TAMPERE PULESJÄRVEN ITÄNIEMEN RANTA-ASEMA- KAAVA-ALUEEN ARKEOLOGINEN SELVITYS

Transkriptio

1 TAMPERE PULESJÄRVEN ITÄNIEMEN RANTA-ASEMA- KAAVA-ALUEEN ARKEOLOGINEN SELVITYS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Perustietoa inventointialueesta Vesistöhistorian pääpiirteet Alue historiallisissa kartoissa Inventointityö Tulokset Lähteet Kohteet Taulukko 1. Inventoinnissa havaitut kohteet Pulesjärvi Itälahti Taustakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2017 aineistoa Tampereen kaupunkimittaus

3 TAMPERE PULESJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN ARKEOLOGINEN SELVITYS TIIVISTELMÄ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy teki kesällä 2017 arkeologisen inventoinnin Tampereen Pulesjärven ranta-asemakaava-alueella. Alue on metsäistä, Pulesjärven itärantaan rajautuvaa entistä leirintäaluetta, jolle ollaan kaavoittamassa kolmen loma-asunnon korttelialuetta. Inventoinnin maastotyöt tehtiin kahtena päivänä ja 5.6. ja jälkityöt kesäkuussa. Inventoinnin esi-, kenttä- ja jälkitöistä vastasi arkeologi (FM) Kirsi Luoto. Arkeologisen inventoinnin kustannuksista vastasi Tampereen kaupunki. Inventoinnissa löydettiin kaksi nk. muuta kohdetta, jotka eivät kuitenkaan ole suojelukohteita. Pulesjärven rannalla, luontaisen rantavallin ja rannan välisellä alueella havaittiin iältään nuori raivausröykkiö (inventoinnin kohde nro 1. Pulesjärvi) ja inventointialueen pohjoisrajalla yhä käytössä oleva tilanrajamerkki (inventoinnin kohde nro 2. Itälahti). ARKISTOTIEDOT Tutkimuksen laji Tutkimuslaitos: Inventoija: Arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy FM Kirsi Luoto Kenttätyöaika: ja Peruskartta: PK tutkimuskerto- Alkuperäinen mus: Kohteet: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkisto Muut kohteet: 1. Pulesjärvi (moderni raivausröykkiö, ei suojelukohde) 2. Itälahti (käytössä oleva tilanrajamerkki, ei suojelukohde) Löydöt: Ei luetteloituja löytöjä Aikaisemmat tutkimukset: Ei aikaisempia tutkimuksia

4 Kuva 1. Selvitysalueen suurpiirteinen sijainti merkitty kartalle punaisella rajauksella. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 06/ Johdanto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy teki kesällä 2017 arkeologisen inventoinnin Tampereen Pulesjärven ranta-asema-kaava-alueella. Alue on metsäistä, Pulesjärven itärantaan rajautuvaa entistä leirintäaluetta, jolle ollaan kaavoittamassa kolmen loma-asunnon korttelialuetta. Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunut alueen inventointitarpeesta lausunnossaan diar: 113/2017. Inventoinnin maastotyöt tehtiin kahtena päivänä ja 5.6. ja jälkityöt kesäkuussa. Inventoinnin esi-, kenttä- ja jälkitöistä vastasi arkeologi (FM) Kirsi Luoto. Arkeologisen inventoinnin kustannuksista vastasi Tampereen kaupunki.

