Pöytäkirja 2/ Valtuusto. Aika , Klo 18:00-21:15. Wessmansali, Iso Kylätie 8, Nikkilä. Osallistujat.

Transkriptio

1 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Aika , Klo 18:00-21:15 Paikka Osallistujat Wessmansali, Iso Kylätie 8, Nikkilä Nimi Klo Tehtä vä Läsnä Liljeström Christel 18:00-21:15 valt. pj. Vestman Heikki 18:00-21:15 valt. I varapj. Suominen Mia 18:00-21:15 valt. II varapj. Haapaniemi Rauno 18:00-21:15 valt. III varapj. Abrahamsson Anna 18:00-21:15 jäsen Alaterä Mandi 18:00-21:15 jäsen Backström Anders 18:00-21:15 jäsen Björkell Rolf 18:00-21:15 jäsen Boman Rainer 18:00-21:15 jäsen Elfgren Thomas 18:00-21:15 jäsen Granqvist Johan 18:00-21:15 jäsen Granqvist Peter 18:00-21:15 jäsen Grönqvist Kjell 18:00-21:15 jäsen Haikonen Petri 18:00-21:15 jäsen Hämäläinen Monika 18:00-21:15 I varajäsen Hursti Jari 18:00-21:15 jäsen Jalas Jyri 18:00-21:15 jäsen Kankfelt Tim 18:00-21:15 jäsen Kuntsi Eva 18:00-21:15 I varajäsen Laaksonen Annette 18:00-20:05 jäsen Lindqvist Clara 18:00-21:15 jäsen Liljeström Maria 18:00-21:15 jäsen Lindell Laura 18:00-21:15 IV varajäsen Lindqvist Kaj 18:00-21:15 jäsen Lindroos Kicka 18:00-21:15 jäsen Mattila Marketta 18:00-21:15 jäsen Myrberg Bob 18:00-21:15 jäsen Nyberg Kasper 18:00-21:15 jäsen Oksanen Ari 18:00-21:15 KH puh.joht. Piri Valtteri 18:00-21:15 II varajäsen Rantala Juhani 18:00-21:15 jäsen Rope Timo 18:00-21:15 jäsen Saarnio Sini-Pilvi 18:00-21:15 jäsen Salo Juha 18:00-21:15 jäsen Sandström Stefan 18:00-21:15 jäsen Skogster Antti 18:00-21:15 jäsen Sundbäck Janica 18:00-21:15 jäsen Sundman Richard 18:00-21:15 jäsen Suuronen Juha 18:00-21:05 jäsen Virpiö Sami 18:00-21:15 jäsen Virtanen Kimmo 18:00-21:15 jäsen Virtanen Maarit 18:00-21:15 II varajäsen Virtanen Tapio 18:00-21:15 jäsen Muu Grannas Mikael 18:00-21:15 kunn.joht Juselius Carola 18:00-21:15

2 Pöytäkirja 2/ Kokko Leena 18:00-21:15 Laitasalo Pekka 18:00-21:15 Myllyvirta Ilari 18:00-21:15 Ropponen Paula 18:00-21:15 Soosalu Merja 18:00-21:15 Stenvall Peter 18:00-21:15 pöytäkirjan pitäjä Söyrilä Pekka 18:00-21:15 Torsell Kurt 18:00-21:15 Poissa Berntzen Caspar jäsen Karhinen Linda jäsen Kuntsi Hanna jäsen Manninen-Ollberg Marja jäsen Rope Maarit jäsen Päivämäärä Allekirjoitukset Puheenjohtaja Christel Liljeström Pöytäkirjanpitäjä Peter Stenvall Käsitellyt asiat Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Päivämäärä Pöytäkirjan tarkastus Kjell Grönqvist Clara Lindqvist Pöytäkirja nähtävänä

3 Pöytäkirja 2/ Luettelo käsitellyistä asioista Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 16 Esityslistan hyväksyminen 6 17 Kunta-paikkojen tarjoaminen kansainvälistä suojelua saaville vuonna 2016, ELY-keskuksen esityksen perusteella 7 18 Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Porvoo International College Ab:n toimitilahanketta varten Anomus luottamustehtävistä vapauttamiseksi/caspar Berntzen Anomus luottamustehtävistä vapauttamiseksi/johanna Ullberg Aloite omaishoitajan vapaan palvelusetelistä/heikki Vestman ym Aloite teollisuusalueiden opastetaulujen sijoittamisesta/perussuomalaisten valtuustoryhmä Luettelo valmisteilla olevista valtuustoaloitteista ja kuntalaisaloitteista Kunnanjohtajan raportti Aloite toimenpiteiksi ympäristön parantamiseksi Nikkilässä/Juhani Rantala ym. 27 Aloite asemakaavoitettavien maiden hankkimisesta/juhani Rantala ym Aloite tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta/heikki Vestman ym. 30

4 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 14 Valtuusto Nimenhuudon toimittamisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että saapuvilla oli 38 valtuutettua. Seuraavat valtuutetut olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä: Casper Berntzen ; hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Monika Hämäläinen, Linda Karhinen; hänen tilalleen oli kutsuttu II varajäsen Valtteri Piri, Marja Manninen-Ollberg; hänen tilalleen oli kutsuttu IV varajäsen Laura Lindell, Maarit Rope; hänen tilalleen oli kutsuttu II varajäsen Maarit Virtanen, Hanna Kuntsi; hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Eva Kuntsi. Puheenjohtaja totesi, että läsnä oli 43 jäsentä. Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla, ja Sipoon Sanomissa ja Östnylandissa 31. maaliskuuta Kokouskutsu on lähetetty valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenille sähköisesti. Puheenjohtaja totesi, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen.

