Amppeli. Lastensuojelulain uudistus 4 Valtakunnalliset Nuorisokeskukset 6. Sukupuolisensitiivinen ote 12

Transkriptio

1 2 / Lastensuojelulain uudistus 4 Valtakunnalliset Nuorisokeskukset 6 Perhe- ja verkostoterapian hyödyntäminen 8 Sukupuolisensitiivinen ote 12 1

2 2 Sisältö 2/2006 Pääkirjoitus AMPPELI Amppeli A m m a t i l l i s t e n P e r h e k o t i e n L i i t t o r y : n j ä s e n l e h t i Syksyn kuulumisia 2 Ajankohtaista Syysliittokokous pidettiin Oulussa 3 Lastensuojelulain uudistus 4 Puheenvuoroja Täyden kympin palvelua: Valtakunnalliset Nuorisokeskukset 6 Perhe- ja verkostoterapian menetelmien hyödyntäminen perhekotityössä 8 Sähköinen konsultointipalvelu avattiin Sosiaaliporttiin 8 Idea sählytyrnaukseen 10 Sählyturnauksen tulokset Sukupuolisensitiivinen ote 12 Pikku uutisia APKL:n hallitus Tulevia merkkipäiviä Uusia jäsenperhekoteja 15 APKL:N jäsenperhekodit joulukuu 2006 Jäsenperhekodit 14 Ammatillisten Perhekotien Liitto ry:n jäsenjulkaisu, 8. vuosikerta. Ilmestyy tarvittaessa. Päätoimittaja: Kari Karomäki puh kari.karomaki@apkl.fi Taitto: Kirjava Omena, Lahti kirjava.omena@phnet.fi Paino: LahtiPrint, Lahti Painosmäärä: 900 kpl Jakelu: Ammatilliset Perhekodit, lastensuojelualan yhteistyötahot Aineistoa lainattaessa lähde mainitava. Syksyn kuulumisia Ammatillisen perhekodin määrittely koki kovan takaiskun uuden lastensuojelulain esittelyssä. Siinä ei määritellä mitenkään meidän toimintaamme. Meidän työmme lasketaan kuuluvaksi perhehoidon piiriin. Toivottavasti ammatillinen perhekoti määritellään ensi hallituskaudella uusittavassa perhehoitolaissa. Toimintamme jatkuu entisenä ja sama lainsäädännön puute toimintamme edellytyksistä jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Henkilöstömäärät ja lapsiluvut ovat harkittavissa aina tapauskohtaisesti ja luulenkin, että kriteerit läänien välillä vaihtelevat. Tällöin yrittäjät ovat myös verrattain erilaisen kohtelun alaisia. Uusi rajoittamislaki astui voimaan marraskuun alussa. Valitettavasti se ei valtuuta ammatillisia perhekoteja (jotka toimivat perhekoti luvilla) yksilön rajoittamisiin. Tämä on harmittava päätös lainlaatijoilta, sillä hoidammehan pitkälti samanlaisia lapsia ja nuoria kuin laitoksetkin. Tässä lienee kysymys myös lainlaatijoiden luottamuspulasta, sillä perhekotien syntyhistorian alussa luvan sai jokainen joka haki sitä. Ammatillisten perhekotien henkilökunnan pätevyys on siis asetettu kyseenalaiseksi. Toisaalta, kun ei ole oikeutta rajoittaa, niin ei voida vaatia myöskään dokumentointia. Tässäkin asiassa on terveen järjen käyttö sallittu. Kuntaliitossa alkoi uusi lastensuojelun kehittämisohjelma LapsiArvi, jonka tarkoituksena on luoda uusia sekä parantaa ja tehostaa jo käytössä olevia arvioinnin työvälineitä sekä toimintamalleja. Tavoitteena on koordinoida ja harmonisoida eri toimijoiden käytäntöjä sekä saada muodostettua yhteinen ja yhdenmukainen arvioinnin viitekehys julkisen, yksityisen ja järjestöjen palvelutuotannon arviointiin Sisällössä tullaan todennäköisesti käsittelemään kilpailutusta (kilpailutuksen mukaan tuomaa hyötyä) sekä laadunmittaamista. Mitä järkeä on kilpailuttaa jos jo etukäteen tiedetään, että esim. yli 300 kilometrinetäisyydelle ei tulla sijoituksia tekemään. Näin ollen tehdään valtavasti turhaa työtä. Toivoinkin, että laatupiirit alkavat työstää näitä asioita keskuudessaan, kun LapsiArvi on edennyt siihen vaiheeseen Syyskuun alussa aloitti työnsä liittomme toiminnanjohtaja. Toimenkuva etsii vielä muotoaan. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on tutustuttaa hänet liittomme jäsenistöön sekä kerätä kentän toiveita ja tarpeita oman työmme kehittämiseksi. Hyvää ja Rauhaisaa Joulua Pertti Ollila puheenjohtaja

3 Syysliittokokous pidettiin Oulussa Jäseniä oli kokoontunut Oulun liittokokoukseen kiitettävän runsaasti kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä. APKL:n syysliittopäivää vietettiin runsaalla joukolla Oulussa. Järjestäjät olivat nähneet taas vaivaa saadakseen perhekotivanhemmat lähtemään pohjoiseen ja irtaantumaan arjesta. Oulussa pidetyt liittokokouspäivät olivat täynnä ohjelmaa. Myös osallistujia oli päässyt paikalle runsaasti. Jo ensimmäisenä päivänä päästiin tärkeiden asioiden pariin laatupiirivastaavien tapaamisessa. Laatupiirit ovat liiton paikallisen toiminnan ydin ja siksi laatupiirien tavoitteellinen ja jäseniä tukeva toiminta on tärkeää. Ensimmäisen päivän aikana toiminnanjohtaja teki itseään osallistujille tutuksi ja iltapäivällä Karl-Erik Wahlberg luennoi perhe- ja verkostoterapian menetelmien hyödyntämisestä perhekotityössä. Luennon pääkohdat löydät tiivistettynä toisaalta tästä lehdestä. Päivä päättyi yhteiseen illalliseen ja upeaan flamencoesitykseen. Toinen päivä aloitettiin ajankohtaisten asioiden läpikäynnillä. Keskustelua käytiin erityisesti lastensuojelulain uudistuksesta sekä kilpailuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Päivä päättyi puolilta päivin varsinaiseen liittokokoukseen, jonka tärkeintä antia oli uuden hallituksen valinta. Uudet hallituksen jäsenet löydät niin ikään toisaalta tästä lehdestä. Tapaamisiin Savonlinnassa Kevään liittokokous pidetään Savonlinnassa Savonlinnassa päästään tutustumaan myös kaupungin kuuluisaan kulttuuritarjontaan. Merkitkäähän päivämäärä jo kalentereihinne! Karl-Erik Wallberg, lääketieteellisen psykologian ja perheterapian dosentti, vieraili luennoimassa liittopäivillä. Oikealla: Iltajuhlassa saimme nauttia tanssija Krista Saarasen upeasta flamencoesityksestä. 3

