SUOMEN MS-LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

Transkriptio

1 1 Hyväksytty patentti- ja rekisterihallituksessa Rekisterinumero Y-tunnus (Liiton ensimmäiset säännöt rekisteröitiin ) SUOMEN MS-LIITTO RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 1. Yhdistyksen suomenkielinen nimi on Suomen MS-liitto ry ja ruotsinkielinen nimi on Finlands MS-förbund rf. Yhdistyksen kielinä ovat suomi ja ruotsi, kuitenkin siten, että rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. TARKOITUS 2. Yhdistyksen kotipaikka on Maskun kunta ja toimialueena koko maa. 3. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä liitoksi. 2 Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena jäsenyhdistystensä keskusliittona tehdä työtä neurologisiin sairauksiin, ensisijaisesti multippeliskleroosiin ja harvinaisiin neurologisiin, mm. selkäydin- ja pikkuaivosairauksiin sairastuneiden hoidon, kuntoutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi ja valvoa heidän yhteiskunnallisia etujaan sekä toimia heidän yhdyselimenään. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto - edistää multippeliskleroosia ja harvinaisia neurologisia, mm. selkäydin- ja pikkuaivosairauksia sairastavien järjestäytymistä sekä ohjaa, tukee ja seuraa jäsenyhdistysten toimintaa - harjoittaa valistus-, tiedotus-, julkaisu-, koulutus-, neuvonta- ja virkistystoimintaa - ylläpitää neurologista kuntoutuskeskusta ja järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoimintaa sekä muuta lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää toimintaa - edistää alueellista ja valtakunnallista erityisryhmien terveys- ja kuntoliikuntaa sekä kokeilee ja kehittää erilaisia liikuntamuotoja neurologisia sairauksia sairastaville soveltuviksi

2 2 - kehittää multippeliskleroosia ja harvinaisia neurologisia, mm. selkäydin- ja pikkuaivosairauksia sairastavien hoitomahdollisuuksia ja sosiaalisia oloja - harjoittaa ja tukee tutkimustoimintaa - edistää vammaisten asumispalveluja, mm. ylläpitäen tätä tarkoitusta varten perustettuja palvelutaloja - edistää vajaakuntoisten, erityisesti vaikeasti työllistyvien vajaakuntoisten työllistymistä ja uudelleenkoulutusta - edistää ja harjoittaa omaisiin kohdistuvaa tiedotus- ja valmennustoimintaa - vaalii terveitä elämäntapoja ja suorittaa ennalta ehkäisevää terveyskasvatustyötä - on yhteistoiminnassa viranomaisten ja toimialaansa lähellä olevien kotimaisten ja ulkomaisten järjestöjen kanssa - luo ja pitää yllä suhteita muihin alan valtakunnallisiin järjestöihin ja viranomaisiin Liitolla on oikeus ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. JÄSENET 2. Liitto voi harjoittaa toimintansa rahoittamiseksi asianmukaiset luvat saatuaan ravitsemusliikettä, elokuva- ja kustannustoimintaa sekä pienimuotoisten tuotteiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity MSyhdistys ja rekisteröity valtakunnallinen yhdistys, joka hoitaa harvinaisia neurologisia, mm. selkäydin- ja pikkuaivosairauksia sairastavien asioita (säännöissä jäljempänä Harnes-yhdistys), sekä muu liiton tavoitteita edistävä rekisteröity yhdistys. Jäseneksi hyväksymisen edellytyksenä on, että yhdistys toimii Suomessa, hyväksyy näiden sääntöjen 2 :stä ilmenevän tarkoituksen ja sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä.

3 3 Lisäksi MS-yhdistys voidaan hyväksyä jäseneksi, mikäli sen toimialue ei loukkaa aiemmin liiton jäseneksi hyväksytyn MSyhdistyksen oikeutta vakiintuneeseen toimialueeseensa. Harnesyhdistys voidaan hyväksyä jäseneksi, mikäli sen säännöissä määritelty tarkoitus ja jäsenyyden ehdot eivät loukkaa aiemmin liiton jäseneksi hyväksytyn Harnes-yhdistyksen oikeutta edustaa vakiintunutta diagnoosiperusteista kohderyhmäänsä. Muu liiton tavoitteita edistävä yhdistys voidaan hyväksyä jäseneksi vain, mikäli sen säännöissä määritelty tarkoitus ja jäsenyyden ehdot eivät heikennä liiton jäseninä jo olevien tai jäseneksi mahdollisesti liittyvien MS- ja Harnes-yhdistysten toimintaedellytyksiä. 2. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö sekä yksityinen kansalainen, joka haluaa tukea liiton toimintaa. 3. Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka erittäin ansiokkaalla tavalla on vaikuttanut liiton toimintaan. 4. Varsinaisen jäsenen ja kannattajajäsenen hyväksyy liittohallitus. Varsinaisen jäsenen jäsenhakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja selvitys yhdistyksen toimialueesta. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsuu liittohallituksen esityksestä liittovaltuusto. 5. Varsinaista jäsentä kutsutaan jäljempänä jäsenyhdistykseksi. 6. Liittohallitus pitää jäsenistä jäsenluetteloa, johon liiton jäsenellä on oikeus tutustua Jäsenyhdistyksien on vuosittain suoritettava jäsentensä lukumäärään perustuva euromääräinen jäsenmaksu, jonka suuruuden liittovaltuusto on määrännyt edellisen vuoden syyskokouksessa. 2. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapaat jäsenmaksuista. 3. Kannattajajäsenten jäsenmaksu voi olla erisuuruinen kannattajajäseninä oleville henkilöille ja oikeuskelpoisille yhteisöille. Oikeuskelpoisten yhteisöjen maksu voidaan porrastaa niiden toiminnan laajuuden tai jäsenmäärän mukaan. 7 Jäsenyhdistyksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä toimitettava liitolle toimintakertomus tilinpäätöksineen edelliseltä kalenterivuodelta.

4 8 1. Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla. Ero tulee voimaan sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana eroilmoitus on jätetty. HALLINTOELIMET 2. Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä. Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa liittovaltuustolle jättämällä kirjallisen valituksen liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa liittovaltuuston kokouksessa. 3. Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitukset, jotka sille eroamisvuonna kuuluvat Liiton päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittovaltuusto, siten kuin jäljempänä määrätään. LIITTOKOKOUS 2. Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa lainmukaisena hallituksena liittohallitus Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas (3) vuosi toukokesäkuun aikana. 2. Ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli liittovaltuusto tai liittohallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi kolmasosa (1/3) liiton jäsenistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta pyytää erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten, jolloin kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa asianmukaisen pyynnön esittämisestä lukien. 3. Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti liiton jäsenille vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. 4. Liittokokoukseen on kullakin jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää kaksi (2) äänivaltaista edustajaa. Jäsenyhdistykset, joiden potilasjäsenten lukumäärä ylittää viisikymmentä (50), saavat tämän lisäksi lähettää yhden äänivaltaisen edustajan jokaista seuraavaa alkavaa potilasjäsenten viisikymmentä -lukua (50) kohden, kuitenkin enintään neljä (4) lisäedustajaa. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni. Liittokokousedustuksen määräävä jäsenluku on edellisen kalenterivuoden viimeisenä päivänä oleva jäsenmäärä, josta on maksettu liitolle liittovaltuuston määräämä jäsenmaksu. 4

5 5. Jäsenyhdistyksen edustajan on ilmoittauduttava liittohallituksen ohjeiden mukaisesti ja samalla jätettävä valtakirjansa. 6. Äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Äänestys on avoin, ellei suljettua äänestystä pyydetä. 7. Liiton kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä, kannattajajäsenellä sekä liittovaltuuston ja liittohallituksen puheenjohtajilla, varapuheenjohtajilla ja varsinaisilla sekä varajäsenillä on liittokokouksessa puheoikeus, mutta äänioikeus vain ollessaan liittokokousedustajana. 8. Liittokokous voi sallia läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille. 9. Aloiteoikeus on liiton jäsenyhdistyksellä, liittovaltuustolla ja liittohallituksella. Liiton jäsenen on jätettävä aloitteensa kirjallisesti liittohallitukselle liittokokousvuoden maaliskuun loppuun mennessä. 11 Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku liittohallituksen siihen määräämä liittohallituksen muu jäsen avaa kokouksen, 2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat, 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 4. vahvistetaan kokouksen työjärjestys, 5. asetetaan kokouksen tarpeellisiksi katsomat toimikunnat, 6. käsitellään selostus liiton toiminnasta ja taloudenhoidosta kuluneelta kolmivuotiskaudelta, 7. hyväksytään liiton toimintaohjelma seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, 8. valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, 9. valitaan liittovaltuuston muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi niin, että monipuolinen asiantuntemus sekä jokainen jäsenyhdistys tulee edustetuksi, 5

6 10. päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista. 12 Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle. LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuustolla on päätösvalta liiton asioissa, lukuunottamatta asioita, jotka näissä säännöissä on määrätty liittokokoukselle. 2. Liittovaltuustoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä jokaisesta jäsenyhdistyksestä yksi varsinainen jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. 3. Liittovaltuuston toimikausi kestää varsinaisten liittokokousten välisen ajan. 4. Liittovaltuuston kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous. Kevätkokous pidetään kunakin vuonna huhti-toukokuun aikana ja syyskokous loka-marraskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, mikäli liittohallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi tai jos vähintään puolet liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä tai yksi kolmasosa (1/3) liiton jäsenyhdistyksistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta pyytää erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten, jolloin kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asianmukaisen pyynnön esittämisestä lukien. 5. Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti liittovaltuuston varsinaisille jäsenille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsua on seurattava esityslista päätösehdotuksineen. 6. Liittovaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään kymmenen (10) varsinaista tai varajäsentä on saapuvilla. Kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni. Äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7. Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liittohallituksen siihen määräämä liittohallituksen jäsen on velvollinen olemaan läsnä liittovaltuuston kokouksessa. Liiton puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla, liittohallituksen varsinaisella jäsenellä sekä liiton hallituksen määräämällä toimihenkilöllä on kokouksessa puheoikeus. 6

7 8. Liittovaltuusto voi sallia läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille. 9. Aloiteoikeus on liiton jäsenellä, liittohallituksella ja liittovaltuuston varsinaisella jäsenellä. Kevätkokouksessa käsiteltäväksi haluttu aloite on jätettävä kirjallisesti liittohallitukselle helmikuun loppuun mennessä ja syyskokouksessa käsiteltäväksi haluttu aloite vastaavasti elokuun loppuun mennessä. 10. Liittovaltuuston sihteerinä toimii liiton toimitusjohtaja tai muu liittohallituksen tehtävään määräämä liiton toimihenkilö. 14 Liittovaltuuston tehtäviin kuuluu erityisesti 1. ohjata liiton toimintaa, 2. päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, 3. päättää hallintosäännön vahvistamisesta, 4. päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä, 5. valita liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä jäsenet seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: 1.1. kuullaan liittohallituksen katsaus liittovaltuuston kokousten väliseltä ajalta, 1.2. varsinaista liittokokousta seuraavassa liittovaltuuston syyskokouksessa valitaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi, 1.3. valitaan liittohallituksen muut varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Varsinaista liittokokousta seuraavassa liittovaltuuston syyskokouksessa on erovuorossa aina neljä hallituksen varsinaista ja varajäsentä, seuraavina vuosina kumpanakin kaksi varsinaista ja varajäsentä. Jäsenet liittohallitukseen pyritään valitsemaan siten, että sen kokoonpanossa tulee otetuksi huomioon liiton toiminnan kannalta välttämätön lääketieteellinen ja muu asiantuntemus. Vähintään yhden liittohallituksen jäsenen tulee omata erikoislääkärin oikeudet neurologian alalta ja vähintään puolet jäsenistä tulee olla jäsenyhdistysten potilas- tai omaisjäseniä, 7

8 1.4. hyväksytään liiton vuosisuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi, 1.5. määrätään seuraavalta kalenterivuodelta perittävien liiton jäsenmaksujen suuruudet, päätetään liittovaltuuston, liittohallituksen ja toimikuntien puheenjohtajille ja jäsenille sekä tilintarkastajille maksettavista palkkioista ja kulujen korvauksista sekä liittokokousedustajille maksettavista matkakorvauksista, 1.6. hyväksytään liiton talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi, 1.7. valitaan kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa, 1.8. käsitellään aloitteet ja päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. 2. Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: 2.1. kuullaan liittohallituksen katsaus liittovaltuuston kokousten väliseltä ajalta, 2.2. käsitellään liiton vuosikertomus edelliseltä kalenterivuodelta, 2.3. käsitellään liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä kalenterivuodelta ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, 2.4. käsitellään aloitteet ja päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista. 3. Liittovaltuuston ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle. 8 LIITTOHALLITUS Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, liiton varapuheenjohtaja, kahdeksan (8) muuta varsinaista ja kahdeksan (8) varajäsentä. Liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittu ei voi kuulua liittovaltuustoon. Liittovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on liittohallituksessa puheoikeus. 2. Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta.

9 3. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun kokouksesta on ilmoitettu kaikille varsinaisille jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta ja kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) muuta jäsentä. Varajäsenet osallistuvat liittohallituksen työskentelyyn siinä järjestyksessä kuin heidät on valittu. 4. Liittohallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 5. Liittohallitus valitsee tarvittaessa työvaliokunnan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Työvaliokunnan muodostaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) jäsentä. Työvaliokunta käyttää päätösvaltaa liittohallituksen määräämissä rajoissa. 6. Liittohallitus voi tarvittaessa nimetä liitolle talousvaliokunnan. Talousvaliokunnan muodostaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) jäsentä. Talousvaliokunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja talousasioista. 7. Liittohallitus valitsee liiton toimintayksiköiden johtokunnat ja tarvittavat toimikunnat kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Johto- tai toimikunnan muodostaa puheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä, joista vähintään yhden tulee olla jonkin jäsenyhdistyksen potilastai omaisjäsen. Johto- ja toimikuntien tehtävät määritellään liiton hallintosäännössä. 8. Liittohallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja tai muu liittohallituksen määräämä henkilö ja sihteerinä liittohallituksen tehtävään määräämä toimihenkilö. 17 Liittohallituksen tehtäviin kuuluu erityisesti 1. johtaa liiton yleistä toimintaa lain, liiton sääntöjen ja kokousten päätösten mukaisesti, 2. valmistella liittokokouksissa ja liittovaltuuston kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset koolle, 3. tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi, 4. hyväksyä jäsenet liittoon ja pitää luetteloa liiton jäsenistä. 5. huolehtia varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta, 6. huolehtia siitä, että liitossa pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja hyvä tapa vaativat, 9

10 LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN 7. päättää vakituisten toimien perustamisesta ja niiden keskeisistä ehdoista, 8. päättää toimien täyttämisestä niiltä osin, kuin se ei ole oikeuttanut määräämäänsä tai määräämiään toimihenkilöitä niistä päättämään, sekä 9. päättää kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä ja vakuudeksi luovuttamisesta. 18 Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä liiton toimitusjohtajan kanssa. TOIMINTA- JA TILIKAUSI, TILINTARKASTUS Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. TOIMIHENKILÖT 2. Liittohallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat maaliskuun loppuun mennessä tilintarkastajille, joiden on palautettava ne lausuntoineen liittohallitukselle kahdenkymmenenyhden (21) vuorokauden kuluessa edelleen liittovaltuuston kevätkokoukselle esitettäväksi. 3. Liiton tilintarkastajilla ja heidän varamiehillään tulee olla KHT- tai HTM-tutkinto. Tilintarkastajana voi toimia vaihtoehtoisesti KHTyhteisö Liitolla on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on hyväksyttyjen kolmevuotis- ja vuosisuunnitelmien ja liittohallituksen päätösten mukaisesti johtaa ja kehittää liiton toimintaa, vastata asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä huolehtia päätösten toteuttamisesta. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 2. Liitolla on tarpeen mukaan muuta henkilökuntaa. 21 Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa liittokokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Muutosehdotuksesta on lisäksi pyydettävä liittovaltuuston lausunto ennen sen tuomista liittokokoukseen. 10

11 11 LIITON PURKAMINEN Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta, ja siihen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 2. Liiton purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi sen varat luovutetaan käytettäväksi neurologista sairautta ensisijassa multippeliskleroosia ja harvinaisia neurologisia, mm. selkäydin- ja pikkuaivosairauksia sairastavien kuntoutus- ja tutkimustyöhön. 23 Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.