5 Kuva 2. Selvitysalueen sijainti. Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos 06/ Perustietoa inventointialueesta Itäniemen ranta-asemakaava-alue sijaitsee Tampereen keskustasta koilliseen Pulesjärventiestä erkanevan Itäniementien alkupäässä entisen leirintäalueen alueella ja lähistöllä. Matkaa Tampereen keskustasta on maanteitse noin 25 km ja linnuntietä noin 18 km. Kaava-alue käsittää noin 13,5 ha:n maa-alueen Pulesjärven Itälahden rannalta eli osan noin 530 ha:n suuruisesta tilasta Vattulanmaa Kiinteistönomistaa Tampereen kaupunki. Suunnittelualueella toimi vuoden 2014 elokuun loppuun asti Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen ylläpitämä leirintäalue, joka oli tarkoitettu tamperelaisten käyttöön matkailuvaunuille ja telttailuun. Toiminta päätettiin kuitenkin lopettaa vähäisen käyttöasteen ja ylläpitokustannusten vuoksi. Nyt tekeillä olevalla ranta-asemakaavalla muodostetaan loma-asuntojen korttelialue, retkeily- ja ulkoilualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Alueella on voimassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaava, jonka mukaan suunniteltava alue on merkitty telttailu- ja leirintäalueeksi (RT). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. (Pulesjärvi, Itäniementie, osa kiinteistöstä VATTU- LANMAA , Ranta-asemakaava nro 039, TRE:7071/ /2015, rantaasemakaavan selostus) Itäniemen ranta-asemakaava-alueella sijaitsee hirsirakenteinen saunarakennus, joka on rakennettu 1970-luvun alkupuoliskolla sekä leirintäalue- ja virkistystoimintaan liittyviä piharakennuksia (kuva 3). Alue on pääosin metsäistä, rannat kivikkoisia kalliorantoja. Ainoastaan saunarakennuksen edustalla on rannassa hiekkaa, josta ainakin osa mahdollisesti paikalle tuotua. Alavilla maastonkohdilla sijaitsee myös pieniä suomaisia alueita.

6 Kuva 3. Saunarakennus ja hiekkarantaa suunnitelluista loma-asuntotonteista pohjoisimmalla. Kuvattu pohjoisesta. (Kuva: Tampere, Pulesjärvi 2017:1) Asemakaava-alueen eteläosassa sijaitsee rantavoimien muodostama kivivalli noin 8 13 m päässä nykyisestä rantaviivasta. Rantavalli erottuu maastossa korkeimmillaan liki metrin korkuisena ja muutaman metrin levyisenä kiven ja maansekaisena vallina, joka seurailee rantaviivan muotoa (kuva 4). Rantavalli erottuu selvästi myös alueen vinovalovarjostekuvista (kuva 5). Korkeustasoltaan inventointialue sijaitsee m mpy välisellä alueella. Maaperältään alue on pääasiassa kalliomaata, joskin paikoin esiintyy kapeita koillis-lounaissuuntaisia hiekkamoreeni- ja hiesualueita (kuva 6). Kuva 4. Kiven ja maansekaista rantavallia inventointialueen lounaisosassa, 8 13 m päässä rantaviivasta. Osa vallin kivistä oli kooltaan todella suuria. Kuvattu pohjoisesta. (Kuva: Tampere, Pulesjärvi 2017:2)

7 Kuva 5. Vinovalovarjostekuva inventointialueesta. Kuvassa erottuu hyvin luontainen rantavalli, joka on merkitty kuvaan nuolella. Kuva 6. Inventointialueen maaperä. Punainen kalliomaata, keltainen hiekkamoreenia ja harmaa hiesua. Hiesualueet sijaitsevat kaava-alueen alavimmilla, suomaisilla osilla. Maaperäkartta GTK 2017.