4 Lastensuojelulain uudistus 4 Uusi lastensuojelulaki on viimein käsit telyn alla eduskunnassa. Tätä kirjoitettaessa ensimmäinen eduskuntakäsittely on takana ja laki on valiokuntakäsittelyssä. Todennäköisesti mitään merkittäviä muutoksia ei tämän hetkiseen esitykseen ole siis enää tulossa. Uudessa lakiehdotuksessa lähtökohtana on ollut lastensuojelulain selkiyttäminen niin, että se paremmin huomioisi lapsen edun. Lakia uudistettaessa on esillä pidetty erityisesti avohuollon palvelujen parantamista ja suunnitelmallisempaa käyttöä lapsen ja perheiden tukemisessa. Tavoitteena on ollut myös turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Myös lastensuojelun päätöksenteko muuttuu. Uuden lastensuojelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Asiakkuuden alkuvaihe ja avohuolto Lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä on laissa haluttu madaltaa ja velvollisuutta sen tekemiseen laajentaa. Ilmoitusvelvollisia olisivat nykyisten sosiaali- ja tervey denhuollon, koulutoimen, poliisin sekä seurakunnan työntekijöiden lisäksi muun muassa nuorisotoimen työntekijät sekä yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat. Eli siis myös ammatilliset perhekodit. Laissa mainittaisiin erityisesti, ettei salassapitovelvollisuus estä ilmoituksen tekemistä. Lastensuojelussa avohuollon palvelut ovat ensisijaisia Avohuollon työtä on lain kautta haluttu vahvistaa. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen lapsen tilanne tulisi selvittää viivytyksettä, ja kaikissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Voi tietenkin kysyä, että kolme kuukauttakaan mikään erityisen nopea aika selvityksen tekemiselle, jos lapsi elää perheessä vaurioittavissa olosuhteissa. Ongelmallista on myös se, että määräaikaan sidotun lastensuojelutarpeen selvittämisen on arvioitu vaativan selvää resurssien lisäystä kunnissa, joissa jo ennestään resurssit ovat rajalliset. Resurssien lisäämisen tarve huomioidaan kuntien valtionavuissa mutta koska minkäänlaista korvamerkintää ei rahoihin tule, mikään ei takaa, että kunnat osoittavat tehtäviin lisää henkilökuntaa. Perheen tarpeet tulisi selvittää nykyistä paremmin Laki esittää myös täsmennyksiä asiakassuunnitelmatyöskentelyyn ja kirjaamista koskeviin säännöksiin. Sosiaalityöntekijän tulisi aina tavata lapsi henkilökohtaisesti ja siihen työntekijällä olisi oikeus, vaikka huoltaja sitä vastustaisi. Selvityksen perusteella lapselle ja perheelle tehtävään asiakassuunnitelmaan kirjattaisiin tarvittavat palvelut ja toimenpiteet. Huostaanotto, sijaishuolto ja lastensuojelun päätöksenteko Huostaanottoon liittyvä pää töksenteko on herättänyt jo vuosia paljon keskustelua. Lautakunnissa tapahtuvaa päätöksentekoa on arvosteltu ja lautakuntien asiantuntemus on asetettu kyseenalaiseksi. Uudessa lastensuojelulaissa lautakunnilla ei olekaan huostaanottopäätöksissä enää minkäänlaista roolia. Tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteko ehdotetaan siirrettäväksi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeudelle. Muuten kunnan viranhaltija tekisi ensivaiheen päätökset. Valmistelu tehtäisiin parityönä ja tarpeen mukaan myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta olisi hyödynnettävä. Laki myös korostaa sukulaisten asemaa sijoituksissa. Ennen kuin lapsi sijoitettaisiin kodin ulkopuolelle, viranomaisten olisi kartoitettava lapsen läheiset ihmiset. Näin saataisiin selville sukulaisten ja muiden läheisten mahdollisuudet tukea lasta. Myös huostaanotoissa, joita asianosaiset eivät vastusta, päätöksenteko säädettäisiin kaksiportaiseksi. Asian valmistelu ja päätöksenteko erotettaisiin niin, että sosiaalityöntekijä valmistelisi asian ja johtava viranhaltija tekisi päätöksen. Viranhaltijan päätöksestä voisi valittaa hallinto-oikeuteen. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulisi ottaa huomioon huostaanoton syy ja lapsen tarpeet sijaishuoltopaikan suhteen. Myös hoidon jatkuvuus tulee ottaa huomioon jo sijoituspäätöstä tehdessä. Laissa myös painote-

5 taan sisarussuhteiden ja lapsen etnisen ja kulttuurisen taustan merkitystä. Laissa myös vaaditaan, että sijoitettavan lapsen terveydentila tulee tutkia ennen sijoitusta. Sijaishuollon aikaista työskentelyä lapsen ja vanhempien kanssa painotetaan ainakin lain perusteluteksteissä mutta itse lakipykälissä ei asiaan liittyen ole kovinkaan paljon uutta. Mitään aikarajoja tai vähimmäismääriä esim. sijoitetun lapsen tapaamiseen liittyen ei laissa ole. Laissa kutienkin todetaan, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on oltava yhteydessä lapseen, tämän vanhempiin sekä sijaishuoltopaikkaan lapsen hoidon turvaamiseksi. Lastensuojelulaitoksissa asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta ja nuorta ja asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Kuten jo muuallakin tässä lehdessä on todettu, uudessa lastensuojelulaissa ei ammatillisille perhekodeille olla asettamassa minkäänlaisia uusia toimintaa koskevia säädöksiä. Huono puoli tässä toisaalta on se, että ammatillisen perhekotitoiminnan huono säätely laissa aiheuttaa kirjavuutta mm. lupakäytännöissä. Jälkihuolto Jatkuva puheenaihe lastensuojelussa on myös ollut jälkihuollon huono taso kunnissa. Uutuutena jälkihuoltoa koskevaan lainsäädäntöön kunnille on tulossa velvollisuus järjestää jälkihuolto myös vähintään puoli vuotta kestäneisiin avohuollon sijoituksiin. Jälkihuoltoa voitaisiin järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille. Muuten jälkihuoltoon ei ole tulossa kunnille mitään uusia vaateita eikä täsmennyksiä jälkihuollon toteuttamistapaan. Amppeli Lopuksi Ammatillisille perhekodeille laki ei siis anna mitään uutta, mutta ei toisaalta huononnakaan perhekotien asemaa. Kaiken kaikkiaan kovasti mainostettu lain kokonaisuudistus tuntuu kutistuneen vanhojen lakipykälien viilailuksi. Erityisesti huolestuttaa se, ettei lakiin ole tulossa kuntia ohjaavaa lainsäädäntöä, joka varmistaisi tasa-arvoiset lastensuojelun palvelut kaikissa maamme kunnissa. Ohjaavana välineenä laissa on mainittu kuntien velvollisuus tehdä neljän vuoden välein lastensuojelusuunnitelma, jossa on esitetty lastensuojelun käytössä olevat riittävät resurssit. Takaako suunnitelma sitten sen, että kunnissa lastensuojelutyö resursoidaan riittävästi? Uskokoon ken tahtoo. Juha Luomala Toiminnanjohtaja Lakineuvontaa jäsenille Liittolla on sopimus lakineuvonnasta varatuomari Jarkko Helmisen kanssa. Sopimus kattaa edelleen alustavan selvitystyön. Jatkotoimenpiteet ja pidemmälle menevät selvitykset jäävät perhekotiyrittäjän itse kustannettaviksi. Jos siis perhekotisi tarvitsee lakineuvontaa, voit ottaa yhteyttä Jarkko Helmiseen, mielellään sähköpostitse, jättämällä hänelle yhteystietosi (myös sähköpostiosoite) ja kertomalla lyhyesti ongelmastasi. Hän ottaa sinuun yhteyttä. Lakipalvelu Jarkko Helminen Puutarhakatu 16 B Tampere info@lakinet.fi Puh Lisätietoja löytyy liiton jäsensivuilta. 5

