70 AMMATTIKORKEAKOULUJEN HAKUTOIMISTOT

Transkriptio

1 OHJAAJAN OPAS 2009

2 SISÄLLYS 3 HAKUAJAN KALENTERI Kevään 2009 yhteishaku Syksyn 2009 yhteishaku 4 ALOITUSPAIKAT JA HAKUKOODIT 6 KELPOISUUS AMMATTIKORKEAKOULU- OPINTOIHIN Haussa käytettävä tutkinto Hakijana vammainen Hakijana huippu-urheilija 10 HAKEMINEN OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUUN Yhden korkeakoulupaikan periaate Opiskelijaksi hyväksyminen Jonotus Ilman opiskelupaikkaa jääneet Avoin ammattikorkeakoulu Opintoihin ilmoittautuminen Muutoksenhaku 12 YLEISET VALINTAPERUSTEET Opintomenestys Ensimmäinen hakutoive Valintakoe Työkokemus 15 YKSIKÖT JA VALINTAPERUSTEET 15 Kulttuurialan yksikkö 23 Liiketalouden yksikkö 35 Luonnonvara-alan yksikkö 41 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 51 Tekniikan yksikön Oulun kampus 59 Tekniikan yksikön Raahen tekniikan ja talouden kampus 69 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖIDEN OPINTOTOIMISTOT 70 AMMATTIKORKEAKOULUJEN HAKUTOIMISTOT

3 Hakijan kalenteri Kevään 2009 yhteishaku Suomenkielinen koulutus HAKUAIKA. Hakija täyttää yhteishakulomakkeen osoitteessa hakuajan päättymispäivään klo mennessä VALINTAKOKEET. Valintakokeisiin kutsuttavat saavat kirjallisen kutsun noin viikkoa ennen valintakoetta TULOKSET. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen tulokset. Opiskelemaan valittujen nimet julkaistaan internet-osoitteessa Nimi julkaistaan internetissä vain, mikäli hakija on antanut siihen yhteishakulomakkeessa luvan KIRJALLINEN VAHVISTAMINEN. Hakijan on vahvistettava edellä mainittuun päivämäärään mennessä kirjallisesti, minkä hänelle tarjotuista opiskelupaikoista hän vastaanottaa tai mitä opiskelupaikkaa hän mahdollisesti jää vielä jonottamaan joko ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta HAKIJAN JONOTUSOIKEUS PÄÄTTYY. Englanninkielinen koulutus HAKUAIKA. Hakija täyttää yhteishakulomakkeen osoitteessa hakuajan päättymispäivään klo mennessä TULOKSET. Opiskelemaan valittujen nimet julkaistaan internet-osoitteessa Nimi julkaistaan internetissä vain, mikäli hakija on antanut siihen yhteishakulomakkeessa luvan. Kevään valintakokeet Kulttuurialan yksikön koulutusohjelmat Musiikin ko Tanssinopettajan ko Viestinnän ko journalismin sv kuvallisen viestinnän sv mediatuottamisen sv Liiketalouden yksikön koulutusohjelmat Degree Programme in Business Information Technology Degree Programme in International Business Kirjasto- ja tietopalvelun ko Liiketalouden ko Tietojenkäsittelyn ko Luonnonvara-alan yksikön koulutusohjelmat Maaseutuelinkeinojen ko Maisemasuunnittelun ko Puutarhatalouden ko Sosiaali- ja terveysalan yksikön koulutusohjelmat Bioanalytiikan ko Fysioterapian ko Hoitotyön ko, hoitotyön sv, Oulainen Hoitotyön ko, hoitotyön sv, Oulu Hoitotyön ko, kätilötyön ja terveydenhoitotyön sv:t, Oulu Optometrian ko Radiografian ja sädehoidon ko Sosiaalialan ko Suun terveydenhuollon ko Toimintaterapian ko Tekniikan yksikön Oulun kampuksen koulutusohjelmat Automaatiotekniikan ko Hyvinvointiteknologian ko Kone- ja tuotantotekniikan ko Laboratorioalan ko Rakennusalan työnjohdon ko Rakennustekniikan ko Talotekniikan ko Tietotekniikan ko Tekniikan yksikön Raahen kampuksen koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Kone- ja tuotantotekniikan ko Liiketalouden ko Tietojenkäsittelyn ko Tietotekniikan ko Syksyn 2009 yhteishaku Suomenkielinen koulutus HAKUAIKA VALINTAKOKEET TULOKSET KIRJALLINEN VAHVISTAMINEN. Syksyn yhteishaussa ei ole jonotusoikeutta. Syksyn 2009 yhteishausta ilmoitetaan myöhemmin opetushallituksen julkaisemassa hakuoppaassa ja internetosoitteessa 3

4 ALOITUSPAIKAT JA HAKUKOODIT Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakutunnus on 1920 lukuun ottamatta Tekniikan yksikön Raahen tekniikan ja talouden kampusta sekä Terveysalan Oulaisten yksikköä, joissa tunnus on Yhteishaussa haetaan joko koulutusohjelmaan tai suoraan suuntautumisvaihtoehtoon. Koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen koodit on esitetty seuraavassa taulukossa. Hakeneet 2008 = kevään 2008 yhteishaussa ensimmäisellä hakutoiveella hakeneet Aloituspaikat 2008= kevään 2008 yhteishaussa opiskelijaksi otetut Haku- Koulutus- Hakeneet Aloituspaikat Aloituspaikat koodi ohjelma syksy KULTTUURIALAN YKSIKKÖ Musiikin koulutusohjelma Musiikinohjaajan sv Musiikkipedagogin sv Muusikon sv Pop- ja jazzmusiikin sv Haku suoraan suuntautumisvaihtoehtoon: 720 Kirkkomusiikin sv Tanssinopettajan koulutusohjelma Klassisen baletin sv Seuratanssin sv Kansantanssin sv (ei aloiteta syksyllä 2009) Kilpatanssin sv (ei aloiteta syksyllä 2009) Showtanssin sv (ei aloiteta syksyllä 2009) 301 Viestinnän koulutusohjelma Journalismin sv Kuvallisen viestinnän sv Mediatuottamisen sv 1920 LIIKETALOUDEN YKSIKKÖ 290 * Degree Programme in Business Information Technology * Degree Programme in International Business Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma Liiketalouden koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma LUONNONVARA-ALAN YKSIKKÖ Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Ympäristönhoidon sv Yritystoiminnan sv 138 Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Vihertuotannon sv Viheraluesuunnittelun sv 212 Puutarhatalouden koulutusohjelma Yritystoiminnan sv Vihertuotannon sv 1920 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ Bioanalytiikan koulutusohjelma Ensihoidon koulutusohjelma (ei aloiteta syksyllä 2009) Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Haku suoraan suuntautumisvaihtoehtoihin: 130 Hoitotyön sv, (Oulu)

5 1925/130 Hoitotyön sv, (Oulainen) Kätilötyön sv, (Oulu) Terveydenhoitotyön sv, (Oulu) Terveydenhoitotyön sv, (Oulainen) ei aloiteta syksyllä Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma (ei aloiteta syksyllä 2009) 579 Optometrian koulutusohjelma Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Toimintaterapian koulutusohjelma TEKNIIKAN YKSIKÖN OULUN KAMPUS Automaatiotekniikan koulutusohjelma Projektoinnin sv 965 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Avopalvelun teknologian sv Sairaalateknologian sv 084 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Auto- ja kuljetustekniikan sv Energiatekniikan sv Koneautomaation sv Tuotannon ja logistiikan sv Tuotantotalouden sv 453 Laboratorioalan koulutusohjelma Bioteknologian sv Laboratorioanalytiikan sv 268 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Talonrakennustekniikan sv Yhdyskuntatekniikan sv 094 Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan sv Yhdyskuntatekniikan sv 750 Talotekniikan koulutusohjelma LVI-tekniikan sv 171 Tietotekniikan koulutusohjelma Elektroniikan suunnittelun ja testauksen sv Langattoman tietoliikenteen sv Ohjelmistojen kehityksen sv 1925 TEKNIIKAN YKSIKÖN RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUS 120 * Degree Programme in Information Technology Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tuotanto- ja metallitekniikan sv 058 Liiketalouden koulutusohjelma Monialaisen liiketoimintaosaamisen sv 142 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Digitaalisen median ja sähköisen liiketoiminnan sv 171 Tietotekniikan koulutusohjelma Mobiiliteknologioiden sv Tietoturvatekniikan sv *) Tähdellä merkityt kuuluvat vieraskielisen koulutuksen yhteishakuun KAIKKI YHTEENSÄ

6 KELPOISUUS AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN Tullakseen valituksi Oulun seudun ammattikorkeakouluun hakijalla on oltava joko yleinen tai alakohtainen hakukelpoisuus. Yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin antavat: lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto International Baccalaureate-, Reifeprüfung- tai The European Baccalaureate -tutkinto opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto (mm. insinööri) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettu ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto (suppeampi kuin 3-vuotinen tutkinto antaa kelpoisuuden vastaavalle alalle) nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetussa laissa (391/1991) tarkoitetut vähintään kolmivuotiset yhdistelmäopinnot (suppeampi kuin 3-vuotinen tutkinto antaa kelpoisuuden vastaavalle alalle) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto (suppeampi kuin 3-vuotinen ammatillinen tutkinto tai ammattitutkinto antaa kelpoisuuden vastaavalle alalle) edellä mainittuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot. Kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin voi laajentaa yleiseksi kelpoisuudeksi: suorittamalla lisäksi laajuudeltaan sellaiset yleissivistävät tai ammatilliset lisäopinnot, jotka laajentavat perusopetuksen jälkeiset opinnot kolmeen vuoteen suorittamalla lisäksi ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai hankkimalla tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkintoa vastaavalta alalta. Vastaavaa alaa määriteltäessä sovelletaan koulutusalajakoa: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikuntaala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Ammattikorkeakoulussa voidaan tarvittaessa yksittäistapauksissa hyväksyä vastaavan alan koulutukseksi koulutusalajaosta poikkeava, mutta koulutusohjelmaa/suuntautumisvaihtoehtoa sisällöllisesti lähellä oleva tutkinto tai kouluasteen ammatillinen koulutus. Suomenkielisen koulutuksen haussa käytettävä tutkinto Haussa käytettävän tutkinnon on oltava valmis koulutuksen viralliseen alkamispäivään mennessä. Näyttötutkinnolla tai ulkomaisella tutkinnolla hakevan tutkinnon on oltava valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Myös näyttönä suoritettu ammatillinen perustutkinto tulee olla valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Mikäli ulkomaisella tutkinnolla hakeva keväällä valmistuva hakija on EU- tai ETA-maan kansalainen, hänet katsotaan hakukelpoiseksi. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes tutkinto tai lukion oppimäärä on suoritettu ja alkuperäiset todistukset on tarkastettu. Valinnassa käytetään hakijan hakuvaiheessa antamia tietoja. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes alkuperäiset todistukset on tarkistettu. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, mikäli hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja. Hakija voi viranomaisen kehotuksesta tai omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan myös hakuajan päätyttyä kuitenkin enintään yhteishakurekisterin tietojen tallentamisen päättymiseen asti. Kevään 2009 yhteishaussa hakijan on ilmoitettava esivalintaan vaikuttavista opintomenestystietojen muutoksista viimeistään ja lopulliseen valintaan vaikuttavista opintomenestys- ja työkokemustietojen muutoksista viimeistään ensimmäisen hakutoiveen ammattikorkeakouluun. Syksyn yhteishaun vastaavat päivämäärät ovat ja Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen. Lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto tai yhdistelmäopinnot, joka sisältää lukion vähimmäisoppimäärän Hakija voi pyrkiä lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Abiturientit hakevat viimeisimmällä lukion todistuksella. Ylioppilastutkinnon arvosanat saadaan ylioppilastutkintorekisteristä. Lukion päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottomana keskiarvona kaikista todistukseen merkityistä arvosanoista. Hakukeväänä valmistuvat IB-abiturientit toimittavat jäljennöksen arvosana-arvioinnistaan (Predicted Grades) mennessä ensisijaisen hakukohteen hakutoimistoon. 6

7 Suomalaisessa lukiossa IB-tutkinnon, Suomessa RP-tutkinnon ja Eurooppa-koulujen eurooppalaisen yo-tutkinnon suorittaneet hakijat muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavien muuntotaulukoiden mukaisesti: EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava EB-tutkinto I ib-tutkinto Reifeprüfung-tutkinto Suomalainen ylioppilastutkinto Matematiikka Muu ainekohtainen koe 9,50 10,00 9,00 10,00 7 (Excellent) pistettä laudatur 8,50 9,45 8,00 8,95 6 (Very good) pistettä eximia cum laude approbatur 7,00 8,45 7,00 7,95 5 (Good) 8 9 pistettä Magna cum laude approbatur 6,00 6,95 6,00 6,95 4 (Satisfactory) 7 pistettä Cum laude approbatur 5,00 5,95 5,00 5,95 3 (Mediocre) 5 6 pistettä lubenter approbatur 4,00 4,95 4,00 4,95 2 (Poor) 4 pistettä approbatur Todistusarvosanojen muuntokaava EB-linjan päättötodistus IB-linjan päättötodistus Reifeprüfung-linjan päättötodistus* Lukion päättötodistus (Excellent) pistettä (Very good) pistettä (Good) 7 9 pistettä (Satisfactory) 5 6 pistettä (Mediocre) 3 4 pistettä (Poor) 1 2 pistettä 5 * Reifeprüfung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten, että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan taulukon mukaan. (Esim. 520:60 ~ 8,67 mikä oheisen muuntotaulukon mukaan vastaa lukion päästötodistuksen numeroa 8.) Ammatillinen perustutkinto / koulu-, opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto Hakija, jolla on useita ammatillisia tutkintoja, voi valita, minkä todistuksen perusteella opintomenestys pisteytetään. Arvosanat otetaan tutkintotodistuksesta. Myös näyttönä ammatillisen perustutkinnon (120 ov) suorittaneet hakevat tässä ryhmässä. Alle kolmivuotisella ammatillisella tutkinnolla voi hakea vain vastaavalle alalle. Ammatilliseen perustutkintoon valmistumassa oleva hakija käyttää viimeisintä väliaikaista todistusta. Valinta on kuitenkin aina ehdollinen, kunnes ammatillinen perustutkinto on suoritettu. Ammatillisen perustutkinnon näyttönä suorittaneet toimittavat jäljennöksen tutkintotodistuksestaan ensimmäisen hakutoiveen ammattikorkeakouluun hakuajan päättymiseen mennessä. Lopullisessa valinnassa otetaan huomioon päättötodistuksen keskiarvo, joka lasketaan painottomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu ammatillisen tutkinnon numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto Hakija, joka on suorittanut sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon, voi hakea käyttäen jotakin seuraavassa esitetyistä vaihtoehdoista, ja valita näistä sen, joka hänen osaltaan tuottaa parhaan pistemäärän: a) hakeminen ylioppilastutkinnon perusteella b) hakeminen ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella, jolloin opintomenestyspisteet lasketaan yksittäisten arvosanojen osalta ylioppilastutkinnon arvosanoista ja ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvosta c) hakeminen ammatillisen perustutkinnon perusteella. Ammattitutkinto tai ulkomailla suoritettu tutkinto Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Oulun seudun ammattikorkeakouluun ensisijaisesti hakevan tulee hakuaikana toimittaa oikeaksi todistettu kopio hakemuksensa perusteena olevasta tutkintotodistuksesta Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakutoimistoon, joka tämän pohjalta tekee päätöksen hakukelpoisuudesta hakijan kaikkien hakutoiveiden osalta. Ammattitutkinnon sekä pääsääntöisesti myös ulkomailla suoritetun tutkinnon on oltava suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä. Mikäli ulkomaisella tutkinnolla hakeva keväällä valmistuva hakija on EU- tai ETA-maan kansalainen, hänet katso- 7

8 taan hakukelpoiseksi ja hänen valintansa on ehdollinen kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut lopullisen tutkintotodistuksen Kaikki hakukelpoisuutensa osoittaneet hakijat kutsutaan valintakokeisiin ja opiskelijavalinta tehdään valintakokeen perusteella. Tullakseen valituksi hakijan on saatava vähintään 60 % valintakokeen maksimipistemäärästä ja valittavien määrä on korkeintaan 10 % koulutusohjelman aloituspaikoista (ei koske musiikin ja tanssinopettajan koulutusohjelmia). Ulkomaisella tutkinnolla hakeva toimittaa yhteishakulomakkeen lisäksi seuraavat oikeaksi todistetut liitteet: haussa käytettävä lopullinen koulu-/tutkintotodistus aikaisemmin suoritetusta koulutuksesta virallinen kielenkääntäjän tekemä englannin- tai suomenkielinen käännös koulu-/tutkintotodistuksesta, mikäli todistusten alkuperäinen kieli on muu kuin ruotsi, englanti tai saksa Ulkomaisella tutkinnolla Oulun seudun ammattikorkeakouluun ensisijaisesti hakevaa pyydetään ennen hakemuksen jättämistä ottamaan yhteyttä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakutoimistoon: Hakutoimisto, Albertinkuja 20, OULU [email protected], puh (kansainvälisten asioiden suunnittelija Marjo Pääskylä) Ammattikorkeakoulu-/yliopistotutkinto Yhteishauissa ei voi käyttää ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkintotodistusta, vaan hakija hakee todistuksella, jota käytti aiemmin pyrkiessään ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Aiempia korkeakouluopintoja voi käyttää aikuiskoulutukseen haettaessa. Lisätietoja aikuiskoulutuksesta saa osoitteesta Harkinnanvarainen valinta Ammattikorkeakoululla on mahdollisuus käyttää opiskelijavalinnassaan tavanomaisen valinnan ohella harkinnanvaraista valintaa (L 351/ ) silloin, kun hakija ei täytä lain 20 :n 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia. Oulun seudun ammattikorkeakoulu ei käytä harkinnanvaraista valintaa. Englanninkielisen koulutuksen haussa käytettävä tutkinto Hyväksyttävistä hakijoista valitaan 50 % pelkän valintakokeen perusteella ja 50 % aiemmasta opintomenestyksestä ja valintakokeesta saatavan yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistevalinta Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat, suomalaisessa lukiossa IB-tutkinnon, Suomessa Reifeprüfung-tutkinnon ja Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet tai hakuaikana suomalaista yo-tutkintoa, suomalaisessa lukiossa IB-tutkintoa tai Suomessa RP-tutkintoa suorittavat hakijat. Valintakoevalinta Valintakokeen perusteella valitaan hakijat, joilla on ammattikorkeakoululaissa määritelty muu kuin edellä mainittu hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin tai ulkomailla hankittu hakukelpoisuus. Hakukeväänä Eurooppa-koulussa EB-tutkinnon suorittavat valitaan myös pelkän valintakokeen perusteella. EU/ETA-maan kansalaiset, jotka suorittavat tutkintonsa hakukeväänä muussa maassa kuin Suomessa valitaan pelkän valintakokeen perusteella. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes tutkinto on suoritettu. Hakijana vammainen Oulun seudun ammattikorkeakouluun opiskelemaan pyrkivät vammaiset hakevat opiskeluoikeutta samalla tavalla kuin muutkin hakemaan oikeutetut. Vammaisia varten ei ole omaa kiintiötä. Tullakseen valituksi vammaisten hakijoiden on osallistuttava muiden hakijoiden tavoin valintakokeeseen. Mikäli valintakokeisiin osallistuja tarvitsee vammansa tai sairautensa perusteella erityisjärjestelyjä, hänen on otettava yhteyttä ammattikorkeakoulun hakutoimistoon välittömästi valintakoekutsun saatuaan. Vammaisen henkilön mahdollisuuksista opiskella Oulun seudun ammattikorkeakoulussa saa lisätietoja ammattikorkeakoulun hakutoimistosta [email protected] tai

9 Hakijana huippu-urheilija Oulun seudun ammattikorkeakoulu on mukana Ouluseutu Urheiluakatemiassa (OSUA), joka on yhteistyöverkosto urheilu-uran ja opiskelun yhteensovittamiseksi. Urheiluakatemia tarjoaa mahdollisuuden osallistua ohjattuihin aamuharjoituksiin ja tukipalveluihin. Urheilijoiden opintoja tuetaan henkilökohtaisten opintosuunnitelmien avulla. Urheiluakatemia on tarkoitettu kansallisesti menestyneille ja kansainväliseen menestykseen pyrkiville urheilijoille. OSUA:n toimintaan voi tutustua internet-osoitteessa josta löytyy myös hakulomake. Lisätiedot:liikuntasuunnittelija Aki Hentilä, tai

