Kairijoen uittopadon / metsäautotiesillan purkaminen, Savukoski

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 35/2013/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kairijoen uittopadon / metsäautotiesillan purkaminen, Savukoski HAKIJA Metsähallitus Lappi Hallituskatu Kemijärvi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HANKETTA KOSKEVAT LAUSUNNOT, LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus... 4 Ympäristön tila hankkeen vaikutusalueella... 5 Vesi- ja ranta-alueiden käyttö... 5 Suoritettavat toimenpiteet... 5 Kiinteistötiedot... 6 Hankkeen vaikutukset... 6 HAKEMUKSESTA KUULEMINEN... 7 LAUSUNNOT... 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 7 Käsittelyratkaisu... 7 Luparatkaisu... 7 Lupamääräykset... 8 Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta... 9 Käsittelyratkaisun perustelut... 9 Luparatkaisun perustelut... 9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU... 12

3 3 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Metsähallitus Lappi on Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Kairijoen uittopadon ja sen yhteydessä olevan metsäautotiesillan purkamiseen Savukosken kunnassa. Samalla hakija on pyytänyt Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 28/91/1 muuttamista Kairijoen uittopatoa ja sen kunnossapitoa koskevan lupamääräyksen 8 osalta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilaki 2 luku 9 2 momentti, 3 luku 2 ja 1 luku 7 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LAUSUNNOT, LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Metsähallinnon Ylikemin hoitoalue on Lapin vesi- ja ympäristöpiirille antamassaan lausunnossa todennut, että Alemman Suoltijoen pato, Ylemmän Suoltijoen pato sekä Kairijoen uittopato toimivat hoitoalueen rakentamien ja kunnossapitämien metsäautoteiden siltoina. Hoitoalueen mielestä kulkua patojen kautta ei tulisi katkaista vaan patojen tulisi antaa toimia siltoina, kuten tähänkin saakka. Hoitoalue tulee toimimaan jatkossa siten, että ylitys on mahdollista tarpeen mukaan ja pitää tarvitessaan ylitysmahdollisuuden kunnossa. Patoina hoitoalue ei kuitenkaan katso voivansa ylityspaikkoja säilyttää. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 28/91/1 kumonnut Morottajanojan yläpuoliselta Kairijoen vesistön osalta Oulun läänin maaherran vahvistaman Yläkemijoen vesistön uittosäännön sekä kokonaan korkeimman hallinto-oikeuden siihen vahvistaman muutoksen. Edelleen vesioikeus on velvoittanut hakijana toimineen vesi- ja ympäristöhallituksen tekemään vaaran tai haitan poistamiseksi tarpeelliset, uittosäännön nojalla tai muutoin uittotoimintaa varten tehtyjen rakenteiden ja laitteiden poistamis- ja muutostyöt sekä muut uittosäännön kumoamiseen liittyvät toimenpiteet päätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräyksessä 8 on määrätty seuraavaa: 8. Metsäautotien siltana toimiva Kairijoen pato saa tarvittavilta osiltaan jäädä paikoilleen. Sen kunnossapidossa on noudatettava, mitä Metsähallinnon Ylikemin hoitoalueen antamassa suostumuksessa on sanottu. Tielaitos on antanut Metsähallitus Itä-Lapille Ylä-Kairijoen sillan siltatarkastusta koskevan lausunnon. Lausunnossa on muun muassa todettu, että silta tulisi pikaisesti uusia. Sillan tukiseinien murtumisen takia sillalla ei voi katsoa olevan käyttöikää jäljellä. Sillalla voidaan liikennöidä henkilöautoilla, mutta tällöinkin on sitä jatkuvasti tarkkailtava ja ajonopeudet sillalla rajoitettava minimiin. Liikennemerkillä on varoitettava huonokuntoisesta sillasta.

4 4 Hankealueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava. Kaavassa siltapaikka on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja Ruuvaojan ja Lokan välinen metsäautotie yhdystieksi (yt). Alueella ei ole voimassa olevia tai suunnitteilla olevia muita kaavoja. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on purkaa Ylä-Kairilla oleva Kairijoen uittopato ja sen yhteydessä oleva metsäautotiesilta. Uittotoiminta Kairijoessa on lopetettu Uittopato ei ole ollut käytössä uiton lopettamisen jälkeen, mutta patoa on käytetty metsäautotien siltana. Kairijoen uittopato on rakennettu 1960-luvulla. Uittosäännön kumoamisen aikaan vuonna 1991 silta oli vielä hyväkuntoinen ja Metsähallituksen Ylikemin hoitoalue ilmoitti ottavansa patosillan kunnossapitovastuun. Patosiltaa oli tarkoitus käyttää hoitoalueen tarpeiden mukaisesti. Tielaitoksen asiantuntijalla vuonna 1999 teetetyssä siltatarkastuksessa todettiin vaurioita lähinnä sillan perustus- ja tulimuurirakenteissa. Sillan kunto on huonontunut vuosittain ja muutamia vuosia sitten sillalle on määrätty kahden tonnin painorajoitus. Käytännössä sillan voi ylittää vain henkilö- tai pakettiautolla. Silta on ollut jatkuvassa tarkkailussa ja nyt silta on tullut käyttöikänsä päähän. Sillan korjaaminen ei ole mahdollista, joten vaihtoehdoiksi jää joko uuden sillan rakentaminen tai sillan kokonaan poistaminen ko. paikalta. Nykyisen sillan vapaa-aukko (noin 10 metriä) on määräytynyt osaksi säännöstelypadon tarpeiden mukaan. Jos paikalle mitoitetaan uusi silta, eikä patoperustetta enää huomioida, tulisi vapaan aukon olla vähintään noin 15 metriä. Uutta siltaa tai siltatyyppiä ei ole suunniteltu, mutta alustavien arvioiden mukaan uuden sillan rakentaminen tulisi maksamaan vähintään euroa. Metsähallitus on tehnyt korvaavan tieyhteyden vuonna Uusi tieyhteys on hyväkuntoinen murskepintainen metsätie, jonka kautta nykyinen puutavaraliikenne kulkee. Martin kylästä päin tultaessa matka Majavan eräretkeilykeskuksen risteyksen kohdalta sillan pohjoispuolelle on 18,8 km ja Ylä-Kairin sillan kautta samaan pisteeseen on 19,3 km. Matkan pituus on suurin piirtein sama. Ruuvaojan suunnasta tultaessa Järviselän tiehaarasta kiertotiematka edellä sanottuun pisteeseen on 24,1 km, kun taas Ylä- Kairin sillan kautta matka on 14 km. Kiertotietä pitkin on näin ollen noin 10 km pidempi matka. Metsähallitus ylläpitää Majavan eräretkeilykeskuksen kohdalla olevaa toista Kairijoen ylittävää siltaa, joka on vielä hyväkuntoinen. Metsähallituksen tarkoituksena on ylläpitää alueella vain yhtä Kairijoen ylittävää siltaa.

5 5 Ympäristön tila hankkeen vaikutusalueella Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Suoritettavat toimenpiteet Kairijoki on noin 20 km Martin kylästä pohjoiseen sijaitseva Kemijokeen laskeva sivujoki, jonka kokonaispituus on noin 60 km ja valuma-alue 576 km 2. Kairijoen ja Kemijoen risteyskohdasta on noin 37 km patosiltapaikalle. Kairijoen valuma-alue siltapaikalla on 164 km 2. Joen keskiylivirtaama on 86,4 m 3 /s ja keskivirtaama 6,3 m 3 /s. Siltapaikan vedenkorkeudet on mitattu maastossa. Ylivedenkorkeus (HW) on arvioitu maastossa tehtyjen havaintojen mukaan. Vedenkorkeus mittaushetkellä oli +196,40 m ja arvioitu ylivedenkorkeus on +198,10 m. Laskennallisesti kerran 20 vuodessa saatu virtaama siltapaikalla on 75 m 3 /s, kun kevätylivaluma on 352 l/s/km 2. Tällöin ylivedenkorkeus on noin +199,00 m. Kairijoella on uitto lopetettu vuonna Vesistössä harjoitetaan mahdollisesti virkistys- ja luontomatkailuun tai kalastukseen liittyvää soutuvene-/ kanoottiliikennettä. Puutavararekkaliikenne ei ole enää mahdollista metsäautotiellä, koska siltaan on jouduttu laittamaan kahden tonnin painorajoitus sillan perustuksien huonon kunnon vuoksi. Tällä hetkellä silta voidaan ylittää painorajoitusten mukaisilla henkilö- ja pakettiautoilla. Tien käyttäjiä ovat luonto- ja virkistysmatkailijat sekä metsä- ja porotalouteen liittyvät tien käyttäjät. Alueen metsät ja vesialueet ovat laajalti Suomen valtion / Metsähallituksen omistuksessa. Siltapaikka on kartoitettu maastossa. Korkeusjärjestelmä on paikallinen likimääräinen N 60 ja koordinaattijärjestelmä likimääräinen KKJ 3. Alueelle on rakennettu työn suoritusta varten suunnitelman mukaisessa koordinaatistossa oleva kiintopiste. Työt on tarkoitus suorittaa kesäaikana tulvan laskettua vuonna 2013 tai Liikenne ohjataan korvaavalle metsätielle. Sillan näkyvillä olevat teräsrakenteet puretaan ja kuljetetaan lähimpään metallinkeräyspisteeseen hyötyjäteasemalle. Kansi- ja palkkirakenteet puretaan osissa siten, että ne voidaan kuljettaa tarvittaessa murskattavaksi muualle. Murskauksen yhteydessä betoniteräkset erotellaan ja kuljetetaan metallinkeräykseen. Murskaaminen voidaan suorittaa myös hankealueella, mikäli purku-urakoisijalla on tarvittava maastokelpoinen kalusto. Tukimuurit puretaan hankealueella. Betoniteräkset erotellaan ja kuljetetaan metallinkeräykseen. Muu betonijäte (sementti ja kiviaines) voidaan käyttää alueen maanrakennustöiden täyttöihin siten, että niiden päälle jää riittävän paksuinen (noin 80 cm) maa-aineskerros. Tukimuurit voidaan kuljettaa

6 myös muualle murskattavaksi, mikä se on edullisempaa kuin hankealueella suoritettava murskaus. Perustukset ja tukimuurit puretaan tasoon +196,00 m, eli kesävedenkorkeuden alapuolelle. Perustuksia ja niiden suojauksia sekä uoman pohjaa ei häiritä, jotta ns. pohjapatorakenne säilyisi nykymuodossaan. Uoman kohtaa ja rantoja maisemoidaan kivillä virtausvaihtelun saavuttamiseksi ja maisemallisista syistä. Uomaa ei levennetä eikä syvennetä. Siltapenkereet maisemoidaan leikkaamalla ne suunnitelmapiirustuksen mukaisesti. Sillan maatukien kohdilta maasto leikataan penkereen puolelta kaltevuuteen 1:5. Uoman luiska verhoillaan tasoon +199,00 m saakka suodatinkankaalla N4 ja noin 500 mm:n paksuisella kiviverhouksella eroosion estämiseksi. Siltapenkereet leikataan ja muotoillaan maastoon soveltuviksi. Joen molemmin puolin tehdään metsäautotielle kääntöpaikat. Kääntöpaikan ja siltauoman väliin tehdään kivistä ja maa-aineksesta maavallit estämään liikenne vanhalle siltapaikalle. Muilta osin sillalle tulevat metsätiet jäävät nykyiseen käyttöön. 6 Kiinteistötiedot Hankealueen ja hankkeen vaikutusalueen maa- ja vesialueet ovat Suomen valtion / Metsähallituksen omistamaa aluetta (Valtionmaa I ja Valtionmaa III ). Hankkeen vaikutukset Uittopadon ja sillan purkaminen suoritetaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän muutosta vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Silta on muodostanut paikalle uoman kaventumisen ja pohjapadon, joiden vaikutuksesta sillan yläpuolisen osan vedenkorkeus on kasvanut. Vesisyvyyden nousu on parantanut muun muassa kalojen elinolosuhteita vähävetisenä talviaikana. Koska nykyinen vesistön tila on vallinnut lähes 50 vuotta, sitä ei ole syytä muuttaa. Uoma jää sillan kohdalta pääosin nykyiseen korkeuteensa, muotoonsa ja kaltevuuteensa. Patosillan muodostama uoman ns. pohjapato jää ennalleen sillan ylävirranpuolisen vedenkorkeuden pysyttämiseksi ennallaan. Uomaan voidaan lisätä muutamia kiviä paremman luonnonmukaisuuden saavuttamiseksi. Hankkeella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen eikä kalastukseen tai kalastoon. Purkutyöt voivat aiheuttaa jonkin verran veden samenemista, mutta vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi. Hakijan mukaan samenemisen tarkkailu ei ole tarpeen. Patosillan purkaminen ja Vasaravaaran, Järvimuotkan ja Permantovaaran kautta kulkeva korvaava tieyhteys eivät aiheuta merkittävää haittaa alueen liikenneyhteyksille, elinkeinoille tai virkistyskäytölle. Metsätalouden kuljetustarpeisiin siltaa ei ole voinut käyttää enää vuosiin. Liikenne alueella on

7 vähäistä. Kulkusuunnasta riippuen kiertotie on enimmillään noin 10 km patosillan kautta kulkevaa tieyhteyttä pidempi. Sillan purkaminen ei muuta maakuntakaavan tavoitteita, koska korvaava tieyhteys on järjestetty. 7 HAKEMUKSESTA KUULEMINEN Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Savukosken kunnalta sekä Savukosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon viimeistään LAUSUNNOT 1) Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että sillan lähiympäristössä ei ole uhanalaisten lajien tiedossa olevia havaintopaikkoja Hertta-rekisterin Eliöt -tietokannan mukaan eikä suurten petolintujen pesäreviirejä Petolintujen pesät rekisterin (Metsähallitus) ja Pesä Sääkset rekisterin mukaan. ELY-keskuksen arvion mukaan sillan purkamisesta aiheutuva veden sameneminen on lyhytaikaista, paikallista ja vähäistä, joten töiden aikaista samentumistarkkailuohjelmaa ei tarvita. Muutoin ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 2) Lapin ELY-keskuksen kalatalouden ryhmä on todennut, että hankkeella ei hakemuksen mukaisesti toteutettuna ole ennalta arvioiden purkamisen aikaista tilapäistä veden samentumista lukuun ottamatta kalataloudellisesti haitallisia vaikutuksia. Suunnitelman mukaisesti suoritettuna sillan purkaminen ei muuta oleellisesti uoman virtausta ja vedenkorkeutta nykyisestä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 10 :n 5 momentin perusteella päättänyt ratkaista asian toimittamatta vesilain 11 luvun 10 :n 1 momentissa ja 11 :ssä säädettyä tiedoksiantoa. Aluehallintovirasto myöntää Metsähallitus Lapille luvan metsäautotien siltana toimineen Kairijoen uittopadon purkamiseen Savukosken kunnassa hakemuksen mukaisesti. Samalla aluehallintovirasto muuttaa Pohjois- Suomen vesioikeuden päätöksen nro 28/91/1 lupamääräyksessä 8 annetun Kairijoen patosillan kunnossapitoa koskevan määräyksen jäljempää

8 tämän päätöksen lupamääräyksestä 8 ilmenevästi. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 8 Lupamääräykset Rakenteet Töiden suorittaminen 1) Uittopadon ja metsäautotiesillan purkaminen ja siltapenkereiden muotoilu on tehtävä hakemussuunnitelman liitteenä olevien piirustusten "Savukoski. Sillan purkaminen. Kairijoen uittopato, Savukoski. Maastokartoitus. Maastomittaus- ja suunnitelmakartta, valokuvia kohteesta. Työn numero 0959/13. Piir. NR:o " MK 1:500 ja "Savukoski. Sillan purkaminen. Kairijoen uittopato, Savukoski. Lupahakemus. Pituus- ja poikkileikkaukset, siltapenkereen muotoilu. Työn numero 0959/13. Piir. NR:o " MK 1:1 000/1:100 osoittamalla sekä hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. 2) Suunnitelmaan saadaan Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia vähäisiä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun. 3) Purkutyöt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu sellaista veden samentumista tai muuta haitallista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi 4) Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta purkujätteet ja mahdollinen ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava purkutyön muidenkin jälkien poistamisesta. Hankealue ja sen ympäristöt on työn jäljiltä siistittävä ympäristöön sopeutuviksi. 5) Purkujätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Betonijätettä (sementti ja kiviaines) saadaan käyttää alueen maanrakennustöihin. 6) Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä

9 aiheutuvat välittömästi ilmenevät edunmenetykset on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen Kunnossapitovelvoite Ilmoitukset 7) Hanke on toteutettava olennaisilta osin kahden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. 8) Tämän lupapäätöksen mukaisten purku- ja viimeistelytöiden suorittamisen jälkeen lakkaa olemasta voimassa Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 28/91/1 lupamääräyksessä 8 annettu Kairijoen uittopadon kunnossapitoa koskeva määräys. Luvan saajan on jatkossa pidettävä Kairijoen uoman pohjaan jäävät pohjapatorakenteet siinä kunnossa, että uoman vedenkorkeudet ja virtaamat eivät pääse olennaisesti muuttumaan vallitsevasta tilanteesta. 9) Toteuttamiseen ryhtymisestä on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Savukosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Savukosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin vesilain 13 luvun 8 :ssä on säädetty. 9 Käsittelyratkaisun perustelut Luparatkaisun perustelut Aluehallintovirasto on asian laadun vuoksi vesilain 11 luvun 10 :n 5 momentin nojalla pyytänyt viranomaisten lausunnot hakemuksesta ja käsitellyt asian enempää tiedoksiantoa toimittamatta. Hakija omistaa hankealueen ja hankkeen vaikutusalueen maa- ja vesialueet. Asia ei ennalta arvioiden vaikuta haitallisesti muiden oikeuteen tai etuun. Uitto Kairijoella on päättynyt vuonna 1985 eikä uittopato ole sen jälkeen ollut uiton toimittamista varten tarpeen. Patosillan huonokuntoisuuden vuoksi korvaava tieyhteys on rakennettu jo vuonna 2003, joten patosilta ei ole välttämätön liikenneyhteyksien turvaamiseksi. Kairijoessa on vain vähäistä vesiliikennettä, eikä lyhytaikainen purkutyö aiheuta häiriötä sille. Siltapaikan alapuolisessa uomassa voi aiheutua tilapäistä, ennalta arvioiden vä-

10 Sovelletut säännökset häistä vesistön samentumista. Samentumisesta ei kuitenkaan aiheudu haittaa vedenlaadulle tai kalastolle. Alueella ei ole uhanalaisia eliölajeja. Aluehallintovirasto on antanut yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi tarpeelliset lupamääräykset. Patosillan kunnossapito ei ole enää tarpeen sillan purkamisen jälkeen, joten sitä koskeva määräys voidaan lakkauttaa. Koska vesistöön jää edelleen vesistön tilan muuttumisen estämiseksi tarpeellisia pohjapatorakenteita, aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa niitä koskevan kunnossapitomääräyksen (lupamääräys 8). Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hakemuksessa tarkoitetun patosillan purkaminen ei merkittävästi loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen vesilain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Vesilain 2 luku 9, 3 luku 3, 4 1 momentti 1) kohta, 5, 8, 10 1 momentti sekä PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan siltaa koskevan asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Savukosken kunta Savukosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Lapin ELY-keskus, kalatalous -ryhmä

11 11 Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpopsavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Savukosken kunnan virallisella ilmoitustaululla.

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Hannu Puranen Anna-Maria Juntunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Puranen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. A-MJ/es

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.