8 1.1.1 Vesistöhistorian pääpiirteet Jääkauden aikainen mannerjää hävisi Tampereen alueelta noin 9700 vuotta sitten. Jään peräytyminen synnytti Pyynikinharjun itäisine ja läntisine jatkeineen. (Alhonen 1988, 25.) Jäätikön kasaamistuote, moreeni, on Tampereen alueen yleisin maalaji. Yoldia-vaiheessa Tampereen kohdalla oli vain muutamia pienialaisia saaria: Kaupungin eteläpuolella Vuoreksen vuori ja itäpuolella Aitovuori. Ancylusjärven pinta on Tampereella ollut metrin välillä: tällöin syntyi rantahiekkakerrostumia, mutta myös Näsijärven ja Pyhäjärven rantojen savikerrostumat. Ancylusvaiheen lopussa Tampereen nykymuoto oli jo näkyvissä. Ancylusjärven pinnan alentuminen alle 100 metrin mpy aiheutti Näsijärven ja Pyhäjärven kuroutumisen itsenäisiksi järviksi: Näsijärvi kuroutui noin 8000 vuotta sitten ja Pyhäjärvi pari sataa vuotta myöhemmin. Litorinameri ei enää vaikuttanut Tampereella. Tammerkoski purkautui noin vuotta sitten, jolloin Näsijärven pinta laski ja Pyhäjärven nousi. (Alhonen 1988, ) Maata asutukselle on siis alkanut olla Ancylusvaiheen aikana. Pulesjärveltä on yhteys Näsijärven Paarlahteen Sisaruspohjan kautta. Inventointialuetta lähinnä oleva esihistorialinen asuinpaikka on noin 8 km luoteeseen oleva ja Näsijärven Matehisen etelärannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka Piriläntie E, joka sijaitsee korkeusasemalla m mpy. Pulesjärven sijainti korkeusasemaltaan Näsijärveä reilusti ylempänä merkitsee todennäköisesti sitä, että vedenpinnan vaihtelut esihistorialliselta ajalta historialliselle ajalle siirryttäessä eivät ole olleet huomattavia. Esihistoriallisia asuinpaikkoja voisikin olettaa löytyvän lähinnä kaava-alueen rannan tuntumasta Alue historiallisissa kartoissa Vanhin selvitysaluetta kuvaava kartta lienee A. Öhmannin vuodelta 1855 oleva Wattulan kylän yhteismaita kuvaava kartta (kuva 7). Kartassa inventointialueen halki kulkee tie tai polku suurin piirtein nykyisen Itäniementien suuntaisesti. Kartan asemoinnin (kuva 8) perusteella vanha tielinja näyttäisi eroavan nykytien sijainnista, toisaalta ero on osittain selitettävissä vielä myös kartan laatijan mittavirheen ja asemoinnin epätarkkuuden puitteissa. Inventointialueen eteläraja kulkee samassa linjassa jo vuoden 1855 kartan rajalinjan kanssa; raja on ollut Wattulan kylän ja Takahuhdin kylän välinen rajalinja. Inventointialueella sijaitsevat pienet peltolampareet (kartan nrot 105 ja 108) ovat kuuluneet Itäniemen torpalle ja niitä on kartan laatimisen aikaan viljellyt torppari Josef Itäniemi. Torppa on sijainnut Pulesjärven pohjoisrannalla, nykyisen Itäniemen talon kohdalla. Itse inventointialue on ollut asumatonta aluetta.

9 Kuva 7. Öhmannin selvitysaluetta kuvaava kartta vuodelta Kuva 8. Öhmannin kartan (1855) asemointi. Asemointi Kirsi Luoto 2017.

10 1800-luvun pitäjänkartassa (kuva 9) näkyvät samat elementit kuin Öhmanninkin 1800-luvun puolivälistä olevassa kartassa: Itäniemen torpan pellot sekä alueen halki lounaasta koilliseen kulkeva tielinja. Kuva 9. Pitäjänkartta 1800-luvulta. Huomattavin muutos vuodesta 1954 alkavassa peruskarttasarjassa (kuvat 10 ja 11) on leirintäaluetoiminnan alkamiseen liittyvän infrastruktuurin ilmestyminen alueelle 1970-luvulla. Tätä ennen vanhoissa peruskartoissa inventointialue esiintyy luonnontilaisena metsäalueena, jonka halki kulkee rannansuuntaisesti polku. Kuva 10. Peruskartta vuodelta 1954 Maanmittauslaitos