10 HAKEMINEN OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUUN Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Myös englanninkieliseen koulutukseen järjestetään valtakunnallinen yhteishaku. Englanninkieliseen koulutukseen on erillinen opas, jonka voi tilata hakutoimistosta. Suomenkieliseen koulutukseen ja englanninkieliseen koulutukseen on eri hakuajat. Suomenkieliseen koulutukseen voi hakuaikana hakea sähköisesti osoitteessa ja englanninkieliseen koulutukseen osoitteessa Hakuvaiheessa voi esittää neljä hakutoivetta. Hakutoivejärjestys on sitova, eikä sitä voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen. Ohjelma antaa tietoa hakemisesta ja opastaa hakemuksen täyttämisessä. Lisätietoja hakemisesta ja valintaperusteista antaa: OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Hakutoimisto PL 405 Albertinkuja 20 (2. krs) OULU Suomenkielinen koulutus: Puhelin Faksi Puhelin Faksi Yhteishaun aikana tapahtuvista yhteystietojen muutoksista on ilmoitettava ensimmäisenä hakutoiveena olevaan ammattikorkeakouluun. Yhden korkeakoulupaikan periaate Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin opiskelijaksi hyväksytty voi samana lukuvuonna ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan (yliopistolaki 645/1997 ja ammattikorkeakoululaki 351/2003). Säännöksen avulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni hakija pääsee opiskelemaan. Säännöksen toteutumista seurataan yliopistojen hakijaja opinto-oikeusjärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmän avulla. Korkeakoulututkintoja ovat ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa (yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut) suoritettavat tutkinnot. Lukuvuodella tarkoitetaan korkeakouluissa välistä aikaa eli lukuvuosi alkaa ja päättyy Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös koskee suomenkielistä ja englanninkielistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Opiskelijaksi hyväksyminen Opiskelijaksi hyväksytty saa ammattikorkeakoululta tai yliopistolta hyväksymiskirjeen yhteydessä lomakkeen, jolla hän ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta tai perumisesta. Vaikka hakija olisi hyväksytty useampaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, hän lähettää opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen vain siihen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, johon hän haluaa opiskelemaan. Opiskelupaikan vastaanottaminen on tehtävä kirjallisesti. Ilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Mikäli hakija ei halua vastaanottaa mitään niistä opiskelupaikoista, joihin hänet on hyväksytty, hän ilmoittaa opiskelupaikkojen perumisista kirjallisesti kyseisille ammattikorkeakouluille tai yliopistoille. Mikäli opiskelijaksi hyväksytty ei määräaikaan mennessä vahvista vastaanottavansa mitään näistä opiskelupaikoista, hän menettää kaikki opiskelupaikat ja ne vapautuvat muiden hakijoiden käyttöön. Opiskelupaikan vastaanottamisen takaraja määräytyy sen mukaisesti, milloin hakija on hyväksytty opiskelijaksi. Viimeistään opiskelijaksi hyväksytyn hakijan on toimitettava allekirjoitettu vastaanottamisilmoitus viimeistään siihen korkeakouluun, josta hän ottaa opiskelupaikan vastaan. Varasijalta jälkeen opiskelijaksi hyväksytty hakija ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä. Jonotus mennessä hyväksytyllä hakijalla on oikeus jäädä jonottamaan mahdollisesti vapautuvaa hakemaansa opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Tällöin hakija ilmoittaa vastaanottavansa yhden hänelle tarjotuista opiskelupaikoista ja jäävänsä jonottamaan mahdollisesti vapautuvaa hakemaansa opiskelupaikkaa joko ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Opiskelupaikan vastaanottaminen ja jonottaminen ilmoitetaan samalla lomakkeella. Jonotuspaikkaa ei voi muuttaa, mutta hakija voi ilmoittaa luopuvansa jonotuksesta, mikäli häntä ei vielä ole hyväksytty jonottamaansa opiskelupaikkaan. 10

11 Mikäli hakijan jonottama opiskelupaikka vapautuu, hänelle lähetetään siitä välittömästi hyväksymiskirje ja hänen aikaisemmin vastaanottamansa opiskelupaikka vapautuu toiselle hakijalle. Oikeus jonottaa opiskelupaikkaa päättyy Mikäli hakija ei ole siihen mennessä saanut jonottamaansa paikkaa tai on luopunut jonotuksesta, hänen aikaisemmin vahvistamansa paikka rekisteröityy hänen lopulliseksi opiskelupaikakseen. Syksyn yhteishauissa ei ole jonotusoikeutta. Ilman opiskelupaikkaa jääneet Yhteishaussa valitsematta jääneille lähetetään jälkiohjauskirje, jossa kerrotaan hakijan saamat pistemäärät ja mahdollinen sijoittuminen varasijoille niihin koulutuksiin, joihin hän on pyrkinyt. Avoin ammattikorkeakoulu Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon opintojaksoja tai -kokonaisuuksia. Opintojen avulla voi esimerkiksi selkiyttää omaa uravalintaa tai opiskella toiveammatin opintoja etukäteen, jos yhteishaussa ei heti onnistu saamaan opiskelupaikkaa. Avoimen opinnot voidaan hyväksilukea, jos opiskelu jatkuu myöhemmin tutkinto-opiskelijana. Aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen haussa avoimen opinnoista voi saada lisäpisteitä. Avoimen opinnot ovat maksullisia. Lisätietoja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista ja niihin ilmoittautumisesta on osoitteessa avoin. Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Opiskelija voi tekemiensä poissaoloilmoitusten perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tämä aika ei vähennä opiskeluoikeusaikaa. Poissaolomahdollisuutta on syytä käyttää harkiten, koska opintojen sujuva jatkaminen poissaolon jälkeen voi vaikeutua. Poissaolon jälkeiset opinnot jatkuvat viimeisimmän hyväksytyn opintosuunnitelman mukaisesti. Opiskelua jatkettaessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tarkistaminen on välttämätöntä. Mahdollisista muutoksista opiskelijan läsnäolo- tai poissaoloilmoitukseen päättää yksikkö. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut ammattikorkeakouluun säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Ilmoittamaton poissaolo vähentää opiskelijan opiskeluoikeusaikaa. Opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa rehtorin määräämällä tavalla. Muutoksenhaku Mikäli hakija katsoo, ettei ammattikorkeakoulun opiskelijavalintaa ole tehty valintaperusteiden mukaisesti tai että opiskelijavalintamenettelyssä on toimittu virheellisesti, hänen on otettava ensin yhteys ammattikorkeakoulun hakutoimistoon tai puh Jos asia ei tällöin selviä, ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Ammattikorkeakoulun hallitukselle osoitettu oikaisupyyntö tulee lähettää osoitteeseen: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Hakutoimisto, PL 405 (Albertinkuja 20), OULU. Opintoihin ilmoittautuminen Opiskelijaksi valittu palauttaa ilmoittautumislomakkeen samanaikaisesti opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen kanssa. Opiskelupaikan vastaanottanut opiskelija ei voi ottaa vastaan toista samana lukuvuonna alkavaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, vaikka ilmoittautuisi poissaolevaksi tai lopettaisi opiskelunsa ensimmäisessä opiskelupaikassaan. Vain läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on opiskeluoikeus, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen. Hänellä on myös oikeus opinto- ja ateriatukeen sekä opiskelijakunta OSAKO:n jäsenyyteen liittyviin etuihin. 11

12 Suomenkielisen koulutuksen yleiset valintaperusteet Oulun seudun ammattikorkeakoulun valintaperusteet ovat koulutusohjelman mukaan seuraavat: hakijan aikaisempi opintomenestys, ensimmäinen hakutoive, valintakoe sekä työkokemus. Yksityiskohtaiset valintaperusteet ovat koulutusohjelmatietojen yhteydessä. Valinnassa noudatetaan vahvistettuja alakohtaisia valintaperusteita ja sitä hakutoivejärjestystä, jonka hakija on merkinnyt hakemukseen. Jos hakija ei pääse ensimmäiseen hakemaansa koulutusohjelmaan, pisteet huomioidaan esitetyssä hakutoivejärjestyksessä muiden koulutusohjelmien osalta. Hakijat asetetaan valintakokeeseen kutsuttaessa ja lopullisessa valinnassa tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1) hakutoivejärjestys 2) valintakokeen tulos 3) kaikkien aineiden keskiarvo 4) opintomenestyspisteet 5) työkokemuspisteet. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella. Mikäli hakija on suorittanut useamman em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla pyritään. a) Valinta lukio- ja ylioppilastutkinnon pohjalta Tekniikan ja liikenteen alaa lukuun ottamatta yksittäiset arvosanat otetaan ylioppilastutkintotodistuksesta ja keskiarvo lukion päättötodistuksesta. b) Valinta ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Tekniikan ja liikenteen alaa lukuun ottamatta yksittäiset arvosanat otetaan ylioppilastutkintotodistuksesta ja keskiarvo ammatillisen tutkinnon päättötodistuksesta. Ammatillisen perustutkinnon keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. c) Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ammatillisen tutkinnon koulumenestys pisteytetään kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta tekniikan ja liikenteen alaa todistusarvosanojen painottoman keskiarvon perusteella. Päättävällä lukukaudella ammatillisessa koulutuksessa oleva hakija täyttää hakulomakkeen viimeisimmän väliaikaisen todistuksen mukaan. Tästä todistuksesta saatuja pisteitä käytetään mahdollisessa esivalinnassa valintakokeisiin. Lopullisessa valinnassa huomioidaan päättötodistuksen keskiarvo. Lopulliset arvosanat kerätään suoraan oppilaitoksilta. Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Ensimmäisestä hakutoiveesta saa 2 10 pistettä koulutusohjelman mukaan. Valintakoe Kaikissa koulutusohjelmissa järjestetään valintakoe. Valintakokeet ovat maksuttomia. Koulutusalan ja -ohjelman mukaan valintakokeisiin kutsutaan joko kaikki hakukelpoiset hakijat tai tietty määrä hakijoita suhteessa aloituspaikkamääriin. Tarkempia tietoja valintakokeesta annetaan koulutusohjelma- ja koulutusalakohtaisissa valintaperusteissa. Valintakoepisteistä ei anneta tietoa ennen lopullisten tulosten julkaisemista. Työkokemus Työkokemuspisteiden määrä on 0 25 pistettä koulutusohjelman mukaan. Työkokemukseksi hyväksytään yleinen työkokemus. Jokainen kahden kuukauden jakso työkokemusta tuottaa yhden (1) pisteen. Varusmies- ja siviilipalvelus luetaan työkokemukseksi siten, että kahden kuukauden palvelujakso tuottaa yhden (1) pisteen. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa työkokemuspisteitä annetaan vain rakennusalan työkokemuksesta. Työkokemukseksi huomioidaan 16 ikävuoden jälkeen tehty työ hakuajan päättymiseen saakka. Työtodistuk- 12

13 sesta on ilmettävä työaika ja työn sisältö. Pisteitä saadakseen hakija merkitsee työkokemuksensa määrä täysinä kuukausina hakemukseen. Tätä varten osa-aikatyö muunnetaan kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysmittaista työpäivää (vähintään 7 h/päivä) vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin, jotka tarkastetaan valituksi tulleilta. Oman yrityksen pyörittämisestä hakija toimittaa dokumentin, joka osoittaa, että hän on tai on ollut YEL (yrittäjäeläkevakuutus)- tai MYEL (viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus)-vakuutettu. Pohjakoulutukseen sisältyvää työharjoittelua ei hyväksytä työkokemukseksi. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes alkuperäiset työtodistukset on tarkastettu. 13

14 14

15 KULTTUURIALAN yksikkö 16 musiikin koulutusohjelma Kirkkomusiikin sv Musiikinohjaajan sv Musiikkipedagogin sv Muusikon sv Pop- ja jazzmusiikin sv 18 Tanssinopettajan koulutusohjelma Klassisen baletin sv Seuratanssin sv Kansantanssin sv Kilpatanssin sv Showtanssin sv 20 Viestinnän koulutusohjelma Journalismin sv Kuvallisen viestinnän sv Mediatuottamisen sv OHJEET HAKIJALLE:

16 kulttuurialan YKSIKKÖ 274 Musiikin koulutusohjelma Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto 270 op (4,5 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: 720 Kirkkomusiikin sv, muusikko (AMK) Musiikinohjaajan sv, musiikkipedagogi (AMK) Musiikkipedagogin sv, musiikkipedagogi (AMK) Muusikon sv, muusikko (AMK) Pop- ja jazzmusiikin sv, musiikkipedagogi (AMK) Tutkinto antaa opiskelijalle itsenäisen taiteellisen näkemyksen muodostamiseen tarvittavat tekniset ja tulkinnalliset instrumenttitaidot ja kattavan musiikillisen yleissivistyksen. Opiskelija saa valmiudet kehittää sekä työyhteisöä että itseään muusikkona ja pedagogina. Hän oppii ymmärtämään kansainvälisyyden vaikutuksia ja mahdollisuuksia musiikin alalla. Opiskelija saa valmiudet jatko-opintoihin. Musiikin koulutusohjelman tehtävä on sekä vaalia historiallista kulttuuriperintöä että vastata aikamme haasteisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Opintojensa aikana opiskelijasta kehittyy luova, muutoskykyinen musiikin monipuolinen ammattilainen, jolla on valmiudet toimia itsenäisesti musiikin saralla. Opetusta järjestetään sekä yksilö-, ryhmä- että virtuaaliopetuksena. Opetusmenetelmät ovat joustavia ja yksilöllisiin tilanteisiin reagoivia. Ne ohjaavat itsenäiseen työskentelyyn. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa, jossa opiskelija voi syventää alansa tuntemusta ja saada arvokasta kokemusta eri kulttuureista. Opiskelija tekee opintojensa alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka hän päivittää vuosittain. Oppimisyhteisö kannustaa henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja ihmisen kokonaisvaltaiseen kasvuun. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon opinnot painottuvat kirkkomuusikon käytännön valmiuksiin: monipuoliseen instrumenttien hallintaan pääaineena joko urut tai laulu, liturgiseen musiikkiin ja kuorotoimintaan sekä seurakunnallisiin aineisiin. Harjoittelu tapahtuu kirkkomuusikon tehtävissä. Opinnäytetyö voi olla taiteellinen työ, tutkielma tai kirjallinen tuote. Taiteelliseen opinnäytetyöhön liittyy aina kirjallinen raportti. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet toimivat kirkkomuusikon tehtävissä evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa. Musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehto Musiikkipedagogin koulutus painottuu pääinstrumentin hallintaan ja pedagogiikkaan. Solististen valmiuksien lisäksi instrumenttitaidot kehittyvät pääaineesta riippuen kamarimusiikki-, ensemble- ja/tai orkesterisoiton opinnoissa. Teorian pääaineekseen valinneet voivat erikoistua säveltämiseen. Tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot opetusharjoitteluineen. Opinnäytekonserttiin liittyy aina kirjallinen raportti. Musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet voivat toimia musiikin ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön sekä muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Musiikkipedagogit voivat hakeutua myös muusikon tehtäviin, esim. orkesterisoittajiksi. Musiikinohjaajan suuntautumisvaihtoehto Musiikinohjaajat ovat monipuolisia musiikin ammattilaisia, jotka opintojensa aikana kehittyvät kolmen eri instrumentin hallinnassa, yhtyesoitossa ja -laulussa sekä kuoron- ja yhtyejohdossa. Tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot opetusharjoitteluineen. Opinnäytetyö on taiteellinen tai kirjallinen tuote. Taiteelliseen opinnäytetyöhön liittyy aina kirjallinen raportti. Musiikinohjaajan suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet voivat toimia musiikin ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Muusikon suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opinnot painottuvat monipuolisiin pääinstrumenttiopintoihin. Harjoittelu sisältää muusikon työtehtäviä, joita ovat mm. orkesterisoitto, säestys ja julkiset esiintymiset. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija valmistaa vaativaa ohjelmistoa sisältävän opinnäytekonsertin sekä kirjoittaa siihen liittyvän raportin. Muusikon suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet voivat toimia orkesteri- tai kamarimuusikon, säestäjän tai laulajan tehtävissä. Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon opinnot painottuvat pääinstrumentin osaamisen kehittämiseen, jossa keskeisellä sijalla ovat yhtyesoitto sekä esiintymiset. Teorian pääaineekseen valinneet erikoistuvat säveltämiseen. Tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot opetusharjoitteluineen. Opinnäytetyö on taiteellinen tai kirjallinen tuote. Taiteelliseen opinnäytetyöhön liittyy aina kirjallinen raportti. Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehdon opinnot suorittaneet voivat 16

17 toimia musiikin ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Pop- ja jazzmusiikin opettamisen ammattilainen saa valmiudet toimia myös muusikkona. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 37 pistettä YHTEENSÄ 42 pistettä Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Ennakkotehtävän palautus on edellytys valintakokeeseen osallistumiselle. Lopullinen valinta tehdään valintakokeen ja ensimmäisen hakutoiveen yhteispistemäärän perusteella. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe ja ennakkotehtävä Vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Valintakokeet järjestetään klo Ennakkotehtävä Hakija täyttää hakuaikana yhteishakulomakkeen. Kaikille hakijoille lähetetään yhteishakulomakkeen tietojen perusteella mennessä ennakkotehtävä ja kutsu valintakokeeseen. Ennakkotehtävän palautus on ehto valintakokeeseen osallistumiselle. Ennakkotehtävässä kysytään valintakokeen järjestämiseksi tarvittavat perustiedot (mm. suuntautumisvaihtoehto ja pääaine, johon haetaan), jonka lisäksi hakija kirjoittaa 1500 merkin mittaisen selvityksen aiemmista musiikkiopinnoistaan ja musiikillisesta toiminnastaan. Ennakkotehtävä sisältyy myös sähköisenä hakumateriaaliin, joka löytyy osoitteesta: Ennakkotehtävä on palautettava postitse tai sähköpostilla klo mennessä Kulttuurialan yksikön opintotoimistoon: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kulttuurialan yksikkö Opintotoimisto Kotkantie OULU [email protected] Valintakokeen sisältö 1. Pääaine soitin tai laulu näyte pääaineessa(1 25 p.), valintakokeeseen sisältyy mahdollinen omaksumistehtävä ja/tai prima vista musiikin teorian ja säveltapailun koe (1 12 p.) haastattelu läpäisykokeena (viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava) (1 25 p.) näyte mahdollisissa sivuinstrumenteissa musiikin koulutusohjelman valintakoeoppaan mukaisesti (1 25 p.) kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa pianon prima vista läpäisykokeena (1 25 p.) 2. Pääaine musiikin teoria ja sävellys Musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehto: näytteet pääaineessa ja instrumenttitaidoissa musiikin koulutusohjelman valintakoeoppaan mukaisesti (1-37 p.) haastattelu läpäisykokeena (viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava) (1 25 p.) Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehto: näytteet pääaineessa ja instrumenttitaidoissa pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehdon valintakoeoppaan mukaisesti (1 25 p.) musiikin teorian ja säveltapailun koe (1 12 p.) haastattelu läpäisykokeena (viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava) (1 25 p.) Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa hakija antaa näytteen laulussa ja pianossa sekä vapaaehtoisesti uruissa Valintakokeessa esitettävän ohjelman on vastattava Oulun seudun ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman/pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehdon valintakoeoppaan vaatimuksia. Valintakokeen yhteispistemäärä (max. 37 p.) koostuu hakijan pääaineessa (soitin tai laulu) ja mahdollisissa sivuinstrumenteissa antamien näytteiden pistemäärien keskiarvosta sekä musiikin teorian ja säveltapailun kokeen pistemäärästä. Hakija arvioidaan kussakin osakokeessa asteikolla 1 25 paitsi musiikin teorian ja säveltapailun kokeessa asteikolla

18 Musiikinohjaajan suuntautumisvaihtoehdon hakijalle on eduksi, mikäli hän antaa hyväksytyn näytteen useissa sivuinstrumenteissa. Musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehtoon musiikin teoria ja sävellys pääaineena hakevien yhteispistemäärä (37 p.) koostuu pääaineen ja instrumenttitaitojen näytteistä. Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehtoon musiikin teoria ja sävellys pääaineena hakevien yhteispistemäärä koostuu musiikin teorian kokeesta (1 12 p.) sekä pääaineen kokeesta (1 25 p.) Valintakokeesta on saatava vähintään 20 pistettä. Hakija ei läpäise valintakoetta, jos tulos pääaineessa (soitin tai laulu) on alle 16 pistettä tai seuraavissa osakokeissa a) haastattelu, b) näyte ensimmäisessä sivuinstrumentissa tai c) kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa pianon prima vista on alle 11 pistettä, tai jos jokin suoritus puuttuu kokonaan. Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehtoon musiikin teoria ja sävellys pääaineena hakevan tulee saada vähintään 8 pistettä musiikin teorian ja säveltapailun kokeesta tullakseen hyväksytyksi. Hylätyn hakijan suoritus merkitään ykköseksi (1), vaikka valintakokeessa saatu pistemäärä olisi suurempi. Valintalautakunta asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen yksikön resurssit huomioonottaen. Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehtoon hakevat asetetaan instrumenteittain paremmuusjärjestykseen siten, että instrumenttivalikoima mahdollistaa yhtyeopinnot. Valintakoeopas Valintakokeeseen valmistautumisesta ja valintakoevaatimuksista kerrotaan musiikin koulutusohjelman ja pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehdon valintakoeoppaissa. Hakija voi tulostaa oppaat osoitteesta: hakijanopas tai noutaa osoitteesta: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Hakutoimisto Albertinkuja 20, PL 405, OULU tai Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö, Kotkantie 1, OULU tai tilata osoitteesta [email protected] tai puh Tanssinopettajan koulutusohjelma Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Tanssinopettaja (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Klassisen baletin sv Seuratanssin sv Kansantanssin sv (ei aloiteta syksyllä 2009) Kilpatanssin sv (ei aloiteta syksyllä 2009) Showtanssin sv (ei aloiteta syksyllä 2009) Tanssinopettajakoulutus antaa kelpoisuuden toimia tanssinopettajana, joka osaa käyttää erilaisia opetusmenetelmiä ja kykenee yhdistämään pedagogisen teorian ja käytännön tanssinopettajan työhön. Pääpaino koulutuksessa on tanssijuuden rinnalla pedagogisen ammatti-identiteetin kehittymisessä. Opiskelija tuntee oman lajinsa ja yleisen tanssikulttuurin kansalliset ja kansainväliset ajankohtaiset virtaukset ja kykenee yhdistämään tämän päivän tietämyksen lajien historialliseen taustaan. Tanssinopettajan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa itseohjautuvia, omatoimisia, monipuolisia ja ammattitaitoisia tanssinopettajia, jotka kykenevät innostuneesti hoitamaan alansa työtehtäviä. Koulutuksessa korostuvat tanssin suunnittelu-, opetusja arviointitehtävät. Koulutuksen aikana opiskelijat toimivat tanssijoina, opettajina, koreografeina, tapahtumien suunnittelijoina sekä järjestäjinä, ja heillä on mahdollisuus omaksua monipuoliset valmiudet tanssin kentällä toimimiseen. Tanssiteknisten opintojen lisäksi opetus- ja työharjoittelu sekä ainedidaktiset opinnot luovat pohjan ammatti-identiteetille. Koulutus sisältää 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Klassisen baletin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opintojen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opiskelijan tanssillisia valmiuksia sekä pääaine- että sivulajien osalta. Pääaineena opiskellaan klassista balettia. Sivuaineopintoina opiskellaan mm. nykytanssia ja jazztanssia. Seuratanssin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opintojen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opiskelijan tanssillisia valmiuksia sekä pääaine- että sivulajien osalta. Tanssiopinnoissa pääpaino on suomalaisissa seuratansseissa. Lisäksi 18