5 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta KV 15 Valtuusto Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kjell Grönqvist ja Clara Lindqvist.

6 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Esityslistan hyväksyminen KV 16 Valtuusto Tim Rope ehdotti, että esityslistan asia numero neljä jaetaan niin, että kuntapaikkojen tarjoaminen oleskeluluvan saaneille turvanpaikanhakijoille ja perheryhmäkodin perustaminen käsitellään kahtena erillisenä asiana. Ehdotusta ei kannatettu. Valtuusto hyväksyi esityslistan.

7 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Kunta-paikkojen tarjoaminen kansainvälistä suojelua saaville vuonna 2016, ELY-keskuksen esityksen perusteella 431/ /2013, 1420/ /2016 SOSTEVLK 13 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valmistelija: Johtava lääkäri Anders Mickos Sipoon kunnanvaltuusto päätti ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuosittain, 3-4 perhekunnan tai henkilön verran. Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui turvapaikanhakijaa, mikä on moninkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Näistä noin :n arvioidaan saavan oleskeluluvan. Osa turvapaikanhakijoista on yksin Suomeen tulleita alaikäisiä, joista on arvioitu että suurin osa saa jatkossa oleskeluluvan. Sipooseen on syksyllä 2015 ja alkuvuodesta 2016 perustettu kolme alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä, joissa tällä hetkellä on yhteensä alaikäistä turvapaikanhakijaa. Heikki Vestman ja 11 muuta valtuutettua jättivät aloitteen kunnan pakolaispolitiikasta. Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut edellyttävät, että: 1. Kuntaan ei vastaanoteta kunnan päätöksin pakolaisia eli kiintiöpakolaisia ja turvapaikansaaneita enempää kuin nykyiset kotouttamisresurssit, eli pakolaiskoordinaattori ja -ohjaaja sekä muu olemassa oleva palvelurakenne, mahdollistavat. 2. Kuntaan vastaanotettujen pakolaisten kotoutumista, erityisesti työllistymistä ja kouluttautumista seurataan valtuustotasolla. Tavoitteena on oltava välitön kielen oppiminen ja työllistyminen. 3. Kunta edellyttää, että vastaanottokeskusten palveluoperaattorit huolehtivat, että turvapaikanhakijat sisäistävät suomalaisen kulttuurin ja oikeusjärjestyksen keskeiset perusteet, erityisesti naisten ja lasten aseman. 4. Kunnan vastuulla oleva valmistava perusopetus on tehokasta ja alkaa mahdollisimman pian kuntaan saapumisen jälkeen. Valmistava opetus on pystyttävä järjestämään valtionosuudella. Voimavarat eivät saa olla pois muun opetuksen muutoinkin niukkenevista voimavaroista. Ryhmiä sijoitettaessa on otettava huomioon muun muassa koululaisten ikä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lähetti alueensa kunnille kirjeen, jossa todettiin että kuntapaikkoja on tällä hetkellä aivan liian vähän kaikille kansainvälistä suojelua saaville, eli kiintiöpakolaisille, alaikäisenä