11 Kuva 11. Peruskartta vuodelta 1975 Maanmittauslaitos 2 Inventointityö Esitöiden yhteydessä tutustuttiin alueen luonnonympäristöön ja historiaan. Esiselvityksen perustana käytettiin erityisesti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä ja Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietokantaa, aluetta kuvaavaa maaperäkarttaa sekä maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Historiallisen ajan muinaisjäännöspotentiaalia tarkasteltiin aluetta kuvaavien historiallisen karttamateriaalin avulla, jota etsittiin Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta, Jyväskylän Yliopiston sähköisestä julkaisuarkistosta (JYX) sekä Kansallisarkistosta. Maastotyövaiheessa lähes koko kaava-alue tarkastettiin kauttaaltaan silmämääräisesti, sillä alue ei ollut kovinkaan laaja. Erityistä huomiota kiinnitettiin muuttuvan maankäytön alueisiin (kuvat 12 ja 13)) sekä historiallisissa kartoissa esiintyvään Wattulan ja Takahuhdin kylien väliseen rajaan. Myös asemoinnin perusteella nykyisestä tielinjasta eroava ja Öhmannin (1855) kartassa esiintyvä tielinja tarkastettiin, mutta käytännössä mitään merkkejä vanhasta tielinjasta/polusta ei maastossa ollut havaittavissa. Virkistyskäyttöön ja metsätalousalueiksi suunnitelluilta alueilta tarkastettiin edellä mainittujen historiallisiin ilmiöihin liittyvien maastokohtien lisäksi myös muita alueita.

12 1 3 2 Kuva 12. Pulesjärven Itäniemen ranta-asemakaavan luonnos, jonka pohjalta inventoinnin maastotöitä kohdennettiin muuttuvan maankäytön alueille. Koepistot 1 3 merkitty punaisilla tähdillä. Tutkimusalueelle oli myös varauduttu tekemään koekuoppia /kairauksia esihistoriallisen asutuksen kannalta potentiaaleihin maastonkohtiin. Tällaisia ei kuitenkaan maastotöiden yhteydessä tutkimusalueella havaittu maaston ollessa toisaalta rannassa kallioista ja ylempänä kivistä ja topografialtaan asuinpaikaksi epäsopivaa. Rannassa oleva hirsisen saunarakennuksen edustalla sijaitsevaa hiekkarantaa pintapoimittiin varmuuden vuoksi, vaikkakin vaikutti siltä, että ainakin osa sen hiekasta oli paikalle tuotua. Vapaa-ajan asunnoille suunnitellut tontit sijaitsivat kalliomaalla ja vanhan leirintäalueen alueella, ja myöhempi maankäyttö olikin ollut rannan tuntumassa melko voimakasta. Tonteille kaivettiin muutamia koepistoja (3 kpl), joiden maannos oli sekoittunutta (kuva 12). Lisäksi yksi koepisto kaivettiin rannasta löydettyyn raivausröykkiöön; röykkiöstä saatiin löytöinä mm. muovijätettä. koepisto 1 pohjoisimmalla loma-asuntotontilla 1 ( /342617) 0 5 cm turve 5 10 cm sora (täyttömaa) cm hiesusavi

13 koepisto 2 keskimmäisellä loma-asuntotontilla 2 ( /342579) 0 1 cm humus 1 15 cm sora (täyttömaa) 15 - > kallio/kivi koepisto 3 eteläisimmällä loma-asuntotontilla 3 ( /342525, raivausröykkiössä) 0 5 cm turve 5 10 cm humus (löytönä muovihylsy) cm harmaa, sekoittunut siltti (löytöinä muovikorkki, kumieristeen katkelma) Maastotöissä tehtiin kohteesta havaintoja sekä dokumentointiin havainnot muistiinpanoin, GPS laitteella sekä valokuvaamalla. GPS mittauksiin käytettiin Garmin GPSmap 62s laitetta. Mittausten tarkkuutena voitaneen pitää noin ± 5-10 metriä. Maastossa kohteiden paikantamisen perusteena oli maaston topografia ja havainnot. Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla, kirjallisin muistiinpanoin ja karttamerkinnöin. Raportointivaiheessa analysoitiin maastotöiden yhteydessä kerätty aineisto sekä laadittiin raportti sekä siihen liittyvät luettelot ja kartat. Raportin koordinaatit on ilmoitettu ETRS-TM35FIN - järjestelmän mukaisina. Inventointiin liittyvät digitaalivalokuvat ja raportin alkuperäiskappale on arkistoitu Heiskanen & Luoto Oy:n arkistoon Tampereella, kopiot raportista löytyvät Museoviraston keskusarkistosta ja Pirkanmaan maakuntamuseon arkistosta. Kuva 13. Tarkastetut alueet merkitty kartalle vihreällä, kaava-alueen raja punaisella. Pohjakartta Tampereen kaupunki 2017

