Kuntien ympäristönsuojeluhallinto Kysely

Transkriptio

1 Vesa Valpasvuo, Maija Hakanen, Marjut Mynttinen Kuntien ympäristönsuojeluhallinto Kysely ISBN Suomen Kuntaliitto 2006

2 2 Vesa Valpasvuo Maija Hakanen Marjut Mynttinen Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 ISBN Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL HELSINKI Puh. (90) 7711 Telefax (90)

3 Sisältö Kuntien ympäristönsuojeluhallinto Kommunernas miljövårdsförvaltning Johdanto/Johtopäätökset 5 Inledning/Slutsatser 7 1. YLEISTÄ 9 2. LAUTAKUNTA TAI TOIMIELIN Kunnan oma lautakunta Ympäristönsuojelutehtävät hoidetaan kuntien yhteistyönä a Yhteislautakunta (Kuntalaki 77 ) b Kuntayhtymä c Viranhaltijayhteistyö Lautakunnan tai toimielimen muut tehtävät VIRASTO-ORGANISAATIO ESITTELY HENKILÖSTÖ Arvio ympäristönsuojeluhenkilöstön määrästä koko maassa TALOUS KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 26 8 KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN PÄÄTÖKSET VUONNA Arvio ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksistä TYÖAJAN KÄYTTÖ ERI TEHTÄVIIN TEHTÄVIEN SIIRTO VIRANHALTIJOILLE VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ TEHTÄVIEN MUUTTUMINEN VUOSINA PAIKALLISAGENDA KUNNAN YMPÄRISTÖPOLIITTISIA TOIMENPITEITÄ KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVIEN KEHITTÄMINEN 46 LIITTEET Liite 1 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksut keskimäärin 47 Liite 2 Kyselylomake 50 Liite 3 Enkät 60

4 4

5 5 Kuntien ympäristönsuojeluhallinto Johdanto/Johtopäätökset Tämä kysely kuntien ympäristöhallinnosta tehtiin keväällä 2005 tavoitteena saada mahdollisimman hyvä vastausprosentti. Vuonna 1996 tehdyssä kyselyssä vastausprosentti oli tasan 100 ja vuonna 2001 vastaavasti 88. Nyt vastausprosentti jäi valitettavan alhaiseksi (59 ), mutta sitäkin voidaan pitää riittävänä tulosten luotettavuuden kannalta. Vastausprosentin alhaisuuden vuoksi olemme joutuneet arvioimaan laskennallisesti eräiden kysymysten (henkilömäärä, henkilötyövuodet, ratkaisujen määrä) kohdalla koko maan tilannetta kuvaavan lukuarvon. Kyselyssä on mahdollisuuksien mukaan pyritty vertaamaan kunnissa tapahtunutta muutosta vuodesta 1996 vuoteen Koska kaikki kunnat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin kaikkina kolmena vuotena, on vertailu suoritettu siten, että huomioon on otettu ainoastaan kaikkina vuosina kyseiseen asiaan vastanneet kunnat. Tästä on aina maininta kyseisen vertailun yhteydessä. Muissa tapauksissa tarkoitetaan kyseisinä vuosina vastanneita, jotka eivät aina ole samoja kuntia. Yli kolmannes kunnista (158 kpl) hoitaa ympäristönsuojelutehtävät yhteistyönä. Yhteislautakuntia on 11 alueella käsittäen 42 kuntaa. Sopimusperusteista viranhaltijayhteistyötä tehdään 25 alueella 65 kunnan kesken. Kuntayhtymiä, joissa hoidetaan ympäristönsuojelutehtävät, on 16 kpl käsittäen 51 kuntaa. Kuntien ympäristönsuojelun voimavarat ovat edelleen vähentyneet. Pienten ja suurten kuntien välillä olleet korostuneet erot ovat hieman tasoittuneet vuodesta Kuntien vastausten perusteella tehtiin arvio kuntien ympäristönsuojelutehtäviä hoitavien henkilöiden ja henkilötyövuosien määrästä koko maassa. Arvion mukaan ympäristönsuojelutehtäviä hoitavien henkilöiden kokonaismäärä maassamme vuonna 2005 oli 788 henkeä ja heidän ympäristönsuojelutehtäviin käyttämänsä työaika oli yhteensä 559 henkilötyövuotta. Ympäristönsuojelutehtävät kunnissa ovat lisääntyneet jatkuvasti. Ne ovat aiempaa vaativampia ja edellyttävät korkeampaa ammattitaitoa sekä ympäristönsuojelun eri osa-alueisiin liittyvää osaamista. Toisaalta uuden ympäristönsuojelulain sisällölliset tavoitteet tukevat kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen työtä. Selvityksen mukaan kunnissa on vuonna 2004 ympäristönsuojeluviranomaisena tehty kaikkiaan noin päätöstä tai muuta vastaavaa ratkaisua. Ratkaisuista yli kolmannes on koskenut nitraattiasetuksen mukaisia poikkeamispäätöksiä, yli viidennes meluilmoituksia ja hieman alle viidennes jätelain mukaisia päätösasioita, joihin sisältyy myös muita, kuin jätelaissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi säädettyjä asioita (mm. jätehuoltomääräyksistä poikkeamiset). Ympäristölupapäätöksiä kunnat tekivät noin 1500 kpl.

6 6 Kunnan sisällä ympäristönsuojelutehtäviä hoidetaan aiempaa useammin osana teknisen hallinnon kokonaisuutta. Kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt erityisesti yhteislautakuntien osalta. Yli kolmannes kunnista hoitaa ympäristönsuojelutehtävät yhteistyönä, joko kuntayhtymässä, yhteislautakunnassa tai kuntien välisenä viranhaltijayhteistyönä. Vuoden 2001 kyselyn raportin johdannossa todettiin mm. seuraavaa: Jatkossa on perusteltua pyrkiä selvittämään kuntien ympäristönsuojelutehtävien hoidon edellyttämät voimavarat sekä kuntien välisen yhteistyön ja erilaisten palvelujen tuottamistapojen vaihtoehdot samoin kuin mahdollinen tarve joltain osin tarkistaa kuntien ja valtion välistä työnjakoa. Kuntien ympäristönsuojeluhallinnon voimavaroista teki selvitysmies Risto Mansikkamäki selvityksen keväällä 2004 ja Valtion ympäristölupahallinnon kehittämisestä selvitysmies Ari Ekroos keväällä Ne on julkaistu sähköisinä raportteina ympäristöministeriön www sivuilla: - Mansikkamäki: - Ekroos: Kuntien ympäristönsuojelutehtäviä ja niiden hoitoa samoin kuin kuntien ja valtion työnjakoa tullaan jatkossa tarkastelemaan ympäristöministeriön käynnistämässä kaksivuotisessa hankkeessa: Ympäristölupajärjestelmän ja hallinnon tehostaminen sekä lupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen. Kyselyn tulokset antavat arvokkaan ja merkittävän tietopohjan tähän hankkeeseen. Kiitokset kaikille vastanneille, Vesa Valpasvuo, Maija Hakanen ja Marjut Mynttinen

7 7 Kommunernas miljövårdsförvaltning Inledning/Slutsatser Enkäten om kommunernas miljövårdsförvaltning utfördes våren 2005 med avsikten att nå en så hög svarsprocent som möjligt. När enkäten utfördes år 1996 var svarsprocenten hela 100 och år 2001 var den 88. Senast blev svarsprocenten tyvärr låg (59 ), men kan ändå anses tillräcklig för att ge tillförlitliga resultat. På grund av den låga svarsprocenten har vi för vissa frågor (personalstyrka, årsverken, antalet beslut) varit tvungna att med hjälp av kalkyler räkna ut siffervärden som beskriver situationen i hela landet. I enkäten har vi i mån av möjlighet försökt jämföra de förändringar som skett i kommunerna från år 1996 till år Eftersom alla kommuner inte har besvarat samtliga frågor under alla de tre åren har jämförelsen utförts så att endast de kommuner som besvarat en viss fråga i alla enkäterna har beaktats. Detta omnämns i samband med varje jämförelse. I övriga fall avses de som besvarat enkäten de nämnda åren, och då gäller det inte alltid samma kommuner. Över en tredjedel av kommunerna (158 st.) sköter miljövårdsuppgifterna i samarbete. Det finns gemensamma nämnder i 11 regioner som omfattar 42 kommuner. Avtalsbaserat samarbete mellan tjänsteinnehavare utförs i 25 regioner mellan 65 kommuner. 16 samkommuner som omfattar 51 kommuner sköter sina miljövårdsuppgifter själva. Den kommunala miljövårdens resurser har alltjämt minskat. De framträdande skillnaderna mellan stora och små kommuner har utjämnats något sedan år På basis av kommunernas svar uppskattades antalet personer som skötte miljövårdsuppgifter i kommunerna och antalet årsverken i hela landet. Enligt uppskattningen var det totala antalet personer som skötte miljövårdsuppgifter 788 i vårt land år 2005 och arbetstiden som användes för miljövårdsuppgifter uppgick till sammanlagt 559 årsverken. Miljövårdsuppgifterna i kommunerna har ökat kontinuerligt. De är mer krävande än tidigare och förutsätter större yrkesskicklighet och kompetens inom olika delområden av miljövården. Å andra sidan stöder den nya miljöskyddslagens syften de kommunala miljövårdsmyndigheternas arbete. Enligt utredningen fattades år 2004 totalt cirka miljövårdsmyndighetsbeslut eller nåddes motsvarande lösningar. Av besluten gällde över en tredjedel undantagsbeslut i enlighet med nitratförordningen, över en femtedel bulleranmälningar och något under en femtedel beslutsärenden i enlighet med avfallslagen. Bland dessa finns även andra frågor än de som enligt lagen är miljövårdsmyndighetens uppgifter (bl.a. undantag från avfallshanteringsbestämmelser). Kommunerna fattade cirka miljötillståndsbeslut. Miljövårdsuppgifterna inom kommunen sköts oftare än tidigare inom ramen för den tekniska förvaltningen. Samarbetet mellan kommunerna har ökat särskilt i gemen-

8 8 samma nämnder. Över en tredjedel av kommunerna sköter miljövårdsuppgifterna som ett samarbete antingen i en samkommun eller som ett samarbete mellan tjänsteinnehavare i kommunerna. I inledningen till rapporten om enkäten år 2001 konstaterades bl.a.: Framöver vore det motiverat att utreda vilka resurser som krävs för skötseln av kommunernas miljövårdsuppgifter samt alternativa former för samarbetet mellan kommunerna och produktionen av olika tjänster, liksom även vilket behov det finns av att se över arbetsfördelningen mellan kommunerna och staten i vissa avseenden. Utredningsman Risto Mansikkamäki gjorde våren 2004 en utredning om miljövårdsförvaltningens resurser och utredningsman Ari Ekroos gjorde våren 2005 en utredning om utvecklingen av den statliga miljötillståndsförvaltningen. Utredningarna har publicerats i elektronisk form på miljöministeriets webbsidor: - Mansikkamäki: - Ekroos: Kommunernas miljövårdsuppgifter och skötseln av dem, liksom arbetsfördelningen mellan kommunerna och staten kommer i fortsättningen att behandlas inom ramen för ett tvåårigt projekt som miljöministeriet har inlett: Ympäristölupajärjestelmän ja hallinnon tehostaminen sekä lupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen.resultaten av enkäten ger en värdefull och viktig kunskapsgrund för projektet. Vi vill rikta ett tack till alla som besvarade enkäten, Vesa Valpasvuo, Maija Hakanen och Marjut Mynttinen

9 9 1. YLEISTÄ Kyselyyn vastasi 244 kuntaa (59 kunnista). Vuonna 2001 kyselyn vastasi 392 kuntaa (88 kunnista). Vuonna 1996 tehdyn kyselyn palautusprosentti oli 100. Kyselyn tulosta voidaan pitää riittävän kattavana tulosten luotettavuuden kannalta. Vuosina 2001 ja 2005 kyselyyn vastanneet kunnat edustivat erikokoisia kuntia kuvan 1.1. mukaisesti. Kuva 1.1 Vastausprosentit kuntakokoluokittain 2001 ja Vuosi 2001 Vuosi kaikista kunnista Yli Alle Koko maa

10 10 2. LAUTAKUNTA TAI TOIMIELIN Kunnan ympäristönsuojelutehtäviä hoitavien luottamuselinten osalta on kolme perusvaihtoehtoa: kunnan oma lautakunta, kuntien yhteislautakunta tai kuntayhtymän toimielin. Taulukossa 2.1 on esitetty vastanneiden kuntien lukumäärät eri vaihtoehdoissa ja kuvassa 2.1 vastaava jakautuma prosentteina. Kyselyyn saatujen vastausten mukaan vuonna 2005 ympäristönsuojelutehtäviä hoidettiin kunnan omassa lautakunnassa 64 prosentissa kunnista, yhteislautakunnassa 16 prosentissa kunnista ja kuntayhtymässä 20 prosentissa kunnista. Nämä luvut antavat todellisesta tilanteesta kuitenkin vääristyneen kuvan, koska yhteislautakuntaa ja kuntayhtymää koskevat tiedot ovat kattavia, toisin kuin kunnan omaa lautakuntaa koskevat tiedot. Jos yhteislautakuntaa ja kuntayhtymää koskevat kattavat tiedot suhteutetaan koko kuntakenttään, on niiden osuus 21 ja kunnan oman lautakunnan osuus vastaavasti 79. Taulukko 2.1 Ympäristönsuojelutehtäviä hoitava toimielin Ympäristönsuojelutehtäviä hoitava toimielin Vuosi 1996 kuntia Vuosi 2001 kuntia Kuntia Vuosi 2005 Kunnan oma lautakunta Kuntien yhteislautakunta lautakuntaa Kuntayhtymä kuntayhtymää Kyselyyn vastanneet yhteensä Kuva 2.1 Lautakunta tai toimielin 100 Vuosi 1996 Vuosi 2001 Vuosi kysymykseen vastanneista Kunnan oma lautakunta Kuntien yhteislautakunta Kuntayhtymä