19 opiskellaan sivulajeina mm. kansainvälisiä paritansseja, rock n swingtansseja, latinalaisamerikkalaisia tansseja sekä muita koulutusohjelman sivulajeja. Kansantanssin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opintojen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opiskelijan tanssillisia valmiuksia sekä pääaine- että sivulajien osalta. Tanssiopinnoissa pääpaino on Suomen ja sen lähialueiden kansantanssityyleissä. Sivulajeina opiskellaan ulkomaisia kansantansseja, suomalaisia seuratansseja ja klassista balettia. Kilpatanssin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opintojen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opiskelijan tanssillisia valmiuksia sekä pääaine- että sivulajien osalta. Pääaineena opiskellaan tanssiurheilun vakio- ja latinalaisamerikkalaisia tansseja. Sivuaineopinnoissa opiskellaan mm. suomalaisia seuratansseja ja klassista balettia. Showtanssin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opintojen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opiskelijan tanssillisia valmiuksia sekä pääaine- että sivulajien osalta. Tanssiopinnoissa pääpaino on erilaisissa showtanssitekniikoissa esim. musikaali- ja teatteritanssissa, street dance -tyyleissä sekä paritansseissa. Lisäksi opintoihin kuuluu sivulajeina mm. nykytanssia, jazztanssia ja klassista balettia. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Ensimmäinen hakutoive 2 pistettä Valintakoe 15 pistettä YHTEENSÄ 17 pistettä Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Hakijalta edellytetään alaan liittyvää tanssiharrastuskokemusta. Lopullinen valinta tehdään valintakokeen ja ensimmäisen hakutoiveen yhteispistemäärän perusteella. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa kaksi (2) pistettä. Valintakoe ja ennakkotehtävä Vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Valintakoe järjestetään klo 8.30 alkaen. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Valintakokeet ovat kolmivaiheiset ja hakija voi karsiutua missä tahansa valintakokeen vaiheessa. Jokaisessa valintakokeessa arvioitavassa osiossa on yllettävä hyvään suoritukseen eli hakijan on saatava jokaisesta osiosta vähintään 3 pistettä. Tanssillisten valmiuksien pistemäärä nollautuu aina siirryttäessä valintakokeen seuraavaan vaiheeseen. Valintakokeessa arvioitavat osiot: Tanssilliset valmiudet Opetustaito Viestintä ja vuorovaikutustaidot YHTEENSÄ ENINTÄÄn 1 5 p 1 5 p 1 5 p 15 p Valintakokeesta on saatava vähintään 9 pistettä. Valintakoelautakunta asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen yksikön resurssit huomioon ottaen. Valintakoeopas Valintakokeeseen valmistautumisesta ja valintakoevaatimuksista kerrotaan tarkemmin tanssinopettajan koulutusohjelman valintakoeoppaassa, jonka hakija voi tulostaa internet-osoitteesta: tai tilata sähköpostitse osoitteesta: [email protected] tai puh Ennakkotehtävä Opetustaitonäytteen ennakkotehtävä: Hakija valmistelee kymmenen (10) minuutin mittaisen opetusnäytteen valitsemaltaan tanssin osa-alueelta. Kohderyhmänä ovat toiset valintakokeeseen osallistujat, joilla ei välttämättä ole hakijan valitseman tanssilajin kokemusta. Valitse kohta a tai b: a) Opeta osa pääaineesi mukaisesta tanssitunnista. b) Opeta muille hakijoille pieni itse sommittelemasi tanssi/sarja tai osa tanssia. Musiikki on vapaavalintainen, ja sitä on käytettävä osana opetustaitonäytettä sekä kohdassa a) että b). Hakija tuo musiikin mukanaan cd-levyllä tai mp3-soittimella. Muuta Ajantasaista tietoa alkavista suuntautumisvaihtoehdoista ja hakumenettelystä löytyy Oamkin Hakijan oppaan www-versiosta. Yhteishakulomakkeen lisäksi hakija täyttää edeltävistä tanssiopinnoistaan ja tanssiharrastuneisuudestaan kertovan lisälomakkeen. Lisälomakkeen voi tulostaa internet-osoitteesta: tai tilata sähköpostitse osoitteesta: hakutoimisto@ oamk.fi tai puh Lisälomakkeen ja valintakoeoppaan voi myös noutaa osoitteesta: Oulun seudun 19

20 ammattikorkeakoulu, Hakutoimisto, Albertinkuja 20, PL 405, OULU. HUOM! Hakemus katsotaan vireillepannuksi vasta kun hakija on lisälomakkeen palauttamisen lisäksi osallistunut myös yhteishakuun sähköisesti. Pelkkää lisälomaketta ei tulkita osallistumiseksi ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun. Lisälomake toimitetaan mennessä osoitteeseen: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö, Tanssinopettajan koulutusohjelma, Kotkantie 1, OULU. Alkuperäiset todistukset tarkistetaan koulutusohjelmaan hyväksytyiltä hakijoilta syksyllä erikseen ilmoitettavana ajankohtana. 301 Viestinnän koulutusohjelma Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Journalismin sv Kuvallisen viestinnän sv Mediatuottamisen sv Koulutamme viestinnän ammattilaisia perinteisen ja uuden median asiantuntijatehtäviin ja sisällöntuottamiseen. Tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia, joiden viestintätaitoihin yhdistyy ymmärrys ihmisestä, yhteiskunnasta ja siitä, miten kehittyvää tietotekniikkaa voidaan käyttää hyväksi viestinnässä. Koulutuksessa korostuvat luovuus, vuorovaikutteisuus, yhteistoiminnallisuus, tekemällä oppiminen ja tutkiva ote. Lisäksi painotetaan projektityöskentelyä, markkinoinnin hallintaa, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Koulutus toteutetaan ja sitä kehitetään kiinteässä yhteistyössä kehittyvän media-alan kanssa. Osan opiskelusta voi halutessaan suorittaa virtuaalisesti sekä yhteistyöoppilaitoksissamme Euroopan eri maissa. Journalismin suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto antaa perusvalmiudet työskennellä toimittajana ja journalistisen sisällön tekijänä lehdissä, radiossa, televisiossa ja verkkoviestimissä. Opiskelija syventää osaamistaan valitsemaltaan journalismin alueelta. Toimittajana medianomi on kotonaan monimediallisissa tehtävissä, joissa täytyy hallita useiden välineiden ilmaisumuodot ja versioida juttuja eri välineisiin. Välineosaamisen ohella journalistin koulutuksen ydintä on yhteiskunnan tuntemus. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto kouluttaa visuaalisen viestinnän tekijöitä eri ammatteihin graafisten ja mediatuotteiden suunnitteluun digitaalisessa ympäristössä. Toisena vuonna opiskelija valitsee yhden erityisosaamisen alueen. Koulutuksen erityisosaamisalueet ovat (1) liikkuva kuva, (2) langattomat päätelaitteet, (3) monialagrafiikka, (4) interaktiivisuus ja (5) liikkuvan kuvan erikoistekniikat ja jälkityöt. Vuonna 2009 alkavat erityisosaamisalueet ovat liikkuva kuva ja langattomat päätelaitteet. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Mediatuottaja on erilaisten media-alan tuotantojen kokonaisvastuullinen vetäjä. Mediatuottaja voi työskennellä erityyppisissä tehtävissä (tuottaja, projektipäällikkö tai esim. tuotantopäällikkö) tuotantoyhtiössä, julkisella sektorilla tai itsenäisenä yrittäjänä. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon opinnot jakautuvat neljään pääalueeseen. Luovassa tuottamisessa perehdytään käsikirjoittamiseen sekä konseptisuunnitteluun sekä sisältöjen kehitystyön johtamiseen. Tuotannollisessa osaamisessa perehdytään tuotantoprosessin kulkuun ja eri työtehtäviin ja -vaiheisiin sekä työn organisointiin. Johtamisessa ja tiimityöskentelyssä keskiössä ovat työryhmän johtaminen ja organisointi. Liiketoiminnallisessa osaamisessa perehdytään tuotantojen budjetointiin ja rahoitukseen sekä yritystoiminnan perusteisiin ja liiketoiminnan suunnitteluun. Opintojen loppuvaiheessa harjoittelupaikan valinta sekä toteutettavat opiskelijatuotannot ohjaavat voimakkaasti opiskelijan suuntautumista ja tulevaa työuraa. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 30 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 65 pistettä YHTEENSÄ 35/65 pistettä Valintakokeeseen kutsutaan suuntautumisvaihtoehdoittain vähintään 5 kertaa aloituspaikkojen mukainen määrä hakijoita ensimmäisen hakutoiveen ja opintomenestyksen yhteispistemäärän perusteella. Lopullinen valinta tapahtuu valintakokeen pistemäärän perusteella. 20

21 Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m cl b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Paras pitkänä kirjoitettu kieli Paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) tai matematiikka Lukion päättötodistuksen keskiarvo B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m cl b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 3 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Äidinkieli Paras pitkänä kirjoitettu kieli Paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) tai matematiikka Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6,75 8 1,50 2,00 6,50 6 1,38 1,75 6,25 4 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. 21

22 Valintakoe Vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Valintakokeet järjestetään seuraavasti: Journalismin sv alkaen klo 9 Kuvallisen viestinnän sv alkaen klo 9 Mediatuottamisen sv alkaen klo 10 Valintakokeeseen kutsuttaville lähetetään valintakoekutsun yhteydessä kirjallinen tehtävä, joka pisteytetään osana valintakoetta. Hakija tuo kirjallisen tehtävän mukanaan arvioitavaksi valintakokeeseen. Tarkemmat ohjeet annetaan valintakoekutsussa. Journalismin suuntautumisvaihtoehdon valintakokeella arvioidaan hakijan verbaalista lahjakkuutta, yhteiskunnallista tietämystä, motivaatiota sekä ryhmätyötaitoja ja soveltuvuutta. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdon valintakokeella testataan hakijan visuaalista lahjakkuutta, motivaatiota sekä ryhmätyötaitoja ja soveltuvuutta. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon valintakokeella testataan hakijan organisatorista lahjakkuutta, motivaatiota, ideointikykyä, kokonaisuuksien hahmottamista sekä ryhmätyötaitoja ja soveltuvuutta. Valintakokeesta on saatava vähintään 5 pistettä. Lisäksi kaikki osiot on suoritettava hyväksytysti (vähintään 1 piste/osio). Hakija voi samanaikaisesti hakea vain yhteen Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon. Hakija valitsee joko journalismin, kuvallisen viestinnän tai mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon etukäteen ilmoittamalla siitä hakuvaiheessa yhteishakulomakkeessa. Aloituspaikat jakautuvat seuraavasti: Journalismin suuntautumisvaihtoehto 17 Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto 17 Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto 14 Tarvittaessa aloituspaikat voidaan jakaa yksikön resurssit huomioon ottaen myös toisin. 22

23 liiketalouden yksikkö 24 degree programme in business information technology 26 degree programme in international business 28 kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma 29 liiketalouden koulutusohjelma Liiketoimintaosaamisen sv Oikeuden ja hallinnon sv 31 tietojenkäsittelyn koulutusohjelma OHJEET HAKIJALLE:

24 liiketalouden YKSIKKÖ Degree Programme in Business Information Technology Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Bachelor of Business Administration (BBA, Tradenomi) 210 op (3,5 vuotta) Opetuskieli: englanti Business Information Technology -koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kansainvälisiä tietojenkäsittelyn ja liiketoiminnan osaajia. Tietojenkäsittelyn osalta koulutus painottaa ohjelmistotuotantoa, mutta sisältää myös digitaalisen median ja tietokonejärjestelmien ja tietoverkkojen aihepiirejä. Valmistuneet voivat toimia esimerkiksi ohjelmistosuunnittelijoina, ohjelmoijina, tuotepäällikköinä, it-tukihenkilöinä, järjestelmäasiantuntijoina, web-asiantuntijoina, yrittäjinä sekä erilaisissa markkinointi- ja asiakaspalvelutehtävissä kansainvälisessä ympäristössä. Opintosuunnitelma sisältää ohjelmistokehityksen, ohjelmoinnin, digitaalisen median ja tietoverkkojen sekä kansainvälisen liiketoiminnan opintoja. Koulutuksessa painotetaan ohjelmistotuotteiden kehittämistä web- ja mobiiliympäristöihin. Opintosuunnitelmassa on myös kielten, tutkimusmenetelmien ja matematiikan opintoja. Opetusmenetelmänä korostetaan ongelmanratkaisua monikulttuurisissa ryhmissä. Harjoittelun, opinnäytetyön ja erilaisten projektien kautta opiskelijat saavat yhteyksiä työelämään. Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla vaihto-opiskelijana. Valintaryhmät Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valittavat hakijat Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 30 pistettä Valintakoe 70 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeen perusteella valittavat hakijat Valintaperuste V valintapisteet Valintakoe 100 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Hyväksyttävistä hakijoista valitaan 50 % pelkän valintakokeen perusteella ja 50 % aiemmasta opintomenestyksestä ja valintakokeesta saatavan yhteispistemäärän perusteella. Mahdollisesti vapautuville opiskelupaikoille valitaan varalla olevat hakijat valintapistemäärän osoittamassa järjestyksessä. Englanninkielinen valintakoe on molemmissa ryhmissä sama, mutta yhteispistemäärävalinnassa pisteet skaalataan käyttäen kerrointa 0,7. Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat, hakukevään abiturientit, suomalaisessa lukiossa IB-tutkinnon, Suomessa Reifeprüfungtutkinnon ja Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet hakijat. Valintakokeesta on saatava vähintään 21 pistettä tullakseen hyväksytyksi. Valintakokeen perusteella valitaan hakijat, joilla on ammattikorkeakoululaissa määritelty muu kuin edellä mainittu hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin kuten ammatillinen tutkinto tai ulkomailla hankittu hakukelpoisuus. Hakukeväänä Suomessa EB-, IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittavat ja muussa maassa kuin Suomessa tutkintonsa suorittavat EU/ETA-maan kansalaiset valitaan myös pelkän valintakokeen perusteella. Valintakokeesta on saatava vähintään 30 pistettä tullakseen hyväksytyksi. EB-, IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat saavat ohjeistuksen arvosanojen muuntamisesta ja tutkinnon vertaamisesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon tämän oppaan alusta (ks. s. 6) tai ottamalla yhteyttä hakutoimistoon [email protected] tai Valintaperusteet Englanninkielisiin koulutusohjelmiin hakevia pyydetään tarkistamaan yksityiskohtaiset hakuohjeet ja valintaperusteet Guide for Applicants -oppaasta. Oppaan voi hakea hakutoimistosta Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Hakutoimisto, Albertinkuja 20, PL 405, OULU tai tilata osoitteesta [email protected] tai puh Oppaan www-versio on luettavissa osoitteessa Opintomenestys Hakijat, jotka pyrkivät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella, saavat ylioppilastutkintotodistuksesta pisteitä kolmesta arvosanasta: äidinkieli, englanti ja paremman pistemäärän antava reaali tai matematiikka. Abiturientit pyrkivät viimeisellä lukiotodistuksellaan. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan 24

25 ylioppilastutkintolautakunnalta. Hakukeväänä suomalaisesta lukiosta valmistuvat IB-abiturientit toimittavat kopion arvosana-arvioinnistaan (Predicted Grades) ja hakukeväänä valmistuvat RP-tutkinnon suorittajat toimittavat kopion tutkintotodistuksestaan mennessä ensisijaisen hakukohteensa hakutoimistoon. Hakukeväänä suomalaisesta lukiosta valmistuvan IB-hakijan opiskelijavalinta on ehdollinen kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut lopullisen tutkintotodistuksen. Hakukeväänä valmistuvat EB-tutkinnon suorittajat hakevat valintakoekiintiössä. Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Pitkänä kirjoitettu englanti tai Lyhyenä kirjoitettu englanti Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo Valintakoe Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan englannin kielellä pidettäviin valintakokeisiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa järjestetään valtakunnallinen valintakoe klo Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoetulos hyväksytään. Valintakoe on kirjallinen ja perustuu valintakokeessa jaettavaan materiaaliin. Etukäteismateriaalia ei tarvitse hankkia. Valintakoe sisältää essee- ja monivalintatehtäviä, joilla testataan hakijan kykyä opiskella tietojenkäsittelyä englannin kielellä sekä hakijan englannin kielen taitoa. Valintakokeella testataan hakijan motivaatiota, loogista päättelykykyä sekä luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taitoa. Valintakokeeseen sisältyy englannin kielen koe, joka arvioidaan hyväksytty/hylätty. Kielikoeosiossa hylätty hakija ei voi tulla valituksi koulutukseen. Valintakokeen kieliosiosta voidaan vapauttaa, jos hakija on lähettänyt todistuksen kielitaidostaan ensisijaisen hakutoiveen ammattikorkeakouluun hakuajan päättymiseen mennessä. Jos hakija ei ole EU/ETA- maan kansalainen, tulee hakijan toimittaa todistus kielitaidostaan ensisijaisen hakutoiveen ammattikorkeakouluun hakuajan päättymiseen mennessä, kuitenkin viimeistään Hyväksytyn kielitaidon alaraja on jokin seuraavista: IELTS, academic level 5,5 TOEFL 550 paper-based test TOEFL 213 computer-based test TOEFL internet-based test yleisen kielitutkinnon taitotaso 4 englannin kielessä ( > tutkintopalvelut > Yleiset kielitutkinnot) ylioppilastutkintoarvosana C (suomalainen IB-tutkinto 4, suomalainen RP-tutkinto 7 tai EB-tutkinto 6,00 6,95) pitkänä kirjoitetussa englannin kielessä Sekä TOEFL- että IELTS-testitulos on voimassa 2 vuotta. Yleisessä kielitutkinnossa ei ole rajoitettua voimassaoloaikaa. TOEFL-testin tulos hyväksytään vain, jos se toimitettu suoraan TOEFL-testinomistajalta, Educational Testing Serviceltä (ETS). Englannin kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa suoritettu englanninkielinen koulusivistys tai näissä maissa suoritettu alempi tai ylempi englanninkielinen korkeakoulututkinto. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. 25

26 Degree Programme in International Business Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Bachelor of Business Administration (BBA, Tradenomi) 210 op (3,5 vuotta) Opetuskieli: englanti Liiketalouden englanninkielinen koulutusohjelma on suunniteltu vastaamaan pienten ja keskisuurten korkean teknologian yritysten osaamistarpeisiin. Koulutusohjelma on tarkoitettu suomalaisille ja ulkomaisille opiskelijoille, jotka tähtäävät kansainvälisen kaupan ja markkinoinnin tehtäviin. Opinnot kestävät 3,5 vuotta. Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä (op).opinnot koostuvat perusopinnoista (60 op), ammattiopinnoista (90 op), työharjoittelusta (30 op), vapaasti valittavista opinnoista (15 op) sekä opinnäytetyöstä (15 op). Koulutusohjelmasta valmistuu tradenomiksi. Opintoihin sisältyy markkinoinnin, kansainvälisen liiketoiminnan, neuvottelutaitojen, johtamisen, kielten ja atk-opintoja (mm. SAP-järjestelmä). Työharjoittelujakso on kolmannen vuoden syyslukukaudella. Sen voi suorittaa joko Suomessa tai ulkomailla alan tehtävissä. Valmistumisensa jälkeen opiskelijat työskentelevät tavallisimmin kansainvälisen markkinoinnin, kaupan ja yhteistyön, logistiikan tai taloushallinnon tehtävissä. Opiskelu tapahtuu monikulttuurisessa ryhmässä. Opetusmetodeina käytetään luentoja, opetuskeskusteluja, ryhmätyöskentelyä, esitelmiä, projektitöitä, esimerkkitapauksia ja vierailuja alan yrityksiin. Opiskelijoilla on käytössään nykyaikaiset ATK-laitteistot. Osa opintojaksoista toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten partnerikorkeakoulujen kanssa. Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoistaan tai työharjoittelu partnerikorkeakoulussa Euroopassa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa. Opiskelijan omat kiinnostuksen kohteet on mahdollista ottaa huomioon laatimalla hänelle henkilökohtainen opintosuunnitelma. Valintaryhmät Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valittavat hakijat Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 30 pistettä Valintakoe 70 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeen perusteella valittavat hakijat Valintaperuste V valintapisteet Valintakoe 100 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Hyväksyttävistä hakijoista valitaan 50 % pelkän valintakokeen perusteella ja 50 % aiemmasta opintomenestyksestä ja valintakokeesta saatavan yhteispistemäärän perusteella. Mahdollisesti vapautuville opiskelupaikoille valitaan varalla olevat hakijat valintapistemäärän osoittamassa järjestyksessä. Englanninkielinen valintakoe on molemmissa ryhmissä sama, mutta yhteispistemäärävalinnassa pisteet skaalataan käyttäen kerrointa 0,7. Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat, hakukevään abiturientit, suomalaisessa lukiossa IB-tutkinnon, Suomessa Reifeprüfungtutkinnon ja Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet hakijat. Valintakokeesta on saatava vähintään 21 pistettä tullakseen hyväksytyksi. Valintakokeen perusteella valitaan hakijat, joilla on ammattikorkeakoululaissa määritelty muu kuin edellä mainittu hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin kuten ammatillinen tutkinto tai ulkomailla hankittu hakukelpoisuus. Hakukeväänä Suomessa EB-, IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittavat ja muussa maassa kuin Suomessa tutkintonsa suorittavat EU/ETA-maan kansalaiset valitaan myös pelkän valintakokeen perusteella. Valintakokeesta on saatava vähintään 30 pistettä tullakseen hyväksytyksi. EB-, IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat saavat ohjeistuksen arvosanojen muuntamisesta ja tutkinnon vertaamisesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon tämän oppaan alusta (ks. s. 6) tai ottamalla yhteyttä hakutoimistoon: [email protected] tai Valintaperusteet Englanninkielisiin koulutusohjelmiin hakevia pyydetään tarkistamaan yksityiskohtaiset hakuohjeet ja valintaperusteet Guide for Applicants -oppaasta. Oppaan voi hakea hakutoimistosta Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Hakutoimisto, Albertinkuja 20, PL 405, OULU tai tilata osoitteesta [email protected] tai puh Oppaan www-versio on luettavissa osoitteessa 26