6 nuoria. Tämä näkyy esimerkiksi nuorisokeskusten palvelujen hinnoittelussa keskusten velvollisuus on ohjata saamansa valtion tuki nuorille ja nuorten parissa toimiville tarjoamalla palveluja tuetuin ja markkinahintaa alemmin hinnoin. Nuorisokeskusten toimintaa säätelee Suomen nuoriso-laki ja -asetus. 6 Täyden kympin palvelua: Valtakunnalliset Nuorisokeskukset Suomessa on 10 valtakunnallista nuorisokeskusta, joiden toimintaa ja rakentamista tuetaan nuorisolain perusteella. Keskukset on perustettu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Ensimmäiset keskukset perustettiin 1980-luvun alussa, jolloin toimintansa aloitti viisi keskusta. Viimeisin, nuorikeskus Anjala perustettiin vuonna 2000 Anjalankoskelle. Yhdeksän muuta keskusta ovat nuorisokeskus Ahtela Sauvossa, nuorisokeskus Hyvärilä Nurmeksessa, nuorisokeskus Marttinen Virroilla, nuorisokeskus Metsäkartano Rautavaaralla, nuorisokeskus Oivanki Kuusamossa, nuorisokeskus Piispala Kannonkoskella, nuorisokeskus Syöte Pudasjärvellä, nuorisokeskus Vastatokka Inarissa ja nuorisokeskus Villa Elba Kokkolassa (www. suomennuorisokeskukset.fi). Lähtölaukaus annettiinvuonna 2004 Nuorisokeskustoiminnan lähtölaukaus on vuonna 1975 pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK). Tuolloin tehtiin päätös nuorisotoimintaa ja nuorten kansallista sekä kansainvälistä liikkumista edistävän keskusverkoston perustamisesta. Kansainvälisyys on ollut osa nuorisokeskusten toimintaa niiden perustamisesta lähtien. Toinen perustamisen lähtökohdista oli myös maantieteellinen ja maakunnallinen kattavuus. Tavoitteena oli, että keskukset ovat lähellä nuoria ja nuorisotoimijoita joka puolella Suomea. Perustamisvaihe toteutettiin siten, että halukkaat kunnat pystyivät hakemaan keskusten sijoittumista alueelleen. Lisäksi kuntien tuli osoittaa nuorisokeskuksia hallinnoiva yleishyödyllinen taho. Tämä toiminnan lähtökohta, nuorisokeskusten omistuksen ja hallinnoinnin yleishyödyllisyys on määritetty nuorisokeskusten toimintaa säätelevässä nuorisolaissa ja -asetuksessa: nuorisokeskukset eivät voi olla pelkästään kaupallisia liiketoimintayksiköitä, vaan niiden tulee toiminnallaan tukea aidosti Tämä lain mukaisesti sekä rakentamista että toimintaa tuetaan valtion budjettivaroin. Esimerkiksi vuonna 2004 Opetusministeriön myönsi avustuksia keskuksille yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Näistä toiminta-avustusten osuus oli noin 1,9 milj. euroa ja rakentamisavusten osuus noin 2,0 milj. euroa. Lisäksi keskukset rahoittavat toimintaansa asiakkaidensa maksamilla majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluliiketoiminnan tuotoilla. Näiden tuottojen määrä oli 6 milj. euroa vuonna Avustusten jako keskuksille tapahtuu sekä toiminnan määrään että laatuun perustuen. Nuorisokeskukset raportoivat vuosittain kohteessaan käyneiden nuorten määrän, lisäksi keskusten tulee kuvata osallistumisensa muuhun nuorisotyötä tukevaan toimintaan. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi nuorten sosiaalinen tukeminen, alueelliseen nuorisotyöhön osallistuminen tai kansainvälinen nuorisotyö. Yksi opetusministeriön seuraama toiminnan tilastointitapa on nuorisokurssipäivä. Se tarkoittaa päivää, jolloin nuori on osallistunut keskuksen tuottamaan ohjattuun toimintaan vähintään 5 tunnin verran. Esimerkiksi vuonna 2004 nuorisokeskuksien kurssipäivä

7 olivat yhteensä noin kappaletta. Suhteellisesti nuorten ja nuorisotoimijoiden osuus keskusten asiakaskunnasta on yli 80 %. Mitä keskusten toiminta sitten on käytännössä? Keskukset palvelevat nuoria monin tavoin. Ne ovat leiri- ja luontokoulukeskuksia, seikkailu- ja elämyskoulutuskeskuksia, perinteisten lasten ja nuorten leirien paikkoja, nuorisomatkailukeskuksia, retkeilymajoja interrailmatkaajille sekä kansainvälisen nuorisotoiminnan kohtauspaikkoja. Nuorisokeskukset toimivat myös nuorisotyön opiskelijoiden harjoittelupakkoina. Ne tarjoavat ympäristön nuorten kansalliselle ja kansainväliselle vapaaehtoistyölle. Keskukset kehittävät yhteistyössä nuorten työpajojen ja kuntien kanssa nuorten kasvua tukevia aktivointi- ja kuntoutuskursseja. Keskukset ovat toiminnallaan tärkeä osa ennaltaehkäisevään päihdetyöhön liittyvää yhteiskunnan palveluverkostoa. Viimeksi mainitut tehtävät ovat korostuneet erityisesti maaliskuussa 2006 voimaan tulleen uuden nuorisolain myötä; nuorisokeskusten tulee tukea myös toimijoita, jotka työskentelevät sosiaalisen nuorisotyön puolella. Kansainvälisen nuorisotoiminnassa keskukset ovat mukana mm. Eurooppalaiset nuorisokeskusyhteistyössä ja Platform- sekä Avarttitoiminnassa. Koko valtakunnan alueen kattava verkosto (10 keskusta Anjalankoskelta Inariin) koulutetun henkilöstön määrä: 150 koulutettua henkilötyövuotta monipuoliset palvelut (leirikoulut, ympäristökasvatus, harrasteja teemaleirit, ennaltaehkäisevä päihdetyö, nuorten pajat) fyysiset resurssit (yli 1300 vuodepaikkaa, yli 350 majoitushuonetta, yli 3000 m2 erilaisia sisäliikuntatiloja, yli 50 kokoustilaa, yli 2500 koulutus- ja kokousasiakaspaikkaa, yli 1300 ravintola-asiakaspaikkaa, koko Suomen luonnon kirjon esittelevät luonto-ohjelmapalvelujen toteutuspaikat) Nuorisokentässä suhteellisen hyvät resurssit (Vuoden 2005 määrärahat milj. euroa, 14 % nuorisotyön määrärahoista) Keskellä kaunista luontoa Lisäksi keskukset sijaitsevat lähellä suomalaista luontoa, joka on tärkeä osa jokaisen keskuksen toimintaa. Esimerkkejä tästä ovat toimintaan käytettävät luontopolut ja retkeilyreitit. Koko valtakunnan kattavalla alueellisella sijoittumisellaan, osaamisellaan ja monipuolisilla palveluillaan nuorisokeskukset tukevat siis Suomen nuorisotoimijoita niin nuorten peruspalveluiden toteuttamisessa, nuorten sosiaalisessa tukemisessa kuin nuorisotyön kehittämisessä. Kansainvälisessä nuorisotyössä keskukset muodostavat verkoston, joka tarjoaa hyvän ja asiantuntevan kumppanin esimerkiksi nuorisoleirien, Avartti -toiminnan kuin erilaisten nuorisotyön koulutusten toteutukseen. Tervetuloa yhteistyökumppaniksemme! Jani Karjalainen Toiminnanjohtaja Suomen Nuorisokeskukset ry Keskusten palvelukapasiteetti Nämä palvelut toteutetaan korkeatasoisissa keskuksissa, joista löytyy majoitustilat, ateriapalvelut, kokousja koulutustilat, liikuntatilat sekä toimintaan soveltuva harrastus- ja liikuntavälineistö. Keskusten palvelukapasiteettia voi kuvat seuraavilla tunnusluvuilla: 7