11 Kunnan oma lautakunta Seuraavassa on esitetty ympäristönsuojeluasioita hoitavien toimielinten yleisimmät käytössä olevat nimet vuosina 1996, 2001 ja Ympäristölautakunta on ylivoimaisesti yleisin lautakunnan nimi. Taulukko 2.2 Ympäristönsuojeluasioita hoitavan lautakunnan nimi Toimielimen nimi Kuntien lkm Kuntien lkm Kuntien lkm kysymykseen vastanneista ympäristölautakunta rakennus- ja ympäristölautakunta tekninen ltk valvontaltk perusturvaltk rakennusltk 5 3 maaseutultk tekninen- ja ympäristöltk 4 1 maaseutu- ja ympäristöltk terveysltk 4 3 kaavoitus- ja ympäristöltk terveys- ja ympäristöltk 4 1 ympäristö- ja valvontaltk 3 1 sosiaali- ja terveysltk 4 2 kunnanhallitus 10 muu Yhteensä kysymykseen vastanneita kuntia

12 Ympäristönsuojelutehtävät hoidetaan kuntien yhteistyönä Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien hoito voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä kuntalain säännösten mukaisesti. Yli kolmannes kunnista (158 kpl) hoitaa ympäristönsuojelutehtävät yhteistyönä. Yhteislautakuntia on 11 alueella käsittäen 42 kuntaa. Sopimusperusteista viranhaltijayhteistyötä tehdään 25 alueella 65 kunnan kesken. Kuntayhtymiä, joissa hoidetaan ympäristönsuojelutehtävät, on 16 kpl käsittäen 51 kuntaa. 2.2 a. Yhteislautakunta (kuntalaki 77 ) Yhteislautakuntia ilmoitettiin 11 kappaletta ja niihin kuului 42 kuntaa alla olevan taulukon mukaisesti. Vuosina 2001 ja 1996 yhteislautakuntia oli kolme kappaletta ja niissä oli mukana yhteensä kahdeksan kuntaa (kts. taulukko 2.1). Taulukko 2.3 Yhteislautakunnat Isäntäkunta Mukana olevat muut kunnat Kuntien lkm Askola Pornainen, Pukkila 3 Haapavesi Siikalatvan ympäristöpalvelut Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, Rantsila 6 Mikkeli Hirvensalmi, Ristiina ja vuoden 2005 alusta Mäntyharju ja Pertunmaa 5 Orivesi Juupajoki, Längelmäki 3 Oulu Oulunsalo, Muhos, Kiiminki, Kempele, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki, Hailuoto, Ylikiiminki 10 Paimio Piikkiö, Sauvo (aloitti ) 3 Pielavesi Keitele 2 Raahe Siikajoki 2 Säkylä Eura, Köyliö 3 Vimpeli Alajärvi 2 Ylämaa Miehikkälä, Virolahti 3 Yhteensä kuntia 42

13 b. Kuntayhtymä Vuonna 2005 ympäristönsuojelutehtävät hoidettiin kuntien yhteistyönä 16 kuntayhtymässä, joissa oli mukana yhteensä 51 kuntaa. Vuonna 2001 tehdyn kyselyn mukaan tehtävät hoidettiin 18 kuntayhtymässä (mukana 57 kuntaa) ja vuonna 1996 tehtävät hoidettiin 26 kuntayhtymässä (mukana 70 kuntaa). Alla olevassa taulukossa on esitetty kuntayhtymät, ympäristönsuojeluasioita hoitavan luottamuselimen nimi ja mukana olevat kunnat vuonna Taulukko 2.4 Kuntayhtymät Kuntayhtymän nimi Luottamuselimen nimi Mukana olevat kunnat Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöltk Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko 1) Härkätien ky yhtymähallitus Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki Ylä-Savon terveydenhuollon ympäristöltk Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä ky Joutsan seudun terveydenhuollon yhtymähallitus Joutsa, Luhanka ky Kankaanpään ktt ky hallitus Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia Kimitoöns hälsocentral sk ympäristöltk Dragsfjärd, Västanfjärd Kouvolan seudun ky ympäristöltk Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala Kristiinankaupungin-Karijoen hallituksen ympäristöjaosto Isojoki, Karijoki, Kristiinankaupunki Tk:n Ky Lammin-Tuuloksen ktt ky hallitus Lammi, Tuulos Mynämäen-Mietoisten tk ky ympäristöltk Mietoinen, Mynämäki Närpes hälsovårdscentral sk samkommunstyrelsens miljösektion Kasko, Närpes Pieksämäen seudun th ky hallitus Haukivuori, Pieksämäki, Pieksänmaa Pöytyän ktt:n ky ympäristöjaosto Aura, Pöytyä, Yläne Sastamalan perusturvakuntayhtymä ympäristöjaosto Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä Seinäjoen seudun terveysyhtymä ympäristöltk Seinäjoki (+Peräseinäjoki ), Nurmo, Ylistaro Vehmassalon ky yhtymähallitus Kustavi, Taivassalo, Vehma 1) alkaen Hämeenlinna isäntäkuntana, mukana Hattula, Hauho, Kalvola, Renko.

14 c. Viranhaltijayhteistyö Seuraavassa taulukossa on esitetty ne tilanteet, joissa ympäristönsuojelutehtäviä hoitava toimielin on peruskunnassa, mutta kunnilla on sopimus kuntien yhteisestä viranhaltijasta tai viranomaistehtävien hoidosta (kuntalaki 76 2 ja 3 mom.). Tällaisia sopimuksia ilmoitettiin 25 kpl ja niissä oli mukana yhteensä 64 kuntaa. Vastaavia sopimuksia ilmoitettiin 31 kpl vuonna 2001 (mukana 70 kuntaa) ja 29 kpl vuonna 1996 (mukana 61 kuntaa). Taulukko 2.5 Sopimus kuntien yhteisista viranhaltijoista ( viranhaltijan työajasta) Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Alajärvi 60 Vimpeli 40 Haapavesi 50 Kärsämäki 20 (Siikalatvan ympäristöpalvelut) Huittinen 85 Vampula 15 Imatra 53 Joutseno 22 Parikkala 11 Ruokolahti 7 Rautjärvi 7 Inkoo 60 Siuntio 40 Joensuu 90 Pyhäselkä 10 Kajaani 82 Paltamo 15 Ristijärvi 3 Kälviä 50 Kannus 20 Lohtaja 20 Himanka 10 Kärkölä 70 Hämeenkoski 30 Lapinlahti 60 Varpaisjärvi 40 Lappajärvi 40 Kortesjärvi 1) 30 Evijärvi 1) 30 Lempäälä 90 Vesilahti 10 Lohja 65 Nummi-Pusula Loppi 60 Riihimäki 40 Mänttä 50 Vilppula 50 Noormarkku 68 Pomarkku Vihti, Siuntio, Sammatti, Karjalohja 2) Nousiainen 60 Askainen 20 Lemu 20 Orimattila 80 Myrskylä 20 Padasjoki 60 Kuhmoinen 40 Parainen 65 Nauvo 10 Korppoo 10 Houtskari 10 Iniö 5 Pyhäjärvi 80 Haapajärvi 20 Raisio 95 Velkua 5 Sievi 60 Merijärvi 40 Teuva 60 Jurva 40 Toijala 60 Viiala 40 Yhteensä kuntia 64 1) lähtien 2) ympäristölupapäätösten yhteisvalmistelu alkaen 20

15 Lautakunnan tai toimielimen muut tehtävät Kunnilta kysyttiin mitä muita tehtäviä hoidettiin lautakunnassa tai toimielimessä ympäristönsuojelutehtävien ohella. Yleisin vastaus oli yli kahdeksan muuta tehtävää, kun vuonna 2001 yleisin vastaus oli viisi muuta tehtävää ja vuonna 1996 kaksi muuta tehtävää. Enimmillään ilmoitettiin 18 muuta tehtävää. Alla olevassa taulukossa ja kuvassa 2.2 on esitetty tehtävien lukumäärän kehittyminen vuodesta 1996 vuoteen Kuvassa 2.3 on esitetty yleisimmät, peruskunnan ympäristönsuojelutehtäviä hoitavassa luottamuselimessä ympäristönsuojelun ohella hoidetut tehtävät vuosina 1996, 2001 ja 2005 (kaikkina vuosian vastanneet kunnat). Taulukko 2.6 Muiden tehtävien lukumäärät Tehtävien lukumäärä Vastanneiden kuntien lkm kysymykseen vastanneista kunnista Ei muita tehtäviä muu tehtävä muuta muuta muuta muuta muuta muuta muuta yli 8 muuta Yhteensä Kuva 2.2 Ympäristöviranomaisen tehtävien lisäksi lautakunnan hoitamien tehtäväkokonaisuuksien lukumäärä (keskiarvo) Keskiarvo 1996 Keskiarvo 2001 Keskiarvo ,71 tehtävien lkm (keskiarvo) ,5 6 7,4 2,13 4,75 2,13 4,75 7,71 3 5,07 8,73 3,18 5,58 7,25 5,41 5,41 7,87 5,22 5,22 7,24 5,16 5,16 7,78 5,71 5,71 7,71 4,58 6,15 8,45 0 Yli Alle 2 000

16 16 Kuva 2.3 Ympäristönsuojeluasioita hoitavan toimielimen muut tehtävät Vuonna 2005 Vuonna 2001 Vuonna 1996 leirintäalueviranomainen kemikaalivalvontaviranomainen maa-ainesten oton valvontaviranomainen rakennusvalvonta ympäristöterveydenhuolto maa-ainesten oton lupaviranomainen kaavoitus mittaustoimi tieasiat tekninen toimi kuluttajaneuvonta terveystoimi 2) asuntoasiat maaseutuasiat sosiaalitoimi 1) muuta kysymykseen vastanneista 1) sosiaalitoimi (yhdistetty sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa tehtäviä) 2) terveystoimi (terveyslautakunta hoitaa ympäristönsuojelutehtäviä) Edellä olevassa kuvassa 2.3. esitettyjen tehtävien lisäksi kunnat ilmoittivat vuonna 2005 hoidettavan ympäristönsuojelutehtävien ohella seuraavia taulukossa 2.7. esitettyjä muita tehtäviä. Lisäksi yksittäisten kuntien mainitsemia tehtäviä olivat eläinsuojelu, hygienialain valvonta, joukkoliikenne, järvien kunnostusasiat, kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutus, kierrätyskeskusken toiminta, luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttö, luonnontieteellinen museo, luontokoulu, löytöeläinasiat, maan hankinta, suunnittelu, suunnittelutarveratkaisut sekä talous- ja velkaneuvonta. Taulukko 2.7 Muu tehtävä Muut tehtävät 2005 Kuntien lkm kysymykseen vastanneista kunnalle kuuluvat jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät eläinlääkintahuolto 9 4 tuoteturvallisuuden valvonta 7 3 maisematyöluvat ja niiden valvonta 6 3 metsästys ja kalastus, luvat, valvonta 5 2 luonnonsuojelu 5 2 palo- ja pelastustoimi, väestönsuojelu 5 2 metsien hoidon hallinto 3 1 romuajoneuvot 3 1 tupakkavalvonta 3 1 laboratoriot 2 1 maastoliikennelain korjausavustukset ja korkotukiasiat 2 1 vesilaitos ja viemärilaitos 2 1 vesiliikennelain 17 ja 19 valmistelu 2 1 muu 14 6

17 17 3. VIRASTO-ORGANISAATIO Kuntia pyydettiin ilmoittamaan ympäristönsuojelutehtävien hoidon paikka kunnan hallinto-organisaatiossa. Alla olevassa taulukossa 3.1 ja kuvassa 3.1 on esitetty yhteenveto ympäristönsuojelutehtävien organisoinnista. Kehitys vuodesta 1996 vuoteen 2005 on vienyt ympäristönsuojelua selkeästi teknisen hallinnon virastoorganisaatioon erillisistä ympäristövirastoista/yksiköistä sekä rakennusvalvonta- tai keskushallintovaihtoehdoista. Taulukko 3.1 Organisaatio vastanneiden kuntien lkm kysymykseen vastanneista Erillinen ympäristövirasto tai yksikkö Keskushallinnon ympäristötoimisto/vastuualue Teknisen osaston tai yksikön erillinen ympäristötoimisto tai vastuu- alue Sosiaali- ja terveysosaston/ yksikön erillinen ympäristötoimisto/vastuualue Yhdessä rakennusvalvonnan kanssa Yhdessä ympäristöterveydenhuollon kanssa Muu Yhteensä Kuva 3.1 Ympäristönsuojelutehtävien hoidon paikka kunnan hallinto-organisaatiossa vuonna 2005 Muu 11 Keskushallinnon ympäristötoimisto/vast uualue 3 Sosiaali- ja terveysosaston/ yksikön erillinen ympäristötoimisto/ vastuualue 3 Teknisen osaston tai yksikön erillinen ympäristötoimisto tai vastuualue 53 Erillinen ympäristövirasto tai yksikkö 11 Yhdessä ympäristöterveydenhuollon kanssa 5 Yhdessä rakennusvalvonnan kanssa 14

18 18 4. ESITTELY Kunnan omassa lautakunnassa ympäristönsuojeluasioiden esittelijänä toimivien virkanimikkeet on esitetty seuraavassa taulukossa 4.1 ja esittelijän sijaisena toimivien virkanimikkeet taulukossa 4.2. Seitsemän kuntaa ilmoitti, ettei sijaista ole. Taulukko 4.1 Ympäristöasioiden esittelijän nimike Nimike vastanneista kuntien lkm vastanneista ympäristösihteeri ympäristöjohtaja, -päällikkö rakennustarkastaja tekninen johtaja lääkäri, eläinlääkäri terveysvalvonnan johtaja 8 3 kunnaninsinööri ympäristövalvonnan johtaja 6 3 kaavoitusarkkitehti, johtaja 4 2 kuntayhtymän johtaja 3 1 peruspalvelujohtaja 3 1 rakennusmestari terveystarkastaja ympäristö- ja terveysvalvonnan johtaja 3 1 maaseutusihteeri-asiamies ympäristösihteeri-terveystarkastaja 2 1 0,4 ympäristötarkastaja 1 1 0,4 ympäristösihteeri-rakennustarkastaja 1 muu 5 2 Kysymykseen vastanneita 233 Taulukko 4.2 Ympäristöasioiden esittelijän sijaiset Nimike vastanneista kuntien lkm vastanneista ympäristösihteeri ympäristöpäällikkö ympäristötarkastaja ympäristösuunnittelija lääkäri, eläinlääkäri puheenjohtaja kunnaninsinööri tekninen johtaja terveystarkastaja rakennustarkastaja rakennusmestari terveystarkastaja-ympäristösihteeri terveysvalvonnan johtaja maaseutusihteeri-asiamies rakennustarkastaja-ympäristösihteeri 1 kaavoitusinsinööri 2 palotarkastaja/-päällikkö 3 kaavasuunnittelija 2 1 ympäristösuunnittelija 15 8 rakennusmestari 4 2 muu ei sijaista 7 4 Kysymykseen vastanneita 198

19 19 5. HENKILÖSTÖ Henkilöstöä koskevaan kysymykseen saatiin tietoja 181 kunnasta. Niissä oli yhteensä 455 ympäristönsuojelutehtäviä hoitavaa henkilöä. Kysymykseen vastanneiden kuntien tai kuntaryhmien palveluksessa olevien henkilöiden ympäristönsuojelutehtäviin käyttämä työaika vuodessa oli yhteensä 297 henkilötyövuotta. Tämä tieto saatiin 157 kunnasta. Taulukko 5.1 Ympäristönsuojelutehtäviä hoitavat henkilöt 2005 Organisaatioyksikön koko, asukkaita Asukkaita kysymykseen vastanneissa yksiköissä Yksiköiden lkm Henkilöitä yhteensä Keskiarvo, hlöä/ yksikkö Henkilöä/ asukasta yli ,6 0, ,5 0, ,5 0, ,1 0, ,6 0, ,5 0, ,4 0, ,3 0, ,5 0,42 alle ,2 0,91 Yhteensä ,6 0,12 Taulukko 5.2 Ympäristönsuojelutehtävät henkilötyövuosina 2005 Organisaatioyksikön koko, asukkaita Asukkaita kysymykseen vastanneissa yksiköissä Yksiköiden lkm Htv yhteensä Htv / yksikkö Htv / asukasta yli ,80 0, ,59 0, ,64 0, ,11 0, ,03 0, ,89 0, ,80 0, ,63 0, ,30 0,10 alle ,28 0,22 Yhteensä ,89 0,08 Ympäristönsuojelutehtäviä hoitavan henkilöstön määrässä tapahtuneita keskimääräisiä muutoksia vuosina 1996, 2001 ja 2005 voitiin verrata kaikkina kolmena vuonna vastanneiden 129 kunnan kesken. Nämä muutokset on esitetty kolmessa kuntakokoryhmässä seuraavassa kuvassa 5.1. Kuvasta ilmenee, että keskimääräinen henkilöstön määrä on vuonna 2005 pienentynyt kaikissa kuntakokoryhmissä vuoteen 2001 verrattuna. Pienten ja suurten kuntien välinen eriytyvä kehitys eron pysähtynyt, koska keskimääräinen henkilöstön määrä on pienentynyt myös suurimpien kuntien ryhmässä.

20 20 Kuva 5.1 Ympäristönsuojelutehtäviä hoitavan henkilöstön muutokset, keskiarvo (n= 129, kaikkina kolmena vuotena vastanneet samat organisaatioyksiköt) Vuosi 1996 Vuosi 2001 Vuosi ,54 3,69 3,46 3 henkilöä 2 2,31 2,35 2,25 1 1,07 1,00 1,05 0 Asukkaita yli (46 kuntaa) Asukkaita alle (83 kuntaa) Kaikki (129 kuntaa) Seuraavassa taulukossa 5.3 on esitetty ympäristönsuojelutehtäviä hoitavan henkilöstön nimikkeet vuonna 2005 kuntakokoryhmittäin ja kuvassa 5.2 eräiden nimikkeiden määrien muutokset vuosina 1996, 2001 ja Muutos ympäristöpäällikön ja sihteerin nimikkeiden välillä johtunee pääosin nimikemuutoksista. Ympäristötarkastajan ja suunnittelijan nimikkeiden muutos johtunee pääosin henkilöstömäärän kasvusta. Taulukko 5.3 Ympäristönsuojeluhenkilöstö nimikkeiden mukaan eri kokoisissa organisaatioyksiköissä yhteensä vuonna 2005 Organisaatioyksikön koko, asukkaita Ympäristöpäällikkö/ johtaja Ympäristösihteeri Ympäristötarkastaja Ympäristösuunnittelija Toimistohenkilöstö yli alle Yhteensä Muita

21 21 Kuva 5.2 Ympäristönsuojeluhenkilöstö nimikkeiden mukaan vuosina 1996, 2001 ja 2005 (n=129, kaikkina kolmena vuotena vastanneet samat organisaatioyksiköt) 100 Vuosi 1996 Vuosi 2001 Vuosi vastanneista kunnista Ympäristö(nsuojelu) päällikkö/johtaja Ympäristö(nsuojelu) sihteeri Ympäristö(nsuojelu) tarkastaja Ympäristö(nsuojelun) suunnittelija Seuraavassa kuvassa 5.3. on esitetty ympäristönsuojelutehtäviä hoitavan henkilöstön koulutus. Kuva 5.3 Ympäristönsuojelutehtäviä hoitavan henkilöstön koulutus Luonnon- sekä maa- ja metsätalouden korkeakoulututkinto Eläinlääketieteen korkeakoulututkinto Tekninen korkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulu/keskiasteen luonnon-/terveysalan tutkinto Ammattikorkeakoulu/keskiasteen teknisen alan tutkinto Muu tutkinto Ympäristöpäällikkö Ympäristösihteeri Ympäristötarkastaja Ympäristösuunnittelija Muu henkilöstö henkilöiden lkm

22 Arvio ympäristönsuojeluhenkilöstön määrästä koko maassa vuonna 2005 Kuntien vastausten pohjalta tehtiin myös laskennallinen arvio kuntien ympäristönsuojelutehtäviä hoitavien henkilöiden ja henkilötyövuosien määrästä koko maassa. Arvion mukaan ympäristönsuojelutehtäviä hoitavien henkilöiden kokonaismäärä vuonna 2005 oli 788 henkeä. Seuraavassa taulukossa 5.4 ARVIO A on saatu kertomalla kuntakokoryhmittäin yksikön (=kunta tai kuntayhteistyön yksikkö) kuntien vastauksissa ilmoitettu henkilömäärän keskiarvo (sarake 3) yksiköiden todellisella lukumäärällä koko maassa (sarake 2). ARVIO B on saatu kertomalla kuntien vastauksista saatu henkilöiden määrä 1000 asukasta kohti (sarake 4) yksikköryhmän yhteenlasketulla todellisella asukasmäärällä (sarake 1). ARVIO C on arvioiden A ja B keskiarvo. Taulukko 5.4 Arvioitu henkilömäärä koko maassa 2005 Sarake nro ARVIO A Organisaatioyksikön koko, asukkaita Asukkaita koko maa Yksiköitä koko maa K-arvo/ yksikkö Hlöä/ asukasta Henkilöitä yhteensä ARVIO B Henkilöitä yhteensä ARVIO C Arvioiden keskiarvo yli ,60 0, ,45 0, ,50 0, ,11 0, ,61 0, ,53 0, ,43 0, ,25 0, ,28 0, alle ,17 0, Koko maa ,63 0, Seuraavassa taulukossa 5.5 vastaava arvio on tehty henkilötyövuosien (htv) osalta. Arvion mukaan ympäristönsuojelutehtävissä käytettiin vuonna 2005 yhteensä 559 henkilötyövuotta. ARVIO A on saatu kertomalla kuntien vastauksista saatu henkilötyövuosien keskiarvo (sarake 3) yksiköiden todellisella lukumäärällä koko maassa (sarake 2). ARVIO B on saatu kertomalla htv/1000 asukasta kohti (sarake 4) yksikköön kuuluvien kuntien yhteenlasketulla todellisella asukasmäärällä. ARVIO C on arvion A ja B keskiarvo. Taulukko 5.5 Arvioitu htv koko maassa 2005 Sarake nro ARVIO A Organisaatioyksikön koko, asukkaita Asukkaita koko maa Yksiköitä koko maa htv keskiarvo htv 1000 as Htv yhteensä ARVIO B Htv yhteensä ARVIO C ARVIOIDEN KESKI- ARVO yli ,80 0, ,59 0, ,64 0, ,11 0, ,03 0, ,89 0, ,80 0, ,63 0, ,30 0, alle ,28 0, Koko maa ,89 0,

23 Seuraavassa kuvassa 5.4 arvioidut henkilö- ja henkilötyövuosimäärät on esitetty kuntayksikkökokoryhmittäin ja kuvassa 5.5 henkilötyövuodet yksikkökokoryhmittäin prosentteina ympäristönsuojelutehtäviä hoitavien henkilöiden määrästä. Koko maan keskiarvona 71 henkilötyöajasta käytetään ympäristönsuojelutehtävien hoitoon. Isoissa kuntayksiköissä (yli asukasta) päästään selvästi keskiarvon yläpuolelle. Alle asukkaan kunnissa alle neljännes henkilötyöajasta käytetään ympäristöasioihin. Mitä pienemästä yksiköstä on kyse, sitä enemmän muita tehtäviä ympäristönsuojeluasioiden lisäksi niitä hoitavalla henkilöstöllä on. Kuva Arvioitu henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet 2005 Arvioitu henkilömäärä yhteensä Arvioitu htv yhteensä henkilöitä tai htv yli alle 2000 Kuva 5.5 Henkilötyövuodet ympäristönsuojelutehtäviä hoitavien henkilöiden määrästä yli alle 2000 Koko maa

24 24 6. TALOUS Kuntien ympäristönsuojeluhallinnon kustannusten osalta hyödynnettiin kuntien talous-tilaston tilinpäätöstietoja, joten alla olevat tiedot koskevat kaikkia kuntia. Uusimmat tilastot koskevat vuotta Tarkempia tietoja ja kaavioita kuntien ympäristönsuojeluhallinnon tilinpäätöksistä löytyy Kuntaliiton wwwsivulta osoitteesta Taulukko 6.1 Kuntakoko, asukkaita Kokonaismenot vuoden 2003 tilinpäätöksessä kuntakoon mukaan tarkasteltuna (1 000 euroa) Asukkaita ryhmässä Kuntia kuntakokoryhmässä Toimintamenot yhteensä Toimintamenot (ryhmän keskiarvo) yli alle Yhteensä Lähde Tilastokeskus Taulukko 6.2 Kokonaistulot 2003 tilinpäätöksessä kuntakoon mukaan tarkasteltuna(1 000 euroa) Kuntakoko, asukkaita Kuntia kuntakokoryhmässä Asukkaita ryhmässä Toimintatulot yhteensä Toimintatulot (ryhmän keskiarvo) yli alle Yhteensä Lähde Tilastokeskus Alin Alin Ylin Ylin

25 25 Kuva 6.1 Toimintamenot ja tulot vuoden 2003 tilinpäätöksessä Toimintamenot keskiarvo Toimintatulot keskiarvo euroa (kuntakokoryhmän keskiarvo yli alle 2000 Kuva 6.2 Toimintamenot ja tulot vuoden 2003 tilinpäätöksessä yhteensä kuntakoon mukaan Toimintamenot yhteensä Toimintatulot yhteensä euroa (kuntakokoryhmä yhteensä) yli alle 2000

26 26 7. KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Yhteenveto kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen taksojen keskiarvoista on esitetty liitteessä 1. Liitteen viimeisessä sarakkeessa mainittu kappalemäärä tarkoittaa taksojen lukumäärä, joissa kyseinen toiminta esiintyy. Taulukoissa 7.1 ja 7.2 on esitetty ympäristönsuojeluviranomaisten taksojen keskiarvoja kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosina 2001 ja Taksojaan on vuoden 2001 kyselyn jälkeen tarkistanut noin 57 vastanneista. Esimerkkitaulukossa (7.2) esitettyjen ympäristöluvanvaraisten toimintojen osalta taksan korotus vuodesta 2001 on ollut lähes 10, tuntiveloituksen osalta lähes 12 ja meluilmoitusten osalta 26. Kuvassa 7.1 on vertailtu kuntakokoryhmittäin jakeluasemien, murskaamojen ja asfalttiesemien, eläinsuojien ympäristölupien sekä meluilmoitusten käsittelymaksuja vuosien 2001 ja 2005 välillä. Kuvasta on havaittavissa, että alle asukkaan kuntakokoryhmässä on kaikkia maksuja korotettu ja vastaavasti kaikkia laskettu kokoryhmässä asukasta. Jakeluasemien ja murskaamojen lupamaksuja on merkittävimmin nostettu kuntakokoryhmässä asukasta ja meluilmoitusten kokoryhmässä asukasta. Verrattaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristölupammaksujen taksan mukaisia keskiarvoja niiden käsittelyyn tarvittavaan työaikaan (taulukko 9.2 ja kuva 9.2) voidaan havaita, että jakeluasemien, murskaamojen ja asfalttiasemien sekä meluilmoitusten osalta taksat keskimäärin vastaavat melkoisen hyvin kyseisiin lupiin käytettyä työaikaa. Lämpökeskusten osalta taksa on noin 27 suurempi kuin käytetyn työajan perusteella laskettu käsittelykustannus. Toisaalta eläinsuojien osalta taksa on vastaavasti noin 19 pienempi. Taulukko 7.1 Ympäristönsuojeluviranomaisten taksojen keskiarvoja kuntakoon mukaan tarkasteltuna 2001 Kuntakoko Jakeluasema euroa(199 kpl) Murskaamo, asf. asema euroa (200 kpl) Eläinsuoja euroa (200 kpl) Meluilmoitus euroa (182 kpl) Muu asia, euroa/t (261 kpl) ka min max ka min max ka min max ka min max ka min max alle yli KAIKKI YHT

27 27 Taulukko 7.2 alle yli KAIKKI YHT. Kuva 7.1 Ympäristönsuojeluviranomaisten taksojen keskiarvoja kuntakoon mukaan tarkasteltuna 2005 Jakeluasema euroa (109 kpl) Murskaamo, asf. asema euroa (107 kpl) Eläinsuoja euroa (110 kpl) Meluilmoitus euroa (109 kpl) Muu asia, euroa/tunti (122 kpl) ka min maks ka min maks ka min maks ka min maks ka min maks Lupamaksut vuosina 2001 ja 2005 Jakeluasema 2001 Jakeluasema 2005 Murskaamo, asf. Asema 2001 Murskaamo, asf. asema 2005 Eläinsuoja 2001 Eläinsuoja 2005 Meluilmoitus 2001 Meluilmoitus euroa (kuntakokoryhmä yhteensä) alle Kuntakoko yli Koko maa

28 28 8. KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN PÄÄTÖKSET VUONNA 2004 Kyselyyn vastanneet kunnat tekivät vuonna 2004 ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksiä seuraavassa taulukossa 8.1 esitetyllä tavalla (luvussa 8.1 on esitetty laskennanllinen arvio koko maan osalta). Taulukossa 8.2 on esitetty päätösen määrät organisaatioyksikön koon mukaan ympäristölupien, meluilmoitusten, koeluontoista toimintaa koskevien ilmoitusten, poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten ja valvontamääräysten osalta. Vastaavasti taulukossa 8.3 on esitetty nitraattiasetuksen mukaiset poikkeusilmoitukset sekä jätelain, vesilain, vesihuoltolain ja maasto- ja vesiliikennelain mukaiset päätökset. Taulukko 8.1 Ympäristönsuojeluviranomaisen päätökset vuonna 2004 Päätös Organisaatioyksiköiden lkm Päätösten lkm Päätöstä/ yksikkö Ympäristölupia ,6 Meluilmoituksia ,1 Ilmoituksia koeluonteisesta toiminnasta ,4 Ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista ,0 Valvontamääräyksiä (YSL 84 ja 85 ) ,2 Nitraattiasetuksen 4 :n mukaisia poikkeamisilmoituksia ,6 Jätelain mukaisia päätöksiä ,7 Vesilain mukaisia päätöksiä ,0 Vesihuoltolain mukaisia vapautuspäätöksiä ,0 Maasto- ja vesiliikennelain mukaisia päätöksiä ,7 Päätöksiä yhteensä ,8 Vireillä olevia ympäristöluvat ,5 Taulukko 8.2 Organisaatioyksikön koko, asukkaita Asukkaita yhteensä Ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksiä Yksiköiden lkm Meluilmoituksia Ilmoituksia koeluont. toiminnasta Ympäristölupia Ilmoituksia poikk. tilanteista Valvontamääräyksiä (YSL 84 ja 85 ) yli alle Koko maa

29 29 Taulukko 8.3 Organisaatioyksikön koko, asukkaita Asukkaita yhteensä Yksiköiden lkm Muita päätöksiä NitraattiA 4 :n muk. poik.- ilmoituksia Jätelain mukaisia päätöksiä Vesilain mukaisia päätöksiä Vesihuoltolain mukaisia vap. päätöksiä Maasto- ja vesiliik.lain mukaisia päätöksiä yli alle Koko maa Taulukossa 8.4 ja kuvissa 8.1 ja 8.2 on esitetty päästösten määrät organisaatioyksikköä, henkilöä ja 1000 asukasta kohti. Yksiköllä tarkoitetaan tässä ympäristönsuojelutehtäviä hoitavaa organisaatioyksikköä, johon voi kuulua yksi tai useampia kuntia. Päätösten määrä organisaatioyksikköä kohti luonnollisesti vähenee organisaatioyksikön asukasluvun pienetessä. Päätöksiä henkilöä kohden tehdään eniten asukkaan organisaatioyksiköissä. Päätösten määrä asukasta kohti kasvaa organisaatioyksikön asukasmäärän pienetessä. Taulukko 8.4 Kokoluokka Organisaatioyksikön vastaajien lkm asukkaita yhteensä Päätöksiä vuonna 2004 henkilöstö yhteensä yhteensä yksikköä kohden Päätöksiä henkilöä kohden asukasta kohden yli ,6 7,9 0, ,6 10,6 0, ,6 8,1 1, ,1 15,8 2, ,0 23,0 2, ,6 25,9 4, ,2 23,8 4, ,7 14,2 3, ,9 17,1 7,22 alle ,2 8,5 7,13 Yhteensä ,8 14,1 1,67

30 30 Kuva 8.1 Päätöksiä organisaatioyksikköä, henkilöä ja asukasta kohti päätöksiä/organisaatioyksikkö päätöksiä/henkilö päätöksiä/1 000 asukasta ,6 7,22 7, ,96 5 päätösten lkm ,9 0,51 68,6 36,6 10,6 0,98 1 8,1 49,1 2,35 15,8 37 2, ,6 4,44 34,2 25,9 23,8 3,46 17,7 14,2 21,9 17,1 9,28,5 36,8 1,67 14, päätösten lkm 0 yli alle Koko maa 0 Kuva 8.2 Ympäristönviranomaisen päätösten määrä vuonna 2004 ympäristönsuojeluasioita hoitavaa yksikköä kohti päätösten lkm yli alle 2000 Koko maa

31 Arvio ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksistä 2004 Vastaavalla tavalla ja periaatteilla kuin edellä taulukoissa 5.4 ja 5.5 arvioitiin henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä koko maassa, arvioitiin saatujen vastausten perusteella laskennallisesti myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten tekemien päätösten määriä koko maassa (taulukossa 8.5 sekä kuvissa 8.3 ja 8.4 esitetyt luvut ovat arvioiden A ja B keskiarvoja eli C arvoja, joiden kuvaukset löytyvät sivulta 21). Kaikkiaan kunnissa on vuonna 2004 ympäristönsuojeluviranomaisena tehty noin päätöstä tai muuta vastaavaa ratkaisua. Ratkaisuista yli kolmannes on koskenut nitraattiasetuksen mukaisia poikkeamispäätöksiä, yli viidennes meluilmoituksia ja hieman alle viidennes jätelain mukaisia päätösasioita, joihin sisältyy myös muita, kuin jätelaissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi säädettyjä asioita (mm. jätehuoltomääräyksistä poikkeamiset). Ympäristölupapäätöksiä kunnat tekivät noin kpl. Taulukko 8.5 Yksiköt Ympäristölupapäätöksiä Meluilmoituksia Ilmoituksia koeluonteisesta toiminnasta Ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Valvontamääräyspäätöksiä (YSL 84 ja 85 ) NitraattiA 4 :n mukaisia poikkeamisilmoituksia JäteL muk. päätöksiä VesiL muk. päätöksiä VesihuoltoL muk. vapaut uspäätöksiä Maasto- ja vesiliikennelain muk. päätöksiä Ratk yht yli alle Koko maa

32 32 Kuva 8.3 Arvio, ympäristönsuojeluviranomaisten päätösten jakautuminen eri kokoisiin organisaatioyksiköihin vuonna 2004 (arvio päätöstä) päätösten lkm yli alle 2000 Kuva 8.4 Arvio, ympäristönsuojeluviranomaisten päätökset koko maassa 2004 (yhteensä päätöstä) päätösten lkm Ympäristölupapäätöksiä Meluilmoituksia Ilmoituksia koeluonteisesta toiminnasta Ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista 347 Valvontamääräyspäätöksiä (YSL 84 ja 85 ) Nitraattiasetuksen 4 :n mukaisia poikkeamisilmoituksia Jätelain mukaisia päätöksiä 379 Vesilain mukaisia päätöksiä 499 Vesihuoltolain mukaisia vapautuspäätöksiä 128 Maasto- ja vesiliikennelain mukaisia päätöksiä

33 33 9. TYÖAJAN KÄYTTÖ ERI TEHTÄVIIN Kuntia pyydettiin arvioimaan ympäristönsuojelutehtäviä hoitavan henkilöstön työajan käytön jakautumista. Yhteenveto vastauksista on esitetty alla olevassa taulukossa 9.1 ja kuvassa 9.1. Ympäristönsuojeluviranomaisen työajasta suunnilleen yhtä suuri osa (noin 40 ) käytetään sekä ympäristönsuojelun erityistehtäviin (joita ovat lähinnä erillislakien mukaiset lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät) että ympäristönsuojelun yleistehtäviin (joita ovat lähinnä KyhL 6 :n 2-8 kohdat). Loppu vajaat 20 työajasta käytetään muihin tehtäviin. HUOM! Tauluko 9.1 on muutettu Taulukon 9.1 epäselvyyttä aiheuttaneet yhteensä -rivit on siirretty uuteen taulukkoon 9.2. Koska keskiarvojen keskiarvoja ei voi laskea yhteen, on kuntien erityis-, yleis- ja muihin tehtäviin ilmoittamat keskiarvot selkeyden vuoksi esitetty erillisessä taulukossa. Taulukko 9.1 Tehtävä Työajankäyttö eri tehtäviin vuonna 2004 Kohtaan vastanneiden kuntien lkm työajasta (kuntien ilmoittamien :ien keskiarvo) Ympäristönsuojeluviranomaisen erityistehtävät lupa-asioiden valmisteluun lupien valvontaan yleiseen laillisuusvalvontaan Ympäristönsuojeluviranomaisen yleistehtävät ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen ympäristön tilan seuranta ympäristönsuojelun yleinen ohjaus, neuvonta ja tiedotus osallistuminen kaavojen valmisteluun (työryhmät yms.) Lausunnot muille viranomaisille ja yhteisöille yhteistyötehtävät eri viranomaisten ja yhteisöjen kanssa Muut tehtävät yleishallintotehtävät muut tehtävät Taulukko 9.2 Työajankäyttö eri tehtäviin vuonna 2004 Tehtävä työajasta (kuntien ilmoittamien :ien keskiarvo) Ympäristönsuojeluviranomaisen erityistehtävät (211 kuntaa) 43 Ympäristönsuojeluviranomaisen yleistehtävät (202 kuntaa) 40 Muut tehtävät (204 kuntaa) 17 Kaikki yhteensä 100

34 34 Kuva 9.1 Työajan käytön jakautuminen Erityistehtävät Yleistehtävät Muu 100 kokoluokan kunnista yli alle Koko maa Taulukossa 9.3 ja kuvassa 9.2 on esitetty käytetty tehollinen työaika ympäristölupien käsittelyyn jakeluasemien, lämpökeskusten, murskaamon tai asfalttiaseman ja eläinsuojan sekä meluilmoitusten käsittelyyn asukasmäärältään erikokoisissa organisaatioyksiköissä. Ympäristölupien osalta se oli keskimäärin 25 tunnista 43 tuntiin ja meluilmoitusten osalta 5 tuntia. Taulukko 9.3 Organisaatioyksikön koko, asukkaita Ympäristöluvan käsittelyyn keskimäärin tarvittava työaika henkilötyötunteina vuonna 2004 Jakeluasema Lämpökeskus Murskaamo tai Eläinhtt asfalttiasema suoja Meluilmoitus htt htt htt htt yli alle Keskimäärin koko maassa