8 Pöytäkirja 2/ Valtuusto yksin tulleille sekä muille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Uudellamaalla oli tammikuussa 2016 noin 8052 turvapaikanhakijaa, joista 708 oli alaikäisiä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on linjannut, että ELY-keskusten on sijoitettava myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tasaisesti ympäri Suomea. Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tulevat joka tapauksessa muuttamaan kuntiin joko suunnitelmallisesti tai hankkimalla asunnon jostain kunnasta. Mikäli ELY-keskuksilla on osoittaa heille etukäteen kuntapaikat, muutto ja kotouttaminen voidaan järjestää suunnitelmallisemmin ja eri toimijoiden työpanosta hyödyntäen. ELY laski, että Uudenmaan osuus kuntiin sijoitettavista oleskeluluvan todennäköisesti saavista turvapaikanhakijoista on noin 2819 henkeä. ELY:n kirje sisälsi laskelman, jossa tämän luvun perusteella esitettiin kuntien väestöpohjaan suhteutetut suositusluvut kuntapaikoille vuonna Vain pääkaupunkiseudun suosituslukuja pienennettiin hiukan. Laskelman perusteella ELY esitti kirjeessään Sipoolle 46 kuntapaikkaa vuodelle ELY:n kirjeessä esitettiin että kaikki Uudenmaan kunnat käsittelisivät kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton oman kuntansa poliittisissa päätöksentekoelimissä mennessä. Asiaan liittyen järjestettiin Sipoon päättäjille ja virkamiehille keskustelutilaisuus, jossa ELY-keskuksen edustajat kertoivat tilanteesta ja vastasivat kysymyksiin. Tilaisuudessa varmistui mm että kuntapaikkoja voi käyttää sekä kiintiöpakolaisten että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. KUUMA-kuntien johtokunta käsitteli tilannetta ELY:n kirjeen perusteella kokouksessaan KUUMA-johtokunta päätti: - esittää asian käsittelyä kuntien luottamuselimissä tavoitteena kuntakohtaiset päätökset mennessä - suositella, että KUUMA-kunnat noudattavat ELY-keskuksen esittämiä määriä oleskeluluvan saaneiden pakolaisten sijoittamisesta KUUMA-kuntiin - että, KUUMA-seutu liikelaitos varautuu yhteisen asumisneuvojan tai muun vastaavan resurssin sisällyttämiseen TTS 2017:ään ottaen huomioon oleskeluluvan saaneiden sijoittamiseen liittyvät tarpeet - että, vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela selvittää yhdessä KUUMA-kuntien maahanmuuttokoordinaattorien ja asumisasioista vastaavien henkilöiden kanssa, millaisia erityistarpeita (ml. koordinaatio) oleskeluluvan saaneiden sijoittamiseen liittyy. Selvitykseen sisältyy myös, että ELY:ltä pyydetään asiaan liittyvä selkeä toimenpidelista kuntien käyttöön. Epävirallisessa keskustelussa Sipoon sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksen yhteydessä , useampi

9 Pöytäkirja 2/ Valtuusto valiokunnan jäsen totesi, että ainoastaan alaikäisten vastaanottaminen vääristäisi Sipoon kotoutujien ikäjakaumaa. Samanaikaisesti esitettiin myös riskinä että suuri osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista saattaisi sijoittua Sipooseen suunnittelemattomasti, jos Sipoo ei suunnittelisi heille kuntapaikkoja lainkaan. Tämän perusteella vaikuttaa järkevältä suunnitella kuntapaikkoja sekä kiintiöpakolaisperheille että alaikäisille turvapaikanhakijoille. KUUMA-johtokunnan suosituksen perusteella esitetään vuodelle 2016 ELY:n laskelmien mukaiset 46 kuntapaikkaa. Näistä noin 15 voisi alustavasti varata kiintiöpakolaisperheille ja loput 31 alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Sopivien vuokra-asuntojen löytäminen voi osoittautua haasteelliseksi, mutta alaikäiset sijoitetaan pääosin perheryhmäkoteihin tai vastaaviin asuinyksikköihin, mikä hiukan voi helpottaa tilannetta. Perheryhmäkoti voi olla joko kunnan perustama tai ostopalveluna toimiva. Sosiaali- ja terveysjohtajan esitys Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää esittää kunnanhallitukselle 46 kuntapaikan tarjoamista kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille vuonna Näistä noin 15 paikkaa esitetään tarjottavaksi kiintiöpakolaisina tuleville perheille ja 31 paikkaa Sipoossa sijaitsevista vastaanottoyksiköistä tuleville oleskeluluvan saaneille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Sosiaali- ja terveysjohtajan muutettu ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää esittää kunnanhallitukselle 46 kuntapaikan tarjoamista ensisijaisesti oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille vuonna Yksi 21 paikkainen perheryhmäkoti perustetaan kunnan toimesta. Tavoitteena on aikaan saada mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisratkaisu. Sosiaali- ja terveysjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valiokunta on päätöstä tehdessään huomioinut Kuuma-johtokunnan suosituksen ja tehdyn valtuusto aloitteen kunnan pakolaispolitiikasta. Aloitteen osalta todetaan, että tehty päätös edellyttää kotouttamisresurssien lisäämistä sekä sivistys-, että sosiaali- ja terveysosastolla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa valtio korvaa perheryhmäkodin kustannukset kokonaisuudessaan niin kauan kuin palvelun tarvitsijoita riittää. Sipoossa ei ole mahdollista pysyttäytyä joulukuisessa päätöksessä henkilön vastaanottamisesta, kun kunnassa on jo alaikäistä ilman

10 Pöytäkirja 2/ Valtuusto vanhempaa maahan tullut turvapaikanhakijaa. Säännöllisissä tapaamisissa palveluoperaattoreiden kanssa kiinnitetään erityistä huomiota suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämiseen. Sivistysosasto huolehtii osaltaan, että aloitteessa esitetyt näkökohdat tulevat huomioiduiksi. Valtuustoa informoidaan kotoutumisen edistymisestä osavuosikatsausten yhteydessä. Edellä kuvattu annetaan samalla vastauksena tehtyyn aloitteeseen. KH 177 Kunnanhallitus Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle 46 kuntapaikan tarjoamista ensisijaisesti oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille vuonna Yksi 21 paikkainen perheryhmäkoti perustetaan kunnan toimesta. Tavoitteena on aikaan saada mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisratkaisu. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että tämä päätös myös on vastaus kunnan pakolaispolitiikkaa koskevaan jätettyyn aloitteeseen. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätöksen mukaisesti, 46 kuntapaikan tarjoamista ensisijaisesti oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille vuonna 2016, joista aiemman sopimuksen mukaan kiintiöpakolaisten osuus on maksimissaan 15. Yksi 21-paikkainen perheryhmäkoti perustetaan kunnan toimesta. Tavoitteena on aikaansaada mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisratkaisu. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätöksen kunnan pakolaispolitiikkaa koskevaan jätettyyn aloitteeseen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. KV 17 Valtuusto Liite Liite 1/ 4 KV: Aloite