27 Arvosanat Ylioppilastotodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Pitkänä kirjoitettu englanti tai Lyhyenä kirjoitettu englanti Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo Opintomenestys Hakijat, jotka pyrkivät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella, saavat ylioppilastutkintotodistuksesta pisteitä kolmesta arvosanasta: äidinkieli, englanti ja paremman pistemäärän antava reaali tai matematiikka. Abiturientit pyrkivät viimeisellä lukiotodistuksellaan. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Hakukeväänä suomalaisesta lukiosta valmistuvat IB-abiturientit toimittavat kopion arvosana-arvioinnistaan (Predicted Grades) ja hakukeväänä valmistuvat RP-tutkinnon suorittajat toimittavat kopion tutkintotodistuksestaan mennessä ensisijaisen hakukohteensa hakutoimistoon. Hakukeväänä suomalaisesta lukiosta valmistuvan IB-hakijan opiskelijavalinta on ehdollinen kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut lopullisen tutkintotodistuksen. Hakukeväänä valmistuvat EB-tutkinnon suorittajat hakevat valintakoekiintiössä. Valintakoe Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan englannin kielellä pidettäviin valintakokeisiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa järjestetään oma valintakoe klo Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettu saman alan valintakoetulos hyväksytään. Valintakoe on kirjallinen ja perustuu ennalta luettavaan englanninkieliseen materiaaliin. Valintakoe sisältää essee- ja monivalintatehtäviä, joilla testataan hakijan kykyä opiskella kansainvälisen kaupan koulutusohjelmassa sekä hakijan englannin kielen taitoa. Hakijan englannin kielen taito arvioidaan valintakokeen Culture and English Language -osion perusteella asteikolla hyväksytty/hylätty. Valintakokeen kielitaito-osiosta ei voi saada vapautusta. Kielitaito-osiossa hylätty hakija ei voi tulla valituksi koulutukseen. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Valintakoemateriaali löytyy www-sivuilta seuraavasti: Marketing Management and Enterpreneurship Culture and English Language KIELITAITO International Business -koulutusohjelmassa on pakollinen kielitaitovaatimus kaikille hakijoille. Hyväksytyn kielitaidon alaraja on vähintään IELTS, academic level 5,5 tai TOEFL 550 paper-based test/toefl 213 computerbased/ TOEFL internet-based test tai ylioppilastutkintoarvosana C (suomalainen IB-tutkinto 4, suomalainen Reifeprüfung-tutkinto 7 tai EB-tutkinto 6,00 6,95) pitkänä kirjoitetussa englannin kielessä tai yleisen kielitutkinnon taitotaso 4 englannin kielessä ( fi > Tutkintopalvelut > Yleiset kielitutkinnot). Sekä TOEFL- että IELTS-testitulos on voimassa 2 vuotta. Yleisessä kielitutkinnossa ei ole rajoitettua voimassaoloaikaa. TOEFL-testitulos hyväksytään vain, jos se on toimitettu suoraan TOEFL-testinomistajalta, Educational Testing Serviceltä (ETS). EU/ETA-maiden ulkopuoliset kansalaiset toimittavat todistuksen kielitaidostaan ensisijaisen hakutoiveen ammattikorkeakoulun hakutoimistoon hakuajan päättymiseen mennessä, kuitenkin viimeistään Englannin kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa suoritettu englanninkielinen koulusivistys tai näissä maissa suoritettu alempi tai ylempi englanninkielinen korkeakoulututkinto. 27

28 043 Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi 210 op (3,5 vuotta) Koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmiudet yleisten tai tieteellisten kirjastojen sekä erilaisten tietopalveluyksiköiden tiedonhankinnan ja -välityksen asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Koulutus antaa yleisten kirjastojen osalta lakisääteisen ammatillisen kelpoisuuden. Opinnoissa painotetaan kirjastotyössä tarvittavia erityistaitoja, kuten tiedontallennusta ja -hakua, kirjallisuuden tuntemusta, julkaisutuotantoa sekä kirjastossa tarvittavia atk-taitoja. Koulutus antaa valmiudet toimia myös kirjastojen hallinnollisissa tehtävissä. Koulutuksessa korostetaan aktiivisten työelämäyhteyksien ylläpitämistä ja kehittämistä alueen kirjastojen ja alan muiden palveluyksiköiden kanssa. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opintoihin sisältyy myös verkko-opetuksena toteuttavia opintojaksoja. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 10 pistettä Valintakoe 30 pistettä Työkokemus 5 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen, valintakokeen ja työkokemuksen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (6) 9 (4) 7 (2) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo asteikko asteikko asteikko Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (6) 9 (4) 7 (2) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo

29 C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6, ,50 2,00 6, ,38 1,75 6,25 7 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa kymmenen (10) pistettä. Valintakoe Valintakoe järjestetään alkaen klo Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmissa suoritettu valintakoe hyväksytään. Valintakoe perustuu ennakkoaineistoon, jolla arvioidaan hakijan motivaatiota, äidinkieltä, ja kokonaisuuksien omaksumista. Ennakkoaineisto on käytettävissä yhteishaun alkaessa Oamkin www-sivuilla. Ennakkoaineisto ei saa olla mukana valintakokeessa. Valintakokeesta on saatava vähintään 5 pistettä. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Työkokemus Yleinen työkokemus huomioidaan (ks. s. 12). 058 Liiketalouden koulutusohjelma Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi 210 op (3,5 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Liiketoimintaosaamisen sv Oikeuden ja hallinnon sv Koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmiudet liiketalouden asiantuntija- ja esimiestehtäviin sekä itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen kansainvälistyvässä ja verkottuvassa toimintaympäristössä. Yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa tehtävät kehittämisprojektit parantavat opiskelijan vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä työelämän kehittämisvalmiuksia. Opiskelijayritys ja sen toimeksiannot tarjoavat käytännönläheisen liiketalouden oppimisympäristön. Opintojen aikana voi laajentaa näkemystä tulevasta ammatista ja edistää urakehitystä suorittamalla osan opinnoista ulkomailla. Liiketoimintaosaamisen suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa valmiudet liiketalouden asiantuntija- ja esimiestehtäviin sekä itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen kansainvälistyvässä ja verkottuvassa toimintaympäristössä. Opintojen perustana on laaja-alainen käytännön liiketoimintaosaaminen. Opiskelija voi painottaa opintojaan johtamiseen, taloushallintoon, markkinointiin tai yrittäjyyteen. Opiskelijalla on mahdollisuus valita myös englanninkielisiä opintoja. Liiketalouden opintoja tukevat tutkimus- ja kehittämistyön, kielten, matematiikan ja tietotekniikan opinnot. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi markkinoinnin, viestinnän, logistiikan, taloushallinnon (kirjanpitäjä, tilintarkastaja tai controller) tai henkilöstöjohtamisen (esim. henkilöstöassistentti tai -päällikkö) tehtäviä. päällikön tehtäviä sekä kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai controllerin tehtäviä. Oikeuden ja hallinnon suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto valmentaa osaajia oikeuslaitoksen, muiden hallinnon alojen ja yritysten oikeudellista osaamista edellyttäviin vaativiin toimisto- ja asiantuntijatehtäviin. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi toimistosihteerin ja käräjäsihteerin tehtäviä. 29

30 Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 35 pistettä Työkokemus 5 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen, valintakokeen ja työkokemuksen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (6) 9 (4) 7 (2) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (6) 9 (4) 7 (2) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo

31 C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6, ,50 2,00 6, ,38 1,75 6,25 7 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe Valintakoe järjestetään klo Valtakunnallisessa liiketalouden koulutusohjelmien valintakokeessa on kolme osiota: ennakkoaineiston pohjalta tehtävä osio, kirjoitelma tai haastattelu ja matemaattis-/ loogista ajattelua mittaava osio. Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe huomioidaan. Ennakkoaineisto julkaistaan ammattikorkeakoulun wwwsivuilla osoitteessa Aineisto ei saa olla mukana koetilanteessa. Valintakokeesta on saatava vähintään 5 pistettä. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Työkokemus Yleinen työkokemus hyväksytään (ks. s. 12) Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi 210 op (3,5 vuotta) Koulutusohjelma tarjoaa laaja-alaiset tiedot ICT-alasta ja sen soveltamisesta ihmisten ja organisaatioiden toimintaan. Koulutuksessa opiskelija kehittää asiantuntemustaan tietojärjestelmien ja tietoverkkojen kehittämis- ja ylläpitotehtäviin eri toimintaympäristöihin. Opinnot tähtäävät tietojenkäsittelyalan vahvaan osaamiseen, jonka pohjalta kehityksen seuraaminen ja erikoistuminen muuttuviin ammatteihin voi tapahtua joustavasti. Keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat tietojärjestelmien suunnittelu ja ohjelmointi, web- ja mobiilisovellusten kehittäminen, käyttöliittymät, digitaalinen media, tietoturva, tietokonejärjestelmät ja tietoliikenne. Opiskelija voi painottaa opintojaan ohjelmistotuotantoon, järjestelmäasiantuntijan tehtäviin, digitaaliseen mediaan tai liiketoimintaan, mm. toimien yrityshautomossa. Opintoihin sisältyy myös matematiikan, tutkimustyön ja kielten opintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Voimakkaasti kehittyvä ja kansainvälistyvä ala tarjoaa mm. projektipäällikön, tietojärjestelmä- ja ohjelmistosuunnittelijan, ohjelmoijan, käyttöliittymäsuunnittelijan, it-kouluttajan, web- ja multimediasuunnittelijan, web-asiantuntijan, tuotepäällikön, järjestelmäasiantuntijan ja ittukihenkilön tehtäviä sekä markkinointi- ja asiakaspalvelutehtäviä. Opiskelija saa myös valmiuksia yritystoimintaan. Opiskelu sisältää teoriaopintoja, atk-laboratoriossa tai -luokissa tehtäviä harjoituksia ja itsenäisiä harjoitustöitä. Opittuja taitoja sovelletaan työelämän käytäntöön projektitöiden, työharjoittelun ja opinnäytetyön yhteydessä. Verkostoituminen edistää opiskelijan urakehitystä ja yhteistyö työelämän kanssa parantaa opiskelijan vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Opiskelija voi myös osallistua kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa joustavasti virtuaaliopintoina. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 40 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä 31

32 Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (7) 9 (5) 7 (3) 4 (1) 2 (0) Matematiikka, pitkä (lyhyt) 15 (10) 13 (9) 11 (7) 8 (4) 4 (2) Lukion päättötodistuksen keskiarvo B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 3 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (7) 9 (5) 7 (3) 4 (1) 2 (0) Matematiikka, pitkä (lyhyt) 15 (10) 13 (9) 11 (7) 8 (4) 4 (2) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo

33 C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6, ,50 2,00 6, ,38 1,75 6,25 7 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe Valintakoe järjestetään klo Valintakokeessa mitataan soveltuvuutta alalle, loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoa sekä uuden tiedon omaksumista. Soveltuvuutta ja motivaatiota alalle mittaavan osan valintakoe on suoritettava hyväksyttävästi (vähintään 4 pistettä). Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettu saman alan valintakoe hyväksytään. Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. 33

34 34

35 luonnonvara-alan yksikkö 36 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Ympäristönhoidon sv Yritystoiminnan sv 36 maisemasuunnittelun koulutusohjelma Vihertuotannon sv Viheraluesuunnittelun sv 37 puutarhatalouden koulutusohjelma Yritystoiminnan sv Vihertuotannon sv OHJEET HAKIJALLE:

36 166 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Agrologi (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Ympäristönhoidon sv Yritystoiminnan sv Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa maaseutuelinkeinojen asiantuntijoita. Valmistunut tuntee maatilakokonaisuuden ja tietää kannattavan peltoviljelyn, tuotantoeläinten hoidon ja metsätalouden perusteet. Hän osaa suunnitella ja organisoida maaseutuyrityksen toimintaa liiketaloudellisesti kannattavasti ja ympäristövastuullisesti painopistealueenaan nautakarjatalous, perunantuotanto, maatilametsätalous, luontoyrittäminen tai bioenergia. Valmistunut tietää maaseudun tärkeimmät verkostot ja osaa toimia niissä. Hän osaa arvioida maaseutupolitiikan vaikutuksia maaseutuelinkeinoihin. Yritystoiminnan suuntautumisvaihtoehdon suorittanut osaa johtaa ja kehittää maaseutuyritystä suunnitelmallisesti sekä taloudellisesti kannattavalla tavalla hyödyntäen yritystalouteen liittyviä laskentamenetelmiä. Ympäristönhoidon suuntautumisvaihtoehdon suorittanut osaa arvioida maaseutuympäristön tilaa ja pystyy osallistumaan maaseutuympäristön parantamiseen erilaisia menetelmiä käyttäen. Koulutuksessa korostetaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja toisaalta ryhmässä toimimisen taitoja. Opiskelu pohjautuu ongelmalähtöiseen työtapaan. Erilaiset projektit ja oppimistehtävät ovat olennainen osa opiskelua. Opiskelijalla on kotimaisten opintojen lisäksi käytettävissään laaja valikoima kansainvälisiä opintoja eri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa useissa Euroopan maissa. Työelämäosaamista syvennetään kotimaisella ja kansainvälisellä harjoittelulla. Ympäristönhoidon suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon suoritettuaan opiskelija pystyy suunnittelemaan maaseutuyrityksen tuotantoa ja toimintaa ympäristövastuullisesti sekä osallistumaan maaseutuympäristön kehittämiseen. Yritystoiminnan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon käytyään opiskelija pystyy toimimaan yrittäjänä, suunnittelemaan maaseutuyrityksen toimintaa valitsemallaan painopistealueella sekä osallistumaan maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. 138 Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Hortonomi (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Vihertuotannon sv Viheraluesuunnittelun sv Koulutusohjelma antaa monipuoliset tiedot ja taidot maisema- ja viheraluesuunnittelusta, rakentamisesta sekä hoidosta. Suunnittelu- ja rakentamiskohteina ovat pihat, puistot, virkistysalueet ja muut julkiset viheralueet. Valmistunut hallitsee viherympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon prosessit, menetelmät ja tekniikat toteutuksen tasolle vietynä. Hän tuntee suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat määräykset, ohjeet ja laatuvaatimukset. Hän tuntee yleisimmät luonnonkasvit ja viherrakentamisen kasvit erityispiirteineen. Tämän ohella hän tuntee viheralueilla käytettävät rakennusmateriaalit ja kalusteet. Lisäksi hän ymmärtää maisemarakenteen ja luonnon prosessien merkityksen suunnittelussa. Valmistunut tuntee oman ammattialan kehityshistorian sekä kulttuuriympäristön merkityksen suunnittelussa ja osaa ottaa huomioon ihmisen ja erilaisten erityisryhmien toiminnan vaatimukset ja viheralueiden merkityksen asukkaille sekä esteettiset vaatimukset. Koulutusohjelma antaa monipuoliset tiedot ja taidot maisema- ja viheraluesuunnittelusta, rakentamisesta sekä hoidosta. Todelliset suunnittelu- ja rakentamisprojektit ovat keskeinen osa opintoja. Suunnittelu- ja rakentamiskohteina ovat pihat, puistot liikenneviheralueet, virkistysalueet ja muut julkiset viheralueet. Koulutuksessa korostetaan opiskelijan omatoimisuutta ja ryhmässä toimimisen taitoja. Työelämän toimintatapojen soveltaminen koulutuksessa valmentaa opiskelijoita tehokkaasti työelämään. Osan opinnoista voi suorittaa opiskelemalla yhteistyökorkeakouluissa ulkomailla. Vihertuotannon suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon suoritettuaan opiskelija pystyy suunnittelemaan, johtamaan ja valvomaan viheralueiden rakentamista ja hoitoa. Hän tuntee viheralueilla tarvittavien kasvien tuotantoa ja osaa laatia pienimuotoisia vihersuunnitelmia. 36

37 Viheraluesuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon käynyt opiskelija pystyy toimimaan itsenäisenä suunnittelijana tai muissa asiantuntijatehtävissä. Koulutus antaa valmiudet suunnitella niin pieniä kotipuutarhoja, puistoja kuin laajoja maisemakokonaisuuksia. Opiskelija hallitsee sekä pienimuotoisen että laaja-alaisen maisemasuunnittelun, maisemaselvitysten laadinnan ja tuntee maisemanhoidon toimintakentän. 212 Puutarhatalouden koulutusohjelma Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Hortonomi (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Yritystoiminnan sv Vihertuotannon sv Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka osaavat suunnitella ja organisoida puutarhatuotantoa liiketaloudellisesti kannattavasti ja ympäristövastuullisesti. Koulutusohjelmasta valmistunut osaa tehdä puutarhakasvien viljely- ja hoitotöitä sekä kasvinsuojelun suunnittelua ja sadon käsittelyä. Hän tuntee ja osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kasveja. Tavoitteena on myös ymmärtää alan kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ja osata tehdä kannattavuuslaskentaa sekä tuntea puutarha-alan yrittäjyyttä ja hanketoimintaa. Valmistuneet tuntevat puutarhakaupan ja markkinoinnin ja ymmärtävät kansainvälisyyskehityksen vaikutukset alalla. Vihertuotannon suuntautumisvaihtoehdon suorittanut osaa suunnitella ja toteuttaa viherurakointia sekä tehdä pienimuotoisia pihasuunnitelmia. Yritystoiminnan suuntautumisvaihtoehdon käynyt osaa suunnitella puutarhatuotantoa ja tehdä puutarhayrityksen strategista suunnittelua sekä laadunhallintaa. Koulutuksessa korostetaan opiskelijan aktiivisuutta sekä ryhmässä toimimisen taitoja. Opiskelu pohjautuu ongelmalähtöiseen työtapaan. Erilaiset projektit ja oppimistehtävät ovat olennainen osa opiskelua. Opiskelijalla on kotimaisten opintojen lisäksi käytettävissään laaja valikoima kansainvälisiä opintoja eri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa useissa Euroopan maissa. Työelämäosaamista syvennetään kotimaisella ja kansainvälisellä harjoittelulla. Yritystoiminnan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon käytyään opiskelija hallitsee puutarhakasvien viljelyn, tuotannon suunnittelun ja markkinoinnin. Hän pystyy toimimaan puutarha-alan yrittäjänä ja kehittämään puutarhayrityksen toimintaa. Vihertuotannon suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon suoritettuaan opiskelija pystyy suunnittelemaan, johtamaan ja valvomaan viheralueiden rakentamista ja hoitoa. Hän pystyy myös tuottamaan ja markkinoimaan viheralueilla tarvittavia kasveja ja tekemään pienimuotoisia pihasuunnitelmia. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 30 pistettä Työkokemus 10 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen, valintakokeen ja työkokemuksen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. 37

38 A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastotodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt tai keskipitkä) 10 (7) 9 (5) 7 (3) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastotodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 3 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt tai keskipitkä) 10 (7) 9 (5) 7 (3) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6, ,50 2,00 6, ,38 1,75 6,25 7 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe Valintakoe järjestetään seuraavasti: alkaen klo 9.00 maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat alkaen klo 9.00 maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat järjestävät yhteisen valtakunnallisen valintakokeen. Hakija ilmoittaa yhteishakulomakkeessa valintakoepaikan, jossa hän haluaa kokeen suorittaa. Ilmoitus on sitova. Koepaikaksi suositellaan ylimpänä hakutoiveena olevaa luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta järjestävää ammattikorkeakoulua. Valintakoe sisältää kaksi koetta, jotka testaavat loogista päättelykykyä ja matematiikan soveltamista sekä tiedonhankinta- ja viestintätaitoja. Molemmat valintakokeet sisältävät kaksi osiota. Valintakokeesta on kummastakin osiosta saatava vähintään 5 pistettä. Viestinnän koe on aineistokoe. Aineisto jaetaan 38

39 koetilanteessa. Valintakokeesta voi saada yhteensä 30 pistettä, jotka muodostuvat kuvallisesta tehtävästä ja viestinnän tehtävästä. Maisemasuunnittelun koulutusohjelmassa järjestetään oma valintakoe. Vain Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Maisemasuunnittelun koulutusohjelman valintakoe sisältää kaksi osiota, joista molemmista on saatava vähintään 5 pistettä. Valintakoe testaa kolmiulotteista hahmottamiskykyä, piirtämistaitoa ja loogista päättelykykyä sekä kirjallista tuottamista. Aineisto jaetaan koetilanteessa. Valintakokeesta voi saada yhteensä 30 pistettä, jotka muodostuvat kuvallisesta tehtävästä ja viestinnän tehtävästä. Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Työkokemus Yleinen työkokemus hyväksytään (ks. s. 12) Hakiessaan ylioppilas- ja/tai lukion päättötodistuksella hakija saa täysiin työkokemuspisteisiin oikeuttavat 20 työkokemuskuukautta ammatillisesta tutkinnosta (ammatillinen perustutkinto, koulu- tai opistoasteen tutkinto). Keväällä 2009 valmistuvat hakijat ovat myös oikeutettuja em. työkokemuskuukausiin. 39

40 40

41 sosiaali- ja terveysalan yksikkö 42 bioanalytiikan koulutusohjelma 42 ensihoidon koulutusohjelma 43 fysioterapian koulutusohjelma 43 hoitotyön koulutusohjelma, Oulainen Hoitotyön sv Terveydenhoitotyön sv 44 hoitotyön koulutusohjelma, oulu Hoitotyön sv Kätilötyön sv Terveydenhoitotyön sv 45 kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma 46 optometrian koulutusohjelma 46 radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 47 sosiaalialan koulutusohjelma 47 suun terveydenhuollon koulutusohjelma 48 toimintaterapian koulutusohjelma OHJEET HAKIJALLE:

42 465 Bioanalytiikan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Bioanalyytikko (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Oulun alue on tunnettu biolääketieteellisestä osaamisesta ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on Pohjois- Suomen ainoa bioanalytiikan koulutusohjelma. Sen tavoitteena on valmentaa osaajia bioanalytiikan laboratoriotutkimusprosessin hallintaan huomioimalla erityisesti Oulun ja Lapin lääneissä tapahtuva terveydenhuollon ja laboratoriotoiminnan kehitys. Opiskelusi aikana opit ymmärtämään ihmisen elimistön toimintaa ja laboratoriotutkimusten merkitystä väestön terveyden edistämisessä, sairauksien diagnosoinnissa, hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa ja hoitomenetelmien kehittämisessä. Saat valmiuksia laboratoriotutkimusprosessin hallintaan opiskelemalla asiakaslähtöistä näytteenottotoimintaa sekä näytteiden analysointia ja tulosten arviointia laboratorion laatujärjestelmien mukaisesti. Koulutusohjelmassa suoritetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, tutkintonimikkeenä bioanalyytikko. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laillistaa bioanalyytikon terveydenhuollon ammattihenkilöksi (laboratoriohoitaja). Bioanalyytikkona työskentelet terveysasemien ja sairaaloiden laboratorioissa, biolääketieteellisissä tutkimus- ja tuotantolaitoksissa sekä ympäristöterveydenhuollon laboratorioissa. Bioanalyytikkoja sijoittuu myös terveydenhuolto- ja laboratorioalan kaupallisiin yrityksiin. Keskeisiä tehtäviäsi bioanalyytikkona ovat asiakaspalvelu, näytteenottotoiminta, vieritestien suorittaminen, näytteiden analysointi ja tulosten arviointi sekä osallistuminen laboratoriopalvelujen laadunhallintaan, laboratoriotoiminnan kehittämiseen sekä tutkimusten luotettavuutta palvelevaan opetukseen ja ohjaukseen. Monissa tehtävissä tarvitset teknistä osaamista ja kädentaitoja. Mikroskopointi edellyttää visuaalista hahmottamista sekä värien ja rakenteiden erottamista. Opiskelusi aikana saavutat sekä teoreettista että teknistä osaamista bioanalytiikan laboratoriotutkimusprosessin hallintaan. Jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana harjoittelet näytteenottoa ja analysointia nykyaikaisilla menetelmillä ja laitteilla ammattikorkean opetuslaboratorioissa, ja myöhemmin kartutat osaamistasi myös terveydenhuollon laboratorioissa tai biolääketieteellisissä tutkimus- tai tuotantolaitoksissa. Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, mutta henkilökohtaisen opetussuunnitelmasi avulla voit syventää osaamistasi laboratoriolääketieteen erikoisaloilla, bioanalyytikon eri asiantuntijatehtävissä ja perehtyä laboratoriotoimintaan ulkomailla. Myös opinnäytetyössäsi voit syventää osaamistasi valitsemallasi alueella. Opinnäytetyö tehdään useimmiten alan yhteistyötahoille. Opintojen alussa opiskelija aloittaa oman portfolion laatimisen. Koulutuksen aikana se on ammatillisen kasvun välineenä, ja opiskelija voi käyttää sitä myös työnhakutilanteessa. Ensihoidon koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Ensihoitaja (AMK) 240 op (4 vuotta) (ei aloiteta syksyllä 2009) Ensihoitajan erityisvastuualue on hoitotasoinen ensihoito eli valmius antaa tehostetun hoidon tasoista hoitoa sairaalan ulkopuolella. Ensihoitajan itsenäinen ja todennettu hoitotason osaaminen sisältää potilaan tutkimisen, ensihoidon suunnittelun, toteutuksen ja vaikutusten arvioinnin. Hän hallitsee itsenäisesti sairaalan ulkopuolella toteutettavan lääkehoidon, tutkimus- ja hoitovälineistön käytön sekä osaa tulkita itsenäisesti näiden tuottamaa tietoa. Hän osaa toimia vaativissakin hoitotilanteissa potilasta kunnioittavasti, vastata ensihoidon toteuttamisesta sairaalan ulkopuolella sekä koordinoida ja ohjata alaisuudessaan toimivia ensihoitoyksiköitä. Ensihoitaja tuntee ensihoitojärjestelmän toiminnan, yhteistyöviranomaisten toimintatavat sekä oman tehtävänsä suhteessa muihin viranomaisiin. Hän osaa käyttää sairaalan ulkopuolella käytettävää tiedonsiirto- ja viestintävälineistöä. Hänellä on lisäksi sairaanhoitajan tutkinnossa vaadittava osaaminen. Ensihoitajan tehtäviin kuuluu arvioida itsenäisesti äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan tila, käynnistää ja ylläpitää potilaan peruselintoimintoja, parantaa ennustetta ja kohentaa tai lievittää hänen tilaansa. Ensihoidossa korostuu viranomaisyhteistyö mm. hätäkeskuksen, ensivastetoiminnan ja pelastuspalvelun kanssa. Näin mahdollistetaan tarpeellisen hoidon aloittaminen potilaalle jo kohtaamistilanteessa ennen hoitolaitokseen kuljetusta. Pitkien välimatkojen vuoksi suomalaisessa ensihoidossa korostuu myös kuljetuksen aikainen potilaan tarkkailu ja hoito. Ensihoidon erikoistehtäviin kuuluvat poliisijohtoiset ensihoitotehtävät ja Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön ja Sisäasiainministeri- 42

43 ön poliisiosaston alainen taktinen ensihoito. Ensihoitajat työskentelevät mm. ambulansseissa, sairaaloiden päivystysyksiköissä, teho-osastoilla tai muissa ensihoidon ja akuuttihoitotyön suunnittelu-, koulutus-, hallinto- ja kehittämistehtävissä tai yrittäjänä. Opintojen perustana on monitieteellinen tieto, jossa korostuu hoitotieteellinen, luonnontieteellinen ja lääketieteellinen tieto. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, runsaasti laboraatio- ja simulaatioharjoituksia sekä teoria- ja taitotestejä. Koulutus sisältää kolme tasokoetta, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytys opintojen etenemiselle. Päämääränä on korkeatasoinen käytännöllinen ja teoreettinen osaaminen, korkea työmoraali ja vastuu oman työn kehittämisestä, siksi opiskelijoiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta ensihoidon kehittämisessä tuetaan. Harjoittelua ambulansseissa on yhteensä n. 20 viikkoa. Ensihoitajakoulutus sisältää akuuttihoitotyöhön painottuen perus- ja erikoissairaanhoidon opintoja sekä noin 30 viikkoa hoitotyön harjoittelua. Sairaanhoitajan ydinosaamisalueita opiskellaan ensihoidon opintojen rinnalla koko koulutuksen ajan. Ensihoidon harjoittelupaikat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja osan harjoittelusta voi suorittaa ulkomailla. Fysioterapia perustuu terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen. Sen perustana on fysioterapiatiede ja siinä sovelletaan monen tieteenalan tutkimustietoa. Fysioterapiassa arvioidaan kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Fysioterapian menetelmiä ovat toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Kuntoutujaa aktivoidaan ottamaan itse vastuuta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämisestä. Fysioterapeutit työskentelevät terveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujärjestelmän eri alueilla julkisella tai yksityisellä sektorilla tai yrittäjinä. Fysioterapeuttikoulutuksessa verkko- ja lähiopetuksena toteutuva teoreettinen ja käytännöllinen opiskelu sekä pienryhmä- ja itsenäinen opiskelu sekä ammattitaitoa edistävä harjoittelu niveltyvät toisiinsa mahdollistaen teoreettiseen tietoon perustuvan käytännöllisen osaamisen kehittymisen. Opinnoissa korostuu tieteellisyys osana oman työn tutkimista ja kehittämistä. Opiskelija osallistuu omien opintojensa, ja halutessaan myös koulutusohjelman opetuksen, suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppimista tuetaan koulutuksen ajan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. 030 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Fysioterapeutti (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa fysioterapian asiantuntijoita eri-ikäisten ihmisten liikkumis- ja toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitoon. Fysioterapia tukee kuntoutujaa saavuttamaan optimaalisen terveytensä ja liikkumis- ja toimintakykynsä huomioiden kuntoutujan voimavarat ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapeutin työ on asiakaslähtöistä ja näyttöön perustuvaa sekä usein moniammatillisessa tiimissä toteutuvaa, minkä vuoksi koulutusohjelman keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijan eettistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja sekä valmiutta moniammatillisessa tiimissä työskentelyyn. Koulutuksessa korostetaan myös toimintaa ohjaavien lainsäädännöllisten näkökulmien sekä tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimusten ymmärtämistä. Hoitotyön koulutusohjelma, Oulainen Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Suuntautumisvaihtoehdot: 1925/130 Hoitotyön sv, sairaanhoitaja (AMK) 210 op (3,5 vuotta) terveydenhoitotyön sv, terveydenhoitaja (AMK), (ei aloiteta syksyllä 2009) Koulutusohjelmasta valmistunut sairaanhoitaja/terveydenhoitaja osaa toimia potilaiden/asiakkaiden terveyttä edistäen. Hän hallitsee tavallisimpiin kansansairauksiin, kirurgiaan, psyykkisiin sairauksiin, lastentauteihin, äitiyshuoltoon ja geriatriaan liittyvän hoitotyön sekä osaa ohjata ja opettaa potilaita/asiakkaita ja heidän omaisiaan terveydentilaan liittyvissä ongelmissa potilaiden/asiakkaiden omahoitoa ja omatoimisuutta tukien. Hän kykenee tukemaan ja auttamaan kuolevaa ja hänen läheisiään. Hän pystyy itsenäiseen hoitotyön päätöksentekoon ja omaa valmiuksia hoitotyön kehittämiseen. Hänellä on valmiuksia toimia sairaanhoitajana ulkomailla eri maissa. 43

44 Koulutuksen opetusmuotoina ovat luennot lähiopetuksena sekä erilaiset kädentaitojen harjoitukset ja käytännön ohjattu harjoittelu monipuolisissa terveydenhuollon toimintayksiköissä. Osa opetuksesta toteutuu verkko-opintoina. Koulutukseen sisältyy moniammatillista ja kansainvälistä toimintaa, työelämäyhteyksiä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeita. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelijavaihtopaikkoja on runsaasti sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella mm. Kiinassa ja Keniassa. Opiskelussa korostuvat itseohjautuvuus ja ongelmanratkaisutaidot. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka pohjalta hän toteuttaa opintonsa. Opiskelija laatii portfolion opintojensa aikana. Opinnäytetyön opiskelija voi tehdä erilaisissa työelämän kehittämishankkeissa. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitajaopintojen perusta on monitieteinen (mm. anatomia ja fysiologia, lääketiede, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet sekä hoitotiede). Hoitotyön opinnoissa keskitytään erityisesti sairaanhoitotyöhön ja sen kehittämiseen, hoitotyön eettisiin kysymyksiin, sekä opiskelijoiden kädentaitojen, lääkehoidon ja ohjaustaitojen kehittämiseen. Sairaanhoitaja on sairaanhoitotyön asiantuntija erityisesti sairauksien hoidossa ja niiden ehkäisemisessä sekä kuntoutuksessa. Sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä mm. terveyskeskuksissa, sairaaloissa, palvelu- ja hoitokodeissa, järjestöjen ja liike-elämän palveluksessa, erilaisissa terveydenhuollon kehittämishankkeissa ja yksityisenä terveysalan palvelujen tuottajana. Sairaanhoidon opiskelijat voivat suuntautua opinnoissaan joko sisätauti-kirurgiseen hoitotyöhön, mielenterveystyöhön tai geriatriseen hoitotyöhön. Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitajan opinnot ovat perustana terveydenhoitotyön opinnoille. Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntija ihmisen elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitaja työskentelee lasten- ja äitiysneuvoloissa, koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollossa sekä perusterveydenhuollossa sairaanhoitotyössä. Työ on eri-ikäisten ihmisten, perheiden, väestön ja ympäristön terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ennaltaehkäisevää hoitotyötä. Hoitotyön koulutusohjelma, Oulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Suuntautumisvaihtoehdot: 130 Hoitotyön sv, sairaanhoitaja (AMK), 210 op (3,5 vuotta) 372 Kätilötyön sv, kätilö (AMK), 270 op (4,5 vuotta) 105 Terveydenhoitotyön sv, terveydenhoitaja (AMK), 240 op (4 vuotta) Koulutusohjelma sisältää hoitotyön (sairaanhoito), kätilötyön ja terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdot. Sairaanhoitaja hallitsee potilaiden/asiakkaiden hoitotyön suunnittelun ja toteutuksen keskeiset periaatteet, tavallisimmat kliiniset hoitotoimenpiteet ja osaa seurata hoidon vaikuttavuutta. Hän hoitaa potilaita yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa eettisiä ohjeita noudattaen. Sairaanhoitaja osaa suunnitella ja toteuttaa potilaiden lääkehoitoa, käyttää hoito- ja viestintäteknologiaa sekä ohjata ja tukea asiakkaita/potilaita ja heidän läheisiään. Sairaanhoitaja kehittää hoitotyötä käytännön osaamisen ja tutkimustiedon avulla. Terveydenhoitajan osaamista on eri-ikäisten ihmisten, perheiden, väestön ja ympäristön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä hoitotyö. Kätilön osaamisalue on naisten, miesten ja perheiden seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Hän hallitsee raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen hoitotyön. Hoitotyön koulutusohjelman opinnot koostuvat luennoista, verkko-opinnoista, seminaareista, monipuolisista harjoituksista, simulaatioista ja ohjatusta harjoittelusta. Harjoittelupaikkoja ovat yleensä terveyskeskukset, erikoissairaanhoidon klinikat ja yksityiset hoitolaitokset. Harjoittelupaikat voivat sijaita eri puolilla Suomea. Opintoja voi suorittaa myös opiskelijavaihdossa ulkomailla. Osa hoitotyön opinnoista on yhteisiä kaikille suuntautumisvaihtoehdoille ja ne ovat perustana kätilö- ja terveydenhoitotyön opinnoille. Sairaanhoitajaopiskelijat syventävät opintojen loppuvaiheessa osaamistaan jollakin sairaanhoidon osa-alueella (psykiatrinen hoitotyö, kriittisesti sairastuneen hoitotyö, perioperatiivinen hoitotyö, lasten, nuorten ja perheiden hoitotyö, sisätauti-kirurginen tai ikääntyneiden hoitotyö). Hoitotyön ammatillisen osaamisen saavuttaminen varmistetaan opintoihin sisältyvillä lääkehoidon tenteillä, osaamistestauksilla ja tasokokeilla. 44

45 Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitajan tehtävä yhteiskunnassa on potilaiden hoitaminen, sairauksien ehkäiseminen ja kuntoutus. Sairaanhoitotyössä tarvitaan monipuolisia käden taitoja, laajaa tietoperustaa, paineensietokykyä, eettistä ja ammatillista päätöksentekotaitoa. Sairaanhoitaja vastaa hoitotyön laadusta ja kehittämisestä sekä osaltaan lääkärin määräämän hoidon toteuttamisesta. Sairaanhoitajan työ perustuu hoitotieteeseen, jota täydentävät mm. lääketieteen ja farmakologian sekä käyttäytymistieteiden osaaminen. Opinnoissa keskeisiä sisältöalueita ovat lääkehoito, kliininen hoitotyö, mielenterveys- ja päihdetyö, perheen hoitotyö, aikuisen hoitotyö ja ikääntyneen hoitotyö sekä syventävät opinnot oman urasuunnitelman mukaisesti. Sairaanhoitajan työ on monipuolista. Äkilliset muutokset potilaiden tilassa vaativat ripeää toimintaa, pitkäaikaissairaudet taas edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Sairaanhoitaja työskentelee mm. poliklinikoilla, vuodeosastoilla, teho- ja leikkausosastoilla, hoitokodeissa ja yrittäjänä. Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Kätilö on asiantuntija raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen hoitotyössä. Työhön kuuluu myös seksuaalineuvonta, perhesuunnittelun ohjaus, vanhemmuuteen kasvun ja synnytykseen valmistautumisen tukeminen sekä naisten hoitotyö. Kätilö osaa hoitaa synnytyksiä ja niihin liittyviä ongelmatilanteita itsenäisesti. Hän osaa tarvittaessa suorittaa hätätoimenpiteitä synnyttävän äidin ja vastasyntyneen auttamiseksi, mikäli lääkäriä ei ole saatavissa. Pohjois-Suomessa kätilötyön erityishaasteita ovat mm. monisynnyttäjät ja pitkät välimatkat, jotka tuovat haasteita synnyttäjän terveydentilan arviointiin. Kätilötyön tavoitteena on tukea naisten, miesten, vastasyntyneiden sekä perheiden hyvinvointia ja voimavaroja. Kätilö työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja on kansanterveystyön ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän pyrkii tunnistamaan terveysriskit ja puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa. Nykyaikainen terveydenhoitotyö sisältää neuvolatoiminnan lisäksi mm. erilaisten riskiperheiden ja -asiakkaiden auttamista, perheryhmien vetämistä ja nettineuvontaa. Perheiden, lasten ja nuorten terveydenhuollossa haasteita ovat mm. asiakkaiden ja perheiden elämäntapa-, mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja niissä auttaminen. Työterveyshuollossa asiakkaiden voimavaroja tuetaan työelämän muutoksissa ja ollaan mukana työyhteisöjen kehittämisessä. Ikääntyvien terveydenhoitotyö sisältää yksilöllisen auttamisen lisäksi mm. osallistumista yhteisöllisyyden ja asuinympäristöjen kehittämiseen. Terveydenhoitaja työskentelee lasten- ja äitiysneuvoloissa, koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollossa, perusterveydenhuollon sairaanhoitotyössä tai yrittäjänä. Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) 210 op (3,5 vuotta) (ei aloiteta syksyllä 2009) Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia osaajia lääkinnällisen, kasvatuksellisen, ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen sektoreille ohjaamaan ja suunnittelemaan sekä koordinoimaan ja kehittämään kuntoutujille tarkoituksenmukaisia kuntoutustoimenpiteitä sekä kuntoutumista tukevia palveluja. Kuntoutuksen ohjaaja osaa hyödyntää ja tukea tavoitteellisesti eri-ikäisten kuntoutujien voimavaroja ja vahvuuksia sekä selvittää heidän kuntoutukseensa ja sosiaaliturvaansa liittyviä asioita. Hän osaa toimia tarvittaessa kuntoutujan asioiden ajajana hyödyntäen moniammatillisen verkoston asiantuntijuutta. Keskeinen osaamistavoite on tuntea kuntoutuksen palvelujärjestelmä, sen toimintamuodot, toimijat ja asiakasryhmät ja ymmärtää kuntoutustarpeita aiheuttavia tekijöitä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Hän osaa seurata, arvioida ja edistää kuntoutuksen ja kuntoutusohjauksen laatua ja vaikuttavuutta. Kuntoutuksen ohjaajan ammatillinen osaaminen painottuu kuntoutuksen asiakastyön osaamiseen, kuntoutuksen palvelujärjestelmäosaamiseen, kuntoutustarpeen arviointiosaamiseen, ohjaus- ja opetusosaamiseen, moniammatilliseen yhteistyöosaamiseen sekä kuntoutuksen suunnittelu- ja johtamisosaamiseen. Hän osaa ohjata, suunnitella ja koordinoida kuntoutujan kuntoutusprosessiin liittyviä kuntoutustoimenpiteitä sekä kuntoutumista tukevia palveluja. Hän osaa toimia ammattirajoja ylittävässä moniammatillisessa verkostotyössä. Hän edistää omalla asiantuntijuudellaan kuntoutusta tarvitsevien lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvien selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia erilaisissa toimintaympäristöissä. 45

46 Koulutusohjelman opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja joustavasti toteutettavissa sekä oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta perusteltuja. Opiskelijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli opiskelujensa suunnittelussa ja oppimisensa ohjaamisessa. Oppimista tuetaan koko koulutuksen ajan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua koulutusohjelman opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. 579 Optometrian koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Optometristi (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa lähinnä yksityiseen terveydenhuoltoon näönhuollon ja näönkäytön tarpeet tuntevia asiantuntijoita. Asiantuntijuus perustuu näköjärjestelmän ja näkökyvyn tuntemiseen. Lisäksi tarvitaan näöntarkastuksen menetelmien ja näön korjausratkaisujen osaamista. Optometristin ammattitaidon perustana on optometrian teoreettinen ja käytännöllinen terveystekninen osaaminen. Ammatillinen osaaminen rakentuu optometrian opintojen lisäksi lähinnä soveltuville matemaattis-luonnontieteellisille ja lääketieteellisille opinnoille. Optometristi tekee silmälasimäärityksiä, sovittaa piilolaseja ja heikkonäköisten apuneuvoja. Hän toimii itsenäisenä näkemisen ja näönhuollon asiantuntijana sekä alan asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyössä. Optometristit työskentelevät optikkoliikkeissä. Muutamia työskentelee myös työterveyshuollossa, keskussairaaloissa tai muissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksen muotoina ovat luennot lähiopetuksena sekä erilaiset kädentyön ja asiakastyön harjoitukset ja käytännön ohjattu harjoittelu optikkoliikkeissä. Koulutukseen sisältyy kansainvälistä toimintaa, työelämäyhteyksiä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeita. 373 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Röntgenhoitaja (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Koulutusohjelmasta valmistuva röntgenhoitaja osaa joko itsenäisesti tai työryhmän jäsenenä toteuttaa eri-ikäisten, eri sairauksia sairastavien potilaiden röntgen-, isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimuksia sekä työskennellä kuvantaohjatuissa toimenpiteissä ja isotooppihoidoissa. Lisäksi tutkinnon suorittanut röntgenhoitaja osaa toteuttaa eri sädehoitoja. Tutkimus- ja hoitotilanteissa röntgenhoitaja osaa myös hoitaa ja ohjata potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa pohjalta. Koulutuksesta valmistuva röntgenhoitaja tuntee säteilyn vaikutukset ja hallitsee säteilyn turvallisen käytön sekä kykenee osallistumaan työhönsä kuuluvaan monipuoliseen laatutyöhön. Röntgenhoitajatutkinnon suorittanut omaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta edellytettävän kielitaidon ja osaa toteuttaa työelämälähtöisiä tutkimusja kehittämishankkeita. Koulutusohjelman keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat radiografia- ja sädehoitotyön perusteisiin ja menetelmiin (säteilyn käyttö, röntgen-, isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimukset, sädehoitomenetelmät), viestintään (suomen, ruotsin ja englannin kieli), tutkimus- ja kehittämisosaamiseen (tutkimus- ja tilastomenetelmät, opinnäytetyö) sekä terveysalan perusosaamiseen liittyvät opinnot (ensiapu, mikrobiologia, anatomia). Tutkinnon suorittanut opiskelija laillistetaan röntgenhoitajaksi. Suurin osa röntgenhoitajista työskentelee lääketieteellisen säteilyn käyttäjinä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Lisäksi röntgenhoitajia toimii laitevalmistajien, teollisuuden ja ympäristöterveydenhuollon palveluksessa. Koulutusohjelma perustuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaville laadittuihin yleisiin osaamisalueisiin ja koulutusohjelmalle määriteltyihin osaamisalueisiin. Opinnot koostuvat teoriaopinnoista ja harjoittelusta. Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman tietoperusta on monitieteinen hyödyntäen radiografia- ja hoitotieteen, luonnon- ja lääketieteen sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tietoa. Harjoittelun opiskelija suorittaa perus- ja erikoissairaanhoidossa kuvantamis- ja sädehoitoyksiköissä. Säteilyn turvalliseen käyttöön opiskelija perehtyy ammattikorkeakoulun omalla röntgenosastolla jo opintojen alkuvaiheessa. Osa opinnoista on mahdollista suo- 46

47 rittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Oppimisessa korostuvat itseohjautuvuus ja ongelmanratkaisutaidot. Opiskelija toteuttaa opintonsa henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjalta ja laatii portfolion opintojen aikana. Opinnäytetyön opiskelija voi tehdä yhteistyössä työelämätahon kanssa. 422 Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet toimivat sosiaalialan asiantuntijatehtävissä, joissa edellytetään sosiaalialalle suuntaavaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa. Näitä tehtäviä ovat mm. sosiaaliohjaajan ja lastentarhanopettajan tehtävät. Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet osaavat suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää sosiaalialan työtä ja edistää voimavaralähtöisesti asiakkaiden toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, sosiaalisen nuorisotyön, perhetyön, lasten ja aikuisten vammaispalvelujen, vanhustyön, sosiaalivakuutuksen, sosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan, mielenterveystyön, päihdetyön ja monikulttuurisen työn alueilla. Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneiden keskeiset ammatilliset osaamisalueet ovat: sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, yhteiskunnallinen analyysitaito, reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen, yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä itsensä kehittäminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen. Sosionomi (AMK) -koulutuksen kaikille yhteisiä sisältöjä ovat opiskelu-, tiedonhankinta- ja viestintäopinnot, tutkimus- ja kehittämisopinnot, sosiaalialan työn yhteiskunnalliset, yksilölliset ja eettiset lähtökohdat, kasvun arkielämän ja toimintakyvyn ohjaus, asiakastyön prosessien ohjaaminen sekä sosiaalialan hallinto ja palvelujen kehittäminen. Ammatillisesti vaihtoehtoisten opintojen sisältöalueita ovat kuntoutus, ohjaus ja sosiaalinen tuki, sosiaaliturva ja aikuissosiaalityö sekä kasvatus, opetus ja ohjaus. Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet työskentelevät mm. päiväkodeissa, lastenkodeissa, nuorisotaloilla, perheissä, asumispalveluissa, työ- ja päivätoiminnoissa, Kelalla, työvoima- ja sosiaalitoimistoissa sekä kuntoutumisyksiköissä. Heidän työnantajiaan ovat kunnat, kuntayhtymät, valtio, järjestöt, yhdistykset, säätiöt tai yritykset. Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet voivat toimia myös yksityisinä sosiaalipalveluyrittäjinä. Opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Kaikille yhteisten opintojen lisäksi opiskelija valitsee ammatillisesti vaihtoehtoisia opintoja, joiden mukaan hän suuntautuu haluamalleen osaamisalueelle. Tämä yksilöllinen valinnanmahdollisuus on tärkeä myös sosiaalialan työn kehittämisen kannalta. Se luo mahdollisuuksia uudenlaisen osaamisen kehittymiseen sosiaalialalla ja vastaa paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Opintoihin sisältyy 45 op (= 30 viikkoa) ohjattua harjoittelua. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Koulutuksen toteuttamista ohjaa konstruktivistinen oppimisnäkemys. Lisäksi painopisteinä ovat teorian ja käytännön vuorovaikutus, kokemuksellisuus, yhteistoiminnallisuus, luovuus sekä tutkimusja kehittämissuuntautuneisuus. 197 Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Suuhygienisti (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Suuhygienisti osaa terveyden edistämisen lähtökohdat ja voimavarakeskeiset työmenetelmät. Hän osaa käyttää niitä yksilön, perheen ja yhteisön suun terveydenhoitotyössä. Suuhygienisti hallitsee vastuualueensa suun terveystarkastukset sekä hammas- ja suun sairauksien ehkäisyn. Hän osaa hoitaa kiinnityskudossairauksia ja ottaa röntgenkuvia hampaista. Hän osaa ottaa oikomishoidon mallit, kiinnittää renkaita ja kiinnikkeitä hampaalle sekä purkaa kiinteän kojeen. Suuhygienisti osaa toimia työympäristössä noudattaen turvallisia ja terveyttä edistäviä työtapoja. Hän osaa toimia suun terveydenhoidon ensiaputilanteissa ja hallitsee vastuualueensa lääkehuollon periaatteet. Hänellä on valmiudet lähiesimiestehtäviin sekä alan kehittämistyössä tarvittava tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Keskeiset opintokokonaisuudet ovat sosiaali- ja terveysalan perusosaaminen, terveyden edistäminen, suun terveydenhoitotyö, tutkimus-, kehittämis- ja lähijohtaminen ja alan kehittäminen. Suun terveydenhoitotyöhön sisältyy mm. suun terveystarkastus, hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tyypillisiä hoitotoimenpiteitä ovat värjäymien ja hammaskiven poisto, pinnoitus sekä fluorikäsittely. Oikomishoidon osatehtävät kuuluvat myös suun 47

48 terveydenhoitotyöhön. Terveyden edistämiseen sisältyvää terveysneuvontaa toteutetaan moniammatillisessa työryhmässä hammashoitolan lisäksi neuvolassa, päiväkodissa, koululla sekä hoitolaitoksessa. Suuhygienistillä on valmiudet toimia myös lähiesimiestehtävissä ja huolehtia työympäristön turvallisuudesta ja terveyttä edistävistä toimintatavoista. Suuhygienisti voi työskennellä terveyskeskuksessa, yksityisellä hammaslääkäriasemalla sekä myynti- ja markkinointitehtävässä. Hän voi toimia myös yrittäjänä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja portfolion ammattitaidon saavuttamiseksi. Ammatilliset valmiudet saavutetaan teoriaopintojen ja ohjatun harjoittelun hyväksytyllä suorittamisella. Osa opinnoista opiskellaan yhdessä hammaslääketieteen opiskelijoiden kanssa. Harjoittelu tapahtuu terveyskeskuksessa, koulutusyksikön palvelutoiminnassa sekä opetusterveyskeskuksessa. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa, kansainvälistä vaihtoa on muun muassa Italian ja Hollannin suuhygienistikoulutuksen kanssa. 050 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Toimintaterapeutti (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa toimintaterapeutteja kuntoutuksen eri alueille. Koulutuksen aikana opiskelija oppii arvioimaan asiakkaan toimintamahdollisuuksia ja suunnittelemaan sekä toteuttamaan yksilö- ja ryhmämuotoista toimintaterapiaa. Opiskelija oppii erilaisia arviointi- ja terapiamenetelmiä sekä toimintoja, joita hän osaa analysoida ja soveltaa erilaisille asiakkailleen. Hän oppii ymmärtämään terapeuttisen vuorovaikutussuhteen merkityksen ja ymmärtää sen keskeiseksi tekijäksi asiakaslähtöisen toimintaterapiaprosessin toteutumiseen. Opiskelija oppii myös toiminnallisten ympäristöjen arviointia ja mukauttamista. Toimintaterapeuttista neuvonta-, ohjaus- ja konsultointityötä opitaan käytännön harjoittelussa. Tutkinnon työskentelevät toimintaterapeutteina, ohjaajina tai asiantuntijatehtävissä muun muassa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutus- ja tutkimuskeskuksissa, erityiskouluissa, sosiaalitoimessa, vapaaehtoisjärjestöissä, yksityisissä palvelujärjestelmissä, erityishuoltopiireissä, erilaisissa kehittämishankkeissa ja yrittäjinä. Työ sisältää asiakastyön lisäksi työskentelyä moniammatillisissa työryhmissä sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja asenteisiin vaikuttamista. Toimintaterapian kasvavia työalueita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin mahdollistaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, päihderiippuvaisten hoito ja kuntoutus, työterveyshuollossa toteutettava työkyvyn ylläpito, kuntouttava työtoiminta, ikääntyneen väestön kotona asumisen tukeminen sekä ihmislähtöinen teknologia. Toimintaterapian koulutusohjelmassa opiskelijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli oppimisprosessissaan. Teoreettinen tietoperusta opitaan luennoilla ja opiskelijalähtöisissä seminaareissa. Taitoja opitaan harjoittelemalla työpajoissa erilaisia arviointi- ja terapiamenetelmiä sekä toimintoja, joita analysoidaan ja sovelletaan terapeuttiseen tarkoitukseen sopivaksi. Käytännön harjoittelu muodostaa toimintaterapian koulutuksesta runsaan kolmanneksen ja se toteutuu pääosin työelämän toimintaympäristöissä. Oppimista tuetaan koko koulutuksen ajan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelijalla on koulutuksensa aikana mahdollisuus osallistua koulutusohjelman opintojen suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 35 pistettä Työkokemus 5 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeisiin valitaan opintomenestyksen ja ensimmäisen hakutoiveen yhteispistemäärän perusteella vähintään 4 kertaa (Oulaisiin 5 kertaa) aloituspaikkojen mukainen määrä hakijoita. Lopulliseen valintaan vaikuttaa opintomenestys, ensimmäinen hakutoive, valintakoe ja työkokemus. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. 48

49 A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m cl b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Äidinkieli Paras kieli (pitkä tai lyhyt) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali)* Lukion päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo *bioanalytiikan, optometrian sekä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmiin hakevilla kuitenkin aina matematiikka. B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m cl b a Äidinkieli Paras kieli (pitkä tai lyhyt) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen 2006 kirjoittaneilla reaali)* Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 3 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo *bioanalytiikan, optometrian sekä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmiin hakevilla kuitenkin aina matematiikka. C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6, ,50 2,00 6, ,38 1,75 6,25 7 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä Valintakoe Vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien valintakokeet järjestetään seuraavasti bioanalytiikan ko fysioterapian ko hoitotyön ko, Oulainen: hoitotyön sv hoitotyön ko, Oulu: kätilötyön ja terveydenhoitotyön sv:t hoitotyön ko, Oulu: hoitotyön sv optometrian ko radiografian ja sädehoidon ko sosiaalialan ko suunterveydenhuollon ko toimintaterapian ko Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen ja siinä huomioidaan kaikki Oamkin sosiaali- ja terveysalan hakutoiveet. 49

50 Valintakoe on hakijan urasuunnitelmaan (portfolioon) perustuva haastattelu. Valintakokeella arvioidaan hakijan oppimisvalmiutta, motivaatiota, alalle soveltuvuutta ja sosiaalista kyvykkyyttä. Valintakokeeseen kutsuttu hakija tuo haastatteluun kirjallisena oman urasuunnitelmansa (portfolion). Portfoliolla on merkittävä osuus valintakokeessa. Sen puuttuminen vähentää valintakoepistemäärää automaattisesti viisi (5) pistettä. Urasuunnitelma (pituus enintään 4-6 sivua), sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: 1) lyhyt esittely itsestä ja harrastuksista, työkokemuksesta yms. 2) käsitys itsestä opiskelijana/sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena 3) motivaatio koulutukseen ja omaa urasuunnittelua käsittelevä pohdinta 4) itsearviointia omista vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa hakemisen kohteena olevaan ammattiin tai ammatteihin 5) muut mahdolliset hakijaan liittyvät seikat. Urasuunnitelma laaditaan kaikki Oamkin sosiaali- ja terveysalan hakutoiveet huomioiden. Bioanalyytikon ammatissa tarvitaan mikroskopointityöhön riittävä näkökyky. Pääsääntöisesti opiskelijoiksi valituilta ei edellytetä lääkärintodistuksia terveydentilasta. Bioanalytiikan koulutusohjelmaan valitut opiskelijat toimittavat koulutuksen alkaessa terveydenhoitajalle silmälääkärin tai optometristin lausunnon näkökyvystään ja värinäöstään. Alaikäisten lasten pariin työskentelemään hakevan on selvitettävä työnantajalle oma rikostausta (laki 504/2002). Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä. Työkokemus Yleinen työkokemus hyväksytään (ks. s. 12) Huom! Työkokemustiedot kerätään valintakokeen yhteydessä. Muuta Sosiaali- ja terveysalalle valitulla opiskelijalla on sellainen terveys, joka ei ole esteenä asianomaisen alan tehtävissä toimimiselle. Jo harjoitteluaikana opiskelija kohtaa tilanteita, jotka vaativat tulevan ammattitehtävän edellyttämää terveyttä. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelu ja ammateissa toimiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapainoa sekä halua ja kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa. Alalle hakeutumista ei suositella huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle. Jos hakija on vamman, pitkäaikaissairauden tai veriteitse tarttuvan taudin vuoksi erikoislääkärin hoidossa, hänen on hyvä keskustella hoitavan / hoitaneen erikoislääkärin kanssa sopivuudestaan alan tehtäviin. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä krooniset ihottumat ja allergiat voivat muuttua vaikeaksi terveydelliseksi ongelmaksi opiskeluaikana ja myöhemmin työelämässä. Siksi hakijan on hyvä keskustella hoitavan/hoitaneen lääkärin kanssa sopivuudestaan alan tehtäviin. 50

51 Tekniikan yksikön Oulun kampus 52 automaatiotekniikan koulutusohjelma Projektoinnin sv 52 hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Avopalvelun teknologian sv Sairaalateknologian sv 53 kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Auto- ja kuljetustekniikan sv Energiatekniikan sv Koneautomaation sv Tuotannon ja logistiikan sv Tuotantotalouden sv 54 laboratorioalan koulutusohjelma Bioteknologian sv Laboratorioanalytiikan sv 54 rakennusalan TYÖNJOHDON koulutusohjelma Talonrakennustekniikan sv Yhdyskuntatekniikan sv 54 rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan sv Yhdyskuntatekniikan sv 55 talotekniikan koulutusohjelma LVI-tekniikan sv 55 tietotekniikan koulutusohjelma Elektroniikan suunnittelun ja testauksen sv Ohjelmistojen kehityksen sv Langattoman tietoliikenteen sv OHJEET HAKIJALLE:

52 144 Automaatiotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehto: Projektoinnin sv Automaatiotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa insinöörejä pohjoissuomalaisen teollisuuden tarpeisiin siten, että he voivat kehittyä asiantuntijoiksi omalla alueellaan. Koulutusohjelmasta valmistuvalla insinöörillä on automaattisesti toimivien laitteiden ja järjestelmien suunnittelu-, ohjelmointi-, käyttöönotto- ja kunnossapitotehtävien edellyttämä tiedollinen ja taidollinen osaaminen. Automaatiotekniikan koulutusohjelmasta valmistuva insinööri omaa teknisen osaamisen lisäksi monipuoliset käytännöt työtaidot. Tekemällä oppiminen ja ongelman ratkaisutaidot korostuvat koulutuksessa. Automaatiotekniikan tekninen ja tieteellinen kehitys on seurannut tietotekniikan nopeaa kehitystä. Tieteessä tutkijat kehittelevät yhä monimutkaisempia menetelmiä ja laitevalmistajat kehittävät yhä älykkäämpiä laitteita, joiden toimintaa ohjataan mikroprosessoritekniikan avulla. Tämä korostuu työskenneltäessä uudenaikaisissa ja hyvin varustelluissa laboratorioissa. Laboratorioharjoitusten sekä projekti- ja suunnittelutyön osuus kasvaa opintojen edetessä niin, että viimeisen vuoden opinnot suoritetaan pääasiallisesti em. työmuodoilla. Opinnot painottuvat automaatiotekniikan sovellusaloille, joita ovat prosessi-, kappaletavara- kiinteistö- ja koneautomaatio sekä automaatiotekniikan informaatiojärjestelmät. Monialainen koulutusohjelma sisältää prosessitekniikan, mittaus- ja säätötekniikan, tietotekniikan sekä ohjelmoinnin opintoja. Projektoinnin suuntautumisvaihtoehto Koulutusohjelmassa suuntaudutaan projektointiin, jolla tarkoitetaan automaatiotekniikassa automaattisesti toimivien laitteiden ja koneiden suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottotehtäviä. Koulutusohjelmasta valmistunut insinööri voi toimia teollisuuden suunnittelu,- ohjelmointi-, käyttöönotto- ja kunnossapitotehtävissä. 965 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Avopalvelun teknologian sv Sairaalateknologian sv Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan teknisten ratkaisujen hyödyntämistä ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa hyvinvointiteknologian insinöörejä, joilla on vahvan tietoteknisen asiantuntijuuden lisäksi näkemystä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä, ihmisen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä teknologian ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta. Koulutusohjelmasta valmistunut tietää myös, millaisia mahdollisuuksia hyvinvointiteknologialla on kansainvälistyvässä talouselämässä. Koulutus sisältää matemaattis-luonnontieteellisten ja tietoteknisten perusopintojen lisäksi muun muassa viestintä- ja vuorovaikutusopintoja, sosiaali- ja terveysalan opintoja sekä tutkimus-, tuotekehitys- ja yritystoimintaan liittyviä opintoja. Opinnoissa perehdytään hyvinvointiteknologiassa käytettävien laitteiden ja järjestelmien toimintaan. Keskeisiä osa-alueita ovat käytettävyyssuunnittelu, ihmisen fysiologinen mittaaminen ja terveydenhuollossa käytettävät mittaus-, monitorointi- ja hoitolaitteet. Muita keskeisiä aiheita ovat terveydenhuollon tietojärjestelmät ja niihin liittyvät tietoturva ja tietosuojakysymykset. Koulutus toteutetaan pääosin kontaktiopetuksena ja laboratorioharjoituksina. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa virtuaaliopintoina. Merkittävä osa opinnoista on projektiluonteisia, joihin aiheet pyritään saamaan hyvinvointialan yrityksistä ja yhteisöistä. Opiskelijat voivat myös suorittaa osan opinnoistaan ulkomaisissa partnerikorkeakouluissa. Avopalvelun teknologian suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija perehtyy syvällisemmin kotisairaanhoitoa, omahoitoa ja sairauden hallintaa, terveyden edistämistä ja kuntoilua sekä itsenäistä suoriutumista tukeviin teknisiin sovelluksiin. Opiskelija oppii ymmärtämään tuotekehityksen ja yritystoiminnan erityispiirteet silloin kun tuote suunnitellaan ei-ammattimaiseen käyttöön tai kotiympäristöön. Tutkinnon suorittaneet toimivat hyvinvointi- ja terveysteknologian alan 52

53 yrityksissä, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, itsenäisinä ammatinharjoittajina ja asiantuntijoina alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Sairaalateknologian suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään telelääketieteeseen, terveydenhuollon tietojärjestelmiin sekä lääketieteellisiin tutkimus-, hoito- ja mittauslaitteisiin. Tutkinnon suorittaneet toimivat hyvinvointi- ja terveysteknologian alan yrityksissä, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, itsenäisinä ammatinharjoittajina ja asiantuntijoina alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. 084 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Auto- ja kuljetustekniikan sv Energiatekniikan sv Koneautomaation sv Tuotannon ja logistiikan sv Tuotantotalouden sv Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa insinöörejä, joiden taitoihin kuuluvat konealan ammattiosaamisen lisäksi tietotekniset valmiudet, tuotekehitystaito, yrityksen logistiikan perusasiat ja kustannustietous sekä ammatissa tarvittavan vieraan kielen hallinta ja ihmisten tarpeiden huomiointi teknologian soveltamisessa. Tutkinnon suorittaminen antaa valmiuksia toimia erilaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä elinkeinoelämän eri aloilla. Koulutusohjelma on laaja-alainen ja opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen yritysten ja liike-elämän sekä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Konealan perus- ja ammattiopintojen lisäksi opiskelija suorittaa ammattitaitonsa syventämiseksi ja laajentamiseksi itse valitsemiaan opintoja oman tai muiden koulutusohjelmien tai muiden korkeakoulujen opetustarjonnasta. Opintojen päätösvaiheessa tehdään opinnäytetyö ensisijaisesti teollisuuden toimeksiannosta. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Koulutus antaa hyvät valmiudet tiimi- ja projektityöskentelyyn. Auto- ja kuljetustekniikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa perehdytään autoelektroniikkaan, autojen nykyaikaisiin ohjaus-, säätö- ja turvajärjestelmiin sekä pohjoisen alueen kuljetuksiin ja logistiikkaan. Keskeisiä vahvuusalueita ovat katalysaattoritekniikka ja raskaan kaluston jarrujärjestelmät. Oppimisympäristöön kuuluu yksi Suomen monipuolisimmista autolaboratorioista, jossa tehdään jatkuvasti vaativia säätö- ja vianetsintätöitä. Energiatekniikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa perehdytään energiatekniikan termofysikaalisiin perusteisiin, energialaitoksiin ja niiden prosesseihin. Keskeisiä opiskelukohteita ovat myös höyrykattiloiden ja energiatekniikan voimakoneiden toiminta, rakenne ja kunnossapito. Koneautomaation suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään teollisuustuotannon automaattisten kappaleenkäsittelylaitteiden suunnitteluun, ohjaukseen ja käyttöön. Teollisuuden koneautomaatioprojekteissa asiantuntijana toimiminen edellyttää tekniikan eri alojen hallintaa, teknistaloudellista kokonaisnäkemystä sekä asiantuntemusta projektitoiminnasta. Koulutus antaa myös hyvät valmiudet tuotekehitystoimintaan käyttämällä hyväksi nykyaikaisia tietokoneavusteisia suunnittelutyökaluja kuten 3D-mallinnus ja simulointi. Tuotannon ja logistiikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään alihankintayritysten ja sarjavalmistusteollisuuden tuotanto- ja valmistusjärjestelmiin, tuotannon laatuun ja sen hallintaan sekä tuotannon logistiikkaan. Suuntautumisvaihtoehdossa työskennellään tiiviissä yhteistyössä Oulun alueen koneja elektroniikkateollisuuden kanssa. Yhden lukukauden opinnot suoritetaan ohjatusti projektitöinä teollisuusyrityksissä. Tuotantotalouden suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään tuotteiden ja tuotannon kehittämiseen sekä yrityksen johtamiseen. Opinnoissa painotetaan tekniikan lisäksi yrityksen talouden, markkinoinnin ja johtamisen osaamista sekä yrityksen kokonaisuuden hallintaa. 53

54 453 Laboratorioalan koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Laboratorioanalyytikko (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Bioteknologian sv Laboratorioanalytiikan sv Laboratorioalan koulutusohjelmasta valmistuu ammattitaitoisia laboratorioanalyytikkoja. Matemaattisluonnontieteellinen ajattelutapa, hyvät kemian tiedot, laboratoriotyöskentely, analyysimenetelmien ja -laitteiden hallinta sekä analyysitulosten käsittely ja raportointi ovat taitoja, jotka laboratorioanalyytikko osaa valmistuttuaan koulutusohjelmasta. Laboratorioanalyytikolla on myös valmiudet toimia esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Laboratorioala edellyttää vankkaa kemiallisten, fysikaalisten ja biokemiallisten tutkimusmenetelmien hallintaa, joten koulutus sisältää teoriaopintojen ohella runsaasti laboratorioharjoituksia. Erilaisten projektien, työharjoittelun ja opinnäytetyön kautta luodaan yhteyksiä työelämään sekä kehitetään tiimityöskentely- ja ongelmanratkaisutaitoja. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Bioteknologian suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija syventää geenitekniikan, bioprosessien ja proteiinianalytiikan osaamistaan. Suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneet työllistyvät pääasiassa lääke- ja elintarviketeollisuuden palvelukseen sekä viranomaislaboratorioihin ja erilaisiin tutkimuslaitoksiin. Työssään laboratorioanalyytikot toimivat tutkimus-, tuotekehitys-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä suunnittelu- ja laadunvarmistustehtävissä. Laboratorioanalytiikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija syventää laite- ja analyysimenetelmien osaamistaan, joihin sisältyvät mm. laite- ja menetelmätestaus sekä näytteenkäsittelytekniikat. Suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneet työllistyvät pääasiassa kemian-, elintarvike- ja lääketeollisuuden palvelukseen sekä viranomaislaboratorioihin ja erilaisiin tutkimuslaitoksiin. Työssään laboratorioanalyytikot toimivat tutkimus-, tuotekehitys-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä suunnittelu- ja laadunvarmistustehtävissä. 268 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Rakennusmestari (AMK) 210 op (3,5 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Talonrakennustekniikan sv Yhdyskuntatekniikan sv Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin rakennusalan työnjohdon ja työmaatekniikan ammattilaisia, joilla on valmiudet kehittyä vaativiin vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Koulutus tähtää kelpoisuuteen toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Opiskelijavalinnoilla pyritään saamaan käytännön työtehtäviin suuntautuneita opiskelijoita. Opetus toteutetaan käytännönläheisenä teoriaopetuksen, projektitöiden ja ohjatun harjoittelun yhdistelmänä yhteistyössä yritysten kanssa. Suuntautuminen talonrakennustekniikan ja yhdyskuntatekniikan välillä tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto valmentaa talonrakennustyömaan tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtäviin sekä rakennusprojektien hallintaan. Yhdyskuntatekniikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto valmentaa tie-, vesihuolto- ja maarakennustyömaiden tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtäviin sekä rakennusprojektien hallintaan. 094 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Talonrakennustekniikan sv Yhdyskuntatekniikan sv Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin rakentamis- ja ympäris- 54

55 tötekniikan korkeakoulutason ammattilaisia, joilla on hyvät valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja kansainväliseen toimintaan. Koulutusohjelman yhteiset opinnot sisältävät kielten ja viestinnän, matemaattisten aineiden, tietotekniikan käytön sekä rakennusalan yleisten perusteiden opintoja. Suuntautuminen tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Suuntaavat opinnot toteutetaan osittain yhteisinä ja osittain suuntautumisvaihtoehtokohtaisina opintoina. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuus muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintojen suorittamiseen vapaavalintaisina opintoina. Ammattikorkeakoulun laaja yhteistyöverkosto tarjoaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet opiskeluun ja harjoitteluun ulkomailla. Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet talonrakentamisen monipuolisiin suunnittelu-, ohjaus-, valvonta- ja tarkastustehtäviin sekä uudis- että korjausrakentamisen alalla. Vaihtoehtoisilla opinnoilla voi suuntautua mm. rakennesuunnitteluun, tuotannon suunnitteluun, kustannussuunnitteluun tai rakennuttamistehtäviin. Yhdyskuntatekniikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet toimia erilaisissa tie- ja liikennealan hankkeissa sekä vesihuolto-, vesirakentamis-, vesistö- ja ympäristöhankkeiden tutkimus-, suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä. Opiskelija perehtyy myös ympäristövaikutusten arviointiin, maankäytön suunnitteluun sekä maisema- ja ympäristörakentamiseen. 750 Talotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehto: LVI-tekniikan sv Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa elinkeinoelämän tarpeisiin ammattikorkeakouluinsinöörejä, jotka osaavat toteuttaa terveellistä ja viihtyisää asuin- ja työympäristöä ympäristöystävällisen teknologian ja tietotekniikan keinoin. Opintojen keskeiset ammattiaineet liittyvät sisäilmasto-, ilmastointi-, lämmitys- ja jäähdytystekniikkaan, energiantuotantoon ja -jakeluun, rakennusautomaatioon sekä vesihuoltoon. Tietotekniikan hyväksikäyttö rakennusten teknisten järjestelmien hallinnassa samoin kuin LVI-suunnittelussa käytettävät suunnitteluohjelmistot ovat lisänneet tietoteknisten opintojen määrää talotekniikan koulutusohjelmassa. LVI-tekniikan suuntautumisvaihtoehto Vaihtoehtoisina opintoina voi valita LVI-suunnittelun, LVItuotannon tai kiinteistöautomaation kokonaisuuden. Valmistuneet voivat toimia suunnittelu-, projektinhoito-, valvonta- ja rakennuttamistehtävissä, kiinteistöjen ylläpidon johtotehtävissä, tuotekehitys-, myynti- ja markkinointitehtävissä sekä asiantuntija- ja opetustehtävissä. 171 Tietotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Elektroniikan suunnittelun ja testauksen sv Ohjelmistojen kehityksen sv Langattoman tietoliikenteen sv Koulutusohjelmasta valmistuvilla insinööreillä on monipuoliset tiedot ja taidot toimia suunnittelijoina, tuotekehittäjinä ja asiantuntijoina nopeasti kehittyvällä ja kansainvälistyvällä elektroniikka- ja tietoteollisuuden alalla sekä muilla tietotekniikan aloilla. Suuntautumisvaihtoehtojen modulaarinen rakenne tähtää siihen, että opiskelijan on mahdollista kehittää itselleen riittävän yleisnäkemyksen lisäksi suunnittelijan perusvalmiudet ainakin yhdellä syventymisalueella, jotka ovat elektroniikan suunnittelu ja testaus, langaton tietoliikenne sekä ohjelmistojen kehitys. Opiskelijat hankkivat opinnoissaan ammatilliseksi perustakseen hyvän matemaattis-loogisen osaamisen, jota insinööreinä pystyvät hyödyntämään tulevaisuudenkin teknisiin sovelluksiin. Teknisen osaamisen lisäksi valmistuvat insinöörit hallitsevat projektityöskentelyn menetelmät sekä tuntevat elinkeinoelämän taloudelliset toimintaperiaatteet. Ensimmäisen vuoden opinnot sisältävät johdanto-osat kaikista suuntautumisvaihtoehdoista. Toisesta vuodesta alkaen opinnot etenevät valitun suuntautumisen mukaan. Kaikille yhteiset opinnot koostuvat viestinnän, kielten, matemaattisten aineiden sekä yrittäjyyden ja talouden perusteiden opinnoista. Näitä opiskellaan omissa 55

56 opintojaksoissaan sekä yhdistettyinä ammattiaineiden opintoihin. Suuri osa opiskelusta tapahtuu ohjatusti mikroluokissa ja laboratoriotiloissa. Menestyksekäs opiskelu ja oppiminen vaativat omatoimista opiskelua myös lukujärjestykseen merkittyjen tuntien ulkopuolisella ajalla. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa myös virtuaaliopintoina tietoverkkojen välityksellä tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Elektroniikan suunnittelun ja testauksen suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään elektroniikkaan ja sen testaustekniikkaan. Opiskelijan osaamisen kehittämisalueita ovat analogia- ja digitaalitekniikan piirisuunnittelu, sovelluskohtaisten mikropiirien suunnittelumenetelmät, sulautettujen tietokoneiden laitteistotekniikka, elektroniikan tuotesuunnittelu, luotettavuus ja laatu, testattavuussuunnittelu sekä mittaus ja testaus. Valmistunut insinööri voi työskennellä suunnittelijana, tuotekehittäjänä tai asiantuntijana elektroniikka-alan yrityksissä. Ohjelmistojen kehityksen suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiuksia mobiilien ja sulautettujen ohjelmistojen kehittämiseen erilaisissa teknisissä ympäristöissä. Ohjelmistojen suunnittelun ja toteutuksen rinnalla opiskellaan myös ohjelmistoprosessien hallintaa ja menetelmiä. Opiskelija saa myös perustiedot tietokoneiden laitteistotekniikasta sekä sulautetuista järjestelmistä. Tavoitteena on kehittää teknisen osaamisen rinnalle kattava projektityöskentelyn hallitseminen. Suuntautumisvaihtoehto voidaan toteuttaa myös tuotekehityspainotteisena, jolloin osa opinnoista suoritetaan yrityksistä saatavilla harjoitteluprojekteilla. Valmistunut insinööri voi työskennellä suunnittelijana, tuotekehittäjänä tai asiantuntijana erilaisissa tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä. Langattoman tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään aluksi tietoliikennejärjestelmiin ja syvennetään sitten osaamista langattoman tietoliikenteen valituilla alueilla. Tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävän laaja kuva tietoliikenteen tekniikoista ja soveltamismahdollisuuksista. Opiskelijan syventymiskohteisiin sisältyvät erilaiset langattomat järjestelmät, tietokoneverkot, tietoturva, signaalinkäsittely, koodaustekniikka, salaustekniikka, radiotekniikka ja antennitekniikka. Valmistunut insinööri voi työskennellä suunnittelijana, tuotekehittäjänä tai asiantuntijana tietoliikennealan yrityksissä. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 35 pistettä Työkokemus 5 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen, valintakokeen ja työkokemuksen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. 56

57 A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistus 10/ Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,50 7,50 6,50 5,50 <5,50 Pisteet Äidinkieli Matematiikka, pitkä * Matematiikka, lyhyt * Fysiikan reaalikoe ** Fysiikka, vähintään 6 kurssia ** Fysiikka, 2 5 kurssia ** Kemian reaalikoe ** Kemia, vähintään 4 kurssia ** Kemia, 2 3 kurssia ** Paras pitkänä kirjoitettu kieli Lukion päättötodistuksen keskiarvo * = näistä toinen, ** = näistä enintään yksi B. Valinta ylioppilastodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo, asteikko 1 3 2,75 2,25 1,75 1,25 <1,25 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo, asteikko 1 5 4,50 3,50 2,50 1,50 <1,50 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo, asteikko ,50 7,50 6,50 5,50 <5,50 Pisteet Äidinkieli Matematiikka, pitkä * Matematiikka, lyhyt * Fysiikan reaalikoe ** Kemian reaalikoe ** Paras pitkänä kirjoitettu kieli Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo * = enintään toinen, ** = enintään toinen C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Arvosanat Päättötodistus, asteikko Päättötodistus, asteikko Päättötodistus, asteikko / Päättötodistuksen keskiarvo asteikko 1 3 2,75 2,25 1,75 1,25 <1,25 asteikko 1 5 4,50 3,50 2,50 1,50 <1,50 asteikko ,50 7,50 6,50 5,50 <5,50 Pisteet Äidinkieli tai viestintä Matematiikka Fysiikka tai kemia Paras kieli (ei äidinkieli) Päättötodistuksen keskiarvo

58 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Mikäli haussa käytettävässä todistuksessa on samasta aineesta useampi kuin yksi arvosana, merkitään arvosanaksi se täysi numero, joka on lähinnä arvosanojen keskiarvoa (esim. 7,5=8). Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe Tekniikan ja liikenteen alan valtakunnallinen valintakoe järjestetään klo Valintakoe on 3 4 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan opiskeluvalmiuksia ja soveltuvuutta teknilliselle alalle (loogista päättelykykyä sekä matematiikan ja fysiikan/kemian perusosaamista). Valintakokeen voi suorittaa ainoastaan tekniikan ja liikenteen koulutusta järjestävissä ammattikorkeakouluissa. Opiskelijaksi hakeva voi valita, missä edellä mainituista hän osallistuu valintakokeeseen. Ilmoitus valintakoepaikasta on merkittävä hakemukseen. Ilmoitus on sitova ja valintakoepaikkaa ei voi muuttaa. Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä. Työkokemus Yleinen työkokemus hyväksytään (ks. s. 12) Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Koulutusohjelman valintaperusteissa on edellä esitetyistä valintaperusteista seuraavat poikkeukset koskien työkokemuspisteitä ja pohjakoulutuskiintiötä: Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Opintomenestys Ensimmäinen hakutoive Valintakoe Rakennusalan työkokemus Yhteensä 55 pistettä 5 pistettä 35 pistettä 25 pistettä 120 pistettä Opiskelijavalinnassa käytetään pohjakoulutuskiintiöintiä. Puolet aloituspaikoista täytetään ylioppilas/lukio -pohjaisilla hakijoilla ja puolet ammatillisella tutkinnolla hakevilla. Molempia tutkintoja haussa käyttävät sijoitetaan ammatillisella tutkinnolla hakevien kiintiöön. Rakennusalan työkokemus Rakennusalan työkokemuksen perusteella hakija voi saada valinnassa enintään 25 pistettä siten, että kaksi kuukautta työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Tässä otetaan huomioon vähintään 16-vuotiaana hakuajan päättymiseen mennessä hankittu rakennusalan työkokemus. Varusmies- ja siviilipalvelusta ei lueta rakennusalan työkokemukseksi. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Pisteitä saadakseen hakijan tulee merkitä hakulomakkeeseen rakennusalan työkokemuksen kokonaismäärä täysinä kuukausina. Tätä varten osa-aikatyö tulee muuntaa kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Rakennusalan työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin, jotka tarkistetaan valituiksi tulleilta. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli työtodistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai hakija on antanut työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. 58

59 Tekniikan yksikön Raahen tekniikan ja talouden kampus 60 degree programme in information technology 62 kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tuotanto- ja metallitekniikan sv 62 tietotekniikan koulutusohjelma Tietoturvatekniikan sv Mobiiliteknologioiden sv 65 liiketalouden koulutusohjelma Monialaisen liiketoimintaosaamisen sv 67 tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Digitaalisen median ja sähköisen liiketoiminnan sv OHJEET HAKIJALLE:

60 Degree Programme in Information Technology Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Bachelor of Engineering (BEng) Engineer, Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Opetuskieli: englanti Tietotekniikan englanninkielinen koulutusohjelma on tarkoitettu suomalaisille ja ulkomaisille opiskelijoille, jotka tavoittelevat kansainvälistä uraa tietokonetekniikan alalla. Kahden ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelijalle kehittyy matemaattis-luonnontieteellistä ja liiketoimintaosaamista, jotta hän kykenee tekniseen ongelmanratkaisuun. Ammattiaineissa syntyy perustietämys laite- ja ohjelmistoteknisessä osaamisessa. Kolmantena ja neljäntenä vuotena ammattiosaaminen syventyy tietoteknisen suunnittelutaidon kehittyessä mobiiliteknologioihin perehtymisen myötä. Mobiiliteknologioihin suuntautunut opiskelija hallitsee langattomien sulautettujen järjestelmien toteuttamisen. Esimerkiksi kännykät ovat sulautettuja järjestelmiä ja myös nykyajan autoissa ja kodinkoneissa on tällaisia järjestelmiä. Raahesta valmistunut insinööri on monialainen tietokonetekniikan osaaja, joka voi työskennellä erilaisissa tuotekehitys-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Opintojen painopiste on sulautetuissa järjestelmissä. Perusopinnot koostuvat matematiikasta ja fysiikasta, talous- ja työelämätiedosta sekä kieliopinnoista. Ammattiopinnoissa opiskelijat perehtyvät sulautettujen ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen. Vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa opiskelijat voivat erikoistua mobiiliteknologioihin. Koulutusohjelmasta valmistuneet toimivat yleensä uransa alkuvaiheessa asiantuntijoina, tuotekehittäjinä ja suunnittelijoina. Toimenkuva voi olla ohjelmisto-/laitteistokehittäjä tai -suunnittelija, ohjelmoija jne. Työkokemuksen kartuttua uramahdollisuudet laajentuvat vaativiin asiantuntija-, johto-, hallinto- ja liiketoimintatehtäviin noudattaen teollisuudenalan kehitystä. Monikulttuurisuus ja englannin kielen käyttö työkielenä opitaan kansainvälisellä kampuksella ja/tai vaihto-opiskelussa. Opiskelija oppii tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja ryhmätyötaitoja laite- ja ohjelmistosuunnitteluprojekteissa, joissa tutustutaan myös alan teollisuudessa käytettäviin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Yksikön laboratorioissa ja tutkimus- ja kehityshankkeissa opitaan käytännönläheisesti ja harjoittelussa tiedot ja taidot syventyvät. Yksikön yhteydessä toimivat tietoliikennealan yritykset tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia sekä opiskelijoille että opetushenkilöstölle. Valintaryhmät Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valittavat hakijat Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 30 pistettä Valintakoe 70 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeen perusteella valittavat hakijat Valintaperuste V valintapisteet Valintakoe 100 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Hyväksyttävistä hakijoista valitaan 50 % pelkän valintakokeen perusteella ja 50 % aiemmasta opintomenestyksestä ja valintakokeesta saatavan yhteispistemäärän perusteella. Mahdollisesti vapautuville opiskelupaikoille valitaan varalla olevat hakijat valintapistemäärän osoittamassa järjestyksessä. Englanninkielinen valintakoe on molemmissa ryhmissä sama, mutta yhteispistemäärävalinnassa pisteet skaalataan käyttäen kerrointa 0,7. Opintomenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat, hakukevään abiturientit, suomalaisessa lukiossa IB-tutkinnon, Suomessa Reifeprüfung-tutkinnon ja Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet hakijat. Valintakokeesta on saatava vähintään 21 pistettä tullakseen hyväksytyksi. Valintakokeen perusteella valitaan hakijat, joilla on ammattikorkeakoululaissa määritelty muu kuin edellä mainittu hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin kuten ammatillinen tutkinto tai ulkomailla hankittu hakukelpoisuus. Hakukeväänä Suomessa EB-, IB- tai Reifeprüfungtutkinnon ja muussa maassa kuin Suomessa tutkintonsa suorittaneet EU/ETA-maan kansalaiset valitaan myös pelkän valintakokeen perusteella. Valintakokeesta on saatava vähintään 30 pistettä tullakseen hyväksytyksi. EB-, IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat saavat ohjeistuksen arvosanojen muuntamisesta ja tutkinnon vertaamisesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon tämän oppaan alusta (ks. s. 6) tai ottamalla yhteyttä hakutoimistoon [email protected] tai

61 Valintaperusteet Englanninkielisiin koulutusohjelmiin hakevia pyydetään tarkistamaan yksityiskohtaiset hakuohjeet ja valintaperusteet Guide for Applicants -oppaasta. Oppaan voi hakea hakutoimistosta Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Hakutoimisto, Albertinkuja 20, PL 405, OULU tai tilata osoitteesta tai puh Oppaan www-versio on luettavissa osoitteessa Opintomenestys Hakijat, jotka pyrkivät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella, saavat ylioppilastutkintotodistuksesta pisteitä kolmesta arvosanasta: äidinkieli, englanti ja paremman pistemäärän antava matematiikka, fysiikka tai kemia. Abiturientit pyrkivät viimeisellä lukiotodistuksellaan. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Hakukeväänä suomalaisesta lukiosta valmistuvat IB-abiturientit toimittavat kopion arvosana-arvioinnistaan (Predicted Grades) ja hakukeväänä valmistuvat RP-tutkinnon suorittajat toimittavat kopion tutkintotodistuksestaan mennessä ensisijaisen hakukohteensa hakutoimistoon. Hakukeväänä suomalaisesta lukiosta valmistuvan IB-hakijan opiskelijavalinta on ehdollinen kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut lopullisen tutkintotodistuksen. Hakukeväänä valmistuvat EB-tutkinnon suorittajat hakevat valintakoekiintiössä. Valintakoe Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan englannin kielellä pidettäviin valintakokeisiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa järjestetään valtakunnallinen valintakoe klo Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettu saman alan valintakoetulos hyväksytään. Valintakoe on kirjallinen. Etukäteismateriaalia ei tarvitse hankkia. Valintakokeessa on varsinaisena valintakoeosiona ns. matemaattis-looginen osio sekä erillinen kielitaito-osio. Matemaattis-looginen osio testaa hakijan matematiikan ja fysiikan taitoja sekä loogista päättelykykyä. Englannin kielen osio testaa hakijan luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taitoa sekä kykyä opiskella tietotekniikkaa englannin kielellä. Kielitaito-osio arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kielitaito-osiossa hylätty hakija ei voi tulla valituksi koulutukseen. Valintakokeen kieliosiosta voidaan vapauttaa, jos hakija on lähettänyt todistuksen kielitaidostaan ensisijaisen hakutoiveen ammattikorkeakouluun hakuajan päättymiseen mennessä. Jos hakija ei ole EU/ETA- maan kansalainen, tulee hakijan toimittaa todistus kielitaidostaan ensisijaisen hakutoiveen ammattikorkeakouluun hakuajan päättymiseen mennessä, kuitenkin viimeistään Hyväksytyn kielitaidon alaraja on jokin seuraavista: IELTS, academic level 5,5 TOEFL 550 paper-based test TOEFL 213 computer-based test TOEFL internet-based test yleisen kielitutkinnon taitotaso 4 englannin kielessä ( > tutkintopalvelut > Yleiset kielitutkinnot) ylioppilastutkintoarvosana C (suomalainen IB-tutkinto 4, suomalainen RP-tutkinto 7 tai EB-tutkinto 6,00 6,95) pitkänä kirjoitetussa englannin kielessä Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Pitkänä kirjoitettu englanti tai Lyhyenä kirjoitettu englanti Matematiikka tai kemian/fysiikan ainereaali* Lukion päättötodistuksen keskiarvo Lukion oppimäärä (vain ennen vuotta 2006 kirjoittaneet) Arvosana-asteikko / Fysiikka, vähintään 6 kurssia Fysiikka, 2 5 kurssia Kemia, vähintään 4 kurssia Kemia, 2 3 kurssia *ennen vuotta 2006 kirjoittaneet valitsevat matematiikan yo-arvosanan tai kemian/fysiikan lukion oppimäärän mukaisen arvosanan 61

62 Sekä TOEFL- että IELTS-testitulos on voimassa 2 vuotta. Yleisessä kielitutkinnossa ei ole rajoitettua voimassaoloaikaa. TOEFL-testin tulos hyväksytään vain, jos se toimitettu suoraan TOEFL-testinomistajalta, Educational Testing Serviceltä (ETS). Englannin kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa suoritettu englanninkielinen koulusivistys tai näissä maissa suoritettu alempi tai ylempi englanninkielinen korkeakoulututkinto. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. 1925/ Kone- ja tuotantotekniikan 084 koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehto: Tuotanto- ja metallitekniikan sv Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa insinöörejä, joiden taitoihin kuuluvat konealan ammattiosaamisen lisäksi tietotekniset valmiudet, tuotekehitystaito, yrityksen logistiikan perusasiat ja kustannustietous sekä ammatissa tarvittavan vieraan kielen hallinta ja ihmisten tarpeiden huomiointi teknologian soveltamisessa. Tutkinnon suorittaminen antaa valmiuksia toimia erilaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä elinkeinoelämän eri aloilla. Koulutusohjelma on laaja-alainen ja opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen yritysten ja liike-elämän sekä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Konealan perusopintojen lisäksi opiskelija suorittaa ammattitaitonsa syventämiseksi tai laajentamiseksi itse valitsemiaan opintoja oman tai muiden korkeakoulujen opetustarjonnasta myös tietoverkkojen välityksellä. Opintojen päätösvaiheessa tehdään opinnäytetyö ensisijaisesti teollisuuden toimeksiannosta. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Koulutus antaa hyvät valmiudet tiimi- ja projektityöskentelyyn. Tuotanto- ja metallitekniikan suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään konepajateollisuuden toimintoihin ja metallien käsittelyyn tuotteiden valmistuksessa. Tutkinnon suorittaneet toimivat päällikkötasoisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä konepajateollisuuden eri toiminnoissa. Heidän tehtävänään on yhdistää koulutuksessa saamansa viimeisin tieto tietotekniikassa, materiaalien ominaisuuksissa, liittämis- ja tuotantotekniikoissa sekä liiketoimintaosaamisessa alan yritysten käytännön toiminnassa syntyneeseen tieto- ja taitopääomaan ja näin kehittää osaltaan yritysten ja metallialan tuottavuutta sekä kansainvälistä kilpailukykyä. 1925/ Tietotekniikan 171 koulutusohjelma Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK) 240 op (4 vuotta) Suuntautumisvaihtoehdot: Tietoturvatekniikan sv Mobiiliteknologioiden sv Kahden ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelijalle kehittyy matemaattis-luonnontieteellistä ja liiketoimintaosaamista, jotta hän kykenee tekniseen ongelmanratkaisuun. Ammattiaineissa syntyy perustietämys laite- ja ohjelmistoteknisessä osaamisessa. Kolmantena ja neljäntenä vuotena ammattiosaaminen syventyy tietoteknisen suunnittelutaidon kehittyessä valitussa suuntautumisvaihtoehdossa. Mobiiliteknologiat-suuntautumisvaihtoehdon valinnut hallitsee langattomien sulautettujen järjestelmien toteuttamisen. Esimerkiksi kännykät ovat sulautettuja järjestelmiä ja myös nykyajan autoissa ja kodinkoneissa on tällaisia järjestelmiä. Tietoturvallisuustekniikkaan erikoistunut opiskelija oppii turvalliset ohjelmistotekniset menetelmät. Ohjelmistojen tietoturvan avulla vähennetään järjestelmien mahdollisia haavoittuvuuksia. Raahesta valmistunut insinööri on monialainen tietokonetekniikan osaaja, joka voi työskennellä erilaisissa tuotekehitys-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Monikulttuurisuus ja englanninkielen käyttö työkielenä opitaan kansainvälisellä kampuksella ja/tai vaihto-opiskelussa. Opiskelija oppii tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja ryhmätyötaitoja laite- ja ohjelmistosuunnitteluprojekteissa, joissa tutustutaan myös alan teollisuudessa käytettäviin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Yksikön 62

63 laboratorioissa ja tutkimus- ja kehityshankkeissa opitaan käytännönläheisesti ja harjoittelussa tiedot ja taidot syventyvät. Yksikön yhteydessä toimivat tietoliikennealan yritykset tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia sekä opiskelijoille että opetushenkilöstölle. Tietotekniikan koulutusohjelman kiinteä yhteistyö talouden osaston ja Oulun yliopiston kanssa mahdollistaa myös opintojen painotuksen esim. langattomaan mediatekniikkaan. Tietoturvatekniikan suuntautumisvaihtoehto Opinnoissa syvennytään ohjelmistojen tietoturvaan. Opiskelija voi erikoistua tietoturvallisten mobiili- ja läsnäälysovellusten suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat tietoturvallinen ohjelmointi, tietokantasovellusten ohjelmointi, verkkojen, palvelimien ja päätelaitteiden tietoturva, tunnistaminen ja paikantaminen. Opintoihin sisältyy myös tietoturvamatematiikan, juridiikan ja etiikan opintoja. Tietoturvatekniikasta on nopeasti kasvanut voimakas tietotekniikan osa-alue, jolle it-teollisuuden hankkeet ja työntekijätarpeet suuntautuvat. Opiskelija saa valmiudet toimia tietoturva-alan erilaisissa teknistä asiantuntemusta vaativissa suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Mobiiliteknologioiden suuntautumisvaihtoehto Mobiiliteknologiat-opinnoissa syvennytään tietoliikennealan ja automaation palveluratkaisujen toteutukseen. Keskeistä opinnoissa ovat sulautetut ohjelmisto- ja laitteistosuunnitteluprosessit. Käytännön projekteissa tehdään sovelluksia tietoliikenne- ja automaatiojärjestelmiin sekä älykkäisiin pääte- tai läsnä-älylaitteisiin. Mobiiliteknologiat on tietotekniikan nopeimmin kehittyvä osa-alue ja tarjoaa kasvavassa määrin työtä teknisen ohjelmistotuotannon, elektroniikan laitesuunnittelun ja tuotannon parissa. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 35 pistettä Työkokemus 5 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen, valintakokeen ja työkokemuksen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistus 10/ Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,50 7,50 6,50 5,50 <5,50 Pisteet Äidinkieli Matematiikka, pitkä * Matematiikka, lyhyt * Fysiikan reaalikoe ** Fysiikka, vähintään 6 kurssia ** Fysiikka, 2 5 kurssia ** Kemian reaalikoe ** Kemia, vähintään 4 kurssia ** Kemia, 2 3 kurssia ** Paras pitkänä kirjoitettu kieli Lukion päättötodistuksen keskiarvo * = näistä toinen, ** = näistä enintään yksi 63

64 B. Valinta ylioppilastodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo, asteikko 1 3 2,75 2,25 1,75 1,25 <1,25 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo, asteikko 1 5 4,50 3,50 2,50 1,50 <1,50 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo, asteikko ,50 7,50 6,50 5,50 <5,50 Pisteet Äidinkieli Matematiikka, pitkä * Matematiikka, lyhyt * Fysiikan reaalikoe ** Kemian reaalikoe ** Paras pitkänä kirjoitettu kieli Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo * = enintään toinen, ** = enintään toinen C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Arvosanat Päättötodistus, asteikko Päättötodistus, asteikko Päättötodistus, asteikko / Päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 3 2,75 2,25 1,75 1,25 <1,25 Päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 5 4,50 3,50 2,50 1,50 <1,50 Päättötodistuksen keskiarvo, asteikko ,50 7,50 6,50 5,50 <5,50 Pisteet Äidinkieli tai viestintä Matematiikka Fysiikka tai kemia Paras kieli (ei äidinkieli) Päättötodistuksen keskiarvo Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe Tekniikan ja liikenteen alan valtakunnallinen valintakoe järjestetään Valintakoe on 3 4 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan opiskeluvalmiuksia ja soveltuvuutta teknilliselle alalle (loogista päättelykykyä sekä matematiikan ja fysiikan/kemian perusosaamista). Valintakokeen voi suorittaa ainoastaan tekniikan ja liikenteen koulutusta järjestävissä ammattikorkeakouluissa. Opiskelijaksi hakeva voi valita, missä edellä mainituista hän osallistuu valintakokeeseen. Syksyn valintakokeeseen voi osallistua vain niissä ammattikorkeakouluissa, joissa on tammikuussa 2010 alkavaa tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Ilmoitus valintakoepaikasta on merkittävä hakemukseen. Ilmoitus on sitova. Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä. Työkokemus Yleinen työkokemus hyväksytään (ks. s. 12) 64

65 1925/ Liiketalouden 058 koulutusohjelma Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi 210 op (3,5 vuotta) Suuntautumisvaihtoehto: Monialaisen liiketoimintaosaamisen sv Perusopinnot luovat pohjaa monialaiselle liiketoimintaosaamiselle ja opiskelijalle kehittyy taito käyttää tietotekniikkaa viestinnän ja liiketoiminnan työvälineenä. Pakollisissa ammattiopinnoissa opiskelija syventää yrittäjyys-, asiakas- ja talousosaamistaan sekä kykyään toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelijalle kehittyy juridista ja yhteiskunnallista osaamista sekä henkilöstö- ja organisaatio-osaamista. Vaihtoehtoisista ammattiopinnoista opiskelija voi valita laaja-alaisen opintojen yhdistelmän tai erikoistua valitsemallaan tavalla. Markkinoinnin vaihtoehtoiset ammattiopinnot valinnut osaa luoda ja ylläpitää asiakassuhteita sekä suunnitella ja kehittää erilaisten organisaatioiden markkinointia. Taloushallintoon erikoistunut opiskelija syventyy erilaisten organisaatioiden talouden ja rahoituksen hallintaan ja kehittämiseen. Yritysjuridiikan ja hallinnon valinnut keskittyy erilaisten yhteisöjen lainsäädäntöön ja yhteisöjen kehittämiseen. Opiskelijan itsenäisen työskentelyn valmiudet ja tiimityötaidot kehittyvät opintojaksoihin sisältyvien oppimistehtävien kautta. Monikulttuurisuus ja englanninkielen käyttö ammattikielenä opitaan opintojaksojen lisäksi myös kansainvälisellä kampuksella ja/tai vaihto-opiskelussa. Opintoihin sisältyvä harjoittelu mahdollistaa ammatillisten tietojen ja taitojen syventämisen ja käytännön soveltamisen. Harjoittelu tarjoaa mahdollisuuden liiketaloudellisen ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseen. Alueen yritykset ja muut organisaatiot luovat puitteet kehittämistoiminnan sisällölle ja tarjoavat opinnäytetöiden aiheita. Monialaisen liiketoimintaosaamisen suuntautumisvaihtoehto Opintojen pääaihealueita ovat yritystoiminta, johtaminen, markkinointi, taloushallinto, yritysjuridiikka, yritysviestintä eri kielillä sekä kansantalous. Opiskelija voi erikoistua taloushallintoon, markkinointiin tai yritysjuridiikkaan ja hallintoon. Opiskelija voi myös valita laaja-alaisen opintojen yhdistelmän sekä sisällyttää ammattiopintoihinsa englanninkielisiä liiketalouden opintoja. Työtehtävät voivat olla markkinoinnin, rahoituksen, taloushallinnon, kansainvälisen kaupan tai hallinnon eri alueilla tai pk-yritysten monialaisissa tehtävissä. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 35 pistettä Työkokemus 5 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen, valintakokeen ja työkokemuksen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. 65

66 A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (6) 9 (4) 7 (2) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (6) 9 (4) 7 (2) 3 (1) 1 (0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6, ,50 2,00 6, ,38 1,75 6,25 7 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe ja ennakkotehtävä Valintakoe järjestetään klo Valtakunnallisessa liiketalouden koulutusohjelmien valintakokeessa on kolme osiota: ennakkoaineiston pohjalta tehtävä osio, kirjoitelma tai haastattelu ja matemaattis-/ loogista ajattelua mittaava osio. Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe huomioidaan. Ennakkoaineisto julkaistaan ammattikorkeakoulun wwwsivuilla osoitteessa Aineisto ei saa olla mukana koetilanteessa. Valintakokeesta on saatava vähintään 5 pistettä. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Työkokemus Yleinen työkokemus hyväksytään (ks. s. 12) 66

67 1925/ Tietojenkäsittelyn 142 koulutusohjelma Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi 210 op (3,5 vuotta) Suuntautumisvaihtoehto: Digitaalisen median ja sähköisen liiketoiminnan tietojärjestelmien sv Kahden ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelijalle kehittyy tietojenkäsittely- ja liiketoimintaosaamista ja alalla vaadittavia ongelmaratkaisutaitoja. Ammattiaineissa syntyy perustietämys tietojärjestelmistä, digitaalisen median tiedonhallinnasta sekä laite- ja ohjelmistoteknisestä osaamisesta. Kolmantena ja neljäntenä vuotena ammattiosaaminen syventyy projektiosaamiseen tietojärjestelmien suunnittelutaidon kehittyessä. Koulutusohjelma antaa vankan perustan tietojärjestelmäosaamiselle sekä digitaalisen median sisällön tuotannolle ja tiedonhallinnalle. Koulutus antaa valmiudet myös vastuulliseen ja systemaattiseen projektitoimintaan. Lisäksi tietojenkäsittelyn ammattilainen osaa kehittää liiketoiminnan prosesseja ja etsiä tukea ratkaisuihin tietotekniikasta. Raahesta valmistunut tradenomi on monialainen tietotekniikan osaaja, joka voi työskennellä erilaisissa ohjelmistokehitys-, suunnittelu-, sisällöntuotanto- ja asiantuntijatehtävissä. Monikulttuurisuus ja englanninkielen käyttö työkielenä opitaan kansainvälisellä kampuksella ja/tai vaihto-opiskelussa. Opiskelija oppii tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja ryhmätyötaitoja laite- ja ohjelmistosuunnitteluprojekteissa, joissa tutustutaan myös alan yrityksissä käytettäviin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Yksikön Oracle-laboratorio tarjoaa erinomaiset laitteet ja ohjelmistot tietojenkäsittelyn opiskeluun. Ohjelmistolaboratorioissa ja tutkimus- ja kehityshankkeissa oppiminen on käytännönläheisestä ja harjoittelujaksolla tiedot ja taidot syventyvät. Yksikön yhteydessä toimivat ohjelmistoyritykset tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia sekä opiskelijoille että opetushenkilöstölle. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman kiinteä yhteistyö Raahen tekniikan osaston ja Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa mahdollistaa myös opintojen syventymisen esim. ohjelmoinnin eritysalueille. Digitaalisen median ja sähköisen liiketoiminnan tietojärjestelmien suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet toimia sekä sisällön tuottajana digitaalisen median alueella että sähköisen liiketoiminnan ratkaisujen asiantuntijana. Keskeistä opinnoissa ovat tiedonhallinta digitaalisessa mediassa sekä tietojärjestelmien suunnittelu ja toteutus Oraclen alustoille. Opiskelija voi valita erityisosaamisen alueensa itse. Valintaperusteet Valinnan pisteytys Valintaperuste V valintapisteet Opintomenestys 55 pistettä Ensimmäinen hakutoive 5 pistettä Valintakoe 40 pistettä YHTEENSÄ 100 pistettä Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopullinen valinta tehdään opintomenestyksen, ensimmäisen hakutoiveen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella. Opintomenestys Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tai b) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon tai c) ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. 67

68 A. Valinta lukio/ylioppilastutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (7) 9 (5) 7 (3) 4 (1) 2 (0) Matematiikka, pitkä (lyhyt) 15 (10) 13 (9) 11 (7) 8 (4) 4 (2) Lukion päättötodistuksen keskiarvo B. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Arvosanat Ylioppilastodistus l/e m c b a Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 3 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10 (7) 9 (5) 7 (3) 4 (1) 2 (0) Matematiikka, pitkä (lyhyt) 15 (10) 13 (9) 11 (7) 8 (4) 4 (2) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo C. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Opintomenestys- Asteikko Asteikko Asteikko pisteet ,75 4,50 9, ,63 4,25 8, ,50 4,00 8, ,38 3,75 8, ,25 3,50 8, ,13 3,25 7, ,00 3,00 7, ,88 2,75 7, ,75 2,50 7, ,63 2,25 6, ,50 2,00 6, ,38 1,75 6,25 7 1,25 1,50 6,00 0 <1,25 <1,50 <6,00 Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä. Valintakoe Valintakoe järjestetään klo Valintakokeessa mitataan soveltuvuutta alalle, loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoa sekä uuden tiedon omaksumista. Soveltuvuutta ja motivaatiota alalle mittaavan osan valintakoe on suoritettava hyväksyttävästi (vähintään 4 pistettä). Valintakokeessa on käytävä siinä ammattikorkeakoulussa, joka on kutsunut hakijan kokeeseen. Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettu saman alan valintakoe hyväksytään. Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. 68

69 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖIDEN OPINTOTOIMISTOT OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opintotoimisto Albertinkuja 20, OULU Puhelin Faksi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden yksikkö Opintotoimisto Teuvo Pakkalan katu 19, Oulu Puhelin Faksi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuurialan yksikkö Opintotoimisto Kotkantie 1, OULU Puhelin (viestintä), (musiikki), (tanssi) Faksi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Luonnonvara-alan yksikkö Opintotoimisto Metsäkouluntie, OULU Puhelin Faksi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opintotoimisto Professorintie 5, OULU Puhelin (vaihde) Faksi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan Oulaisten yksikkö Opintotoimisto Kuntotie 2, OULAINEN Puhelin Faksi (08) OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikön Oulun kampus Opintotoimisto Kotkantie 1, OULU Puhelin (vaihde) Faksi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikön Raahen tekniikan ja talouden kampus Opintotoimisto Rantakatu 5-7, RAAHE Puhelin (vaihde) Faksi (08)

70 AMMATTIKORKEAKOULUJEN HAKUTOIMISTOT OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU PL 405 (Albertinkuja 20), OULU, puhelin , faksi ARCADA - NYLANDS SVENSKA YRKESHÖGSKOLA Jan-Magnus Janssons plats 1, HELSINKI Telefon (växeln), fax [email protected] DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sturenkatu 2, HELSINKI Puhelin (020) , faksi (09) [email protected] (aikuiskoulutus:aikuiskoulutus@ diak.fi) HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU/ HAAGA-HELIA YRKESHÖGSKOLA Ratapihantie 13 / Bandgårdsvägen 13, HELSINKI Puhelin (09) , tfn (09) , faksi (09) [email protected]; [email protected] HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Annankatu 12 A 17, HELSINKI Puhelin (020) , faksi (020) [email protected] HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU PL 225 (Visamäentie 35 A), HÄMEENLINNA Puhelin (03) , faksi (03) [email protected] JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU PL 207 (Rajakatu 35), JYVÄSKYLÄ Puhelin , , faksi (014) [email protected] KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU PL 52 (Ketunpolku 3), KAJAANI Puhelin (08) , faksi (08) [email protected] KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU PL 505 (Valtakatu 22), KEMI Puhelin , , faksi (016) [email protected] KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS YRKESHÖGSKOLA Talonpojankatu 2 / Bondegatan 2, KOKKOLA/KARLEBY Puh./tfn. (06) , faksi (06) [email protected], [email protected] KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU PL 111 (Salpausselänkatu 57), KOUVOLA Puhelin (05) , faksi (05) [email protected] LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU PL 214 (Paasikivenkatu 7 A), LAHTI Puhelin (03) , (03) , faksi (03) [email protected] LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ratatie 22, VANTAA Puhelin (09) , faksi (09) [email protected] METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Bulevardi 29, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) [email protected] MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU PL 181 (Patteristonkatu 3 A ), MIKKELI Puhelin (015) , faksi (015) ; aikuiskoulutus: Puhelin (015) , faksi (015) [email protected]; aikuiskoulutus: [email protected] 70

71 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU PL 405 (Albertinkuja 20), OULU Puhelin , faksi Puhelin (englanninkielinen koulutus) PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 4, TAMPERE Puhelin (03) , (03) , faksi (03) POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tikkarinne 9, JOENSUU Puhelin (013) , (013) , faksi (013) ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Jokiväylä 13, ROVANIEMI Puhelin (020) , (0400) , faksi (020) SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU PL 99 (Pohjolankatu 23), Lappeenranta Puhelin (020) , (020) , faksi (020) (aikuiskoulutus: faksi ); (nuorten koulutus) (vieraskielinen koulutus) (aikuiskoulutus) SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Tiedepuisto 4, PORI Puhelin (02) , faksi (02) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PL 6 (Microteknia, Microkatu 1, D-osa), KUOPIO Puhelin (017) , faksi (017) [email protected] SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU PL 412 (Keskuskatu 34), SEINÄJOKI Puhelin (020) , (020) , faksi (020) [email protected] TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Teiskontie 33, TAMPERE Puhelin (03) , faksi (03) [email protected] TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Joukahaisenkatu 3-5, TURKU Puhelin (02) , faksi (02) [email protected] VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU - VASA YRKESHÖGSKOLA Wolffintie/Wolffskavägen 30, VAASA/VASA Puhelin/telefon , faksi/fax (06) [email protected], [email protected] YRKESHÖGSKOLAN NOVIA PB 6 (Fabriksgatan 1), VASA Telefon (06) , fax (06) [email protected] Yhteishaun ulkopuoliset ammattikorkeakoulut: HÖGSKOLAN PÅ ÅLAND PB 1010 (Neptunigatan 17) AX MARIEHAMN Tfn (018) , fax (018) [email protected] POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU- POLISYRKESHÖGSKOLAN PL ESPOO Puh. (09) , faksi (09)

72 Oikeudet muutoksiin pidätetään. OHJAAJAN OPPAAN TOIMITUS: Anne-Maria Haapala, Marita Heikkinen, Tarja Hettula ja Marjo Pääskylä. KANNEN KUVA: Kati Leinonen. TAITTO: Oamkin Viestintäpalvelut. PAINOPAIKKA: Kalevaprint 2008.

73 Oulun seudun ammattikorkeakoulu osana elämää Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk) on yli opiskelijan korkeakoulu, jonka toimipaikat sijaitsevat Oulussa, Oulaisissa ja Raahessa. Oamkissa järjestetään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta 30 koulutusohjelmassa, joista kolmessa opetus on kokonaan englanninkielistä. Korkeakoulututkinnon suorittaneella on mahdollisuus jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Tämä opas on tarkoitettu ensisijaisesti ammatinvalintaa ohjaaville henkilöille. Ohjeet hakijalle löytyvät osoitteesta Hakutoimisto Albertinkuja 20, PL 405, Oulu Puhelin , Faksi [email protected],