SAtunnaisen YÖkooderin NAputtelun RAtkaisija. LKTT syksy 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAtunnaisen YÖkooderin NAputtelun RAtkaisija. LKTT syksy 2006"

Transkriptio

1 1 sayōnara SAtunnaisen YÖkooderin NAputtelun RAtkaisija LKTT syksy KESÄKUUTA 2006, VERSIO 1.11 Kielen määrittely annetaan laajennetulla BNF-notaatiolla, joka on seuraava. <nimi> ::= määrittely määrittelee välisymbolin nimi a1 a2 a1 jota välittömästi seuraa a2 a1 a2 a1 tai a2 [ a ] a tai ei mitään { a } nolla tai useampia kertoja a ( a1 a2 ) a3 kaarisulut määräävät vaikutusalueen (esimerkissä a1 tai a2 ja heti perään a3) Kun <nimi> esiintyy operaattorin ::= oikealla puolella, on sen merkitys täsmälleen sama kuin määrittely. 1. Perusrakenteita 1.1. Kommentti on merkkijono, joka alkaa // ja päättyy rivin loppuun Alkioiden (non-terminaalit) välissä saa olla tyhjiä merkkejä: välilyönti, rivinvaihto tai tabulaattori digit ::= integer ::= digit { digit } 1.5. scale_factor ::= ( E e ) [ + - ] integer 1.6. float ::= integer. integer [ scale_factor ] 1.7. number ::= integer float 1.8. letter ::= a... z A... Z ö Ö ä Ä 1.9. ident ::= letter { letter digit _ } ident_list ::= ident {, ident } qualident ::= designator full_ident ::= ident [ [ expression_list ] ] designator ::= { full_ident. } full_ident single_character ::= ascii merkki character ::= single_character \ single_character sayonara.tex 1 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

2 char_constant ::= character string_constant ::= { character } Kielen varatut sanat (tunnistetaan pienellä kirjoitettuna): and array const declare div do done else elsif end eval exit external fi function hash if import in internal iterate loop mod module not of or out pointer pool procedure record requires return stack type while Näiden lisäksi varattuja sanoja ovat myös kaikki kielen tietotyyppien nimet: bool, char, float, int, str sekä sisäisten funktioiden ja proseduurien nimet: chr, convert, dispose, len, isempty, new, pop, print, println, push, ord ja osoittimiin liittyvät nimet val, nil. 2. Kielen syntaksi 2.1. Käännösyksikkö compilation ::= module { module } module ::= ident module [ import_part ] declaration_part procedure_part [ do statement_sequence ] done ident Moduulin pääosat import_part ::= import ident_list ; declaration_part ::= { type_declaration ; variable_declaration ; } procedure_part ::= { procedure_declaration ; function_declaration ; } 2.3. Peruslauseita boolean_exp ::= expression statement ::= assignment procedure_call if_statement loop_statement while_statement iterate_statement exit [ boolean_exp ] return [ expression ] eval expression statement_sequence ::= [ declare declaration_part do ] statement ; { statement ; } sayonara.tex 2 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

3 assignment ::= designator := expression procedure_call ::= qualident [ actual_parameters ] if_statement ::= if boolean_exp do statement_sequence { elsif boolean_exp do statement_sequence } [ else statement_sequence ] fi loop_statement ::= loop statement_sequence pool while_statement ::= while boolean_exp loop_statement iterate_statement ::= iterate ident in range loop_statement range ::= expression expression.. expression 2.4. Funktiot ja proseduurit fp_section ::= [ in ] [ out ] ident_list : type formal_parameters ::= ( fp_section { ; fp_section } ) procedure_heading ::= procedure ident [ formal_parameters ] procedure_body ::= statement_sequence done [ ident ] procedure_declaration ::= procedure_heading = procedure_body function_heading ::= function ident [ formal_parameters ] return type function_declaration ::= function_heading = procedure_body actual_parameters ::= ( [ expression_list ] ) function_call ::= qualident actual_parameters 2.5. Tyypit ja muuttujat type ::= qualident [ pointer ] record_type ::= record ident : type { ; ident : type } end array_type ::= array [ range {, range } ] of type hash_type ::= hash of type, type stack_type ::= stack of type sayonara.tex 3 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

4 type_declaration ::= type ident = ( type record_type array_type hash_type stack_type ) hash_val ::= factor : expression hash_init ::= { hash_val {, hash_val } } array_init ::= [ expression_list ] initialization ::= expression array_init hash_init variable_declaration ::= ident_list : type [ := initialization ] const ident := initialization 2.6. Lausekkeet primary ::= number char_constant string_constant designator function_call ( expression ) prefix_op ::= + - not % factor ::= [ prefix_op ] primary mult_op ::= * / div mod term ::= factor { mult_op factor } add_op ::= + - & simple_expression ::= term { add_op term } relation_op ::= = # = = relation ::= simple_expression [ relation_op simple_expression ] expression ::= relation { and relation } relation { or relation } expression_list ::= expression {, expression } 2.7. Import-moduulin rakenne import_module ::= ident external [ requires_part ] import_declaration_part import_procedure_part requires_part ::= requires ident_list ; import_type_declaration ::= type_declaration import_variable_declaration ::= ident : [ const ] type internal string_constant sayonara.tex 4 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

5 import_declaration_part ::= { import_variable_declaration ; import_type_declaration ; } import_procedure_part ::= { procedure_heading internal string_constant ; function_heading internal string_constant ; } 3. Tietotyypit 3.1. bool : totuusarvot true ja false char : ascii-merkki (8 bittinen) int : etumerkillinen kokonaisluku (32 bittinen) float : liukuluku (64 bittinen) str : merkkijono (kuten C-kielessä eli ascii-merkit ja viimeisenä tavuna nolla). Merkkijonoa voi indeksoida, jolloin saatu yksittäinen merkki on tyyppiä char array : Samaa tietotyyppiä sisältävä 1 N ulotteinen taulukko hash : Assosiatiivinen taulukko stack : Pino, jota käsitellään aliohjelmilla push, pop ja isempty. 4. Semantiikkaa (tämä ei ole täydellinen luettelo, tarkista WWW-sivulta) 4.1. Leksikaalit Merkkiliteraalien ja merkkijonojen yhteydessä voidaan käyttää merkintää \x, joka tarkoittaa merkkiä x itse tai erikoismerkintää jostain ohjauskoodista. Tällä tavoin saadaan kirjattua esim. merkkijonon sisään lainausmerkki. Ainakin seuraavien symbolien on toimittava: \n rivinvaihto (kuten C-kielessä) \t tabulaattori \0 nolla (merkkijonon lopetusmerkki) \ merkki itse (heittomerkki) \" merkki itse (lainausmerkki) \\ merkki itse (takakenoviiva) Merkkijonon sisällä esiintyvät // eivät aloita kommenttia Kielen varattu sana ei saa esiintyä muussa kuin syntaksin määräämässä merkityksessä. Varattu sana ei siis voi olla esim. moduulin, muuttujan tai tietotyypin nimenä qualident tarkoittaa pisteillä toisistaan eroteltuja nimiä (esim. moduuli.funktionimi ). sayonara.tex 5 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

6 Nimien peittyminen on sallittua (eli jos esim. funktion parametrina on muuttuja i ja funktion rungossa iterate-silmukan silmukkamuuttuja on i, niin silmukan sisällä i-tarkoittaa silmukkamuuttujaa ja edellisen tason muuttujaan ei pystytä viittaamaan) Moduulit Määrittelyn lopussa oleva ident on sama kuin moduulin nimi Import-moduuli ei esiinny yksinään käännösyksikkönä, vaan se luetaan erillisestä tiedostosta import -käskyn seurauksena Import-moduulin requires -osassa luetellut moduulit otetaan automaattisesti mukaan käännökseen ( monuulinimi.o ) ja niiden alustuskoodi suoritetaan Ohjelmakoodi lähtee suoritukseen Main-nimisen moduulin alustuskoodista. Kaikki muut moduulit ovat käännösyksiköitä, joista tuotetaan esittelytiedosto ja objektitiedosto Esittelytiedosto tuotetaan nimelle moduulinimi.sayonaradef Import-moduulina käyttöön otettujen moduulien alustuskoodit on suoritettava ennen Main:n käynnistymistä Jokaisen moduulin ohjelmakoodissa on globaali rutiini assemblernimellä moduulinimi$init, joka suorittaa moduulin alustuksen Import-moduulien internal -määreet (merkkijono) kertovat rakenteista käytettävän nimen assembler-tasolla Lauseet iterate -silmukan silmukkamuuttuja on näkyvissä ainoastaan silmukan sisällä iterate -silmukan silmukkamuuttujaan ei saa sijoittaa Pinolle suoritettu iterate käy läpi pinon kaikki alkiot (suunnassa pinon päältä pohjalle ) Hash-taulukolle suoritettu iterate käy läpi taulukon kaikki avaimet type T = hash of str, int; puhelinluettelo : T := { "jyke": , "bitti": } // tulosta kaikki numerot iterate nimi in puhelinluettelo loop println( puhelinluettelo[nimi] ); pool; sayonara.tex 6 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