11 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Kaj Lindqvist ehdotti RKP:n valtuustoryhmän puolesta, että kunnanhallituksen ehdotus hyväksytään niin, että ehdotuksesta poistetaan virke Yksi 21-paikkainen perheryhmäkoti perustetaan kunnan toimesta. Timo Rope (kesk.) ehdotti, ettei valtuusto hyväksy kunnanhallituksen ehdotusta, vaan valtuusto päättää pitäytyä aikaisemmassa päätöksessään, jonka mukaan vuonna 2016 pakolaisten osuus on maksimissaan 15. Jari Hursti (ps.), Heikki Vestman (kok.) ja Juha Salo (kok.) kannattivat Timo Ropen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen ehdotuksen lisäksi oli tehty kaksi kannatettua ehdotusta. Hän ehdotti, että ensiksi pidetään ensimmäinen äänestys, jonka perusteella valtuusto päättää tarjoaako kunta 46 vai 15 kuntapaikkaa turvanpaikanhakijoille. Sen jälkeen pidetään toinen äänestys, jonka perusteella valtuusto päättää, poistetaanko kunnanhallituksen ehdotuksesta virke Yksi 21-paikkainen perheryhmäkoti perustetaan kunnan toimesta. Lopuksi valtuusto ottaa kantaa kunnan pakolaispolitiikkaa koskevaan aloitteeseen. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestys 1 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Timo Ropen ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallituksen ehdotus, jaa, sai 31 ääntä. Timo Ropen vastaehdotus, ei, sai 12 ääntä. Äänestys 2 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Kaj Lindqvistin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallituksen ehdotus, jaa, sai yhden äänen. Kaj Lindqvistin vastaehdotus, ei, sai 42 ääntä. Liitteet Liite 1/17. KV: Aloite Liite 2/17. KV: Ensimmäisen äänestyksen tulokset Liite 3/17. KV: Toisen äänestyksen tulokset Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on yllä mainittujen äänestysten jälkeen päättänyt hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen 46

12 Pöytäkirja 2/ Valtuusto kuntapaikan tarjoamisesta vuonna 2016 ensisijaisesti oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille, joista aiemman sopimuksen mukaan kiintiöpakolaisten osuus on maksimissaan 15. Puheenjohtaja totesi myös, että valtuusto on päättänyt poistaa kunnanhallituksen ehdotuksesta virkkeen Yksi 21-paikkainen perheryhmäkoti perustetaan kunnan toimesta.. Valtuusto päätti merkitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätöksen aloitteesta tiedoksi ja totesi, että aloite on täten loppuun käsitelty. _

13 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 1426/ /2016 RAKYMP 19 Rakennus- ja ympäristövaliokunta Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Christel Kyttälä, christel.kyttala(at)sipoo.fi Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan Lakimuutos mahdollistaa valvontamaksun perimisen ympäristönsuojelulain suunnitelmallisesta valvonnasta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaa on tarpeen päivittää niin, että siinä on huomioitu valvontaohjelman mukaisten tarkastusten sekä rikkomuspohjaisten valvontatarkastusten maksut. Lisäksi taksaan on tarpeen tehdä ympäristönsuojelulain uudistamiseen liittyviä tarkennuksia. Taksaan on lisätty säännöllisen valvonnan maksuja koskeva 9 ja rikkomustilanteissa perittäviä maksuja koskeva 10. Taksassa on myös huomioitu muut ympäristönsuojelulain edellyttämät tarkennukset. Kunnanvaltuusto päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 22 :n kohdan 4 perusteella maksujen yksityiskohtaisesta hinnoittelusta päättää rakennus- ja ympäristövaliokunta. Liitte 01/ 19 RAKYMP: Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan yleiset perusteet Ympäristönsuojelupäällikön ehdotus Rakennus- ja ympäristövaliokunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan yleiset perusteet, jolla kumotaan Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymän taksan yleiset perusteet että taksa astuu voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Pykälä tarkastetaan kokouksessa. Rakennus- ja ympäristövaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin kokouksessa

14 Pöytäkirja 2/ Valtuusto KH 53 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1/ 53 KH: Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan yleiset perusteet Kunnanjohtajan ehdotus Kunnahallitus esittää, että valtuusto - hyväksyy liitteenä 1 olevan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan yleiset perusteet, jolla kumotaan valtuuston hyväksymän taksan yleiset perusteet - että taksa astuu voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 18 Valtuusto Liite: Liite 1/ 18 KV: Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan yleiset perusteet Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Porvoo International College Ab:n toimitilahanketta varten 1132/ /2015 KH 192 Kunnanhallitus Valmistelija: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Point College OYn yhtiöhallitus on kokouksessaan päättänyt, että toimitilahankkeen rahoituksen varmistamisen ja mahdollisimman edullisen rahoituksen saamisen tueksi olisi syytä saada omistajakunnilta vähimmillään tukikirje, ns. letter of comfort ja/tai omavelkainen takaus. Point College on joulukuussa 2014 myynyt nykyisin käytössä olevan kiinteistönsä Porvoon kaupungille ja toimii tiloissa vuokralaisena. Nykyiset tilat on rakennettu vuosina 1958 ja 1987 eikä niihin ole tehty peruskorjauksia. Kiinteistö on elinkaarensa lopussa. Point College toimii tällä hetkellä kolmessa eri tilassa ja yhtiön hallitus on asettanut tavoitteeksi päästä uusiin tiloihin vuoden 2018 syksyyn mennessä. Kolmessa eri tilassa toimiminen tuo ylimääräisiä kuluja ja rasittaa yhtiön käyttötaloutta. Yhtiökokous on yhtiön tilastrategisten linjausten mukaisesti määritellyt ja päättänyt, että Point College ei omista käyttämiään tiloja. Suunniteltu tilahanke toteutetaan vuokraleasingmallilla tai vuokramallilla 20 vuoden sopimuksella, mutta kummassakin tapauksessa rahoittajat ovat ilmoittaneet, että nämä ovat edellytys rahoitukselle. Hankkeen kokonaisarvo on noin euroa/m2, ja kokonaispinta-ala on alustavissa suunnitelmissa noin brutto-m2, kokonaissumma n milj. euroa. Rakennuksen sijainti on Taidetehtaan/Länsirannan alue, jossa on käytettävissä ammattikorkeakoulujen kanssa synergiaetuja. Toimitilat, vakuudet Hankinta toimitilan hankkimiseksi on käynnistetty joulukuussa 2015 nopeutettuna neuvottelumenettelynä. Alustavassa tilaohjelmassa n hyöty-m2, ei valmistuskeittiötä, erillistä ruokasalia, ei juhla/liikuntasalia, auditorioita, kirjastoa, fyke-luokkia (nykyinen kiinteistö m2). Rakennuskustannukset /m2; Rahoitustapa leasing 20 vuotta, jonka jälkeen jatko, lunastus tai siirto muulle omistajalle. Leasing-rahoituksessa tarvitaan omavelkainen takaus omistajilta -> pienentää riskivarausta = hintaa.

16 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Ensikalustus erillisenä hankintana, n omasta vapaasta pääomasta. Point College on alviton (ei palautus- tai hyvitysjärjestelmässä), jolloin alv-hyötyä ei saada. Omavelkainen takaus ei näkyisi kunnan tunnusluvuissa vaan sitoumuksena tilinpäätöksen liitetiedoissa. Point Collegen toimitilastrategissa lähdetään siitä, että Point College toimii vuokra-tiloissa omien tilojen sijasta. Sipoon kunnan aikaisemmat linjaukset Sipoon kunnanhallitus on päättänyt, että Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen linjaukset ovat: Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. Tilakysymys tulisi ratkaista ensin Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman kuntarahoitusta Campus-alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Jolleivat yllä olevat periaatteet toteudu, Sipoon kunta etenee asiassa seuraavasti: Jollei yllä mainittua tilaratkaisua löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. Jollei kielipohjaista koulutuksen järjestämisratkaisua löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoon kaupunki ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Sipoon kunta ei myönnä omavelkaista takausta Oy Porvoo International College Ab:n toimitilahankkeelle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 19 Valtuusto Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Anomus luottamustehtävistä vapauttamiseksi/caspar Berntzen 1453/ /2016, 762/ /2012 KH 54 Kunnanhallitus Valmistelija : kunnansihteeri Peter Stenvall Caspar Berntzen anoo vapautusta valtuuston jäsenyydestä. Hän perustelee anomustaan sillä, että hänen työtilanteensa ei mahdollista osallistumista valtuustotyöhön. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Caspar Berntzenille myönnetään vapautus valtuuston jäsenyydestä ja, että valtuusto toteaa, että ensimmäisestä varavaltuutetusta Monika Hämäläisestä tulee täten varsinainen valtuutettu. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 20 Valtuusto Valtuuston puheenjohtaja antoi puheenvuoron Caspar Berntzenille, joka piti kiitospuheen luottamustehtävästä vapauttamisen johdosta.

18 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Anomus luottamustehtävistä vapauttamiseksi/johanna Ullberg 1412/ /2016, 762/ /2012 KH 26 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Peter Stenvall Johanna Ullberg anoo vapautusta rakennus- ja ympäristövaliokunnan jäsenyydestä. Hän perustelee anomustaan henkilökohtaisilla syillä. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Johanna Ullbergille myönnetään vapautus rakennus- ja ympäristövaliokunnan jäsenyydestä ja että hänen tilalleen valitaan uusi jäsen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 21 Valtuusto Valtuusto myönsi Johanna Ullbergille vapautuksen rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsenyydestä. Uudeksi jäseneksi valittiin Peter Granqvist ja uudeksi varajäseneksi Peter Granqvistin tilalle valittiin Lars-Göran Blomstedt.

19 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Aloite omaishoitajan vapaan palvelusetelistä/heikki Vestman ym. 1175/ /2015 KV 50 Valtuusto Heikki Vestman ja 23 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he ehdottavat, että kunta ottaa käyttöön omaishoitajan vapaan palvelusetelin. Palvelusetelin tulee vastata määrältään pääkaupunkiseudulla käytössä olevia vastaavia palveluseteleitä ja sen tulee tarjota aito valinnanvapaus omaishoitajan vapaan toteuttamiseksi. Palveluseteli tulee voida käyttää omaishoitajan vapaasti valitsemalla tavalla myös kotiin ostettuun hoivapalveluun tai kodinhoitoon. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite Liite 1/50 KV: Aloite SOSTEVLK 67 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valmistelijat: Palvelujohtajat Helena Räsänen ja Bodil Grön Kunnan tehtävänä on huolehtia sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Palvelut kunta voi järjestää itse tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa, ostopalveluna tai palvelusetelillä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1309/2003, 4 ). Yksi lakisääteisistä sosiaalipalveluista on omaishoidontuki ja se perustuu voimaan tulleeseen lakiin omaishoidon tuesta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoivan ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Lain mukaan kunnan tulee järjestää omaishoitajien lakisääteiset vapaat Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista. (Laki omaishoidon tuesta 937/2005, 2 ja 4 ). Sipoossa omaishoitajien hoitopalkkiot ovat alkaen: Ryhmä I: 1206,18 euroa/kk (vaativa hoito) Ryhmä II: 571,37 euroa/kk Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä

20 Pöytäkirja 2/ Valtuusto on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaapäivään sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Hoitajan lakisääteisen vapaan sekä muun vapaan aikana hoidettavalle järjestetyistä palveluista voidaan periä sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan enintään 11,30 (2015) vuorokausimaksu. Tämä koskee myös palvelusetelillä hankittua palvelua. Ilman omaishoitajien tekemää työtä, heidän hoidettavansa tarvitsisivat hoitopaikan kunnalta. Omaishoidon tukeminen on kunnalle edullista. (vrt tehostettu palveluasuminen ostopalveluna noin euroa/hoidettava kuukaudessa). Jotta omaishoitajat jaksaisivat hoitaa hoidettaviaan, tulee heidän jaksamistaan tukea järjestämällä omaishoidon lomitus heidän tarpeitaan vastaaviksi ja madollisuuksien mukaan myöntää heille muita tukipalveluita. Kunta voi tukea omaishoitajia myös muilla tukikeinoilla ja tukipalveluilla. Osa omaishoitajista on eri selvityksissä osoittanut kiinnostuksensa myös mahdollisuudesta siivousavun saantiin. Siivousavun saanti tukisi selvitysten mukaan huomattavasti omaishoitajan työtä. Sipoossa omaishoitajille on järjestetty maksuton vuoro kerran viikossa Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman uima-altaalle. Yksi nykyisen Sipilän hallituksen kärkihankkeita on omaishoidon rakenteiden ja valikoiman uudistaminen. Tässä kärkihankkeessa luodaan uusi omaishoidon toimintamalli. Se painottuu hyvinvoinnin valmennukseen ja kuntoutukseen. Omaishoitajien hyvinvointia tuetaan toimenpiteillä, jotka lisäävät hoitotyön houkuttelevuutta ja helpottavat omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Tavoitteena on eri-ikäisten omaishoidossa olevien asiakkaiden sekä heitä hoitavien elämänlaadun säilyminen ja laitos- ja muun ympärivuorokautisen hoidon tarpeen väheneminen. Sipoon kunnassa on tällä hetkellä 62 omaishoidon tukeen oikeutettua hoitajaa, jotka hoitavat kotonaan yli 18-vuotiasta hoidettavaa ja heistä vain 22 on käyttänyt oikeuttaan lakisääteiseen kolmeen vapaaseen. Lakisääteisen vapaan ajan hoito järjestetään omaishoidettavalle täysimääräisesti ansaittuna kuukautta kohden kunnan omassa ympärivuorokautisessa hoidossa 3 x 24 h. Syy miksi suuri osa sipoolaisista yli 18-vuotiasta kotonaan hoitavista omaishoitajistaan ei käytä heille kuuluvia vapaita on se, että he eivät halua viedä hoidettavaa tai hoidettava ei halua mennä tarjottuun hoitopaikkaan. Tämä koskee erityisesti omaishoidossa olevia

21 Pöytäkirja 2/ Valtuusto aikuisia kehitysvammaisia tai muistisairautta sairastavia. Sipoossa on 21omaishoitajaa, jotka hoitavat kotona alle 18-vuotaista lasta. Heistä 17 on käyttänyt oikeuttaan kolmeen lakisääteiseen vapaaseen. Alle 18-vuotiaiden osalta omaishoitajat ovat asiakastyytyväisyys-kyselyssä vuonna 2013 antaneet palautetta siitä, että he joutuvat kohtuuttoman aikaisin etukäteen varaamaan lapsilleen lomituspaikan ja näin ollen eivät ole voineet käyttää vapaita joustavasti ja heidän tarkoituksiinsa. Esim. omaishoitajan tilapäiseen väsymystilaan ei juuri ole ollut mahdollista saada tilapäishoitopaikkaa, kun nykyisillään lomitukset pitää varata yli 6 kk etukäteen. Palvelusetelin käyttöönotto Sipoossa toisi omaishoitajalle lisää valinnanvapautta hoidettavan hoitopaikan suhteen. Erityisesti kotona muistisairautta sairastavaa hoitava ei mielellään käytä oikeuttaan lakisääteisiin vapaisiin. Omaishoidon vapaan palveluseteli on käytössä reilussa kymmenessä kunnassa Suomessa, mm. Porvoossa ja Loviisassa. Helsingissä palvelusetelien hinta määräytyy hoitoisuusluokan mukaan, mutta omavastuu on aina 11,30 e/vrk (2015). Lisäksi Helsingissä on tuntilomituksen palveluseteli, joka on 34 e/tunti. Vantaalla palvelusetelin arvo on 125 e/vrk, mikäli kyseessä on omaishoitajan lakisääteinen vapaa ja hoito järjestetään tehostetussa asumispalveluyksikössä. Tästä ei mene omavastuuosuutta. Lohjalla palvelusetelin arvo ympärivuorokautiseen hoitoon on 125 e/vrk. Kotona toteutettavan omaishoitajan vapaan palvelusetelin arvo on 110 euroa. Palveluntuottaja voi laskuttaa asiakasta palvelusetelin arvon ylittävältä osalta korkeintaan 11,30 euroa (vuonna 2015). (Asiakasmaksulaki 387/2008). Espoossa palvelusetelejä voi saada 3 x 100 e/kk. Tuusulassa otetaan palvelusetelit juuri käyttöön. Sosiaali- ja terveysosasto tutustuu yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa tarjolla oleviin sähköisiin palvelusetelijärjestelmiin, tämän jälkeen palveluseteliasia tuodaan alkuvuodesta 2016 sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätettäväksi. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää antaa edellä olevan

22 Pöytäkirja 2/ Valtuusto selvityksen vastauksena tehtyyn aloitteeseen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 21 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1/ 21 KH: Aloite Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee sosiaali- ja terveysvaliokunnan selvityksen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 22 Valtuusto Liite Liite 1/ 22 KV: Aloite Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

23 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Aloite teollisuusalueiden opastetaulujen sijoittamisesta/perussuomalaisten valtuustoryhmä 617/14/2014 KV 38 Valtuusto Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti aloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta pystyttäisi Suursuon ja Vaahteramäen teollisuusalueiden opastetaulut pääväylien varsille. Aloitteessa opastetaulujen sijoittamista perustellaan sillä, että kyseiset teollisuusalueet sijaitsevat etäällä valtaväylistä, ja näin ollen ovat vaikeasti löydettävissä. Aloite merkittiin tiedoksi Liite 1/38. KH 40 Kunnanhallitus Valmistelija: elinkeinopäällikkö Rauno Tiainen, erikoissuunnittelija Rita Lönnroth Suursuon teollisuusalueen liikennevirrat ohjataan virallisesti Nikkiläntieltä sekä kulkuvälineiden saapuessa Korson suunnasta että niiden tultaessa Nikkilän keskustasta. Kyltit ovat viranomaisten hyväksymiä ohjauskylttejä. Vaahteranmäen yrityspuiston teollisuuskyltti on Martinkyläntien ja Muuntajantien risteyksessä ja toinen pienempi kyltti Flätbackantien ja Muuntajantien risteyksessä. Teollisuusalueet on merkitty kunnan kolmella ison kokoisella opastaululla, jotka sijaitsevat Nikkilän linja-autoaseman vierellä, Söderkullan keskustassa ja Sipoonlahden levähdysalueella. Pääväylien varrelle asetettavista kylteistä pyydetään lupaviranomaisena toimivan Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoa. Se on pääsääntöisesti kielteinen. Yhdessä yksityisen yrityksen kanssa Sipoon kunta on yrittänyt hakea lupaa niin sanotun jättitaulun pystyttämiseen muun muassa Porvoonväylän varteen, mutta Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on ollut kielteinen. Liitteet Liite 1/ 40 KH: Aloite Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee teollisuusalueiden opastetauluja koskevan

24 Pöytäkirja 2/ Valtuusto KV 23 Valtuusto lausunnon tiedoksi, antaa sen valtuustolle tiedoksi ja esittää, että asia on täten loppuunkäsitelty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite Liite 1/ 23 KV: Aloite Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

25 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Luettelo valmisteilla olevista valtuustoaloitteista ja kuntalaisaloitteista KH 41 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuuston työjärjestyksen mukaan kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla kunnanhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta on ryhdytty. Seuraavat valtuustoaloitteet ovat valmisteilla: - Aloite Nikkilän sydän -hankkeen toteuttamisesta elinkaarimallin mukaisesti/sami Virpiö. Teknisen valiokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite Itämerihaasteeseen vastaanottamisesta/rkp:n valtuustoryhmä. Teknisen valiokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite susisuihkulähteen hankkimisesta Sipoon kuntaan/perussuomalaisten valtuustoryhmä. Teknisen valiokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite osallistuvasta budjetoinnista Sipoossa/Heikki Vestman ym. Talous- ja hallintokeskuksen lausunto pyydetty mennessä - Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamiseksi Sipoon kouluissa/christel Liljeström RKP ym. Sivistysvaliokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite kunnallisen byråkratian purkamisesta ja tilan luomisesta yrittäjyydelle ja toimelijaisuudelle/heikki Vestman ym. Teknisen valiokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite yritystoiminnan lisäämiseksi Sipoossa/Juha Suuronen, Antti Skogster ym. Maankäyttöjaoston lausunto pyydetty mennessä - Aloite katukilpien ja tienviittojen korjaamisesta/marja Manninen-Ollberg ym. Teknisen valiokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite aurinkoenergian keräämiseksi kunnan kiinteistössä/juha Suuronen y.m. Teknisen valiokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite venepaikkojen lisäämiseksi Sipoossa/Juha Suuronen y.m. Teknisen valiokunnan ja maankäyttöjaoston lausunto pyydetty mennessä - Aloite lähiliikuntapaikkojen, ulkoislureittien ja virkistysalueiden turvaamisesta ja kehittämisestä kuntakeskuksissa/heikki Vestman ym. Sivistysvaliokunnan lausunto pyydetty mennessä - Aloite elinkeino- ja yrittäjyysjaoston perustamisesta/timo Rope

26 Pöytäkirja 2/ Valtuusto ym. Maankäyttöjaoston ja talous- ja hallintokeskuksen lausunto pyydetty mennessä Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa tehdyt aloitteet tiedoksi sekä niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Seuraavat kuntalaisaloitteet ovat valmisteilla: - Kansalaisaloite tupakantumppien maahanheittämisen kieltämiseksi / Terttu Munther. Lähetetty Tekniikka- ja ympäristöosastolle käsiteltäväksi. - Kuntalaisaloite Brobölentien ja Öljytien risteyksen muuttaminen kiertoliittymäksi/arto Suihkonen. Lähetetty Tekniikka- ja ympäristöosastolle käsiteltäväksi. - Kuntalaisaloite kunnan rakennuspoliittisen vision ja strategian luominen asukaslähtöisesti/janne Pasanen. Lähetetty Tekniikka- ja ympäristöosastolle käsiteltäväksi. kaavoituskeskuksen lausunto pyydetty - Aloite kaavoituksen aloittaminen Gumbostrandissa/GV Hydro. Lähetetty Kehitys- ja kaavoituskeskukselle käsiteltäväksi. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle edellä olevan luettelon jätetyistä valtuustoaloitteista ja kuntalaisaloitteista. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 24 Valtuusto Valtuusto merkitsi luettelon jätetyistä valtuustoaloitteista ja kuntalaisaloitteista tiedoksi.

27 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Kunnanjohtajan raportti KV 25 Valtuusto Kunnanjohtaja raportoi sisäilmaongelmista ja seuraavissa rakennuksissa tehdyistä toimenpiteistä: Talman koulu, Opintien koulukeskus ja Kuntala. Kunnanjohtajan raportti merkittiin tiedoksi.

28 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Aloite toimenpiteiksi ympäristön parantamiseksi Nikkilässä/Juhani Rantala ym. 1526/ /2016 KV 26 Valtuusto Juhani Rantala ja 21 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa esitetään erilaisia toimenpiteitä ympäristön kehittämiseksi ja parantamiseksi Nikkilässä. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/26. KV: Aloite

29 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Aloite asemakaavoitettavien maiden hankkimisesta/juhani Rantala ym. 1527/ /2016 KV 27 Valtuusto Juhani Rantala ja 26 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa esitetään, että kunnan on syytä aloittaa aktiivinen maanhankinta asemakaavoitusta ja asuntotuotantoa varten Nikkilässä ja Söderkullassa. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/27. KV: Aloite

30 Pöytäkirja 2/ Valtuusto Aloite tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta/heikki Vestman ym. 1528/ /2016 KV 28 Valtuusto Heikki Vestman ja 19 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he ehdottavat, että kunta ottaa mahdollisimman pian käyttöön päivähoidon tuntiperusteisen asiakasmaksun. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/28. KV: Aloite

31 Pöytäkirja 2/ Muutoksenhakuohjeet Valtuusto Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa kuntalain (365/1995) 91 :n mukaan kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 14-17, Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Valitusosoitus Valitusviranomainen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Viranomainen, jolle valitus tehdään, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentantie 5, Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi Valitusaika Kunnallisvalitus, pykälä päivää Hallintovalitus, pykälät päivää Muu valitusviranomainen, pykälät päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusoikeus Valitusperusteet Päätökseen saa hakea muutosta: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa päätös on muuten lainvastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle en-nen valitusajan päättymistä. Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos

32 Pöytäkirja 2/ valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan