Luvanhaltijaksi on sittemmin tullut Liikelaitos Salon Vesi.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2013/2 Dnro ESAVI/138/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pohjaveden ottamista Kalattomannotkon vedenottamosta koskevan Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 70/2002/4 muuttaminen, Salo ja Somero Someron kaupungin ympäristölautakunta ASIAA KOSKEVAT LUPAPÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 70/2002/4 myöntänyt Salon kaupungille ja Halikon sekä Perttelin kunnille luvan Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen pohjavedenottamoiden rakentamiseen Someron kaupungissa ja Kiikalan kunnassa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 03/0276/3 muuttanut luvan määräaikaiseksi, tarkentanut tarkkailuohjelmien esittämisajankohtaa ja tarkkailujen aloittamista sekä myöntänyt luvan töiden aloittamiseen valituksesta huolimatta. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 2170 muuttanut pohjaveden ottomääriä, tarkkailua ja luvan voimassaoloa koskevia lupamääräyksiä. Luvanhaltijaksi on sittemmin tullut Liikelaitos Salon Vesi. Voimassaolevat lupamääräykset 1, 2, 4, 4a ja 12 kuuluvat seuraavasti: 1) Kalattomannotkon vedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Kaskistonnummen vedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään 850 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Pohjavedenottamoita on käytettävä niin, ettei aiheuteta tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2) Kun Iso-Pitkustan vedenpinta on tason N ,07 m alapuolella, saa Kalattomannotkon ottamosta ottaa vettä enintään 700 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Kun järven vedenpinta on tason N ,00 m alapuolella, saa Kalattomannotkon ottamosta ottaa vettä enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 4) Luvan saajien on tarkkailtava vedenottamoiden vaikutusalueella pohjaveden pinnankorkeuksia, purojen ja norojen virtaamia, alueen järvien ja lampien vedenkorkeuksia, pohjaveden ja järvien veden laatua ja tilaa sekä lähteiden ja lähteikköjen luonnonarvoja ja luonnontilaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota Yrttikorpeen, Lamminlähteeseen, Pillistönsuohon sekä Iso-Pitkustaan ja Vähä-Pitkustaan, ottaen huomioon myös viimeksi mainitun meromiktian. Vaikutuksia kalastoon ja rapukantoihin on tarkkailtava Varsinais-Suomen työvoima- ja elin keinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ehdotukset tarkkailuohjelmiksi on esitettävä asianomaisten viranomaisten hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen veden ottamisen aloittamista. Tarkkailut on aloitettava asianomaisten viranomaisten edellyttämästä ajankohdasta lähtien ja joka tapauksessa ennen rakennustöiden aloittamista. Tarkkailua koskevat erimielisyydet voidaan tarvittaessa saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Tarkkailutulokset on määräajoin toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Someron kaupungin ja Kiikalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4a) Mikäli edellä kohdassa 4 tarkoitettu tarkkailu tai muu selvitys osoittaa vedenoton vaarantavan jonkin hankkeen vaikutusalueella olevan lähteen luonnontilaa vesilain 1 luvun 17 a :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, vedenottoa ei saa jatkaa, ellei siihen ole saatu vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta. 12) Vedenottolupa on määräaikainen ja voimassa saakka. Jos veden ottaminen aiheuttaa Pitkusta-järvien vedenkorkeudessa tai muutoin vaikutusalueen luonnonoloissa olennaisia haitallisia vaikutuksia, lupapäätöstä voidaan tarkistaa ympäristölupaviraston uudella päätöksellä. Tätä koskevan asian voi ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella saattaa vireille vesilain 17 luvun 1 :n 2 momentissa tarkoitettu henkilö, yhteisö tai viranomainen. 2 HAKEMUS Someron kaupungin ympäristölautakunta on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto lisää päätöksen nro 70/2002/4 lupamääräyksiin ehdon, jonka

3 HAKEMUKSEN PERUSTEET mukaan vedenotto Kalattomannotkon ottamosta tulee lopettaa, kun Iso- Pitkustan vedenpinta on tason N ,80 m alapuolella. Iso-Pitkusta ja normaalitilanteessa sen kanssa vesiyhteydessä oleva Vähä- Pitkusta ovat Hyyppärän Natura-alueella (FI ) sijaitsevia pohjavesistä vetensä saavia, luontotyyppiin Kirkasvetiset järvet kuuluvia järviä, joiden vesipinta on keskenään jotakuinkin samalla tasolla. Vähä-Pitkusta on erittäin syvä, krenogeenisen meromiktian järvi ja ominaisuuksiltaan koko Suomessa ainutlaatuisen harvinainen järvi. Meromiktian huomioon ottaminen on sisällytetty myös vedenoton tarkkailua koskeviin määräyksiin. Salon kaupunki ilmoitti aloittaneensa vedenoton elokuussa Puutteellisten kasvillisuusselvitysten takia Lounais-Suomen ympäristökeskus kehotti keskeyttämään vedenoton viimeistään Vedenotto saatiin aloittaa uudestaan Tarkkailuraporttien mukaan Pitkustojen vedenkorkeus nousi vuoden 2009 kevääseen saakka ollen korkeimmillaan tasolla +93,55 m. Sen jälkeen eli koko vedenoton ajan vedenkorkeus on laskenut, eivätkä edes runsaslumisen talven 2011 sulamisvedet ole vedenkorkeutta nostaneet. Vedenkorkeus on laskenut keväästä 2009 yli 90 cm. Kalattomannotkon ottamon lähellä olevan Kalaton-lammen vedenkorkeus näyttää tarkkailuraportin käyrästön perusteella noudattavan samaa kehitystä, mutta vedenkorkeus on vuoden 2009 tasosta pudonnut noin puolitoista metriä. Kalaton sijaitsee Kalattomannotkon luonnonsuojelualueella, joka on rauhoitettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä Alueella on mm. kielletty kaikenlainen toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Ympäristölautakunta on katsonut, että vedenoton keskeyttävä, Pitkustojen vedenkorkeuteen perustuva lupaehto olisi tärkeä myös Kalattoman luonnon ja ekologisen tilan turvaamiseksi. Pitkustojen syksyn 2004 alhainen vedenkorkeus selittyy edeltäneellä pitkällä vähäsateisella sääjaksolla. Nykyistä alhaista vedenkorkeutta eivät kuitenkaan sääolot yksinomaan selitä. Järvien kevään 2009 erittäin korkea vedenkorkeus on käytännössä alentunut yhtäjaksoisesti jo kahden vuoden ajan, vaikka esim. vuosi 2010 edusti sademäärän puolesta keskimääräistä vuotta. Sademäärän ohella muodostuvien pohjavesien määriä säätelee myös haihdunta. Teoriassa voidaan laskea, että marraskuussa 2010 alkaneen pumppausjakson noin 200 vuorokauden aikana on määrällä 600 m 3 /d Saloon johdettu noin m 3 vettä. Kun Pitkustojen pinta-ala on yhteensä 34 ha, voisi pois pumpattu vesimäärä vastata suunnilleen 30 cm:n luokkaa olevaa järvien vedenkorkeuden alenemaa. Mikko Seppälän laatiman Kiikalannummen pohjavesien virtausmallin (2005) mukaan Kalattomannotkon pumppaamon suunnalta pohjavesien virtaus suuntautuu pääosin Pitkustoi- 3

4 hin. Myös mm. pohjaveden korkeustason alenemisesta seurannut virtauspaineen pieneneminen on voinut muuttaa ja heikentää pohjavesivirtauksia pumppaamon ympäristössä. Parin viime vuoden kehitystrendi viittaa siihen, että Salon vedenottoluvan jäljellä olevan puolentoista vuoden aikana Pitkustojen vedenkorkeus voisi alentua nykytasolta vielä jopa metrin verran, elleivät runsaat sateet muuta kehitystä. Järvien vedenkorkeuksien muutoskehitystä on vaikea seurata sen vuoksi, että muutokset näyttävät reagoivan sateisiin ja kuivuuteen pitkällä viiveellä. Vuoden 2011 kesäkuun tarkkailuraportin mukaan Iso-Pitkustan länsipuolella sijaitsevan Kertomuksenjärven vedenkorkeus on pysynyt melko vakaasti samalla tasolla koko havaintojakson ja kevättulvien piikit näkyvät normaalisti korkeusarvoissa, kun sitä vastoin Pitkustan vedenkorkeus on jaksolla tasaisesti laskenut edellä selostetulla tavalla. Viive vedenkorkeuksissa on hankala ongelma myös siksi, että muutoksiin on osattava reagoida ajoissa. Vaikka vedenotto Kalattomannotkon ottamosta lopetettaisiin nyt, vedenkorkeuksien aleneminen esim. Pitkustoissa saattaisi siitä huolimatta jatkua vielä pitkään. Ympäristölautakunta on arvioinut Pitkustojen ja Kalattoman vedenkorkeuksien jyrkällä alenemisella olevan jo nykytilanteessa ekologisia vaikutuksia järvien luonnontalouteen, vaikka tasot eivät vielä alita viime vuosikymmenen alun poikkeuksellisen kuivuusjakson tasoja. Hakemuksen liitteenä olevista valokuvista käy ilmi vesirajan siirtymiset ja litoraalirannan ylimmän osan kuivuminen. Jos vedenkorkeuksien aleneminen yhä jatkuu ja on vuosikausia pysyvää, haitalliset muutokset järviekosysteemeissä kasvavat kiihtyvällä nopeudella. Samalla litoraalin sedimentistä ja tuhoutuvasta kasvimassasta irtoavat ravinteet voivat lisätä järvien rehevöitymiskehitystä. Ilmaversoiset ja kelluslehtiset kasvit tuhoutuvat kuivuvilta ja kuluvilta rantavyöhykkeiltä ja pohjaan kiinnittyvät kasvit valtaavat ehkä syvempiä kasvuvyöhykkeitä muuttuvien valaistusolojen mukaisesti. Litoraalin olosuhteet saattavat muuttua jopa säännöstelyjärvien rantojen ongelmallisia oloja vastaaviksi. Kylmien pohjavesien läpivirtauksen järvessä vähentyessä muuttuvat myös järvien vesimassan lämpötilaolot ehkä hyvinkin merkittävällä tavalla. Tämä saattaa pahimmassa tapauksessa jopa vaarantaa Vähä-Pitkustan meromiktian säilymisen, joka perustuu melko pieniin vesimassan eri kerrosten välisiin tiheyseroihin mm. lämpötilasta johtuen. Järvien veden lämpötilan kohoaminen tulee osaltaan kiihdyttämään rehevöitymiskehitystä. Ylimmän litoraalin korkeamman vesikasvillisuuden tuhoutuminen heikentänee myös erityisesti kalanpoikasten ja rapujenkin toimeentulon edellytyksiä järvissä. Tämän kaltaiset muutostrendit merkitsisivät pidemmän päälle näiden arvokkaiden Natura-järvien luonnonolojen oleellista muuttumista ja samalla muutokset heikentäisivät merkittävällä tavalla järvien käyttöarvoja. 4

5 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Vedenotosta on aiheutunut muutoksia myös pohjaveden vaikutuspiirissä oleville muille luonnonympäristöille. Erityinen uhka kohdistuu Pillistönsuon lähteiköille. Ennen pohjavedenottoa pohjavesitaso ottamoiden kohdalla oli korkeammalla kuin Pillistönsuon pohjois- ja itäpuolella olevissa mittauspisteissä, mutta vedenoton jatkuttua vasta lyhyehkön ajan, on tilanne muuttunut tai muuttumassa päinvastaiseksi. Kuivuuden ja sen merkittäväksi lisärasitteeksi luonnolle muodostuvan vedenoton jatkuessa Pillistönsuon lähteikköjen luonnontilaisuus saattaa mitä ilmeisimmin vaarantua, jolloin vedenoton lupaehtojen mukaan vedenottoa ei saa jatkaa ilman vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta. Alueella on ilmennyt ainakin yhden, Vähä-Pitkustan rannalle sijaitsevan loma-asunnon talousvesikaivon tyhjentyminen ja kaivoa on jouduttu syventämään. Pitkustojen virkistyskäytöllekin on jo ilmennyt selviä haittoja, kun laiturit ovat jääneet kuiville tai liian matalaan veteen. Vedenoton lupaehtojen mukaan pohjavedenottamoita on kuitenkin käytettävä niin, ettei vedenotosta aiheudu tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Aluehallintovirasto on varannut Liikelaitos Salon Vedelle tilaisuuden selityksen antamiseen hakemuksen johdosta. Selitys Selityksessään Liikelaitos Salon Vesi on pyytänyt hakemuksen hylkäämistä. Liikelaitos Salon Vesi on todennut, että vedenottoa edeltävän ajan seuranta-aineistot osoittavat, että lampien pinnankorkeuksissa on esiintynyt voimakkaita muutoksia, jotka ovat johtuneet ainoastaan luontaisesta sademäärien vaihtelusta. Näin ollen Someron ymparistölautakunnan väitettä, jonka mukaan Salon vedenotto olisi vaikuttanut merkittävällä tavalla Pitkustojen ja Kalattoman vedenkorkeuksien nopeaan laskuun, voidaan pitää perusteettomana. Ympäristölautakunnan esittämä Pitkustojen pinta-alaan perustuva laskelma vedenoton aiheuttamasta alenemasta on harhaanjohtava. Vedenoton vaikutuksesta aiheutuva pohjavedenpinnan alenema (ns. alenemakartio) kohdistuu ensisijaisesti vedenottamon kohdalle ja sen lähiympäristöön. Ympäristölautakunnan mukaan Pitkustojen ja Kalattoman vedenpinnankorkeuksien jyrkällä alenemisella voidaan arvioida olevan jo nykytilanteessa ekologisia vaikutuksia järvien luonnontalouteen. Nykyinen pinnankorkeuksien alenema on suuruusluokaltaan verrattavissa 2000-luvun alussa ennen vedenottoa todettuun pinnankorkeuksien laskuun. Näin ollen arvioitujen ekologisten vaikutusten liittäminen vedenottoon on perusteetonta. Ympäristölautakunnan mukaan vedenotosta on aiheutunut muutoksia pohjavedenoton vaikutuspiirissä oleville muille luonnonympäristöille, kuten Pil-

6 listönsuon lähteiköille. Ennen vedenottoa pohjaveden pinnantaso vedenottamoiden kohdalla oli korkeammalla kuin Pillistönsuon pohjois- ja itäpuolella olevissa havaintopisteissä, mutta vedenoton alettua tilanne on muuttunut tai muuttumassa päinvastaiseksi. Pohjaveden pinnankorkeus on tarkkailuhavaintojen mukaan vedenottotilanteessa Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen vedenottamoilla ollut noin tasolla m. Pillistönsuolla pohjavesi purkautuu noin tasossa +89,4 (tarkkailupiste LP1). Tarkkailupisteen LP1 pinnankorkeus on pysynyt tarkkailun aikana vakaana, eikä vedenotolla ole todettu olevan vaikutusta lähteikön pinnankorkeuteen. Muutoksia on todettu ainoastaan lähteikön ympäristössä sijaitsevissa havaintoputkissa, joissa pohjaveden pinnantaso on selvästi lähteikön pinnantasoa korkeammalla. Ennen Kaskistonnummen ja Kalattomannotkon vedenottamoiden vedenoton aloittamista lampien (Iso-Pitkusta, Kalaton, Iso-Mulkkulammi, Immenjärvi) pinnankorkeuksissa esiintyneet voimakkaat pinnankorkeusvaihtelut osoittavat sademäärien vaihteluiden vaikuttavan merkittävästi lampien pinnankorkeuteen. Nykyinen lampien pinnankorkeuksien laskeva kehitys alkoi keskimääräistä runsassateisemman ajanjakson jälkeen jo ennen vedenoton käynnistämistä. Vuoden 2009 pinnankorkeustaso edustaa seurantuloksissa maksimitasoa ollen selvästi keskimääräistä pinnankorkeustasoa korkeammalla, eikä siten edusta normaalia vertailutasoa. Pinnankorkeuksien laskua ei voida pitää poikkeuksellisen jyrkkänä, sillä vastaavanlainen lasku tapahtui myös vuosina Näin ollen lampien nykyiseen alhaiseen pinnankorkeustasoon merkittävämpänä syynä voidaan pitää luontaista, sadannan muutoksista johtuvaa pinnankorkeusvaihtelua kuin alueen vedenottoa. Kaskistonnummen ja Kalattomannotkon vedenottamot sijoittuvat valuma-alueen ns. latvaosaan, johon pohjavedenotosta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. Näin ollen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin myös Kalaton-lampeen ja Immenjärveen. Sen sijaan alempana valuma-alueella sijaitsevaan Iso-Pitkustaan vedenotosta ei voida osoittaa aiheutuneen sellaisia vaikutuksia, joita Someron ympäristölautakunta on hakemuksessaan tuonut esiin. Someron ympäristölautakunta on hakenut Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen vedenoton lupaehtoihin muutosta, jonka mukaan vedenotto Kalattomannotkon ottamosta tulisi lopettaa, kun Iso-Pitkustan vedenpinta on tason +92,80 (N 60 ) alapuolella. Tähän mennessä vedenoton vaikutusten seurantaa on toteutettu verrattain lyhyen ajan, mikä vaikeuttaa vedenoton pitkäaikaisvaikutusten arviointia. Mikäli vedenotolle asetettaisiin Iso- Pitkustan pinnankorkeuteen sidottu rajoitus, tarvittaisiin nykyistä vedenottoajanjaksoa pidempi seurantajakso, jotta rajoitus voitaisiin määritellä riittävin hydrogeologisin perustein. Liikelaitos Salon Vesi on hakemassa lupaa jatkuvaan vedenottoon ja sen lupaehdot tullaan määrittämään erikseen ja käsittelemään uuden lupahakemuksen yhteydessä siihenastisten seurantulosten perusteella. Nykyinen vedenottolupa on määräaikainen ja päättyy

7 7 Vastaselitys Lisäselvitys Someron kaupungin ympäristölautakunta on antanut vastaselityksen Liikelaitos Salon Veden selityksen johdosta. Vastaselitystä on täydennetty Liikelaitos Salon Vesi on ilmoittanut , että pohjavedenotto Kalattomannotkon vedenottamosta on päättynyt ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 70/2002/4 nojalla, sellaisena kuin se Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallintooikeuden muutosten mukaisena oli voimassa, Liikelaitos Salon Vedellä oli oikeus ottaa Kalattomannotkon vedenottamosta pohjavettä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Mikäli veden ottaminen aiheuttaisi Pitkusta-järvien vedenkorkeudessa tai muutoin vaikutusalueen luonnonoloissa haitallisia vaikutuksia, lupapäätöstä voitiin tarkistaa uudella päätöksellä. Hakemuksen saattoi tehdä vesilain 17 luvun 1 :n 2 momentissa tarkoitettu henkilö, yhteisö tai viranomainen. Lupa lakkasi olemasta voimassa Koska vedenottolupa on lakannut, ei edellä mainittua, jo rauennutta päätöstä nro 70/2002/4 voida muuttaa. KÄSITTELYMAKSU Perustelut Maksutta Maksua ei peritä viranomaisen aloitteesta vireille pannun asian käsittelystä. Lainkohta Vesilain (264/1961) 21 luvun 9 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Someron kaupungin ympäristölautakunta Jäljennös päätöksestä Liikelaitos Salon Vesi Someron kaupunki Salon kaupunki Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnon-varat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

8 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Salon ja Someron kaupunkien ilmoitustauluilla. 8

9 9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL/sl

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.