8 Perhe- ja verkostoterapian menetelmien hyödyntäminen perhekotityössä 8 Professori Karl-Erik Wahlberg puhui Ammatillisten Perhekotien Liiton liittokokouksen yhteydessä pitämällään luennolla lapsen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä perhe- ja verkostotapaamisten käytöstä lapsen kehityksen tukena ja lapsen kanssa työskentelevien yhteistyön välineenä. Biopsykologisen näkökulman mukaan lapsen kehitykseen vaikuttavat biologiset toiminnat (aivojen toiminta ja perinnölliset tekijät), vuorovaikutus aikuisten kanssa, perheen vuorovaikutussuhteet sekä traumat sekä lopulta myös yhteiskunnassa vaikuttavat arvot ja asenteet. Lapsen käyttäytymisen syyn ymmärtäminen vaikuttaa myös tapaamme suhtautua lapseen. Pidämmekö lasta esim. ilkeänä tai rasitteena vai näemmekö lapsen yksilönä, joka taistelee päästäkseen eroon tai tullakseen toimeen sairautensa kanssa. Toisaalta lapsen perimä vaikuttaa merkittävästi lapsen edellytyksiin toimia ympäristössänsä (lahjakkuus, aktiivisuus jne.). Perimä ei kuitenkaan määrää kaikkea Lapsen ja vanhempien välinen suhde muovaa lapsen myöhempää persoonallisuutta. Kasvatuksessa ja vanhempien toiminnassa on tärkeää sen soveltuvuus lapsen erityispiirteisiin ja lapsen oman persoonallisuuteen. Perimän ja perheen kautta saadut eväät auttavat lasta sopeutumaan ulkoiseen maailmaan. Vanhemmat myös antavat keskinäisellä käyttäytymisellään lapselle jatkuvasti mallia siitä, kuinka miehet ja naiset käyttäytyvät keskenään, kuinka toisia ihmisiä kohdataan jne. Myös malli lapseen suhtautumisesta on lapsen myöhemmän kehityksen kannalta tärkeää; välittäminen, lapsen perustarpeista huolehtiminen, johdonmukaiset kasvatusperiaatteet sekä lapsen ikätason mukainen kohtelu ovat lapselle tärkeimpiä asioista ja siirtyvät myös lapsen tapaan myöhemmin kasvattaa ja huolehtia omista lapsistaan. Lapsen kokemat traumat muokkaavat voimakkaasti lapsen kehitystä Useimmin koettu trauma on vanhemman menettäminen, joka voi tapahtua monella tasolla. Lopullisestihan vanhempi menetetään tämän kuollessa, mutta vanhemman voi myös menettää erossa tai vanhemman voi myös menettää harrastuksille, työlle tai päihteille. Lasta traumatisoivia ovat luonnollisesti myös lapsen laiminlyöminen sekä tietoinen vahingoittaminen. Yhteiskunnalliset arvot vaikuttavat lapsen kehitykseen Myös yhteiskunnalliset arvot ovat osaltaan vaikuttamassa lapsen kehitykseen. Yhteiskunnalliset arvot lasten osalta näkyvät selkeimmin kulloinkin voimassa olevassa lastensuojelulaissa. Osana yhteiskunnallisia arvoja ovat myös yleisesti hyväksytyt käsitykset hyvästä vanhemmuudesta. Selvimminhän on muuttunut esim. suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen lapsen kasvatuskeinona. Myös lastensuojelu käytännöissä näkyvät selkeästi yhteiskunnan kulloisetkin arvot, tämä näkyy selkeimmin siinä, kuinka merkityksellisenä lapsen biologista perhettä pidetään ja kuinka helposti esim. huostaanottoihin ryhdytään. Ihannekuvaa ei pidä rikkoa Lapsen kanssa työskennellessä on tärkeää muistaa, että lapsi haluaa säilyttää positiivisen ja jopa ihannoivan kuvan vanhemmistaan. Ihannekuvaa ei välttämättä pitäisi rikkoa, toisaalta voi olla hyvä tuoda lapselle esiin syyt, jotka ovat esim. huostaanottoon johtaneet, tietenkin tavalla joka vastaa lapsen sen hetkistä ikätasoa ja kypsyyttä. Vanhemmuuteen sisältyy huonoimmillaankin aina myös jotain hyvää, ja lapselle on tärkeää, että hän voi viimeistään aikuisena antaa vanhemmilleen anteeksi ja rakentaa jonkinlaisen suhteen myös poissaolevaan vanhempaansa. Toimivan yhteistyösuhteen rakentaminen Perhetapaamisten avulla voidaan parhaimmillaan rakentaa toimiva yhteistyösuhde lapsen biologisten vanhempien kanssa. Tällä on erityisen suuri merkitys lapselle ja lapsen itsetunnon kehittymi-

9 selle. Lapselle on tärkeää voida näyttää biologiselle vanhemmalleen kuinka hän asuu, mitä hän osaa jne. Perhekotivanhempien ja biologisten vanhempien yhteistyö osoittaa parhaimmillaan lapselle, että hänellä on kahdet hänen hyvinvoinnistaan kiinnostuneet vanhemmat ja antaa lapselle tunteen siitä, että hän arvokas ihminen. Aiheina yhteisessä tapaamisessa voivat olla esim. koulunkäynnin ongelmat, sääntöjen noudattaminen / noudattamattomuus ja esim. uusien ihmisten etsiminen lapsen ympärille. Yhteinen tapaaminen voi tuoda esiin uusia syitä sille, miksi lapsi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy ja auttaa ymmärtämään lasta. On tärkeää, että joku toimii tapaamisen kokoonkutsujana ja myös vastuullisena kokouksen läpiviemisestä. Tärkeintä on halu toimia vetäjänä ja kohtalainen kokemus tilanteiden läpiviemisestä. Kokouksissa on tärkeää välttää ahdistavia hiljaisuuksia ja pitää yllä luontevaa keskustelua. Vetäjän tehtävänä on palauttaa keskustelu uomiinsa esim. syyttelystä tai asiattomasta kielenkäytöstä. Selkeyttävät kysymykset ja merkitysten tarkentaminen auttavat asian eteenpäin viemisessä. Tapaamisen ohjaamisessa auttaa se, että jo tapaamisen alussa tuodaan selkeästi esiin tapaamisen päämäärä ja ongelma minkä vuoksi ollaan koolla. Kaikki voivat tämän jälkeen tuoda esiin oman näkökulmansa asiaan liittyen. Vetäjä huolehtii siitä, että kaikki saavat äänensä esiin ja käyttäytyvät kunnioittavasti toisiaan kohtaan. Perhe-/verkostotapaaminen voi olla hyvin hyödyllinen myös esim. syyllisyyden ja häpeän tunteiden käsittelyssä, biologisten vanhempien ja lasten tapaamisten suunnittelussa, eri toimijoiden suhteiden jäsentämisessä ja määrittelyssä, yhteisessä tavoitteiden määrittelyssä sekä vanhemmuuden epäonnistumisen kertomuksen ja kokemuksen purkamisessa. Juha Luomala Sähköinen konsultointipalvelu avattiin Sosiaaliporttiin Stakes avasi sähköisen konsultointipalvelun yhteistyössä sosiaalialan eri toimijoiden kanssa Sosiaaliportti.fi - verkkopalvelussa. Konsultointipalveluun voi lähettää kysymyksiä ja saada vastauksia valitsemaltaan konsulttiryhmältä. Palvelu on käyttäjälle maksuton. Sosiaaliportin sähköinen konsultointipalvelu tarjoaa neuvoja sosiaalialan ammattilaisten työssään kohtaamiin tilanteisiin ja tukea työntekijän ratkaisuihin ja päätöksiin. Kaikki Sosiaaliporttiin rekisteröityneet sosiaalialan ammattilaiset voivat käyttää konsultointipalvelua. Palvelu on kehitetty tukimuodoksi erityisesti niille sosiaalialan ammattilaisille, jotka työskentelevät yksin tai työyhteisössä, jossa ei ole mahdollista saada konsultointia muilta alan ammattilaisilta. Konsultointipalvelu toimii niin, että eri alojen erityisasiantuntijoiden muodostamat konsultti-ryhmät vastaavat kysymyksiin. Ryhmän jäsenet keskustelevat Sosiaaliportin konsultointialustalla verkon välityksellä saamastaan kysymyksestä. Vastausta muotoillessaan konsulttiryhmä voi viestiä kysymyksen esittäjän kanssa tietoturvallisessa ympäristössä. Konsulttiryhmän tuotos voi tarjota alan parhaimpien asiantuntijoiden tarkkaan pohtiman kannanoton sosiaalialan ajankohtaiseen kysymykseen, jonka parissa monet kamppailevat. Konsultoinnissa syntyvät kysymys-vastaus -parit julkaistaan Sosiaaliportissa kysyjän luvalla nimettöminä tapauskuvauksina. Näin konsultointi hyödyttää mahdollisimman laajaa ammattilaisten joukkoa. Sosiaaliportin konsultointipalvelussa ammattietiikan kysymyksissä yhteistyötahona on Talentia, erityisryhmien asumisessa Asumispalvelusäätiö ASPA ja henkilökohtaisessa avussa Assistentti-info. Kehitysvammaliitto, Kuurojen Liitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Näkövammaisten keskusliitto vastaavat omien alojensa kysymyksiin. Perhekeskustoiminnan kehittämisestä vastaa Stakesin Perhe-hanke ja romaniasioista Opetushallitus. Sähköinen konsultointi toteutetaan valtakunnallisesti. Tällöin toiminnan volyymi on riittävän laaja ja asiantuntijat pystyvät vastaamaan harvinaisiinkin ongelmiin. Sähköisen konsultoinnin -hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Sähköisiä palveluja sosiaalialan ammattilaisille -hanketta. Sosiaaliportissa on oma konsultaatioryhmänsä myös lastensuojelun sijaishuoltoon liittyen. Mukana on APKL:sta Juha Luomala. Käykääpä tutustumassa: 9

