Espoon kauppalanvaltuuston tyoi estys

Transkriptio

1 ESPOON KAUPPALAN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon Kauppalantoimisto N:o 1 ESPOON KAUPPALAN AUWO ESBO KÖP1NGS ARK1V Espoon kauppalanvaltuuston tyoi estys Espoon kauppalanvaltuuston helmikuun 5 päivänä 1963 hyväksymä. I LUKU KOKOUKSET JA ASIAIN KÄSITTELY 1 Kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa, joka on pidettävä tammikuussa, valtuusto valitsee puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle edellisen vuoden valtuuston puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja esteellisyyden tai muun syyn tähden ei voi antaa kutsua, antaa sen ensimmäinen varapuheenjohtaja tai, jos hänkin on estyneenä, toinen varapuheenjohtaja, taikka hänenkin ollessa estyneenä, k aupp al anh allituks en puheenjohtaja. Ellei kokouksessa ole saapuvilla edellisen vuoden puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajia, toimii puheenjohtajana iältään vanhin valtuutettu, kunnes puheenjohtajat on valittu. KunL:n 43 :n 1 mom.: Valtuutetut valitsevat vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan sekä yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa. Jos varapuheenjohtajia on kaksi, on toinen heistä valittava ensimmäiseksi ja toinen toiseksi varapuheenjohtajaksi. KunL:n 48 : Valtuuston tulee kokoontua: 1) milloin puheenjohtaja katsoo asian käsittelemistä varten sen tarpeelliseksi;

2 2) kun kunnallishallitus tai vähintään neljännes valtuutetuista sitä puheenjohtajalta on pyytänyt; tai 3) kun lääninhallitus on määrännyt valtuuston kokouksen pidettäväksi. KunL:n 49 : Valtuuston on kokoonnuttava ainakin: 1) tammikuussa valitsemaan luottamusmiehet niiden sijaan, joiden toimikausi edellisen vuoden lopussa on päättynyt, mikäli vaalista ei ole toisin säädetty ; 2) viimeistään lokakuussa päättämään edellisen vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä ja valitsemaan tarvittaessa, sen mukaan kuin siitä on säädetty, vero- ja tutkijalautakunnan jäsenet sekä tekemään ehdotus ennakkoveroäyrin hinnaksi seuraavaa vuotta varten; ja 3) joulukuussa hyväksymään kunnan talousarvio seuraavaksi vuodeksi. KunL:n 50 : Jollei valtuusto voi jotakin 49 :ssä mainittua asiaa käsitellä säädettynä aikana, on valtuuston puheenjohtajan niin pian kuin mahdollista määrättävä kokouspäivä asian käsittelemistä varten. KunL : n 51 : Valtuutetut kutsuu kokoukseen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja esteellisyyden tai muun syyn tähden ei voi antaa kutsua, antakoon sen varapuheenjohtaja tahi, jos hänkin on estyneenä, kunnallishallituksen puheenjohtaja. Kutsu, jossa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista, on valtuuston määrättävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoitettava. Kokouksesta ja siinä käsiteltävistä asioista annettakoon myös kirjallinen tieto kunnallishallitukselle sekä sen puheenjohtajalle ja jäsenille. 2 Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistava kauppalan ilmoitustaululla ja lähetettävä kirjallisesti kullekin valtuutetulle vähintään 5 päivää ennen kokousta, mikäli laissa ei ole kokouksessa esille tulevien asioiden vuoksi määrätty pitempää kokoonkutsumisaikaa. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on lisäksi ennen kokousta julkaistava niissä sanomalehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. KunL:n 53 : Kaupungissa on vähintään seitsemän päivää ennen annettava kutsu valtuuston kokoukseen, jossa tulee käsiteltäväksi: 1) kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan taikka kaupunginhallituksen jäsenen vaali; 2) kysymys kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan erottamisesta virasta; 3) vuositilintarkastajain ja varavuositilintarkastaj ain lukumäärän vahvistaminen ( /485); 4) edellisessä kohdassa mainitun luottamusmiehen tahi verotai tutkijalautakunnan jäsenen vaali ( /485); 5) seuraavan vuoden talousarvio, kun sitä käsitellään ensimmäisen kerran; 6) ehdotus veroäyrin hinnasta ennakkoperintälain (696/46) mukaan; tai 7) tilintarkastajain kertomus. Kutsu muihin valtuuston kokouksiin on, mikäli ei ole toisin säädetty, annettava viimeistään kokouksen edellisenä päivänä. 3 Jos sekä puheenjohtaja että ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja ovat estyneitä olemasta kokouksessa saapuvilla, valitaan tilapäinen puheenjohtaja; kunnes tämä on valittu, johtaa puhetta iältään vanhin läsnäoleva valtuutettu. KunL:n 24 :n 2 mom.: Kun puheenjohtaja esteellisyyden tahi muun syyn takia on tilapäisesti estyneenä, astuu hänen sijaansa varapuheenjohtaja. Jos tämäkin samoin on estyneenä, johdetaan asian käsittelyä 23 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. (KunL:n 23 :n 2 mom.: Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja eroavat on uusi vaali toimitettava jäljellä olevaksi toimikaudeksi, kokouksen siksi kerraksi valitseman puheenj ohtajan johdolla.) 4 Valtuuston kokous on aloitettava nimenhuudolla. Kun nimenhuuto on toimitettu, on puheenjohtajan todettava, onko valtuusto laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. KunL:n 25 :n 1 mom.: Kunnallisvaltuusto älköön ottako asiaa käsiteltäväksi älköönkä tehkö päätöstä, ellei vähintään kaksi kolmannesta valtuutettujen koko silloisesta lukumäärästä ole saapuvilla. KunL:n 28 :n 1 mom.: Kunnallisvaltuuston kokoukset ovat julkiset, mutta valtuusto voi kuitenkin jonkin erityisen asian osalta siitä toisin päättää. 2

3 5 Valtuutettu, joka ei ole saapuvilla nimenhuudossa, merkitään pöytäkirjaan poissaolevaksi. jos hän saapuu myöhemmin, hänen on ilmoittauduttava puheenjohtajalle, jolloin merkitään pöytäkirjaan, minkä asian käsittelyn aikana valtuutettu on saapunut. Samoin menetellään, kun valtuutettu haluaa kesken kokouksen poistua siitä. Jos valtuutettu on ilmoittanut esteen, jonka takia hän on poissa kokouksesta tai poistuu siitä, sekin on pöytäkirjaan merkittävä. Valtuusto päättää esitettyjen esteiden hyväksymisestä. Kokouksessa läsnäoleviksi katsotaan ne valtuutetut, jotka pöytäkirjan mukaan ovat kokoukseen saapuneet, eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita ei ole julkisesti todettu kokouksesta poissaoleviksi. Esteilmoitukset on tehtävä kauppalantoimistoon viimeistään kokouspäivänä tai kiireellisessä tapauksessa valtuuston sihteerille ennen nimenhuudon alkamista. KunL:n 26 : jos valtuuston tahi kunnallishallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen ilman pätevää estettä jaa tulematta kokoukseen taikka ilman sellaista syytä lähtee kesken pois, maksakoon sakkoa kokoukselta tulevaa palkkiota vastaavan määrän, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuitenkin vähintään viisikymmentä ja jäsen kolmekymmentä markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukusuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen. koskevat asiakirjat, joissa kielilain 12 :n mukaan on käytettävä ruotsinkieltä. 9 Asiat esitellään valtuuston esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana on kauppalanhallituksen ehdotus tai, milloin erityinen valiokunta on asetettu hallintoa tarkastamaan, tämän ehdotus. KunL:n 44 : Kunnallishallituksen on valmisteltava ne asiat, jotka se valtuustolle lähettää. Valtuuston kokouksessa älköön otettako päätettäväksi asiaa, jota kunnallishallituksella ei ole ollut tilaisuutta käsitellä. Kunnanvaltuustolla on kuitenkin oikeus, jos valtuusto sen yksimielisesti päättää, ottaa ratkaistavaksi kiireellinen asia. KunL:n 45 : Lausuntojen antamista ja hallinnon tarkastamista varten voi valtuusto asettaa valiokuntia. KunL:n 54 : Valtuusto voi, milloin katsoo sen välttämättömäksi, ottaa sellaisenkin asian, jota ei ole kutsussa mainittu, käsiteltäväkseen, jos asian kiireellisyys sitä vaatii. Ku.nL:n 56 :n 1 mom.: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä asiat ja katsoa, ettei muita kuin kutsussa mainittuja taikka 54 :n mukaan ilman sitä käsiteltäväksi sallittuja asioita päätetä Valtuutetut istuvat kokouksissa ryhmittäin puheenjohtajan osoituksen mukaan. 7 Sen jälkeen kun asia on valtuustolle esitelty, valtuutetuilla on oikeus pyytää puheenvuoroa paikaltaan seisomaan noustuaan. Toisen puhuessa älköön puheenvuoroa pyydettäkö muutoin kuin antamalla tai lähettämällä nimilippu valtuuston puheenjohtajalle. Jos puheenvuoroja pyydetään yhtä aikaa sekä nimilipuin että suullisesti, olkoon nimilipuin pyydetyillä etusija. Jos useat yhtä aikaa suullisesti pyytävät puheenvuoroa, määrätköön puheenjohtaja, missä järjestyksessä kukin heistä on sen saava. Kauppalanjohtajan tai apulaiskauppalanjohtajan pyytäessä puheenvuoroa annetaan se hänelle ennen muita puhujia. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, on keskustelu julistettava päättyneeksi. Asiain käsittelyä valtuuston kokouksissa johdetaan suomeksi ja ruotsiksi. 8 Asioita valtuustolle esiteltäessä tulee valtuutettujen käytettävissä olla esityslistaan otettu selostus niistä taikka asiakirjat sellaisinaan sekä kauppalanhallituksen tai valtuuston mahdollisesti asettaman valiokunnan ehdotus valtuuston päätökseksi. Esityslista liitteineen on, elleivät erityiset asianhaarat ole esteenä, toimitettava valtuutetuille vähintään kolme päivää ennen valtuuston kokousta. Valtuuston esityslistat laaditaan molemmilla kielillä. Liitteistä toimitetaan molemmilla kielillä kauppalanhallituksen kirjelmät valtuustolle, vuosikertomus, vuositilintarkastajien ja kauppalanreviisorin kertomukset, kunnallis-, ohje- ja johtosääntöjen tekstit, talousarvioehdotus taulukkoineen ja liitteineen sekä vahvistettu talousarvio samoin kuin niitä asioita 4 KunL:n 55 : Kaupunginjohtajan, kunnanjohtajan ja muun kunnallishallituksen puheenjohtajan sekä sen tai niiden jäsenten, jotka kunnallishallitus siihen on keskuudestaan määrännyt, on oltava saapuvilla valtuuston kokouksissa antamassa tarpeellisia tietoja. jos he eivät kokoukseen saavu, älköön se estäkö asiain 5

4 käsittelyä ja päättämistä. Myöskin muilla kunnallishallituksen jäsenillä on oikeus olla valtuuston kokouksissa saapuvilla. Valtuuston kokouksissa saavat kunnallishallituksen puheenjohtaja ja jäsenet ottaa osaa keskusteluun, mutta eivät päätöksen tekoon, elleivät ole valtuuston jäseniä. 11 Kunkin tulee puheenvuoron saatuansa puhua istuntosaliin sitä varten asetetulta puhujakorokkeelta. Lyhyen puheenvuoron saa esittää paikallaan seisten. Jos puhuja jatkaa kauemmin, kehottakoon puheenjohtaja häntä jatkamaan puhujakorokkeelta. 12 Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. jos hän siitä poikkeaa, tulee puheenjohtajan kehottaa häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja käyttää loukkaavia tai muutoin sopimattomia sanoja, on puheenjohtajan. kutsuttava hänet järjestykseen. Ellei puhuja ota ojentuakseen puheenjohtajan huomautuksesta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. Muilla kuin puheenjohtajalla ei ole oikeutta keskeyttää puhujaa. KunL:n 56 :n 2 mom.: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta järjestyksestä, ja hän saa, varoitettuansa, toimituttaa pois sen, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoittakoon hän kokouksen. 13 Jos keskustelun kuluessa tehdään ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, ja ehdotusta kannatetaan, on seuraavien puhujien puheenjohtajan kehotuksesta kohdistettava lausuntonsa tähän ehdotukseen ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin enempää keskustelua itse asiasta sallitaan. jos ehdotus hyväksytään, keskeyttää puheenjohtaja asiallisen käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään kolmannes läsnäolevista valtuutetuista sitä pyytää. Mikäli asiaa koskevia asiakirjoja tai selostusta niistä ei ole kolmea päivää aikaisemmin lähetetty valtuutetuille, pannaan asia pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään kuusi valtuutettua sitä pyytää. Muissa tapauksissa ratkaistaan kysymys pöydällepanosta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on esitettävä kirjallisesti, milloin puheenjohtaja niin vaatii. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu, tai joka on tehty vaihtoehtoisesti, ei oteta äänestettäväksi. Käsittelyn pohjana oleva ehdotus otetaan kuitenkin äänestyksen alaiseksi, vaikkei sitä olisi kannatettukaan. 15 Sitten kun puheenjohtaja on julistanut keskustelun päättyneeksi, on hänen esitettävä selostus sen kuluessa tehdyistä päätösehdotuksista. Kun tämä selostus on myönnetty oikeaksi, esittäköön puheenjohtaja valtuuston hyväksyttäväksi äänestysmenettelyn ja äänestysesitykset äänestyksen alaisiksi tulevista päätösehdotuksista, minkä jälkeen äänestys toimitetaan. Milloin määrärahan myöntämisestä on tehty useita lain mukaan määräenemmistöllä päätettäviä eri ehdotuksia, on äänestys toimitettava erikseen kunkin ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, alkaen korkeimmasta ehdotuksesta ja päättyen siihen ehdotukseen, joka ensiksi saa määräenemmistön, jolloin sitä pienemmät ehdotukset katsotaan rauenneiksi. KunL:n 24 :n 1 mom.: Valtuuston puheenjohtaja ja jäsen on esteellinen ottamaan osaa häntä henkilökohtaisesti koskevan päätöksen tekemiseen. KunL:n 27 :n 2 ja 3 mom.: Sitten kun asiasta on keskusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, tehköön hän sellaisen äänestysesityksen, että vastaus "jaa" taikka "ei" ilmaisee päätöksen. jollei puheenjohtaja määrää heti toimitettavaksi nimenhuutoäänestystä, voidaan äänestys toimittaa seisomaan nousemalla, kädennostolla tai muulla puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, on vaadittaessa, tai jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, vielä toimitettava uusi äänestys julkisesti nimenhuudolla. Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulee päätökseksi, paitsi milloin puheenjohtaja katsoo päätöksen tekoon lain mukaan vaadittavan määräenemmistön. Äänten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon puheenjohtaja päätöksen. Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, todetkoon puheenjohtaja sen ja vahvistakoon päätöksen ilman äänestystä. 7

5 KunL:n 57 : Päätöksen tekoon vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista valtuutetuista sitä kannattaa asioissa, jotka koskevat: 1) kiinteän omaisuuden ostamista, myymistä tai vaihtamista, paitsi mitä rakennustontteihin sekä asemakaavalainsäädännöllä järjestettyihin asioihin tulee; 2) kunnan hoidettavain lainajyvästöjen sekä kunnan tuloista muodostettavain pysyväisten rahastojen perustamista tai lakkauttamista taikka niiden sääntöjen muuttamista taikka varojen osoittamista tällaisesta rahastosta, niin myös verotuksella koottavan määrän korottamista; 3) määrärahain myöntämistä, mikäli on päätettävänä määrärahain korottaminen tai kokonaan uusien määrääminen; 4) uuden viran perustamista; 5) lainojen ottamista tai uudistamista taikka saadun lainan maksuajan pitentämistä, jolloin kuitenkin maksusuunnitelma vahvistetaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä; tahi 6) takaussitoumuksia. KunL:n 59 : Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada määräpäivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja päätettäväksi toisen päivän asian käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse silloin erikseen ilmoittaa. 16 Esityslistassa lueteltujen asiain käsittelyn päätyttyä on valtuutetuilla oikeus, siitä aikaisemmin puheenjohtajalle ilmoitettuaan, tehdä kirjalliseen muotoon laadittuja aloitteita kauppalan yhteisistä asioista ja antaa ne puheenjohtajalle. Tällaista aloitetta ei oteta heti päätettäväksi, vaan se lähetetään kauppalanhallituksen valmisteltavaksi. Kauppalanhallituksen on vuosittain helmikuun kuluessa annettava valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kauppalanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt, ja samalla ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. 17 Vähintään kuusi valtuutettua voi tehdä kauppalanhallitukselle kauppalan hallintoa koskevasta asiasta välikysymyksen, mikä on kirjallisesti annettava kauppalantoimistoon. Kauppalanhallituksen on annettava vastauksensa välikysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka seuraa lähinnä kolmen viikon kuluttua välikysymyksen tekemisestä tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei vielä ole voitu antaa. 8 Jos välikysymyksestä keskusteltaessa tehdään kannatettu ehdotus tarkastusvaliokunnan asettamisesta tutkimaan välikysymyksessä kosketeltua asiaa, on valtuuston tästä päätettävä. Muuta päätöstä ei välikysymyksen johdosta tehdä. II LUKU VAALIT A. Yleistä 18 Vaaleissa käytettävän vaalilipun tulee, ollakseen pätevä, olla sisällykseltään riidaton ja niin kokoontaitettu, ettei sen sisällys ole näkyvissä, sekä vailla asiaankuulumattomia nimikirjoituksia ja merkintöjä. 19 Vaaliliput jätetään nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä vaaliuurnaan. B. Suhteelliset vaalit 20 Suhteellisten vaalien toimittamista varten valtuusto valitsee tammikuussa pidettävässä kokouksessa alkavaksi vuodeksi vaalilautakunnan, johon kuuluu viisi valtuutettua ja näille kullekin henkilökohtainen varamies. Valtuusto määrää yhden valituista jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Lautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä on saapuvilla. Lautakunnalla on oikeus kutsua avukseen asiantuntijoita. KunL:n 22 :n 1 mom.: Vaalit, jotka ovat valtuuston, kunnallishallituksen tahi lautakuntain asiana, toimitettakoon suhteellista vaalitapaa noudattaen, jos valittavia on kaksi tai useampia ja jos neljännes vaaliin osallistuvista sitä vaatii. KunL:n 58 : Valtuuston toimitettavissa vaaleissa noudatettakoon, mitä 22 :ssä on säädetty. Suhteellisissa vaaleissa annetaan ehdokaslistat valtuuston puheenjohtajalle valtuuston määrättävänä aikana, ja keskuslautakuntana toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta. Muutoin on soveltuvilta kohdin noudatettava kunnallisen vaalilain (108/17) säännöksiä. 9

6 21 Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto alkaa. 22 Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittava jäseniä ja varajäseniä yhteensä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kolmen valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittajista toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 23 :ssä tarkoitetut oikaisut. 23 Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, antakoon valtuuston puheenjohtaja ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ehdokaslistat asianmukaisesti laadittuja ja muuten lainmukaisia. Mikäli jossakin listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. 24 Sitten kun edellä 23 :ssä mainitut oikaisut on tehty, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järj estysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava valtuuston istuntohuoneessa nähtäväksi viisi minuuttia ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista sekä valtuustolle vielä luettava ennen vaaliin ryhtymistä, jos joku valtuutetuista sitä vaatii. 25 Vaalilippuun valtuutettu merkitsee äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 26 Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa vaaliliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden ja ehdokkaiden vaalikelpoisuuden sekä laskee vaalin tuloksen noudattaen kunnallisen vaalilain (108/17) periaatteita. Kun vaalin tulos on todettu, antaa vaalilautakunta siitä ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka julistaa sen valtuustolle pöytäkirjaan merkittäväksi. 10 C. Enemmistövaalit 27 Milloin enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava kaksi valtuutettua merkitsemään vaaliin osallistuneet ja annetut äänet. KunL:n 22 : Jos yksi on valittava taikka enemmistövaalitapaa muutoin käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka vaalissa ovat saaneet enimmät äänet. Suhteelliset ja vaadittaessa muutkin vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. III LUKU VALIOKUNNAT 28 Milloin valtuusto asettaa valiokunnan antamaan lausuntoja tai tarkastamaan hallintoa, se määrää samalla valiokunnan puheenjohtajan. Kun.L:n 45 : Lausuntojen antamista ja hallinnon tarkastamista varten voi valtuusto asettaa valiokuntia. 29 Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on oikeus olla saapuvilla valiokunnan kokouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekoon, elleivät he ole valiokunnan jäseniä. IV LUKU PÖYTÄKIRJAT JA TOIMISTOTEHTÄVÄT 30 Valtuuston kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä: 1) nimenhuudossa läsnäolleet sekä erikseen esteen ilmoittaen ja estettä ilmoittamatta poissa olleet tai kokouksesta poistuneet valtuutetut ynnä kokouksen puheenjohtaja, ne kauppalanhallituksen läsnäolevat 11

7 jäsenet, jotka eivät ole valtuutettuja, ja pöytäkirjanpitäjä, mitkä merkinnät tehdään pöytäkirjan johdantoon; 2) kokouksen julistaminen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä valtuutetut, jotka on valittu pöytäkirjan tarkistajiksi; 3) selonteko kunkin esitellyn asian laadusta ja aikaisemmasta käsittelystä tai viittaus pöytäkirjaan liitettyihin asiakirjoihin; 4) jonkin asian kohdalla esteellisiksi ilmoittautuneet tai julistetut valtutetut; sekä 5) tehdyt ehdotukset ja niiden kannattaminen, äänestykset ja päätökset mainitsemalla päätöksen teossa annetut äänimäärät, milloin äänestys on toimitettu nimenhuudolla tai äänet muuten laskettu taikka asiasta on ollut päätettävä määräenemmistöllä; Milloin äänestys on toimitettu nimenhuudolla, on äänestysluettelo liitettävä pöytäkirjaan. Pöytäkirja on laadittava suomenkielellä huomioon ottaen, mitä kielilain 15 :n 2 momentissa säädetään. tämä asiakirja on viipymättä jaettava valtuutetuille, kauppalanhallitukselle sekä kauppalan lautakunnille. 32 Valtuuston ja sen valiokuntien kokouksissa pitää pöytäkirjaa kauppalansihteeri, apunaan joku kauppalantoimiston sihteereistä, ellei valtuusto toisin määrää. 33 Valtuuston kokouksissa käyty keskustelu talletetaan alkuperäisessä muodossaan kauppalanhallituksen päättämällä tavalla. 34 Valtuuston toimistotehtävät hoitaa kauppalantoimisto KunL:n 29 : Valtuuston, kunnallishallituksen ja lautakuntain kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka kirjoittaa puheenjohtaja tahi hänen johdollaan kunnan- tai kaupunginsihteeri tahi viranomaisen ottama muu pöytäkirjan pitaja. Sen allekirjoittaa puheenjohtaja sekä varmentaa se, joka on pitänyt pöytäkirjan. Pöytäkirja tarkistetaan joko heti tahi seuraavassa kokouksessa taikka sen tarkistaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä, jotka hekin silloin allekirjoittavat pöytäkirjan. Jos pöytäkirjan tarkistaja ei hyväksy pöytäkirjaa, on se tarkistettava seuraavassa kokouksessa. KunL:n 30 :n 1 mom.: Sitten kuin valtuuston pöytäkirja on tarkistettu, pidettäköön pöytäkirja, johon on liitetty osoitus miten siinä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta, edeltäpäin ilmoitettuna päivänä kunnan- tai kaupungintalossa tahi muussa valtuuston määrättävässä paikassa yleisesti nähtävänä. Sama olkoon lakina myös kunnallishallituksen pöytäkirjasta. KunL:n 60 : Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa asiaa päättämässä, on oikeus heti ilmoittaa eriävä mielipiteensä tehtyä päätöstä vastaan. Jos hän tahtoo saada sen perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen kirjallisesti laadittuna pöytäkirjan pitäjälle viimeistään pöytäkirjaa tarkistettaessa. 31 Kunkin kokouksen jälkeen on esityslista täydennettävä merkitsemällä siihen kauppalanvaltuuston kussakin asiassa tekemä päätös, minkä jälkeen 12 13