14 3 Tulokset Inventointialueelta ei tutkimuksen yhteydessä löydetty suojelukohteina pidettäviä arkeologisia kohteita. Inventoinnissa löydettiin kaksi nk. muuta kohdetta, jotka eivät ole suojelukohteita. Pulesjärven rannalla, luontaisen rantavallin ja rannan välisellä alueella havaittiin iältään nuori raivausröykkiö (inventoinnin kohde nro 1. Pulesjärvi) ja inventointialueen pohjoisrajalla yhä käytössä oleva tilanrajamerkki (inventoinnin kohde nro 2. Itälahti). Tampereella Kirsi Luoto, arkeologi (FM) 4 Lähteet Painamattomat lähteet Nurminen, Teija & Rajala, Ulla Tampereen kaupungin inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa. Painetut lähteet Alhonen, P., Tampereen luonnonympäristön kehitysvaiheet. Tampereen historia I. Vaiheet ennen 1840-lukua. Tampere. Sähköiset lähteet Karttalähteet Museovirasto, Kulttuuriympäristön palveluikkuna. ( ) Peruskartta Maanmittauslaitos, digitaalinen vanhat painetut kartat palvelut. ( ) Peruskartta Maanmittauslaitos, digitaalinen vanhat painetut kartat palvelut. ( ) Pitäjänkartta 1800-luku: Kansallisarkisto, digitaaliarkisto: Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Pitäjänkartasto > Teisko ( Ia.* -/- -). ( ) Öhmann, A Karta öfver Wattula samfällighets öferloppsjord uti Messuby socken och Tavastehus län Kansallisarkisto, sig. H 51a 21/1.

15 5 Kohteet Taulukko 1. Inventoinnissa havaitut kohteet. NRO Nimi laji tyyppi Ajoitus Koord. ETRS 89 N 1 Pulesjärvi muu kohde (ei suojelu- raivaus- historiallinen kohde) 2 Itälahti muu kohde (ei suojelukohde) röykkiö tilanrajamerkki aika (1900-luku) historiallinen aika (1900-luku) Koord. ETRS 89 E Kuva 14. Inventoinnissa havaittujen kohteiden 1. Pulesjärvi ja 2. Itälahti sijainnit merkitty punaisilla palloilla. Pohjakartta Maanmittauslaitos 06/2017.

16 MUUT KOHTEET 1. Pulesjärvi Nimi: Kunta/kaupunginosa/kiinteistö: Laji: Ajoitus: Muinaisj.tyyppi: Pulesjärvi Tampere/-/ muu kohde historiallinen aika (todennäköisesti 1900-luku) kivirakenteet/ raivausröykkiöt Lukumäärä: 1 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N E Z/m.mpy 125 m mpy Koord.selite löydöt rakenteet koordinaatit Ei löytöjä Peruskartta: PK Aiemmat tutkimukset: Suojelustatus: ei aiempia tutkimuksia muu kohde ei suojelukohde Kohteen sijainti: Kohde sijaitsee Pulesjärven itärannalla, inventointialueen lounaisosassa, noin kahden metrin päässä nykyisestä rantaviivasta, rannan ja tästä noin kymmenen metrin päässä sijaitsevan rantavallin välissä. Röykkiön pohjoispuolella, noin 5 m päässä, kulkee matala kaakko-luodesuuntainen oja.

17 Kuva 15. Raivausröykkiö kuvattuna kaakosta. (Kuva: Tampere, Pulesjärvi 2017:3) Kohteen kuvaus ja taustatiedot: Kyseessä on halkaisijaltaan noin 2,5 m oleva kiven ja maansekainen röykkiö, joka sijaitsee vain kahden metrin päässä nykyisestä rantaviivasta. Röykkiön korkeus on 0,5 m. Röykkiössä on kolme suurempaa kiveä (halkaisija cm) ja keskellä tätä pienempiä kiviä. Röykkiön päällä kasvaa nuoria koivuja. Kuva 16. Raivausröykkiö kuvattuna lännestä. Lapio pystyssä koepiston kohdalla (Kuva: Tampere, Pulesjärvi 2017:4)

18 Röykkiön lounaisreunaan kaivettiin lapiolla ja lastalla koepisto (koepisto 3, kuva 17), josta löydettiin resenttejä esineenkatkelmia: muovinen korkki, muovihylsy sekä kumisen eristeen katkelma. Koepiston maannos kivien välissä oli sekoittuneen oloista hiesua. Röykkiön ulkoisen olemuksen, sijainnin ja siihen kaivetusta koepistosta tehtyjen löytöjen perusteella pitäisin rakennetta modernina raivausröykkiönä, joka on todennäköisesti syntynyt alueen viimeaikaisen leirintäaluekäytön myötä. koepisto 3 eteläisimmällä loma-asuntotontilla 3 ( /342525, raivausröykkiössä) 0 5 cm turve 5 10 cm humus (löytönä muovihylsy) cm harmaa, sekoittunut siltti (löytöinä muovikorkki, kumieristeen katkelma) Kuva 17. Löytöjä röykkiöön kaivetusta koepistosta nro 3. (Kuva: Tampere, Pulesjärvi 2017:5) Ehdotus kohteet suojelustatukseksi: muu kohde, ei suojelukohde.

19 2. Itälahti Nimi: Itälahti Kunta/kylä/kiinteistö: Tampere/-/ , Laji: Ajoitus: Muinaisj.tyyppi: muu kohde historiallinen aika (1900-luku) kivirakenteet/ rajamerkit Lukumäärä: 1 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N E Z/m.mpy 125 m mpy Koord.selite löydöt rakenteen koordinaatit ei löytöjä Peruskartta: PK Aiemmat tutkimukset: Suojelustatus: Ei aiempia tutkimuksia muu kohde ei suojelukohde Kohteen sijainti: Kohde sijaitsee Pulesjärven itärannalla, kalliomaalla, tilojen ja rajalla. Rajamerkki sijaitsee tilan puolella rajalle pystytettyä verkkoaitaa (kuva 18).

20 Kuva 18. Nuori, yhä käytössä olevalla rajalla sijaitseva tilanrajamerkki kuvattuna lounaasta. (Kuva: Tampere, Pulesjärvi 2017:6) Kohteen kuvaus: Yhä voimassa olevalla rajalinjalla sijaitseva tilanrajamerkki (kuva 19) koostuu pienestä kiviröykkiöstä (halkaisija noin 80 cm, korkeus 30 cm), jonka keskellä on pystykivi. Pystykiven korkeus on noin 40 cm. Kohde ei sijaitse millään historiallisella rajalinjalla, siksi kohde on iältään nuori, todennäköisesti 1900-luvulta. Kuva 19. Tilanrajamerkki kuvattuna lounaasta. (Kuva: Tampere, Pulesjärvi 2017:7) Ehdotus kohteet suojelustatukseksi: muu kohde, ei suojelukohde.

21 Liite 1. Digitaalikuvaluettelo Kuvat on arkistoitu Heiskanen & Luoto Oy:n sähköiseen arkistoon. Kuvannut Kirsi Luoto kuvanro aihe kuvattu suunnasta pvm 1 Saunarakennus ja hiekkarantaa loma-asuntotontilla 1. pohjoinen Kiven ja maansekaista rantavallia inventointialueella. pohjoinen Kohde 1. Pulesjärvi, raivausröykkiö. kaakko Kohde 1. Pulesjärvi, raivausröykkiö. länsi Löytöjä kohteeseen 1. Pulesjärvi kaivetusta koekuopasta Kohde 2. Itälahti, nuori tilanrajamerkki. lounas Kohde 2. Itälahti, nuori tilanrajamerkki. lounas 5.6.