10 IDEA SÄHLYTURNAUKSEEN 10 NUORI SUOMI aatteessa on viime aikoina käyty keskustelua lasten pallopeliurheilussa siitä, että onko oikein, että kaikki pelaavat yhtä paljon vai täytyykö lahjakkaimmille ja innostuneimmille antaa enemmän peliaikaa. Kolmantena vaihtoehtona on ainakin se, että joukkueiden koot olisivat mahdollisimman pieniä. Jääkiekossa esim. kaksi kentällistä pelaajia kolmen tai neljän kentällisen sijaan. Seura voisi sen rahkeista riippuen perustaa näin useita ikäkausijoukkueita, joista myöhemmin murrosiän kynnyksellä sitten muodostettaisiin pari joukkuetta tason mukaan. Tällaisia keskusteluja ja pohdintoja käydään ainakin seuroissa, joille NUORI SUOMI on myöntänyt ns. Sineettiseura statuksen. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että seura on hoitanut junioritoimintansa korkeatasoisesti ottaen huomioon lasten ja nuorten eri ikäkausien kehityksen, fyysisen ja psyykkisen sekä kehittämällä joukkueiden tiimitoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Yhteispelin kuviot Kasvattajina tiedämme, että alakouluiässä taidon opettaminen pallopeleissä on selvästi tärkein asia lapselle. 7-8 vuotiaat eivät juuri pysty vielä yhteispeliin vaan katse pysyy pallossa ja kiekossa. Lisäksi innostaminen ja kannustus on äärimmäisen tärkeää. Kymmenen ikävuoden jälkeen alkavat joukkuepelin alkeet tulla mukaan kuvioihin. Harjoitellaan perustilanteita 1-1, 2-1, 2-2. Yksilöllisiä taitoja kehitetään pääsääntöisesti edelleen, mutta yksilöitä aletaan pikku hiljaa sopeuttamaan joukkueeksi. Mieliinpainuvat turnaukset Lausteen Perhekuntoutuskeskuksessa työskennellessäni ohjasin lähes 15 vuotta laitoksen kaukalopallo-ja jalkapallotoimintaa. Vuosittaiset turnaukset koulukotien välillä olivat loistavia urheilu-ja kasvatustapahtumia. Pelien lisäksi tapahtumaan liittyivät aina pitkät matkat yöpymisineen eri laitoksissa. Ruokailut ja vapaa-aika muodostivat yhtä tärkeän ajan kuin itse pelaaminen. Olisi ollut eriskummallista, jos aikuiset olisivat esiintyneet pelaajina. Aikuinen vastaan nuori APKL:n sählyturnaukset ovat perinteisesti jokavuotisia. Innostusta on sekä lapsissa että aikuisissa. Hyvä niin. Puhetta ja kritiikkiä on aiheuttanut kuitenkin aikuisten osallistuminen lasten ja nuorten turnaukseen pelaajina. Viime turnaukseen saimme sovittua säännön, että ainakaan maaleja eivät aikuiset saaneet tehdä. Kuvitelkaamme tilanne, missä kymmenvuotias onnistuu viemään palloa eteenpäin mailan lavassa, mutta aikuinen sen helposti riistää pois tai murrosikäinen harhauttelee taidoillaan, mutta aikuinen pelkällä fyysisyydellään pääsee väliin. Näistä esimerkeistä NUOREN SUOMEN ideat ovat kaukana. Tavoitteena tasaväkisyys Tepsissä toimiessani kohtasimme usein ystävyysotteluissa keskieurooppalaisia joukkueita, jotka pelitaidoiltaan olivat kaukana suomalaisista ja ruotsalaisista. Jotta peleissä olisi ollut jotain innostavaa, vaihdoimme usein joukkueiden kesken puolustajia ja hyökkääjiä. Paidan vaihdot vaan ja peleistä tuli tasaväkisiä. Kaikki olivat tyytyväisiä. Luistelukouluissa aina lopuksi pelataan vähän aikaa. Ongelma on vain siinä että kentällä on vain yksi kiekko ja 30 kuusivuotiasta poikaa. Ratkaisu oli usein se, että heitettiin kentälle kymmenen kiekkoa. Nyt parhaimmat luistelijat eivät kyenneet kaikkia kiekkoja hallitsemaan, vaan iloa jäi muillekin. Kaikki olivat tyytyväisiä, paitsi vanhemmat eivät aina ymmärtänet, mutta väliäkös sillä. Uudet roolit pelissä Olisi varmaan APKL:n turnauksiinkin hyvä saada muutosta aikaiseksi, että emme jää viimeiseksi linnakkeeksi puolustamaan jo ryvettyneitä menetelmiä. Aikuisilla on varmasti vaativa tehtävä ohjata ja kannustaa lapsia ja nuoria kentän laidalta sekä pitää joukkuetta vapaa-aikana hanskassaan. Näistä asioistahan lapset ja nuoret pitävät. Kotiareenoilla sen sijaan on hauskaa itse olla mukana peleissä ohjaamassa ja toimia esimerkkinä. Tapaamisiin turnauksessa 08 Jussi Kangas, Perhekoti Tuike Kirjoittaja on toiminut TPS:n juniorijääkiekossa toistakymmentä vuotta lähinnä valmentajana, mutta myös luistelukoulun rehtorina, joukkueen johtajana ja juniorijohtoryhmän jäsenenä.

11 Syksyn sählyturnaus on pelattu Perinteinen salibandyturnaus on jälleen pelattu. Siihen osallistui tällä kertaa seitsemän joukkuetta. Voiton isoisissa vei Turulan perhekoti ja pienten sarjassa Kotirinne. Tässä ottelutulokset: Vanhakallio - Peura 2-5 Kuusniemi - Turula 0-11 Valo - Koivisto 7-9 Turula - Vanhakallio 9-1 Koivisto - Peura 2-4 Valo - Kuusniemi 8-8 Peura - Turula 1-6 Vanhakallio - Koivisto 2-3 Kuusniemi - Peura 3-3 Valo - Turula 3-14 Koivisto - Kuusniemi 4-1 Vanhakallio - Valo 8-2 Turula - Koivisto 5-1 Peura - Valo 9-3 Kuusniemi - Vanhakallio 1-5 Pronssiotteluun pääsi Koivisto ja Vanhakallio, tulos 2-3. Kullasta taistelivat Turula ja Peura, tulos 5-1. Pronssia siis Vanhakalliolle, hopealle jäi Peura ja kultaa nappasi Turula. Pienten matsi pelattiin Kotirinne vastaan pienten All Stars, jonka Kotirinne voitti tuloksella 4-2. Turnauksen järjestäjänä toimi Perhekoti Kuusniemi, Pohjankurusta. Suurkiitos tästä Petelle. Yläkuvassa Turulan voittoissa joukkue, alakuvassa pienten sarjan voittaja Kotirinne. Oikealla: Turulan joukkueen vaihtopenkillä seurataan tarkkana pelin kulkua. 11

12 Osallistuin syksyllä perhekotityön ohella Sukupuolisensitiivisen nuorisotyön menetelmien kehittämishankkeen -päätösseminaariin Joensuun Humak:ssa. Mielenkiintoisten puheenvuorojen ja työpajojen kautta heräsi kiinnostus pohtia sukupuolisensitiivisyyttä perhekotityön näkökulmasta. Sukupuolisensitiivinen ote 12 Sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa, kykyä tunnistaa miesten ja naisten erilaisuus sekä erot tarpeissa ja viestintätavoissa sekä sukupuoleen liittyvien arvojen ja asenteiden näkyväksi tekemistä (Punnonen, Varpu 2006). Mielestäni sukupuoli on muutakin kuin biologiaa. Miten kasvatusolosuhteet vaikuttavat sukupuoleen ja sen kehitykseen? Onko perhekodilla siinä suhteessa enää mitään tehtävissä? Sijoitettujen lasten tilanne tullessaan kotiimme on haastava. Lapset ovat pikkuaikuisia, joihin on kohdistunut jo pienenä sukupuoleen liittyviä paineita, esimerkiksi seksuaalisuudessa tai ulkonäössä. Heillä on usein roolimallit naisena tai miehenä olemisena sekaisin. Yhä useammin tulee esiin tyttöjen aggressiivinen käyttäytyminen toisia tai itseään kohtaan (esim. viiltely) ja toisaalta myös poikien seksuaalinen kaltoinkohtelu. Sen takia on tärkeää tarkistaa omat käsitykset miehenä ja naisena olemisesta. Olenko kasvattajana ja sukupuolimallina itse stereotypioissa kiinni? Voisimme tehdä tietoisia valintoja omassa käyttäytymisessä ja antaa lapsille mahdollisuus ja tilaa kasvaa juuri omanlaiseksi, ainutlaatuiseksi ja arvokkaaksi omaksi itsekseen (Anttonen, Erja 2006). Omalla kohdallani olen miettinyt, että minun pitäisi tehdä lapsille enemmän näkyväksi oma naisellisuuteni. Tarvitsen tietynlaista asennemuutosta siihen ettei sukupuoli olisi tekemisen este mutta voisi olla plussaa jonkunlaiselle tekemiselle tai toiminnalle. Nuorisotyössä on yhä useammin käytössä poika- tai tyttövapaa tila. Tulisiko tämä ottaa huomioon myös perhekodissa? Tietyllä tavalla kolahti myös tällainen asia, että vaikka teiniikäisillä on ajankohtaisena asiana tyttö- ja poikaystäväkuviot, täytyisi muistaa korostaa, ettei nuori ole poikkeava vaikkei vielä kaveria olekaan. Omat kevyet lausahtukset, esim. Miten miesasiat menee? Milloin tuot tytön näytille?, voivat tuntua aika painostavilta. Myös visuaalinen häirintä (median vaikutus) tulee ottaa vakavasti. Tuntuu, että vapaa ajattelu on mennyt pikkuisen liian pitkälle: jokaisessa sarjassa on kiintiöhomo tai -lesbo. Tietääkseni jokaisessa sukupuolessa on feminiininen ja maskuliininen puoli; seksuaalisuuden kehittyessä siihen alueeseen liittyvillä kommenteilla ja kokemuksilla on merkittävä vaikutus. Mielestäni myös hyvä seksivalistus ei ole pelkästään kondomin oikea käyttöohje. Ajatuksia IRCistä* En halua mollata kokonaan Ircin kaltaisten juttujen vaikutusta. Varmasti nuorille on myös tärkeää sosiaalinen kanssakäyminen ja mielipiteiden vaihto. Olen myös huomannut, että nuoret tytöt ovat kuvissaan tosi paljastavia ja odottavat sen kautta parempia pisteitä. Pojat sen sijaan eivät kuvissaan katso kameraan, ovat etäisiä eivätkä paljasta itsestään paljoa. Tyttöjen (ja poikien) ulkonäköpaineisiin liittyen suosittelen käymään yhdessä nuorten kanssa seuraavalla sivulla: org. Se, mikä kuvassa näyttää hyvältä, ei ole välttämättä todellista kauneutta. Voi olla, että työssämme nämä asiat ovat tulleet itsestään selviksi ja tiedostamatta sukupuolisensitiivinen ote on hallussa. Itse koin ilokseni saavani jotain uutta ja ajattelemisen aiheetta. Tiiu Raid-Ala Perhekoti Wäisänhovi *internetin keskustelupalstat ja -yhteisöt

13 Puheenjohtaja Pertti Ollila, Perhekoti Nuutti, Jyväskylän mlk, puh Varapuheenjohtaja Juhani Santala, Perhekoti Haukkala, Salo, puh. (02) Sihteeri Juha Luomala, toiminnanjohtaja, Jyväskylä, puh Muut jäsenet: Kaarina Autio, Simikaaren perhekoti, Ylivieska, puh Kaisa Höglund-Ollikainen, Perhekoti Olliver, Rapattila, puh. (05) Kari Karomäki, Perhekoti Valo, Somero, puh Kari Kokko, Perhekoti Kaurismäki, Hausjärvi, puh Hannu Lundberg, Amppeli APKL ry:n hallitus 2007 Perhekoti Adalmiina, Varkaus, puh. (017) Kimmo Maanselkä, Perhekoti Ainola, Savonlinna, puh. (015) Tanja Ögård, Perhekoti Juolukka, Tesjoki, puh. (019) Varajäsenet: Seija Harju, Hietajärven perhekoti, Tikkakoski, puh. (014) Liisa Mäki Perhekoti Oskar, Haukivuori, puh. (015) Tiiu Raid-Ala Perhekoti Väisänhovi, Virtasalmi, puh Toimisto- ja jäsenpalvelut: Vappu Määttänen Toimistopalvelu Ohviisi, Kauppakatu 6 A, Lahti, puh. (03) , fax (03) vappu.maattanen@apkl.fi TULEVIA MERKKIPÄIVIÄ 2007 Perhekodit 10 v. Perhekoti Valo Perhekodit 15 v. Perhekoti Nunnukka Perhekoti Kettunen Perhekoti Kaurismäki Perhekotivanhemmat 40 v. Marita Ruoho Minna Kirkkala-Virtanen Markku Merenheimo 50 v. Hannu Lundberg Jouni Veihtola Jukka Vessari Päivi Kosonen Tuire Rönkönharju-Vessari Kari Suoheimo Jari Säkknen 60 v. Tuire Ekman Sisko Toivio Sinikka Ripinen 13

14 14 AMMATILLISET PERHEKODIT ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI UUSIMAA KARSKOGIN PERHEKOTI Päivi & Hannu Kosonen Jyrkännetie 10, Siuntio Puh. (09) , fax (09) , , PAJUNIITYN PERHEKOTI Maj-Len & Tuure Turunen Vanha Sveinsintie 3 B, Espoo Puh. (09) , fax (09) , , pk-pajuniitty@apkl.fi PERHEKOTI KUUSNIEMI Ulla & Petri Kuusniemi Kuninkaantie 388, Pohjankuru Puh. (019) , (019) , fax (019) , , pk-kuusniemi@apkl.fi PERHEKOTI ONNENTUPA Reija & Taisto Virkkunen Korvenrannantie 27, Tuusula Puh. (09) , , pk-onnentupa@apkl.fi PERHEKOTI PEURA Leila & Raimo Peura Ruukinrannantie 24 A, Espoo Puh. (09) , fax (09) , pk-peura@apkl.fi PERHEKOTI REIJANTUPA Reija & Taisto Virkkunen Jussilantie 23, Tuusula Puh. (09) , pk-reijantupa@apkl.fi PERHEKOTI SÄILYNOJA Sari & Mikko Säilynoja Ruukinrannantie 24 B, Espoo Puh. (09) , fax (09) , , pk-sailynoja@apkl.fi personal.inet.fi/yritys/perhekoti.sailynoja PERHEKOTI TAMMI Henni ja Mikael Tammi Turvetie 15, Vantaa Puh. (09) , , pk-tammi@apkl.fi VANHAKALLION PERHEKOTI Marita Ruoho & Matti Laukkanen Kuutsalontie 23, Helsinki Puh. & fax (09) , pk-vanhakallio@apkl.fi ITÄ-UUSIMAA PERHEKOTI JUOLUKKA Tarja Ögård & Jouni Rouhiainen Juolukkatie 12, Tesjoki Puh. (019) , , pk-juolukka@apkl.fi PERHEKOTI KOIVISTO Elina & Paavo Koivisto Staffaksentie 20, Porvoo Puh. (019) , pk-koivisto@apkl.fi PÄIJÄT-HÄME HAAPALAN PERHEKOTI Kirsti & Erkki Kaija Haapamäentie 8 a 1, Heinämaa Puh. & fax (03) , , pk-haapala@apkl.fi KESKUSTIEN PERHEKOTI Sari Kallio & Juhani Suontamo Keskustie 30, Hartola Puh. (03) , pk-keskustie@apkl.fi PERHEKOTI JYRKKÄ Kaija & Seppo Jyrkkä Asikkalantie 250, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) , , pk-jyrkka@apkl.fi PERHEKOTI KERTTULI Marjo & Heikki Turunen Kesäpolku 10, Nastola Puh. (03) , pk-kerttuli@apkl.fi PERHEKOTI KOIVU JA TÄHTI Anne & Mika Marttiin Ala-Räävelintie 2, Heinola kk Puh. (03) , pk-koivujatahti@apkl.fi PERHEKOTI LÄHDE Heini & Reijo Leminen Palettitie 60, Villähde Puh. (03) , fax (03) , , pk-lahde@apkl.fi PERHEKOTI PÖYHÖNEN Inka & Sauli Pöyhönen Heikkiläntie 59, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) , , , pk-poyhonen@apkl.fi PERHEKOTI SYLVÖNIEMI Liisa & Lasse Lindqvist Sylvötie 26, Nastola Puh. (03) , fax (03) , , pk-sylvoniemi@apkl.fi VASARAMÄEN PERHEKOTI Tarja & Risto Kuoppa Tampereentie 384, Hämeenkoski Puh. (03) ,fax (03) , , pk-vasaramaki@apkl.fi KANTA-HÄME PERHEKOTI KAURISMÄKI Päivi & Kari Kokko Kappalaisentie 116, Hausjärvi Puh. (019) , fax (019) , pk-kaurismaki@apkl.fi KYMENLAAKSO ELMERIKOTI Elsa & Seppo Rikkola Jukolantie 20, Kuusankoski Puh. (05) , pk-elmerikoti@apkl.fi PERHEKOTI LAURONEN Marjut & Sami Lauronen Mansikkapolku 15 A, Karhula Puh. (05) pk-lauronen@apkl.fi PERHEKOTI SINIVUOKKO Hannele & Pekka Halinen Sinivuokontie 5, Kouvola Puh. (05) , fax (05) , , pk-sinivuokko@apkl.fi ETELÄ-KARJALA PERHEKOTI OLLIVER Kaisa Höglund-Ollikainen & Lasse Ollikainen Rapattilantie 261, Rapattila Puh. (05) , fax (05) , pk-olliver@apkl.fi PERHEKOTI PERHO Satu & Jari Hellberg Jäkäläntie 19 a 1, Välijoki Puh. (05) , pk-perho@apkl.fi LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI VARSINAIS-SUOMI KATRIN PALVELUKOTI Minna Kirkkala-Virtanen & Harri Virtanen Itäinen Viertotie 6, Uusikaupunki Puh. (02) , (02) fax (02) , , pk-katrinpalvelukoti@apkl.fi PERHEKOTI HAUKKALA Riitta & Juhani Santala Inkereentie 436, Salo Puh. (02) , fax (02) pk-haukkala@apkl.fi PERHEKOTI KIRSIKKALAAKSO Kirsi & Lars-Göran Snell Kyröntie 153, Tarvasjoki Puh. (02) , , pk-kirsikkalaakso@apkl.fi PERHEKOTI MATULA Tuire & Mauri Mykkänen Mäki-Kitkontie 42, Loimaa Puh. (02) , fax (02) pk-matula@apkl.fi PERHEKOTI MUSTAKISSA Nina & Jarmo Porkola Tonttipellontie 26, Turku Puh. (02) , fax (02) , pk-mustakissa@apkl.fi PERHEKOTI PEUKALOINEN Seija & Kari Oksanen Ahteentie 419, Yliskulma Puh. (02) , fax (02) , , pk-peukaloinen@apkl.fi PERHEKOTI PÄHKINÄRINNE Terhi & Esa Vierikko Vihersalonkuja 56, Piikkiö Puh. (02) , (02) pk-pahkinarinne@apkl.fi PERHEKOTI RAUHANLINNA Tuula & Ville Laamanen Rauhankatu 20, Rauma Puh , pk-rauhanlinna@apkl.fi PERHEKOTI TUIKE Tuire Ekman & Jussi Kangas Näädänkatu 1, Turku Puh. (02) , fax (02) , , pk-tuike@apkl.fi PERHEKOTI VAKKIS Tiina Hansen & Jukka Rojola Koistennokanpolku 12, Uusikaupunki Puh. (02) , (02) , fax (02) , , pk-vakkis@apkl.fi PERHEKOTI VALO Marika Jensen & Kari Karomäki Sarjalantie 15, Pitkäjärvi Puh. & fax (02) , pk-valo@apkl.fi PERHEKOTI VILLA ROOSA Hannele Uurtio & Lasse Nordbäck Uimalankatu 11, Turku Puh. (02) , fax (02) , , pk-villaroosa@apkl.fi PIRKANMAA HAVURINTEEN PERHEKOTI Mirja & Ari Korkka Heikkiläntie 46, Valkeakoski Puh. (03) , , pk-havurinne@apkl.fi HUHTIKOTI Tuija Rönkönharju-Vessari & Jukka Vessari Tammikoskentie 66, Vilppula Puh. (03) , fax (03) , , pk-huhtikoti@apkl.fi ISONIEMEN PERHEKOTI Anna & Matti Kosonen Isoniementie 260, Sahalahti Puh. (03) , pk-isoniemi@apkl.fi PERHEKOTI KARUSELLI Ulla Kiviluoma & Arto Tanskanen Onnelantie 6, Toijala Puh. & fax (03) , , pk-karuselli@apkl.fi PERHEKOTI PIHAKIVI Heljä Sihvonen & Risto Piirainen Kyntäjäntie 1 D, Tampere Puh. (03) , fax (03) , , pk-pihakivi@apkl.fi PERHEKOTI PÖLLÖVAARA Marita & Kari Savolainen Korvolantie 62, Nokia Puh. (03) , fax (03) , pk-pollovaara@apkl.fi KESKI-SUOMI HAUKKAHOVIN PERHEKOTI Päivi & Tahvo Anttila Matinmäentie 598, Puuppola Puh. (014) , fax (014) , , HIETAJÄRVEN PERHEKOTI Seija & Pentti Harju Myllykatu 4, Tikkakoski Puh. (014) , pk-hietajarvi@apkl.fi ISOJÄRVEN KOTIKARTANO Leena Erkkilä-Ackman & Risto Ackman Ruolahdentie 914, Ruolahti Puh. (03) , , pk-isojarvenkotikartano@apkl.fi KEURUUN PERHEKODIT Marjo Sieppi & Markku Malm Huhkolantie 241, Pohjoisjärvi Puh. (014) , , pk-keuruu@apkl.fi METSÄKULMAN PERHEKOTI Sisko & Sulo Toivio Kämppäkuja 8, Tarvaala Puh. (014) , , pk-metsakulma@apkl.fi MÄNTYKALLION PERHEKOTI Eija Kolu & Heimo Hartikainen Tonttitie 7-10, Jokihaara Puh. (014) , fax (014) , pk-mantykallio@apkl.fi PERHEKOTI LAHTINEN Tiina & Harri Lahtinen Haaparinne 4, Äänekoski Puh. & fax (014) , , pk-lahtinen@apkl.fi PERHEKOTI NURMIPIRTTI Anne & Sakari Riissanen Muurikaisentie 46, Äijälä Puh. (014) , pk-nurmipirtti@apkl.fi

15 PERHEKOTI NUUTTI Leena & Pertti Ollila Nuutinpolku 46, Palokka Puh. & fax (014) , , PERHEKOTI REIMAN Riitta-Maaria & Rainer Reiman Uukkalantie 87, Saarijärvi Puh. (014) , fax (014) , , , PERHEKOTI RIEKKI Riitta & Pasi Riekki Kappelintie 68, Puuppola Puh. (014) , fax (014) , , RINTEEN PERHEKOTI Anneli & Mauri Kananen Hämäläntie 356, Kymönkoski Puh. (014) , , SAARELAN PERHEKOTI Riitta & Jyrki Halttunen Kangasniementie 845, Kankainen Puh. & fax (014) , SALMIKUUKAN PERHEKOTI Mirjam & Jussi Lehmuskoski Jyväskyläntie 266, Uurainen Puh. (014) , , ITÄ-SUOMEN LÄÄNI ETELÄ-SAVO LA CASA GIALLA Anita & Jorma Puustell Pastilantie 27, Korpikoski Puh. (015) , , PERHEKOTI AINOLA Aino & Kimmo Maanselkä Ristimäenkatu 11, Savonlinna Puh. & fax (015) , , , PERHEKOTI AURORA Hannele Aurola & Jaakko Nyman Mikkelintie 35, Anttola Puh. (015) , , PERHEKOTI HEPORANTA Helena & Matti Tuokko Tylliläntie 32 A, Mäntyharju Puh. (015) , PERHEKOTI KANGASMETSÄ Arja Kinnunen & Harri Kaitainen Hääränmäentie 2, Anttola Puh. (015) , , PERHEKOTI KOTIKUMPARE Leena & Ossi Häkkinen Kangasniementie 1701, Halkokumpu Puh. (015) , , PERHEKOTI KUUSISTO Mila & Hannu Kuusisto Mäntyharjuntie 39, Mäntyharju Puh , PERHEKOTI MUKSUMÄKI Päivi & Robin Savonius Tynkkyläntie 201, Savonlinna Puh , PERHEKOTI OSCAR Liisa & Pentti Mäki Keskustie 44, Haukivuori Puh. (015) , , PERHEKOTI PÄIVÄPIRTTI Kati & Hannu Saarinen Haaraojantie 83, Savonlinna Puh. (015) , , PERHEKOTI RANTAPIHLAJA Pirjo-Liisa & Jouni Veihtola Kaislarannantie 7, Mikkeli Puh. & fax (015) , , PERHEKOTI SATAKIELI Nina Halonen & Teemu Hämäläinen Mieluantie 132, Ristiina Puh. (015) , fax (015) , PERHEKOTI VESIPEILI Niina-Matilda & Christian Juhola Kapiankuja 19, Mäntyharju Puh , PERHEKOTI VÄISÄNHOVI Tiiu Raid-Ala & Lauri Ala Ruukintie 18, Virtasalmi puh , VEHMASKOTI Sinikka & Raimo Riipinen Vehmaskyläntie 595, Pieksämäki Puh. (015) , fax (015) , , POHJOIS-KARJALA KOTIRINTEEN PERHEKOTI Pirkko & Martti Muttonen Notkolantie 5, Suhmura Puh. (013) , LÄHTEVÄN PERHEKOTI Kerttu & Antti Syrjänen Kuminvaarantie 59, Outokumpu Puh. & fax (013) , fax (013) , , MÄNTYLINNAN PERHEKOTI Sinikka Hynninen-Otva & Harri Otva Kontioniementie 62 D, Kontioniemi Puh. (013) , , PERHEKOTI KETTUNEN Rauni & Pasi Kettunen Kaksostie 14, Hammaslahti Puh. (013) PERHEKOTI PIHAMÄKI Janne & Tiina Kuosmanen Romontie 33 C, Kontiolahti Puh. ja fax (013) , , PYKÄLÄMÄEN PERHEKOTI Raili & Yrjö Miettinen Partalanmäentie 9 C, Outokumpu Puh. (013) , , pk-pykalamaki@apkl.fi VÄLIHARJUN PERHEKOTI Tuija & Jari Räsänen Sätöksentie 73, Outokumpu Puh. (013) , pk-valiharju@apkl.fi POHJOIS-SAVO KUUSKOTI Leena & Kyösti Viding Kaapinniementie 22, Vesanto Puh. (017) , fax (017) , pk-kuuskoti@apkl.fi PERHEKOTI ADALMIINA Riitta & Hannu Lundberg Kurolantie 219, Varkaus Puh.(017) , pk-adalmiina@apkl.fi PERHEKOTI AURINKORANTA Raija Anneli & Markku Tiikkainen Keihästaipaleentie 61, Syväniemi Puh. (017) , , pk-aurinkoranta@apkl.fi PERHEKOTI PAJULINTU Liisa & Tapio Lappalainen Mikonmäki 2, Leppäkaarre Puh. (017) , fax (017) , pk-pajulintu@apkl.fi PERHEKOTI PUIJO Ulla-Maija & Antti Pöllänen Kemilänrinne 4, Kuopio Puh. (017) , fax (017) , , pk-puijo@apkl.fi VUORENHOLMAN PERHEKOTI Pirkko & Matti Hemming Suonenjoentie 80, Vesanto Puh. (017) , , pk-vuorenholma@apkl.fi OULUN LÄÄNI POHJOIS-POHJANMAA ALA-SIURUAN PERHEKOTI Eija & Reino Turpeenniemi Siuruantie 3986, Ala-Siurua Puh. & fax (08) , pk-ala-siurua@apkl.fi NIILONKULMAN PERHEKOTI Maija-Leena & Markku Merenheimo Jokelantie 29, Kontio Puh. (08) , fax (08) , pk-niilonkulma@apkl.fi PERHEKOTI HANHIKAARI Taru & Tuomo Paananen Hanhikaari 12 B 2, Oulu Puh. & fax (08) , pk-hanhikaari@apkl.fi PERHEKOTI KIEPPI Margot Tammela & Nina Kulkula Puolangantie 2453, Jaurakkajärvi Puh. (08) , (08) pk-kieppi@apkl.fi PERHEKOTI KONTTIRANTA Eeva-Liisa & Tapani Kallio Vanhatie 23 A, Haapavesi Puh. (08) , fax (08) , pk-konttiranta@apkl.fi PERHEKOTI KORAMO Oili Koramo & Jari Säkkinen Toivontie 3, Kuusamo Puh. (08) , , pk-koramo@apkl.fi PERHEKOTI LINTULAMPI Hilkka & Ari Putkisaari Lintulammentie 5, Tupos Puh. (08) , , pk-lintulampi@apkl.fi PERHEKOTI OTSO Auli & Jouko Karhu Kaunistonkuja 2, Kempele Puh , pk-otso@apkl.fi RANTAKOKON PERHEKOTI Susanna & Hannu Rantakokko Karviaiskuja 7, Oulunsalo Puh. (08) , , pk-rantakokko@apkl.fi SIMIKAAREN PERHEKOTI Kaarina & Mauno Autio Matalantie 11, Ylivieska Puh pk-simikaari@apkl.fi TURULAN PERHEKOTI Outi & Petri Turula Karsitie 1, Lampinsaari Puh.& fax (08) , , pk-turula@apkl.fi KAINUU PERHEKOTI KOLUMBUS Heli Parkkinen & Erkki Heinonen Suomussalmentie 2, Suomussalmi Puh. (08) , , pk-kolumbus@apkl.fi / perhekotikolumbus LAPIN LÄÄNI PERHEKOTI NUNNUKKA Raija & Taisto Kantola Vanhanrannantie 21, Kemijärvi Puh. (016) , , , fax (016) pk-nunnukka@apkl.fi PERHEKOTI SUOHEIMO Kirsi & Kari Suoheimo Soutumiehentie 4, Rovaniemi Puh pk-suoheimo@apkl.fi Liittomme jäseniksi on vuonna 2006 hyväksytty seuraavat perhekodit: Keskustien perhekoti, Sari Kallio ja Juha Suontamo, Hartola Perhekoti Perho, Satu ja Jari Hellberg, Savitaipale Perhekoti Reijantupa, Reija ja Taisto Virkkunen, Tuusula Perhekoti Tammi, Henni ja Mikael Tammi, Vantaa Perhekoti Väisänhovi, Tiiu Raid-Ala ja Lauri Ala, Virtasalmi Salmikuukan perhekoti, Mirjam ja Jussi Lehmuskoski, Uurainen Väliharjun perhekoti, Tuija ja Jari Räsänen, Outokumpu Tervetuloa mukaan toimimaan ja vaikuttamaan! 15

16 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta Hallituksen vastuualueet 2007 Puheenjohtaja: Pertti Ollila puh Varapuheenjohtaja: Juhani Santala (02) Sihteeri: Juha Luomala puh Amppeli-lehti: Kari Karomäki puh Nettisivut: Kari Kokko puh Koulutus- ja laatutyöryhmän vastaava: Kaarina Autio puh Toimisto- ja jäsenpalvelut: Vappu Määttänen Toimistopalvelu Ohviisi Kauppakatu 6 A Lahti puh. (03) Sähköpostiosoitteet: etunimi. sukunimi@apkl.fi Kotisivut osoitteessa: 16 Takakannen piirros: Malin Karomäki