vaatii lämpöä, vettä ja aikaa Betonin lujuudenkehitys vaatii lämpöä,
LisätiedotYmpäristöraportti. Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä.
Ympäristöraportti 2011 Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä. 2 Sisällysluettelo Betonissa yhdistyvät monet edut Se on lujaa pitkäikäistä
LisätiedotRobust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari
Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari 2017-1.11.2017 Fahim Al-Neshawy & Jouni Punkki Aalto yliopisto Esitelmän sisältö 1. Tutkimus tausta ja tavoitteet 2. Tutkimus metodiikka / materiaalit
LisätiedotKutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas
Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari 31.10.2018 Tapio Vehmas 31.10.2018 VTT beyond 1 Esityksen rakenne Johdanto Kutistumaa vähentävät lisäaineet. Kemiallinen koostumus Yhteisvaikutus
LisätiedotBetonin ominaisuudet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy /
Betonin ominaisuudet 7.9.2016 Lähdeaineistoa By201 Betonitekniikka Rudus Info 1/2010 Kutistuma Finnsementin www-sivut Paino Kuutio tavanomaista raudoitettua betonia painaa n. 2400 kg ja sisältää suunnilleen:
Lisätiedotbetonia Parempaa Nordkalk-erikoisfillereillä
Parempaa betonia Nordkalk-erikoisfillereillä Yhdistämällä asiakkaan tuotanto-osaaminen Nordkalkin betonitiimin materiaaliosaamiseen säästetään tuotantokustannuksissa ja parannetaan tuotteiden laatua. Köping
LisätiedotPilaantuneita maita sisältävien sementti- ja bitumistabiloitujen kenttärakenteiden toimivuus
Pirkanmaan ympäristökeskuksen monistesarja 40 Mikko Tuomikoski Pilaantuneita maita sisältävien sementti- ja bitumistabiloitujen kenttärakenteiden toimivuus P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2017
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017 SISÄLTÖ 3 SUOMALAISESTA SEMENTISTÄ VALMISTETTU BETONI ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ 4 RAKENNAMME KESTÄVÄÄ SUOMEA 5 STRATEGIAMME 2020 6 0 TAPATURMAA -TAVOITE SAAVUTETTIIN TYÖ JATKUU 22
LisätiedotBetonin korjausaineiden SILKOkokeet
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2018
YMPÄRISTÖRAPORTTI 218 TERO IKÄHEIMONEN Olemme onnistuneet päästöjen vähentämisessä KANNEN KUVA LEHTIKUVA SISÄLTÖ 3 OLEMME ONNISTUNEET PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ 4 RAKENNAMME KESTÄVÄÄ SUOMEA 5 STRATEGIAMME
LisätiedotTestimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5
1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa
LisätiedotRuiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen
Ruiskubetonin määrittely Käyttöikä ja rasitusluokat Käyttöikä ja rasitusluokat määritetään SFS-EN 206 mukaisesti kuten muillekin betonirakenteille. Yhdistelmästä seuraa rajoitteita sementin tyypille, lisäaineille
LisätiedotBetonituotteet kemiallista kestoa vaativiin kohteisiin Ruskon Betoni Oy , Niko Riikonen
Betonituotteet kemiallista kestoa vaativiin kohteisiin Ruskon Betoni Oy 8.6.2018, Niko Riikonen Ruskon Betoni Oy Betonin suojaaminen erittäin aggressiivisia olosuhteita vastaan Olosuhteissa, jossa PH on
LisätiedotLattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat
Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen
LisätiedotKutistumaa vähentävät lisäaineet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kutistumaa vähentävät lisäaineet Siltatekniikan päivät 31.1-1.2.2018 Tapio Vehmas Esityksen rakenne Johdanto Kutistumaa vähentävät lisäaineet. Kemiallinen koostumus
LisätiedotBetonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.
Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan
Lisätiedot236 Betoni-, kipsi- ja sementtituotteiden valmistus Käyttötarkoituskoodi
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALIILMOITUS 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi RAPIDsementti CEM I 52,5 N Tunnuskoodi Reachrekisteröintinumero 1.2.
LisätiedotMETAKAOLIININ KÄYTTÖ BETONISSA SEMENTIN KORVAAJANA YHDESSÄ LENTOTUHKAJALOSTEIDEN KANSSA
METAKAOLIININ KÄYTTÖ BETONISSA SEMENTIN KORVAAJANA YHDESSÄ LENTOTUHKAJALOSTEIDEN KANSSA Antti Ahola, Mikko Puominen 2010 Oulun seudun ammattikorkeakoulu METAKAOLIININ KÄYTTÖ BETONISSA SEMENTIN KORVAAJANA
LisätiedotLattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila
Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin Vesa Anttila 29.10.2015 Lattioiden teko haastava betonityö! Laajat avoimet pinnat Olosuhteet rajaavat usein valintoja Paljon käsityötä työmiehillä suuri vaikutus
LisätiedotIso-Roban perusparannus
Iso-Roban perusparannus Pinnoitemateriaalien vertailu Manninen Kaisa, Judl Jáchym - SYKE Iso-Roban perusparannus Pinnoitemateriaalien vertailu Cleantech Hankintamappi hankkeen osaraportti Kaisa Manninen
Lisätiedot