7 Taulukolle suoritettu iterate on määritelty vain yksiulotteisille taulukoille exit boolean_exp poistuu sisimmästä loop -lohkosta, jos ehtolauseen arvo on true exit -lause voi esiintyä ainoastaan loop -rakenteen sisällä eval suorittaa lausekkeen ja hukkaa sen arvon (käytetään lähinnä silloin, jos halutaan kutsua funktiota ilman, että sen paluuarvolla on merkitystä) declare luo uuden näkyvyysalueen, jossa määritellyt tyypit ja muuttujat ovat voimassa seuraavaan lohkon sulkevaan rakenteeseen Tietotyypit Tietotyypeillä on nimiekvivalenssi. Ainoastaan samalla nimellä olevista tietotyypeistä luodut muuttujat ovat keskenään yhteensopivia Automaattisia tyyppimuunnoksia tietotyyppien välillä ei ole olemassa Literaalivakiot ovat yhteensopivia johdettujen tyyppien kanssa. type Omena = int; type Päärynä = int; o : Omena; p : Päärynä;... o := 4; // ok (int literaali käy) p := 7; // ok o := p; // eivät yhteensopivia (nimiekvivalenssi) Osoittimilla on erityinen tyhjä arvo nil, joka on tyyppiyhteensopiva kaikkien osoitintietotyyppien kanssa record -tyyppi saa sisältää osoittimen samaa tietotyyppiä oleviin alkioihin. type IntList = record x : int; next : IntList pointer end; Jos osoitinta käytettäessä on yksikäsitteistä, että tarkoitetaan osoittimen päässä olevaa arvoa, toiminta tehdään automaattisesti. Jos sayonara.tex 7 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

8 8 käyttötilanne ei ole selkeä, kerrotaan varatulla sanalla val tilanteet joissa halutaan käyttää osoittimen päässä olevaa arvoa. nimi osoitin osoitin.val osoitin.nimi merkitys osoittimen arvo osoittimen osoittama arvo osoittimen päässä olevan recordin kenttä (jolle tehdään tulkinta uudelleen) a, b : IntList; p, q : IntList pointer; p := nil; // sijoitetaan osoitinmuuttujaan tyhjä arvo p := %a; q := %b; q.next := nil; q.x := 42; p.val := q.val; // q:n osoittama record kopioidaan // p:n osoittamaan paikkaan p.next := q; p.next.x := 1; // muuttujan b kenttä x p.next.next := nil; p.next.next.val := b; // semanttisesti oikein, // viittaus nil:n läpi p := q; // osoitin q muuttujaan p Eri tietotyyppien oletusalkuarvot ovat: false, a, 0, 0.0, "sayonara", nil Lausekkeet # on erisuuruusoperaattori boolean_exp on lauseke, jonka tietotyyppi on bool Peruslaskutoimitukset toimivat totutulla tavalla tietotyypeillä int ja float Perustietotyyppien välillä ei ole automaattisia tyyppimuunnoksia. (Erityisesti int ja float eivät ole yhteensopivia.) mod ja div toimivat vain kokonaisluvuilla int ja toteuttavat ehdot x = (x div y) y + (x mod y) 0 (x mod y) < y tai y < (x mod y) 0 sayonara.tex 8 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

9 Merkkijonoilla str katenointi ( & ) tuottaa uuden merkkijonon, joka on yhdistelmä laskun termeistä Operaattori % antaa muuttujaan viittaavan osoittimen Osoittimien arvoilla toimivat yhtä- ja erisuuruusvertailut and ja or noudattavat oikosulkuevaluointia (ketjutetun lausekkeen laskeminen lopetetaan heti kun sen lopputulos on tiedossa) Muuttujat const -muuttujien tietotyyppi määräytyy määrittelyn alustuslausekkeen tietotyypin mukaan Funktiot ja proseduurit Funktiot ja proseduurit ovat ylimääriteltyjä siten, että nimen lisäksi tarvitaan parametrien lukumäärä ja tietotyypit tunnistamaan aliohjelma. Sisäisiä funktioita ei saa ylimääritellä Funktion ja proseduurin määrittelyn lopussa oleva ident on oltava sama kuin ko. aliohjelman nimi (koodin selkeyteen tähtäävä syntaksi) Parametrimääreiden toiminta: Määre <tyhjä> in out in out Käyttö sijoituksessa Luku ja kirjoitus. Kuten paikallinen muuttuja (arvoparametri). Vain luku. Vakioparametrimuuttuja. Vain kirjoitus. Viitepaluuarvo. Luku ja kirjoitus. Kuten viiteparametri Arvon palauttaminen return -lauseella proseduurista on virhe Kielen sisäiset funktiot sayonara.tex 9 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

10 10 Nimi Argumentin tyyppi Tulostyyppi Toiminta len(x) str int x:n pituus (alkioiden lukumäärä, jossa merkkijonoilla ei ole mukana loppunollaa) ord(x) char int x:n järjestysnumero chr(x) 0 int 255 char x:s ascii-merkki pop(p) pino arvo Palauttaa pinon päällimmäisen alkion ja samalla poistaa ko. alkion pinosta. Jos pino on tyhjä, palautetaan nil isempty(p) pino bool Palauttaa true jos pino on tyhjä, muutoin false convert(x,t) X T Palauttaa arvon joka on tietotyyppiä T ja jonka arvo on x convert -funktion tulee ymmärtää vähintään muunnokset Muunnos convert(f, int) convert(i, float) Kielen sisäiset proseduurit Toiminta Palauttaa suurimman kokonaisluvun joka on f Palauttaa liukuluvun, jonka arvo on i sayonara.tex 10 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

11 11 Nimi Argumentin tyyppi Toiminta new(p) osoitinmuuttuja dynaaminen muistinvaraus, johon mahtuu osoittimen tietotyyppiä oleva alkio, osoitinmuuttuja osoittaa varattuun lohkoon dispose(p) osoitinmuuttuja poistaa osoittimen päässä olevan alkion käytöstä ja asettaa parametrina olevan osoittimen arvoksi nil. print(a,b,...) luettelo dataa tulostaa parametrit println(a,b,...) luettelo dataa toimii kuten print, mutta tulostaa viimeisenä rivinvaihdon push(p,x) pino ja arvo laittaa pinon p päällimmäiseksi uuden arvon x (joka on pinon tyyppiä) int, float ja str tietotyyppien parametrinvälityksen on oltava yhteensopiva gcc-kääntäjän C-kielestä tuottaman koodin kanssa (Sun/SPARC:lla käännettynä C:n vastaavat tietotyypit int, double ja char*). Tämä takaa sen, että sayonara-ohjelmat voivat käyttää C-kielellä tehtyjä kirjastoja Osoitintyypeille määritellyt new ja dispose varaavat ja vapauttavat dynaamista muistia. Molemmat ottavat yhden osoitintyyppisen argumentin. Lause new(p); varaa p:n osoittaman tyypin tarvitseman määrän dynaamista muistia, ja lause dispose(p); vapauttaa p:n osoittaman muistin. Lauseen new(p) suorittamisen jälkeen p sisältää varatun muistilohkon osoitteen (tai nil jos muistinvaraus epäonnistui). sayonara.tex 11 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

12 12 5. Käyttöliittymä 5.1. Kääntäjää ajetaan komennolla sayonarac 5.2. Kääntäjän on ymmärrettävä seuraavat komentoriviparametrit -h tulostaa käyttöohjeen. tiedosto(t) luettelo lähdekooditiedostoja. -o btiedosto valmis binääri tulee nimelle btiedosto (oletuksena sayonara.out). -S käännös tuottaa tiedostoon moduulinimi.s käännöksen assembler muodossa. -llib linkittää mukaan kirjaston lib, joka on yhteensopiva C-kirjaston kanssa (esim. libcurses). -Lpath hakemisto, josta kirjastoja, moduuleja ja import-esittelyitä etsitään (jos tarvitaan useampia hakemistoja, niin valitsin annetaan useamman kerran). Työskentelyhakemisto on aina mukana etsinnässä. -Xstr asettaa päälle toteuttajien oman laajennuksen kääntäjässä. Esimerkkinä vaikkapa -Xgs ottaa käyttöön roskienkeruun tuotetussa binäärissä tai -Xjava tuottaa suoritettavan koodin javan tavukoodina Kääntäjä osaa ottaa itse automaattisesti mukaan kaikki tarvitsemansa apukirjastot ilman että käyttäjän tarvitsee niitä luetella -l ja -L vipusilla. Omat apukirjastot tulee sijoittaa hakemistoon, joka on kerrottu kääntäjän käännösvaiheessa Makefilen PREFIX-muuttujalla (katso tarkemmin työn palautusohjeista WWW-sivuilla) Vinkki: tätä kaikkea ei ole tarvis nysvätä itse, vaan osan ominaisuuksista voi toteuttaa käyttämällä hyväksi C-kääntäjää (gcc). Sopivilla parametreilla ja vipusilla kirjastojen linkitys mukaan yms. saa toteutettua helposti. sayonara.tex 12 Rev: 1.11, Rel, 2. kesäkuuta 2006

mai 1. Perusrakenteita

mai 1. Perusrakenteita 1 mai Mekaanisen Aritmetiikan Ideaali LKTT 2007 (per I-III) 2. LOKAKUUTA 2007, VERSIO 10 Kielen määrittely annetaan laajennetulla BNF-notaatiolla, joka on seuraava. ::= määrittely määrittelee välisymbolin

Lisätiedot

abba 1. Perusrakenteita

abba 1. Perusrakenteita 1 abba angry birds bombing apparatus LKTT 2012 (periodit II-III) 17. SYYSKUUTA 2012, VERSIO 1.0 Kielen määrittely annetaan laajennetulla BNF-notaatiolla, joka on seuraava. ::= määrittely määrittelee

Lisätiedot

sohvi 1. Perusrakenteita

sohvi 1. Perusrakenteita 1 sohvi Sofistikoitunut hämäläinen variaabeleiden inspektori LKTT 2008 (per I-III) 25. ELOKUUTA 2008, VERSIO 10 Kielen määrittely annetaan laajennetulla BNF-notaatiolla, joka on seuraava. ::= määrittely

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Kielioppia: toisin kuin Javassa

Kielioppia: toisin kuin Javassa Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Lyhyt kertaus osoittimista

Lyhyt kertaus osoittimista , syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Tieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5)

Tieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC LOAD, =X LOAD R2, X int x =; symbolin X arvo muuttujan X arvo

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

7. Oliot ja viitteet 7.1

7. Oliot ja viitteet 7.1 7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin

Lisätiedot

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö Algoritmit 1 Demot 2 1.-2.2.2017 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Ei-rekursiivinen algoritmi: laskesumma(t, n) sum = t[0]; for (i = 1; i < n; i++) sum = sum + t[i]; return sum; Silmukka suoritetaan n 1 kertaa

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä

Lisätiedot

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 symbolit ovat yleensä

Lisätiedot

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 Tieto ja sen osoite

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Harjoitus 5 (viikko 48)

Harjoitus 5 (viikko 48) Moni tämän harjoituksen tehtävistä liittyy joko suoraan tai epäsuorasti kurssin toiseen harjoitustyöhön. Harjoitustyö edistyy sitä paremmin, mitä enemmän tehtäviä ratkaiset. Mikäli tehtävissä on jotain

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

05/04/2004. Digitaalisen median tekniikat, k2004 HY/TKTL, javascript_1. Harri Laine 1. JavaScript

05/04/2004. Digitaalisen median tekniikat, k2004 HY/TKTL, javascript_1. Harri Laine 1. JavaScript Digitaalisen median tekniikat ent. LiveScript (Netscape), muunnelma JScript (Microsoft) yhteensopivat yksinkertaisissa asioissa, aiemmin yhteensopimattomat hiemankin edistyneemmissä nyk. ECMAScript (standardi)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat JavaScript

Digitaalisen median tekniikat JavaScript Digitaalisen median tekniikat JavaScript 5.4.2004 Harri Laine 1 JavaScript ent. LiveScript (Netscape), muunnelma JScript (Microsoft) yhteensopivat yksinkertaisissa asioissa, aiemmin yhteensopimattomat

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat JavaScript Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat JavaScript Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JavaScript 5.4.2004 Harri Laine 1 JavaScript ent. LiveScript (Netscape), muunnelma JScript (Microsoft) yhteensopivat yksinkertaisissa asioissa, aiemmin yhteensopimattomat

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Osoittimet ja taulukot

Osoittimet ja taulukot C! ja taulukot 1.2.2018 Tiedotteita Tämän jälkeen taas pari väliviikkoa (tenttiviikko) Seuraava luento 22.2. Laskareita ei tenttiviikolla 12.2. 16.2. 2 ja muisti Muisti Keskusyksikkö Suorittaa muistissa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle

Lisätiedot

Geneeriset luokat. C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet. Geneerisen luokan käyttö.

Geneeriset luokat. C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet. Geneerisen luokan käyttö. Geneeriset luokat C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet Geneerinen luokka tarkoittaa parametroitua luokkamallia, jonka avulla voidaan muodostaa useita,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Tyyppejä ja vähän muutakin. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Tyyppejä ja vähän muutakin. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tyyppejä ja vähän muutakin TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Viime luennolla... Haskellin alkeita pääasiassa Hello World!... ja muita tutunoloisia ohjelmia Haskellilla Haskellin voima on kuitenkin

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

Tieto- ja tallennusrakenteet

Tieto- ja tallennusrakenteet Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)

Lisätiedot

7. Näytölle tulostaminen 7.1

7. Näytölle tulostaminen 7.1 7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt

Loppukurssin järjestelyt C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen

Lisätiedot

Abstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Abstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Abstraktit tietotyypit TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Data abstraktio Abstraktio on ohjelmoinnin tärkein väline Data abstraktio abstrahoi dataa Abstrakti tietotyyppi Koostuu kolmesta asiasta:

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 4 Ke 18.1.2017 Timo Männikkö Luento 4 Tietorakenteet Pino Pinon toteutus Jono Jonon toteutus Lista Listaoperaatiot Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 4 Ke 18.1.2017 2/29 Pino Pino, stack,

Lisätiedot

Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot

Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen

Lisätiedot

Monipuolinen esimerkki

Monipuolinen esimerkki Monipuolinen esimerkki Lopuksi monipuolinen esimerkki, jossa ohjelmisto koostuu pääohjelmasta ja kahdesta aliohjelmasta, joista toinen on proseduuri ja toinen funktio. Funktio Sqrt(int n): int Sqrt(int

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 23.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 23.2.2009 1 / 44 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Tyypit, Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino, rekursio 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet aliohjelma, proseduuri Parametrit

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 12. huhtikuuta 2019 Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä. Yksi A4-kokoinen lunttilappu

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi 1 C++11 Syntaksi Jari-Pekka Voutilainen 13.4.2012 2 Range-for Iteroi säiliön kaikki alkiot for-silmukassa. Säiliöltä vaaditaan begin- ja end-iteraattorit. Pätee kaikille C++11 STL-säiliöille, taulukoille,

Lisätiedot

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Tyypit, Parametrit Aktivaatiotietue (AT) AT-pino, rekursio 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet aliohjelma, proseduuri Parametrit

Lisätiedot

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus)

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus) VISUAL BASIC OHJEITA Kutsuttava ohjelma alkaa kometoparilla Sub... End Sub Sub ohjelmanimi()...koodia... End Sub Muuttujat Muuttujan esittely Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency,

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot