BENCHMARKING- MATKARAPORTTI

Transkriptio

1 Projektisuunnittelija Virpi Kirjavainen, Juuan kunta BENCHMARKING- MATKARAPORTTI Matka Alankomaihin ESR-hankkeen jäärakentaminen Juuassa toimenpiteisiin kuuluu mm. kansainvälinen verkottuminen, kansainvälisen osaamisen vahvistaminen sekä miniklusterin rakentaminen. Juuan kunnasta tehtiin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toinen benchmarking-matka Alankomaihin. Mukana oli yritysten, yhdistysten ja Juuan kunnan edustajia.

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 MINIKLUSTERIN KOKOAMISTA: VIERAILU EINDHOVENIN TEKNILLISEEN YLIOPISTOON.. 2 NEUVOTTELUT YHTEISTYÖSTÄ PROFESSORI PATRICK TEUFFELIN KANSSA... 4 BENCHMARKING: RDM-KAMPUS ROTTERDAMISSA... 4 PANORAMA MESDAG-MUSEO DENHAAGISSA... 6 AMSTERDAM... 6 IJBURG... 7 YHTEISTYÖKOKOUS IJBURGISSA... 7 BENCHMARKING: KEUKENHOF... 8 BENCHMARKING: ZAANSE SCHANSIN-ULKOILMAMUSEO VOLENDAMIN KALASTAJAKYLÄ ESR-HANKKEELLA ETEENPÄIN YHTEISTYÖNEUVOTTELUT BENCHMARKING-MATKAN PALAUTE KÄYNTIKOHTEET JA MATKALLA TAVATTUJEN HENKILÖIDEN YHTEYSTIETOJA Sivu 1

3 Benchmarking-matkaraportti M A T K A A L A N K O M A I H I N JOHDANTO Benchmarking-matkan tavoitteena oli tutustuminen Eindhovenin teknilliseen yliopistoon sekä Hollannin matkailutarjontaan. Yhteistyön lujittaminen ja partneriin tutustuminen on tärkeää työn sujumisen kannalta. Lisäksi juukalaisille on hyödyllistä nähdä erilaisia benchmarking-kohteita ja saada uudenlaisia ajatuksia matkailun kehittämiseksi kotiseudulla. Toimijapohjan kehittäminen ja laajentaminen ensi talven toimintaa varten sekä miniklusterin kokoaminen oli yksi matkan päätarkoituksia. Alueellinen, kansallinen sekä kansainvälinen verkottuminen ovat tärkeä osa toimintaa ja ne ovat olleet Juuan ESR-hankkeessa toimenpiteiden kohteena. Tälle benchmarking-matkalle lähti 42 henkilöä, joista matkanjohtajana toimi projektisuunnittelija Virpi Kirjavainen. Matkalle osallistui juukalaisia yrittäjiä, alueellisten ja paikallisten yhdistysten sekä Juuan kunnan edustajia. Mukana oli mm. kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen. Osallistujalista on mukana liitteenä (liite 1). Matkaohjelma (liite 2) oli laadittu yhteistyössä Eindhovenin teknillisen yliopiston apulaisprofessori Arno Pronkin ja liikemies Hugo Sandersin kanssa. Se oli melko tiivis ja laadittu mielenkiintoiseksi. Erityisen mielenkiintoisena koettiin innovatiivisen RDM-kampuksen ja Eindhovenin teknilliseen yliopistoon tehdyt vierailut. Herra Sanders ja apulaisprofessori Pronk toimivat isäntinä matkan ajan samoin kuin opiskelijat Teun Verberne ja Jordy Kern, jotka aikovat osallistua yhteistyöhön myös ensi vuonna. Lähdimme benchmarking-matkalle Juuasta keskiviikkona linja-autolla klo 3.30 ja saavuimme Lappeenrannan lentokentälle klo 8.30 jatkaaksemme Ryanairin lennolla Weezeen, Saksaan. Bussikyydityksen Lappeenrantaan olimme kilpailuttaneet ja päätyneet ottamaan kyydin juukalaiselta Matkahaitarilta edullisen hinnan vuoksi. Kuljettajana toimi yrittäjä Jari Nevalainen. Weezeen saavuimme klo paikallista aikaa ja siirryimme bussiin kuljettajanamme herra Günther Weirig Hotel Kickertistä. Olimme kilpailuttaneet kuljetuksen varsinaisessa kohteessamme ja valinneet Hotel Kickertin edullisuuden vuoksi. Ensimmäisenä vierailimme Eindhovenin teknillisessä yliopistossa. Siellä meitä oli vastaanottamassa terveydenhuollon maisteri, konsultti Tuula Ikonen-Graafmans perheineen sekä professori Elphi Nelissen sekä tuttuja yliopisto-opiskelijoita. MINIKLUSTERIN KOKOAMISTA: VIERAILU EINDHOVENIN TEKNILLISEEN YLIOPISTOON Sivu 2

4 Eindhovenin kaupunki on moderni ja haluaa profiloitua tekniikka-, design- ja innovaatioilmapiirillä Siellä asuu noin asukasta ja se sijaitsee Alankomaiden eteläosassa. Kaupunki joutui toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden pommituksen kohteeksi, joten arkkitehtuuriltaan Eindhoven poikkeaa tyypillisestä hollantilaisesta kaupungista. Mielenkiintoista on, että Eindhoven profiloituu Alankomaiden tekniikan ja tutkimuksen keskukseksi, jossa yhteistyö yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa on merkittävää. Tunnetuin Eindhovenista kotoisin oleva yritys on Philips, joka on oleellinen osa Eindhovenia. TU/e eli Eindhovenin teknillinen yliopisto sijaitsee Eindhovenin keskustan pohjoispuolella omalla kampusalueella. Yliopistolla on vahvat yhteistyösiteet alueella toimiviin yrityksiin. Yliopisto panostaa vahvasti tutkimukseen ja innovointiin. Vuonna 2010 TU/e oli sijalla 114 Times Higher Education huippuyliopistojen listalla ja oli täten Alankomaiden paras yliopisto. TU/e:lla kaikki master-tason kurssit opetetaan englanniksi. Professori Elphi Nelissen esitteli meille ensin yliopistoa ja sen tiedekuntia. Hän itse edustaa rakennetun ympäristön laitosta, jossa tutkitaan ja muotoillaan tieteellisesti arkkitehtuuria. Tutkimus keskittyy erityisesti kestävään kehitykseen, informaatioteknologiaan, energiaan ja uusiin materiaaleihin. Laitoksella on kuusi eri tutkimusohjelmaa, joista yksi on rakenteellinen muotoilu ja toinen innovaatiot rakennustekniikassa. Näistä ohjelmista tulevat opiskelijat ovat olleet mukana pykriittirakentamisessa. Yliopisto pyrkii edesauttamaan elämänlaadun parantamista, kestävän kehityksen mukaisten rakennusten suunnittelua sekä luomaan älykästä ympäristöä. Heille on hyvin tärkeää käytännöllisyys tutkimustietojen soveltamisessa ja moniammatillinen yhteistyö ja lähestymistapa. Heiltä löytyy myös hyvä laboratorio. Yliopistolla on hyvät suhteet pieniin yrityksiin ja monet opiskelijat työskentelevät valmistumisensa jälkeen vuoden harjoittelussa tälläisissä yrityksissä. Yliopistosta valmistuu lähinnä eri alojen insinöörejä. Kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen vertasi yliopistoa Aalto-yliopistoon Suomessa. Luennon ja esittelyn jälkeen kävelimme yliopiston ravintolaan, jossa nautimme lounasta. Lounaan jälkeen vierailimme yliopiston kirjastossa sekä laboratoriossa. Varsinkin laboratorio herätti paljon kysymyksiä erikoisilla laitteillaan ja testeillään sekä innovatiivisilla rakennusmateriaaleillaan. Lähdimme kello 17 tienoilla kohti Tilburgia, jossa tapasimme viime talven rakennusprojektissa mukana olleita vapaaehtoisia ja söimme maukkaan illallisen McDonaldsin tyyliin. Kohti Rotterdamia lähdimme noin klo 22 ja majoituimme hotelliin noin klo 23. Kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen ja opiskelijoita. Laboratoriovierailulla. Sivu 3

5 NEUVOTTELUT YHTEISTYÖSTÄ PROFESSORI PATRICK TEUFFELIN KANSSA Torstai-aamuna, , tapasimme professori Patrick Teuffelin Eindhovenin teknillisestä yliopistosta aamiaisen jälkeen. Hän esitteli meille omaa osastoaan ja millaisia rakenteita on mahdollista tehdä nykytekniikkaa hyväksi käyttäen. Esityksen aihe oli mielenkiintoa herättävä: rakenteen idea on siinä mihin reiät laitetaan. Esityksessä Patrick Teuffel esitteli innovatiivista rakennemuotoilua ja kevyitä ja adaptiivisia rakennelmia mm. tekstiilistä tehtyjä rakenteita, uusia rakennepintoja, ns. älykkäitä materiaaleja, jotka voivat sopeutua vaikka seismiseen värähtelyyn ja, jotka ovat muunneltavissa ja luonteeltaan joustavia. Samassa tapaamisessa projektisuunnittelija Virpi Kirjavainen kertoi myös jäärakentamisen suunnitelmista tulevalle vuodelle. Juuan kunnassa aiotaan panostaa tulevan vuoden yhteistyöhön Eindhovenin teknillisen yliopiston kanssa ja suunnitellaan mm. talvitapahtumia ja kokovuotisen matkailukohteen luomista Juukaan. Lisäksi seuraavien vuosien aikana pyritään saamaan jää- ja lumirakennuskurssi Juukaan sekä muodostamaan organisaatio, joka huolehtii matkailukohteen toiminnasta itsenäisesti kannattavalla pohjalla. Kuva neuvotteluista. Professori Patrick Teufel vasemmalla. BENCHMARKING: RDM-KAMPUS ROTTERDAMISSA Hotellista siirryimme jokilaivalla RDM-kampukselle. Jokilaivaristeily oli mielenkiintoinen ja nopea tapa siirtyä paikasta toiseen. Paikalliset asukkaat Rotterdamissa käyttävät tätä liikennevälinettä ahkerasti paikasta toiseen liikkuessaan. Saavuimme paikalle RDM-kampukselle, jossa jakaannuimme kahteen ryhmään. Opas kierrätti meitä RDMkampuksella noin tunnin ajan ja kertoi yrityksestä. Kyseessä on oppilaitosten ja yritysten kestävien innovaatioiden yhteenliittymä, joka toimii Rotterdamin kaupungin talouden hyväksi. Eri yritysten edustajat, opiskelijat, opettajat ja professorit toimivat yhdessä käytännön innovaatiotiimeissä ja yhteisöissä ratkoen erilaisia ongelmia merenkäynnin, prosessien, energian, logistiikan, liikkuvuuden, rakentamisen ja tekemisen parissa. Tulevaisuuden ammattilaisia ja yrittäjiä koulutetaan kentällä vastaamaan haasteisiin. RDM-kampus on Albedan Yliopiston, Rotterdamin kaupungin ja Rotterdamin sataman yhteistyökeskus. Heidän tavoitteenaan on tehdä Rotterdamista houkutteleva innovaatiokeskus teollisuudelle. RDM-kampus on alusta erilaisille yrityksille ja yhteisöille, missä he voivat kohdata, vaihtaa tietoja, toimia ja verkostoitua. RDM-kampuksella sijaitsee myös kongressikeskus mistä voi vuokrata tiloja kokouksiin, aivoriihiin, Sivu 4

6 vastaanottoihin, konferensseihin sekä muihin tapahtumiin. RDM-kampus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittyä ja luoda oman tuotteen. Kampuksella on käytössä hyvät laitteet ja koneet, joita yritykset voivat käyttää. Kuva jokiristeilyltä Rotterdamista. RDM:n laboratorio. RDM Kampuksen edessä. Kampus-vierailun jälkeen lähdimme syömään Scheveningeniin kalaravintolaan. Siellä merenrannalla oli monenlaista kalaruokaa ja mereneläviä. Lounas oli meille monille elämys, koska Juuasta ei saa hummereita ja ostereita eikä juuri simpukoitakaan. Kalalautanen oli mielenkiintoinen kokemus. Sivu 5

7 Kalalautanen Scheveningenissä. PANORAMA MESDAG-MUSEO DENHAAGISSA Seuraavaksi siirryimme Denhaagiin ja vierailimme taidemaalari Hendrik Willem Mesdagin taidemuseossa. Siellä tutustuimme todella henkeäsalpaavaan panoraama-maalaukseen, joka esitti Scheveningenin rantaa ja kylää vuonna1881. Mikä mukavinta: olimme juuri käyneet tuolla rannalla, koska kalaravintola sijaitsi siellä. Olimme nähneet rannan omin silmin noin tunti sitten ja nyt siirryimme ajassa reippaat 100 vuotta taakse päin. Panoraama-maalaus on maailman suurin eli 120 metriä pitkä ja 14 metriä korkea. Saapuessamme torniin, mistä pystyimme tutustumaan maalaukseen, emme voineet kuin henkäistä ihastuksesta. Eteemme avautui aidon tuntuinen näkymä rannalle. Valo tuntui luonnonvalolta ja näkymä hiekkarannalle oli niin taitavasti maalattu, että vaikea oli erottaa mikä on oikeaa hiekkaa ja mikä maalausta. Olimme keskellä hyvin miellyttävää illuusiota, joka jäi mieleen tältä matkalta. Museo on äänestetty neljännelle sijalle Denhaagin nähtävyyksistä 2013 ja se on helppo uskoa, koska kyseessä oli niin erikoinen kokemus. AMSTERDAM Panorama Mesdagin näkymiä. Sivu 6

8 Valitettavasti emme saaneet aikaa sovittua matkatoimistoon päästäksemme markkinoimaan hollantilaisille hankettamme ja ensi vuoden suunnitelmia niin päätimme viettää vapaata. Majoituimme hotelliimme, Lloyd Hotel, joka oli entinen nuorisovankila ja tämän jälkeen meillä oli vapaa-aikaa ennen ruokailua. Hotellihuoneemme oli melko askeettinen, koska siellä oli suihku huoneen puolella ja sisustusta ei ollut kuin sänky, kaappi sekä yksi tuoli. Illallinen oli varattu PLLEK-ravintolasta, josta saattoi tarkastella Amsterdamia. Ravintola oli rakennettu tavarakonteista ja sisustuksessa oli käytetty raakapuuta. Ruoka oli tilattu etukäteen ja tarjolla oli lihaa, kalaa ja kasvisruokaa. Varsinkin lihansyöjät kokivat yllätyksen, kun liha oli suomalaiseen makuun jätetty liian raa aksi. IJBURG Perjantai-aamuna, , lähdimme Ijburgiin, joka on Amsterdamin uusi asuntoalue meren rannalla. Alue sijaitsee mereltä vallatulla alueella ja sinne on seuraavien vuosien aikana tarkoitus rakentaa lisää asuntoja niin, että alueella sen valmistuttua asuisi noin asukasta. Projektikonsultti Hugo Sanders toimi oppaanamme Ijburgissa ja kertoi suunnitelman toteutumisesta alueella. Amsterdamissa on kova tarve asunnoille, mutta tilaa laajentua ei ole. Vanhoja asuintaloja remontoidaan jatkuvasti ja yritystiloja muutetaan asunnoiksi, mutta myös mereltä vallataan alueita asuinkäyttöön. Näkymä Ijburgista. YHTEISTYÖKOKOUS IJBURGISSA Seuraavaksi siirryimme paikalliseen ravintolaan tutustumaan Eindhovenin teknillisen yliopiston suunnitelmiin tulevan vuoden projektista. Opiskelija Teun Verberne kertoi meille yhdessä apulaisprofessori Arno Pronkin kanssa suunnitelmista. Projektissa vapaaehtoisena mukana ollut konsultti Tuula Ikonen-Graafmans tulkkasi. Yliopisto suunnittelee rakentavansa ensi vuonna Sagrada Familian-tyyppisen katedraalikirkon Juukaan. Sagrada Familia on arkkithti Antoni Gaudin 1800-luvulla suunnittelema katedraalikirkko, joka sijaitsee Barcelonassa, Espanjassa. Mielenkiintoiseksi kohteen tekee sen ainutlaatuinen arkkitehtuuri sekä se tosiasia, että katedraalia rakennetaan yhä. Tutustuimme hankkeen piirustuksiin ja rakennussuunnitelmaan. Kirkko Sivu 7

9 koostuu neljästä pienemmästä ja yhdestä suuresta kupolista. Suurimman kupolin korkeus on huikeat 40 metriä. Rakentamiseen yliopisto aikoo värvätä vapaaehtoisia mukaan auttamaan. Kaksi opiskelijaa aikoo tehdä oman lopputyönsä rakennusprojektista ja yliopisto aikoo käyttää pykriittiä rakentamisessa kuten tänä vuonna. Kokous Ijburgissa. Seuraavaksi Polynedin edustaja, toimitusjohtaja Edwin Molenaar, kertoi ylipainepalloista. Tänä vuonna Eindhovenin yliopisto käytti jääkupolin rakentamisessa muottina Polynedin ylipainepalloa. Polynedillä on myös suuria ns. kuplahalleja valikoimassaan ja niissä on mahdollista järjestää tapahtumia sekä aktiviteetteja. Polyned on erittäin kiinnostunut tulemaan hankkeeseen mukaan ensi vuonnakin. Esityksen jälkeen nautimme lounasta ja sen jälkeen jakaannuimme ryhmiin ja nautimme Hollannin matkailukohteista. Vaihtoehtoja oli erilaisia mm. tutustuminen taidemuseoon, Keukenhofin-kukkaistarhaan tai Amsterdamin torielämään. Matkalla Amsterdamin keskustaan tutustuimme tyypilliseen hollantilaiseen asumismuotoon eli asuntolaivoihin. Niitä on Amsterdamissa runsaasti ja poikkesimme yhdelle sellaiselle alueelle apulaisprofessori Arno Pronkin opastamana. Kävelimme käytännöllisesti katsoen jonkun pihassa, koska asuntolaivat ovat yhdistetty toisiinsa siltojen avulla. Kuvista selviää parhaiten mistä oikein on kysymys. uuden asuntolaivan hinta on sama kuin normaalin omakotitalon eli noin euroa. Mistään halvasta asumismuodosta ei ole siis kysymys. Asuntolaiva-asuntoalue Hollannissa. BENCHMARKING: KEUKENHOF Sivu 8

10 Keukenhofin kukkaistarha on suuri puistoalue missä vuodenajasta riippuen on erilaisia sipulikasveja nähtävillä. Meidän siellä käydessämme tulppaanit olivat jo lopettelemassa kukintaa ja krysanteemit aloittamassa. Alueelle on pääsymaksu ja sieltä voi ostaa Hollannille tyypillisiä matkamuistoja kuten juustoja ja puukenkiä. Mieleen jäivät erityisesti liljat, joita oli erityisessä liljahuoneessa. Tuoksu oli mahtava ja asetelmat taidolla sommiteltuja. Toinen mieleen jäänyt paikka oli isojen tulppaanien tarha, jossa monet turistit ottivat kuvia. Keukenhof sijaitsee kylässä luoteis-alankomaissa. Puisto on perustettu vuonna Se on 32 hehtaarin suuruinen, ja siellä on 15 kilometriä polkuja. Puisto on erikoistunut tulppaaneihin ja muihin sipulikukkiin, joita siellä onkin seitsemän miljoonaa yli 1600 lajikkeesta. Puisto on avoinna kahden kuukauden ajan maaliskuulta toukokuuhun. Keukenhofilla on hyvät verkkosivut, jossa voi suunnitella vierailun jo etukäteen ja ostaa liputkin. Keukenhofin puutarhassa. Perjantai-iltana suuntasimme illalla syömään Amsterdamin keskustaan indonesialaiseen ravintolaan. Alankomaiden entisenä siirtomaana Indonesialla on tiiviit suhteet entiseen emämaahan. Hollantilaiset isäntämme mainostivat indonesialaista ravintolaa kovasti ja melkein kaikki ryhmämme jäsenet olivat ravintolassa mukana syömässä. Alkuun saimme keittoa ja sen jälkeen riisiä, nuudeleita ja erilaisia liha- ja kasviskastikkeita. Mielestäni indonesialainen keittiö muistutti kovasti kiinalaista keittiötä ja ruoka oli hyvin maukasta. Samoin palvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Ravintolassa oli aika kova melu koko ajan, koska asiakkaita oli paljon ja kaikki puhuivat yhtä aikaa. Mukavan illan päätteeksi suuntasimme bussilla takaisin hotelliin ja nukkumaan. Sivu 9

11 Indonesialaisessa ravintolassa. BENCHMARKING: ZAANSE SCHANSIN-ULKOILMAMUSEO Lauantaina, , lähdimme tutustumaan Zaanse Schansin teemapuistoon. Puisto sijaitsee Zaandamissa. Oppaana meillä oli herra Fred Sanders, joka on isäntänämme toimineen projektisuunnittelija Hugo Sandersin veli. Sää ei lauantaina suosinut meitä ja koko vierailumme ajan satoi. Se ei kuitenkaan meitä haitannut vaan rohkeasti tutustuimme teemapuistoon oppaamme johdolla. Zaanse Schansissa ei ole pääsymaksua ollenkaan vaan alueella toimivat yhteisöt keräävät itse rahoituksen mm. pääsymaksuilla ja myymällä omia tuotteitaan. Puiston alueella sijaitsee useita hyvin säilyneitä tuulimyllyjä ja taloja. Talot, joita on noin 35 kappaletta on siirretty lähiseuduilta museon alueelle luvulla. Zaanse Schans on alueen suurimpia matkailukohteita ja siellä käy vuosittain noin miljoona vierailijaa. Museo kuuluu Euroopan teollisen perinnön reittiin. Alueella kävellessämme tutustuimme mm. Hollannin suurimpiin kuuluvan kauppaketjun ensimmäiseen myymälään. Kävimme myös juustolassa tutustumassa juuston valmistukseen sekä monet myös ostivat juustoja tuliaisiksi Suomeen. Piipahdimme myös tuulimyllyssä katsomassa puun sahaamista. Lauantaina tuuli melko navakasti ja sahaaminen edistyi ripeästi. VOLENDAMIN KALASTAJAKYLÄ Sahaaminen käynnissä tuulimyllyssä. Sivu 10

12 Melko kolean museovierailun jälkeen siirryimme Volendamiin lounaalle. Ruokailimme siellä viihtyisässä merenrantaravintolassa, jossa rakennus oli osittain 1800-luvulta. Ravintolassa oli tarjolla paikallista herkkua eli hollantilaista silliä. Silli tuntui maistuvan kaikille. Aikataulumme oli tiukka ja niinpä emme kerinneet tutustua Volendamin kylään vaan palasimme takaisin Amsterdamiin neuvottelemaan yhteistyön jatkamisesta. Lounaalla kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen luovutti herra Fred Sandersille Juuka-kirjan ansiokkaasta opastuksesta museossa. Juuan kunnanjohtaja ja Fred Sanders. ESR-HANKKEELLA ETEENPÄIN YHTEISTYÖNEUVOTTELUT Yhteistyöneuvotteluihin osallistui suuri joukko juukalaisia sekä hollantilaisia. Tarkoituksena oli esitellä suunnitelmia ensi vuodelle ja keskustella tarkemmin yhteistyöstä. Alussa kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen kertoi Juuan tilanteesta ja ESR-hankkeesta, jonka kunta käynnisti Kunnanjohtaja kertoi kyseessä olevan ELY-keskuksen rahoittama hanke, jonka avulla on tarkoitus vahvistaa alueellista ja kansallista verkostoa, vahvistaa kansainvälistä osaamista sekä koota miniklusteri pykriittirakentamisen ympärille. Hankkeen aikana on tehty kaksi benchmarking-matkaa, joista toinen on Hollannin matka. Ensimmäinen matka oli Lapin matka maaliskuussa. Miniklusterin laadinta on meneillään. Rakennuspaikaksi on valittu Juuan Nunnanlahti, josta löytyy vilkas ja näkyvä paikka valtatie 6:n vierestä sekä ravintola- ja majoituspalvelut matkailijoita varten. Mm. teknisiä asioita käytiin läpi ja kokouksesta on laadittu muistio (liite 3), josta yksityiskohdat käyvät ilmi sekä päätoimittaja Pasi Karjalaisen kirjoittama Vaarojen Sanomien artikkeli (liite 4). Hollantilaiset kertoivat tiedottavansa rakennushankkeesta lehdistölle toukokuussa ja tehneensä uuden Facebook-ryhmän Sagrada Familia in Ice hankkeesta. Hankkeen budjetointi ja yhteistyökumppaneiden hankkiminen on tulevien kuukausien työlistalla samoin kuin rakennuspiirustusten laadinta. Sovittiin, että osapuolet tiedottavat toisilleen hankkeen etenemisestä ja, että asioita viedään eteenpäin molemmissa maissa sovitussa aikataulussa. Apulaisprofessori Pronk ja projektikonsultti Sanders kertoivat tulevansa Juukaan kesäkuussa. Neuvottelut yhteistyöstä käytiin positiivisessa hengessä ja molemmilla osapuolilla oli yhtenäinen näkemys siitä, että hyvää yhteistyötä halutaan jatkaa Juuassa, koska hankkeesta hyötyvät molemmat osapuolet. Viime vuoden hankaluudet sään kanssa vahvistivat yhteishenkeä ja saivat molemmat osapuolet toimimaan tehokkaasti yhteisen päämäärän hyväksi. Matkailukohteen perustamiseksi on kehitettävä ideaa eteenpäin ja löydettävä lisää yhteistyökumppaneita tuottamaan aktiviteetteja ja mukavaa tekemistä matkailijoille jääkupolin vieressä. Sivu 11

13 Apulaisprofessori Arno Pronkin mukaan tärkeintä on prosessi ja tiedottaminen hankkeesta heti, kun ensimmäinen työvaihe alkaa Juuassa. Hanke pitää saada yleisön tietoon ja jo rakennusvaiheessa kaikki juukalaiset ja pohjoiskarjalaiset on saatava osallistumaan hankkeeseen. Neuvottelujen jälkeen menimme vielä yhdessä Lloyd-hotelliin Amsterdamiin ja siellä meillä oli jäähyväistilaisuus yhdessä hollantilaisten isäntiemme kanssa. He olivat järjestäneet meille pientä syömistä ja juomista ennen lähtöämme majapaikkaamme Venrayssä. Jäähyväistilaisuudessa molemmat osapuolet käyttivät puheenvuoron ja kiittivät antoisasta matkasta ja valtavasta työstä mikä oli jo tehty hankkeen hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa. BENCHMARKING-MATKAN PALAUTE Jäähyväistilaisuuden jälkeen lähdimme kohti itä-hollantia ja Venrayn kaupunkia, joka sijaitsee lähellä Weezen kansainvälistä lentokenttää. Lentomme oli aikaisin aamulla ja tämän takia valitsimme majapaikaksi hotellin läheltä lentokenttää. Hotelli oli viehättävä ja sieltä sai illallista sekä aamupalan aikaisin aamulla pakattuna mukaan otettavaksi. Palvelu toimi todella hyvin. Aamulla jätimme jäähyväiset kuljettaja Weirigille ja nousimme Ryanairinlennolle hyvillä mielin. Oli äitienpäivän aamu, kun saavuimme Suomeen ja huomasimme, että kevät oli tullut Suomeenkin. Se yllätti meidät, koska meillä oli mielessä talvi ja lumi. Saavuimme Juukaan klo 3 iltapäivällä. Matka oli päätöksessään ja Juuassa sataa tihkutti vettä. Matkasta tehtiin kysely ja osallistujilta kyseltiin matkan annista ja eri vierailukohteista. Saatiin yhteensä 13 vastausta. Eindhovenin teknillisestä yliopistosta mieleen oli jäänyt paikan innovatiivisuus, ystävällinen vastaanotto, moderni ilmapiiri, opiskelijoiden sitoutuneisuus pykriittirakentamiseen ja monipuolinen laboratorio. Palaute RDM-kampuksen vierailusta oli pääosin positiivista. Palautteessa oltiin kiinnostuneita yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä ja innovatiivisuudesta, jossain palautteessa oltiin sitä mieltä, että mallia pitäisi soveltaa Suomeenkin. Monessa palautteessa tuotiin esille RDM-kampuksen innovatiivisuus. Ijburgin kiertoajelu oli monen mieleen ja palautteessa kirjoitettiin mm. että Ijburgin asuntoalueen näkeminen oli mieleenpainuva kokemus sekä sen arkkitehtuuri jäi mieleen. Muutamassa palautteessa kehuttiin Keukenhofin puutarhaa ja toivottiin samantyyppistä puutarhaa Juukaan esimerkiksi kehittämällä jo olemassa olevaa Aunen kukkapihaa Larinsaaressa. Zaanse Schansin vierailua koskevassa palautteessa kehuttiin opastamme Fred Sandersia, oltiin kiinnostuneita museon osuuskuntaideasta sekä oltiin kiinnostuneita kehittämään Juukaan saman tyyppistä teemapuistoa juustoloineen. Matkan anti oli monipuolinen ja palautteen mukaan juukalaistenkin pitäisi uskaltaa innovoida enenmmän ja tehdä asioita matkailun hyväksi rohkeammin. Muutaman palautteen mielestä matka oli hyvä herättämään uusia ideoita ja katsomaan ympärille uusin matkailusilmin. Lisäksi palautteessa oltiin tyytyväisiä tulevan rakennushankkeen esittelyyn ja siihen, että kaikki voivat olla paikalla kuulemassa tulevista suunnitelmista. Verkostoituminen tuli esille myös palautteissa sekä oltiin tyytyväisiä siihen, että voitiin keskustella suoraan hollantilaisten kanssa ja tutustua paremmin. Kielitaidosta muutama sanoi, että huomasi, että sitä voisi parantaa ensi vuotta varten. Tulkkaukseen kohteissa oltiin tyytyväisiä. Sivu 12

14 Muutamassa palautteessa tuli ilmi, että Amsterdamiin tutustumiseen olisi voinut olla enemmän aikaa sekä aikataulu olisi voinut olla hieman väljempi. Linja-autossa istumista oli paljon ja päivät pitkiä. Ohjelma oli kuitenkin monen mielestä mielenkiintoinen ja poikkesi tavanomaisesta. Yleisarvosanaksi saatiin 9 ja siitä voitaneen päätellä, että vastaajat olivat tyytyväisiä matkaan. Majoitukseen oltiin melko tyytyväisiä. Lloyd Hotel Amsterdamissa sai negatiivista palautetta liiasta vankilamaisuudesta. Toiset taas olivat siihen erittäin tyytyväisiä. Muutama henkilö haluaisi lähteä uudelleen matkalle. Kaiken kaikkiaan matka sujui positiivisessa hengessä ja yleensä naurussa suin mikä sinänsä on erittäin positiivinen asia. Ajatusten tuulettamiseen Hollanti on hyvä maa, koska siellä ollaan ennakkoluulottomia ja moderneja. Monessa asiassa meillä suomalaisilla on heiltä paljon opittavaa. KÄYNTIKOHTEET JA MATKALLA TAVATTUJEN HENKILÖIDEN YHTEYSTIETOJA Eindhoven University of Technology, Dean Elphi Nelissen, professor Jos Lichtenberg, professor Patrick Teuffel, Postbus 513, 5600 MB Eindhoven, puh , Maritime Hotel Rotterdam, Willemskade 13, 3016 DK Rotterdam, puh , RDM campus, RDM-straat 1, 3089 JS Den Haag, Kalaravintola Simonis, Aan Zee, Strandweg 41,2586 JC Den Haag, puh , Panorama Mesdag, Zeestraat 65, 2518 AA Den Haag, puh Lloyd Hotel, Oostelijke Handelskade 34, Zeeburg, 1019 BN Amsterdam, puh , Ravintola PLLEK, Neveritaweg 59, 1033 WB Amsterdam, puh , Ijburgin asuntoalue, Kokousravintola The lighthouse Events, Krijn Taconiskade 432, 1087HW Amsterdam, puh. +31 (0) , Poly-Ned BV, mr. Edwin Molenaar, Oostermeentherand 16, 8332 JZ Steenwijk, puh. +31 (0) , Keukenhofin kukkaispuutarha, Taidemuseo Rijksmuseum, Museumstraat 1, 1071 XX Amsterdam, puh. +31 (0) , Albert Cuypin päivätori, Albert Cuypstraat, 1072 CN Amsterdam, Sivu 13

15 Zaanse Schansin museo, Zaandam, puh.+31 (0) , Schansend 7, 1509 AW Volendamin kalastajakylä, Hotel Asteria Venray, Maasheseweg 80 A, 5804 AD Venray, puh Mr Arno Pronk, TU/e Mr Hugo Sanders, Sanders Project Adviezen Mr Teun Verberne, TU/e Mr Jordy Kern, TU/e Mr Jorrit Hiejl TU/e Mr Roel Pluimen, TU/e Mrs Elphi Nelissen, TU/e Mr Jos Lichtenberg, TU/e Mr Patrick Teuffel, TU/e Mrs Esther Dorsmann, Lapin Yliopisto Mr Edwin Molenaar, Polyned Mr Fred Sanders Sivu 14