Kaupunginhallitus Sivu 1 / 34. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 34 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:55 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki valtuuston puheenjohtaja Sirpa Hertell valtuuston I varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja, poistui klo , saapui klo Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Jari Tuominen tarkastusjohtaja, poistui klo Matti Franck ICT-johtaja, poistui klo Johanna Kattelus riskipäällikkö, poisti klo Mari Immonen kaupunginsihteeri Jyrki Halttunen Kuntien Tiera Oy, toimitusjohtaja, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 34 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C, 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 34 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 23 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 24 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia) 6 26 Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen 10 konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tilaja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (osittain pöydälle ) 27 Espoon Matkailu Oy:n osakkeen ostaminen Hotelli Golden 14 RPV oy:n konkurssipesältä 28 2 Kuntakokeiluun osallistuminen Pääomalainan myöntäminen Kuntien Tiera Oy:lle Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen (Kvasia) Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteiden tarkistaminen 30

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Christina Gestrin.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 lausuu erityisen kuntajakoselvitykseen osallistumisen osalta seuraavaa: Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta. Lisäksi metropolilain valmistelu on käynnistetty. 2 päättää, että Espoon kaupunki osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain 16 mukaan kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun. 3 nimeää seurantaryhmään asemansa puolesta valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajan. 4 edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista selvitysvaiheessa yhdeksän kunnan yhdistämisestä. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 29 jälkeen. Hyrkkö Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: 5 edellyttää, että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi, lähi- ja

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 34 paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin ja erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot selvitetään osana erityistä selvitystä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Hyrkön lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 1 Äänestyslista 25 - Päätös erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta - Selvitysryhmän kirje Koska asettamispäätös poikkeaa valtuuston aikaisemmista päätöksistä, osallistuminen viedään valtuustoon päätettäväksi. Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä, valtiovarainministeriö on määrännyt kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta. Päätöksessään ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevónin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö on alkanut ja se päättyy selvityksen valmistuttua, mutta kuitenkin viimeistään mennessä. Selvitysryhmän mukaan ottaen huomioon kuntarakennelaissa (4 b 4 ja 4 e 3) määritelty yhdistymisselvityksen vähimmäissisältö ja ministeriön asettamispäätöksen tehtävämäärittely, on selvitystyötä vietävä eteenpäin etupainotteisesti ja vahvassa vuorovaikutuksessa selvitysalueen kuntien kanssa. Kuntien osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjien ehdotuksen valmisteluun säädetään kuntarakennelain 16 :ssä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 34 Selvitysryhmä asettaa neuvotteluelimeksi seurantaryhmän, johon selvittäjät pyytävät asianomaisista kaupungeista/kunnista edustajiksi valtuuston puheenjohtajan, kaupungin/kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä kaupungin/kunnanjohtajan. Lisäksi jos kaupungissanne/kunnassanne katsotaan välttämättömäksi, voitte riittävän edustavuuden varmistamiseksi nimetä ryhmään myös 1-2 muuta keskeisissä luottamustehtävissä olevaa edustajaa. Selvitysryhmä pyytää ilmoittamaan kaupungin edustajat seurantaryhmään mennessä. Kuntarakennelain 17 2 momentin mukaisesti kuntajakoselvittäjällä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua. Selvitysryhmä haluaa asettaa paikallisen asiantuntemuksen varmistamiseksi seitsemän valmistelevaa viranhaltijaryhmää seuraavien teemojen mukaisesti: - Kuntatalous - Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön (MALY) - Sivistyspalvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Henkilöstö - Demokratia - Kilpailukyky. Selvitysryhmä pyytää ilmoittamaan kaupungin edustajat kuhunkin teemaan mennessä. Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 34 Tiedoksi segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / /2012 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (osittain pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle rakennuslautakuntaan Tiina Ahlforsin. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsen Pertti Järvenpää (KD) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävistään ja pyytää, että vuoden 2014 kaupunginhallituksen nimityksissä noudatetaan paikkajakotoimikunnan esitystä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Mikko Hintsala (Kesk.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä ja pyytää, että vuoden 2014 kaupunginhallituksen nimityksissä noudatetaan paikkajakotoimikunnan esitystä. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 34 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija Kalliolan (KD), 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi (Kesk.), 3 valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) sekä 4 valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD). Lisäksi kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle rakennuslautakuntaan. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen jäsenen Tiina Ahlforsin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Mikko Hintsala. Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksen viimeinen kohta jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija Kalliolan (KD),

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 34 Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.), 3 valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) sekä 4 valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD). Lisäksi kaupunginhallitus jätti pöydälle kaupunginhallituksen edustajan valitsemisen rakennuslautakuntaan. Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija Kalliolan (KD), 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.), 3 valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) sekä 4 valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD).

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 34 Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu - Mikko Hintsala - Pertti Järvenpää

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunginhallitus Sivu 14 / / /2014 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Espoon Matkailu Oy:n osakkeen ostaminen Hotelli Golden RPV oy:n konkurssipesältä Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää ostaa Hotelli Golden RPV Oy:n konkurssipesältä yhden (1 kpl) Espoon Matkailu Oy:n osakkeen nimellisarvoa vastaavaan hintaan euroa, 2 päättää, että osakkeen hinta euroa maksetaan vuoden 2014 Yleishallinnon Osakkeisiin ja osuuksiin varatuista määrärahoista, 3 oikeuttaa rahoitusjohtajan päättämään tarkemmista kaupan ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan sekä toteuttamaan osakkeen oston. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yhtiön toimiala Espoon kaupunki perusti vuonna 2000 yhdessä 11 yrityksen kanssa Espoon Matkailu Oy nimisen yhtiön, johon aiemmin toimineen Espoon matkailu- ja kongressitoimiston toiminnot ja henkilöstö siirrettiin Kaupunki rahoittaa vuosittain yhtiötä matkailun yleisten edellytysten kehittämiseen, kongressitoimintaan, matkailuneuvontaan ja matkailupalveluiden kehittämiseen ja markkinointiin sekä tapahtumahakuun ja kaupunkimarkkinointiin yhtiön toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi yhtiö kehittää kulloinkin erikseen sovittavia matkailuun liittyviä kehittämis- ja markkinointipalveluita. Omistajat

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 34 Espoon Matkailu Oy on Espoon kaupungin tytäryhtiö. Osakkeiden nimellisarvo on euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakasluettelo per : Osakas Osaketta - Espoon kaupunki 51 - Sokotel Oy 7 - Puuharyhmä Oy 3 - Tapiolan Monitoimiareena Oy 3 - Aalto-yliopisto 2 - Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 1 - Kaikuva Oy 1 - Hotelli Golden RPV Oy:n konkurssipesä (ent. Kongressi- ja koulutuskeskus Meripuisto Oy) 1 - Kaisa Kallion Kansalaislahjasäätiö 1 - Scandic Hotels Oy 1 Osakkeen ostaminen Hotelli Golden RPV Oy, entiseltä nimeltään Meripuisto Oy, omisti yhden Espoon Matkailu Oy:n osakkeen. Yhtiön tultua asetetuksi konkurssiin, osake on siirtynyt Hotelli Golden RPV Oy:n konkurssipesän omistukseen. Espoon kaupunki ostaa Hotelli Golden RPV Oy:n konkurssipesän omistaman yhden Espoo Matkailu Oy:n osakkeen nimellisarvoa vastaavaan hintaan, joka on euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 päättää ostaa Hotelli Golden RPV Oy:n konkurssipesältä yhden (1 kpl) Espoon Matkailu Oy:n osakkeen nimellisarvoa vastaavaan hintaan euroa, 2 päättää, että osakkeen hinta euroa maksetaan vuoden 2014 Yleishallinnon Osakkeisiin ja osuuksiin varatuista määrärahoista, 3 oikeuttaa rahoitusjohtajan päättämään tarkemmista kaupan ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan sekä toteuttamaan osakkeen oston.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 34 Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunginhallitus Sivu 17 / / / Kuntakokeiluun osallistuminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää, että Espoo hakee kuntakokeiluun seuraavien liitteen mukaisten toimintamallikokonaisuuksien osalta: - koulutuspalvelukokeilut - asumispalvelujen toimintamalli - kuntien ja Kelan yhteistyö - nuorisotakuu. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Espoon kaupungin kuntakokeilut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tueksi -muistio - Kuntien haku kuntakokeiluhankkeeseen - kirje - Haku kuntakokeiluihin (hakulomake) - Valtiovarainministeriön muistio kuntakokeiluista - Kommunförsökspromemorian (ruotsinkielinen muistio) Espoo pitää kannatettavana, että lainsäädäntöä muutetaan siten, että se ei ole esteenä tuottavuuden parantamiselle eikä myöskään poikkihallinnolliseen työhön julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön johdolla on valmisteltu osana kuntauudistusta kuntakokeiluja kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi. Hallituksen tekemän rakennepoliittisen toimintaohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaan kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina Haku kuntakokeiluihin käynnistetään vuoden 2013 lopussa kuuteen eri toimintamallikokonaisuuteen: 1. hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 2. koulutuspalvelukokeilut 3. asumispalvelujen toimintamalli 4. valvonnan toimintamalli

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunginhallitus Sivu 18 / kuntien ja Kelan yhteistyö 6. nuorisotakuu. Näin linjatuissa kuntakokeiluissa on tarkoitus kokeilla sellaisia säädösmuutoksia ja muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnat voisivat poikkihallinnollisesti kehittää palvelurakennettaan ja säästää kustannuksiaan kokeilun piirissä olevista kunnille asetetuista velvoitteista riippumatta ja lainsäädännön mukaisesta palvelujen tavoitellusta vaikuttavuudesta tinkimättä. Kokeiluohjelman tarkoitus on palvella käynnistyviä kuntien yhdistämisselvityksiä sekä edistää kunnissa käynnissä olevaa palveluprosessien ja toimintamallien kehittämistyötä. Kokeilun aikataulu on seuraava: - hakuaika alkaa ja päättyy ; - kokeilukunnat valitaan helmi-maaliskuussa 2014; - kokeilu voidaan käynnistää jo vuonna 2014 muilta osin kuin säädösmuutoksia edellyttäviltä osiltaan; - kokeilulainsäädäntö tulee voimaan ; - kokeilu päättyy Kokeiluun voivat hakea kuntarakennelain tavoitteet täyttävät kunnat tai alueet. Kokeiluihin voivat hakea: 1. kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetun työssäkäyntialueen kriteerit täyttävät kunnat tai selvitysalueet, 2. kuntarakennelain 4 c :ssä tarkoitetun palveluperusteen täyttävät kunnat tai selvitysalueet sekä 3. alueet, joilla on päätetty toimitettavaksi kuntarakennelain 15 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Kuntien itsensä muodostamilla selvitysalueilla ja kuntajakoselvitysalueilla kokeilun hakijana on oltava mukana alueen keskuskunta. Hakemuksen voi toimittaa yksi kunta kaikkien alueen kuntien puolesta. Aikataulusyistä kaikkien kuntaryhmän kuntien ei edellytetä hakuvaiheessa allekirjoittavan hakemusta. Kuitenkin kaikkien kokeilualueisiin mukaan tulevien kuntien tulee myöhemmin hyväksyä kuntien kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välinen kokeilusopimus. Kuntayhteistyö Haun valmistelussa on tehty yhteistyötä kuntien kanssa, mutta yksityiskohtaisia neuvotteluja yhteisistä hakemuksista muiden kuntien kanssa ei ole ollut mahdollista tällä aikataululla. Hakemukseen lisätään jokaiseen osioon lauseke, jonka mukaan Espoon kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa edellä mainituissa toimintamalleissa.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 34 Lisäksi kokeilun neuvotteluvaiheessa harkitaan yhteistyötä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Alustavasti kunnissa on ollut kiinnostusta kokeiluun. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / / Pääomalainan myöntäminen Kuntien Tiera Oy:lle Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Tuori, puh Matti Franck, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 myöntää Kuntien Tiera Oy:lle euron pääomalainan liitteenä olevassa velkakirjassa ilmenevin ehdoin, 2 päättää, että pääomalainaan käytetään vuoden 2014 talousarvion, 961 Osakkeet ja osuudet / Yleishallinto, määrärahaa, 3 myöntää pääomalainan ehdolla, että myös Lahden ja Turun kaupungit myöntävät niiltä anotut pääomalainat yhtiön esityksen mukaisesti, 4 toteaa, että päätös voidaan panna täytäntöön ennen lainvoimaisuutta, 5 oikeuttaa rahoitusjohtajan huolehtimaan päätöksen täytäntöönpanosta sekä tarvittaessa tekemään liitteenä olevaan velkakirjaan mahdollisesti tarvittavia vähäisiä tarkistuksia. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 24 jälkeen. Kaupunginjohtaja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28.5 ). Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Tiera pääomalainahakemus salainen JulkL kohta 4 Tiera pääomalainan velkakirja - Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 2012

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 34 - Tiera pääomalainan perusteluita Yhtiöjärjestys Kuntien Tiera Oy kaupparekisteriote Selostus Kuntien Tiera Oy:n hallitus on pyytänyt kolmelta suurimmalta osakkeenomistajalta Espoon, Turun ja Lahden kaupungeilta yhteensä 1,25 miljoonan euron pääomalainaa yhtiön oman pääoman ja maksuvalmiuden vahvistamiseksi. Espoon osuus lainasta on euroa. Pääomalainan ehtojen mukaan se on oman pääoman ehtoista eli lainalle voidaan maksaa korkoa ja lyhennyksiä vain voitonjakokelpoisista varoista eikä yhtiö voi antaa sille vakuutta. Laina-aika on viisi vuotta ja velkaa lyhennetään samansuuruisin tasaerin vuosittain. Ensimmäisen kerran velkaa lyhennetään vuonna Lainalle maksetaan 5 % vuotuista korkoa. Pääomalaina lasketaan yhtiön omaan pääomaan ja sen tarkoituksena on turvata yhtiön oman pääomaa ja maksuvalmiutta. Espoon vuoden 2014 talousarvion kustannuspaikalla 961 Osakkeet ja osuudet/yleishallinto on 1,5 miljoonan määräraha, jonka perusteluissa todetaan, että määrärahaa voidaan käyttää mm. Kuntien Tiera Oy:n mahdolliseen pääomalainaan. Espoo on liittynyt yhtiön osakkaaksi kaupunginhallituksen päätöksellä Kaupunki on merkinnyt asukasluvun mukaisen määrän osaketta kolmen euron kappalehintaan. Osakkeiden merkintähinnaksi muodostui näin euroa. Espoo on yhtiön suurin yksittäinen osakas. Espoon omistusosuus on vajaat 10 %. Osakkaina yhtiössä on n. 250 kuntatoimijaa. Yhtiön pääomitus on toteutettu siten, että oman pääoman osuus on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä, mistä johtuu että lisäpääomitusta on jouduttu hakemaan liikevaihdon jäätyä suunniteltua pienemmäksi. Osakkaiden pääomapanostusten pitäminen pienenä on ollut käytännössä ainoa mahdollisuus, jotta merkittävällä osalla kuntia on ollut mahdollisuus tulla osakkaaksi. Yhtiön pääomarakenne jää käsiteltävästä pääomalainasta huolimatta melko ohueksi eikä esitetyn suuruisella pääomituksella voida yksin taata yhtiön omavaraisuusastetta ja maksuvalmiutta pidemmällä aikavälillä, vaan myös yhtiön sopeuttamistoimien ja liikevaihdon kasvun on toteuduttava suunnitellulla tavalla. Lisäksi Sitra on osallistunut pääomittamiseen konvertoimalla yhtiölle myönnettyä lainaa oman pääoman ehtoiseksi. Yhtiön liikevaihto on kasvanut kuitenkin varsin nopeasti, mutta ei kuitenkaan niin nopeasti kuin perustettaessa ennakoitiin. Ensimmäisenä tilikautena (n. 15 kk) liikevaihto oli noin 3,5 milj euroa, 2012 runsaat 17 milj euroa ja on edelleen kasvanut Tieran perustamisvaiheen oletukset ja liiketoimintasuunnitelma perustuivat toteutunutta nopeampaan liikevaihdon kasvuun. Perustamisvaiheessa tavoiteltiin laajaa asiakaskuntaa suuremmalla valmiiden tuotteiden määrällä. Sittemmin yhtiön liiketoiminta on perustunut vahvemmin räätälöityihin hankkeisiin ja suurimpien osakkaiden kanssa toteutettuihin hankkeisiin. Yhtiön liikevaihto ei ole kasvanut alkuperäisen liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtiö on sopeuttanut toimintaansa

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 34 taloudellisen tilanteen mukaan ja toimintaa keskitetään nimenomaan suurempiin yhteistyöhankkeisiin, joihin panostamalla kuntakentän ITjärjestelmien yhdenmukaistamisesta on saavutettavissa suurimpia hyötyjä. Yhtiön toiminnan sopeutus jatkuu. Osin tulokset näkyvät vasta 2014 loppupuolella. Tieran taloudelliseen tilanteeseen on vaikuttanut myös yleinen taloudellinen tilanne, joka on heikentänyt kuntien rahoitusasemaa nopeasti ja merkittävästi. Samoin kuntauudistus ja muut lukuisat uudistukset ovat viivästyttäneet kuntien hankintoja. Yhteistyöhankkeet ovat erityisesti suurimpien osakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat tiiviimmän yhteistyön ja sitä kautta taloudellisia ja laadullisia hyötyjä suurimmissa IT- järjestelmähankkeissa. Näiden hyötyjen voidaan arvioida olevan huomattavat verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen kaupunki toteuttaisi hankkeet itsenäisesti. Malli on kuitenkin sellainen, että ratkaisut ovat soveltuvia myös muille kunnille. Espoon kaupungin ei ole mahdollista yksin kehittää, toteuttaa ja pitää yllä kaikkia niitä IT-järjestelmiä joita tarvitaan tukemaan ja toteuttamaan kaupungin palvelujen ja tuottavuuden parantamista. Yhteistyötä on kyllä tehty pitkään mm. eri ministeriöiden johdolla ja yksittäisissä tapauksissa myös joidenkin kuntien kanssa. Tulokset ovat kuitenkin olleet huonot varsinkin kehitettyjen sovellusten käyttöönotto on jäänyt usein toteutumatta. Kuntatoimijoiden yhteinen toteutukseen pystyvä organisaatio on ainoa tapa onnistua yhteisten järjestelmien käyttöönotoissa. Tiera on jo tähän mennessä vienyt tuotantovaiheeseen useita tärkeitä kuntien yhteisiä palveluita. Espoolle tärkeitä käytössä tai käyttöönottovaiheessa olevia järjestelmiä ovat mm. mobiili kotihoito (samaan aikaan n. 20 muun kunnan kanssa) sekä sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Yhteinen suunnittelu on käynnissä mm. kaupungin tuotannonohjausjärjestelmän, sähköisen asioinnin alustan sekä eri palvelut yhteen liittävän palveluväylän osalta. Kuntien Tiera Oy:n toiminnalle on edelleen olemassa vahvat perusteet. Kunnat tarvitsevat lisää yhteistyötä ICT:n alueella ja yhteisiä ratkaisuja. Tieralla on mahdollisuus luoda edellytyksiä Espoon ja koko kuntakentän prosessien ja tuottavuuden parantamiselle. Espoon näkökulmasta onkin tärkeää, että sekä Kuntaliitto että Sitra ovat toiminnassa vahvasti mukana. Tiera on lisäksi tärkeässä roolissa myös Espoon uuden sairaalan ICTsuunnittelussa sekä eri opetuksen järjestelmäkokonaisuuksien kehittämisessä. Espoon kaupungin toiminta perustuu toimiviin tietojärjestelmiin. Järjestelmien toiminta ja jatkuvuus on turvattava vuoden jokaisena päivänä. Parempien palvelujen ja paremman tuottavuuden kannalta on tärkeintä se, mitä uusilla IT-ratkaisulla saadaan aikaiseksi. Kun näihin ratkaisuihin investoidaan, on varmistettava että ratkaisut ovat sellaisia että hyötytavoitteet voidaan toteuttaa. Kaupungin tietohallinnon tehtävänä on varmistaa palvelujen jatkuvuus ja tarvittavien uusien järjestelmien mahdollisimman nopea käyttöönotto. Pystyäksemme parempaan investointien kannattavuuteen ja kustannustehokkuuteen tarvitsemme

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 34 kuntien ja erityisesti isojen kaupunkien mahdollisimman laajaa, valtakunnallista yhteistyötä. Edellytyksenä pääomalainalle on, että se voidaan toteuttaa vain, mikäli kaikki kolme osakasta sitoutuvat pääomalainan myöntämiseen, koska Tieran maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää koko esitetyn pääomalainan myöntämistä. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä kaikkien kolmen kaupungin kesken. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / / Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Olavi Louko, puh Matti Kokkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä-Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtionvarainvaliokunnan linjaus Valtionvarainvaliokunta päätti : Valiokunta pitää välttämättömänä Länsimetron rakentamisen jatkamista keskeytyksettä Matinkylään päättyvän osuuden valmistuttua, sillä näin saavutetaan tuntuvia säästöjä. Valiokunta edellyttää lausumassaan, että hallitus päättää Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta viimeistään kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Perusteluissaan valiokunta toteaa: Lähtökohtana on ollut, että valtion osuutta koskevat rahoituspäätökset tehdään seuraavalla hallituskaudella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että jo seuraavassa kehyspäätöksessä otetaan kantaa siihen, milloin valtio maksaa oman maksuosuutensa Länsimetron jatkamisesta. Näin Espoon kaupunki, joka maksaa 70 prosenttia noin 767 milj. euron kustannuksista (lokakuun 2011 hintataso), saa varmuuden valtion maksuosuudesta ja pystyy omalta osaltaan jatkamaan Länsimetron toteutusta ja rahoittamista. Hankkeen välitön jatkaminen tuo Espoon kaupungin arvion mukaan milj. euron säästöt verrattuna siihen, että hanke tehtäisiin vuosia myöhemmin epäedullisemmassa suhdannetilanteessa. Valiokunnan mielestä on kuitenkin välttämätöntä, että Espoo tekee ensin hanketta koskevat toteutuspäätökset, minkä jälkeen valtiolla on oltava valmius päättää oman rahoitusosuutensa ajoituksesta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 34 Valtuuston hankesuunnitelman hyväksymispäätös Päättäessään Länsimetron rakentamisen käynnistymisestä Espoon valtuusto päätti kehottaa aloittamaan Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa. Valtuusto hyväksyi Länsimetron jatkeen Matinkylä - Kivenlahti hankesuunnitelman. Hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on valtion sitoutuminen 30 % kustannusosuuteen. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Rakentamisvalmius Ruoholahti-Matinkylä osuuden suunnittelu ja rakentaminen on parantanut merkittävästi jatkeen aloitusedellytyksiä. Rakentamisen aikana on kehitetty metrotunneleiden louhintatekniikkaa sekä metron rakentamiseen liittyviä teknisiä menetelmiä ja suunnitteluratkaisuja. Työtunneleiden rakennussuunnittelu on käynnissä. Rakennussuunnitelmat saadaan tarjouspyyntökuntoon helmikuun loppuun mennessä. Tarjousvaiheen kesto on noin kolme kuukautta. Samanaikaisesti käynnistetään metrotunnelien ja asemien kalliosuunnittelu. Nopealla ajoituksella vältetään ylikysynnän syntymistä Tunnelilouhintojen suhdanne on rakentamiselle hyvä. Vuosikymmen lopulle on ajoittumassa useampia isoja louhintahankkeita mm. PISARArata, Blominmäen puhdistamo ja Helsingin itämetro. Sitä ennen louhintatöistä on Suomessa pulaa. Vaarana on, että kalliolouhinnan ammattilaisten työpanos siirtyy ulkomaille. Ruoholahti Matinkylä osuuden louhijat ovat harjaantuneita metrotunnelin rakentajia tähän mennessä tehtyjen töiden ansiosta. Vastaavalla tavalla hyötyjä syntyy myös pätevöityneiden asemarakentajien saamisesta samankaltaisiin töihin, jotka ovat parhaillaan käynnissä rakenteilla olevalla osuudella. Louhintojen välittömällä käynnistämisellä arvioidaan saavutettavan % kokonaishyödyt verrattuna siihen, että hanke käynnistyisi joskus myöhemmin. Säästö voisi olla milj. euroa. Rakennussuunnittelu ja töiden aloitus Suunnittelussa hyödynnetään Ruoholahti Matinkylä osuuden suunnitteluratkaisuja, joka nopeuttaa suunnitelmien laatimista, sillä periaateratkaisut on kaikilta osin varmennettu viranomaisten kanssa. Työtunneleiden rakennussuunnittelu on käynnissä. Työtunnelisuunnitelmat ovat tarjouspyyntövalmiudessa huhtikuussa Tarjouspyyntö- ja luvitusvaihe vievät noin kolme kuukautta.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 34 Rakentamisen aikataulu Ruoholahti-Matinkylä hankkeen louhinnat päättyvät pääosin talvella Kivenlahteen päättyvän metron kannalta olisi tarkoituksenmukaista käynnistää louhinnat niin, että Länsimetron työmailta vapautuvat resurssit saataisiin suoraan jatkeen työmaille. Louhintaurakoiden käynnistäminen on mahdollista rakentamispäätöksen synnyttyä kesällä Rakentaminen alkaisi työtunneliurakoilla ja jatkuisi edelleen metrotunnelija asemalouhinnoilla. Louhintavaihe kestäisi noin kolme vuotta päättyen Myös varikon louhinnat seuraavat samaa aikataulua. Osin limitettynä louhintatöiden kanssa käynnistyisivät muut rakennusurakat, jotka saataisiin päätökseen Raiteiden ja järjestelmien asentaminen sekä asemarakentaminen alkaisi 2017 ja saataisiin päätökseen Liikenne käynnistyisi Joukkoliikenne- ja maankäyttöhyödyt Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on eduksi mitä nopeammin metron pääteasema saadaan siirtymään Matinkylästä Kivenlahteen. MAL-aiesopimuksen mukaisen maakäytön kehittämisen kannalta metron jatkaminen Kivenlahteen on välttämätöntä. Mm. Finnoon alueelle metro luo paremmat edellytyksen nopealle rakentumiselle. Myös muiden asemaseutujen kehittämisen edellytykset paranevat huomattavasti metron rakentamispäätöksen myötä. Kustannukset Kustannusarvio perustuu 2012 hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan. Vuoden 2011 lokakuun hintatasossa hankkeen kokonaiskustannusarvio on 767 milj. euroa (maanrakennuskustannusindeksi, MAKU, (2005=100)). Viimeisimmän indeksin (11/2013) mukaan kustannusarvio on 801 milj. euroa. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus Sivu 27 / Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston pöytäkirja Kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirja Perusturvajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 7 / (390/2014-1) Ansionmenetyskorvauksen maksaminen luottamusmiehelle Sivistystoimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Teknisen toimen johtaja: - Ympäristölautakunnan pöytäkirja Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 2 / (454/2014-1) Teknisen keskuksen katupäällikön tehtävien hoitaminen - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 3 / (406/2014-1) Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 10 1 momentin mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 4 / (404/2014-1) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 :n 2 momentin mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 34 - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 5 / (404/2014-2) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 :n 2 momentin mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 6 / (404/2014-3) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 :n 2 momentin mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 7 / (486/2014-1) Teknisen ja ympäristötoimen toimialan henkilöstötoimikunnan työnantajan edustajien nimeäminen toimikaudeksi Liiketoimintajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 1 / (389/ ) Hankintaoikaisuvaatimus, vartiointipalvelut - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 2 / (4251/2013-7) ICT-hankejohtajapalvelu, Espoon sairaala - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 3 / (4782/2013-4) Laitoshuoltajien sijaisuuksien ja erikoissiivousten hankinta - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 4 / (3821/2013-4) Varasto- ja kuljetustoiminnan operaattoripalvelun hankinta - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 1 / (429/2014-1) Kaupunkitiedon tulosyksikön toimintaohjeen määrääminen palveluliiketoimen toimialalla - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Talousasiat) 1 / (21/2014-1) Palveluliikelaitosten eräiden saatavien kirjaaminen kuluksi vuodelle 2013

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 34 - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Talousasiat) 2 / (428/2014-1) Laskujen hyväksyjät kaupunkitiedon tulosyksikössä - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 3 / (177/2014-1) Nimikkeen muutokset, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Kaupunkitiedon tulosyksikkö Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / / Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteiden tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus - kumoaa kaupunginhallituksen hyväksymät ja ja tarkistamat Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteet ja päättää, että Peruspalvelujen kehittämisrahaston varoja voidaan sijoittaa, varojen lyhyt sijoitusaika huomioiden, korkoinstrumentteihin sekä osakkeisiin siten, että varoille saadaan rahaston jäljellä olevana sijoitusaikana mahdollisimman hyvä tuotto kohtuullisella riskitasolla, - oikeuttaa rahoitusjohtajan hyväksymään varainhoitosopimuksiin tehtävät muutokset. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteet ja tarkistanut niitä ja Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusrajoitukset varainhoitajien sopimuksissa tällä hetkellä ovat: Korkoinstrumentit min 90%- max 96 % Yrityslainat IG min 5%- max 25 % Yrityslainat HY min 0%- max 5 % Osakkeet min 4%- max 10 % Vuoden 2013 lopussa rahaston varojen sijoitukset olivat seuraavat: Korkoinstrumentit yht 90,7 % Valtion lainat 49,2 % Yrityslainat IG 15 % Yrityslainat HY 3,6 % Lyhyt korko 22,6 % Osakkeet yht. 9,3 %

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 34 Peruspalvelujen kehittämisrahaston markkina-arvo oli 85.5 milj. euroa ja vuoden 2014 talousarvion mukaan rahastoa tullaan purkamaan 40 milj. euroa vuosittain. Tehokas rahaston purkaminen edellyttää yllä olevien liikkumarajojen muutoksia, koska varsinkin matala riskisten valtiolainojen tuottonäkymät ovat vaatimattomat ja korkojen mahdollisesti kääntyessä nousuun jopa negatiiviset. Muutoinkin rahaston jäljellä olevana juoksuaikana tulee markkinoiden edellyttämiä muutoksia voida tehdä tarvittaessa nopeastikin. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Muutoksenhakuohje Sivu 32 / 34 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 23-25, 30-31) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Muutoksenhakuohje Sivu 33 / 34 Oikaisuvaatimusohje ( 26-29, 32) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kaupunginhallituksen päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Muutoksenhakuohje Sivu 34 / 34 Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)