Opinto-opas

Transkriptio

1 Opinto-opas Forssan yhteislyseo Opinto-opas

2 Sisällysluettelo Yhteystiedot... 3 Työajat ja jaksot... 4 Rehtorin tervehdys... 5 Tuntikaavio... 6 Koulun henkilökunta... 7 Opetustilat Ryhmänohjaajat Opiskeluohjeita Uuden jakson aloitus Koeviikot ja kuulustelut Opiskelun tukimuodot Opintojen ohjaaminen Ohjausrunko Opintososiaaliset asiat Arviointi- ja suoritusohjeet Päättöarviointi Ylioppilastutkinto Keskeisiä käsitteitä ja käytänteitä Kalenteri Jaksojen lukujärjestykset Poissaolojen seurantalomake

3 Yhteystiedot Forssan yhteislyseo Osoite:Lyseokatu 2, Forssa valinnat ja suoritukset: viranomaissähköposti: Puhelinnumerot (s-posti: vs. rehtori Taina Kemppi rehtori Simo Veistola ( ) apulaisrehtori Heikki Jokinen opinto-ohjaaja Nana Pirhonen opinto-ohjaaja Sari Wälmä toimistosihteeri Maaret Ahonen opettajainhuone kiinteistönhoitaja Kimmo Rantanen ruokala , terveydenhoitaja Eliisa Paija-Sulka kuraattori erityisopettaja Minna Kultanen 3

4 Työajat ja jaksot: I jakso ma ti (koev. ma ti 1.10.) II jakso ke pe (koev. to pe ) III jakso ma ma 3.2. (koev. ma ma 3.2.) IV jakso ti ti 1.4. (koev. ma ti 1.4.) V jakso ke la (koev. ti ke 28.5.) Abiturienttien viimeinen koulupäivä on to Lomat: syysloma ma pe joululoma la ke 1.1. talviloma ma pe pääsiäisloma pe ma vappu to 1.5.-pe 2.5., helatorstai Juhlat: Lakkiaiset to klo 13 lyseolla Lakkiaiset la Feeniksissä klo 12 (harj. pe klo 18-20) Vanhempainillat: Ykkösten huoltajien vanhempainilta to (klo alkaen kahvitus, itse tilaisuus alkaa liikuntasalissa klo 18.30) Tutustumispäivä 9.-luokkalaisten huoltajille ti klo 18 4 Kakkosten huoltajien vanhempainilta ke klo 18

5 Rehtorin tervehdys Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta Forssan yhteislyseossa! Ensimmäisen vuoden opiskelija, olet nyt lukio-opiskelija, joka osaa ottaa itse vastuun opinnoistaan ja myös huolehtia omalta osaltaan, että täällä kaikilla muillakin on hyvä työskennellä siistissä ja viihtyisässä ympäristössä. Tässä tehtävässä sinua opastavat ryhmänohjaajasi ja aineenopettajat. Toisen vuoden opiskelija, olet nyt kokenut lukio-opiskelija, joka on oppinut virheistään ja joka osaa keskittyä siihen olennaisimpaan, opiskeluun. Tämän lukuvuoden aikana oppimasi asiat ja taidot vievät sinua vauhdilla kohti yotutkintoa ja jatko-opintoja. Opinto-ohjaaja on tukesi ja turvasi. Kolmannen vuoden opiskelija, olet lukio-opiskelija, jonka tulevaa lukuvuotta leimaavat yo-kirjoitukset ja niihin valmistautuminen. Suunnittele, kertaa ja lepää kunnolla äläkä unohda opiskelutovereitasi! Hyvää lukuvuotta! Taina Kemppi, vs. rehtori 5

6 Tuntikaavio ma ti ke to pe R U O K, ro 10,11,12 klo , 13 klo A Päivänavaus pidetään klo Koepäivien kiertotunnit löydät kalenteriosasta. 6

7 Koulun henkilökunta Kemppi Taina, vs. rehtori (syyslukukausi) Veistola Simo, rehtori (kevätlukukausi) Jokinen Heikki, apulaisrehtori Jari Isotalo vararehtori Kempin ja Jokisen ollessa estyneinä Pirhonen Nana, opinto-ohjaaja (13ABC, 12 ABCi,11ABC, 10ABC) Wälmä Sari, opinto-ohjaaja (13DEFi, 12DEF, 11DEFi, 10DEi, aikuisopetus) Ahonen Maaret, toimistosihteeri (toimisto avoinna klo 9-13) Toimistosihteerin luona opiskelija asioi erilaisten todistusten ja lupa-anomusten sekä opintososiaalisten asioiden vuoksi. Opettajien sähköpostiosoitteet ovat: Lisäksi opettajiin, terveydenhoitajaan ja kuraattoriin voi olla yhteydessä Wilman kautta. 7

8 Lyhenne Nimi Opetettavat aineet HEI Heikkilä Jari matematiikka, fysiikka ISO Isotalo Jari historia, yhteiskuntaoppi JAA Jaakkola Tiina matematiikka, tietotekniikka JOK Jokinen Heikki historia JUL Julkunen Tero englanti, ruotsi KEM Kemppi Taina englanti KIE Kiesi Harri englanti, ranska KIL Kilponen Antti liikunta, terveystieto KIN Kinnunen Hannele englanti, venäjä KOI Koivula Hannele matematiikka KÄH Kähkönen Juhani musiikki LAA Laaksonen Virpi englanti, ruotsi MAN Mansukoski Osmo filosofia, psykologia MLÄ Mäkelä Laura äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito MÄK Mäkivalli Jani historia, yhteiskuntaoppi, uskonto PET Petersen Susanne ruotsi, saksa, erityisopetus PIL Pilhjerta Kirsi biologia, maantiede, terveystieto RUS Ruskela Marjo kuvataide SEV Sevón Marjo espanja, italia, ranska SIL Silmu Jarkko fysiikka, kemia SUO Suominen Johanna uskonto, filosofia, psykologia, tutorkurssi SYR Syrjäaho Piia äidinkieli ja kirjallisuus 8

9 Lyhenne Nimi Opetettavat aineet TAK Takkinen-Karjala Eila ruotsi, saksa TEN Tenkanen Markku matematiikka, kemia THI Thil-Holmstörm Terhi liikunta, terveystieto WES Wessman Nina englanti, ruotsi VIL Vilkki Juha biologia, maantiede VIR Virjamo Pirjo psykologia, elämänkatsomustieto, erityisopetus YLA Ylander Arja matematiikka YLI Yli-Jaukkari Tiina äidinkieli ja kirjallisuus Erikoisliikuntakurssit: jalkapallo: joukkuevoimistelu: jääkiekko: kestävyysurheilu: koripallo: lentopallo: salibandy: Miika Forsten FNV Jukka Vierimaa Ari Ketola Juri Heinämäki Seppo Nieminen Jorma Koskinen 9

10 Laitoshuoltajat: Keittiö: Mervi Jääskeläinen Tanja Virtanen Marita Rikassaari, emäntä Kiinteistönhoitaja: Kimmo Rantanen Opetustilat Funkkis-osa: III kerros: kielten luokat K1-K8, KS. II kerros: H1, H2, U1, U2, rehtori, apulaisrehtori, kanslia, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, opettajainhuoneet I kerros luonnontieteet: F1, F2, M1-M3, B1, B2, laboratoriot Pohjakerros: M4, ruokala, terveydenhoitaja, kiinteistönhoitaja Jugend-osa: II kerros: juhlasali, ÄI1, ÄI2, ÄI3, kirjasto I kerros: KU1, KU2, MU1, AT1, AT2, oppilaskunnan huone Musiikin tunteja voi olla sekä Jugend-osan musiikkiluokassa että Keskuskoululla. Opettaja tiedottaa asiasta erikseen. Liikunnan kurssit aloitetaan pukuhuoneissa, jos ei muuta ilmoiteta. 10

11 Hallintokerroksen ilmoitustaulut: Ajankohtaista-ilmoitustaulu (op.huoneiden vieressä) Opinto-ohjauksen ilmoitustaulu (kansliaa vastapäätä) Taulu 1: abeja koskevat tiedot Taulu 2: kurssivalinta-asiat, 1. ja 2. vuositason opiskelijoiden tiedotukset Oppilaskunnan ilmoitustaulu on ala-aulassa. OLETKO HUKANNUT TAVAROITASI? Löytötavaroita kannattaa tiedustella KANSLIASTA! Saat esineesi takaisin tuntomerkkejä vastaan. 11

12 Ryhmänohjaajat ja kotiluokat 13A Petersen Susanne 13B Marjo Sevón 13C Nina Wessman 13D Harri Kiesi 13E Heikki Jokinen 13F Osmo Mansukoski 13i Tiina Yli-Jaukkari K8 K5 M1 K6 H2 U1 ÄI3 12A Jarkko Silmu F2 12B Tiina Jaakkola M2 12C Marjo Ruskela KU 12D Johanna Suominen U2 12E Eila Takkinen-Karjala K7 12F Juha Vilkki B1 12 i Piia Syrjäaho ÄI1 11A Laura Mäkelä 11B Hannele Koivula 11C Jani Mäkivalli 11D Kirsi Pihjerta 11E Hannele Kinnunen 11F Tero Julkunen 11i Virpi Laaksonen ÄI2 M3 H1 B2 K2 K1 K3 10 Taina Kemppi K4 12

13 Opiskeluohjeita Lukiossa opiskelu on haastavaa. Kursseilla opiskellaan laajoja asiakokonaisuuksia. Siksi läksyjä ja kokeiseen luettavaa on paljon. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvavat. Tässä muutamia hyväksi koettuja opiskeluvinkkejä: 1) Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. Läsnäolo on etu, joka kannattaa hyödyntää. 2) Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, kysy, harjoittele ja osallistu. 3) Tee kotitehtävät joka päivä. Se on parasta kokeisiin ja koeviikkoon valmentautumista. 4) Pyri ymmärtämään lukemasi. Opettele itsellesi sopivin opiskelutekniikka. 5) Suunnittele ajankäyttösi: läksyille, muille tehtäville, harrastuksille ja levolle olisi löydyttävä aikaa joka päivä. 6) Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo hyvinvointisi ja keskittymiskykysi perustan. 7) Ole aktiivinen, seuraa Wilmaa, lukion kotisivuja, ilmoitustaulujen informaatiota ja ota myös itse asioista selvää. 13

14 8) Ota epäselvyyksien ilmetessä yhteys aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan, opinto-ohjaajan tai rehtoriin. Lisäksi tukenasti ovat erityisopettaja, terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Me kaikki autamme sinua mielellämme! 9) Pyri kaikissa tilanteissa käyttäytymään siten, että edistät omaa ja toisten koulussa viihtymistä. Kunnoita niin kanssaopiskelijoiden kuin henkilökunnan työtä. 10) Muista, että aina voi yrittää uudestaan ja kovemmin! Jos sinulle on jonkun aineen oppimisessa ongelmia, hyödynnä lyseon tukitoimet! 14

15 Uuden jakson aloitus Ensimmäisen jakson aloituspäivänä alkaa uusi lukuvuosi. Tällöin keskitytään ryhmänohjauksellisiin asioihin ja orientoitumiseen alkavaan vuoteen. Muiden jaksojen (2.-5. jakson) aloituspäivä on myös erilainen koulupäivä: ryhmänohjaus kt1:n kurssin aloitus kt2:n kurssin aloitus kt3:n kurssin aloitus ruokailu kt4:n kurssin aloitus kt5:n kurssin aloitus kt6:n kurssin aloitus kt7:n kurssin aloitus kt8:n kurssin aloitus On äärimmäisen tärkeää olla paikalla kurssin aloituksessa, koska silloin varmistetaan kurssin osallistujat sekä käydään läpi kurssiin liittyvät käytännön asiat. Jos olet aloituksesta pois, menetät paikkasi kurssilla, jos sinne olisi muitakin halukkaita tulijoita! Oppikirja on hyvä olla mukana jo ensimmäisellä kerralla. 15

16 Koeviikot ja kuulustelut Uusintakuulustelut Jos opiskelijan kurssisuoritus on hylätty, hänellä on oikeus osallistua uusintakuulusteluun yhden kerran. Uusintakuulusteluun voi osallistua varsinaisena uusintakuulustelupäivänä. Uusintakuulustelun tulosta voi kysyä opettajalta viikon päästä kokeesta. Kokeen voi myös uusia erityisestä syystä aineenopettajan luvalla muulloin kuin uusintakuulustelupäivänä. Ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi. Hyväksytyn arvosanan korottaminen Kolme kertaa vuodessa on korotustenttipäivä. Hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran. Suorituksista parempi merkitään todistukseen. Korotustentissä saa osallistua vain yhden kurssin kokeeseen. Ensimmäisen vuoden kursseja ei voi korottaa uusintakokeella abivuonna. Kuulustelut pidetään funkkis-osan 2. kerroksen luokissa (M1, M2, F1, F2, B1), ellei muuta ilmoiteta. Kunkin aineen koeluokka ilmoitetaan ennen koetta ilmoitustaululla ja luokkien ovilla. Tentit Abien tulee ilmoittautua korotus- ja kertaustentteihin pe mennessä käytävien seinillä oleville listoille. Tentit ovat pääsääntöisesti neljännessä jaksossa ennen kirjallisia yo-kokeita. 16

17 Kuulustelut ilmoit. viim. klo 15 koeaika Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (aineryhmä I) ti ti klo Hylätty/puuttuva ja hyväksytty arvosana (aineryhmä II) ti to klo Abit to ke klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä I) ti ti klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä II) ti to klo Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (aineryhmä I) pe 3.1. to 9.1. klo Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (ainer. II) pe 3.1. ma klo Abit ma 3.2. to 6.2. klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä I) ma 3.3. ti klo Hylätty /puuttuva arvosana (aineryhmä II) ma 3.3. to klo Hylätty/puuttuva arvosana (aineryhmä I) ti ti klo Hylätty/puuttuva arvosana (aineryhmä II) ti to klo Hylätty /puuttuva ja hyväksytty arvosana (mol. ainer.) ma 2.6. to 5.6. klo 9-12 Aineryhmä I: ai, kielet, hi, yh, us, fi, ps, et Aineryhmä II: maa, mab, fy, ke, bi, ge, te, mu 17

18 18 Koeviikot, kokeiden palautus ja todistusten jakaminen Koeviikko Kokeiden palautus Todistusten jakaminen 1. jakso to to RO:ssa 2. jakso to pe n. klo 9 3. jakso to to RO:ssa 4. jakso to to RO:ssa 5. jakso pe la klo Kokeiden palautus tapahtuu opettajien luokissa seuraavalla aikataululla (jaksot 1-4): kt 1: klo , kt 2: klo , kt 3: klo , kt 4: klo , kt 5: klo , kt 6: klo , kt 7: klo , kt 8: klo

19 Opiskelun tukimuodot Koulussa toimii hyvinvointiryhmä, joka kehittää oppilashuollollisia toimintamalleja. Ryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, opinto-ohjaajat, kaksi opettajaa, koulukuraattori ja vs.rehtori. Koululääkäri ja erityisopettaja voivat osallistua ryhmän kokouksiin. Lisäksi ryhmä kutsuu kokouksiinsa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Hyvinvointiryhmässä ei käsitellä opiskelijoiden asioita. Lisäksi koulussa toimii tukiryhmä, jonka tehtävänä on järjestää erityistä moniammatillista tukea tarvitsevan opiskelijan auttamisverkosto sekä seurata asioiden etenemistä. Tukiryhmään kuuluvat vararehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja sekä kuraattori. Opiskelijalta pyydetään kirjallinen suostumus hänen asioidensa käsittelyyn tukiryhmän kokouksessa. Koulu haluaa auttaa nuoria ongelmissaan, joten ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai opinto-ohjaajiin. 19

20 Opinto-ohjaajat Lukiossa tapahtuva opinto-ohjaus on holistista ja sosiaalisen konstruktivismin ohjausmallin mukaista laaja-alaista ohjausta. Ohjaussuhteen vuorovaikutuksessa liikutaan ohjattavan tunne-, kokemus- ja merkitysmaailmassa. Opinto-ohjaajalta saat apua ja tukea mm. seuraaviin asioihin: - oman opinto-ohjelman suunnittelu o kurssivalinnat o yo-kirjoitukset o jatko-opinnot o ura- ja elämänsuunnittelu - itsetuntemus ja päätöksenteko: o oman identiteetin kehitys ja itsensä hyväksyminen o käsitys itsestä oppijana o omien arvojen pohdinta o omien vahvuuksien löytäminen o päätöksentekoprosessi - tasapainoiseen aikuisuuteen kasvaminen o psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen o ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen o elämänsuunnittelun ja elämänhallinnan taidot Nana Pirhonen , nana.pirhonen@forssa.fi Sari Wälmä , sari.walma@forssa.fi 20

21 Erityisopetus ja opiskelun tehostettu tuki Erityisopetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukivaikeuksissa, matemaattisissa, kielellisissä ja muissa oppimisvaikeuksissa. Tätä varten lyseossa on sekä erityisopettaja että opiskelun erityisen tuen tiimi. Opiskelun erityisen tuen tiimi koostuu opettajista, joilla on enemmän oppimisen problematiikan asiantuntemusta. Kun opiskelijalla todetaan tarvetta erityiselle oppimisen tuelle, tämä tiimi tekee tukisuunnitelman, jolla pystytään takaamaan, että opiskelija saa tarvitsemansa tukiopetuksen ja erityisjärjestelyt koko lukion aikana. Erityisopettaja testaa ja antaa henkilökohtaista apua ja opastusta opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia. Tarkoituksena on löytää itselle sopiva, toimiva opiskelutapa. Lisäksi hän tekee lukilausunnon ylippilaskirjoituksia varten. Jos sinulla on lukilausunto jo peruskoulusta, toimita se heti erityisopettajalle, jotta saat tarvittavat erityisjärjestelyt jo mahdollisimman varhain opiskelujen aikana! Erityisopettaja tai tiimi informoi opettajia, ketkä opiskelijat tarvitsevat erityistä opiskelun tukea ja minkälaisia erityisjärjestelyjä kussakin tapauksessa tarvitaan. Lyseossa on saatavissa tukiopetusta. Lisäksi tarjolla on kurssi, jossa keskitytään erityisesti opiskelun perus- ja erityistaitojen oppimiseen. Erityisopettaja Minna Kultanen, , 21

22 Opiskeluterveydenhuolto Tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijan hyvinvointia edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä, opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Opiskeluterveydenhuolto sisältää mm. terveystarkastukset, vastaanoton, perhesuunnitteluneuvonnan ja ehkäisyn aloitukset. Terveydenhoitaja on tavattavissa ma, to ja pe. Avoin vastaanotto on klo Tarkemmat paikallaoloajat ovat nähtävissä th:n ovessa. Kouluterveydenhoitaja Eliisa Paija-Sulka, p , , Muita tukimuotoja: Terveyskeskus p Terveyskeskuspsykologit p , p tai p Nuorisopsykiatrian poliklinikka p , kiireellisissä tapauksissa p A-klinikka p Perheasiain neuvottelukeskus p , ma-to klo

23 Koulukuraattori Koulukuraattorin toiminnan tavoitteena on minimoida opiskelijaa kohdanneiden ongelmien vaikutus hänen elämäänsä ja tätä kautta edistää opintojen jatkamista ja tutkinnon suorittamista. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvitaan tiedollisen osaamisen lisäksi elämänhallinnallista ja psykososiaalista eheyttä. Kuraattorin opiskelijan opintojen tukeminen: toimeentuloon liittyvät asiat asumiseen liittyvät asiat (asunnon hakemiseen liittyvät ym. asiat). opiskeluun liittyvät asiat, kuten poissaolot, motivaatioongelmat jne. henkilökohtaisen elämän huolet, ihmissuhdeongelmat (esim. mielenterveys- ja päihdeongelmat, vaikeudet kotona tai muiden läheisten kanssa, kiusaaminen tai muu väkivalta) Kuraattorin vastuulla on pitää tilanteesta seurantaa ja toimia yhteistyössä tarvittavien tukitahojen kanssa. 23

24 Opintojen ohjaaminen Vs. rehtori Taina Kempille ja rehtori Simo Veistolalle kuuluu kokonaisvastuu opetussuunnitelman toteutumisesta ja päätöksenteko opiskelijan opintojen erikoisjärjestelyistä. Apulaisrehtori Heikki Jokinen vastaa kurssitarjottimesta. Ryhmänohjaaja on oman ryhmänsä lähiohjaaja, joka huolehtii sisäisestä tiedottamisesta sekä seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä heidän hyvinvointiaan. Lisäksi hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijan huoltajiin. Aineenopettajat antavat omaa ainettaan koskevaa neuvontaa ja tukiopetusta sekä seuraavat omien aineidensa kurssisuoritusten toteutumista. Opinto-ohjaajat toimivat ohjauksen koordinaattoreina. Lisäksi he vastaavat opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa lukion suorittamista koskevissa kysymyksissä. 24

25 Ohjausrunko 1. vuosikurssi 1. jakso: - opinto-oppaaseen ja koulun nettisivuihin perehdyttäminen: - lukio-opiskelun luonne - kurssien arviointi ja lukion oppimäärä -> lukion päättötodistus ja yo-todistus - koeviikko- ja uusintakuulustelukäytännöt - tukiopetus mahdollista kaikissa aineissa - itsenäinen opiskelu - opiskelijahuolto: ro, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, koululääkäri, erityisopettaja, rehtorit - opinto-sosiaaliset asiat - tutor-toiminta: ryhmäyttäminen, ykkösten teemapäivä - opiskelijakunnan vaalit - jatko-opiskelu- ja ammatinvalintainfot alkavat - jaksotodistusmerkintöjen selittäminen sekä itsearviointi 2. jakso: - ykkösten vanhempainilta - peda.net-oppimisalustaan perehdyttäminen - selvitetään yo-tutkinnon perusrakenne sekä hajauttaminen - ykkösten järjestämän joulukirkon valmistelu - kasvatuksellisia teemoja ro-materiaalista (esim. käyttäytyminen, kesätyöhön haku, seurustelukäyttäytyminen julkisilla paikoilla) - toisen lukuvuoden valinnat - opon ohjauskeskustelut alkavat - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa (huomioi erityisesti pakollisten kurssien suorittaminen!) 25

26 3. jakso: - lukiolaki ja asetus: opiskelijan velvollisuudet - joulukirkko - wanhojen tanssien järjestäminen - selitetään korotustenttien merkitys - apulaisrehtorin ainevalintainfot - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 4. jakso: - uuteen kurssitarjottimeen perehtyminen - ainevalinnat Wilmaan - oman opiskelumenestyksen tarkastelu ja oman opiskelutekniikan analysointi - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 5. jakso: - retkipäivä Helsinkiin (yliopistoa ja taidetta) - yo-juhlan valmistelut - mahdollinen teemapäivä 26

27 2. vuosikurssi 1. jakso: - mahdolliset kurssimuutokset ja tarvittaessa mahdollinen kurssien uudelleenkäyminen - tukiopetuksesta muistuttaminen - syksyn yhteishaku oppilaitoksen vaihtajille - opiskelijakunnan vaalit - jatko-opiskelu- ja ammatinvalintainfot alkavat - kasvatuksellisia teemoja (motivointi) - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 2. jakso: - yo-kirjoitusten alustava suunnittelu - keväällä yo- kirjoituksiin osallistuvien ilmoittautuminen ja yo-info - kirjoituksiin erityisjärjestelyjä hakevien neurologin sekä erityis- ja aineenopettajien lausuntojen hankkiminen! - Studia-messut - potkiaistyöryhmä - kasvatuksellisia teemoja (juhlakulttuurin käsittely ro-materiaalin pohjalta) - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa. 27

28 3. jakso: - huomioidaan mahdolliset keväällä kirjoittavat, kerrotaan tenteistä - abivuoden alustavat ainevalinnat - apulaisrehtorin ainevalintainfot - muistutetaan, miten juhliin pukeudutaan, miten niissä käytäydytään - kakkosten juhlalounas - wanhat tanssit - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 4. jakso: - onhan ylioppilastutkintoa varten hankkituina erityisjärjestelyjä varten neurologin ja erityis- ja aineenopettajien lausunnot! - opon ohjauskeskustelut alkavat - kurssivalinnat Wilmaan - kasvatuksellisia teemoja (jaksaminen, terveellisten elämäntapojen merkitys) - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 5. jakso: - info syksyn kirjoituksista - ilmoittautuminen kirjoituksiin - aineenopettajien ohjeet syksyn kirjoituksiin - yo-juhlan ohjelma - mahdollinen teemapäivä 28

29 3. vuosikurssi 1. jakso: - opon ohjauskeskustelut alkavat - yleinen abi-info - abivuoden aikataulu - jatko-opiskelu- ja ammatinvalintainfot alkavat - opiskelijakunnan vaalit - ykköstenpäivän työryhmä - korotustenttimahdollisuus ja abien kuulustelukäytännöt - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa 2. jakso: - Studia-messut - lukuloman suunnittelu ja tentteihin osallistuminen - penkkarityöryhmä - päättöarvioinnin selittäminen - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa (huomioi erityisesti pakollisten kurssien suorittaminen!) 29

30 3. jakso: - toisen asteen yhteishaku - prelit ja suulliset tentit - Turun yliopistopäivä - juhlakulttuuri: miten penkkareihin pukeudutaan ja miten niissä käyttäydytään - penkkarit - ro tarkistaa jaksotodistuksen kurssisuoritukset (määrä + neloset) ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa (huomioi erityisesti pakollisten kurssien suorittaminen!) 4. jakso: - yliopistoihin hakeminen - ammattikorkeakouluihin hakeminen - puuttuvien kurssien suorittaminen - neljännen vuoden opiskelijoiden ryhmäyttäminen 5. jakso: - lakkiaisharjoitukset ja lakkiaisjuhla 30

31 Opintososiaaliset asiat 1) Opiskelukustannukset Opiskelu lukiossa on maksutonta ja työpäivinä tarjotaan ilmainen kouluateria. Lukion opiskelijat joutuvat itse hankkimaan oppikirjat ja opiskeluvälineet. Kirjan saanti on varmistettava ajoissa ostamalla tai tilaamalla se vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Tietyt erikoiskurssit ovat ainakin osaksi maksullisia. 2) Opintotuki Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle hakemuksesta. Opintotukea myönnetään opintorahana, asumislisänä tai opintolainan valtiontakauksena. Tuki myönnetään päätoimiselle opiskelijalle (väh. 4 kurssia/ jakso ja opinto-ohjelma sisältää vähintään 75 kurssia) säännönmukaisen opiskelun kestoajaksi. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon, siviilisäädyn ja vanhempien tulojen perusteella. Tarkempia tietoja saa osoitteesta: Hakemuslomakkeita saa mm. koulun kansliasta. Hakemus on jätettävä hyvissä ajoin ennen mahdollista maksuajankohtaa. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. 31

32 3) Koulumatkatuki Tuen edellytykset: Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannuksien on oltava vähintään 54 e/ kk. Yli 100 kilometrin yhdensuuntaisen koulumatkan osalta matkakustannuksia ei korvata. Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa tuen piiriin kuuluvia opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka. Koulumatkatukikaavakkeita on saatavissa koulun kansliasta. Tuki on anottava kullekin lukuvuodelle erikseen. 4) Hammashuolto Forssan yhteislyseon opiskelijoiden hampaat hoidetaan opiskelijoiden kotikunnissa. Vastaanottoajat ilmoitetaan hammashoitolasta. 5) Tapaturmavakuutus L u k i o n o p i s k e l i j o i l l e o n k o u l u n p u o l e s t a o t e t t u tapaturmavakuutus, joka on voimassa kouluaikana. Vahingon sattuessa on mentävä ensin kansliaan selvittämään asia, jos tämä suinkin on mahdollista. Koulun ottama vakuutus ei kata lainkaan esinevahinkoja. 32

33 6) Oppilaskunta Lukion oppilaskunta on lukiolaisten vaikutuskanava. Siihen kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Sen tehtävänä on suunnitella ja edistää yhteistoimintaa opiskelijoiden keskuudessa. Luokattomassa lukiossa opetusryhmien kokoonpanojen vaihdellessa oppilaskunnan rooli yhteishengen luojana korostuu. Viimeistään syyskuussa kokoontuva oppilaskunnan syyskokous valitsee uuden hallituksen. Oppilaskunnan huoneet ovat avoimina klo Tämän jälkeisestä käytöstä on sovittava erikseen rehtorin ja kiinteistönhoitajan kanssa. 7) Kouluruokailu Kouluruokailu on opiskelijoille ilmaista. Abit saavat osallistua kouluruokailuun penkkarien jälkeen vain koulupäivinään (=päivinä, jolloin läsnäolo koulussa on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä). 8) Tapakulttuuri Jokainen lyseolainen huolehtii koulurakennuksen ja pihan viihtyisyydestä. Opiskelijat perehdytetään koulun järjestyssääntöihin ro-tunneilla. 33

34 Tärkeimpiä sääntöjä: Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä koulussa tai koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Pähteiden tai huumeiden tuonti kouluun on kielletty. Kaikkenlainen tupakointi koulun alueella on kielletty. Kielto koskee siis myös sähkötupakkaa ja nuuskaa! Kulkuvälineet pidetään lukittuina niille varatuilla paikoilla. Huomioi P-paikalla varatut paikat ja pelastustiet. Etupihalle ei saa pysäköidä moottoriajoneuvoja. Naulakossa olevien vaatteiden taskuihin ei jätetä rahaa tai arvoesineitä. Koulu ei korvaa hävinneitä esineitä. Jos kuulet epäasiallisen huhun tai huomaat netissä olevaa epäasiallista materiaalia, joka koskee jotakin lyseolaista, ilmoita asiasta välittömästi rehtorille. Kouluun ja sen tilaisuuksiin pukeudutaan asiallisesti. Esimerkiksi turhan paljastava pukeutuminen ei kuulu työpaikalle ja se voidaan kokea seksuaalisena häirintänä. 34

35 Yhteislyseon perinteisiä tapahtumia Yhteislyseo on 114 vuotta vanha lukio. Nykyisen lukion perinteisiä tapahtumia ovat - ykkösten päivä - syksyn lakkiaiset - joulukirkko - penkkarit - kakkosten juhlalounas - Wanhat tanssit - teemapäivä - kevään lakkiaiset 9) Tiedottaminen ja vanhempainillat Opinto-opas jaetaan jokaiselle opiskelijalle. Myös huoltajien toivotaan tutustuvan siihen. Ajakohtaisia koko koulua tai vuositasoa koskevia tiedotusasioita ja tärkeitä viestejä opiskelijoille laitetaan Wilman kautta. Siksi on tärkeää käydä Wilmassa vähintään kerran viikossa! Ajankohtaista, julkista tietoa päivitetään myös koulun internetsivuille Vanhempainiltoihin kutsutaan erillisellä tiedotteella. 35

36 Arviointi- ja suoritusohjeet Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Palaute ohjaa ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arviointi opintojen aikana Jokaisen jakson päätyttyä opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa on kaikkien suoritettujen kurssien arvostelu. Alle 18-vuotiailta opiskelijoilta pyydetään huoltajan allekirjoitus ensimmäisen lukuvuoden neljään ensimmäiseen jaksotodistukseen. Kurssin arviointi Kurssin arviointiperusteet ilmoitetaan kurssin alkaessa. Kurssin arvostelu perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointiin vaikuttavat mahdolliset kokeet, jatkuva näyttö ja kurssityöt. Jatkuvaan näyttöön kuuluvat säännöllinen osallistuminen oppitunneille, annettujen tehtävien tekeminen ohjeiden mukaan, aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä kurssien aihepiiriin liittyvä oma-aloitteinen toiminta. 36

37 Mikäli kurssitöitä ei palauteta annetun aikataulun mukaan, voi opettaja laskea kurssin arvosanaa ennalta annetun tiedon mukaisesti tai kieltää osallistumasta kokeeseen, jolloin kurssi jää arvostelematta. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numerolla 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) tai 10 (erinomainen). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvostellaan opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla: hyväksytyllä arvosanalla tai suoritettu-merkinnällä (S) sekä mahdollisesti erillistodistuksella. Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun siitä on saatu arvosana 5-10 tai suoritusmerkintä S. Jos kurssisuoritus on keskeneräinen, kurssi jätetään arvostelematta. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin (rehtorin luvalla) ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Opiskelijoita ohjataan myös jatkuvaan itsearviointiin. Kurssin arvostelematta jättäminen Kurssi voidaan jättää arvostelematta, jos opiskelija ei ole tehnyt kaikkia kurssilla vaadittuja töitä. Jos kurssitöitä ei palauteta ilman erityisen painavaa syytä sovittuun määräaikaan 37

38 mennessä, kurssi jätetään arvostelematta ja kurssisuoritus mitätöityy. Vilppi Koesuoritus tai kurssityö hylätään (kurssi on suoritettava uudelleen), jos opiskelija syyllistyy kokeessa tai muissa opinnäytetöissä vilpin yritykseen tai vilpilliseen menettelyyn. Vilpin törkeydestä riippuen rehtori voi antaa vilpistä kirjallisen varoituksen tai erottaa koulusta määräajaksi. HUOM! Muiden kirjoittamien tekstien esittäminen omina töinä on vilppiä (esimerkiksi kopioiminen internetistä). Matkapuhelimen käyttö kokeessa katsotaan vilpiksi. Matematiikan taulukkokirjaan tehdyt omat merkinnät katsotaan kirjallisen varoituksen arvoiseksi vilpiksi. 38 Poissaolot Opiskeleminen edellyttää oppitunneille osallistumista, mikäli kurssia ei suoriteta itsenäisesti opiskellen. Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat valvovat poissaoloja. Aiheettomat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan ja saattavat johtaa kurssisuorituksen mitätöintiin. Poissaolot on selvitettävä välittömästi kouluun palatessa. Jos poissaoloja ei selvitetä Wilmaan viimeistään kouluun palaamisen jälkeisellä viikolla, ryhmänohjaaja ottaa suoraan yhteyttä kotiin. Kokeisiin ei saa osallistua ilman painava syytä, jos poissaolot on selvittämättä. Lupa poissaoloon anotaan ryhmänohjaajalta (1-3 päivää) tai rehtorilta (yli 3 päivää).

39 Opintojen eteneminen Opiskelijan tulee jakson aikana opiskella vähintään neljä kurssia. Edeltävän vuoden pakollisista kursseista tulisi olla vähintään puolet hyväksytysti opiskeltuna, jotta voi siirtyä opiskelemaan seuraavan vuositason kursseja. Mikäli opiskelija saa oppiaineen kahdesta peräkkäin opiskelemastaan kurssista arvosanaksi 4 (hylätty), on hänen mentävä keskustelemaan aineenopettajan kanssa. Lisäksi tarvittavat opinto-ohjelman muutokset käydään tekemässä opinto-ohjaajan luona. Kurssin uudelleen käyminen Hyväksytysti suoritetun kurssin voi halutessaan käydä uudelleen. Arvosanaksi jää parempi suorituksista. Mikäli opiskelija ei uusintakuulustelussa saa hyväksyttyä arvosanaa, on suositeltavaa opiskella kurssi uudelleen. Painavista syistä, rehtorin luvalla, hylätysti suoritetun kurssin uusintakuulusteluun voi osallistua toisenkin kerran. Itsenäinen opiskelu Opiskelija voi opiskella kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti. Kurssin itsenäiseen suoritukseen opiskelijan tulee hankkia ao. opettajan ja rehtorin suostumus. Samalla sovitaan niistä tehtävistä ja kuulusteluista, jotka kuuluvat kurssin opiskelemiseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativaa. Itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava hyväksytysti eli siitä on saatava arvosanaksi vähintään 5! Kurssioppaassa on maininta, jos kurssia ei voi opiskella itsenäisesti. 39

40 Itsenäisen suorituksen anomuksen kaavakkeen (tenttianomus) saa koulun kotisivulta tai kansliaa vastapäätä käytävän seinälokerikosta. Siitä täytetään yläosa (henkilötiedot ja mikä kurssi suoritetaan). Sitten mennään kaavakkeen kanssa ko. aineenopettajan luokse sopimaan kasvotusten, miten kurssin suorittaminen käytännössä tapahtuu. Aineenopettaja antaa suoritusohjeet, ja koeajankohta voidaan sopia samassa yhteydessä. Suorituslupa on hankittava vähintään neljä viikkoa ennen, kuin opiskelija haluaa suorittaa kokeen! Lopuksi mennään henkilökohtaisesti tapaamaan rehtoria, joka antaa lopullisen hyväksynnän itsenäiselle opiskelulle. Lukiodiplomit ja puheviestintätaitojen päättökoe Yhteislyseossa voi suorittaa kuvataiteen, liikunnan ja teatteritaiteen ja musiikin lukiodiplomin, ruotsin ja englannin suullisen kielitaidon kokeen sekä puheviestintätaitojen päättökokeen. Ne arvioidaan opetushallituksen määräämin perustein. Suorituksista saa erillisen todistuksen ja suoritukset merkitään päättötodistuksen lisätietoihin. 40

41 Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Opinto-ohjelmaan voi sisältyä muiden oppilaitosten, esim. FAI:n, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun, kursseja. Opinto-ohjelman hyväksyy rehtori. Tarvittaessa voidaan edellyttää lisäsuorituksia. Liikennekasvatuskurssin suoritusmerkinnän saa näyttämällä varsinaisen ajokortin toimistosihteerille. Muualla suoritettuja opintoja voi sisällyttää lukio-opintoihin 15 kurssia. Vaihto-oppilaaksi lähtevien opiskelijoiden tulee keskustella jo ennen vaihto-oppilasvuotta aineenopettajan ja rehtorin kanssa mahdollisista opintojen korvaavuuksista. Urheilulajien kurssit Yhden urheilulajin erikoiskursseja hyväksytään opinto-ohjelmaan enintään 10 kurssia. Jos opiskelija suorittaa kahden urheilulajien kursseja, opinto-ohjelmaan hyväksytään enintään 15 kurssia. Opiskelija pitää kurssin suorituksista päiväkirjaa, joka hyväksytetään kurssin opettajalla ja apulaisrehtorilla. 41

42 Päättöarviointi Opiskelija on suorittanut oppiaineen oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineen pakolliset ja valitsemansa valtakunnalliset syventävät kurssit, joista vähintään 2/3 on hyväksytysti opiskeltuja. Oppiaineen päättöarvosanan pohjana on numeroin arvosteltujen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettinen keskiarvo. Abi voi korottaa oppiaineen päättöarvosanaa erillisessä kuulustelussa. Arvosanan korottamiselle voi olla perusteena syventävien ja soveltavien kurssien aikana annettu lisänäyttö sekä se, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan ko. aineen opettajat yhdessä. Opiskelija voi halutessaan kysyä päättöarvioinnin perusteita rehtorilta. Jos opiskelija on tyytymätön päättöarviointiin, hän voi pyytää päätöksen uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan ko. aineen opettajat yhdessä. 42

43 Päättötodistuksen suoritusmerkinnät Numeroin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää viimeisen opintovuoden 3. jakson aikana, hän on oikeutettu saaman päättötodistukseen suoritusmerkinnän seuraavista oppiaineista: - liikunnasta - sellaisesta oppiaineesta, jossa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin - vieraasta kielestä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia. Maahanmuuttajaopiskelija saa arvosanan suomi toisena kielenä vieraskielisille -oppimäärän mukaan, vaikka hän opiskeleekin äidinkielen (suomen kielen) kursseilla. Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4 vuodessa. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit sekä syventäviä ja soveltavia kursseja. Kurssien kokonaismäärän on oltava vähintään 75. Opiskelija, joka ei saa lukion päättötodistusta, ei saa myöskään ylioppilastodistusta. 43

44 Keväällä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suoritettava opinto-ohjelmansa mukaiset oppimäärät hyväksytysti 3. jakson loppuun mennessä. Erityistapauksessa opinnot on täydennettävä 4. jakson loppuun mennessä. Koulu ilmoittaa YTL:lle toukokuun 5. päivään mennessä ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. Syksyllä ylioppilaaksi aikovan tulee suorittaa opintoohjelmansa hyväksytysti 1. jakson aikana. Koulu ilmoittaa YTL:lle lokakuun lopussa ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. 44

45 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto on lukio-opintojen päätepiste. Tutkintoon kuuluvien kokeiden tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkinto antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa. Kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua myös suullisia tehtäviä. Tutkinnon saa hajauttaa maksimissaan kolmeen peräkkäiseen kertaan (esim. kevät 2014, syksy 2014 ja kevät 2015). Tutkinnon kokeet Kokelas on itse vastuussa siitä, että hän noudattaa ylioppilastutkintoon liittyviä määräyksiä ja ylioppilaskokeiden suoritusohjeita. Tutkinnosta saa tietoa osoitteesta fi ja koulun omilta www-sivuilta (abit-linkki) sekä tietysti koulun henkilökunnalta. 45

46 Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pakollinen koe. Kolme muuta pakollista koetta valitset seuraavasta listasta: 1) toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi) 2) vieraan kielen koe (suurella osalla kokelaistamme englanti) 3) matematiikan koe 4) reaaliaineen koe. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Kokeiden tason valinta on sitova! Lisäksi kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Äidinkielen koe jakaantuu kahteen osaan: tekstitaidon kokeeseen ja esseekokeeseen. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa sekä kielellistä ilmaisua. Esseekokeessa puolestaan tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä sekä kokonaisuuksien hallintaa. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. 46

47 Äidinkielen arvosana määräytyy molemmista kokeista saadun painotetun pistesumman perusteella. Jos kokelas jättää saapumatta jompaan kumpaan äidinkielen koetilaisuuteen, katsotaan koe hylätyksi. Äidinkielen koe voi olla oppimäärältään myös suomi toisena kielenä -koe, jos kokelaan äidinkieli ei ole suomi. Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeeseen sisältyy puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Matematiikan kokeessa kokelas suorittaa kymmenen tehtävää. Apuvälineinä saa käyttää lautakunnan hyväksymiä laskimia ja taulukkokirjoja. Matematiikan kokeessa voi olla 1-2 vaativaa tähtitehtävää. Kullakin reaaliaineella on oma kokeensa. Opiskelija voi siis kirjoittaa esimerkiksi psykologian kokeen. Se voi olla opiskelijalle pakollinen tai ylimääräinen koe. Tämän lisäksi opiskelija voi halutessaan kirjoittaa muitakin reaaliaineiden kokeita. 47

48 Kunakin tutkintokertana (siis keväisin ja syksyisin) on kaksi koepäivää, jolloin järjestetään reaaliaineiden kokeet seuraavasti: Samana päivänä (reaali I) Psykologia Filosofia Historia Fysiikka Biologia Samana päivänä (reaali II) Uskonto Elämänkatsomustieto Yhteiskuntaoppi Kemia Maantiede Terveystieto Kunakin päivänä voi suorittaa vain yhden kokeen. Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-2 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää lukion aihekokonaisuuksien tai eri aineiden näkökulmasta. 48

49 Kokeiden uusiminen ja tutkinnon täydentäminen Hyväksytysti suoritetun kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu, että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe. Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityistä painavaa syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan arvosteltavaksi. Ylioppilas saa täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun tutkinto on suoritettu. 49

50 Osallistumisoikeus Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän ennen kirjalliseen kokeeseen ilmoittautumista on opiskellut vähintään ao. oppiaineen pakolliset kurssit. Lyhyessä vieraassa kielessä tulee olla suoritettuna vähintään kolme kurssia. Ilmoittautuminen Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Se tehdään omalle opinto-ohjaajalle annettuun määräpäivään mennessä. Jos kokelas ei saavu kokeeseen, katsotaan koe hylätyksi. Kokeeseen ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintomaksut (perusmaksu 14 e, koekohtainen maksu 28 e). Ilmoittautuessa tehtyjä valintoja kokeen pakollisuudesta ja ylimääräisyydestä, kokeen tasosta tai reaalikokeen katsomusaineesta ei voida jälkikäteen muuttaa.. Ylioppilastutkinnon koepäivät Koepäivät ovat nähtävissä oppaan kalenterisivuilla ja internetissä sivuilla Tarkemmat kellonajat ja paikat ilmoitetaan abi-infossa jaettavassa tiedotteessa. 50

51 Lukilausunnot ja erityisjärjestelyhakemukset Kokelaan, jolla on lukihäiriö, tulee hankkia siitä lausunto. Asiantuntijan lautakunnan laatimaan lomakkeeseen tekemä lausunto on lähetettävä lautakuntaan ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän vuoksi lausunto tulee hankkia erityisopettajalta mielellään jo ensimmäisenä vuonna, jotta mahdollisia erityisjärjestelyitä voidaan soveltaa jo lukio-opiskelun aikana. Lukitodistus voi vaikuttaa kokelaan saamaan arvosanaan. Jos kokelaalla on tarve muihin erityisiin koejärjestelyihin (esim. vapautus kuullunymmärtämiskokeesta tai kokelaan äidinkieli ei ole suomi), hänen tulee ottaa yhteyttä rehtoriin hyvissä ajoin. Erityisjärjestelylupa anotaan ylioppilastutkintolautakunnalta ja kopio lupapäätöksestä lähetetään lautakunnalle ilmoittautumislomakkeen mukana. Kaikki koetilaisuuden erityisjärjestelyt tulee anoa etukäteen ja niitä varten on hankittava lääkärintodistus. Tulokset Opettajan tekemän alustavan tarkastuksen tulokset julkistetaan abien ilmoitustaululla. Ylioppilastutkintolautakunta ilmoittaa koululle syksyn kirjoitusten tulokset mennessä. Kevään tulokset tulevat koululle mennessä. Tulokset postitetaan valmistuville ylioppilaille. Tutkinnon hajauttajien tulokset jaetaan ryhmänohjauksessa. Tee tarvittavat muutokset seuraaviin yo-ilmoittautumisiin ottamalla yhteyttä kansliaan heti, kun olet saanut tuloksesi! 51

52 Tutkinnon kokeet arvostellaan seuraavilla arvosanoilla: Arvosana Puoltoäänet Osuus arvosanoista laudatur (L) 7 5 % eximia cum laude approbatur (E) magna cum laude approbatur (M) cum laude approbatur (C) lubenter approbatur (B) 6 15 % 5 20 % 4 24 % 3 20 % approbatur (A) 2 11 % improbatur (I) 0 5 % Jos kokelas saa hylätyn yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada kuitenkin ylioppilastutkintotodistuksen kompensaation avulla. Hylätty arvosana merkitään tällöin tutkintotodistukseen. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet (puoltoäänet) lasketaan yhteen, jolloin 12 pistettä kompensoi i+-arvosanan, 14 i:n, 16 i-:n, 18 i--:n. Kompensaatiosta voi kieltäytyä ilmoittamalla asiasta rehtorille toukokuun alkuun (kevät) tai marraskuun alkuun (syksy) mennessä. 52

53 Tarkistusarvostelu Tulosten saavuttua kouluun kokelaan on mahdollista opettajien välityksellä saada tietää arvostelua koskevat perusteet. Jos kokelas esitetyistä perusteluista huolimatta on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun tulokset ovat tulleet koululle. Tarkistusmaksu on 50 e. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajalle, mikäli tarkistusarvostelu johtaa arvosanan korottamiseen. Kokelas voi halutessaan nähdä kopion koesuorituksestaan syksyn kirjoitusten osalta ja kevään kirjoitusten osalta jälkeen. Maksullinen kopio lähetetään kokelaalle postiennakolla. 53

54 Valmistautuessasi kokeeseen - Saat kokeisiin eväitä koulun ruokalasta. Ota mukaan omia eväitäsi erityisesti, jos noudatat erityisruokavaliota. Pakkaa eväät muovirasioihin ja poista kaikista eväistä kääre paperit. - Pue päällesi mukavat ja lämpimät vaatteet. (Saleissa on aamuisin viileää). - Ota mukaan henkilökohtaiset lääkkeesi. - Kokeeseen ei saa tuoda esim. lompakkoa tai kännykkää. Kännyköiden tuonti koetilaisuuteen on vilppi, jonka seurauksena kokelaan kaikki ko. tutkintokerran suoritukset mitätöidään! Koulu ei vastaa naulakkoon jätetyistä lompakoista ja kännyköistä. - Mieti tarkkaan, mitä tarvitset kokeessa: kyniä, pyyhekumeja, mahdollisesti viivain, piirtokolmio. Reaalikokeessa saa käyttää värikyniä (ei punaista!), mutta niiden käyttö ei ole välttämätöntä. Korjauslakan käyttö on kielletty! 54

55 - Matematiikan koetta sekä fysiikan, kemian ja maantieteen koetta varten laskimet ja puhtaat taulukkokirjat on tuotava ko. aineiden opettajille opettajainhuoneeseen nimellä varustettuna viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 12 mennessä. Laskimen mukana ei saa olla irrallisia käyttöohjeita, ohjelmakortteja eikä kaapeleita tai muita viestintään tarkoitettuja välineitä. Laskin on resetoitava täysin ennen sen jättämistä tarkastettavaksi. Tarvittaessa koke laan on selitettävä tyhjennysmenetelmä opettajalle, jotta opettaja voi varmistua muistin tyhjennyksestä. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei saa käytää kokeessa. Kokeeseen saapuessasi - Kuunteluihin kokoonnutaan luokkiin hyvissä ajoin ennen kuuntelua. - Kirjallisiin kokeisiin on tultava paikalle klo 8.40 mennessä, koska koe alkaa tasan klo Katso koepaikkasi listasta ja kartasta, vie paikallesi vain koetarvikkeet ja eväät tarjottimella. Kokeessa - Kuuntele tarkkaan ennen koetta annettavat koekohtaiset ohjeet! - Pyydä valvojaa paikallesi viittaamalla, kun pyydät esim. lisää paperia. Valvoja ei vastaa kokeeseen liittyviin kysymyksiin enää kokeen aikana. 55

56 - WC:ssä käynti: ennen paikaltasi lähtöä katso, että edellinen kokelas on tullut valvojan kanssa takaisin saliin. - Kokeesta saa lähteä aikaisintaan klo Koe päättyy kuuden tunnin päästä sen alkamisesta, yleensä klo Kun aiot lähteä, tarkista ja vielä kerran tarkista: Oletko vastannut kaikkiin tarvittaviin tehtäviin? Oletko esimerkiksi mustannut kielikokeen monivalintatehtävien tarvittavat soikiot? Oletko reaalikokeessa vastannut oikeaan määrään (6 tai 8) tehtäviä? Olethan kirjoittanut nimesi ja muut tarvittavat tiedot papereihin ja merkinnnyt selvästi suttupaperit sutuiksi (yliviivaus siten, että alla olevasta tekstistä tarvitta essa saadaan selvää)? - Pulpetille ja tuolille ei jätetä mitään, vaan kaikki paperit viedään eteen päävalvojille ja roskat viedään roskakoriin ja tarjotin tarjotinpinoon. Sairastuminen: - Jos sairastut juuri ennen koetta, hanki lääkärintodistus joko ennen koetta tai heti kokeen jälkeen. Sairaus voidaan huomioida kokeen arvostelussa. - Jos joudut ennen koetta sairaalaan, ota yhteyttä mahdollisimman nopeasti rehtoriin tai apulaisrehtoriin. Koe voidaan järjestää sairaalassakin. 56

57 Keskeisiä käsitteitä ja käytänteitä Opinto-ohjelma Aloittaessasi lukion rakennat itsellesi opinto-ohjelman eli alustavan suunnitelman omien lukio-opintojesi sisällöistä ja suorittamisajasta. Seuraavan lukuvuoden valinnat teet keväällä. Opinto-ohjelmaa ja opintoihin käytettävää aikaa voit myöhemmin jaksojen vaihtuessa muuttaa ja tarkistaa. Apua saat tarvittaessa opinto-ohjaajaltasi. Oppimäärä ja sen muuttaminen: Yhden oppiaineen oppimäärä voi muodostua valtakunnallisista pakollisista kursseista, syventävistä kursseista ja koulukohtaisista soveltavista kursseista Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin. Vaihto kannattaa tehdä viimeistään MAA3-kurssin jälkeen 4. jakson alkuun mennessä. Kurssikorvaavuuksista keskustellaan opinto-ohjaajan kanssa samalla, kun muutokset tehdään valintoihin. Opiskelijalla on oikeus yrittää kerran korottaa siirrettyä arvosanaa osallistumalla lyhyen matematiikan kokeeseen. 57

58 Vieraan kielen oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa ylimääräisen pitkän vieraan kielen (A2- kieli) opintonsa lyhyen kielen (B2/B3-kieli) opintoihin. Pitkän oppimäärän kurssit vastaavat suoraan kurssinumeroittain lyhyen kielen kursseja. Pitkässä oppimäärässä suoritettujen kurssien hyväksytyt arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus yrittää kerran korottaa siirrettyä arvosanaa osallistumalla lyhyen kielen kurssin kokeeseen. Preliminäärikokeet Preliminäärit ovat ylioppilaskirjoitusten kenraaliharjoituksia. Preliminäärejä pidetään muutamissa oppiaineissa pääosin abien kertauskurssien koepäivinä. Reaaliaineet Reaaliaineiksi kutsutaan oppiaineita, joiden kysymyksiin kokelas voi vastata yo-kirjoitusten reaaliaineiden kokeissa. Reaaliaineita ovat uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, kemia, fysiikka, biologia, maantiede ja terveystieto. 58