1992 vp- VaVM 92- HE 122. Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 92 hallituksen esityksen johdosta valtion talousarvioksi vuodelle 1993

Transkriptio

1 1992 vp- VaVM 92- HE 122 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 92 hallituksen esityksen johdosta valtion talousarvioksi vuodelle 1993 Eduskunta on 10 päivänä syyskuuta 1992 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi edellä tarkoitetun hallituksen esityksen n:o 122. Eduskunnan työjäijestyksen 18 a :n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan. Vuoden 1993 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet: - lakivaliokunta - ulkoasiainvaliokunta - hallintovaliokunta - maa- ja metsätalousvaliokunta - puolustusvaliokunta - sivistysvaliokunta ja - ympäristövaliokunta Valtiovarainvaliokunnan muilta valiokunnilta saarnat lausunnot ovat tämän mietinnön liitteinä. Tämän esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt eduskunnan 13 päivänä lokakuuta 1992 valiokuntaan lähettämät näillä valtiopäivillä tehdyt talousarvioaloiteet: 1 Aittoniemi: Kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 2 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta suojaliivien hankkimiseen poliiseille ( ) 3 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten Nouseva Voima ry:n toiminnan tukemiseen (29.98) 4 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 330 (Ylöjärvi-Kuru) perusparantamiseen ( ) K 5 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3233 perusparantamiseen ( ) 6 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen-Kilvakkalan tien perusparantamiseen ( ) 7 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen (33.92) 8 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n toiminnan tukemiseen (33.92) 9 Aittoniemi: Pakolaisten vastaanottamiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 10 Ala-Nissilä: Määrärahan osoittamisesta Karhunojan ja Riihikosken välisen tien rakentamiseen ( ) 11 Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Toijalan radan parantamiseen ( ) 12 Alaranta: Eduskunnan valiokuntien matkoihin ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 13 Alaranta: Puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 14 Alho: Määrärahan osoittamisesta Suomi Nicaragua-seuran toimintaan ( ) 15 Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäville teattereille (29.90) 16 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maanpuolustusnäyttelyn perustamiseen Hämeenlinnaan ( )

2 vp- VaVM 92- HE S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen koetilan perustamiseen ( ) 18 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan kauppaoppilaitoksen peruskorjaamiseen ( ) 19 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Pentinkulman päivien järjestämiseen (29.90) 20 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry:lle (29.90) 21 S-L. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Perunatuotannon Tutkimus- ja Kehittämissäätiölle Lammin tutkimuslaitoksen tilojen lunastamiseen (31.34) 22 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta maatalouden neuvonnan keskittämisestä Jokioisiin syntyviin kustannuksiin ( ) 23 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta 4H-toiminnan tukemiseen ( ) 24 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Agropolis-MTTK-projektin jatkamiseen ( ) 25 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hämeen tiepiirille käytettäväksi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueen tiehankkeisiin ( ) 26 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hämeen tiepiirille käytettäväksi Lounais-Hämeen tiehankkeisiin ( ) 27 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2804 (Jokioinen-Forssa) rakentamiseen ( ) 28 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten museorautatieyhdistyksen Minkiön Humppilan ratahankkeeseen ( ) 29 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Liesjärven kansallispuiston opastuskeskuksen suunnitteluun ( ) 30 U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta alle kolmivuotiaille maksettavaan korotettuun lapsilisään ( ) 31 U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyskassojen toiminnan tukemiseen ( ) 32 U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyspäivärahan perusosan budjettiperusteiseen korottamiseen ( ) 33 U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta sairausvakuutuskorvausten maksamiseen ( ) 34 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultamuseon toiminnan tukemiseen ( ) 35 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaiskulttuurin tukemiseen ( ) 36 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden rakentamiseksi Sallan Kelloselästä rajalle ( ) 37 Apukka: Määrärahan osoittamisesta Tepaston sillan rakentamiseen Kittilässä ( ) 38 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Kelloselän välisen rataosuuden peruskorjaukseen ja sähköistämiseen ( ) 39 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeiden työttömyyskuntien työllisyydenhoidon erillisohjelmien laatimiseen ( ) 40 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen korjausavustusten maksamiseen ( ) 41 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen kehittämiseen ja lukutaitokampanjan tukemiseen Namibiassa ( ) 42 Astala: Määrärahan osoittamisesta valtion Uudenkaupungin virastotalon rakentamiseen ( ) 43 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n mediakulttuurisen projektin tukemiseen ( ) 44 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien tukemiseen (29.90) 45 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Kulttuurikeskuksen saneeraukseen ( ) 46 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen (29.98)

3 Talousarvioaloitteet 3 47 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta romaniväestön koulutus- ja kulttuurikeskuksen perustamiseen ( ) 48 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuiston maanhankintaa varten ( ) 49 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusministeriön Pohjois-Suomen huoltovarikon rakentamiseen ( ) 50 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kunnille keskiasteen oppilaiden viikonloppumatkoista aiheutuviin menoihin ( ) 51 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta väliaikaiseen ammatilliseen erityisopetukseen ( ) 52 Aula: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennusperinne ry:lle ( ) 53 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta postipalvelujen parantamiseen saamelaisten kotiseutualueelia (31.94) 54 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin-Tornion alueen elinkeinoelämän kehittämisohjelmaan ( ) 55 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vartiuksen terminaali-ja teollisuusalueen kehittämiseen ( ) 56 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vartiuksen tulliaseman rakentamiskustannuksiin ( ) 57 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" -kesätapahtuman tukemiseen (29.90) 58 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta "Kainuun Jazzkevät" -tapahtuman tukemiseen (29.90) 59 von Bell: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Perheenäitien Lomakotiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen (33.92) 60 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisille erikoismuseoille ( ) 61 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen laajennustöiden aloittamiseen ( ) 62 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen keskusmuseoyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen (29.90) 63 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäville teattereille (29.90) 64 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen (29.90) 65 Hacklin: Mä~rärahan osoittamisesta Jämsän terveydenhuolto-oppilaitoksen rakentamiseen ( ) 66 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 9 perusparannustöiden aloittamiseksi välillä Hämeen piirin raja-jämsä ( ) 67 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Jämsän-Jämsänkosken tielle välille Kinkolan silta - aluesairaalan tienhaara ( ) 68 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitolle teatterijärjestötalon hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin (29.90) 69 Hassi ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan Varikkoniemen muinaisjäännösalueen tutkimiseen ( ) 70 Hassi: Tieverkon kehittämiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 71 Hassi: Määrärahan osoittamisesta sanomalehdistön tukemiseen ( ) 72 Hassi: Määrärahan osoittamisesta Vuosaaren metron rakentamiseen ( ) 73 Hassi: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja säilyttämiseen ( ) 74 Hassi: Määrärahan osoittamisesta rautatieverkoston kehittämiseen ( ) 75 Heikkinen: Kuhmon kulttuurikeskuksen rakentamishanketta koskevan määrärahan perustelujen muuttamisesta ( )

4 vp - VaVM 92 - HE Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun alueen teiden perustienpitoon ( ) 77 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta vihertietokeskuksen perustamiseksi Janakkalan Harvialaan ( ) 78 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen maakunnan seudullisten virkistysalueiden toteuttamiseksi ( ) 79 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatra Big Band -festivaalien tukemiseen (29.90) 80 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sorokulman-Tarnalan maantien peruskunnostamiseen ( ) 81 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisalmen-Simpeleen tien kunnostamiseen ( ) 82 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaaren tien kunnostamiseen ( ) 83 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisalennukseen rautateillä ( ) 84 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaan lapsen kuntoutustoimintaan ( ) 85 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten lasten vanhempien kuntoutusloman järjestämiseksi (33.92) 86 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta AHAA-projektiin Imatralla (33.92) 87 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi- ja turvakotien liitolle koulutus- ja opetusmateriaalia varten (33.92) 88 Jansson: Määrärahan osoittamisesta lastialusten hankintojen tukemiseen ( ) 89 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston kirjaston musiikkikokoelmien ja audiovisuaalisen aineiston tutkijapalveluiden järjestämiseen ( ) 90 Juhantalo ym.: Valtatien n:o 23 säilyttämisestä valtatieluokkaisena tienä ( ) 91 Jurva: Määrärahan osoittamisesta vaihtoehtoisia energiamuotoja koskevan tutkimuksen tehostamiseen ( ) 92 Jurva: Määrärahan osoittamisesta pakolaisten kouluttamiseen ja palkkaamiseen htnnanitäärisiin avustustehtäviin kotimaassaan ( ) 93 Jurva: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta rakennuskannasta ( ) 94 Jurva: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntokohteiden omapääomaosuuden kattamiseen ( ) 95 Jurva: Määrärahan osoittamisesta Helsingin vuokra-asuntokannan lisäämiseen ( ) 96 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäopiskelupaikkojen järjestämiseksi korkeakouluihin ( ) 97 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lukioiden oppilaspaikkojen ja maksuuoman koulutuksen säilyttämiseksi ( ) 98 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskouluopetuksen oppilaspaikkojen säilyttämiseksi ( ) 99 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäopiskelupaikkojen järjestämiseksi ammatillisiin oppilaitoksiin ( ) 100 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten oppilaspaikkojen ja maksuttoman koulutuksen säilyttämiseksi ( ) 101 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäopiskelupaikkojen järjestämiseksi ammatillisiin oppilaitoksiin ( ) 102 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin ( ) 103 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalveluihin ( ) 104 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseen työllistämiseen ja työelämään harjaantumiseen ( )

5 Talousarvioaloitteet Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maakuntakonttorille yleisten teiden perustienpitoon ( ) 106 Karhunen: Ulkoasiainhallinnon talonrakentamiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 107 Karhunen: Valtion audiovisuaaliselle keskukselle ehdotettujen määrärahojen poistamisesta ( ) 108 Kasurinen: Määrärahan osoittamisesta HELI-radan eteläistä ratavaihtoehtoa selvittävän työryhmän perustamiseen ( ) 109 Koistinen ym.: Valtionrautateiden kiskokaluston hankkimisesta Oy Transtech Ltd:ltä (31.90) 110 Komi: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiikkijuhlien toiminnan tukemiseen (29.90) 111 Komi: Määrärahan osoittamisesta Joroisten musiikkiyhdistys ry:lle musiikkipäivien järjestämiseen (29.90) 112 Korhonen: Määrärahan osoittamisesta kuntien harkinnanvaraiseen avustamiseen ( ) 1 13 Korhonen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen metsänparannuslainoihin ( ) 114 Korhonen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen metsänparannustöihin ( ) 115 Korva ym.: Lainopillisen asiantuntijaavun turvaamisesta laajoissa vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä ( ) 116 Korva: Pienyritysten tukemisesta vaikeilla työttömyysalueilla ( ) 117 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Lepaan kotitalous-ja sosiaalialan oppilaitoksen peruskorjaukseen ( ) 118 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen linnan ja sen lähialueiden kehittämiseen ( ) 119 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta KTM yrityspalvelun piiritoimiston perustamiseen Hämeeseen ( ) 120 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämiseen Forssassa ( ) 121 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiässä sijaitsevan Lehtomäen narkomaanikodin peruskorjaamiseen (33.92) 122 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuassa sijaitsevan Kaanaan kodin työhallin rakentamiseen (33.92) 123 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman satamaan johtavan väylän syventämiseen ( ) 124 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon ( ) 125 Lahikainen: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n Nokan varastoalueen rakentamiseen Hartolassa ( ) 126 Lahikainen: Valtionosuuden myöntämisestä Heinolan musiikkioppilaitokselle ( ) 127 Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kurssikeskuksen asuntolan laajennukseen ( ) 128 Lahikainen: Päijänteen itäpuolisen kantatien n:o 59luokituksen muuttamisesta valtatieksi ( ) 129 Lahikainen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 613 Ruskeala-Tammihaara peruskorjaamiseen ( ) 130 Lahikainen: Määrärahan osoittamisesta Sysmän ja Suopellon välisen maantien perusparantamiseen ( ) 131 Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonradan yleissuunnitteluun ( ) 132 Lahikainen: Määrärahan osoittamisesta rantojen toteuttamissuunnitelmaan Sysmässä ( ) 133 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmavoimien teknillisen koulun II rakennusvaiheen aloittamiseksi Kuorevedellä ( )

6 vp- VaVM 92- HE Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutijärven-Sahalahden-Kuhmalahden-Kuhmoisten maantien perusparantamiseen ( ) 135 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Sotkian tien parantamiseen ( ) 136 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunnalliseen vientiasiamiestoimintaan ( ) 137 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakentamiseen Lempäälästä Tampereelle ( ) 138 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahaan ( ) 139 Laine ym.: Määrärahojen vähentämisestä puolustusvoimien kalusto- ja materiaalihankinnoista ( ) 140 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkarakentamisen lisäämiseen (29.98) 141 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain Liiton toiminnan tukemiseen ( ) 142 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnostamishankkeisiin ( ) 143 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta merenviljelytutkimusyksikön rakentamiseen Rymättylään ( ) 144 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin ja Forssan välisen tieyhteyden rakentamiseen ( ) 145 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen ( ) 146 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin ohikulkutien rakentamiseen ( ) 147 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turunmaan ulkosaariston sähköistämiseen ( ) 148 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisyrityshankkeisiin Viipurin ja Pietarin erityistalousvyöhykkeellä ( ) 149 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan syöpä- ja veritautien hoidon kehittämiseen ( ) 150 Laine ym.:. Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen työllisyysohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen ( ) 151 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen rakentamiseen Turun ja Porin läänissä ( ) 152 Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetustilojen rakentamiseen ( ) 153 Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen elokuva-alan tutkimus- ja kokeilutyön loppuunsaattamiseen (29.90) 154 Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmailuopiston perustamiseen ( ) 155 M. Laukkanen: Määrärahan osoittamisesta suojaliivien hankkimiseen poliiseille ( ) 156 M. Laukkanen: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Valamon luostarista pelastettujen ikonien konservointiin ( ) 157 M. Laukkanen: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaaren paikallistien rakentamiseen ( ) 158 M. Laukkanen: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan varuskunta-alueella olevien tilojen kunnostamiseksi VR:n koulutuskeskukseksi (31.90) 159 M. Laukkanen: Määrärahan osoittamisesta aluetason ympäristöyhteistyönjatkamiseen Suomen ja Venäjän välillä ( ) 160 M. Laukkanen: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin happamoituneiden vesistöjen tutkimiseen ( ) 161 Lehtosaari: Määrärahan osoittamisesta Poukkusalmen sillan rakentamiseen Savonlinnassa ( ) 162 Lehtosaari: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen sillan rakentamiseen ( )

7 Talousarvioaloitteet J. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lisärakentamista ja peruskorjausta varten ( ) 164 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta vankilasta vapautuvien työllistämiseen varuskuntien korjaustöissä ( ) 165 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Opiston peruskorjaukseen ( ) 166 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan-Perhon maantien perusparantamiseen ( ) 167 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Liimattalan paikallistien perusparantamiseen ( ) 168 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 parantamiseen Viitasaarella ja Vesanuolla ( ) 169 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta hiukkaskiihdyttimen rakentamiseksi Suomeen ( ) 170 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen työllisyysmäärärahojen lisäämiseksi ( ) 171 Liikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6 parantamiseen Imatralla Mansikkalan ja Kaukopään välillä ( ) 172 Liikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkealan Repoveden kansallispuiston perustamiseen ( ) 173 Liikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taipalsaaren, Lemin ja Lappeenrannan välisen jätevesien siirtoviemärin rakentamiseen ( ) 174 Lindqvist: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan ja Kalkkisten välisen tieosuuden peruskorjaukseen ( ) 175 Lindqvist: Määrärahan osoittamisesta Levannon-Putulan maantien n:o 295 perusparantamiseen ( ) 176 Lindqvist: Määrärahan osoittamisesta Koskimyllyn paikallistien perusparannukseen Hollolassa ( ) 177 Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänne-keskuksen toteuttamiseen ( ) 178 Lindqvist: Määrärahan osoittamisesta Launeen peruskoulun peruskorjaukseen Lahdessa ( ) 179 Lindqvist: Määrärahan osoittamisesta Ahtialan Purorinteen ala-asteen rakentamiseen Lahdessa ( ) 180 Lindroos: Määrärahan osoittamisesta Vilppulan Kotiniemen varavankilan korjaamiseen ( ) 181 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 6:n tykkikatosterminaalin rakentamiseen ( ) 182 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta tevanake-alan valtakunnallisen kehittämiskeskuksen perustamiseen Tampereelle ( ) 1'83 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojaliivien hankkimiseen poliiseille ( ) 184 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta vientiin suuntautuneiden yritysten tukemiseen Uudellamaalla ( ) 185 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten Keskusliitolle henkilöstön palkkaukseen ( ) 186 Luhtanen ym.: Kera Oy:n myöntämien korkotukilainojen myöntämisestä Etelä-Suomen yrityksille ( ) 187 Luukkainen: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyöhön ( ) 188 Luukkainen: Lääninhallitusten toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 189 Luukkainen: Ympäristönsuojelunäkökohtien korostamisesta myönnettäessä avustuksia uusien kuorma-autojen hankintaan ( ) 190 Luukkainen: Määrärahan osoittamisesta eläinkokeita vähentävien ja korvaavien menetelmien kehittämiseen ( )

8 vp- VaVM 92- HE Luukkainen: Määrärahan osoittamisesta löytöeläinten huostaanottamiseen ( ) 192 Luukkainen: Kera Oy:n myöntämien korkotukilainojen myöntämisperusteista ( ) 193 Luukkainen: Määrärahan osoittamisesta kierrätysteollisuuden tukemiseen ( ) 194 Luukkainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden lunastamiseen ( ) 195 Moilanen ym.: Puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 196 Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Cantores Minores -kuoron toiminnan tukemiseen (29.90) 197 Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliitolle koululaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisytyöhön (33.92) 198 Muttilainen: Määrärahan osoittamisesta BBA-koulutusohjelman laajentamiseen ( ) 199 Muttilainen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin teknillisen oppilaitoksen tilojen parantamiseen ( ) 200 Muttilainen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin kaupunginorkesterin toiminnan turvaamiseen (29.90) 201 Mutti1ainen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentoaseman investointien rahoittamiseen ( ) 202 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden muotoiluinstituutille kultauksen koulutuksen järjestämiseen Hiisiössä ( ) 203 Mäkelä ym.: Puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 204 Mäkelä ym.: Kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 205 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovankilan rakentamiseksi Keuruulie ( ) 206 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän oikeus- ja poliisitalon rakentamiseen ( ) 207 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston fysiikan laitosrakennuksen rakentamiseen ( ) 208 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen huoltajalisän maksamiseen ( ) 209 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi ( ) 210 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lukioiden ja ammatillisten koulujen lukukausimaksujen poistamiseen ( ) 211 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen opetustyöpajan peruskorjaukseen ( ) 212 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän teknillisen oppilaitoksen lisärakennuksen rakentamiseen ( ) 213 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysvesijohdon rakentamiseksi välille Muurame-Säynätsalo-Kinkomaa ( ) 214 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen tiepiirille Kuhmoisten kunnan maanteiden perusparantamiseen ( ) 215 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Tankolammen tien rakentamiseen välillä Lohikoski-Seppälänkangas ( ) 216 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusan-Tankolammen maantien perusparantamiseen ( ) 217 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian-Liesjärven tieosuuden rakentamiseen ( ) 218 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan-Perhon maantien perusparantamiseen ( ) 219 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden ja Seinäjoen välisen rataosuuden perusparantamiseen ( ) 220 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Jyväskylän-Tampereen radan sähköistystyöhön ( )

9 Talousarvioaloitteet Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven lentokentän peruskorjaukseen ja laajennukseen ( ) 222 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamiseen tapaturmavirastoon ( ) 223 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen ja virkistystoimintaan ( ) 224 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamanaisten kuntoutukseen (33.22) 225 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rintasyövän varhaistoteamisen edistämiseen ( ) 226 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien ja rintamamiesten asuntojen korjaamiseen ( ) 227 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraisen työllistämistuen korottamiseen ( ) 228 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisen valtionavun investointeihin Keski-Suomessa ( ) 229 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Piippaharjun-Niemisjärven maantien perusparantamiseen ( ) 230 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjiksi ryhtyvien paluumuuttajien tukemiseen ( ) 231 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoihin työllisyyden turvaamiseksi Keski-Suomessa ( ) 232 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakentamiseksi välille Vihtavuori-Leppävesi-Jyväskylä ( ) 233 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen rakentamiseen ( ) 234 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Pioneerivarikon monitoimirakennuksen rakentamiseen Parkanossa ( ) 235 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta tutkijan viran perustamiseksi Metsäntutkimuslaitokseen Parkanoon ( ) 236 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Lavajärven-Komin runkovesijohdon rakentamiseen ( ) 237 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 parantamiseksi Ikaalisissa ja Parkanossa ( ) 238 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Kankarin paikallistien n:o rakentamiseen ( ) 239 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 660 perusparantamiseen välillä Merikarvia-Träskvik ( ) 240 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta eräiden yleisinä teinä lakkaavien teiden saamiseksi paikallisteiksi Satakunnassa ( ) 241 Mölsä ym: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien Uudenkylän varastoalueen rakennuskohteiden toteuttamiseen ( ) 242 Mölsä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyörähtälän ja Kuivannon välisen maantien perusparantamiseen Orimattilassa ( ) 243 Nikula ym.: Määrärahan osoittamisesta Kunnallisen kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan keskukselle ( ) 244 Nyby: Määrärahan osoittamisesta kaksikielisen yliopiston suunnittelemiseksi Vaasaan (29.10) 245 Nyby: Määrärahan osoittamisesta vallankäyttöä koskevan tutkimuksen käynnistämiseen ( ) 246 Nyby: Määrärahan osoittamisesta Svartgrundsfjärdenin tuloväylän ruoppaustöihin Pietarsaaressa ( ) 247 Nyby: Määrärahan osoittamisesta raakavesialtaan rakentamiseksi Åhtävänjokeen ( ) 248 Nyby: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 718 peruskorjaamiseen osuudella Koskeby-Vähäkyrö ( ) 249 Nyby: Määrärahan osoittamisesta Hirvlaxin ja Kantlaxin välisen maantien peruskorjaamiseen ( ) K

10 vp- VaVM 92- HE Nyby: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 741 peruskorjaamiseen osuudella Lillby-Kortesjärvi ( ) 251 Nyby: Määrärahan osoittamisesta Koulukadun uusimiseen Pietarsaaressa ( ) 252 Nyby: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden ostamiseen Vaasan läänissä ( ) 253 Näsi: Määrärahojen osoittamisesta Rovaniemen väliaikaisen ammattikorkeakoulun käynnistämistä varten ( ) 254 Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen ja Simojoen elvyttämiseen lohijoiksi ( ) 255 Näsi: Määrärahan osoittamisesta matkailun kannalta tärkeiden tieyhteyksien rakentamiseen Lapissa ( ) 256 Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta satelliittivastaanottoaseman saamiseksi Sodankylään ( ) 257 Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta hiukkaskiihdyttimen rakentamisedellytysten selvittämiseen ( ) 258 Näsi: Pienyritysten tukemisesta vaikeimmilla työttömyysalueilla ( ) 259 Näsi: Määrärahan osoittamisesta voimansiirtojohdon rakentamiseksi Vajukoskelta Kittilän Sirkkaan { ) 260 A. Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta oppivelvollisuutensa suorittaneiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden jälkiseurantaan { ) 261 A. Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen uudisrakennustyön aloittamiseen ( ) 262 A. Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta Viljakkalan vesihuollon kehittämiseen ( ) Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäville teattereille (29.90) Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitolle teatterijärjestötalon hankinnasta aiheutuneiden lainojen hoitamiseen (29.90) Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistukeen ( ) 266 Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyön lisäämiseksi ( ) 267 Paloheimo: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista Suomen Kansallisoopperan säätiölle ehdotetun määrärahan vähentämisestä (29.90) 268 Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta erikoismuseoiden erityistehtäviin ( ) 269 Paloheimo: Maataloustuotteiden vientitukeen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 270 Paloheimo: Tievc:;rkon kehittämiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 271 Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden radanpitoon ( ) 272 Paloheimo: Valtion eläkemenojen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan ( ) 273 Paloheimo: Maatalouden vientitukeen ehdotetun määrärahan siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan ( ). 274 Paloheimo: Asumistukeen ehdotetun määrärahan siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan ( ) 275 Paloheimo: Työttömyyden lieventämiseen ehdotetun määrärahan siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan ( ) 276 Paloheimo: Kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin ehdotetun valtionosuuden vähentämisestä ( ) 277 Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hankkimiseen ( ) 278 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion palo- ja pelastusharjoituskeskuksen rakentamiseen { )

11 Talousarvioaloitteet Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Tornion ja Kilpisjärven välisen valtatien n:o 21 perusparantamiseen ( ) 280 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Ylläksen tunnelin rakentamissuunnitteluun ( ) 281 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta voimansiirtojohdon rakentamiseksi Vajukoskelta Kittilän Sirkkaan ( ) 282 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen villilohikannan elvyttämiseen ( ) 283 Polvi: Määrärahan osoittamisesta invalideille maksettavan autoveron palautuksen korottamiseksi ( ) 284 Polvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kurssi- ja leirikeskuksen piha-alueen kunnostamiseen (29.98) 285 Polvi: Määrärahan osoittamisesta eräiden vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen Iisalmessa ja Vieremällä ( ) 286 Polvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen ohikulkutien Kilpivirran vesistösillan rakentamiseen ( ) 287 Polvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Harsukankaanja Rautavaaran välisen maantien parantamiseen ( ) 288 Polvi: Määrärahan osoittamisesta kunnille katujen ja kaavateiden rakentamiseen ( ) 289 Polvinen: Määrärahan osoittamisesta Komulanlammen maantien perusparantamiseen Sotkamossa ( ) 290 Polvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kera Oy:lle pk-yrityksille myönnettävien suhdannelainojen korkotukeen ( ) 291 Polvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun mekaanisen puunjalostusteollisuuden kaupan ja tuotannon kehittämiseen ( ) 292 Polvinen: Määrärahan osoittamisesta hi ukkaskiihdyttimen rakentamiseksi Sotkamoon ( ) 293 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston ja Neuvostoliiton tiedeakatemian yhteislaboratorion jatkorahoitukseen ( ) 294 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton yhteistyöhankkeisiin Eestin invalidiliiton sekä Yleisvenäläisen invalidiliiton kanssa (33.92) 295 Pulliainen: Maataloustuotteiden vientitukeen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 296 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen ja sienten varastoinnin tukemiseen ( ) 297 Pykäläinen ym.: Asevelvollisten ylläpitomenoihin ehdotettujen määrärahojen vähentämisestä (27.14) 298 Pykäläinen: Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 299 Pykäläinen: Puolustusvoimille varustuksen käyttöön ja kunnossapitoon ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 300 Pykäläinen: Puolustusvoimille kiinteistöjen käyttöön ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 301 Pykäläinen: Puolustusvoimille rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden korjaukseen ja kunnossapitoon ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 302 Pykäläinen: Puolustusvoimille uudisrakennuksiin ja peruskorjauksiin ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 303 Pykäläinen ym.: Puolustusvoimille perusparannuksiin ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 304 Pykäläinen ym.: Puolustusvoimille sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustöihin ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 305 Pykäläinen ym.: Puolustusvoimille kiinteistöjen ostoon ja lunastukseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 306 Pykäläinen: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen henkilöstön palkkauksiin ( )

12 vp - VaVM 92 - HE Pykäläinen: Korkeakoulujen talonrakennukseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 308 Pykäläinen: Määrärahan osoittamisesta opintorahan korottamiseen ( ) 309 Pykäläinen: Määrärahan osoittamisesta lukioiden käyttökustannuksiin ehdotetun valtionosuuden korottamiseen ( ) 310 Pykäläinen: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen käyttökustannuksiin ehdotetun valtionosuuden korottamiseen ( ) 311 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen rakennussuunnittelun käynnistämiseen ( ) 312 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkaus-Seura ry:n ympärivuotisen konserttitoiminnan tukemiseen (29.90) 313 Rajamäki ym.: Maatalouden tasapainottamismäärärahojen vähentämisestä ( ) 314 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion tiepiirin perustienpitoon ( ) 315 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kangaslammintien varteen Varkaudessa ( ) 316 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Huruslahden paikallistien rakentamiseen Varkaudessa ( ) 317 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun kaupungin ja Maarianvaaran hiihtokeskuksen välisen maantien parantamiseen ( ) 318 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 parantamiseen välillä Joroinen Varkaus ( ) 319 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonradan yleissuunnitteluun ( ) 320 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimotaudin invasiiviseen hoitoon ( ) 321 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennealan kansainvälistä yhteistoimintaa toteuttavan yhtiön perustamiseen (31) 322 Rask ym.: Määrärahojen osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n turvevoimalainvestoinnin aloittamiseen ( ) 323 Rask ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Pohjan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Kemin toimipisteen laajentamiseen ( ) 324 Rask ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuolan alueen ympäristönsuojelun edistämiseen ( ) 325 Rauramo: Opintokeskusten käyttökustannuksiin ehdotetun määrärahan perustelujen muuttamisesta ( ) 326 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan Pason kanavan perkaukseen ( ) 327 Renko ym.: Yleisten teiden perustienpitoon ehdotetun määrärahan vähentämisestä hallintokulujen osalta ( ) 328 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun tiepiirille yleisten teiden perustienpitoon ( ) 329 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena peruskuivatukseen Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kohteisiin ( ) 330 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioiden perustamiskustannuksiin ( ) 331 Riihijärvi: Määrär~han osoittamisesta Ylä-Savon Instituutin toiminnan tukemiseen (29.88) 332 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia Yhdistysten Liiton toiminnan tukemiseen ( ) 333 Riihijärvi: Määrärahojen osoittamisesta Pohjois-Savon metsänparannustöiden lisäämiseen ( ) 334 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Lintumäen-Hyrkkään tien perusparantamiseen ( ) 335 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5646 parantamiseen välillä Martikkata-Kuhaniemi Lapinlahdella ( ) 336 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen sillan rakentamiseen ( )

13 Talousarvioaloitteet Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sillan rakentamiseen Vehmersalmella ( ) 338 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 parantamiseen Lapinlahden taajaman kohdalla ( ) 339 Rimmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajaterminaalin laajentamiseen ( ) 340 Rimmi ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden kuntoutuslomatoiminnan tukemiseen (33.92) 341 Rimmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun edistämiseen ( ) 342 Rimmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän Hulauden ongelmajätekaatopaikan kunnostamiseen ( ) 343 J. Roos ym.: Tieverkon kehittämiseen ehdotetun määrärahan perustelujen muuttamisesta valtatien n:o 1 osalta ( ) 344 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden Vammala-Vesilahti-valtatie n:o 3 suunnitteluun ( ) 345 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin rataosan sähköistystöiden aloittamiseen ( ) 346 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkun-Kiuralan tien perusparantamiseen Vammalassa ( ) 347 Rossi ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltolan-Etelälahden maantien parantamiseen Autuaankannaksen kohdalla Karttulassa ( ) 348 Rossi ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tervon Äyskosken laitoksen virkoihin ( ) 349 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen vaatimien tilojen suunnittelemiseksi Kuopion yliopiston yhteyteen ( ) 350 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden maatalous- ja puutarhaoppilaitokselle vihertietokeskuksen perustamiseen ( ) 351 Räty ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjailija Väinö Linnan Reitin säilyttämiseen ja kunnostamiseen ( ) 352 Räty ym.: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kestävän kehityksen projektin toteuttamiseen ( ) 353 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikkijuhlien avustamiseen (29.90) 354 Saastamoinen: Määrärahan osoittamisesta tanssileiritoiminnan tukemiseen (29.90) 355 Saastamoinen ym.: Lenin-museolle ehdotetun määrärahan poistamisesta ( ) 356 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien elektroniikkakeskuksen perustamiseen Riihimäelle ( ) 357 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohdon rakentamiseen Hausjärvellä Hikiältä Oittiin ( ) 358 Seivästö: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen Nivel ry:n toiminnan tukemiseen (33.92) 359 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen kanavaselvityksen jatkamiseen ( ) 360 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen kansallispuiston maanhankintoihin ( ) 361 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Helsingin rataosan nopeustason nostamiseen ( ) 362 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimitalo III:n rakentamiseen Tampereella ( ) 363 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen aluetyöterveyslaitokselle ammattiryhmäkohtaisiin työpaikkaselvityksiin ( )

14 vp - VaVM 92 - HE Stenius-Kaukonen ym.: Työttömien eläkkeellepääsyn helpottamisen aiheuttamasta työttömyyskassoille osoitetun valtionosuuden vähentämisestä ( ) 365 Stenius-Kaukonen ym.: Sairausvakuutusrahastolle suoritettavan takuusuorituksen vähentämisestä ( ) 366 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojeluviikon valtionavustukseen ( ) 367 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ( ) 368 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön tutkimukseen, suunnitteluun ja valvontaan ( ) 369 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden talonrakennustöihin ( ) 370 Suhola ym.: Määrärahojen osoittamisesta Keiteleen kanavasiltojen rakennustöiden aloittamiseksi ( ) 371 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien autoveron palautusoikeuden budjettiperusteiseksi laajentamiseksi ( ) 372 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta autoveron palautusoikeuden ulottamiseksi sydän- ja astmapotilaisiin ( ) 373 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäsuon paikallistien n:o päällysteen uusimiseen ( ) 374 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1821 peruskorjauksenjatkamiseen Kakskerran järven ympäri kulkevalla osuudella ( ) 375 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkustuskustannusten alentamiseen linja-autoliikenteessä ( ) 376 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärin määräämien vitamiini- ja hivenainevalmisteiden korvaamiseen sairausvakuutuksen kautta ( ) 377 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän bud jettiperusteiseen korottamiseen ( ) 378 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanieläkkeiden budjettiperusteiseen korottamiseen ( ) 379 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ikääntyneiden sotainvalidien kuntoutuksen tehostamiseen ( ) 380 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiona vustuksena veteraanijärjestöille (33.92) 381 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien sosiaalietuuksien parantamiseen (33.23) 382 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoidon turvaamiseksi ( ) 383 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten syöpäsairauksien hoidon tehostamiseen ( ) 384 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimapolitiikan tehostamiseksi tarvittaviin palkkakustannuksiin ( ) 385 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry:n valtionapuun ( ) 386 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ASP-säästöpalkkion korottamiseen ( ) 387 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotukeen asuntovelallisille ( ) 388 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun asuntopulan poistamiseen ( ) 389 Taina: Eräiden alkoholijuomien raakaaineiden hinnanerokorvauksiin ehdotetun määrärahan poistamisesta ( ) 390 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lasten satumaan rakentamiseen Joulumaan yhteyteen ( ) 391 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin sataman kehittämiseen (31.32) 392 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Sailasta Murmanskiin ( )

15 Talousarvioaloitteet Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten tukemiseen vaikeimmilla työttömyysalueilla ( ) 394 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyspäivärahan perusosan budjettiperusteiseen korottamiseen ( ) 395 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisten investointien lisäämiseen vaikeimmilla työttömyysalueilla ( ) 396 Toivonen: Määrärahan osoittamisesta laitehankintoihin Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen ympäristöyksikön opetuslaboratoriolle ( ) 397 Tuomioja ym.: Ulkoasiainhallinnon talonrakennuksiin ehdotetun määrärahan poistamisesta ( ) 398 Tuomioja ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisjärjestöjen tukemiseen. ( ) 399 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston A. I. Virtanen -instituutin laitehankinta- ja henkilöstömenoihin ( ) 400 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Snellman-Instituutin julkaisutoimintaan (29.88) 401 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alppilajien kilpailu- ja valmennuskeskuksen toteuttamiseen Nilsiään (29.98) 402 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Niiralan tullitalon rakentamiseen ( ) 403 Törnqvist: Rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 404 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Lieksan Vaskiviikkojen toiminnan turvaamiseksi (29.90) 405 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Pielisen ulkomuseotoiminnan turvaamiseksi ( ) 406 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Loma-Kolin ja Kolin kylän alueen keskitetyn vesihuollon toteuttamiseen ( ) 407 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Loma-Kolin ja Purnulahden kaava-alueiden vesihuollon toteuttamiseen ( ). 408 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan tiepiirille tiehankkeiden toteuttamiseen ( ) 409 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Kontiomäen rataosan perusparan tamiseen ( ) 410 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaan toiminnan turvaamiseen ( ) 411 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta biosfäärialueiden ja ilmastoaseman perustamiseen Lieksaan ( ) 412 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin opastuskeskuksen rakentamiseen ( ) 413 Ukkola: Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen ehdotetun määrärahan poistamisesta (29.98) 414 Ukkola: Kuluttajavirastolle ehdotettujen määrärahojen siirtämisestä kilpailuvirastolle ( ) 415 Ukkola: Kuluttajavalituslautakunnalle ehdotetun määrärahan siirtämisestä kilpailuvirastolle ( ) 416 Ukkola: Määrärahan osoittamisesta kilpailuvirastolle ( ) 417 Ukkola: Elintarvikevirastolie ehdotetun määrärahan siirtämisestä kilpailuvirastolle ( ) 418 Ukkola: Kuluttaja-asiamiehen toimistolle ehdotetun määrärahan siirtämisestä kilpailuvirastolle ( ) 419 Ukkola: Kuluttajatutkimuskeskukselle ehdotetun määrärahan siirtämisestä kilpailuvirastolle ( ) 420 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimuskeskuksen Taholammin yksikön kehittämiseen ( )

16 vp - VaVM 92 - HE Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kemiran Kokkolan lannoitetehtaan toiminnan jatkamiseksi ( ) 422 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta kotimaisia polttoaineita käyttävän Vetelin Patanan voimalaitoksen rakentamisselvityksiin ( ) 423 Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n sosiaalisen kehityksen ohjelmiin ( ) 424 Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais- ja lähetysjäljestöjen kehitysyhteistyöhön ( ) 425 Vanhanen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 132 liikenneturvallisuusjätjestelyjen parantamiseksi Klaukkalassa ( ) 426 V arpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan tiepiirille yleisten teiden perustienpitoon ( ) 427 Vehkaoja: Korkeakoulujen tuloarvion vähentämisestä valtion harjoittelukoulujen lukukausimaksuja vastaavalla määrällä ( ) 428 Vehkaoja ym.: Alioikeuksien palkkakustannuksiin ehdotetun määrärahan vähentämisestä ( ) 429 Vehkaoja: Sisäasiainministeriön toimintamenoihin osoitetun määrärahan vähentämisestä ( ) 430 Vehkaoja: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahaan ( ) 431 Vehkaoja: Määrärahan osoittamisesta valtion yleissivistävien oppilaitosten lukioiden lukukausimaksujen poistamisesta aiheutuvaan vajeeseen ( ) 432 Vehkaoja: Määrärahan osoittamisesta valtion ammatillisten oppilaitosten lukukausimaksujen poistamisesta aiheutuvaan vajeeseen ( ) 433 Vehkaoja: Ammattikorkeakoulukokeilun aloittamisesta Vaasassa ja Lapualla ( ) 434 Vehkaoja: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaupunginteatterin rakentamiseen ( ) 435 Vehkaoja: Määrärahan osoittamisesta eräiden alennusten myöntämiseksi rautatielippujen hinnoista ( ) 436 Vehkaoja: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan peruskorjaukseen ( ) 437 Vehkaoja: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Seinäjoen radan sähköistämiseen ( ) 438 Viljamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston lisärakennuksen rakentamiseen ( ) 439 Viljamaa ym.: Määrärahojen osoittamisesta Jyvässeudun vesihuollon kehittämiseen ( ) 440 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta rajanylityspaikan avaamiseksi Uukuniemelle (26) 441 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta Alajärven Kirkkolahden kunnostamiseen ( ) 442 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta Patanan- ja Räyringinjärvien kunnostamiseen ( ) 443 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta Ullavan yläasteen rakentamiseen ( ) 444 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 706 perusparantamiseen välillä Viranperä-Suokonmäki ( ) 445 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 752 peruskoljaukseen välillä Perho-Salamajärvi ( ) 446 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta Tarnalan ja Sorokulman välisen maantien parantamiseen Saaren kunnassa ( ) 447 Vistbacka: Määrär :1an osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan rautatieverkoston kehittämiseen ( ) 448 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta Veteliin suunnitellun voimalaitoksen perustamiskustannuksiin ( ) 449 Vistbacka: Määrärahojen osoittamisesta haja-asutusalueiden vähittäiskaupan tukemiseen ( )

17 Talousarvioaloitteet Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta Kemira Oy:n Kokkolan lannoitetehtaan toiminnan jatkamiseen ( ) 451 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta palkkaan rionastettavien alihankkijasaatavien budjettiperusteiseen maksamiseen konkurssitapauksissa. ( ) 452 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta Selin kierrätyskeskuksen toiminnan tukemiseen ( ) 453 Vuorensola ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoritien jatkorakentamiseen Iittalasta Kuljuun ( ) 454 Vuorensola: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden lomatoiminnan tukemiseen (33.92) 455 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto-olojen kehittämisrahastoon ( ) 456 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken virastotalon peruskotjaukseen ( ) 457 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta ns. Salpa-linjan linnoitusketjun kunnostamiseen turistikohteeksi ( ) 458 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kaipiaisten siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen Anjalankoskella ja Valkealassa ( ) 459 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten luonnonkalojen istutuksiin itäisen Suomenlahden rannikkovesiin ( ) 460 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Lupinlahteen johtavan Pappilansalmen perkaamiseen ( ) 461 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 jatkorakentamisen suunnitteluun Haminan Tervasaaren kohdalla ( ) 462 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pitkänkosken-Miehikkälän paikallistien n:o perusparantamiseen ( ) 463 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta jalankulku-ja pyörätien rakentamiseen Tavastilan-Ylänummen maantielle n:o 3582 ( ) 464 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 61 parantamisen suunnitteluun välillä Vehkalahti-Luumäki ( ) 465 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta kokonaisvaltaisen tarveselvityksen suorittamiseksi HELI-radan suuntavaihtoehdoista ( ) 466 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken autokatsastusaseman rakentamiseen ( ) 467 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja vierasvenesataman II rakennusvaiheen toteuttamiseen ( ) K

18 vp- VaVM 92 - HE 122 YLEISPERUSTELUT Valiokunnan ehdotuksen mukaan menoarvio päätyy markkaan ja tuloarvio markkaan, joten talousarvio on markkaa ylijäämäinen. Menojen loppusumma on täten markkaa hallituksen esitystä suurempi ja tulojen loppusumma hallituksen esitystä suurempi. Tulojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Esitys mk Valiokunta mk Os Os Os Os Yhteensä Menojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Pl Esitys mk Valiokunta mk Yhteensä Sen jälkeen, kun hallitus on antanut Eduskunnalle vuotta 1993 koskevan talousarvioesityksen, on siihen useista eri syistä ilmennyt olennaisia korjaustarpeita. Osa korjauksista on yksittäisten ministeriöiden valtiovarainministeriölle tekemiä, lähinnä teknisiä korjausehdotuksia, joiden suhteen valtiovarainministeriöllä ei ole ollut erityistä huomautettavaa ja jotka se täten on pyytänyt valiokuntaa ottamaan huomioon. Vuoden 1992 kolmas lisätalousarvio aiheuttaa vuoden 1993 talousarvioon muutostarpeita, jotka on otettu huomioon valiokunnan ehdotuksissa. Merkittävimmät muutokset talousarvioesitykseen aiheutuvat hallituksen tekemistä kahdesta tulevien vuosien menokehyksiin vaikuttavasta päätöksestä, jotka sisältävät myös vuotta 1993 koskevia toimenpiteitä. Hallitus on hyväksynyt lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman. Samoin se on tehnyt periaatepäätöksen toimenpiteistä julkisen talouden tasapainon parantamiseksi. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tehnyt päätöksen tarkistaa talousarvioesitystä vallinneiden valuuttakurssien mukaiseksi, minkä johdosta tehdyt ministeriöiden korjausehdotukset valtiovarainministeriö on toimittanut valiokunnalle. Työmarkkinain keskusjärjestöt ovat 30 päivänä marraskuuta 1992 tehneet tulopoliittisen sopimuksen. Osana tätä sopimusta hallitus on muuttanut eduskunnalle jo aiemmin antamiaan lakiehdotuksia työttömyysturvasta ja sen rahoituksesta. Näihin liittyvät, sosiaali-ja terveysministeriön sekä työministeriön hallinnonalaa koskevat talousarvion muutosehdotukset valtiovarainministeriö on myös toimittanut valiokunnalle. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi työsuojeluhallituksen lakkauttamisesta, johon liittyvät määrärahaehdotukset eivät sisälly talousarvioesitykseen. Joitakin talousarvioesityksessä mainittuja hallituksen esi-

19 Perustelut 19 tyksiä ei ole joko annettu tai ne on peruutettu. Samoin eduskunta on tehnyt lakiehdotuksiin muutoksia, joilla on vaikutusta talousarvioon. Valtiovarainvaliokunnan verolakeihin ehdotta- mat muutokset ovat vaikuttaneet tuloperusteisiin. Lakiehdotuksia koskevat muutokset on otettu huomioon valiokunnan ehdotuksessa talousarvioon tehtäviksi muutoksiksi. Seuraavassa valiokunta tekee yksityiskohtaisesti selkoa hallituksen esitykseen ehdottamistaan muutoksista. Ehdotukset sisältävät valiokunnan mietintöön jäävän perusteluosan ja eduskunnan julkaisemaan talousarvioon tarkoitetun päätösosan. Missä muuta ei ole sanottu, valiokunta ehdottaa, että hallituksen esitys hyväksyttäisiin muuttamattomana niiltä osin kuin asiassa tarvitaan eduskunnan päätös ja että talousarvioaloitteissa tehdyt ehdotukset hylättäisiin.

20 vp - VaVM 92 - HE 122 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Pääluokka 23 VALTIONEUVOSTO 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 50. Puoluetoiminnan tukeminen Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin perusteluissa naisten poliittiseen toimintaan ehdotettua määrärahaa vähennetään markalla ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle ehdotettua määrärahaa markalla. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/69) 9 :n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27173) 1 :n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta on tarkoitettu käytettäväksi mk puolueiden kansainvälistä toimintaa varten ja mk avustuksina puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä sama summa puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Lisäksi määrärahasta saa käyttää mk avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa.

21 Pääluokka Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ulkoasiainhallinto 21. ( , 22, 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä ön tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsuleille myönnettävien avustusten maksamiseen ja edustustoissa toimivien Suomen Ulkomaankauppaliiton kaupallisten sihteerien toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahasta saa käyttää enintään mk asemamaasta palkatun henkilöstön palkkauksiin. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Hanke Hyöty- Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään ala m' IOOOmk mklm 2 mk mk 1. Uudisrakennushankkeet Moskova lisärakennus peruskorjaus Washington D.C Peruskorjaushankkeet Yhteensä Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentille ehdotettu markan määräraha ja momentin perustelujen ensimmäinen kappale valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella poistetaan. (Poist.) (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Valiokunta toteaa, että vuoden 1993 talousarvioon sisältyvä kehitysyhteistyömäärärahojen taso, joka vastannee 0,4 % bruttokansantuotteesta, on ehdoton minimi. Sitä aiemmalle tasolle meneminen ei enää merkitsisi väliaikaista pudotusta kehitysyhteistyön tasossa, vaan todennäköisesti kehitysyhteistyörakenteiden purkautumista epämääräisiksi ajoiksi.

22 vp - VaVM 92 - HE 122 Valiokunta edellyttää, että hallitus mahdollisimman pian esittää eduskunnalle pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategian, ja että hallitus selvittää aikataulun, jolla Suomi jälleen saavuttaa kehitysavun 0,7 %:n bruttokansantuotetavoitteen. Riittävällä seurannalla ja valvonnalla tulee turvata, että kehitysyhteistyövaroja käytetään mahdollisimman hyvin kehitysyhteistyön vastaanottajamaiden väestön tarpeista lähtevän kehityksen tueksi. Tässä tarkoituksessa myös suomalainen korkotukiluottojärjestelmä tulee ottaa uudelleenarvioinnin kohteeksi ja tarvittaessa siirtää rahoituksen painopistettä. Valiokunta korostaa humanitaarisen avun merkitystä ja pitää tärkeänä, että siihen ohjataan riittävästi määrärahoja. Valiokunta edellyttää, että Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa otetaan huomioon hankkeen ympäristövaikutukset sekä ihmisoikeustilanne, naisten yhteiskunnallinen asema, demokratian tila ja väestöpolitiikka kohdemaassa. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja käyttösuunnitelmaa muutetaan. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen neljännen kappaleen loppuun lisätään selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen sisällöstä. Momentille myönnetään mk. (2. ja 3. kappale kuten hallituksen esityksessä) Kehitysluottoihin tarkoitettua määrärahaa saa käyttää kehitysmaille myönnettyjen kehitysluottojen sekä näiden luottojen maksatustoimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Nicaragualie vuosina 1981, 1982, 1984, 1985 ja 1987 myönnetyt JO markan, markan, markan, markan ja markan kehitysluotot annetaan anteeksi siltä osin kuin ne oli käytetty mennessä. Sanotuista luotoista mennessä maksamattomat korot annetaan anteeksi. ( kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: mk 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö... JOO Kehitysluotot Korkotuki Humanitaarinen apu Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot Tuki kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyölle -..:..c -- cc.: -- :.:... :.9..::;.8..::;.3.:.:10:...0:..:00:.=- Yhteensä Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa 61. Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla ja Baltian maissa selvityksiin, tutkimuksiin, hankevalmisteluun ja toteutukseen koulutuksen, hallinnon kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon, liikenteen ja tietoliikenteen, ympäristönsuojelun, ydinvoimaloiden turvallisuuden, luonnonvarojen hyväksikäytön, energiahuollon, elintarvikehuollon ja kaupan edellytyksiä parantavien hankkeiden aloilla, teknisen avun ja asiantuntijaavun rahoittamiseen sekä Helsingissä toimivien Baltian maiden edustustojen avustamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen asiantuntijatehtäviin. 67. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankin osakepääoman maksamisesta (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk.

23 Pääluokka Määrärahaa saa käyttää Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääomasta Suomelle tulevan osuuden vuonna 1993 suoritettavan maksuerän maksamiseen. 68. Tavara-avun kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansalaisjäijestöjen Keskija Itä-Euroopan maihin toimittaman tavaraavun kuljetus- ja jakelukustannusten avustamiseen sekä kansalaisjäijestöjen toteuttamien hankkeiden rahoitukseen. 69. Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt (siirtomääräraha 3 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentti: (Kuten hallituksen esityksessä) 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetettyjen työsopimussuhteisten ja tilapäisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia asioita hoitavien erityisasiantuntijoiden ja heidän käyttöönsä asetettujen apulaisten palkkausmenojen ja eläkemaksun maksamiseen valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää enintään 32 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministerivierailuista ulkomaille sekä osallistumisesta kansainvälisiin ja kansainvälisten jäijestöjen Suomessa pitämiin kokouksiin ja seminaareihin aiheutuvien edustus-, matka- ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön toimialaan liittyvien jäijestöjen jäsenmaksujen ja käyttösuunnitelmassa mainituille jäijestöille suoritettavien vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: mk Maksuosuus Pohjoismaiden ministerineuvoston talousarvioon Maksuosuus YK:n talousarvioon Maksuosuus YK:n ympäristörahastolle (UNEP) Maksuosuus maailmanlaajuiselle ympäristörahastolle (GEF) Maksuosuus otsonirahastolle Maksuosuus YK:n rauhanturvajoukoille Maksuosuus YK:n asuinyhdyskuntarahastolle (UNCHS) Maksuosuudet muille YK:n alaisille järjestöille ja rahastoille Euroopan Neuvoston jäsenmaksu Maksuosuus EN:n sosiaalisen kehityksen rahastolle EFTAn jäsenmaksu OECD:n jäsenmaksu GATTin jäsenmaksu ETA-maksut Ma~~u?suudet ETYK-prosessin talousarvioihin Muut jäsenmaksut..._.:.:".o.;."':.:..:".o.;."':.:..:".o.;." ::..2::..100:..:...:000~ Yhteensä

24 vp - VaVM 92 - HE 122 Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Valiokunta edellyttää, että hallitus seuraa velkasaneerauslain toteutumista ja erityisesti tuomioistuinten resurssien riittävyyttä uuden lain täytäntöönpanossa ja tuo tarvittaessa ehdotukset lisäresurssien osoittamiseksi velkajärjestelystä annetun lain soveltamisesta johtuvien menojen maksamiseen. sekä toisessa virkkeessä sana "mukaisten" muutetaan "soveltamisesta johtuvien". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/73) sekä yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain soveltamisesta johtuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 25. Lääninoikeudet Maksuton oikeudenkäynti Yksityishenkilön velkajärjestely Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. 50. Vankeinhoitolaitos 45. Eräät oikeudenhoitomenot 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen toisessa virkkeessä ja käyttösuunnitelmassa muutetaan termi "luonnollinen henkilö" "yksityishenkilöksi" 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin käyttösuunnitelman kohtaa 6 muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös rakennustuotannon tehostamiseen tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä hankemäärärahoilla palkatun henkilökunnan koulutukseen. mk Käyttösuunnitelma: Hanke Hyötyala m 2 (kohdat 1-5 kuten hallituksen esityksessä) 6. Oulun lääninvankilan perusparannus Kustannusarvio 1000 mk mk/m 2 Myönnetty mk Myönnetään mk JO (kohdat 7 ja 8 kuten hallituksen esityksessä) ~----~ Yhteensä

25 Pääluokka Oikeusministeriön hallinnonalan muut menot 26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen toisen virkkeen alkua muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös tuomioistuinratkaisujen kääntämisestä ja tarkastamisesta samoin kuin ETAsopimuksen voimaansaattamiseen liittyvän lainvalmistelun ohjaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan Yhteisön normiston ja tuomioistuinratkaisujen kääntämisestä ja tarkastamisesta samoin kuin ETA-sopimuksen voimaansaattamiseen liittyvän lainvalmistelun ohjaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, Suomen maksuosuuksien, kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvien matka-, edustus- ja kokousjärjestelymenojen maksamiseen, oikeusministeriön toimialaan kuuluvien säädösten kääntämisestä ja julkaisemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä yhteistyöstä Itä-Euroopan maiden kanssa aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen K

26 vp - VaVM 92 - HE 122 Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valiokunta katsoo, että taloudellinen lama kaikkine heijastusvaikutuksineen sekä rikollisuuden kansainvälistyminen asettavat uusia vaatimuksia turvallisuustehtävistä huolehtivalle henkilöstölle. Mahdollisissa palkkaus- ja toimintamenoihin kohdistuvissa leikkauksissa tulee erityisesti tämän henkilöstön osalta turvata virastoja laitoskohtainen joustavuus ja toimivuus. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jolla kuntien osuus kansaneläkelain mukaisista lisäosamenoista korotetaan 0,98 pennistä 1,47 penniin kunnallisverotuksen veroäyriltä. Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten kuntien osuuden nostaminen kansaneläkkeiden lisäosakustannuksiin otetaan huomioon valtionosuuslainsäädännön mukaisessa kustannustenjaon tarkistuksessa, jotta kunnat eivät joutuisi valtionosuusjärjestelmän kautta kahdenkertaisen perinnän kohteeksi. Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen pääluokan perusteluissa mainittua henkilötyövuosien määrää lisätään 63:lla. Pääluokan perustelut muuttuvat seuraaviksi: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1993 enintään henkilötyövuotta. 01. Sisäasiainministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ja vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentille lisätään markkaa. Maksutlinen palvelutoiminta nettoutetaan, minkä johdosta momentilta vähennetään markkaa lähinnä julkaisujen myyntituloina. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 05. Lääninhallitukset 21. ( , 10, 21, 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään mk. 75. Poliisitoimi 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valiokunta edellyttää, että konkurssirikostutkintaan vuoden 1994 loppuun asti palkatun 40 henkilön virkasuhteen jatkumisesta sanotun vuoden jälkeen saadaan varmuus vuoden 1993 aikana. Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentille lisätään markkaa. Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk.

27 Pääluokka Pelastushallinto 21. Koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahasta voidaan koulutus- ja muuta maksullista palvelutoimintaa tukea enintään markalla. 90. Rajavartiolaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen kustannusarvio on alle mk sekä henkilökunnan ja asevelvollisten ja niihin erikseen rinnastettavien yhteisten juhlatilaisuuksien ja sotilaskilpailujen ruokailumenojen sekä rajarauhan ylläpitämisestä johtuvasta yhteistoiminnasta rajaviranomaisten ja väestön kesken aiheutuvien vähäisten menojen maksamiseen ja niiden menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat erityisvaatetuksesta, raja-asioissa tapahtuvista rajaneuvotteluista sekä meripelastuspalvelusta annetun lain nojalla suoritettavista palkkioista ja korvauksista. 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen 31. Kuntien yleiset valtionosuudet (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksenjohdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä)

28 vp - VaVM 92 - HE 122 Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Puolustusministeriössä on valmistunut selvitys, jonka on tarkoitus olla pohjana puolustusvoimien joukko-osastoja, laitoksia ja varuskuntia koskevan pitkän aikavälin rationalisointi- ja kehittämisohjelman laatimiselle. Valiokunta toteaa, että selvityksen ulkopuolelle on tässä vaiheessa jätetty pääkaupunkiseutu sekä ilma- ja merivoimat eikä se osittaisselvityksenä palvele tarkoitustaan. Selvitys ei sisällä myöskään vaihtoehtoisia, yksityiskohtaisia kustannuslaskelmia eikä vaihtoehtoisia rationalisointitoimenpiteitä. Valiokunta edellyttää, että selvityksen perusteella mahdollisesti tehtävät säästöpäätökset perustuvat kokonaistarkasteluun, jossa ratkaisujen kustannukset on yksityiskohtaisesti analysoitu ja otettu toiminnalliset näkökohdat huomioon. Valiokunta muistuttaa vuoden 1992 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä esittämästään kannasta, jonka mukaan sotilaseläkejärjestelmää kehitettäessä tulee ottaa huomioon puolustusjärjestelmämme erityistarpeiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös puolustusvoimien palkkaus- ja virkarakenteen kehittämisen tavoitteet. 12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen toisessa virkkeessä esitettyä kokonaishenkilöstömäärää lisätään 2:lla, virkasuhteisten määrää vähennetään 139:llä ja työsopimussuhteisten määrää lisätään 141:llä. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Henkilöstön määrä saa olla enintään henkilötyövuotta, joista virkasuhteisia ja työsopimussuhteisia Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. ( kappale kuten hallituksen esityksessä) 14. Asevelvollisten ylläpitomenot 21. Muonitus (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää muonitushenkilöstön palkkausmenojen ja eläkemaksun maksamiseen, palveluksessa olevien asevelvollisten, kadettien, opistoupseerioppilaiden ja soitto-oppilaiden ruoan hankintaan, työpaikkaruokailuun, puolustusvoimien henkilökunnan ja asevelvollisten tai niihin erikseen rionastettavien yhteisten juhlatilaisuuksien ruokailuun, sotilaskilpailujen ja omaistenpäivien muonitukseen liittyvien menojen, muonitus- ja ruoanvalmistussopimusten aiheuttamien menojen, puolustusministeriön sopimusten aiheuttamien menojen ja eri määräyksestä puolustusvoimien muonitukseen oikeutettujen ja vierailujen muonitusmenojen maksamiseen, asevelvollisille, kadeteille, opistoupseeri-ja

29 Pääluokka soitto-oppilaille maksettaviin ruokarahoihin, ruokalavaatetukseen, ruoanvalmistukseen käytetyn energian kustannuksiin, keittiö- ja ruokailuvälineiden sekä -koneiden hankintaan ja kunnossapitoon sekä palkatun muonitushenkilöstön täydennyskoulutukseen ja muonituksen kehittämistoimintaan liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot 16. Puolustusmateriaalihankinnat ( siirtomääräraha 3 v) Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentin perustelujen viidennessä kappaleessa mainitut, markan tilausvaltuudesta aiheutuvat maksut määritellään vuosikohtaisesti siten, että maksatuksen takarajana on vuoden 1999 sijasta vuosi Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston, välineiden ja laitesuojien hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen siten, että määrärahasta saa käyttää mk aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, mk aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien nojalla tehtyihin hankintasopimuksiin liittyvistä indeksien, valuuttakurssien ja liikevaihtoveron muutoksista aiheutuviin menoihin, mk puolustushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennyshankintoihin, mk ammuslaboratorion tuotanto- ja ylläpitomenoihin sekä mk projektihenkilöstön eläkkeistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 267 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen. (2.-4. kappale kuten hallituksen esityksessä) Vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa torjuntahävittäjien uusintaa varten, kotimaisen teollisuuden huoltovalmiuden sekä torjuntahävittäjäkaluston koulutus- ja käyttöedellytysten luomiseksi myönnetyn markan tilausvaltuutta muutetaan siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua maksuja vuoden 1993loppuun mennessä mk, vuoden 1994 loppuun mennessä mk, vuoden 1995 loppuun mennessä mk, vuoden 1996 loppuun mennessä mk, vuoden 1997 loppuun mennessä mk, vuoden 1998 loppuun mennessä mk, vuoden 1999 loppuun mennessä mk ja vuoden 2000 loppuun mennessä mk. 24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien varustuksen käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvien menojen maksamiseen, kuten tässä toiminnassa tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen ja eläkemaksuun, varustuksen käytön ja huollon edellyttämien poltto- ja voiteluaineiden, varaosien, huoltovälineiden, tarvikkeiden ja koulutuksessa tarvittavien ampumatarvikkeiden hankkimiseen sekä korjaamopalvelujen ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 27. Kiinteistömenot Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota puolustusvoimien kiinteistöjen huonoon kuntoon. Puolustusministeriön hallinnonalan rakentamismäärärahojen ollessa tarpeeseen nähden vähäiset myös työllisyysvaroja tulee nykyistä enemmän ohjata kasarmien peruskorjauksiin. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, mistä markkaa kohdistuu

30 vp- VaVM 92- HE 122 käyttösuunnitelman kohtaan 3. ja markkaa käyttösuunnitelman kohtaan 6. Kohdasta 3. poistetaan kohta 3.2. "Kadettikoulun asuntola" sen johdosta, että asuntola valmistuu jo myönnetyillä määrärahoilla. Kohdan 6.3. "Lentokonekorjaamo" kustannusarviota alennetaan 14,5 miljoonalla markalla. Momentille myönnetään mk seuraavasti: Rakennustyö (1. ja 2. kohta kuten hallituksen esityksessä) 3. Varuskunnan rakennustyöt, Helsinki... l. Sotamuseo... ( Poist.) (4. ja 5. kohta kuten hallituksen esityksessä) 6. Varuskunnan rakennustyöt, Pirkkala... (6.1. ja 6.2. kohdat kuten hallituksen esityksessä) 3. Lentokonekorjaamo... Käyttösuunnitelma: Hyöty alam Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään 1000 mk mklm 2 mk mk ( kohta kuten hallituksen esityksessä) --~ Yhteensä

31 Pääluokka Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallituksen esityksen rahoitustarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi - HE 319 -käsittely on eduskunnassa keskeytetty, joten siinä ehdotettuja muutoksia ei voida ottaa huomioon talousarviossa. Tämä aiheuttaa muutoksia näiden yleisperustelujen lisäksi lukuun sekä tuloihin momentille Edellä lausutun perusteella pääluokan perusteluissa mainittu alkuvuoden enimmäishenkilövuosien määrä muuttuu henkilötyövuodeksi koko vuoden osalta. Pääluokan perustelut muuttuvat seuraaviksi: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1993 enintään henkilötyövuotta (poist.). 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 21. ( , 22 ja 29) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. 05. Valtiokonttori 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Lakkautuspalkat". Lisäys johtuu siitä, että lakkautuspalkalle siirtyvien määrä tulee olemaan vuonna 1992 suurempi kuin mitä arvioitiin vuoden 1993 talousarvioesitystä valmisteltaessa. Vastaavasti momentille tulee lisäystä liikelaitosten puolesta maksettujen lakkautuspalkkojen takaisinmaksuina. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1992 päätettyjen virastojen ja laitosten tai niiden osien siirtojen tai alueellisten uudelleenjärjestelyiden johdosta väliaikaisesti tarvittavan henkilöstön palkkausmenoihin sekä työpaikkojen järjestämiseen sellaisille henkilöille, jotka eivät voi siirtyä viraston uudelle sijaintipaikkakunnalle siirtynyttä virkaa tai tehtävää vastaavin palkkaeduin. (2. ja 3. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: Henkilöstöjärjestelyt Lakkautuspalkat Yhteensä Eläkkeet 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentin selvitysosassa todetaan, että tulevien yhtiöittämisten varalle on tarkoitus antaa erillislaki, jossa säädettäisiin eräiden valtion liikelaitosten muuttumisesta yhtiöiksi johtuvista eläkejärjestelyistä siirtyvän henkilöstön osalta. Tämän johdosta valiokunta toteaa, että eduskunnassa on käsitelty hallituksen esitys laiksi siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi ja laiksi työntekijäin eläkelain 12 :n muuttamisesta, jossa säädetään valtion eläkejärjestelmän ja yksityisen työeläkejärjestelmän välisestä kustannustenjaosta. 61. Korko valtion eläkevakuutusrahastolle (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin nimikkeessä.oleva rahas- mk

32 vp - VaVM 92 - HE 122 ton nimi "Valtion eläkevakuutusrahasto" palautetaan nykyiseksi nimikkeeksi "Valtion eläkerahasto". Lisäksi momentin perustelujen toinen virke täydennetään ao. lain numerolla. Momentti ja sen nimike muuttuu seuraavaksi: 61. Korko valtion e 1 ä kera h a s t olle (arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkerahastosta annetussa laissa ( ) säädetyn koron maksamiseen valtion keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoille (poist.) 18. Verohallinto Verohallinnon toimintakyvyn varmistaminen ei ole pelkästään yhteiskunnallisesti merkittävä taloudellishallinnollinen kysymys. Olennaista on myös säilyttää kansalaisten luottamus veroviranomaisten toimintaa kohtaan. Valtion ja muiden veronsaajien verotulojen lainmukainen ja oikea-aikainen kertyminen on vättämätöntä. Ns. atk-ongelmien vuoksi verohallinto on joutunut toimimaan poikkeuksellisen suurten työpaineiden alla ja viime vuosien aikataulu- ja muut ongelmat ovat vähin erin ratkeamassa. Voimaan tullut kiinteistöverouudistus sekä vuoden 1993 alusta voimaan tuleva pääoma- ja yritysverouudistus tulevat vaaraotamaan uudelleen verotuksen oikea-aikaisen valmistumisen. Verouudistusten vaatimat atk-ohjelmien tarkistukset tulevat vaatimaan suuren työn. Vuoden 1993 talousarvioon sisältyy myös muita veroja ja maksuja, jotka tulevat verohallinnon hoidettavaksi. Valiokunta edellyttää, että hallitus varaa riittävät henkilöstö- ja muut resurssit verohallinnolle verouudistuksen toteuttamiseksi ja tuo tarvittavat esitykset lisätalousarvion yhteydessä eduskunnan päätettäväksi. 39. Eräät sörrot Ahvenanmaan maakunnalle 30. Verotaloudellinen tasoitus (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään teknisen virheen korjaamiseksi markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vanhan itsehallintolain (670/51) mukaisen verotaloudellisen tasoituksen ja tasoitusta koskevan ennakkomaksun suorittamiseen. Vanhan lain mukainen säännöllinen tasoitus suoritetaan jälkikäteen. Tällöin vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät saattavat n,ousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 40. Tullilaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. (50.) Suomen rahapaja Momentin kohdalla lausuttuun viitaten valiokunta toteaa, että henkilöiden siirtyessä valtion palveluksesta osakeyhtiön palvelukseen heidän eläketurvansa järjestetään yksityisen työeläkejärjestelmän lainsäädännön mukaisesti siitä ajankohdasta, jona he siirtyvät uuden yhtiön palvelukseen. Heidän aikaisempi valtion palveluksensa jää valtion eläkelainsäädännön piiriin. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella luvun perustelujen 2. kappaleessa tarkoitettu laina markkaa korotetaan markaksi ja perusteluja muutetaan siten, että markkaa annetaan osana luovutettavaa omaisuutta sekä laina-ajasta ja korosta annetaan tarkempia määräyksiä. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella luvun perusteluihin lisätään valtioneuvostolle annettava valtuus luovuttaa perustettavalle yhtiölle omaisuutta. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella luvun perusteluja täydennetään maininnalla, jonka mukaan Suomen rahapajasta lakkautetaanjohtajan virka (S 29) alkaen. Samalla 1. kappaleen sanontaa täsmennetään. Luvun perustelut muuttuvat seuraaviksi: Suomen rahapaja muutetaan valtionyhtiöksi alkaen. (Poist.) Tämänjohdosta lukuja sen määrärahat poistetaan talousarviosta.

33 Pääluokka Yhtiötä perustettaessa sille voidaan myöntää valtion varoista lainaa enintään mk ilman vakuutta, mistä markkaa annetaan osana luovutettavaa omaisuutta. Ko. lainan laina-aika on JO vuotta, laina-ajan ensimmäinen vuosi on korosta ja lyhennyksistä vapaata sekä lainan korko on Suomen Pankin peruskorko lisättynä 1,5 prosentilla. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan yhtiölle Suomen rahapajan hallussa oleva irtain omaisuus lukuun ottamatta erikseen määrättäviä valmiita tuotteita. Omaisuuden arvosta mk käytetään osakkeiden merkitsemiseen ja mk luovutetaan yhtiölle vastikkeetta. Muilta osin valtioneuvosto määrää luovutuksen ehdot. Suomen rahapajan johtajan virka ( S 29) lakkautetaan lukien. 54. Pankkitarkastusvirasto Pääluokan perusteluissa lausuttuun viitaten valiokunta toteaa, ettei ehdotettua pankkitarkastusviraston siirtoa Suomen Pankin alaisuuteen tässä vaiheessa toteuteta. Tämän vuoksi lukuun ehdotetaan otettavaksi uusi momentti ( , 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). Samalla luvusta voidaan poistaa momentit ja 29 ja niillä olevat määrärahat. (01.) Palkkaukset (arviomääräraha) Luvun perusteluihin viitaten momentti ja sillä oleva markan määräraha poistetaan talousarviosta. Momentti: (Poist.) 21. ( , 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Luvun perusteluihin viitaten momentti lisätään talousarvioon ja sille myönnetään markkaa. Momentin otsikko ja perustelut kuuluvat seuraavasti: 21. ( ,29ja70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. (29.) Muut kulutusmenot Luvun perusteluihin viitaten momentti ja sillä oleva markan määräraha poistetaan talousarviosta. Momentti: (Poist.) K 60. (28.60 ja 64) Rakennushallinto 21. ( , 29 ja 70 sekä , 13, osa, 28 ja 70, osa) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. 83. Kansainväliset rahoitusyhteisöt 68. Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osakepääoman korottamisesta (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen rahoitusyhtiön osakepääoman Suomen vuonna 1993 suoritettavan toisen noin Yhdysvaltain dollarin määräisen osuuden maksamiseen. 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan siten, että niistä poistetaan Suomen vuonna 1993 suoritettavan neljännen osuuden tarkempi määrittely. Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön peruspääoman Suomen vuonna 1993 suoritettavan neljännen (poist.) osuuden maksamiseen. 69. Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahaston pääomasta (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssi-

34 vp - VaVM 92 - HE 122 en mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Länsipohjola-rahaston peruspääoman Suomen vuonna 1993 suoritettavan seitsemännen Yhdysvaltain dollarin määräisen osuuden maksamiseen. 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perustelujen viimeisessä virkkeessä oleva " markan" muutetaan "noin markan". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korotuksen Suomen vuonna 1993 suoritettavan ensimmäisen noin markan määräisen osuuden maksamiseen. 89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Baltian maiden kanssa (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat Suomen osallistumisesta rahoitusyhteistyöhön Baltian maiden kanssa. 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen 50. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa, mikä johtuu siitä, että Suomen Säästöpankille toissijaisen oman pääoman hankkimista varten annettavan takauksen sijasta valtio merkitsee samansuuruisen debentuurilainan, joka rahoitetaan lisäämällä valtion vakuusrahaston lainanottoa 1, 7 miljardilla markalla, jolloin mainitun lainan korosta aiheutuu edellä tarkoitettu lisäystarve. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 90. Valtion painatuskeskus Koska luvun perusteluiden jälkimmäinen virke valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaisesti kuuluu luvun selvitysosaan, virke poistetaan. Luvun perustelut: Valtion liikelaitoksena toimiva Valtion painatuskeskus lakkautetaan ja sen toimintaa jatkamaan perustetaan valtionyhtiö alkaen. (Poist.) 92. Valtion tietokonekeskus Koska luvun perusteluiden jälkimmäinen virke valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaisesti kuuluu luvun selvitysosaan, virke poistetaan. Luvun perustelut: Valtion liikelaitoksena toimiva Valtion tietokonekeskus lakkautetaan ja sen toimintaa jatkamaan perustetaan valtionyhtiö alkaen. (Poist.) 94. Valtion ravitsemiskeskus Koska luvun perusteluiden jälkimmäinen virke valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaisesti kuuluu luvun selvitysosaan, virke poistetaan. Luvun perustelut: Valtion liikelaitoksena toimiva Valtion ravitsemiskeskus lakkautetaan ja sen toimintaajatkamaan perustetaan valtionyhtiö alkaen. (Poist.) 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot 82. Laina Suomen rahapajan toimintaa jatkamaan perustetulle valtionyhtiölle Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella talousarvioon otetaan tämä uusi momentti ja sille myönnetään markkaa. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että yhtiön talou-

35 Pääluokka dellinen tilanne tulee olemaan vuonna 1993 aiemmin arvioitua vaikeampi mm. siksi, että Suomen Pankki on päättänyt laskea samanaikaisesti uuden 10 markan metallirahan kanssa liikkeeseen 20 markan setelin, joka vähentää tuntuvasti 10 markan kolikon kysyntää ja siten rahapajayhtiön toimituksia. Lisäksi rahapajan vaihto-omaisuuden määrä on vuoden lopussa talousarviossa arvioitua noin 3 miljoonaa markkaa suurempi. Talousarviossa on myöskin jäänyt ottamatta huomioon, miten budjettiperusteluissa mainittu rahoitusomaisuus siirretään yhtiöön. Momentti on seuraava: 82. L a i n a S u o m e n r a h a p a j a n t o i mintaa jatkamaan perustetulle valtionyhtiölle Momentille myönnetään JO mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen rahapajan toimintaa jatkamaan perustetulle valtionyhtiölle myönnettävän lainan maksamiseen. Laina-aika on JO vuotta eikä sille vaadita vakuutta. Lainan korko on Suomen Pankin peruskorko lisättynä J,5 prosentilla. Laina-ajan ensimmäinen vuosi on korosta ja lyhennyksistä vapaata.

36 vp - VaVM 92 - HE 122 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Valiokunta korostaa sitä, että korkea koulutus- ja sivistystaso ovat perusedellytys Suomen kehittymiselle kansakuntana. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyt varat ovat investointi tulevaisuuteen. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että voimavarojen vähentymisestä huolimatta tulee pyrkiä nykyistä tehokkaampaan koulutukseen. Säästötoimet tulee toteuttaa niin, että koulutuksen laatu turvataan eikä opetustoiminta häiriydy. Valiokunta pitää tärkeänä, että opetusministeriön vuodelle 1993 asettamat tulostavoitteet saavutetaan sekä edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että opettajankoulutuksen tutkintorakennetta kehitetään ja auskultointia tehostetaan. Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti opetusministeriön hallinnonalalla lisätään henkilöstömäärää ammattiin valmistuneiden työttömien palkkaamiseksi korkeakouluihin osa-aikaisiksi tutkimusapulaisiksi. Pääluokan perustelut muutetaan vastaavasti. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että korkeakouluihin maksullista palvelutoimintaa varten palkattu henkilöstö tulisi olla henkilöstökiintiöiden ulkopuolella. Sen vuoksi pääluokan perusteluja muutetaan siten, että korkeakoulujen maksullisen palvelutoiminnan momentin määrärahoilla palkattu henkilöstö luetaan henkilöstörajoituksen ulkopuolelle. Hallinnonalan henkilötyövuosimäärää vähennetään maksullisen palvelutoiminnan henkilöstöä vastaavalla määrällä. Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutusyhteistyötä ja opiskelija- ja opettajavaihtoa Baltian maiden kanssa lisätään. Pääluokan perustelut muuttuvat seuraaviksi: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1993 enintään henkilötyövuotta sivutoimista tuntiopetusta ja ylitunteja sekä momenttien , ja 53 määrärahalla palkattua henkilöstöä lukuun ottamatta. Hallinnonalalla saa lisäksi olla enintään 250 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä ammattiin valmistuneiden työttömien korkeakouluihin osaaikaisiksi tutkimusapulaisiksi palkkaamiseen liittyen. 01. Opetusministeriö 21. ( , 21 ja 29) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vuoden 1992 kolmanteen lisätalousarvioon viitaten momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. 50. ( , osa) Eräät avustukset Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta nuorten työpajatoimintaan merkitään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markan määräraha. Asianomainen kohta lisätään käyttösuunnitelmaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/85) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä mk utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito Paasikivi-Seura Naisjärjestöjen Keskusliitto ry Karjalatalon rakennuslainojen lyhentäminen Suomalaisten sotavankien hautamuistomerkkien rakentaminen Viime sodi~s~ kaatuneiden etsintä ja muiston vaahmmen Avustukset kristillisille kouluille Opetusmenetelmien kehittäminen Nuorten työpajatoiminta... ~...:.:.: ~"':.:.:".:..::'":.:._ 1=-00=0...::0:.:::.00:: Yhteensä

37 Pääluokka Valtion audiovisuaalinen keskus Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää tarpeellisena, että vielä selvitetään, miten audiovisuaalinen oppimateriaali tulevaisuudessa tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin hoidetaan esimerkiksi suunniteltua laajemmalla yhteistoiminnalla ja saavutetaanko valtion audiovi- _ suaalisen keskuksen lakkauttamisella kustannushyötyä. mk Hanasaaren kulttuurikeskus Pietari-säätiö Kööp~~haminan Suomi-Instituutin Tukisäatiö Suomen Lontoon instituutin säätiö Suomen Ranskan instituutin säätiö Suomen Saksan instituutin säätiö Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen Ulkomaanyhdistysten toiminta.::.::...'""..-"-...'""..-"- --"-1-'-8_1.:.:12=-00-'--'-0 Yhteensä (29.97 ja 98) Kansainvälinen yhteistyö 21. ( , osa ja 98.25, osa) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin määrärahaa on tarkoitus käyttää kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen omien toimintamenojen lisäksi myös apurahojen ja avustusten maksamiseen. Momentin perustelut muutetaan vastaavasti. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen henkilövaihtoon myönnettävien apurahojen ja avustusten maksamiseen. 25. ( , osa) Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen toimintaan osallistumisen, kulttuurivaihtosopimusten, vaihto-ohjelmien, kansainvälisen kulttuuriyhteistyön sekä ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämien palkkaus- ja muiden menojen sekä valtionavustuksien ja apurahojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 50. ( ) Eräät avustukset Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin selvitysosassa oleva arvio määrärahan käytöstä muuttuu seuraavasti: Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen opetus-, tiede- ja kulttuurialan vaihtoa ja Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla edistäville yhteisöille kuten kulttuuri-instituuteille, julkaisuille ja ulkomaanyhdistyksille. 66. ( ) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin selvitysosassa oleva arvio määrärahan käytöstä muuttuu seuraavasti: mk Suomen osuus pohjoismaisen sivistyksellisen yhteistyön menoista Unescon jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön Suomen jäsenmaksu WIPOlle/Bernin unionille Suomen jäsenmaksuosuus ICCROMille Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno Suomen maksuosuus OECD/ED koulurakennusohjelmaan OECD/CERI jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMAGES-rahastoon Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista Yhteensä Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä sekä Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

38 vp - VaVM 92 - HE 122 Korkeakouluopetus ja -tutkimus (Luvut29.10, Ilja 19) Valiokunta painottaa, että korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen korkea taso ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen tulevaisuuden turvaamiselle. Tutkimukseen perustuva uusi tieto luo edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle ja suomalaisen kulttuurin vahvistumiselle. Talousarvioehdotuksen mukaan tuotekehitystukea sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä erityisesti soveltavan tutkimuksen alalla lisätään. Valiokunta huomauttaa, että tasapainon saavuttamiseksi olisi ollut vastaavasti lisättävä korkeakoulujen perustutkimuksen voimavaroja. Valiokunta toteaa, että vuonna 1993 korkeakoululaitoksen kohdalla suhteellisesti suurimmat säästöt on jouduttu tekemään rakennus-, laite- ja käyttömäärärahoissa. Jos seuraavinakin vuosina menojen vähentäminen kohdistuu niihin, opetus ja tutkimus vaikeutuvat kokeellisilla aloilla, jotka ovat erityisen tärkeitä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että tulevina vuosina säästöihin pyritään korkeakoululaitoksen rakenteellisella uudistuksella tieteellisiä näkökohtia painottaen. Siten saavutetaan merkittäviä säästöjä, mutta säästöjen toteutuminen vie useita vuosia. Pääosa uudistuksen tuottamasta hyödystä tulee käyttää toiminnan tehostamiseen. Valiokunta edellyttää, että - korkeakoululaitoksen tutkimusvaroja lisätään tulevina vuosina tarvetta vastaavasti, - määrärahojen säästöön pyritään ensisijaisesti rakenteellisilla uudistuksilla ja olemassa olevia korkeakouluja kehittäen sekä - johtuen säästöjen toteuttamisen aikataulusta lähivuosien säästötavoitteita myöhennetään. 10. (29.10 ja 12) Korkeakoulut 01. ( ja 12.01) Palkkaukset (arviomääräraha) Momentille merkitään lisäyksenä markkaa. Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan vastaavasti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon markkaa koulutusmahdollisuuksien laajentamiseksi lisäämällä sisäänottoja 2 OOO:lla ja tarjoamalla avoimen korkeakoulun opetusta 3 OOO:lle kokopäiväisenä opiskeluna sekä markkaa vähintään 500 henkilön palkkaamiseksi osa-aikaisiksi tutkimusapulaisiksi. Saamansa selvityksen perusteella momentille merkitään lisäystä mk Sibelius-Akatemian käytettäväksi tuntiopetukseen henkilösivumenoineen. Määrärahaa vastaava summa on merkitty vähennyksenä momentille Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Määrärahaa saa käyttää lisäksi vähintään 500:n ammattiin valmistuneen ty(}tt(jmän palkkaamiseksi osa-ailmisiksi tutkimusapulaisiksi. 20. ( ja 71, osa sekä ) Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston hankinta sekä kiinteist(jjen käytt(j (siirtomääräraha 3 v) Momentille lisätään markkaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksenjohdosta valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella vähennyksenä markkaa sekä sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti lisäyksenä markkaa. Momentille merkitään vähennyksenä mk käyttösuunnitelman kohdasta Sibelius-Akatemia. Summa on merkitty lisäyksenä momentille Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää korkeakoulujen rakennusten vuotuisten muutos- ja korjaustyömenojen, tutkimus- ja opetusvälineiden ja kaluston hankintamenojen, muiden kulutusmenojen, opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien laitosten menojen, yliopistollisten keskussairaaloiden vapaapaikoista ja terveyskeskusharjoittelusta maksettavien korvauksien, kansainvälisten toimintojen aiheuttamien menojen, vierailevista opettajista aiheutuvien menojen sekä korkeakoulujen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen sekä kiinteistöjen käyttömenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös korkeakouluille tietokonepalve-

39 Pääluokka luja tuottavan osakeyhtiön osakkeiden ostamiseen. (2. ja 3. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: mk Helsingin yliopisto, mistä mk Svenska social- och kommunalhögsko- lanille Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Ta~pere.en yliopisto... Lapm yliopisto Eläinlääketieteellinen korkeakoulu... JO Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi _ -- ;c.; -- ;c.; -- 1_5 _15_0_00_0 Yhteensä ( ja 71, osa) Eräiden korkeakoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille lisätään markkaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella vähennyksenä markkaa sekä sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti lisäyksenä markkaa. Momentin selvitysosassa oleva arvio määrärahan käytöstä muuttuu siten seuraavaksi: mk Joensuun yliopisto Kuopion. yli~pisto Turun yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu... Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Yhteensä Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää momenttien ja 20 käyttötarkoitusten mukaisten menojen maksamiseen. 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomääräraha) Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa käyttösuunnitelman kohtaan Opetusministeriön käytettäväksi, josta myönnetään korkeakoulujen maksullisen palvelutoiminnan hintatukea. Vastaavasti muutetaan momentin perusteluja. Hintatuesta on tarkoitettu markkaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen siten, että määrärahasta markkaa käytetään vuonna 1992 aloitetun koulutuksen loppuunsaattamiseen ja markkaa uusien täydennyskoulutuskurssien järjestämiseen henkilölle. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan suoritteisiin liittyvien palkkaus-, eläkeja muiden kulutusmenojen maksamiseen, maksulliseen palvelutoimintaan tarvittavien tutkimus- ja opetusvälineiden hankintamenojen ja opetus- ja koetilojen tuotantotoiminnan vaatimien pienehköjen perusparannustöiden menojen maksamiseen sekä konsertti- ja opetusteatteritoiminnasta aiheutuvien erillismenojen maksamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto... Oulun yliopisto Joensl:'un y~io~isto... Kuopion yliopisto Turun yliopisto... Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto... Eläinlääketieteellinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu... Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetus- ja koetilat Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahasta saa käyttää korkeakoulujen maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään mk. mk

40 vp - VaVM 92 - HE Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valiokunta viittaa eduskunnan vuosien 1991 ja 1992 tulo- ja menoarvioiden käsittelyn yhteydessä hyväksymiin lausumiin, joissa kiirehditään Helsingin yliopiston tilojen uusimista ja uusien tilojen rakentamista mm. kustannussäästösyistä. Valiokunta toteaa, että erityisen edullista on Viikin tiedepuiston nopea rakentaminen. Se mahdollistaa nykyisin hajallaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa toimivien biotieteen laitosten yhdistämisen tehokkaasti toimivaksi yli tuhannen hengen opetus- ja tutkimuslaitokseksi, jolla tulee olemaan tärkeä merkitys muun muassa alan teollisuuden kehittymiselle. Samalla eräitä yliopiston tiloja vapautuisi muiden tieteenalojen käyttöön. Valiokunta edellyttää, että Helsingin yliopiston Viikin tiedepuiston rakentaminen toteutetaan mahdollisimman nopeasti. 11. Valtion harjoittelukoulut Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion harjoittelukoulujen määrärahoihin kohdistuvat yleistä linjaa suuremmat leikkaukset, jotka aiheutuvat peruskoulun ja kunnan lukioille asetetuista säästövelvoitteista sekä valtion yleisistä säästötavoitteista. Nämä leikkaukset voivat johtaa siihen, että harjoittelukoulujen asema erikoiskouluina sekä mahdollisuus lakisääteistenkin tehtävien hoitamiseen heikkenee. Kun harjoittelukoulujen asemaa parhaillaan selvitetään, valiokunta pitää tärkeänä, että harjoittelukoulujen toiminta turvataan. 19. (29.37) Muut korkeakoulumenot 23. ( ) Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen järjestäminen Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kuudessa koulutusyksikössä järjestettävän väliaikaisen lastentarhanopettajien koulutuksenjärjestämismenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 59 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaukseen määräaikaisiin tehtäviin. 26. ( ) Eräät opettajankoulutuksen menot Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opettajien poikkeuskoulutuksen ja opettajankoulutusyksiköiden opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen sekä opetusharjoittelun ohjaajina toimivien opettajien koulutuksen menojen maksamiseen ja ruotsinsuomalaisille opettajille ja opettajiksi koulutettaville tarkoitettujen kurssien menojen maksamiseen sekä suomalaisruotsalaisen opettajankoulutuksen yhteistyön kehittämiseen sekä terveydenhuollon opettajien poikkeuskoulutukseen. Määrärahaa saa käyttää 57 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 39. Opintotuki 21. Valtion opintotukikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Lisäys aiheutuu opintotukihakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen tähtäävästä tietojenkäsittelyn parantamisesta, pankeille opintorahojen maksuliikenteestä suoritettavista korvauksista ja 2-postin maksulliseksi muuttumisesta aiheutuvista lisämenoista. Samalla valiokunta toteaa, että valtion opintotukikeskuksen toimintaa tulee tehostaa niin, että opiskelijat voivat saada opintotukipäätöksen kohtuullisessa ajassa ja niin, ettei heidän oikeusturvansa vaarannu. Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää mk viivakoodilaitteiden hankintaan. 55. Opintoraha (arviomääräraha) Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella

41 Pääluokka markkaa. Ohjelman mukaisesti koulutusta laajennetaan vuonna 1993 noin koulutuspaikalla. Kun huomattava osa ohjelman mukaisesta koulutuksesta on lyhytkestoista, koulutukseen osallistuvien henkilöiden lukumäärän arvioidaan nousevan yli henkilöllä. Tarvittavat lisäykset opintotukeen on otettu huomioon momenttien ja 56 määrärahoissa. Momentin selvitysosassa oleva arvio määrärahan käytöstä muuttuu seuraavaksi: mk Lukialaisten opintorahat Kansanopistojen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintorahat Korkeakouluopiskelijoiden opintorahat Huolt~j~~?rotus Asum1shsa Pakolaisten opintotuki.:..:. :.;.;;.:..:. :.;.;;.:..c :... 3:...::...00:...:0...:0:...::.0.::..0 Yhteensä Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/72, muut. 88/74, muut. 65/77, muut. 23/80, muut. 36/81, muut. 550/82, muut. 48/83, muut. 39/84, muut. 166/85, muut. 14/86, muut. 95/87, muut. 1222/89, muut. 684/90, muut. 112/92) ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/92) sekä opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (592/92) mukaisten opintorahojen ja opintotuen asumislisien maksamiseen sekä pakolaisille myönnettävän harkinnanvaraisen opintotuen maksamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään markkaa. Valiokunta viittaa myös momentin perusteluihin ja toteaa, että aikuisopintotuen myöntämisperusteiden muutokset ja lukuperusteluissa todettu lisäkoulutusohjelma huomioon ottaen aikuisopintotuen saajamäärän arvioidaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaan kohoavan noin 30 OOO:een vuonna Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111192) ja opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (592/92) mukaisen aikuisopintotuen maksamiseen. 42. (29.42 ja 55) Valtion yleissivistävät oppilaitokset 21. ( , 21, 29, , osa ja , 21, 29) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Hallituksen esitys n:o 160 laiksi eräistä opetusja kulttuuritoimen vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä on hyväksytty eduskunnassa muutettuna siten, että muun muassa eräiden valtion oppilaitosten lukioiden opiskelijoilta voidaan periä ruokahuollon järjestämisestä maksu vuoden 1993 alusta lukien. Tämän johdosta momentin nettomäärärahaa vähennetään markalla. Samalla momentin perusteluja täsmennetään. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijan koulukuljetuksen järjestämiseen tai koulumatkasta opiskelijalle aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Eräät valtion oppilaitokset Vammaisten lasten koulut Yhteensä (29.43, 46 ja 52) Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset 30. Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta ja sen vuoksi, että hallituksen esitys n:o 160 on hyväksytty eduskunnassa muutettuna siten, että lukioiden ylläpitäjille säädetään mahdollisuus periä opiskelijoilta ruokahuollon järjestämisestä maksu vuoden 1993 alusta lukien, momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Valtion osuus maksusta vähennetään kunnalle maksettavasta valtionosuudesta. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk rahoituslain 37 ja 38 :n mukaisten avustusten maksamiseen. 31. ( ) Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista K

42 vp- VaVM 92- HE 122 koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Lisäksi valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluihin lisätään uusi kappale. M omentin perustelut muuttuvat seuraaviksi: Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisen peruskoulun ja taiteen perusopetuksen valtionosuuden maksamiseen. Taiteen perusopetuksen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 8 mk asukasta kohti. Määrärahasta saa käyttää enintään 17 JOO 000 mk rahoituslain 38 :n mukaisen avustuksen maksamiseen kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, Ruotsista ja muualta ulkomailta muuttaneiden peruskoulun ja lukion oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen, pakolaisopetuksen erityisjärjestelyihin, kokeilutoimintaan sekä vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään mk yleissivistävää ja ammatillista koulutusta varten kunnille myönnettävistä lisäavustuksista annetun lain ( 497/83) mukaisen lisäavustuksen maksamiseen vuosina syntyneisiin kustannuksiin. 51. ( , 46.51, 52 ja 55) Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Valtionapu ulkomailla toimiville kouluille". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Steiner-koulusta annetun lain ( 417/77) 5 :n mukaisen ja ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain (379/81) 5 :n mukaisen valtionavun maksamiseen sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk ylimääräisen avustuksen maksamiseen lain (379/81) säännösten mukaan toimivien koulujen oppimateriaali- ja vuokramenoihin. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: mk Valtionapu Steiner-kouluille Valtionapu vieraskielisille kouluille (enintään) Valtionapu ulkomailla toimiville kouluille Muut avustukset (enintään)..._.._..._.._..._.._.. 2_000_0_0_0 Yhteensä ( ) Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella musiikkioppilaitosten valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävää musiikin perusopetuksen enimmäistuntimäärää vähennetään 40 OOO:lla ja musiikin ammattiopetuksen enimmäistuntimäärää lisätään 32 OOO:lla. Lisäksi käyttösuunnitelmaan lisätään siitä epähuomiossa pois jäänyt kohta "Valtionosuus vuokramenoihin" vähentäen vastaavalla markkamäärällä muita käyttösuunnitelman kohtia. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisten musiikin perus- ja ammattiopetusta antavien musiikkioppilaitosten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja musiikin ammattiopetuksessa enintään Käyttösuunnitelma: mk Valtionosuus musiikin perusopetukseen Valtionosuus musiikin ammattiopetukseen Valtionosuus vuokramenoihin Harkinnanvarainen valtionavustus (enintään).;.;. ~..;.:. ""'..;.:..;... 2_5_0_0 _000_ Yhteensä Ammattiopetus (Luvut 29.60, 65 ja 66) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvoston periaatepäätös ammatillisten oppilaitosten lakkauttamisesta ja yhdistämisestä on ainakin eräiltä osin tehty niin, ettei oppilaitosta tai ao. paikallisviranomaisia ole kuultu. Päätöksen perusteena on myös käytetty valiokunnan saaman selvityksen mukaan epäajanmukaisia tietoja, kuten esimerkiksi Aitoon kotitalousoppilaitoksen kohdalla. Aitoon kotitalousoppilaitos on laajentanut toimintaansa hyvin tuloksin.

43 Pääluokka Valiokunta edellyttää, että pantaessa täytäntöön valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia ammattillisten oppilaitosten yhdistämis- ja toimilupien peruuttamispäätöksiä ei oppilaitosten pienuus saa olla ratkaiseva tekijä, vaan päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon koulujen tehokkuus, taloudellisuus, valtakunnallinen, alueellinen ja kielellinen tarpeellisuus sekä päätöksen pohjana olevien tietojen ajanmukaisuus. Päätökset tulee tehdä yhteistyössä oppilaitosten ja ao. kuntien kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että valtakunnallisesti ja alueellisesti tarpeellinen koulutuksen saatavuus turvataan. 60. (29.51, 60 ja 61) Valtion ammatilliset oppilaitokset 21. ( , osa, , 10, 21, 29, , osa, 21, 23, osa, 24, 26, osa, 27, osa, 29, osa, 70, osa, 71, , 21, 22, 28, 29, 70 ja , osa) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman sekä julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan periaatepäätöksen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella nettomäärärahaa markkaa. Määrärahan lisäyksessä on otettu huomioon markkaa ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisäämiseksi opiskelijana sekä vähennyksenä markkaa sen johdosta, että eduskunnassa on hallituksen esitys n:o 160 hyväksytty muutettuna siten, että valtion ammatillisille oppilaitoksille säädetään mahdollisuus periä opiskelijoilta ruokahuollon järjestämisestä maksu vuoden 1993 alusta lukien. Maksutulot on nettobudjetoitu tälle momentille. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaan ruokahuollon järjestämismaksusta arvioidaan kertyvän markkaa. Samalla momentin perusteluja täsmennetään. Momentin selvitysosassa oleva menojen ja tulojen erittely muuttuu siten seuraavaksi: Menojen ja tulojen erittely: mk Bruttomenot Bruttotulot maksutulot muut tulot..._.._..._.._..._.._..._.._.. 1_22_5_0_0_0_00_ Nettomenot Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Määrärahaa saa käyttää myös työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin sekä enintään mk valtion, kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi (poist. ). Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijan koulukuljetuksen järjestämiseen tai koulumatkasta opiskelijalle aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. (5. kappale kuten 4 kappale hallituksen esityksessä) 28. ( , osa) Maksu/linen palvelutoiminta (arviomääräraha) Valiokunta toteaa, että momentille merkittyä teknillisten oppilaitosten kehittämistukeen varattua määrärahaa on vähennetty tuntuvasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että pyrittäessä synnyttämään maahan uutta pk-teollisuutta kehittämistukea ei tule vähentää niin, että yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää tukeva teknillisten oppilaitosten teknologiapalvelu vaarantuu. 65. (29.65 ja 67) Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset 30. ( , osa, 65.30, 35, 69.33, osa ja 74.40, osa) Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen pohjalta hallituksen esitys n:o 160 on hyväksytty eduskunnassa muutettuna siten, että ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjille säädetään mahdollisuus periä opiskelijoilta ruokahuollon järjestämisestä maksu vuoden 1993 alusta lukien. Valtionosuus maksusta vähennetään kunnalle maksettavasta valtionosuudesta. Sen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin selvitysosassa oleva arvio valtionosuuden jakautumisesta muuttuu seuraavasti: mk Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionosuus vuokriin ja vuokra-arvoihin Valtionavustukset Yhteensä Momentille myönnetään mk.

44 vp - VaVM 92 - HE 122 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 38 :n mukaisina avustuksina toiminnan käynnistämiseen mk, urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen mk, Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten opiskelijoiden kustannusten kattamiseen mk, opetusministeriön määräämin perustein oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan mk ja opetusministeriön määräämin perustein mk oppilaitosten kansainvälistämiseen. Kokeilu- ja kehittämistoimintaan tarkoitetusta avustuksesta saa käyttää enintään mk nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain (391191) 17 :n mukaiseen tarkoitukseen ammattikorkeakoulukokeiluihin. 50. ( , osa, 67.50, 52, 69.33, osa ja 74.40, osa) Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen pohjalta hallituksen esitys n:o 160 on hyväksytty eduskunnassa muutettuna siten, että ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjille säädetään mahdollisuus periä opiskelijoilta ruokahuollonjärjestämisestä maksu vuoden 1993 alusta lukien. Valtion osuus maksusta vähennetään ylläpitäjille maksettavasta valtionosuudesta. Sen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin selvitysosassa oleva arvio valtionosuuden jakautumisesta muuttuu seuraavasti: mk Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionosuus vuokriin ja vuokra-arvoihin Valtionavustukset Yhteensä Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisen ammatillisten oppilaitosten ja opettajankoulutuslaitosten valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 38 :n mukaisina avustuksina opettajankoulutukseen mk, toiminnan käynnistämiseen mk, urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen mk, ohjelmistotuotantoon ja ohjelmien hankintaan mk, opetusministeriön määräämin perustein oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan mk ja opetusministeriön määräämin perustein oppilaitosten kansainvälistämiseen mk. Kokeilu- ja kehittämistoimintaan varatusta avustuksesta saa käyttää enintään mk nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain (391/91) 17 :n mukaiseen tarkoitukseen ammattikorkeakoulukokeiluihin. Määrärahasta saa käyttää opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) 37 :n mukaisena avustuksena enintään mk Päijät-Hämeen maatalousoppilaitoksen toiminnan turvaamiseksi. 51. ( , osa, ja 69.33, osa) Valtionavustus ammatillisten erityisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää myös ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 10 e :n mukaisten valtion avustusten maksamiseen. Momentin loppusumma ei tämän johdosta muutu. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on merkinnyt momentille lisäystä mk siirtona momentilta kehitysvammaisten, koulukotioppilaiden ja vaihtoehtoisen ammattikoulun oppilaiden väliaikaisena koulutuksena aloitetun koulutuksen jatkamista varten. Valiokunta toteaa, että momentin määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon mk samaan tarkoitukseen. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/83, muut. 674/89 ja 87/92) 10 b :n ja JO e :n mukaisten valtionavustusten maksamiseen. Valtionavustusta saa maksaa enintään 155 valtionavustukseen oikeutetun opettajan ja rehtorin palkkauskustannuksiin ja enintään mk rakennuslainojen korko- ja kuoletusmenoihin. 66. (29.74) Oppisopimuskoulutus 27. ( ) Kurssitoiminta (arviomääräraha) Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaan oppisopimuskoulutusta lisätään. Sen vuoksi momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa.

45 Pääluokka Eduskunta on hyväksynyt uuden lain oppisopimuskoulutuksesta (HE 311). Sen johdosta momentin perustelujen päätösosan tekstiä muutetaan vastaavasti. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaan oppisopimuskoulutuksen tietopuolisessa koulutuksessa arvioidaan olevan vuonna 1993 noin oppilasta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän vuoden 1992 osasuorituksiin markkaa ja loppusuorituksiin markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää oppisopimuskoulutuksesta annetun lain ( ) mukaisen tietopuolisen opetuksen menojen maksamiseen. (Poist.) 30. ( ) Valtionosuus oppisopimuskoulutuksen palkkausmenoihin (arviomääräraha) Eduskunta on hyväksynyt uuden lain oppisopimuskoulutuksesta (HE 311) muutettuna siten, että oppisopimuslain (422/67) 28 a :n mukaista kehitysaluekorotusta maksetaan vuonna Tämän johdosta momentin nimike ja perustelut muutetaan vastaavasti. Momentti ja sen nimike muuttuvat seuraaviksi: 30. ( ) V a 1 t i on apu oppisopimuskoulutuksen palkkausmenoihin ( arviomääräraha) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää oppisopimuskoulutuksesta annetun lain ( ) 16 :n ja oppisopimuslain (422/67) (poist.) 28 a :n mukaisten valtionapujen ja -osuuksien maksamiseen. Valtionapua saa maksaa enintään 74 henkilön palkkaukseen. Käyttösuunnitelma mk Valtionapu kunnille ja kuntainliitoille... Lisätty valtionosuus kehitysalueella oleville 6 IlO 000 kunnille Yhteensä ( , osa) Korvaus työnantajille (arviomääräraha) Momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, mistä markkaa korvauksiin työnantajille ja markkaa lisäkorvauksiin kehitysalueella. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaan oppisopimuskoulutusta lisätään. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää oppisopimuksista aiheutuviin korvauksiin työnantajille. Käyttösuunnitelma: mk Korvaukset työnantajille Lisäkorvaus kehitysalueella Yhteensä (29.68 ja 69) Aikuiskoulutus 30. ( ) Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Valiokunta edellyttää, että harkittaessa sitä, miltä yksittäisiltä kansalaisopistoilta v3:ltionosuudet lakkautetaan, tulee oppilaitosta tarkastella kokonaisuutena ja ottaa huomioon erityisesti koulutuspoliittiset tekijät sekä toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus mutta myös valtakunnalliset ja alueelliset sekä kielelliset koulutustarpeet. 33. ( , osa ja , osa) Ammatillinen aikuiskoulutus Hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaan ammatillista koulutusta laajennetaan. Sen vuoksi momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) muuttamisesta ja 31 d :n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 315) siten, että valtion opetusviranomaiset voivat ostaa ammatillisilta oppilaitoksilta ja muilta julkisen valvonnan alaisilta oppilaitoksilta myös ammatillista perus- ja jatkokoulutusta, johon opiskelijan kotikunta on velvollinen suorittamaan valtiolle osuuden kustannuksista sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville tarkoitettuja kieli-, yrittäjä-, tietotekniikka-, kansainvälistymis- ja näitä vastaavia koulutusjaksoja. Ensinmainittua koulutusta on t~rkoitus hankkia koulutuspaikkaa ja jälkimmäistä koulutuspaikkaa vastaavasti. Edellä mainitusta aiheutuu markan lisä tarve. Momentille merkitään vähennystä mk siirtona momentille Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) muuttamisesta annetun lain (717 /92) 31 d :n mukaiseen ammatillisilta oppilaitoksilla ja muilta julkisen valvonnan alaisilta oppilaitoksilta ostettavaan ammatilliseen perus-ja jatkokoulutukseen sekä koulutusjaksoihin ja ammatillisilta oppilaitoksilla ostettavaan täy-

46 vp - VaVM 92 - HE 122 dennyskoulutukseen, lain (766/90) 10 d :n mukaiseen ammatilliseen kurssitoimintaan sekä ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain (760/90) 15 ja 16 :n mukaan (poist.) lääninhallitusten ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta ostaman ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen sekä täydennyskoulutuksen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa väliaikaisena koulutuksena aloitetun koulutuksen valtionavustuksen maksamiseen sekä väliaikaisen koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvien osa- ja loppusuoritusten maksamiseen. Momentin määrärahasta on tarkoitettu mk ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutukseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yksityisopiskelijoiden tukiopetuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä romanien aikuiskoulutukseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 50. ( ) Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Luvun perustelujen selvitysosassa todetaan, että pieniä kansanopistoja on tarkoitus lakkauttaa vuodesta 1994 lukien. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan talousarvioehdotuksesta antamaan lausuntoon (SiVL 5) ja toteaa, että oppilaitosten pieni koko sinänsä ei ole peruste kansanopiston lakkauttamiselle. Valiokunta edellyttää, että kansanopistojen valtionosuuslainsäädäntöä uudistettaessa tulee oppilaitosta tarkastella kokonaisuutena ja ottaa huomioon erityisesti koulutuspoliittiset tekijät sekä toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus mutta myös valtakunnalliset ja alueelliset sekä kielelliset koulutustarpeet Valiokunta edellyttää, että kansanopistojen valtionosuuslainsäädäntöä uudistettaessa myös erityiskansanopistojen asema turvataan. Eduskunnassa on hyväksytty hallituksen esitys n:o 160 laiksi eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä. Tähän esitykseen sisältyy kansanopistojen valtionapuprosentin alentaminen. Tämän vuoksi valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan vastaavasti. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansanopistojen valtionavusta annetun lain (542/84) ja eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä annetun lain mukaisen valtionavun maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk lisäavustusten maksamiseen ja mk ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelusta aiheutuvien menojen maksamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 55. ( ) Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Eduskunnassa on hyväksytty hallituksen esitys n:o 160 laiksi eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä. Tähän esitykseen sisältyy säännös opintokeskusten valtionavun piiriin kuuluvien kustannusten rajoittamisesta. Sen vuoksi valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaisesti momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos. Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että opintokeskusten määrärahoihin ehdotetut leikkaukset edellyttävät opintokeskuksilta toiminnan sopeuttamista vähentyneiden määrärahojen vaatimalle tasolle. Jotta opintokeskukset voisivat toteuttaa säästöstä aiheutuvat toimenpiteet joustavasti ja mahdollisimman vähän toimintaa haitaten, valiokunta on poistanut momentin perustelujen päätösosan kolmannen virkkeen. Lisäksi valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen viimeinen virke poistetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opintokeskusten valtionavusta annetun lain (398/75) ja eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä annetun lain mukaisen valtionavun maksamiseen. (Poist.) 81. Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos Eduskunta on aiempien tulo- ja menoarvioiden yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että opetusministeriön hallinnonalalla toimii useita yliopistoista ja korkeakouluista hallinnollisesti erillisiä tutkimuslaitoksia ja instituutteja ja pitänyt tarpeellisena selvittää näiden toiminnan tehostamista liittämällä ne hallinnollisesti kiinteämpään yhteyteen jonkin yliopiston tai korkeakoulun kanssa. Valiokunta katsoo, että tulisi harkita Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen, joka on pieni itsenäinen yksikkö, liittämistä esimerkiksi Tampereen yliopiston yhteyteen.

47 Pääluokka Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat (Luvut 29.88, 90 ja 98) Valiokunta toteaa, että julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovaroista on siirretty vuoden 1993 osalta 100 miljoonaa markkaa lakisääteisten menojen rahoittamiseen ja huomattava osa tieteen ja kulttuurin lakisääteisistä valtionosuuksista katetaan vuoden 1993 talousarviossa ko. voittovaroista. Valiokunta edellyttää, että veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovarojen käyttämisessä palataan normaaliin käytäntöön vuonna Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään markkaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioonjulkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella vähennyksenä markkaa sekä sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti lisäyksenä markkaa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ETA-sopimuksen myöhentyminen johtaa sopimukseen perustuvien yhteistutkimushankkeiden viivästymiseen tai osallistumismahdollisuuden menettämiseen suomalaisten osalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että ryhdytään tarpeellisiin neuvotteluihin ja rahoitusjärjestelyihin, jotta tutkimushankkeet voisivat toteutua suomalaisten osalta sopimuksen tultua voimaan. Valiokunta viittaa korkeakouluopetusta ja - tutkimusta koskevien lukuryhmäperustelujen yhteydessä olevaan lausumaan tutkimuksen merkityksestä. Valiokunta ei pidä oikeana sitä, että tieteellisen tutkimuksen voimavaroja vähennetään nykytilanteessa, koska se heikentää soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitystoiminnan edellytyksiä lähivuosina. Valiokunta edellyttää, että Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja lisätään tulevaisuudessa tarvetta vastaavasti. Momentin selvitysosassa oleva arvio määrärahan käytöstä muuttuu seuraavasti: mk Tu~~imuslt;l_äärärahoihin, tutkimussopimuk-. su.n, ~utkija~koulutukseen ja tutkimuksen enty_israhmtukseen sekä tutkimuksen ja tutkimusedellytysten muuhun edistämi- seen Kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön Varttuneiden tieteenharjoittajien apurahat (laki 865/84) Eläkemaksu Yhteensä Momentille myönnetään mk. Mä~rärahaa saa käyttää tutkimusmäärärahojen, t~~kimussopimuksista aiheutuvien menojen, tutkijankoulutusmenojen, varttuneiden tieteenharjoittajien apurahojen, tutkimuksen erityisrahoit~smel?-ojenja_ kansai~väliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä muun tutkimuksen ja tutkimusedellytysten edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin. 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan ~allituksen periaatepäätöksen johdosta momentllta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin selvitysosassa oleva arvio määrärahan käytöstä muuttuu seuraavaksi: mk Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tie- teellisen tutkimuksen edistämiseen Yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/74, 953/81) mukaisiin menoihin K<;Jtimaiste_n_ kie!t~n tutkimusprojekteihin Ja sanakirjatöihin Tutkimusinstituuttien ja -laitosten sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön men<?_ihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksun Muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin Yhteensä

48 vp - VaVM 92 - HE 122 Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tieteen tukemiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämismenojen ja painattamismenojen, yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998174) mukaisten menojen, Suomen Akatemian tutkimushankkeiden menojen, mukaan lukien kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvat menot, sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille ( arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. CERNin jäsenmaksuosuus on vuonna 1993 arviolta markkaa. Suomen maksuosuus Euroopan molekyylibiologian Iaboratoriolie (EMBL) ja konferenssille (EMBC) on markkaa ja Euroopan tietoliikenneverkon kehittämiseen arviolta markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan molekyylibiologian Iaboratoriolie (EMBL) ja Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) sekä Eurekan Cosine-projektia seuraavan Euroopan tutkimuksen tietoliikenneverkon kehittämiseen. 90. Taiteen tukeminen Valiokunta viittaa eduskunnan HE 298 yhteydessä hyväksymään lausumaan kulttuuripoliittisen selonteon antamisesta kevätistuntokaudella Valiokunta pitää tärkeänä, että selonteon yhteydessä annetaan selvitys kulttuurin julkisen tuen tavoitteista ja määrärahojen kehityksestä. 31. Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Edellä todetun ja sen johdosta, että opetusministeriö on tehnyt teatterija orkesterilain (730/92) 4 :n nojalla päätöksen teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosista siten, että osa teattereiden henkilötyövuosista jaetaan harkinnanvaraisin perustein, momentin perustelujen viimeistä virkettä muutetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella vastaavasti. Valiokunta edellyttää, että kiireellisesti selvitetään, miten teattereiden, erityisesti alueteattereiden ja lastenteattereiden tai valtakunnallisesti muuten merkittävien teattereiden toiminta jatkossa turvataan. Valiokunta edellyttää, että Suomen Kansallisteatterilie luodaan säädöksellinen asema. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä vuonna 1993 on teattereilla 2 382, mistä 109 käytetään teatteri- ja orkesterilain (730/92) 5 :n 2 momentin mukaisesti valtionosuuden korottamiseen, sekä orkestereilla Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisia valtionosuuksia ja -avustuksia siirretään rahoitettavaksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Sen vuoksi momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Opetusministeriö on tehnyt museolain (729/92) 4 :n ja teatteri- ja orkesterilain (730/92) 4 :n nojalla päätöksen museoiden, teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosista siten, että osa teattereiden henkilötyövuosista jaetaan harkinnanvaraisin perustein sekä museoiden harkinnanvaraista valtionavustusta lisätään ja sisäisiä henkilötyövuosia ~--mutetaan. Tämän johdosta momentin perustelujen toista kappaletta muutetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella vastaavasti. Valiokunta toteaa, että harrastajateatterin asema ja kehittäminen on erityisesti riippuvainen alan etuja valvovista järjestöistä. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että näyttämötaiteen edistämiseen suunnatuista määrärahoista jae-

49 Pääluokka taan harrastajateatteritoimintaan varoja entisessä suhteessa, jotta laajan harrastajateatteritoiminnan edellytykset eivät vaarannu. Valiokunta toteaa, että sama koskee säveltaiteen harrastustoimintaa. Momentin selvitysosassa oleva arvio määrärahan käytöstä muuttuu seuraavasti: Elokuvataiteen edistämiseen... Kirjallisuuden edistämiseen... Kuvataiteen edistämiseen... Näyttämötaiteen edistämiseen... Rakennustaiteen edistämiseen... Säveltaiteen edistämiseen... Taideteollisuuden edistämiseen... Tanssitaiteen edistämiseen... Valokuvataiteen edistämiseen... Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille... Kulttuurihistoriallisten museoiden valtionavustuksiin... Museo- ja perinnealan järjestöille, mistä Suomen Kotiseutuliitolle mk Opetus- ~l;l kult~uuritoim~~ :ahoituslain mukaisnn valtwnosuuksnn Ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille... Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustukmk siin kuntien kulttuuritoimintaan Valtionavustukset musiikkioppilaitoksille Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle Suomen Kansallisoopperan Säätiölle Taidetoimikuntien hallintomenoihin ja tutkimus- ja tiedotustoimintaan Läänien taidetoimikuntien käytettäväksi taiteen edistämiseen Muuhun taiteen edistämiseen... _._..'-'-"'-"--'"'_.. 2_1_22_5_6'-00- Yhteensä Teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty markkaa momentilla sekä museoiden valtionosuuksiin markkaa momentilla Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja läänien taidetoimikuntien hallintomenojen maksamiseen, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen sekä taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoiminnan menojen maksamiseen. Määrärahalla voidaan palkata enintään neljä määräaikaista työsopimussuhteista projektitutkijaa. Läänien taidetoimikuntien taiteenedistämismäärärahalla saadaan palkata enintään 42 määräaikaista työsopimussuhteista ohjaavaa läänintaiteilijaa. Määrärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoimintaan 47 JOO 000 mk, mistä mk perustamishankkeiden avustuksiin ja mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) 38 :n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen, museoille mk, mistä mk erikoismuseoiden eyityistehtäviin sekä teattereille ja orkestereille mk, mistä markkaa teatteri- ja orkesterilain (730192) 5 :n 2 momentin mukaisten valtionosuuksien korotusten maksamiseen. Lisäksi määrärahasta saa käyttää mk kulttuurihistoriallisten museoiden valtionavustuksiin, mk Suomen Kotiseutuliitolle myönnettävään avustukseenja mk muille museoja perinnealan järjestöille myönnettäviin avustuksiin. 93. (29.84 ja 85) Museovirasto ja kulttuuriperinne 30. ( ) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti museoiden valtionosuuksia ja -avustuksia siirretään rahoitettavaksi veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroista. Edellä todetunjohdosta momentilta vähennetään ja sen johdosta, että opetusministeriö on tehnyt päätöksen museoiden harkinnanvaraisen valtionavustuksen lisäämisestä ja sisäisistä henkilötyövuosien muutoksista valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävää henkilötyövuosien määrää muutetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella vastaavasti. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää mk museoiden perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen (poist.). Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on (29.56 ja 58) Kirjastotoimi Säästötoimet kunnissa kohdistuvat kirjastoihin samalla kun niiden käyttö lisääntyy huomat K

50 vp- VaVM 92- HE 122 tavasti. Nämä kuntien säästötoimet voivat nopeasti aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa kunnalliselle kirjastotoimelle. Valiokunta toteaa, että suomalainen kirjastolaitos on kulttuuri- ja tietopalvelujen välittäjänä kansallinen voimavara, jonka ylläpitoa ja kehittämistä ei tule vaarantaa. 29. ( ) Näkövammaisten kirjaston muut kulutusmenot Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta eduskunnassa on hyväksytty laki näkövammaisten kirjastosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 299) siten, että vuonna 1993 näkövammaisten kirjaston oppimateriaalituotannon menoja sekä piste- ja äänikirjahankintamenoja voidaan rahoittaa raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Tämän johdosta momentilta vähennetään markkaa siirtona talousarvioon Otettavalle uudelle momentille Valiokunta viittaa eduskunnan HE 299 yhteydessä hyväksymään lausumaan siitä, että näkövammaisten kirjaston lakisääteiset menot tulee pyrkiä kattamaan yleisistä budjettivaroista. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös näkövammaisten kirjastosta annetun lain (11178) edellyttämän oppimateriaalituotannon menojen sekä piste- ja äänikirjahankintamenojen maksamiseen. 96. Kulttuurin muut menot 01. Valtion elokuvatarkastamon palkkaukset ( arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentilla mainitut henkilötyövuodet muutetaan kaikki virkasuhteisiksi. (1. kappale kuten hallituksen esityksessä) Henkilöstön määrä saa olla enintään 13 henkilötyövuotta, jotka kaikki ovat virkasuhteisia. 30. ( ) Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan ( arviomääräraha) Momentin perusteluihin viitaten momentilta vähennetään markkaaja perusteluja muutetaan vastaavasti. Vähennys on otettu huomioon lisäyksenä momentille Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 25 mk asukasta kohden. (Poist.) 50. ( , osa) Eräät avustukset Saamansa selvityksen perusteella momentin käyttösuunnitelman kohta "Pohjoismaiden saamelaisneuvoston ja saamelaisjärjestöjen toimintaan" -nimike muutetaan "Saamelaisjärjestöjen toimintaan". Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu. Momentti muuttuu seuraaavksi: (1. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: Toimittajien opintomatka-apurahat... Lehtimiespalkinnot... Taiteilijoiden valtionpalkinnot... Rauhantyön edistämiseen... Saamenkielisten ja muiden vähemmistökulttuurien kulttuuri- ja julkaisutoiminmk taan Paikallislehtien koulutustoimintaan Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan Kuurojen liiton toimintaan Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry:lle kulttuuritoimintaan Uskonnolliset lehdet Mielipidelehdet, mistä jakelun tehostamista varten mk Selkokielisen kirjallisuuden tukemiseen Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen toimintaan Saamelaisjärjestöjen toimintaan Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toimintaan Visuaalisten taiteiden työskentelykeskus Yhdysvalloissa -säätiön toimin.::..ta::.:a=n:...:.".::.."::.:"...:6.::..00::...::..00:...:.0 Yhteensä (29.91) Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen ( arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Vähennys on tarkoitus kohdistaa selvitysosan käyttösuunnitelmassa olevaan kohtaan "Kuntien liikuntatoimi", jonka määräraha siten muuttuu markaksi. Tämän

51 Pääluokka johdosta valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta 91 markkaa asukasta kohti muuttuu 67 markaksi asukasta kohti. Momentin perusteluissa ehdotetaan, että liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin tarkoitetusta määrärahasta jätetään markkaa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä seuraavan viiden vuoden aikana. Ottaen huomioon liikuntapaikkarakentamisen tarpeen ja työllisyystilanteen maassamme, valiokunta ehdottaa, että kyseinen määräraha otetaan valtioneuvoston päätöksellä käyttöön joko kokonaan tai pääosin vuonna Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (705/92) (poist. ), liikuntalakiin (984/79) sekä valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annettuun lakiin (801192) perustuvien valtionosuuksienja-avustusten sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (poist.) mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin kuntien liikuntatoimeen mk ja liikuntapaikkarakentamiseen mk. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 67 mk asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös valtion liikuntaneuvoston ja sen lakisääteisten jaostojen, kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, läänien liikuntalautakuntien tai vastaavien organisaatioiden, liikunta-alan kokeiluja kehittämistoiminnan sekä liikuntatieteellisen suunnittelun ja tutkimustyön menojen maksamiseen. (2. ja 3. kappale kuten hallituksen esityksessä) 51. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Määrärahan vähennys kohdeunetaan selvitysosan käyttösuunnitelmassa olevaan kohtaan "Kuntien nuorisotyö", jonka määräraha näin muuttuu markaksi. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta muuttuu siten 36 markasta 31 markkaan asukasta kohti. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) (poist.) ja nuorisotyölain (1068/85) mukaisten valtionapujen sekä nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen tarkoitettujen valtionavustusten ja apurahojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (poist.) mukaisiin valtionosuuksiin kuntien nuorisotyöhön ja nuorisotyölain ( ) mukaisiin valtionosuuksiin vuokra-arvojen pääomakorvauksiin. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 31 mk asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös valtion nuorisoneuvoston, läänien nuorisolautakuntien tai vastaavien organisaatioiden, kansainvälisen nuorisoyhteistyön sekä tutkimus- ja kokeilutoiminnan menojen, nuorten taidetapahtumien jäljestämiseen myönnettävien avustusten ja valtakunnallisille nuorisokeskuksille myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

52 vp - VaVM 92 - HE 122 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella pääluokan perusteluissa mainittua henkilötyövuosien määrää vähennetään 2:lla. Pääluokan perustelut muuttuvat seuraaviksi: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1993 enintään henkilötyövuotta. 01. (30.01, 30.08, osa, 30.37, osa ja 30.80) Maa- ja metsätalousministeriö 21. ( , osa, 01.29, osa, 08.21, osa, 37.01, 23, 25, osa, 26, 29, 70, ja 80.29, osa) Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentilta vähennetään markkaa. Perustelujen kolmannessa kappaleessa esitettyihin perustettaviin virkoihin lisätään neuvottelevan virkamiehen virka (A 30) sekä hallitusneuvoksen virka (A 28). Lisäksi momentin perustelujen neljäs kappale poistetaan. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Ministeriöön voidaan perustaa sopimuspaikkaiset ylijohtajan virka (S 32), ylijohtajan virka (S31), osastopäällikön virka (S 31), neuvottelevan virkamiehen virka ( A 30) ja maatalousneuvoksen virka (S 28) sekä kaksi hallitusneuvoksen virkaa (A 28) edellyttäen, että ministeriöstä samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan hallitusneuvoksen osastopäällikkönä virka (A 31) sekä maatilahallituksesta sopimuspaikkainen pääjohtajan virka (S 32). (4. kappale poist.) (5. kappale kuten hallituksen esityksessä) 22. ( , osa, 01.29, osa ja 08.21, osa) Tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin nimikkeeksi ehdotettu "Tietopalvelukeskuksen toimintamenot" muutetaan nimikkeeksi "Maa-ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot". Momentin nimike muuttuu seuraavaksi: 22. ( , osa, 01.29, osa ja 08.21, osa) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (Perustelut kuten hallituksen esityksessä) 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet Momentin kohdalla tehdyn markan vähennyksen johdosta valiokunta toteaa, että maatilatalouden kehittämisrahaston varoista on tarkoitus käyttää talousarvioesityksestä poiketen markkaa tasapainottamismenoihin. Eduskunnan aiempiin kannanottoihin viitaten valiokunta ei pidä tätä asianmukaisena. Valiokunta edellyttää, että maatilatalouden kehittämisrahaston varoja käytetään rahaston varsinaisen tehtävän mukaisesti. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välisten, vuoden 1993 säästöjä koskeneiden lisäsäästöneuvottelujen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen toisessa virk-

53 Pääluokka keessä esitettyä määrärahojen käyttötarkoitusta muutetaan siten, että se kattaa myös pellon kesannoimispalkkiot ja metsityskustannukset. Lisäksi perustelujen toisessa kappaleessa esitettyä kassamenojen enimmäismäärää vuonna 1994 vähennetään markalla ja sen jälkeisten kassamenojen enimmäismäärää markalla. Momentille myönnetään mk maataloustulolain (736/89) perusteella. Määrärahaa saa käyttää maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain ( , muut. 975/90 ja 22/92) mukaisista sopimuksista ja pellon kesannoimis- ja metsityspalkkioista sekä metsityskustannuksista, maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) mukaisista sopimuksista, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81183) mukaisten menojen ja pellon metsityspalkkioista sekä pellon käytön rajoittamisesta annetun lain (216/69) mukaisista metsityspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen. Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain mukaisista vuoden 1993 toimenpiteistä ja aiempina vuosina tehdyistä sopimuksista saa aiheutua kassamenoja vuonna 1994 enintään mk ja sen jälkeen enintään mk. Määrärahaa saa käyttää maksuteknisistä syistä myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin. 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 44. Avustukset maaseudun pienyritystoiminnan edistämiseen (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin perustelujen toiseksi viimeisessä virkkeessä mainittua myöntämisvaltuutta lisätään niin ikään markalla. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on mahdollista kohdistaa markkaa valtioneuvoston tarkemmin määräämin perustein maaseutuyritysten, niiden toimintaedellytysten sekä maaseudun palvelujen kehittämiseen. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinolain (1295/90) ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain ( , muut ) mukaisten avustusten maksamiseen. Avustuksia saa vuonna 1993 myöntää enintään mk. Määrärahasta saa lisäksi käyttää enintään mk maaseutupolitiikan neuvottelukunnan ja maaseudun kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta mk kohdistetaan valtioneuvoston tarkemmin määräämin perustein maaseutuyritysten, niiden toimintaedellytysten sekä maaseudun palvelujen kehittämiseen. 34. (30.08, osa, ja 34) Muut maatalouden menot 40. ( , osa) Valtionapu maaseudun elinkeinojen neuvontaan Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, jolloin myös käyttösuunnitelma muuttuu. Momentille lisätään markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Maatila talous ja maaseutuelinkeinot". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen käyttösuunnitelmassa eriteltyihin toimintoihin. Käyttösuunnitehna: mk Maatilatalous ja maaseutuelinkeinot Siipikarjatalous Salaojitus Karjan- ja sianjalostus Maatalouden rationalisoinnin kehittäminen Puutarhatalouden kehittäminen Turkistalouden kehittäminen Mehiläistalouden kehittäminen Luonnonmukainen tuotanto SiirtoJapuutarhaliitto... JOO 000 Ympäristönhoitosuunnitelmat.:.: :.:.. ::.: :.:.. ::.:' :.:.... 1:...:::..:60:.:0...:00:.:::.::...0 Yhteensä ( ) Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteeliaja momentin kohdalla todettuun viitaten momentilta vähennetään

54 vp - VaVM 92 - HE 122 markkaa. Momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan vastaavasti. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vedonlyönnin toimeenpane-. misesta hevoskilpailuissa annetun asetuksen (122/66) 5 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen ja hevosurheilun tukemiseen annetun asetuksen (244/92) mukaisesti sekä luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/77) mukaisten lainojen korkohyvitysten ja hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. Vaikean rahoitustilanteen vuoksi ei vuonna 1993 hyväksytä luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain mukaisia uusia korkotukilainoja. Toimenpide on tarkoitettu väliaikaiseksi. Aiemmin myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvitysten määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttiaja lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Käyttösuunnitelma: mk Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen Korkotuki Avustus raviratojen rakentamiseen ja varustamiseen Avustus hevoskasvatukseen Avustus suomenhevosten varsarahoihin Avustus muihin varsarahoihin Palkintotuki ja muut avustukset Hevostalousneuvottelukunnan menot ::.::.::..:...:.~ ;_::.,;...:. Yhteensä ( , osa) Valtionapu 4H-toimintaan Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen. 36. (30.35 ja 30.37, osa) Kala-, riista- ja porotalous 49. ( ) Valtionapu kalastusalanjärjestöjen toiminnan tukemiseen Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, jolloin myös käyttösuunnitelma muuttuu. Momentille myönnetään JO mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa mainittujen kalastusajan järjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen toimintaa varten myönnettävien valtionapujen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kalatalouden Keskusliitto ry Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Suomen Kalankasvattajaliitto ry Yhteensä JO mk 70. (30.08, osa, ja 30.70) Maatalouden tutkimuskeskus 01. ( , osa, ja 70.01) Palkkaukset ( arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ja momentin kohdalla todettuun viitaten momentilta vähennetään markkaa. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta lakkautetaanjohtajan virka (A 29). Vastaavasti maatalouden tutkimuskeskukseen perustetaan yksi virka. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 28. ( , ja 28) Maksu/linen palvelutoiminta (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ja momentin kohdalla todettuun viitaten momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös tutkimussopimuksista ja sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maksujen palauttamiseen. Määrärahaa saa käyttää keskimäärin enintään

55 Pääluokka henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 29. ( ja 70.29) Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ja momentin kohdalla todettuun viitaten momentilta vähennetään markkaa. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös keskimäärin enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 70. ( ja 70.70) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ja momentin kohdalla todettuun viitaten momentilta vähennetään markkaa. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa käyttösuunnitelman kohdasta 1. Momentille myönnetään mk. Käyttösuunnitelma: Hanke 1. Puutarhatuotannon tutkimuslaitos, Piikkiö... - vihannestalo, kasvihuone, päärakennuksen peruskorjaus, aluetyöt (2. kohta kuten hallituksen esityksessä) Hyötyala m 2 Kustannusarvio 1000 mk mkjm2 Myönnetty mk Myönnetään mk Yhteensä ( ja 70.77) Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ja momentin kohdalla todettuun viitaten momentilta vähennetään markkaa. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tutkimuskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 76. Metsäntutkimuslaitos 21. ( , 24, 28 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa käyttösuunnitelman kohdasta 3. Momentille myönnetään mk.

56 vp - VaVM 92 - HE 122 Käyttösuunnitelma: Hanke (1. ja 2. kohta kuten hallituksen esityksessä) 3. Joensuun Metsätiedekeskus.... (4. ja 5. kohta kuten hallituksen esityksessä) Hyötyalam' Kustannusarvio 1000 mk mklm' Myönnetty mk Myönnetään mk Yhteensä (30.08, osa) Kasvintuotannon tarkastuskeskus 21. ( , osa) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 84. (30.08, osa ja 30.84) Valtion eläinlääketieteellinen laitos Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella luvun nimike " Valtion eläinlääketieteellinen laitos" muutetaan nimikkeeksi "Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos". Luvun otsikko muuttuu seuraavaksi: 84. (30.08, osa ja 30.84) Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 01. ( , osa ja ) Palkkaukset ( arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Perustelujen toisessa kappaleessa esitettyä henkilöstön kokonaismäärää lisätään 2:lla, samoin virkasuhteisten määrää. Momentille myönnetään mk. Henkilöstön määrä saa olla enintään 202 henkilötyövuotta, joista virkasuhteisia 200 ja työsopimussuhteisia kaksi. 29. ( , osa ja ) Muut kulutusmenot (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdos- ta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. 85. (30.40) Vesivarojen käyttö ja hoito 30. ( ) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentin perustelujen toisessa kappaleessa mainittua korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markalla. (1. kappale kuten hallituksen esityksessä) Korkotukilainoja saa vuonna 1993 hyväksyä enintään mk. (3. kappale kuten hallituksen esityksessä) 31. ( ) Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/80, muut. 1376/89) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin investointeihin. 86. (30.58) Yksityismetsätalous 41. ( ) Valtionapu metsiikeskuksille Julkisen talouden tasapainon parantamista

57 Pääluokka koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille säädösten perusteella aiheutuviin menoihin myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 42. ( ) Valtionapu metsälautakunnille Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsälautakunnille säädösten perusteella aiheutuviin menoihin ja toimitilahankintojen rahoittamiseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää mk puutavaranmittauslain (364/91) 44 :ssä mainittuihin menoihin myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 44. ( ) Valtiontuki metsänparannustöihin (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa taimikon hoitoon. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin perustelujen toiseksi viimeisessä virkkeessä mainittua hyväksymisvaltuutta lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsänparannuslain (140/87) (poist.) ja Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain (1057/82) mukaisten avustusten ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen sekä vahingonkorvauslain (412/74) mukaisten työnantajan maksettavien vahingonkorvausten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää mk Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain mukaisiin menoihin myönnettävien valtionapujen maksamiseen. Vuonna 1993 saa hyväksyä lakien mukaisten tukien piiriin hankkeet, joiden valtion tuki on enintään mk. Määrärahasta saa käyttää myös metsätalouden tiedottamiseen enintään mk. 45. ( ) Valtionapu metsänjalostukseen ja metsätalouden ratianalisointiin Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin perusteluissa mainittu Metsänjalostussäätiön valtionapu vähenee markkaa ja Työtehoseuran valtionapu markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää mk Metsänjalostussäätiölle ja mk Työtehoseuralle myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 87. (30.60) Maanmittauslaitos Valiokunta pitää tärkeänä, että uusjaoista päätettäessä selvitetään mahdollisimman tarkkaan, ovatko toimenpiteet tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon maaseudun ja maatilatalouden nopea rakennemuutos, joka jatkuvasti muuttaa tilojen tilussijoitusta ja muuta rakennetta. 95. Metsähallitus 77. Maa- ja vesirakennukset (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää teiden suunnittelusta, perusparannuksista ja rakentamisesta sekä uudisojituksista aiheutuvien menojen ja yksityisteiden rakentamisosuuksien maksamiseen sekä kalatalouden edellyttämien rakenteiden ja laitteiden rakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 78. Yleiset uittoväylätyöt (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa K

58 vp - VaVM 92 - HE 122 Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsätaloutta palvelevien uittoväylätöiden toteuttamisesta, rakennustöissä tarvittavan kaluston hankkimisesta sekä laitteiden ja rakenteiden kunnossapidosta aiheutuvien menojen maksamiseen ja käytöstä poistetuilla uittoväylillä olevien raskaiden uittorakenteiden hoitomenoihin. 87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella sekä Veitsiluoto Oy:n metsien ostoon varattu markan määräraha eli yhteensä markkaa. Momentin perustelujen viimeinen virke poistetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maan hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. (Poist.) 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 25. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja sekä käyttösuunnitelmaa muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten organisaatioiden jäsenyydestä, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista aiheutuvien menojen sekä muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk muiden kuin jäsenmaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Jäsenmaksut... JO Kansainväliset erityissopimukset Yhteistyö valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Matkat kansainvälisiin kokouksiin Euroopan metsäkokous Muut kansainvälisen yhteistyön ::.m;..:.en::.o::..ct..;.;...:.;."_...::..2-=-00::..c0~000:...:...::... Yhteensä Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa käyttösuunnitelman kohdasta "Maatalous". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen tutkimusalojen lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyönä suoritettavan tutkimustoiminnan palkkaus- ja muista kulutusmenoista, tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämällä tavalla. Määrärahaa saa käyttää enintään 163 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Luonnonvarojen kestävä käyttö Kiinteistö- ja kaukokartoitus Luonnon monimuotoisuustutkimus Maatalous Metsätalous Kala- ja riistatalous Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen '- Yhteensä Eräät korvaukset (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella aiheutuvien sekä Iijoen vesistön uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maatilahallituksen toimesta tapahtuneen pakkolunastusmenettelyn yhteydessä syntyneen taloudellisen vahingon korvaamiseen. 44. Eräät yhteistyöhankkeet (siirtomääräraha 3 v) Valiokunta pitää tärkeänä, että Venäjällä ja mk

59 Pääluokka Baltian maissa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin suunnatuista määrärahoista käytetään tähänastista suurempi osuus maaseudun elinkeinojen ja metsänomistajien neuvontaan. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämällä tavalla Venäjällä ja Baltian maissa toteutettavista yhteistyöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. 62. ( ) Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien kustannusten korvaaminen ( arviomääräraha) Momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Valtion viljavarastosta annetun lain (1124/89) 10 ja 11 :ien mukaisesti viljan, siemenviljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien korvausten maksamiseen.

60 vp- VaVM 92- HE 122 Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 24. Tielaitos Vaikutuksiltaan voimakkaimmin erityisesti tieinvestoinnit kehittävät ja muokkaavat sekä valtakunnan- että aluerakennetta. Rakenteiden kehittämisessä päätavoitteeksi tulee valiokunnan käsityksen mukaan ottaa eteläisimmän Suomen-mm. Helsinki, Lahti, Tampere ja Turkukokoaminen tehokkaaksi kokonaisuudeksi sekä nykyistä voimakkaampien talousalueiden muodostaminen eri puolille maata nykyisiä yhdyskuntarakenteita yhdistäen. Edellä lausuttu edellyttää valiokunnan käsityksen mukaan päätieverkon yhtäjaksoista rakentamista, jolloin nyt korostuu erityisesti Helsinki-Tampere päätieyhteyden loppuunsaattaminen. Yleensäkin tieinvestoinnit tulisi valiokunnan mielestä nykyistä selkeämmin suunnata talousaluekehityksen tukemiseen, jolloin myös muiden liikennemuotojen osalta edistetään potentiaalisten liikennealueiden muodostumista. Tiepiirien yhdistyessä koskemaan useampia maakuntia ja läänejä tieinvestointien suuntaaminen tulisi valiokunnan mielestä aina selvittää myös talousaluekohtaisesti. Valiokunta katsoo, että määrärahojen niukkuuden johdosta investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi liikennemäärien ja aluetehokkuuden kehittämistarpeiden näkökulmasta. Tästä syystä tulisi pikaisesti ratkaista erityisrahoituksen mahdollisuudet. Kysymykseen tulisivat tällöin valiokunnan mielestä tapauskohtaiset ja määräaikaiset tunneli- ja siltamaksut sekä maan arvonnousun käyttö jo tiesuunnitelmaa vahvistettaessa nimetyissä hankkeissa. Valiokunta katsoo, että myös ns. tilausvaltuuden käyttö olisi investointien rahoittamiseksi tarkoituksenmukaista. 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Tällöin momentin seuraavat kohdat hanke-erittelyn sarakkeessa "Arvioidut kustannukset, mk" muuttuvat seuraaviksi: Hanke-erittely: PÄÄTIET 1 Keskeneräiset hankkeet - Vt 1 Paimio-Turku mo-tie... - Vt 4 Oulu-Ii mo/mol-tie... - Vt 5 Vierumäki-Lusi mo/mol-tie... - Vt 5 Hiltulanlahti-Jynkkä mo-tie Vt 7 Otsola-Summa mo-tie... Vt 9 Lakalaiva-Alasjärvi mo-tie... - Vt 12 Nastola-Uusikylä mol-tie... MUUTTIET 1 Keskeneräiset hankkeet - Mt 113 Solvik-Siuntio Mt 137 Valkoisenlähteentie-Hyrylä mo-tie.... Arvioidut kustannukset mk Luvun perusteluissa lausumaansa viitaten valiokunta pitää tärkeänä, että "Vt 6 Vuoksenniskan ohitustie" ja "Mt 132 Klaukkalan tiejärjestelyt"-nimiset alkavat tiehankkeet käynnistetään mahdollisimman pian. Valiokunta edellyttää, että Ylläksen tiejärjestelyjen selvittelyä jatketaan, jotta koko alueen matkailukokonaisuuden alueellista yhdistävyyttä voidaan parantaa. Valiokunta toteaa, että mikäli tilausvaltuutta ja erityismaksujärjestelyjä päätetään käyttää, kohteeksi tulisi valita Puumalansalmen sillan rakentaminen. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää hanke-erittelyssä mainittujen, kustannusarvioitaan merkittävien tie-

61 Pääluokka verkon kehittämishankkeiden toteuttamisesta sekä niitä vastaavien, myöhemmin toteutettavien tie- ja siltahankkeiden suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi momentilta saa rahoittaa alueellisesti rajattujen liikenne- ja tieverkkosuunnitelmien laatimista. (2.ja 3. kappale kuten hallituksen esityksessä) Hanke-erittely: Valmis liikenteelle Kust. arvio Mmk Jo budjetoitu Mmk Arvioidut kustannukset mk PÅÄTIET Keskeneräiset hankkeet - Vt 1 Paimio-Turku mo-tie Vt 2 Huittisten kohdalla Vt 3 Helsingby-Pitkämäki mo-tie Vt 3 Rautaharkon eritasoliittymä Vt 3 Keimola-Hämeenlinna mo-tie Vt 3 Turun piirin raja-jalasjärvi Vt 4 Oulu-li mo/mol-tie Vt 4 Rovaniemi-Saarenkylä Vt 5 Vierumäki-Lusi moimoi-tie Vt 5 Hiltulanlahti-Jynkkä mo-tie Vt 6 Taavetin kohta Vt 7 Otsola-Summa mo-tie Vt 8 Rauma E:n eritasoliittymä Vt 9 Lakalaiva-Alasjärvi mo-tie Vt 12 Hälvälä-Soramäki moi-tie Vt 12 Nastola-Uusikylä moi-tie Vt 17 Noljakan eritasoliittymä Kt 40 Raisionlahti-Kausela Kt 50 Tikkurila-Hakunila Kt 51 Helsinginraja-HaukiJahti Kt 64 Munakan sillan kohta Mt 970 Utsjoen silta Viimeistelytyöt ::..:c ""' ::..:c ""'.:..: =l~2-=5..:.00.::...:.00:...::..0 PÅÄTIET 2 Alkavat hankkeet (Kuten hallituksen esityksessä) Keskeneräiset päätiehankkeet yhteensä MUUTTIET 1 Keskeneräiset hankkeet - Kirkkonummi-Turku radan tiejärjestelyt Mt 113 Solvik-Siuntio Mt 137 Tammisto-Valkoisenlähteentie mo-tie Mt 137 Valkoisenlähteentie-Hyrylä mo-tie Mt 210 Loimaa-Alastaro-Virttaa Mt 293 Kivelä-Lammi Mt 349 Virrat-Åhtäri Mt 542 Mikkelin piirin raja-pajumäki Mt 624 Petäjävesi-Multia Mt 1404 Järvenpää-Pornainen JO Mt 3024 Lempäälän taajamajärjestelyt Mt 5053 Romppala-Ahveninen Mt 9251 Rovaniemen lentoasemantie Pt Lampaluoto-Ahlainen Pt Sääksjärvi-Hervanta Pt Jämsä-Kaipola JO Po Jäniskoski-Norjanraja Viimeistelytyöt..._.._.._..._.._..._.._.._..._. 2_40'-'0_0:...0_0 MUUTTIET 2 Alkavat hankkeet (Kuten hallituksen esityksessä) Keskeneräiset muiden teiden hankkeet yhteensä

62 vp - VaVM 92 - HE Tienpidon valtionavut 51. Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (siirtomääräraha 3 v) Valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti markkaa uusien aloitettavien hankkeiden avustamiseen. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/62) mukaisten valtionapujen maksamiseen teiden tekemiseen. 30. Merenkulkulaitos Valiokunta edellyttää, että koska merenkulkulaitoksen toinen monitoimijäänmurtaja on tilattu työllistämisperusteella, siitä aiheutuvat rahoitusmenot eivät saa vähentää merenkulkulaitoksen muun toiminnan rahoitusta. Edellä lausutun vuoksi merenkulkulaitoksen menokehyksiä tulisi valiokunnan mielestä laajentaa vuosille seuraavasti: - v. 1994: 35,0 miljoonaa markkaa - v. 1995: 80,3 miljoonaa markkaa - v. 1996: 75,9 miljoonaa markkaa - v. 1997: 71,6 miljoonaa markkaa 21. ( ja 28) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Luotsausmaksuja on tarkoitus nostaa 40 prosenttia. Valiokunta ehdottaa momentin perusteluja täydennettäväksi siten, että momentin määrärahasta saa käyttää markkaa avustuksena Saimaan jäänmurtoaluksen käyttökustannuksiin. Momentille lisätään momentin selvitysosassa esitetyn menojen ja tulojen erittelyn kohtaan "Muut toimintamenot" markkaa siirtona momentilta Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa koskevien sopimusten mukaisiin tuotekehitysmenoihin valtioneuvoston vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti sekä merenkulkulaitoksen satamien rakentamiseen sekä markkaa avustuksena Saimaan jäänmurtoaluksen käyttökustannuksiin. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa siten, että hanke-erittelyn kohdasta 1. Yhteysalukset vähennetään markkaa ja kohdasta 3. Lautta-alus markkaa. Tämän johdosta momentin selvitysosassa mainitut Turun saariston yhteysliikenteen uuden lautan kassamenot vuonna 1993 ovat markkaa. Momentilta vähennetään markkaa hanke-erittelyn 3. kohdasta siirtona momentille Momentille myönnetään mk. Hanke-erittely: 1. Yhteysalukset Jäänmurtajien hankinta ja rahoitusmenot Lautta-alus.... Kustannusarvio mk Myönnetty mk Yhteensä Myönnetään mk

63 Pääluokka (2. ja 3. kappale kuten hallituksen esityksessä) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää mk enintään seitsemän henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön palkkaamiseen. 77. Väylätyöt (siirtomäärä_raha 3 v). Julkisen talouden tasapamon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa siten, että hanke-erittelyn kohdasta "Muun vesiliikenteen väylät rannikolla" poistetaan kohdat 4. Veneväylät, 5. Suomenlahden matalaväylästö ja 6. Merenkurkun ja Selkämeren matalaväylästö. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Hanke-erittely: Meriväyliit (Kuten hallituksen esityksessä) Muun vesiliikenteen väylät rannikolla (4.-6. kohdat poist.) Sisävesivtiy/ät. (Kuten hallituksen esityksessä) 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 30. Piensatamien rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa käyttösuunnitelman kohdasta "Merenkulkulaitoksen suorittamat satamatyöt". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää merenkulkuhallituksen päätöksen mukaisesti_ avustusten ~1.aksamis~en kunnille veneilyretkeilyä palvelevien satamien rakentamiseen ja kunnostamiseen sekä kunnille ja kalanjalostusalan yrityksille kalasatamien parantamiseen ja rakentamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: mk Veneilysatama-avustukset Kalasatama-avustukset Merenkulkulaitoksen suorittamat satamatyöt Yhteensä ( ja 32) Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momenttia muutetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella siten, ettei vuonna 1993 saa myöntää uusia korkotukilainoja. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää merenkulkuhallituksen päätöksen mukaisesti luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/77) 2 :n nojalla kauppa- ja teollisuussatamien rakentamiseen myönnetyistä korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Vuonna 1993 ei myönnetä korkotukilainoja. Korkohyvitys on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) Julkis~.:n talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momenttia muutetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella siten, että uusien korkotukilainojen määrää supistetaan ehdotetusta markasta markaksi. (1.-4. kappale kuten hallituksen esityksessä) Vuonna 1993 saadaan hyväksyä uusia korkotukilainoja enintään markan edestä. (6. ja 7. kappale kuten hallituksen esityksessä) 50. Drnatieteen laitos 21. ( , 28, 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssi-

64 vp- VaVM 92- HE 122 en mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös luotausjärjestelmän uusimiseen siten, että siitä myöhempinä vuosina aiheutuu valtiolle menoa yhteensä enintään mk. 52. Telehallintokeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset 42. Posti- ja telelaitoksen jakelukorvaus ja lehtien yleinen kuljetustuki Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momenttiaja sen nimikettä muutetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella siten, että lehtien yleinen kuljetustuki poistetaanja momentilta vähennetään siten markkaa. Momentti ja sen nimike muuttuvat seuraaviksi: 42. Posti- ja telelaitoksen jakelukorvaus (poist.) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Posti- ja telelaitokselle (poist.) laitoksen suorittamasta kannattamattomasta lehtien jakelusta lähinnä maaseudulle (poist. ). 57. Henkilö- ja tavaraliikenteen tuet ja korvaukset 61. Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja säilyttämiseen (siirtomääräraha 3 v) Valiokunta on toistuvasti momentin käsittelyn yhteydessä edellyttänyt, että momentin määrärahaa käytetään hallituksen esityksestä poiketen entisin perustein, mikä tarkoittaa sitä, että määrärahasta käytetään puolet haja-asutusalueiden peruspalvelua turvaavaan joukkoliikenteen ylläpitoon ja puolet linja-autoliikenteelle maksettavaan kilometripohjaiseen tukeen. Valiokunta ehdottaa momentin perusteluja muutettavaksi edellä lausutulla tavalla. Valiokunta edellyttää, ettei mitään aluetta rajata momentissa tarkoitetun tuen ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, ettei junaliikenteen sosiaalisia alennuksia tule supistaa. (1. kappale kuten hallituksen esityksessä) Määrärahaa saa käyttää erityisesti junalla, linja-autolla, taksilla ja kevytreittiliikenteellä hoidettavan peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen turvaamiseen ja junaliikenteen sosiaalisten alennusten kattamiseen sekä joukkoliikenteen suunnitteluun, tutkimukseen ja liikennekokeiluihin ja joukkoliikennevälineiden varustamiseen vammaisten. tarpeisiin sopivaksi. Linja-autoliikenteen saamasta määrärahasta käytetään puolet haja-asutusalueiden peruspalvelua turvaavan joukkoliikenteen ylläpitoon ja puolet linja-autoliikenteelle maksettavaan kilometripohjaiseen tukeen. 58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha 3 v) Valiokunta toteaa, että radanpidon määrärahat ovat voimakkaasti supistuneet ja että vuonna 1993 esitetty radanpidon määrärahatason jatkuminen merkitsisi lähivuosina rataverkon voimakasta supistamista, jolloin merkittävät osat maatamme jäisivät junaliikenteen ulkopuolelle. Valiokunta edellyttää, että vuonna 1993 radanpitoon osoitetaan lisää määrärahoja ja että seuraavina vuosina radanpidon määrärahoja tasaisesti kasvatetaan siten, että rataverkkoa ei jouduta olennaisesti supistamaan. Valiokunnan käsityksen mukaan perusrataverkolla uhkaa jo vuonna 1993 ratojen rappeutumisen takia nopeustason laskeminen sekä kulkurajoitukset Radanpidon määrärahoja on valiokunnan mielestä myös tästä syystä välttämätöntä korottaa.

65 Pääluokka Valtionrautatiet Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rautateiden toiminnassa uhkaavat monet liikenteen supistukset taijopa liikenteen kokonaan lakkaaminen ns. vähäliikenteisillä rataosilla. Tutustuttuaan Valtionrautateiden supistussuunnitelmiin valiokunta toteaa, että vain erittäin pieni osa supistuksista on valiokunnan mielestä liikenteen yleisen hoitotarpeen kannalta perusteltua. Valiokunta edellyttää, että Valtionrautateille luodaan taloudelliset liikennöimisedellytykset eduskunnan päättämällä koko rataverkon laajuudella. Rataverkkona tulisi tällöin pitää nyt olemassa olevaa rataverkkoa ja sen mahdollisesta supistuksesta on valiokunnan käsityksen mukaan Valtionrautateitä koskevan liikelaitoslain perusteella eduskunnan päätettävä. Valiokunta edellyttää, että lisärahoitusratkaisu tuodaan eduskunnalle vuonna 1993lisätalousarvioiden yhteydessä ja että kokonaisrataverkkoa koskeva yleissuunnitelma käsitellään vuoden 1994 talousarvion yhteydessä. 92. llmailulaitos Valiokunta pitää tärkeänä, että Helsinki Vantaan lentoaseman terminaalin rakentamisen loppuunsaattaminen voisi käynnistyä mahdollisimman nopeasti. Valiokunta kiirehtii lennonjohtajakoulutuksen siirtämistä Poriin sekä Porin ilmailuopiston hallinnollisen ja rahoituksellisen aseman uudelleenjärjestelyä. Kansainvälistyminen korostaa lentoliikenteen kehittämisen merkitystä. Ns. charter-veron perimistä on perusteltu matkailutaseen negatiivisuudella. Suomen markan heikentyminen on tehnyt maastamme aiempaa edullisemman matkailumaan ulkomaalaisille. Erityisveron tuottoa olisikin valiokunnan mielestä nyt perusteltua käyttää matkailutaseen tasapainottamiseksi maamme matkailun ulkomaiseen markkinointiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lentoliikenteen kansainvälistä kilpailukykyä ei vaaranneta. 94. Posti- ja telelaitos Kaikki kotimainen kauko- ja paikallispuhelintoiminta tulee valtioneuvoston tekemän asiaa koskevan päätöksen mukaan kilpailun piiriin vuoden 1994 alusta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto teki samalla periaatepäätöksen yhtiöittämisestä vuoden 1994 alusta lukien. Valiokunta katsoo, että yhtiöittämisratkaisulla parannetaan Posti- ja telelaitoksen toimintaedellytyksiä nopeasti muuttuvissa kilpailuolosuhteissa. Valiokunta edellyttää, että yhtiöitettäessä Posti- ja telelaitosta turvataan edelleen peruspalvelujen tasapuolinen saatavuus. 99. (31.99, osa) Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ministeriöiden yhteistyönä valmistelemaan Itä- ja Keski-Eurooppa-ohjelmaan sisältyviin liikenne- ja tietoliikennetutkimuksiin, liikenne- ja tietoliikennehankkeiden suunnitteluun, Baltian maiden sääpalvelun kehittämiseen sekä Itä- ja Keski-Euroopan maiden liikenne- ja tietoliikennealan virkamiesten ja yritysjohdon koulutukseen K

66 vp - VaVM 92 - HE 122 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Käsiteltävänä olevaan talousarvioesitykseen sisältyy useita teollisuuspoliittisia ratkaisuja, joilla pyritään osittaisratkaisuin edistämään talouselämän toimivuutta vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitus on hyväksynyt lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman. Tämä aiheuttaa useita, jäljempänä mainittavia muutoksia. Valiokunnan käsityksen mukaan näin menetellen toteutettava teollisuuspolitiikka muodostuu useista toisistaan erillisistä toimenpiteistä ilman johdonmukaista teollisuuspoliittista linjaa. Tästä johtuen valtionyhtiöt eivät myöskään toteuta yhtenäistä valtion omistajana ohjaamaa talouspoliittista linjaa. Yksityisen yritystoiminnan kannalta mainittu hajanaisuus merkitsee sitä, ettei yritystoiminta pysty riittävän ajoissa ennakoimaan yhteiskunnan toteuttamaa osuutta teollisuuden toimintaympäristössä. Valiokunnan käsityksen mukaan hallituksen olisi laadittava teollisuuspoliittinen kokonaisohjelma,jossa määritellään tulevaisuuden painopistealueet ja jossa otetaan muun ohella huomioon teknologiapoliittiset, aluepoliittiset ja ympäristöpoliittiset näkökohdat sekä työllisyysnäkökohdat Valiokunnan mielestä tulisi pyrkiä myöskin siihen, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sovellettavaa yritysten tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja mahdollisuuksien mukaan puretaan. Hallituksen tulee ottaa kantaa teollisuuden ja kaupan nykyisten julkisten rahoitustapojen tarkoituksenmukaisuuteen sekä sen mahdollisiin päällekkäisyyksiin ja aukkoihin. Valiokunta edellyttää, että hallitus laatii pikaisesti teollisuuspoliittisen kokonaisohjelman. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella pääluokan perusteluja muutetaan siten, että siitä poistetaan hinnanerokorvausten hallinnoinuin siirtoa koskeva maininta. Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/77) 4 :n mukaan valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä päätetään turvavarastojen perustamista ja ylläpitämistä varten myönnettävän korkohyvityksen määrästä. Tämän johdosta pääluokan perusteluja valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen perusteella täydennetään siten, että korkohyvityksen enimmäismääräksi hyväksytään nykyinen viisi prosenttia ja korkotukilainojen enimmäismääriä koskevaksi myöntämisvaltuudeksi markkaa. Lisäksi ehdotetaan hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärää täsmennettäväksi ja vastaava muutos tehtäväksi myös momenttiin Pääluokan perustelut muuttuvat seuraaviksi: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1993 enintään henkilötyövuotta. Maataloustuotteiden viennistä aiheutuvien hinnanerokorvausten hal/innoinnin tarkoituksenmukainen järjestäminen selvitetään. Turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismääräksi hyväksytään nykyinen 5 %ja korkotukilainojen enimmäismääriä koskevaksi myöntämisvaltuudeksi JOO mk. Hallinnonalalla saa lisäksi olla enintään 250 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä ammattiin vastavalmistuneiden työttömien osa-aikaisiksi tutkimusapulaisiksi palkkaamiseen liittyen. 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö 21. ( , 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Pääluokan selvitysosan mukaan on tarkoitus uudistaa ministeriön johtamisjärjestelmää ja hallinto-organisaatiota. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja täydennetään siten, että luodaan edellytykset ministeriön organisaation uudelleenjärjestelylle. Tämän mukaisesti lakkautetaan sopimuspaikkainen toimistopäällikön virka (S 28) ja perustetaan hallitusneuvoksen virka (A 28) sekä otetaan käyttöön uusia virkojen nimikkeitä.

67 Pääluokka (1. kappale kuten hallituksen esityksessä) Kauppa- ja teollisuusministeriöön perustetaan hallitusneuvoksen virka ( A 28) ja samalla lakkau- tetaan sopimuspaikkainen toimistopäällikön virka (S 28). Lisäksi muutetaan seuraavien virkojen nimikkeet seuraaviksi: Nykyiset nimikkeet 1 hallitusneuvos, toimistopäällikkönä vanh. hallitussihteeri, toimistopäällikkönä toimistopäällikkö toimistopäällikkö toimistopäällikköä, kaupallisena neuvoksena... 1 toimistopäällikkö, kaupallisena neuvoksena toimistopäällikköä, teollisuusneuvoksena toimistopäällikkö, teollisuusneuvoksena toimistopäällikköä, teollisuusneuvoksena toimistopäällikköä, teollisuusneuvoksena.... A 29 A 28 A 28 A 28 s 28 A 28 s 29 A 29 s 28 A 28 Uudet nimikkeet 1 hallitusneuvos vanh. hallitussihteeri suunnittelujohtaja talousjohtaja kaupallista neuvosta kaupallinen neuvos teollisuusneuvosta teollisuusneuvos teollisuusneuvosta teollisuusneuvosta.... A 29 A 28 A 28 A 28 s 28 A 28 s 29 A 29 s 28 A Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, mistä markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Osallistuminen Pohjoismaiden ministerineuvoston energiatutkimustoimintaan ja muuhun pohjoismaiseen energiatutkimusyhteistyöhön", markkaa "YK:n teollisen kehityksen jätjestön (UNIDO) jäsenmaksut" ja markkaa "OECD:n energiaalan jätjestöjen ja sen eräiden tutkimus- ym. projektien jäsenmaksut". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jätjestöjen jäsenmaksujen sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien kulutus- ja palkkausmenojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Osallistuminen Pohjoismaiden ministerineuvoston energiatutkimustoimintaan ja muuhun pohjoismaiseen energiatutkimusyhteistyöhön YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen ja sen eräiden tutkimus- ym. projektien jäsenmaksut... 5 JOO 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet ECE:n uuden hiiliteknologian symposium ja hiiliteknologian asiantuntijatyöryhmän kokous Muut menot Yhteensä Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (arviomääräraha) Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkentuneiden laskelmienjohdosta valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/87) 52 :n mukaiseen varojen siirtämiseen takaisin valtion ydinjätehuoltorahastoon. 32. Patentti- ja rekisterihallitus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 40. Geologian tutkimuskeskus Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneet osallistumisesta kilpailuun hiukkasfysiikan lineaarikiihdyttimen saamiseksi Suomeen. Poliittinen tilanne ja suomalaisten fyysikkojen huomattava osallistuminen kansainvälisiin projekteihin (CERN) näyttävät suovantähän hyviä mahdollisuuksia. Valinnan suorittaa kansainvälinen asiantuntijakomi-

68 vp - VaVM 92 - HE 122 tea IFCA (International Commite for Future Accelerators). Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on esitetty noin 40 miljardia markkaa. Isäntämaan osalta huomattavan suureksi panokseksi tullaan arvioimaan käyttöön saatavan maa-alueen arvo. Hanke tarjonnee käytön aikana vähintään työpaikkaa, joista noin 60 % on yleensä isäntämaasta. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan Suomen kannalta merkittävänä kilpailuetuna on, että kallioperään perustettavalle kiihdytinradalle pystytään tarjoamaan poikkeuksellisen hyvät ja vakaat perustamisolosuhteet. Lineaarikiihdytinrata asettaa erittäin suuret vaatimukset rakennusalustan häiriöttömyydelle ja lujuudelle, koska etsittävän linjan pituus on 40 km. Seurantatutkimuksissa on todettu, että Suomesta löytyy alueita, joiden seisminen häiriötaso on alhaisimpia maailmassa. Kun suomalaista kallioperää ryhdytään vuodesta 1993 lähtien tarjoamaan vaihtoehdoksi kansainvälisellä tasolla, on oltava käytettävissä vertailukelpoisia ja vaihtoehtoisia alueita Suomessa. Tämä edellyttää riittävää valtion panostusta näiden tutkimusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Valiokunta edellyttää, että hallitus huolehtii hiukkasfysiikan lineaarikiihdyttimen Suomeen saamista koskevan hankkeen edellyttämän yleisen maaperätutkimuksen ja vaihtoehtoisten alueiden tutkimisen rahoituksesta ja itse tutkimusten käytännön toteutuksesta. 44. Teknologian kehittämiskeskus 21. ( , 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 23. ( ja 22) Soveltava tekninen tutkimus (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti markkaa, koska tarkoituksena on myöntää markkaa korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myönnettävään rahoitukseen edellyttäen, että määrärahalla palkataan ammattiin vastavalmistuneita tutkimusapulaisiksi vähintään 500. Momentille myönnetään mk. (2. ja 3. kappale kuten hallituksen esityksessä) Vuonna 1993 em. kohteisiin saa hyväksyä sitoumuksia markan arvosta. Valtuudesta on tarkoitus myöntää mk korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myönnettävään rahoitukseen edellyttäen, että määrärahalla palkataan ammattiin vastavalmistuneita työttömiä osa-aikaisiksi tutkimusapulaisiksi vähintään 500. (5. kappale kuten hallituksen esityksessä). 40. ( ja 42) Tuotekehitysavustukset ( arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti markkaa tuotekehitysavustusten lisäämiseksi. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tuotekehitysavustusten ja -lainojen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisten avustusten maksamiseen yrityksille ja muille yhteisöille uusia kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja tuotantomenetelmiä koskeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Avustuksia myönnettäessä tulee ottaa huomioon erityisesti vaativat hankkeet, uuden teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alkuvaiheissa sekä pienen että keskisuuren teollisuuden tarpeet. Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen pienille ja keskisuurille yrityksille ulkomaisten tuotevalmistusoikeuksien ja tuotantomenetelmien käyttöoikeuksien hankkimiseen silloin, kun vastaavaa teknologiaa ei ole kotimaassa saatavissa. Avustuksilla edistetään teollisuuden tuotantorakenteen ja yritysten tuotevalikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpailun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla sekä tuetaan: uuden teknologian hyödyntämiseen, raaka-aineiden tehokkaaseen hyväksikäyttöön, energiatalouden ja ympäristötekniikan ke-

69 Pääluokka hittämiseen liittyvää tuote- ja menetelmäkehitystä sekä koetoimintaa. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisen teknologiatoiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti avustusten maksamiseen yrityksille ja oikeustoimikelpoisille yhteisöille yritysten yhdessä toteuttamiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja yritysverkostohankkeisiin, joilla edistetään teknologian käyttöönottoaja hyödyntämistä. Vuonna 1993 avustuksia saa myöntää enintään mk. Myöntämisvaltuudesta saa käyttää enintään JOO mk pk-yritysten tuote- ja tuotantomenetelmien kehittämishankkeisiin sekä niiden toteuttamisen kannalta välttämättömiin teknologiahankintoihin silloin, kun hankkeen ja hankinnan muodostama kokonaisuus nostaa oleellisesti yrityksen teknologista tasoa. 83. Tuotekehityslainat (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan siten, että Teknologian kehittämiskeskuksen johtokunta päättää takaisin perimättä jättämisestä. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tuotekehitysavustusten ja -lainojen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen nojalla yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävien lainojen maksamiseen. Lainoja myönnetään kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja parantamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään uuden teknologian hyödyntämiseen, raaka-aineiden tehokkaaseen hyväksikäyttöön, energiatalouden ja ympäristötekniikan kehittämiseen liittyvään tuote- ja menetelmäkehitykseen sekä koetoimintaan. Lainat voidaan myöntää ehdollisina siten, että mikäli kehitystyö ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Teknologian kehittämiskeskuksen johtokunnalla on lainan saajan hakemuksesta oikeus jättää laina kokonaan tai osittain takaisin perimättä. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 48. Teollisuussihteerit 21. ( , 28 ja 29) Toimintamenot (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan erillismenoihin enintään mk, mistä toimeksiantotoiminnan hintatukeen enintään mk. 49. Kera Oy 42. Korkotuki Kera Oy.-lle (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti markkaa, jolloin voidaan korkotukilainojen myöntämisvaltuutta korottaa markalla. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan siten, että niihin lisätään viittaus voimassa olevan lain nojalla annettuihin sitoumuksiin. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen Kera Oy:stä annetun lain 11 :n ja voimassa olevan lain nojalla annettujen sitoumusten mukaisesti. (3. kappale kuten hallituksen esityksessä) Uusia korkotukilainoja Kera Oy saa myöntää vuonna 1993 yhteensä enintään mk. (5. kappale kuten hallituksen esityksessä) 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen ( arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yhtiön luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden ja ulkomaisten luottojen kurssitappioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 50. (32.46 ja 50) Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen 61. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (arviomääräraha)

70 vp - VaVM 92 - HE 122 Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin 2. kappaleen sanontaa täydennetään ao. lain numerolla. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää valtiontakuukeskuslain (111/89)ja vientitakuulain ( 4 79/62) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/63, 609/73 ja 573/72) sekä valtion riskipääomatakuista annetun lain (594192) nojalla valtiontakaustoiminnassa annettujen takaussitoumusten ja perusraakaainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651185) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet 49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan aluetuesta annetun lain (1297/88) ja sitä edeltävän tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annetun lain (533/81) mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksien maksamiseen. Vuonna 1993 saa myöntää uusia avustuksia enintään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella myönnettävien korkotukiluottojen enimmäismäärää korotetaan hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyysja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti markalla. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten investointien korkotukilainoista annetun lain (538/92) nojalla hyväksyttävistä korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen maksamiseen. Korkotukiluottoja saa hyväksyä välisenä aikana enintään mk. 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen 24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen toisessa virkeessä oleva teksti "yritystoiminnan kehittämiskeskusten" muutetaan seuraavaksi: "sen yrityspalvelun piiri- ja paikallistoimistojen" sekä momentin perustelujen toisen kappaleen ensimmäisessä virkkeessä oleva teksti "kehittämiskeskusten" muutetaan seuraavaksi: "KTM yrityspalvelun piiri- ja paikallistoimistojen". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sen yrityspalvelun piiri- ja paikallistoimistojen järjestämistä yrittäjäkoulutustilaisuuksista aiheutuvien palkkojen, palkkioiden sekä oppimateriaali-, matka- ja muiden menojen maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää alueellisista elinkeinojen kehittämishankkeista ja yritysyhteistyöhankkeista sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös KTM yrityspalvelun piiri- ja paikallistoimistojen järjestämän yrittäjäkoulutuksen kehittämisestä sekä yrityksille tarkoitettujen neuvonta-, koulutus- ja konsultointipalvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä yritysten henkilöstölle tarkoitettujen koulutuspalvelujen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen. (3. kappale kuten hallituksen esityksessä) 40. Valtionavustus PK-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti markkaa valtionavustuksien myöntämiseen teknisen tai taloudellisen koulutuksen saaneiden työttömien henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

71 Pääluokka Momentille myönnetään J mk. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämisyhteisöille. Yhteisöille myönnettävien avustusten edellytyksenä on, että toiminnalle määrätyt tulokset ovat arvioitavissa. Avustukset myönnetään kauppa- ja teollisuusministeriön määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin valtionavustuksen piiriin hyväksyttäviin menoihin. Määrärahaa saa myös käyttää valtioneuvoston päätöksen (143/86) mukaisesti valtionavustuksen myöntämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää enintään JO mk valtionavustuksien myöntämiseen teknisen tai taloudellisen koulutuksen saaneiden työttömien henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin projektiluonteisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. 55. Energiatalous Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksessa laaditaan parhaillaan energiapoliittista kokonaisarviota tilanteesta sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvan ponsilausuman. Valiokunnan käsityksen mukaan hallituksen olisi saatettava ajan tasalle energian tulevaa tarvetta koskevat arviot ja valittava ne keinot, joilla voidaan tyydyttää todettu energiatarve siten, että otetaan huomioon asetettavat teollisuuspoliittiset päämäärät sekä lisäksi myös ne ympäristöpoliittiset päämäärät, joihin on kansainvälisesti sitouduttu. Valiokunta edellyttää, että hallitus tekee pikaisesti tarvittavat energiapoliittiset ratkaisut. 22. Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään JO JOO 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla ja muissa Itä- ja Keski-Euroopan maissa annettavasta ydinturvallisuuden parantamiseen sekä energiatalouden tehostamiseen liittyvästä teknisestä ja asiantuntija-avusta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää suomalaisten asiantuntijoiden tekemistä tai kansainvälisenä yhteistyönä tehtävistä selvitys-, tarkastusja suunnittelutöistä, teknisten parannusten toteuttamiseen liittyvistä laite- ja kalustohankinnoista, asiantuntijoiden ja valtuuskuntien vierailuista sekä ulkomaisten asiantuntijoiden kouluttamisesta ja Suomessa oleskelusta aiheutuviin kustannuksiin. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 40. Energia-avustukset (arviomääräraha) Vuoden 1992 kolmanteen lisätalousarvioon viitaten momentille lisätään markkaa. Samalla momentin perusteluja sanonnallisesti täsmennetään. Lisäksi valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti täydennetään siten, että valtio varautuu myöntämään Pudasjärven mahdollisen turvevoimalan rakentajalle tai rakentajille energiaja työllisyysavustusta. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää energia-avustuksia koskevan lain J607/91 muut sekä lakien 858/84 ja 1137/88 nojalla myönnettyjen avustusten maksamiseen. Vuonna 1993 annettavien avustussitoumusten enimmäismäärä on mk. Pudasjärven mahdollisen turvevoimalan rakentajalle tai rakentajille valtio varautuu myöntämään energia- ja työllisyysavustusta. 80. Matkailun edistämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. 85. Ulkomaankaupan edistäminen 40. Yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha) Vuoden 1992 kolmanteen lisätalousarvioon

72 vp - VaVM 92 - HE 122 viitaten momentille lisätään markkaa. Lisäksi valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaaja uusien avustusten myöntämisvaltuutta korotetaan. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta saa käyttää markkaa Viron hankintatoimen kehittämiseen. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää etenkin pienten ja keskisuurten yritysten vientivalmiuksien ja kansainvälistymisen edistämiseen, vientiedellytysten ja uusien vientikontaktien luomiseen, yritysten yhteistoiminnan kehittämiseen sekä kansainvälisten liiketoimintaverkostojen aikaansaamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös hankevientiin liittyviin esitutkimuksiin sekä kustannuksiin, jotka aiheutuvat Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:n vientijulkaisujen hankkimisesta ja jakamisesta toimialoihain toteutettavassa viennin edistämisessä ja kaupallisten sihteerien ja Suomen ulkomaanedustusverkoston käyttöön. Määrärahaa saa käyttää myös pienille ja keskisuurille yrityksille uuden markkinointihenkilöstön palkkaamiseksi sekä hankeviennin tarjoustoiminnan kuluihin myönnettävien avustusten maksamiseen näiden yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten mukaisesti (769/79, muut. 797/83) ja (210/90). Määrärahasta saa käyttää enintään mk matkailun ulkomaanmarkkinoinnin hankkeisiin ja mk Viron hankintatoimen kehittämiseen. Uusia avustuksia saa myöntää vuonna 1993 enintään mk. Myöntämisvaltuudesta käytetään mk projektirahoituksena kehitysalueen I ja II perusvyöhykkeen yritysten uusiin kansainvälistymishankkeisiin. Määrärahan jaosta päättävät kauppa- ja teollisuusministeriö ja Kera Oy yhdessä. 44. Kaupalliset sihteerit (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen ulkomailla toimivien kaupallisten sihteerien verkoston ylläpitämisestä aiheutuviin palkkaus- ja muihin hallinnon menoihin, joista valtionavun osuus voi olla enintään 96 %. Valtionavun piiriin saa hyväksyä enintään 82 kaupallista sihteeriä, 21 FINTRA-avustajaa, 15 johto- ja hallintotehtävissä olevaa henkilöä sekä määrärahan puitteissa tarvittava määrä asemamaista sihteeri- ja avustustehtäviin palkattua henkilöstöä. 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja käyttösuunnitelma muuttuu vastaavasti. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien ulkomaisen luotanoton korkotuesta annetun lain (936/82, muut. 672/83), Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien ulkomaisen luotanoton korkotuesta ja valuuttakurssitappioiden korvaamisesta annetun lain (1053/85, muut. 858/88) mukaisen korkotuen ja valuuttakurssitappioiden, alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain (1093/85, muut. 1258/87, 1069/88 ja 1363/89) ja alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetun lain (1173/90) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauksen valtion takauksista annetun lain (1364/89) mukaisen korkotuen, valuuttakurssitappioiden ja takauksista syntyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Käyttösuunnitelma: mk Alushankintojen korkotuki Antolainauksen muu korkotuki Valuuttakurssitappioiden korvaa::.:m:::in::.:e::.:nc..: :.;,." --=1-=-50:...::..:00:.::0~00=0 Yhteensä 4 JO

73 Pääluokka Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen pääluokan perusteluihin lisätään yksi virke. Pääluokan perustelut muuttuvat seuraaviksi: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1993 enintään henkilötyövuotta. Hallinnonalalla saa lisäksi olla lääkevalmisteiden myyntilupahakemusten käsittelyyn liittyen enintään kolmea henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä. 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 21. ( , 22, 29 ja 70, , osa sekä ja 28) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään siirtona momentilta markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen sekä lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta ja potilasvahinkolain edellyttämästä valtion vakuutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk työterveydenhuollon koulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 02. Sosiaali- ja terveyshallitus Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen luvun nimike "Sosiaali- ja terveyshalli- tus" muutetaan nimikkeeksi "Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus". Luvun otsikko muuttuu seuraavaksi: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21. ( , 22, 25, 28, 29, 70 ja , osa ja 50) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ja vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentilta vähennetään markkaa, mistä markkaa siirtona momentille Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään mk. 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen luku lisätään talousarvioon. Luvun otsikko kuuluu seuraavasti: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentti lisätään talousarvioon ja sille myönnetään markkaa. Momentin otsikko ja perustelut kuuluvat seuraavasti: JO K

74 vp - VaVM 92 - HE Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään mk. 07. Työterveyslaitos 50. Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/78) 3 :n nojalla työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen. 08. Kansanterveyslaitos 26. Rokotehuolto (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain (583/86) 25 :n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden ja rokotustarpeen selvittämisessä tarvittavien tutkimusaineiden valmistamisesta, hankkimisesta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä myös rokotteiden tehokkuutta, kattavuutta, sivuvaikutuksia ja vaikuttavuutta koskevista tutkimuksista sekä tuotekehittelystä aiheutuvien kustannusten sekä tartuntatautien seuranta- ja rekisteröintitehtävistä sekä tartuntatautien torjuntaan liittyvistä tiedotustehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös harvinaisten rokotteiden välitystoimintaan sekä Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 56 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta ulkopuolisella rahoituksella enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan päätoimisen henkilöstön palkkauksiin. 10. Säteilyturvakeskus 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentti lisätään talousarvioon ja sille myönnetään markkaa. Momentin otsikko ja perustelut kuuluvat seuraavasti: 87. K i i n te i s t ö j en h a n k i n ta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää säteilyturvakeskuksen käyttöön tarkoitetun kiinteistön ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 15. Perhekustannusten tasaus 52. Lapsilisät (arviomääräraha) Sen johdosta, että hallitus on peruuttanut esityksensä (155/1992 vp) laiksi lapsilisälain muuttamisesta, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/92) 1 :n ja 1 a :n mukaisten lapsilisien maksamiseen. 17. Työttömyysturva Työministeriön ja opetusministeriön koulutustukijärjestelmiä ollaan lähentämässä toisiinsa ja opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovittamista selvitetään opetusministeriön asettamassa työryhmässä. Valiokunta kiirehtii yhteensovittamista koskevaa selvitystyötä ja tarvittavien esitysten antamista. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota nykyisten väliinputoajien aseman korjaamiseen ja pitää tärkeänä riittävien voimavarojen turvaamista työttömyysturvalautakunnalle. 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassalain

75 Pääluokka (603/84) (poist.) mukaisen valtionosuuden maksamiseen työttömyyskassoille. 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva ( arviomääräraha) Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Sen johdosta, että hallitus ei tässä vaiheessa anna eduskunnalle esitystä, jolla nuorten työttömyysturva suhteutetaan opintotuen tasoon, sekä sen johdosta, että eduskunta on muuttanut peruspäivärahaan liittyvän odotusajan neljästä kuukaudesta kolmeen kuukauteen, momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (602/84) (poist.) mukaisen perusturvan maksamiseen. 18. Sairausvakuutus 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Sen johdosta, että eduskunta ei ole sellaisenaan hyväksynyt hallituksen esitystä koskien vakuutetun itsensä suoritettavaa osuutta matkaja lääkekustannuksista, momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain (364/63) (poist.) mukaisen valtion osuuden maksamiseen. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/91) mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahaston varoista enintään mk. 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien eläkelain ( 467 /69) (poist.) 13 :n ja sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain ( 1317 /90) 41 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaistajohtuvista menoista (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain ( 468/79) (poist.) 10 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain (347/56) (poist.) 59 :nja 62 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. 21. Rintamaveteraanieläkkeet 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään 4 JOO 000 mk. Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien varhaiseläkelain (13/82) nojalla suoritettavien varhaiseläkkeiden maksamiseen. 19. Eläkevakuutus 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot Sotainvalideille suoritetaan sotilasvammalain nojalla vamman aiheuttamasta haitasta korvausta, joka on heidän lakisääteistä toimeentulon perusturvaansa. Valiokunta edellyttää, että sotilasvammakorvausten indeksikorotukset suoritetaan tulevaisuudessa alentamattomina.

76 vp - VaVM 92 - HE Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain ( 404/48) ja muiden siihen liittyvien lakien nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen. Sairaskotipaikkojen lisäämisestä aiheutuneet perustamiskustannukset sekä lainojen lyhennykset ja korot rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla. Valtioneuvosto voi jakaessaan avustuksia Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta momentilta vähentää tapaturmaviraston osuutta ja lisätä Raha-automaattiyhdistyksen osuutta sairaskotipaikkojen lisäämisestä aiheutuneista perustamiskustannuksista. 55. Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutusja hoitolaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain (404/48) nojalla sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Pohjois Karjalan sairaskodin laajennusosan lisärakentamisesta aiheutuneet menot sekä Kyyhkylän kuntoutussairaalan lisärakentamisen ja muutostöiden rahoittamiseksi otettujen lainojen lyhennykset ja korot rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla momentilta Valtion korvauksen piiriin saa hyväksyä vuonna 1993 viisi uutta henkilöä. 23. Muu sodista kärsineiden turva (53.) Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentti ja sillä oleva markan määräraha valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella poistetaan. Momentti: (Poist.) 28. Muu toimeentuloturva (56.) Asevelvollisten kotiuttamisraha (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentti ja sillä oleva markan määräraha poistetaan talousarviosta. Momentti: (Poist.) 66. Eräät avustukset vanhusten huoltoon (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää Inkerinmaan vanhuksille tarkoitettujen palvelu- ja asumisyksiköiden suunnittelusta, perustamisesta sekä toiminnan käynnistämisestä ja seurannasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 29. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto 61. ( , 29 ja 61) Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta aiheutuvien menojen maksamiseen valtioneuvoston määräämin perustein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pakolaisten lähtömaassa suoritettavien terveystarkastusten sekä koulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen, pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnassa työskentelevien henkilöiden palkkausmenojen ja hallintomenojen maksamiseen, pakolaisten vas-

77 Pääluokka taanottotoimintaa edistävän koulutuksen järjestämiseen, maahanmuuttokoulutuksesta ja pakolaisten oman kulttuurin tukemisesta aiheutuvien menojen sekä kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikan hakijoiden paluumuuttokustannusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten ensivaiheen vastaanoton toteuttamiseksi tarpeellisten sopimuksiin perustuvien vastaanottopalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottokeskusten toiminnan ylläpitämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään mk turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 147 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Vuoden 1993 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä. 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valiokunta edellyttää, että maksupolitiikalla ei estetä avohoidon palveluiden käyttöä siten, että tarve epätarkoituksenmukaisen laitoshoidon käyttöön kasvaa. Valiokunta edellyttää, että hallitus seuraa valtionosuusuudistuksen vaikutuksia erikoissairaanhoidon järjestämiseen erityisesti hoidon priorisoinnin aiheuttamien lääkintäeettisten ongelmien kannalta ja turvaa valtakunnallisten erityislaitosten toiminnan jatkumisen. 30. Valtionosuus kunnille sosiaali-ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Valtionosuuden lähtötason korjauksesta johtuen momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien (poist.) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) ja sen nojalla annetussa valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksyttyjen asukaskohtaisten valtionosuuksien perusteella suoritettavien käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. 35. ( ) Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kustannuksiin Momentin perustelujen toisesta virkkeestä poistetaan sanat "viimeisenä eränä". Momentille myönnetään mk. Määrärahasta saa käyttää mk valtionavustuksen maksamiseen Kuopion yliopistollisen keskussairaalaliiton 1 ja 2 kantokykyluokkaan kuuluville kunnille Kuopion yliopistollisen keskussairaalan laajentamisesta ennen vuotta 1984 aiheutuneisiin kustannuksiin sekä mk valtionavustuksen maksamiseen aikaisemmin samaan tarkoitukseen myönnettyjen avustusten lisäksi (poist.) Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille sairaanhoitopiirin perustamisesta aiheutuneisiin kuntien välisiin lunastuskorvauksiin. 39. ( ja 39) Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin määräraha muutetaan arviomäärärahaksi. Momentin otsikko muuttuu seuraavaksi: 39. ( ja 39) Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) (Perustelut kuten hallituksen esityksessä) 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevien päätösten osana on eräitä aiemmin talousarviossa olleita määrärahoja poistettu ja ehdotettu näitä menoja katettavaksi Raha-automaattiyhdistyksen tuotolla. Valiokunta katsoo, että tällöin ei mitään erityistä sektoria tai järjestöä tule määrätä supistusten kohteeksi. Rahaautomaattiyhdistyksellä on parhaat edellytykset arvioida säästöjen vaikutukset järjestöjen toimintaan, mistä syystä avustusten kohdentamisen tulee edelleenkin perustua Raha-automaattiyhdistyksen tekemään avustusten jakoehdotukseen. 29. Näkövammaisten kirjaston eräät menot Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentti lisätään talousarvioon ja sille myönnetään markkaa. Momentin otsikko ja perustelut kuuluvat seuraavasti:

78 vp - VaVM 92 - HE Näkövammaisten kirjaston eräät menot Momenti/le myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää näkövammaisten kirjastosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 7 a :n nojalla näkövammaisten kirjaston oppimateriaalituotannosta sekä piste- ja äänikirjojen hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentin kohdalla sanottuun viitaten momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiasetuksen (676/67) 29 :n 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot 67. ( ja 67) Kansainvälisetjäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha). Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

79 Pääluokka Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Työministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa konkurssien torjunnan kriisiryhmien aiheuttamien toimintamenojen maksamiseen. Sen johdosta, että eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi työsuojeluhallinnoksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, jota ei ole otettu huomioon talousarvioesityksessä, momentille lisätään nettomäärärahana markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Ministeriöön voidaan lukien perustaa sopimuspaikkainen osastopäällikön virka (S 31). Määrärahaa saa käyttää myös henkilöstökoulutuksen hankinnasta ja järjestämisestä aiheutuvien menojen, sijaintineuvonnan menojen, maksullisen toiminnan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, asiakaspalvelun kehittämishankkeiden sekä siirtolaisuus- ja kansainvälisten asioiden aiheuttamien menojen maksamiseen, ulkomaille lähetettävien palkkaus-ja jatkokoulutusmenojen, työvoima-avustajan matkamenojen, osallistumismaksuista aiheutuvien menojen, kansainvälisten kokousten järjestelymenojen sekä käännös- ja tulkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää mk konkurssien torjunnan kriisiryhmien aiheuttamien toimintamenojen maksamiseen. 03. Työsuojeluhallinto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi työsuojeluhallinnoksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, jota ei ole otettu huomioon talousarvioesityksessä, momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. Työsuojeluhallituksesta lakkautetaan /ukien sopimuspaikkainen pääjohtajan virka (S 32). Määrärahaa saa käyttää myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan, pohjoismaisen ja kahdenvälisen yhteistyön, kansainvälisten järjestöjen kokouksiin osallistumisen, ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja alalla tapahtuvan teknisen kehityksen sekä asiantuntijavaihdon edellyttämien matkojen, Suomessa järjestettävien kokousten ja vieraille osoitettavan tarpeellisen vieraanvaraisuuden sekä muiden kansainvälisen yhteistyön menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös toimimiseen työsuojelun tarkastuselimenä Euroopan yhdentymiskehityksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maksullisesta toiminnasta, työsuojelunäyttelystä sekä työsuojelun valvonnasta annetun lain (131173) 15 :n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta luvun perusteluja valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella muutetaan. Luvun perustelut muuttuvat seuraaviksi: Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi työllisyyslain muuttamisesta. Työllisyyslain 17 ja 18 :ään sisältyvä valtion ja kuntien määrämuotoinen työllistämisvelvoite poistetaan ja valtionosuutta koskeva 21 uudistetaan.

80 vp - VaVM 92 - HE 122 Työllisyyslain (275/87, muut. 1174/87,609/91, 1732/91, ja 59 5/9 2) toteuttamiseen myönnetään tässä luvussa määrärahoja alueellisten työttömyyserojen tasaamiseen (19 ) siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 %:lla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 %:lla maan keskimääräisen tason. Palkkaperusteisia työllistämismäärärahoja kohdennetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden ja nuorten työllistämiseen tulosohjausta käyttäen sekä alueellisten työttömyyserojen supistamiseen. Sijoitusmenot työllisyyden hoitoon on mitoitettu siten, että valtion omiin ja tukemiin investointihankkeisiin sijoitetaan työllisyyslain tarkoittamia pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen työvoimasta. (4. kappale kuten hallituksen esityksessä) Työllistämistukijärjestelmä uudistetaan tukimuotoja karsien vuoden 1993 alusta. Työllisyysasetuksen mukaiset tuet mitoitetaan pääsääntöisesti enintään nykyisen harjaantumistuen suuruiseksi. Starttirahan tuki säilyy lähes nykyisellään. Omatoiminen työllistyminen sisältyy vaikeimmin työllistettävien palkkaus tukeen. Työllisyysasetukseen sisältyvä 6 kuukauden työttömyysjakson vähimmäisedellytys koskee muita tukimuotoja paitsi momentilta rahoitettavien yrittäjäksi ryhtyvän työttömän työllistämistuen ja omatoimista työllistymistä sekä voimassa olevan työllisyysasetuksen 36 :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettuja työllistämistukia. Vähimmäiskestovaatimusta ei vuonna 1993 sovelleta poikkeuksellisesti momentilta ammattiin vastavalmistuneiden työllistämiseen tarkoitettujen 250 miljoonan markan osalta eikä kolmella työssäkäyntialueella suoritettavaan työllistämistukikokeiluun momenttien , 30 ja 61 osalta. Ns. starttirahajärjestelmä kehitetään yleensä uusien yritysten tuen tyyppiseksi sekä koordinoidaan muiden tukimuotojen kanssa. 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman ja julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Käyttösuunnitelma poistetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/87, muut. 1174/87, 609/91, 1732/91, ja ) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. (Poist.) Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. (Poist.) Määrärahasta saa käyttää enintään mk velvoitteiden toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen (poist.). Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään 75% alan säännöllisen työajan ja enimmillään A 17 palkkausluokan mukaisesta palkasta. (Poist.) 25. Työvoimapalvelujen erityismenot Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelut muutetaan kolmannesta virkkeestä alkaen. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työllisyysasetuksen (737/87) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston päätöksen (1117/87) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjauslain ( ) 2 :n ja siihen liittyvän valtioneuvoston päätöksen (283191) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös työ- ja koulutuskokeiluissa olevien asiakkaiden vakuutusten sekä työvoimapalvelujen kehittämis- ja kokeiluhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Puolet kehittämis-ja kokeiluhankkeisiin varatusta määrärahasta voidaan käyttää maksullisesta palvelutoiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen. (Käyttösuur.1itelma kuten hallituksen esityksessä) 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman ja julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella

81 Pääluokka markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Käyttösuunnitelma poistetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa. saa käyttää työllisyyslain (275/87, muut. 1174/87, 609/91, 1732/91, ja 595/92) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työllisyyslain edellyttämät lisätuet, ja harkinnanvaraisten työllistämisavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen vanhassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. (Poist.) (Poist.) 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman ja julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan. Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen momentille lisätään markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Ansiotuen ansio-osan valtionosuus". Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksamiseen, työllisyyslain ( ) 18 b :n perusteella myönnettävien opiskelijoiden etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää oppilasvalinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, ei kuitenkaan ilmoitus- ja tiedotustoiminnan menoihin. Käyttösuunnitelma: mk Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustuki JOO 000 Ansiotuen ansio-osan valtionosuus Ylläpitokorvaukset Majoittumiskorvaus Ennen koulutuksen alkua myönnettävät matkakorvaukset sekä opiskelijavalin- taan liittyvät menot Työttömyyskassojen hallintokulu_t_.._.._..._.._.. 2_300_0_0_0 Yhteensä Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta" ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) (poist.) mukaisen koulutuksen hankkimiseen sekä koulutuksen yhteishankintaan työnantajien kanssa. Määrärahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Määrärahasta saa käyttää enintään mk koulutuksesta tiedottamiseen sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelua tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/90) 13 :ssä tarkoitetun koulutuksen loppuunsaattamisesta aiheutuviin menoihin. Vuonna 1993 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) 14 :n mukaisia koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1993 jälkeen enintään mk. Määrärahaa käytetään siten, että yli 6 kuukautta työttömänä olleiden osuutta lisätään keskimäärin oppilaalla vuoden 1992 arvioiluun tasoon verrattuna. Määrärahaa käytetään lisäksi siten, että yhteishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan käytettävän noin oppilastyöpäivää. Käyttösuunnitelma: mk Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta Tiedotustoiminta sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämistoiminta (enintään) Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus Yhteensä K

82 vp - VaVM 92 - HE Valtionapu työttömyyden lieventämiseen ( arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentin perusteluja muutetaan ja käyttösuunnitelma poistetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien maksamiseen työllisyysasetuksen (737/87) (poist.) nojalla työllisyyslain (27 5/87, muut. 1174/87, 609/91, 1732/91, 1733/91 ja 595/92) tarkoitettujen työllistämiseen (poist.). Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. (Poist.) Määrärahaa saa käyttää työllisyysasetuksessa tarkoitettujen vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta käytetään mk vastavalmistuneiden työllistämiseen osa-aikaiseen työsuhteeseen lähinnä pk-yrityksiin JO 000 henkilön työllistämiseksi sekä mk keskimäärin pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi työharjoittelutuella työsuhteessa tai ilman työsuhdetta. (Poist.) 62. Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin (arviomääräraha) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentin perusteluja valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen perusteella täydennetään. (1. kappale kuten hallituksen esityksessä) Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kuntien, kuntainliittojen ja muiden yhteisöjen sekä yksityisten työllisyysperusteisiin investointeihin lähinnä työllisyyslain (275/87) 19 :n tarkoittamilla vaikeilla työttömyysalueilla. Vuonna 1993 saa myöntää uusia avustuksia enintään mk, mistä momentin tarkoittamille yrityksille myönnettävien avustusten osuus on enintään mk. Pudasjärven mahdollisen turvevoimalan rakeniajalle/rakentajille valtio varautuu myöntämään energia- ja työllisyysavustusta. 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 21. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin nettomäärärahaa vähennetään markkaa. Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk. 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

83 Pääluokka Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen pääluokan perusteluissa mainittua kokonaishenkilöstömäärää vähennetään 15:lla. Pääluokan perustelut muuttuvat seuraaviksi: Ympäristöministeriön hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa vuonna 1993 olla enintään henkilötyövuotta, joista vesi- ja ympäristöhallinnon projektiluonteisiin tehtäviin palkatun henkilöstön kokonaismäärä saa olla enintään 165 henkilötyövuotta. 11. Ympäristön suojelu Valiokunta pitää tärkeänä, että ympäristön tilan seuranta saadaan asianmukaisesti hoidetuksi myös taloudellisen laman oloissa turvaamalla tälle riittävät taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset. Valiokunta pitää kierrätyksen edistämistä ympäristönsuojelun edistämisen kannalta tarpeellisena ja katsoo, että sen avulla voidaan luoda myös uusia työpaikkoja. 26. Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja valvonta (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentti muuttuu seuraavaksi. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ympäristönsuojelua koskevasta tutkimuksesta, suunnittelusta ja valvonnasta aiheutuvien muita kulutusmenoja vastaavien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 110 henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteisen projektihenkilöstön palkkaamiseen valtion virastoihin ja laitoksiin. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön määräämin perustein avustusten maksamiseen ympäristönsuojelua edistäviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Määrärahasta saa käyttää enintään mk avustuksen maksamiseen metalliromun hyödyntämistä varten. 13. Ympäristöyhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa Valiokunta korostaa lähialueiden ympäristöhankkeiden jatkuvuuden turvaamista ympäristöministeriössä taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Valiokunta haluaa lisäksi kiinnittää erityistä huomiota Barentsinmeren alueeseen eräänä yhteistyökohteena. Samalla valiokunta toteaa, että Itä- ja Keski-Euroopan maiden ympäristönsuojelussa voidaan merkittäviä ja pysyviä tuloksia saada aikaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomen tulee olla aloitteellinen tällaisen yhteistyön aikaansaamiseksi. 66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- ja Keski-Euroopan maissa (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa.

84 vp - VaVM 92 - HE 122 Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lähialueiden ympäristöhankkeissa, jotka perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin ja ovat tärkeitä myös Suomen oman ympäristön suojelun kannalta ja joissa sovelletaan pääasiassa suomalaista ympäristöteknologiaa, sekä kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvissa yhdyskuntarakenteen kehittämisprojekteissa. Avustukset myönnetään valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Valiokunta pitää maanvaihtoja edullisena tapana toteuttaa luonnonsuojeluohjelmia. Samalla valiokunta pitää tärkeänä, että suojeluohjelmien toteuttamiseen varataan riittävät määrärahat, jottei jo kerran päätettyjä ohjelmia hyvän hallintotavan vastaisesti jouduta purkamaan. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain (71123, muut. 594/81) mukaisesti korvausten maksamiseen yksityismaiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta maanomistajille aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää myös maa-aineslain (555/81) siirtymäsäännösten mukaisesti harjujensuojelusta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi myönnetään valtuudet tehdä vuonna 1993 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 1994 enintään mk ja vuonna 1995 enintään mk. Määrärahaa saa käyttää myös lääninhallitusten suorittamien korvausten maksamiseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaaalueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Luonnonsuojelua varten käytetään valtion alueita mahdollisimman laajasti maa-alueiden vaihtamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö 25. Vesi- ja ympäristöhallinto Valiokunta muistuttaa vuoden 1992 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä esittämästään kannasta, jonka mukaan on tarkoituksenmukaista yhdistää viranomaistoimintoja aluehallinnossa myös ympäristöministeriön hallinnonalalla. Valiokunta kiirehtii edelleen vesi- ja ympäristöpiirien ja lääninhallitusten ympäristönsuojelua ja alueiden käytön suunnittelua hoi ta vien toimistojen yhdistämistä. 31. Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään JO mk. Määrärahaa saa käyttää vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/80, muut. 1376/89) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vesiensuojelua edistäviin investointeihin. 77. Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (siirtomääräraha 3 v) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, jolloin käyttösuunnitelman kohta 2. muuttuu. Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen lisätään markkaa käyttösuunnitelman kohtaan 1. "Keskeneräiset hankkeet yhteensä". Vastaavasti vähennetään markkaa käyttösuunnitelman kohdasta 3. "Muut vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt".

85 Pääluokka Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rakentamisen ohella hankkeiden suunnittelu- ja selvitysmenojen, matkamenojen, työaikaisten käyttö-, velvoite- ja kunnossapitomenojen, työterveyshuollosta ja vakuutusmaksuista aiheutuvien menojen sekä atk-laitteiden, työmaiden siirrettävien sosiaali- ja työtilojen sekä rakentamistöissä tarvittavan kone- ja kuljetuskaluston hankinta- ja ylläpitomenojen maksamiseen. Työkohde 1. Keskeneräiset hankkeet yhteensä Alkavat hankkeet - Vesihuoltotyö, Viialan ja Toijalan siirtoviemäri ja syöttövesijohto, Viiala ja Toijala... - Vesihuoltotyö, Narvan siirtoviemäri ja syöttövesijohto, Vesilahti... - Vesihuoltotyö, Kaipiaisten siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Anjalankoski, Valkeala... - VesihuoZtotyö, TaipaZsaaren siirtoviemäri ja syöttövesijohto, TaipaZsaari... - Rautalammin reitin veneilyreitit ja rantautumispaikat, Rautalampi ym... - Vähäjärven kunnostus, Alavus... - Putaanvirran kunnostus, Pihtipudas... - Vesihuoltotyö, Jepua-Uusikaarlepyy-Pietarsaaren siirtoviemäri, Uusikaarlepyy... - Vesihuoltotyö,Revonlahden siirtoviemäri, Ruukki - Jääiinjärven kunnostus, Kiiminki... Alkavat hankkeet yhteensä Muut vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt... YHTEENSÄ Käyttösuunnitehna: Aloitusvuosi Työn kokonais- Valtion osuus Myönnetään kustannusarvio edellisestä mk 1000 mk 1000 mk JO Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen toisessa virkkeessä mainittu hyötyala 400 m 2 muutetaan 600 m 2 :ksi. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää hyötyalaltaan noin 600 m 2 :n suuruisten laboratoriotilojen osakkeiden hankkimiseen Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille. 30. Ybdyskunnat ja alueiden käyttö 21. ( , osa ja 23) Yhdyskuntien ja alueiden käytön tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien ja alueiden käytön tutkimus-, kehittämis-, kokeilu- ja seurantatoiminnasta sekä kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä ja eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja vastaavien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää kiinteistötietojärjestelmän suunnitelmaosan kehittämisen edellyttämien muita kulutusmenoja vastaavien menojen maksamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 32. Rakennettu ympäristö ja rakentaminen 21. ( , osa, ja 32.21) Rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehittäminen ja tutkimus (siirtomääräraha 2 v) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdos-

86 vp - VaVM 92 - HE 122 ta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehittämis-, tutkimus-, kokeilu- ja seurantatoiminnasta sekä kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä ja eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja vastaavien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen valvonnan ja ohjauksen julkaisutoimintaan. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 40. Asuntohallitus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentilta vähennetään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää myös asunto-olojen kehittämisestä annetun lain (919/85) 4 :ssä tarkoitettujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan kulutusmenoja vastaavien menojen maksamiseen. 45. Asuntotoimi Vuoden 1992 tulo- ja menoarvion käsittelyssä toteamaansa viitaten valiokunta korostaa peruskorjaustoiminnan merkitystä pitäen sitä paitsi kustannuksiltaan edullisena myös työllisyysperustein tarkoituksenmukaisena. 55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotuki (arviomääräraha) Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentille lisätään markkaa. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta annetun lain ( 408/92) nojalla myönnettävien lainojen korkotukien maksamiseen. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman ja julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen erityisesti vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan sosiaalisin perustein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen vanhojen kerrostalojen hissien rakentamiseen, perusparannusten suunnitteluun ja asunnoissa ilmenevien terveyshaittojen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin, nuorten asuntojen omatoimiseen korjaustoimintaan sekä asunto-osakeyhtöiden avustamiseen. Ympäristöministeriö määrää tarkemmin avustusten myöntämisperusteista siten, että perusteita voidaan soveltaa myös aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneisiin määrärahoihin. 60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain (1144/89) perusteella kehittämisrahastoon tehtävän siirron maksamiseen. Vuonna 1993 saadaan asunto-olojen kehittämisrahaston varoista myöntää lainoja yhteensä enintään mk. Hankkeiden peruuntuessa tai muuten käyttämättä jäävä edellisten vuosien valtuus lisätään vuoden 1993 myöntämisvaltuuteen. Vuonna 1993 ei myönnetä uusia lämmityslaitoslainoja, rakennusaikaisia lainoja eikä lyhytaikaisia perusparannuslainoja. Vuonna 1993 asunto-olojen kehittämisrahaston nettolainanotto saa olla enintään mk. (5. ja 6. kappale kuten hallituksen esityksessä) 61. Avustukset vuokrataloille (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja muutetaan.

87 Pääluokka (1. kappale kuten hallituksen esityksessä) Vuonna 1993 vuokrataloille saa myöntää tältä momentilta maksettavia avustuksia ympäristöministeriön määräämin perustein enintään mk seuraavasti: mk opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen, mk ylivelkaantuneilta hankiltavien asuntojen omapääomaosuuteen, mk yhteisöille nuorille osoitettavien vapaarahoitteisten asuntojen jälleenvuokraustoiminnasta aiheutuvien kustannusten osittaiseen kattamiseen, mk huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokratalojen talouden tervehdyttämiseen. (3. kappale kuten hallituksen esityksessä) Ympäristöministeriön määräämiä perusteita voidaan soveltaa myös aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneisiin määrärahoihin. Ympäristöministeriö voi tarvittaessa muuttaa myöntämisvaltuuden jakoa kokonaisvaltuuden puitteissa. 62. Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (arviomääräraha) Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta johtuen momentille lisätään markkaa. Hallituksen hyväksymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. (2. kappale kuten hallituksen esityksessä) Korkotukilainoja saa hyväksyä vuonna 1993 enintään JOO mk. Hankkeiden peruuntuessa tai muuten käyttämättä jäävä edellisten vuosien hyväksymisvaltuus lisätään vuoden 1993 hyväksymisvaltuuteen. 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää korkotuen maksamiseen vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/80) nojalla korkotukilainoiksi hyväksytyille lainoille. Määrärahaa saa käyttää myös mainitun lain 9 ja 9 a :ssä tarkoitettujen hyvitysten maksamiseen. Vuonna 1993 saa hyväksyä korkotukilainoiksi julkisen valvonnan alaisten luottolaitosten tai kuntien varoista myönnettyjä vuokra-asuntojen hankkimista, rakentamista tai peruskorjausta varten otettuja lainoja enintään mk. Hankkeiden peruuntuessa tai muuten käyttämättä jäävä edellisten vuosien hyväksymisvaltuus lisätään vuoden 1993 hyväksymisvaltuuteen. Korkotukilainan suuruus on uustuotannon osalta enintään 90 % rakennus- ja tonttikustannuksista ja muissa tapauksissa korkotason kehityksestä riippuen enintään 70-80% hyväksyttävistä hankintakustannuksista. (4. kappale kuten hallituksen esityksessä) Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttävien korkotukilainojen korkohyvitys on vuokraasuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6% lainavuosina Muille lainansaajille vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttävien lainojen korkohyvitys on 7% lainavuosina 1--4 ja 5 % lainavuosina 5-8. Muiden vuonna 1993 hyväksyttävien ja vuonna 1992 hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on 6 prosenttia lainavuosina 1-4 ja 4 1 h prosenttia lainavuosina 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyissä lainoissa lainan saajalta perittävä korko on neljänä ensimmäisenä vuonna lainanantajan perimän koron ja 7 1 h prosentin korkohyvityksen erotus sekä 5-8 vuosina lainanantajan perimän koron ja 5 1 h prosentin korkohyvityksen erotus. Ennen hyväksyttyjen lainojen lainan saajilta perittävä korko on 5 1 h prosenttia ja korkohyvitys tämän ja lainanantajan perimän koron erotus. Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotantoa varten enintään kymmeneltä ja muissa tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta. 64. Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin asuntoihin (arviomääräraha) Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa ja momentin perusteluja muutetaan. Momentille myönnetään mk. Vuonna 1993 saa asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin asuntoihin myöntää avustuksia

88 vp - Va VM 92 - HE 122 enintään mk, josta mk omapääoma-avustuksiin asuntojen hankkimiseksi asunnottomille ja mk omapääoma-avustuksiin asuntojen hankkimiseksi pakolaisille. (3.-5. kappale kuten hallituksen esityksessä) 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Sen johdosta, että talousarvioesitystä on tarkistettu vallinneiden valuuttakurssien mukaisesti, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, mistä markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Jäsenmaksut ja maksuosuudet" ja markkaa kohtaan "YK ja monenkeskinen yhteistyö". Momentti muuttuu seuraaavaksi: Momentille myönnetään 19 JOO 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja maksuosuuksista, kansainvälisten järjestöjen kokouksiin osallistumisesta, asiantuntijavaihdosta ja tutkimusyhteistyöstä, ulkomaan matkoista, Suomessa järjestettävistä kokouksista, vieraskielisen aineiston julkaisemisesta sekä muiden kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää eri hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilökunnan palkkauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Jäsenmaksut ja maksuosuudet YK ja monenkeskinen yhteistyö PohjoisJ?a!nen ja kahdenvälinen yhteistyö Muu tmmmta..._..:..:".::c"'::.:".::c ::.:".::c" :_1-=-00:..:0...:0:..::0.::..0 Yhteensä 19 JOO 000

89 Pääluokka Pääluokka 36 VALTIONVELKA 01. Kotimaisen velan korko 90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha) Vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta aiheutuneen lainanoton lisääntymisen johdosta momentille ehdotetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella lisättäväksi markkaa, mistä markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Sarjaobligaatiolainat" ja markkaa käyttösuunnitelman kohtaan "Velkasitoumuslainat". Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää kotimaisen velan korkojen, kotimaisen velan vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Lainaryhmän nimi Yleisöobligaatiolainat Sarjaobligaatiolainat Velkasitoumuslainat Vakuutuslaitoslainat Työeläkekassalainat Työllisyysobligaatiolainat Työeläkelaitoslainat Eläkesäätiölainat Lainat valtion eläkerahastolta Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä Lainat muilta..._.._..._.._..._.._.. 1 _00_0_0_00_ Yhteensä Ulkomaisen velan korko 90. Ulkomaisen velan korko (arviomääräraha) Suomen markan kansainvälisen arvon heikkenemisen sekä vuoden 1992 kolmannesta lisätalousarviosta aiheutuvan kuluvan vuoden lainanoton lisääntymisen johdosta momentille ehdote- taan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella lisättäväksi markkaa ja tehtäväksi tästä aiheutuvat muutokset käyttösuunnitelman eri kohtiin. Momentille myönnetään mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaisen velan korkojen ja ulkomaisen velan vanhentuneiden korkojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk Lainavaluutta Dollarilainat Puntalainat Ruotsinkruunulainat Tanskankruunulainat Saksanmarkkalainat Floriinilainat Belgianfrangilainat Luxemburginfrangilainat Sveitsinfrangilainat Ranskanfrangilainat Italianliiralainat Jenilainat ECU-lainat Kuwaitindinaarilainat Muiden valuuttojen määräiset lainat ~ Yhteensä Muut menot valtionvelasta 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) Valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen perusteella momentin käyttösuunnitelmaa täydennetään siten, että siihen lisätään kotimaisiin lainoihin varauspalkkiot, joita vastaava vähennys tehdään liikkeeseenlaskupalkkioihin. Nettolainanottotarpeen supistumisen johdosta momentilta ehdotetaan vähennettäväksi markkaa ulkomaisten lainojen liikkeeseenlaskukustannuksista K

90 vp- VaVM 92- HE 122 Momentille myönnetään mk. M~ärära~aa saa käyttää valtion koti- ja ulkomaisen lamanoton valmistelusta, lainojen ottamisesta, liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta, koron ja valuutan vaihtamisesta aiheutuvien menojen ja asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden menojen maksamiseen. Määrära~aa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien varauspalkkioiden maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Menot ulkomaisista lainoista: liikkeeseenlaskukustannukset.... asiamiespalkkiot.... muut menot.... Menot kotimaisista lainoista: pääomanalennukset liikkeeseenlaskupalkkiot varauspalkkiot....:.:." :.::...:.:. :.::.:.:. ::... :1:._:5:::,:00~0~00~ Yhteensä mk

91 Osasto TULOT Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 0 1. Tulo- ja varallisuusvero Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentin tuloarviota lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markalla. Lisäys aiheutuu lapsenhoitovähennyksen enimmäismäärän alentamisesta markasta markkaan sekä veroasteikkolain muuttamisesta siten, että ennakkoperinnässä markkaa verotettavan ansiotulon ylittävältä osalta sovelletaan porrastettua ylimääräistä ennakkoperintää. Koska tuloverolain korkovähennystä koskevaa säännöstä on muutettu hallituksen esittämästä, momentin tuloarviota alennetaan valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 02. Korkotulojen lähdevero Momentin tuloarviota lisätään markalla, koska korkotulon lähdeveroa korotetaan nykyisestä 15 prosentista 20 prosenttiin vuoden 1993 alusta lukien. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 04. Lökevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Liikevaihtovero Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentilta vähennetään markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 08. Valmisteverot 03. Olutvero Koska alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta ei toteuteta vuonna 1993, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 04. Alkoholijuomavero Koska alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta ei toteuteta vuonna 1993, momentilta vähennetään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 07. Polttoainevero Momentin tuloarviota lisätään markalla, koska moottoribensiinin perusveroon tehdään 15 pennin ja dieselöljyn perusveroon 10 pennin lisäkorotus sekä kevyelle ja raskaalle polttoöljylle säädetään 4,2 pennin ja 2,59 pennin suuruinen perusvero. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 19. Muut veronluonteiset tulot 01. Oy Alko Ab:n ylijäämä Koska alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta ei toteuteta vuonna 1993, momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentti muuttuu seuraaavaksi: Momentille arvioidaan kertyvän mk.

92 vp - VaVM 92 - HE 122 Osasto 12 SEKALAISET TULOT 25. Oikeusministeriön hallinnonala 01. Tuomioistuintulot Valiokunta toteaa, ettei momentin selvitysosassa mainittua eduskunnalle annettua hallituksen esitystä n:o 241 ole käsitelty, joten tulot määräytyvät nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti. 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 07. Siirto valtion eläkevakuutusrahastosta Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentissa tarkoitetun rahaston nimikkeeksi ehdotettu "valtion eläkevakuutusrahasto" palautetaan nykyiseksi nimikkeeksi "valtion eläkerahasto". M omentin nimike muuttuu seuraavaksi: 07. Siirto valtion e 1 ä kera h a s t osta (Perustelut kuten hallituksen esityksessä) 54. Pankkitarkastusviraston tulot Pääluokan 28 kohdalla lausuttuun viitaten momentille lisätään markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa. Lisäys aiheutuu liikelaitosten puolesta maksettujen lakkautuspalkkojen takaisinmaksusta. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 10. Korkeakoulujen tulot Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Korkeakoulujen opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista ja harjoittelukoulujen lukioiden opiskelijoilta perittävistä ruokailumaksuista kertyy lisäystä markkaa ja harjoittelukoulujen perusasteen menojen maksuosuudet vähenevät markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. Kaluston yhteiskäytön tehostamiseksi kaluston vuokraamisesta saadut tulot saa lukea maksullisen palvelutoiminnan tuloiksi. 42. ( , 50, 51, 55, 60, osa, 61, osa ja 99, osa) Opetushallituksen alaisen toiminnan muut tulot Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Lisäyksestä markkaa aiheutuu valtion ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan opiskelijan kotikunnan maksuosuuden laskentaperusteiden muuttamisesta vuoden 1993 alusta siten, että kotikuntakorvauksen markkamäärää vahvistettaessa otetaan huomioon myös toimitilojen kustannukset. Lisäyksestä markkaa aiheutuu ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamisesta johtuvista oppilaiden kotikuntien maksuosuuksista. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 29. Opetusministeriön hallinnonala 07. ( , osa ja 61, osa) Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan tulot Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin nettotuloarviosta vähennetään markkaa, joka aiheutuu siitä, että bruttotuloja kertyy markkaa arvioitua vähemmän. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin tuloarviota vähennetään vedonlyönnin arvioidun kokonaisvaihdon vähennyksen johdosta markalla. Momentille arvioidaan kertyvän mk.

93 Osasto ( , osa ja 84) Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin nimikkeeksi ehdotettu "Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot" muutetaan nimikkeeksi "Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot". Momentin nimike muuttuu seuraavaksi: 84. ( , osa ja 84) Elä i n l ä ä k i n t ä- j a e l i n t a r v i k e l a i t o k s e n tulot (Perustelut kuten hallituksen esityksessä) 87. ( ) Kiinteistötoimitusten tulot Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa, mikä aiheutuu mm. maanmittausmaksun perimisen nopeuttamisesta. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 95. Metsähallituksen tulot Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään markkaa, koska metsähallituksesta siirretään sanottu summa momentille yhden henkilötyövuoden menoina, joten metsähallituksen menot vähenevät vastaavasti. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 31. Liikenneministeriön hallinnonala 30. Merenkulkulaitoksen tulot Julkisen talouden tasapainon parantamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Lisäksi viitataan menopuolella luvun kohdalla lausuttuun. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 80. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta Momentin kohdalla lausuttuun viitaten momentille valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella lisätään markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 01. Sosiaali- ja terveysministeriön tulot Vakuutuksenvälittäjistä annetun lain mukaisten valvontamaksujen perimisen johdosta momentille lisätään valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella markkaa. Momentille arvioidaan kertyvän mk. 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot (Uusi) Vuoden 1992 kolmanteen lisätalousarvioon viitaten tuloarvioon otetaan tämä uusi momentti ja sille merkitään markkaa. Momentti ja sen nimike kuuluu seuraavasti: 06. Te r v e y d e n h u o ll o n o i k e u s - turvakeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän mk. Osasto 15 LAINAT 02. Valtion nettolainanotto 01. Nettolainanotto Koska talousarvio voidaan tasapainottaa hallituksen ehdottamaa pienemmällä nettolainanotolla, momentilta ehdotetaan vähennettäväksi markkaa. Momentille merkitään mk.

94 vp- VaVM 92- HE 122 Valiokunnan ehdotuksen mukaan menot ovat markkaa. Tulot ovat ehdotuksen mukaan markkaa. Edellä olevan mukaisesti syntyy talousarvioon markan ylijäämä. Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi edellä mainituin muutoksin hallituksen esityksen vuoden talousarvioksi. Samalla valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteet n:ot hylättäisiin. Valtiopäiväjäljestyksen 86 :n mukaan Eduskunta päättää talousarvion julkaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa. Talousarviota noudatetaan siitä alkaen, kun se on julkaistu. Helsingissä 8 päivänä tammikuuta Koska on ollut ilmeistä, että valtion talousarvion julkaiseminen viivästyy yli vuodenvaihteen, eduskunta on valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta päättänyt, että hallituksen esitystä noudatetaan valiokunnan ao. mietinnössä selostetulla tavalla väliaikaisesti talousarviona. Vuoden 1992 lisätalousarvioiden yhteydessä jo omaksumaosa käytännön mukaisesti valiokunta ehdottaa, että eduskunta tekisi päätöksen siitä, mistä päivästä alkaen talousarviota sovelletaan. Eräitä käsiteltävänä olevaan talousarvioon sisältyviä uudistuksia sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin asiaa koskevat lait tulevat voimaan. Edellä lausuttuun viitaten valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi julkaista vuotta koskevan talousarvion Suomen säädöskokoelmassa,ja että sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 1993 alkaen. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja Luttinen, jäsenet Alaranta, Heikkinen, Hämäläinen, Jokinierni, Kallis, Laaksonen, Lahti-Nuuttila, Louvo, Luukkainen, Malm, Mäki-Hakola, Ranta, Ryynänen, Sasi, Savolainen, Tiuri, Turunen, Vihriälä ja Vähäkangas sekä varajäsenet Ala-Nissilä, U. Anttila, Apukka, Backman, Enestam, Lahtinen, Lehtosaari, Liikkanen, Linnainmaa, Niinistö, Nyby, Pelttari, Rajamäki, Renko, Riihijärvi, T. Roos, Savela ja Törnqvist.

95 Vastalauseita 95 YLEISPERUSTELUT Budjettiriihi aikaistettiin kesäkuulle - hallitus muutti budjettiaan vielä joulukuussa Vastalauseita 1 Hallitus aloitti vuoden 1993 talousarvion valmistelun poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa. Budjettiriihi pidettiin jo kesäkuussa. Budjettiriihen aikaistamisella hallitus ilmeisesti pyrki lisäämään uskottavuuttaan talouspoliittisten päätösten tekijänä. Aikaistaminen johti kuitenkin vain siihen, että jo elokuussa budjettiesitys oli vanhentunut. Toinen budjettiriihi ajoittui elokuulle. Budjetin korjailu ei päättynyt elokuuhun, vaan hallitus on tuonut siihen korjauksia pitkin syksyä. Viimeiset korjaustoiveet on toimitettu eduskunnalle vasta joulukuussa, osajopa sen jälkeen, kun valtiovarainvaliokunnan erijaostot olivat jo lopettaneet budjetin käsittelyn. Eduskunnalle toimitetut korjaukset talousarvioon ovat olleet erittäin sekavia. Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen ennätysmäisen määrän kirjeitse tehtyjä muutosehdotuksia. Kirjeiden liitteinä valtiovarainministeriö lähetti jopa kymmeniä budjettikirjan liuskoja, jotka oli korjattu epäselvästi tussikynällä. Kun korjauksista on ollut miltei mahdoton saada selvää, on budjetti jouduttu eduskunnassa kirjoittamaan monilta osin uudestaan. Kaiken tämän seurauksena jopa valtiovarainvaliokunnalla on ollut vaikeuksia saada kokonaiskuvaa käsittelyssä olevan budjetin sisällöstä. Valtiovarainvaliokunnan ulkopuolisille kansanedustajille tilanne on vielä hankalampi, koska he eivät ole saaneet kootussa muodossa tietoja syksyn aikana budjettiin tehdyistä muutoksista. Monet hallituksen esitykset ovat olleet huonosti valmisteltuja, minkä vuoksi niitä on korjailtu hallituksenkin toimesta useaan kertaan pitkin syksyä. Lakiesitysten huonoon valmisteluun lienee vaikuttanut usein se, ettei hallituksella ollut selkeää linjaa käsiteltävään asiaan. Lisäsotkua ovat aiheuttaneet hallituspuolueiden edustajien sekoilut käsiteltä~ssä budjettilakeja. Yksittäiset hallituspuolueiden edustajat ovat saaneet tehdä merkittäviäkin, veronmaksajille kalliiksi tulevia muutoksia ilman, että hallitus olisi edes tiennyt muutosten aiheuttamia vaikutuksia. Hallituspuolueiden edustajien valitsemaan uuteen toimintakulttuuriin on kuulunut lisäksi se, että asiantuntijoita on juoksutettu valiokunnissa toistamiseen ja heitä on kohdeltu ajoittain täysin ala-arvoisesti. Syyt ja vastuu huonoista tai luonteeltaan ikävistä päätöksistä on haluttu siirtää virkamiehille. Budjetin käsittelyä hidasti myös hallituksen jääräpäinen suhtautuminen tulopoliittisiin neuvotteluihin. Hallitus ei suostunut vakaviin neuvotteluihin työmarkkinajärjestöille keskeisissä työttömyysturvakysymyksissä ennen yleislakkouhkaa. Tulopoliittisen ratkaisun odottelu viivästytti erityisesti monien sosiaali- ja työvoimapolitiikkaan liittyvien lakiesitysten käsittelyä. Vuoden 1993 talousarvion valmistelu sekä sen käsittely eduskunnassa ovat osoittaneet, ettei hallituksella ole ollut otetta koko budjetista. Toisaalta hallitus ei ilmeisesti ole halunnut näkyvästi vaatiakaan linjakkuutta edustajiltaan budjetin käsittelyssä, koska käsiteltävänä olleet esitykset ovat olleet usein sellaisia, ettei hallitus ole halunnut julkisesti esityksiään puolustaa. Hallituksen otteettomuus on lopulta johtanut siihen, että oppositiopuolueiden edustajat ovat joutuneet kantamaan huolta siitä, että budjetti ja yksittäiset lakiesitykset saadaan lopulta käsiteltyä eduskunnassa. Vuoden 1993 talousarvion käsittely kesti ennätysmäisen kauan. Budjettiriihen aikaistamisesta ei ollut mitään hyötyä. Pikemminkin päinvastoin, koska virkamiehet ovat joutuneet valmistelemaan budjetin moneen kertaan puolen

96 vp - VaVM 92 - HE 122 vuoden sisällä. Budjettiriihen aikaistamisella ei lisätty myöskään hallituksen talouspoliittista uskottavuutta, koska välittömästi kesäkuun budjettiriihen jälkeen hallituksen keskeiset ministerit aloittivat korkopoliittisen kiistelyn eli kiistelyn korkosääntelyn palauttamisesta. Tämän seurauksena korot pysyivät koko kesän korkeina ja hallituksen luottamus niin maan rajojen ulko- kuin sisäpuolella horjui entistä enemmän. Hallituksen sisäiset erimielisyydet korkopolitiikasta lisäsivät valuuttaepävarmuutta niin, että Suomen Pankki joutui turvautumaan Bundesbankin apuun puolustaessaan markkaa. Tämäkään ei auttanut, vaan lopulta Suomen markka päästettiin kellumaan. Markan kelluttaminen toi myös muutoksia käsiteltävänä olevaan talousarvioesitykseen. Nämä muutokset tehtiin talousarvioon vasta joulukuussa. Hallituksen talouskehitysarviot ylioptimistisia Hallitus on koko kuluvan vuoden ajan antanut liian myönteisiä arvioita talouskehityksestä. Alkuvuodesta 1992 hallitus, ja erityisesti sen työministeri, jopa uskoi, että työttömien määrä on kääntymässä laskuun. Liiallinen optimismi sävytti myös vuoden 1993 talousarvion valmistelua. Hallitus valmisteli vuoden 1993 talousarvion 2,5 o/o:n suuruisen bruttokansantuotteen kasvun varaan. Noinkin korkea BKT:n kasvuarvio perustui vielä keväällä 1992 vallinneeseen, varsin optimistiseen käsitykseen kansainvälisestä talouskehityksestä. Kun toteutuva kasvu tulee olemaan alle kahden prosentin, tarkoittaa tämä sitä, että monet keskeiset talousarvion luvut tulevat muuttumaan. Työttömyysturvaan sekä asumis- ja toimeentulotukiin tullaan tarvitsemaan enemmän rahaa kuin mihin budjetissa on varauduttu. Verokertymät jäävät pienemmiksi kuin budjetissa on arvioitu. Kaiken tämän seurauksena paineet valtionvelan lisätarpeeseen ovat suuret. Vaikka viennin kasvu on viime kuukausina ollut nopeaa ja markkinakorot ovat laskeneet huipputasoltaan, talouden perusongelmat, tuotannon heikko kehitys ja joukkotyöttömyys, eivät ole poistumassa. Kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä on erittäin suuria vaikeuksia myös ensi vuonna. Palvelualojen yritysten konkurssit jopa yleistyvät. Talouden kehityksen kaksijakoisuus - vienti vetää, mutta kotimarkkinayritykset kuihtuvat -jatkuu edelleen, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot alenevat myös ensi vuonna. Palvelualojen konkurssit lisäävät työttömyyttä. Kun valtio ja kunnat talousvaikeuksien pakottamina ryhtyvät myös irtisanomaan työntekijöitään, uhkaa työttömyys nousta kevättalvella 500 OOO:een. Hallituksen talouspolitiikka, joka tukeutuu yksioikoisesti viennin kasvuun ja uskoo viennin kasvun ratkaisevan kaikki talouden ongelmat, on tuomittu epäonnistumaan. Talous- ja työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun tarvitaan välttämättä elvyttäviä toimia. Tarvitaan sijoituksia inhimilliseen pääomaan eli koulutukseen ja tutkimukseen sekä investointeja talouden infrastruktuuriin. Nyt hallitus säästötoimillaan vähentää investointeja inhimilliseen pääomaan. Näin heikennetään pitemmän ajan kasvuedellytyksiä. Myös julkiset investoinnit talouden perusrakenteisiin sekä asumiseen supistuvat ensi vuonna, vaikka talouden lama edellyttäisi investointien lisäämistä. Hallitus on jääräpäisesti vastustanut työttömyyden vähentämistä elvyttävin toimin. Ainoastaan kunnallisvaalien läheisyys sai hallituksen tekemään joitakin työllisyyttä ja koulutusta sekä pienyritysten korkotukea lisääviä päätöksiä lokakuun alussa. Nettomääräiset koulutus- ja työpaikkojen lisäykset jäivät kuitenkin melko vaatimattomiksi, kun ottaa huomioon kaikki ne hallituksen päätökset, joilla koulutusta ja työllisyyttä on leikattu. Sosiaalidemokraattien syksyllä 1992 valmistelema varjobudjetti osoitti, että nykyisenlaajuisen budjettikehyksen puitteissa on mahdollista parantaa työllisyyttä. Talousarvion menot tulisi kohdentaa toisin maksimaalisen työllisyyden saavuttamiseksi, mutta hallituksella ei ole kykyä muuttaa valtion varojen käyttöä. Hallitus on liiaksi sitoutunut vanhoihin menorakenteisiin. Maksuvalmiuskriisin pelossa hallitus teki lokakuussa julkisen talouden menoja leikkaavan säästöpäätöksen. Hallitus ilmoitti päätöksistä, joilla leikattaisiin valtion vuoden 1993 menoja 5,3 miljardilla markalla verrattuna annettuun talousarvioesitykseen. Samalla ilmoitettiin 3,2 miljardin markan verojen korotuksista. Näihin perustuen hallitus ilmoitti päätöksillään vähentäneensä valtion lainanottotarvetta 8,5 miljardilla markalla vuonna Valtiovarainvaliokunnan käsittelyn jälkeen on kuitenkin laskettavissa, että valtion menot nousevat ensi vuonna jopa suuremmiksi kuin hallituksen alkuperäisessä talousarvioesityksessä esitettiin. Val-

97 Vastalauseita 97 tion menot nousevat reilusti yli 175 miljardiin markkaan, vaikka säästöpäätösten jälkeen menojen pitijäädä 170 miljardiin markkaan. Tämäkin osoittaa, ettei hallituksella ole ollut otetta budjetin valmisteluun eikä sen käsittelyyn. Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän supistaminen sekä julkisen velan kasvun pysäyttäminen ovat välttämättömiä, koska julkista kulutusta ei voi rakentaa pysyvän velanoton varaan. Julkisen talouden suuret alijäämät merkitsevät kasvavia korkokustannuksia ja lisääntyviä lainanottovaikeuksia sekä suurempia julkisen talouden menojen leikkauspaineita tai verojen korotuksia tulevina vuosina. Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän supistaminen edellyttäisi puuttumista menoja pysyvästi lisääviin ohjelmiin, kuten elinkeinotukiin. Lamavaiheessa elinkeinotukien karsiminen on kuitenkin erittäin riskialtista ja elinkeinotuet ovat tunnetusti kasvaneet rajusti viimeisen vuoden aikana. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee ajoittaa useammille vuosille välttäen työttömyyttä lisääviä saneerauksia pahimman lamavaiheen aikana. Jo nyt on ikävällä tavalla nähtävissä, että valtio ja kunnat rupeavat irtisanomaan työvoimaa liian ripeästi. Vaikka julkisen sektorin henkilöstöä on supistettava, supistukset tulisi tehdä myöhemmin. Nyt tehtävillä irtisanomisilla ei edes saavuteta suuria nettosäästöjä, koska työttömyys- ja muut sosiaaliturvamenot kasvavat vastaavasti. Suomen hallitus on jäämässä yksin jääräpäisen elvytystä vastustavan linjan kanssa. Niin Euroopan yhteisössä kuin Yhdysvalloissa ollaan valmistelemassa laajamittaisia elvytyspaketteja työllisyyden parantamiseksi. Jopa thatcherismin kotimaassa, Englannissa, ollaan reivaamassa talouspolitiikkaa elvyttävään suuntaan. Koulutus ei enää tasa-arvoista Esko Ahon hallituksen ohjelman mukaan kansakunnan voima ja mahdollisuus menestymiseen ovat sivistyksessä, ja taloudellisista suhdanteista riippumatta politiikan painopisteen tulee olla koulutuksessa, tutkimuksessa ja kulttuurissa. Nämä hallitusohjelmassa olevat tavoitteet ovat jääneet kuolleiksi kirjaimiksi ja hallituksen politiikan painopisteen ovat suhdanteet muuttaneet päinvastaiseksi eli koulutus-, tutkimus- ja kulttuurimenojen leikkauksiksi. Hallitus aloitti jo yhden kuukauden ikäisenä toukokuussa 1991 leikkauspäätöksensä. Tämä lakiesitys torjuttiin eduskunnassa, ja hallitus sopi välittömästi sen jälkeen eduskunnan sivuuttaen kuntien keskusjärjestöjen kanssa koulutoimen vastaavista leikkauksista vuonna Seuraavaksi hallitus kriisipakettiosa yhteydessä huhtikuussa 1992 teki periaatepäätöksen opetustoimen rajuista leikkauksista vuodelle 1992 ja vuodelle Näitä säästöpäätöksiä tehtiin lisää toukokuussa Seuraava askel olikin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 1993, jossa opetusministeriön hallinnonalalle esitetään 10 %:n vähennystä edelliseen vuoteen. Talousarvioesitys leikkaa määrärahoja kaikilta opetustoimen aloilta, niin korkeakouluilta, aikuisopiskelijoilta kuin keskiasteen oppilaitoksiltakin. Hallitus toimii leikkauksineen nurinkurisesti: koulutuspaikat vähenevät, vaikka heikossa työllisyystilanteessa niitä tarvittaisiin lisää. Vuoden 1992 keväällä nuorta päätti peruskoulun. Heistä jäi heti jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Keskiasteen yhteishaussa kesällä jäi alle 25-vuotiasta ilman koulutuspaikkaa. Edellisenä vuonna tämä luku oli Tästä nuoren joukosta on alle 20-vuotiasta keväällä peruskoulun päättäneitä ja jo aikaisemmin peruskoulun päättäneitä, välillä jo työssä olleita ja muuta koulutusta hankkineita. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa vuonna 1992 noin Alle 25-vuotiaita työnhakijoista oli ja alle 20-vuotiaita Sekä työllisyys- että koulutustilanne on vaikea ja nuorten syrjäytymisen vaara on tällöin suuri: oman elämän alkuun pääsylle on ylivoimaisia esteitä. Passivoiva työttömyyskorvaus ei ole nuorille oikea ratkaisu, vaan heidät tulee saada koulutukseen. Yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on ollut koko ikäluokan kattava korkeatasoinen koulutus, ja se on myös pienen kansakuntamme ainoa mahdollisuus selviytyä niistä muutoksista ja vaikeuksista, jotka meitä tulevaisuudessa kohtaavat. Korkea koulutustaso parantaa kansallista valmiuttamme uusissa tilanteissa. Se on myös kilpailutekijä ja tie kansainvälistymiseen. Eurooppalaista peruskoulutusjärjestelmää on pidetty mallina koko maailmassa ja se perustuu kattavaan julkiseen koulutusjärjestelmään. Suomi ei saisi jäädä pois siitä junasta. Uuteen valtionosuusjärjestelmään liittyvät lait hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 1992, ja ne tulevat voimaan vuoden 1993 alusta. Uudistuksessa haluttiin vähentää valtion harjoitta K

98 vp - VaVM 92 - HE 122 maa kuntien toiminnan ja talouden sääntelyä eli antaa kunnille mahdollisuus uuteen omaleimaisuuteen ja paikallisesti tärkeiksi koettujen asioiden korostamiseen. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon piti säilyä muuttumattomana. Syysistuntokauden 1992 aikana hallitus esitti poikkeuksia tähän uuteen järjestelmään. Hallituksen suorittamalle asioiden valmistelulle ja lainsäädäntötyölle ei voi antaa edes välttävää arvosanaa. Kuntien itsehallinto ei voi valtionosuusjärjestelmän periaatteiden mukaan toteutua, koska valtion ja kuntien välinen kustannustenjako on järkkynyt. Valtio on siirtänyt menojaan kunnille sekä karsinut ja leikannut koulujen, kirjastojen, nuorisotoimen, liikuntatoimen sekä kulttuurin tukea. Kuntien rasitusten kasvattaminen aiheuttaa veroäyrin nousun ja kuntalaisille lisää taakkaa. Hallitus on vielä lisännyt nuorten ja heidän vanhempiensa kuormaa esittämällä keskiasteen opiskelijoille ruokahuollon järjestämismaksua ja korkeakoulujen opiskelijoille lukukausimaksua. Ruokahuollon järjestämismaksu on tosiasiassa lukukausimaksu, ja se on vastoin koulutuksellisen tasa-arvon periaatteita. Peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen on oltava oppilaille maksutonta. Lukukausimaksu on avaus eriarvoisuuteen koulutuksessa, sillä koulutukseen tarvitaan myös taloudelliset mahdollisuudet. Ruokahuollon järjestämismaksun suuruus ja periminen on oppilaitoksen ylläpitäjän ratkaisun varassa. Valtio kuitenkin ottaa oman osansa säädetyn enimmäismäärän mukaan. Tämä on myös kuntien kesken epätasa-arvoista, sillä köyhät kunnatjoutuvat perimään sen täysimääräisenä, kun taas varakkaammat kunnat voivat ehkä kestää siitä aiheutuvan valtionosuuden menetyksen. säästöt näen Maatalousreformit tekemättä - näisiä Maataloudessa ei ole vieläkään käynnistetty perusteellisempaa uudistusta, joka johtaisi tuottajahintojen alenemiseen sekä ylituotannon poistumiseen. Kiireellisimmät muutokset tehtiin tänäkin vuonna muuttamalla olemassa olevaa maataloustulolakia vain joiltakin osin. Hallituksen lokakuussa tekemään säästöpäätökseen sisältyi ajatus erillisen maatalouden vientitukirahaston perustamisesta. Samalla hallitus antoi lupauksia vientituen poistamisesta budjetista. Eduskuntaan ei ole kuitenkaan toistaiseksi tuotu lakiesitystä rahaston perustamisesta. Rahaston perustaminen ei ole järkevä ratkaisu ylituotannon markkinoimisongelmien ratkaisemiseksi. Ainut oikea ratkaisu on ylituotannosta eroon pääseminen, jotta veronmaksajien ei tarvitsisi rahoittaa ylijäämien vientiä. Hallituksen säästöpäätöksiin sisältyi joitakin pieniä leikkauksia myös maatalouden pääluokkaan. Leikkausten painopiste ajoittuu vuosille 1994 ja 1995, joten toistaiseksi ei ole mitään varmuutta säästöjen toteutumisesta. Vuoden 1993 säästösuunnitelmia on muutettu budjetin eduskuntakäsittelyn aikana lähes viikoittain. Alkuperäisiä leikkauksia on pienennetty ja maatalouden kehittämisrahaston rahoja on ryhdytty käyttämään maatalouden pääluokan eri momenttien menojen kattamiseen. Kehittämisrahaston varojen siirto eri momenttien katteeksi on erittäin lyhytnäköistä maatalouspolitiikkaa. Se heikentää erityisesti nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia tilojen ja tuotannon kehittämiseen. Maatalouspoliittisessa keskustelussa on viime aikoina tuotu näkyvästi esiin elintarvikkeiden hintojen alentuminen ikään kuin hinnat olisivat alentuneet harjoitetun maatalouspolitiikan seurauksena. Tällaisen käsityksen luominen on harhaanjohtavaa. Elintarvikkeiden hintojen nousu on pysähtynyt laman ja siitä aiheutuneen kysynnän alentumisen vuoksi sekä lisääntyneen, avoimen hintaseurannan vuoksi. kehit Sosiaaliturvasta ei saada pikavoittoja - tämistyöhön järkeä Hallituksen sosiaalipolitiikka on ollut käsittämättömän tempoilevaa. Pitkäjänteistä sosiaalipoliittista suunnittelua ei ole tehty tai siitä ei ole välitetty. Lakiehdotusten valmistelu on ollut puutteellista siitä syystä, että niiden laatiminen on perustunut lyhyen tähtäimen säästötavoitteisiin eikä perusteelliseen harkintaan. Sosiaalipolitiikan linja onkin perustunut, kuten hallituksen linja yleensäkin, kriisiviikonloppuina syntyneisiin hätäratkaisuihin. Hallituksen tempoilu on vaarantanut välttämättä tehtävien ja pitkällä tähtäyksellä todella merkittävien ratkaisujen syntymisen. Paras esimerkki tästä on eläkepolitiikka. Eläkepolitiikassa on jouduttu käyttämään kohtuuttomasti rajallisia voimavaroja hallituksen yön tunteina synnyttämien ideoiden korjailuun. Esimerkkeinä

99 Vastalauseita 99 voidaan mainita ns. viistokattoajatus (yli markan tulojen osalta tavoitetaso laskee 55 prosenttiin) tai työeläkkeiden tavoitetason laskeminen 50 prosenttiin. Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen saatiin eläkejärjestelmien kehittämisessä aikaan historiallinen sopimus. Tämä tapahtui kuitenkin lähinnä hallituksen vastakkaisista ja vastuuttomista pyrkimyksistä huolimatta. Muutoin hallituksen sosiaalipolitiikan kantavana linjana näyttää olevan palkansaajan perusturvan, ansioon suhteutetun sosiaaliturvan romuttaminen. Sairausvakuutuksen päivärahoissa tämä on onnistuttu toteuttamaan. Työttömyysturvajärjestelmässä leikkaukset onnistuttiin estämään palkansaajaliikkeen laajan ja yksimielisen panostuksen tuloksena. Palkansaajien perusturvan romuttaminen perustuu äärimmäisen epäsosiaaliseen ja lyhytnäköiseen ajatteluun. Työttömyysturvan ansioturva tulee valtiolle keskimäärin halvemmaksi kuin peruspäiväraha. Lisäksi asuntovelkaisilla työttömillä ei olisi mitään mahdollisuuksia selviytyä velvoitteistaan ilman ansioon suhteutettua päivärahaa. Ajatus siitä, että kaikki työttömät tulisi "tasa-arvoistaa", perustuu sen tosiasian unohtamiselle, että palkansaajien menoja ei voi lakkauttaa työttömyyden kohdatessa. Ansioturvan heikennys ajaa yhä useammat sairaat, vanhempainlomalla olevat taikka työttömät palkansaajat toimeentulotukiasiakkaiksi. Ansioturvan heikentämisellä saavutettu "säästö" kaatuu kuntien menojen lisäykseksi, vähentää valtion verotuloja ja lisää sosiaalisia ongelmia. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikka on ollut niin ikään lyhytjänteistä. Suomessa asiakasmaksujen osuus sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta on kansainvälisesti tarkastellen korkea. Kansainväliset esimerkit osoittavat myös, että maksupolitiikan keinoin rahoitusongelmia ei voida ratkaista pienentämättä ratkaisevasti palveluiden kysyntää. Varsinkin avopalveluiden käytön väheneminen kasvattaa painetta jatkossa laitoshoitoon. Yhteiskunnan kannalta huono maksupolitiikka lisää kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Huonosti harkitun maksupolitiikan sijasta tulee sosiaali- ja terveyspalveluissa etsiä säästöjä palvelurakenteita uudistamalla. Kuntien valtionosuusjärjestelmä merkitsee suurta mullistusta terveydenhuollon rahoitukseen. Erikoissairaanhoidon ja valtakunnallisten erityislaitosten rahoitus muuttuu ehkä eniten. Kunnille siirtyy päätösvaltaa siitä, mistä palvelut ostetaan ja keille niitä ostetaan. Katsomme, että terveydenhuollon rahoitusta uudistettaessa ja toimintaa tehostettaessa on varmistettava, että kenenkään oikeus saada parasta mahdollista hoitoa ei vaarannu. Sairausvakuutuksen kehittämistä pohditaan parhaillaan STM:n asettamassa työryhmässä. Tälle kehittämistyölle tulisi antaa työrauha. Lääkekorvaustason heikennykset, päivärahojen leikkaukset ja omavastuuaikojen pidennykset vievät pohjan järkevältä kehittämistyöltä. Edellä olevalla emme tarkoita sitä, etteikö myös sosiaalimenoista tulisi voida säästää. Säästöt on kuitenkin voitava kohdistaa oikeudenmukaisesti myös hyvinvoivien kansalaisryhmien kannettavaksi. Lamasta kärsivien työttömien ja sairaiden toimeentulon heikennyksistä on jatkossa luovuttava. Säästöt sosiaalipolitiikassa on toteutettava siten, että ne myös pitkällä aikavälillä säästävät yhteiskunnan varoja eivätkä aiheuta lisäkustannuksia jollakin toisella sosiaalipolitiikan sektorilla. Sosiaaliturvan säästöistä ei saada pikavoittoja. Sosiaalivakuutusta koskevat uudistukset on toteutettava kolmikantaisesti neuvotellen. Työllisyyspolitiikkaan aktiivinen ote! Hallituksen työllisyys- ja työvoimapolitiikka on ollut äärimmäisen passiivista. Paras mittari on työttömien määrä, joka on jo ylittänyt 400 OOO:n rajan. Hallituksen budjettiesityksellä ei tilanteeseen tule korjausta. Työllisyystilanteen heikentyminen ei myöskään ole heijastunut työvoimapolitiikkaan. Hallituksen ainoa toimenpide on ollut työllisyyslain velvoitteiden purkaminen. Tämä toimenpide johtaa pitkäaikaistyöttömyyden räjähdysmäiseen kasvuun. Ensi vuonna Suomessa ylitetään sadantuhannen pitkäaikaistyöttömän raja. Työttömyyden kerrannaisvaikutukset näkyvät kotitalouksien ahdinkona erityisesti siinä vaiheessa, kun oikeus ansioon suhteutettuun työttömyyskorvaukseen lakkaa. Työllisyyslain käsittelyn yhteydessä sosialidemokraatit katsoivat, että työllisyyslain velvoitteita ei olisi tullut purkaa nyt, kun pitkäaikaistyöttömyys näyttää yhä pahenevan. Koko työvoimapolitiikkaa olisi tullut arvioida kokonaisuutena tulevan vuoden aikana. Katsoimme myös, että velvoitetyöllistämisestä luopumisen sijasta yhteiskunnalla olisi tullut säilyttää velvoite ottaa työtön työvoimapoliittisten toimenpitei-

100 vp - VaVM 92 - HE 122 den pnrun tietyn työttömyysjakson jälkeen. Nämä toimenpiteet olisivat voineet olla myös aktiivisia, työvoimapalveluita korostavia toimenpiteitä velvoitetyöllistämisen sijaan. Syyskuussa sosialidemokraatit julkaisivat oman budjettivastineensa, jonka keskeinen lähtökohta oli se, että työttömyysturvamenoja olisi voitu käyttää aktiivisesti työllistämistukiin ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Työttömyysturvamiljardien vaihtoehtoinen käyttö ei lisäisi valtion menoja, mutta olisi vaikutuksiltaan monin verroin edullisempaa mm. siitä syystä, että pitkällä tähtäyksellä työttömien paluu työelämään helpottuisi koulutuksen ja työllistymisjaksojen ansiosta. Kunnallisvaalien alla hallitus markkinoi näyttävästi omaa työllisyydenhoitopakettiaan, jolla olisi luotu kymmeniätuhansia työpaikkoja. Hallituksen paketista on kuitenkin talousarviossa toteutettu vain toinen puoli, eli työttömyyden lisääminen työllisyyslain velvoitteet kumoamalla. Vaatimus aktiivisesta työvoimapolitiikasta on yhä polttavampi työttömyyden kasvaessa. Työllistämistukiin, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin investointeihin tulee kanavoida lisävaroja, jotka vähentävät työttömyysturvan tarvetta. Lisäksi katsomme, että työvoimapolitiikan toimeenpanoon osoitetut määrärahat tulee ensisijaisesti ohjata niille alueille, joilla työttömyys on määrällisesti pahin. Asuntopolitiikan alasajo alkanut Asuntopolitiikalle vuoden 1993 talousarvio on käänteentekevä. Yhteiskunnan tukema asuntotuotanto aiotaan pudottaa erittäin alhaiseksi samanaikaisesti vapaarahoitteisen asuntotuotannon romahtamisen kanssa. Uustuotanto uhkaa jäädä reilusti alle asunnon. Asuntopolitiikassa toimitaan samoin kuin veropolitiikassa eli täysin päinvastoin kuin mitä talouden suhdannevaihteluiden tasaaminen edellyttäisi. Harjoitettavalla asuntopolitiikalla syvennetään lamaa ja lisätään työttömyyttä. Hallitus markkinoi vuoden 1993 asuntobudjettia peruskorjausten tuntuvalla lisäämisellä. Peruskorjausten lisääminen olisikin ollut erittäin nopeavaikutteista työllisyyspolitiikkaa, eikä peruskorjattavista asunnoistakaan ole puutetta. Asuntojen perusparantamista koskevaa lakia muutettiin kuitenkin niin, että lainoitusehdot heikkenivät. Lainoitusehtojen heikennysten vuoksi peruskorjaukset eivät käynnisty alkuunkaan siinä laajuudessa kuin hallitus budjettia julkistettaessa ilmoitti. Syyskuussa julkistettu talousarvioesitys oli valtion lainoittaman asuntotuotannon osalta vielä siedettävä. Arava- ja omistusasuntoja esitettiin tuolloin rakennettavaksi vuonna Lokakuun säästöpäätöksillä uustuotannon painopistettä siirrettiin korkotuettuihin vuokra-asuntoihin. Samalla parannettiin korkotuen ehtoja. Painopisteen siirto ei tule johtamaan korkotuettujen asuntojen tuotannon lisääntymiseen parannetuillakaan korkoehdoilla, koska pankeilla ei ole mielenkiintoa lainoittaa juuri nyt vuokra-asuntoja. Hallituksen pyrkimykset ovat täysin ristiriidassa kriisissä olevan pankkisektorin mahdollisuuksien kanssa. Lopputuloksena lokakuussa tehdyistä säästöpäätöksistä on vuokra-asuntotuotannon tuntuva aleneminen ja korkotukeen budjetissa varattujen rahojen säästyminen. Täten tuotannon painopisteen siirto oli puhdas säästöpäätös, eikä hallituksen vakavana pyrkimyksenä edes ollut korkotuettujen asuntojen tuotannon lisääminen. Uusia arava- ja asumisoikeusasuntoja syntyy tulevina vuosina entistä vähemmän. Lisäksi ne, jotka nyt asuvat yhteiskunnan lainoittamissa asunnoissa, joutuvat maksamaan korkeampia vuokria. Hallitus nostaa jälleen yhtenäislainojen vuosimaksuja ja korkoja. Vuokratasot uhkaavat nousta niin korkeiksi, ettei vuokralaisilla ole varaa maksaa niitä. Vuokrien korkeus näkyy jo nyt huikeasti kasvaneina vuokrarästeinä sekä ongelmina löytää maksukykyisiä vuokralaisia uusimpiin vuokra-asuntokohteisiin. Hallituksen asuntopolitiikan seurauksena aravataloissa asuvat vuokralaiset joutuvat entistä suurempiin vaikeuksiin ensi vuonna. Vuokralla asuvien asumiskustannukset kasvavat myös asumistuen leikkausten seurauksena. Vuodelle 1993 on varattu asumistukeen vain miljoonaa markkaa, vaikka jo nyt tiedetään tuen tarpeen nousevan yli miljoonaan markkaan. Asumistuen tarvetta lisäävät pitkäaikaistyöttömyys sekä uudet työttömät. Kuvaavaa hallituksen asuntopolitiikalle on, että tulojen määrästä riippuvaa tarveharkintaista asumistukea leikataan, mutta samanaikaisesti hallitus lisää tukea omistusasunnoissa asuville parantamalla korkovähennysetuuksia. Korkovähennyksen kautta arvioidaan lisättävän tukea noin 400 miljoonalla markalla vuonna Tämä tuki menee pääosin yhteiskunnan hyvätuloisimmalle väestönosalle.

101 Vastalauseita 101 Myös asuntosäästöpalkkiojärjestelmää heikennetään. Asuntosäästöpalkkio poistuu, säästöosuuksia korotetaan ja sopimusten teko rajataan alle 30-vuotiaisiin. Heikennykset ovat niin huomattavia, että hallituksen tavoitteena lienee lopettaa koko asuntosäästöpalkkiojärjestelmä pala palalta. Ehtojen heikennykset johtavat asp-säästäjien määrän vähenemiseen, jonka jälkeen on helppo todeta, ettei järjestelmää enää tarvita. Kohtuullisiin asumiskustannuksiin pyrkivän asuntopolitiikan aika näyttää olevan ohi. Hallitus luottaa markkinavoimiin asumisongelmien ratkaisemisessa. Asuntohallinnon alasajo ei ole pelkkä hallinnon rationalisointitoimi, vaan yksi väline sosiaalisen asuntopolitiikan lopettamisessa. Asumisongelmien ratkaisun siirtäminen pankeille ja markkinavoimille tulee näkymään kasvavina sosiaalisina ongelmina sekä lisääntyvänä toimeentulotuen tarpeena tulevina vuosina. Ehdotamme, että yleisperusteluissa lausuttaisiin: 1) "Valiokunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti investointi- ja työllistämispaketin työttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja suurtyöttömyyden alentamiseksi. 2) "Valiokunta toteaa, että hallituksen harjoittama asuntopolitiikka asuntohallituksen lakkauttamisineen johtaa pienituloisten kansalaisten asumiskustannusten tuntuvaan nousuun sekä asuntotuotannon lähes täydelliseen pysähtymiseen vuonna Valiokunta pitää syntyvää tilannetta erittäin huonona ja edellyttää, että arava- ja asumisoikeusasuntojen uustuotanto nostetaan vähintään hallituksen vuoden 1993 alkuperäisen talousarvioesityksen mukaiseksi ja että asumistukea lisätään lisäbudjeteissa tarvetta vastaavaksi. 3) "Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin nuorten koulutuspaikkojen lisäämiseksi tarvetta vastaavaksi." 4) "Valiokunta edellyttää, että hallitus luopuu ruokahuollon järjestämismaksusta keskiasteella ja lopettaa korkeakoulujen lukukausimaksun valmistelun." 5) "Valiokunta edellyttää, että hallitus työllisyyssyistä tukee koulu- ja kulttuuritoimen suunniteltuja ja kiireellisiä rakentamiskohteita kuntien taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa." 6) "Valiokunta toteaa, että hallituksen vuonna 1992 harjoittama talouspolitiikka on ollut pelkästään kriiseihin reagoimista, eikä määrätietoista toimintaa talouden kasvun lisäämiseksi ja työttömyyden alentamiseksi. Virheellisen talouspolitiikan seurauksena kotimarkkinoilla toimivat yritykset sekä palvelu- ja kaupanalat ovat joutuneet ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin ja konkurssikierteeseen, jotka ovat kasvattaneet työttömyyttä ja vähentäneet kulutuskysyntää. Hallitus on kohdistanut osin myös säästötoimet virheellisesti sekä leikannut verojen korotuksilla palkansaajien ja eläkeläisten kulutuskysyntää aiheuttaen näin toimenpiteillään laman syvenemistä ja pitkittymistä. Valiokunta toteaa, että hallitus ei nauti epäonnistuneen talouspolitiikkansa takia eduskunnan luottamusta." YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT TULOT Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulo- ja varallisuusvero Alkuperäisessä, syyskuussa eduskunnalle jaetussa talousarvioesityksessä arvioidaan tuloja varallisuusverokertymän olevan ensi vuonna runsaat 30 miljardia markkaa. Verokertymäarvio perustui 2,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvuarvioon, joka on myöhemmin osoittautunut liian suureksi. Bruttokansantuote ei tule nousemaan kahta prosenttia, joten tulo- ja varallisuusverokertymäarviokin osoittautuu liian suureksi. Talousarviota ei ole kuitenkaan näiltä osin korjattu, vaikka uusien talousennusteiden mukaan näin pitäisi tehdä. Verokertymäarviota on mietinnössä muutettu vain hallituksen syksyn aikana tekemien säästöpäätösten perusteella. Hallituksen säästöpäätöksillä leikattiin menoja, mutta kiristettiin samalla myös verotusta. Ansiotulojen verotusta lisättiin uudella pakkolainaverolla. Lapsiperheiden verotusta kiristettiin alentamalla lapsenhoitovähennyksen mark-

102 vp - VaVM 92 - HE 122 kamäärä markasta markkaan. Molemmilla toimenpiteillä leikataan lähinnä palkansaajien ostovoimaa. Verojen kiristys ajoittuu suhdannepoliittisesti täysin väärään ajankohtaan. Toimenpiteellä syvennetään lamaa. Ansiotulojen verotuksen kiristäminen ajoittuu samaan ajankohtaan pääomatulojen verotuksen huomattavan kevennyksen kanssa. Eri tulolajien veroero muodostuu kohtuuttomaksi ja johtaa verotulojen kirjaamiseen mahdollisimman laajana pääomatuloiksi. Tilanne muodostuu kestämättömäksi niin veronsaajien kuin veronmaksajien kannalta jo lähivuosina. Varallisuuden verotukseen hallitus ei esitä muutoksia, vaikka varallisuusarvojen alentumisen vuoksi nykyisellä varallisuusveroasteikolla kertyy todella vähän verotuloa. Varallisuuden verotuksella hallituksen esittämässä muodossa ei ole enää fiskaalista merkitystä. Varallisuuden verotuksen tiukentamiselle on olemassa juuri nyt vahvat perusteet. Kun varallisuuden karttumiseen liittyvää verotusta eli pääomatulojen verotusta kevennetään, tulisi vastapainona tiukentaa varallisuuden omistamisen verotusta. Varallisuusveron kiristämisellä vaikutettaisiin myönteisellä tavalla myös kansalaisten si j oituskä yttä ytymiseen. Emme pidä hallituksen toteuttamaa veropolitiikkaa oikeana. Pääomatulojen ja varallisuuden verotusta tulisi tiukentaa. Ansiotulojen verotusta ei saisi tässä suhdannevaiheessa lisätä. Ehdotammekin, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että tulo- ja varallisuusverotusta kehitetään siten, että pääoma- ja ansiotulojen veroero pienenee tuntuvasti, sekä siten, että tarvittava lisäverotulo kootaan tiukentamalla pääomatulojen ja varallisuuden verotusta". 02. Korkotulojen lähdevero Pääomatulojen verotuksen uudistamisen päätavoite on eri pääomatulolajien verokantojen yhtenäistäminen. Korkotulojen lähdeveroprosenttia ei kuitenkaan nosteta 25 prosenttiin vuonna 1993 vaan vasta vuonna Näiltä osin pääomatulojen verotuksen epäyhtenäisyys säilyy. Mielestämme korkotulojen lähdeveroprosentti tulisi nostaa 25:een jo ensi vuoden alusta alkaen. Ehdotammekin, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että pääomaverotuksenyhtenäisyyden toteuttamiseksi korkotulojen lähdevero nostetaan 25 o/o:iin jo vuoden 1993 aikana ja 30 o/o:iin vuonna 1994." 03. Perintö- ja lahjavero Perintö- ja lahjaverotus on Suomessa melko vaatimatonta. Elintason nousun myötä perinnöistä ja lahjoista on tullut yksi keskeinen syy tulo- ja varallisuuserojen kasvulle. Kyseessä on verotuksen osa-alue, johon ei ole kiinnitetty laajempaa huomiota pitkään aikaan. Ehdotammekin, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että maassamme käynnistetään välittömästi selvittelytyö perintö- ja lahjaverotuksen merkityksen ja muutostarpeiden arvioimiseksi." 08. Valmisteverot 02. Makeisvero Viimeisen vuoden aikana on tehty laajasti kannatettu lakialoite makeisveron poistamisesta ksylitolilla makeutetuilta makeisilta. Veron poistamiseen on vankat terveyspoliittiset perusteet. Laajasta kannatuksesta huolimatta päätöstä makeisveron poistamisesta ei ole toistaiseksi tehty. Asiaan kiinnitti huomiota myös syksyn aikana kokoontunut lasten parlamentti. Makeisveron poistamisella ei ole suurta fiskaalista merkitystä. Ehdotammekin, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti esityksen makeisveron poistamisesta ksylitolilla makeutetuilta makeisilta." 10. Sähkövero Eduskunnan käsittelyssä olleen sähköverolain mukaan sähkövero palautetaan runsaasti energiaa käyttävälle teollisuudelle. Päätöksellä ha-

103 Vastalauseita 103 luttiin turvata teollisuuden kilpailukyky uuden veron tullessa voimaan. Teollisuuden kilpailukykyä on sähköveroratkaisujen jälkeen parantanut mm. markan kellutus tavalla, joka ei ollut tiedossa sähköverolakia valmisteltaessa. Kellutuksen jälkeen sähköveron palautukselle ei ole olemassa samanlaisia perusteita kuin ennen sitä. Emme pidä veron palautusta perusteltuna. Ehdotammekin, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että sähköveron palautuksista runsaasti energiaa käyttävälle teollisuudelle luovutaan mahdollisimman pian ja että näin käyttöön jäävä verotulo käytetään työvoimavaltaisten yritysten sosiaaliturvakustannusten alentamiseen." MENOT Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA Hallitus leikkaa kehitysyhteistyömäärärahoja tavalla, joka on herättänyt hämmästystä myös maamme rajojen ulkopuolella, myös kansainvälisissä järjestöissä. Samalla esitetään mittavia määrärahalisäyksiä eräisiin talonrakennuskohteisiin ulkomailla. Emme voi pitää tällaista painotusta ulkoasiainhallinnon menoissa oikeudenmukaisena. Lisäksi kehitysyhteistyövarojen leikkaus on vastoin Suomen julkituomia periaatteita, mm. sitä, että pakolaisia olisi autettava heidän lähialueillaan. Ehdotammekin, että momentilta (Ulkoasiainhallinto, Talonrakennukset) vähennettäisiin markkaa ja että momentille ( Kansainvälinen kehitysyhteistyö, Varsinainen kehitysyhteistyö) otettaisiin lisäyksenä markkaa lisättäväksi käyttösuunnitelman kohtaan 6. Humanitaarinen apu. Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen 31. Kuntien yleiset valtionosuudet (arviomääräraha) Valiokunta on päättänyt vähentää momentilta markkaa julkisen talouden tasapainottamista koskevan hallituksen periaatepäätöksen vuoksi. Vähennys johtuu lainmuutoksesta, jonka nojalla kuntien yleisestä valtionosuudesta vähennetään eräiden asiakasmaksujen (terveyskeskusmaksu, ateriamaksu) tuottoa vastaava laskennallinen markkamäärä, jonka valtioneuvosto vahvistaa. Valiokuntakäsittelyssä emme ole voineet yhtyä hallituksen esityksiin terveyskeskusmaksuista, ateriamaksuista emmekä kuntien yleisen valtionosuuslain muuttamisesta. Ehdotammekin, että momentin perusteluissa lausuttaisiin seuraavaa: "Valiokunta edellyttää, että jatkossa kuntien toiminnan tehostamisesta ja maksutulojen lisäyksestä saatavat taloudelliset säästöt jäävät vahvistamaan kuntataloutta ja turvaamaan kunnallisia peruspalveluita." Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 07. Eläkkeet 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentin määrärahaa mitoitettaessa on otettu huomioon suunnitelma vähentää ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä vuonna :een ja vuonna :een. Taiteilijaeläkkeiden määrää aiotaan vähentää, vaikka yleisesti on tiedossa, että monet taiteilijat ovat väliinputoajia nykyisissä eläkejärjestelmissä. Taiteilijoiden tunnetusti huonosta eläketurvasta on tehty hyviä selvityksiä, joita ei kuitenkaan ole haluttu ottaa huomioon eläkemääriä supistettaessa. Ei ole myöskään selkeää näkemystä siitä, mikä on ylimääräisten eläkkeiden kohtalo vuoden 1995 jälkeen.

104 vp - VaVM 92 - HE 122 Mielestämme näin suuria päätöksiä tehtäessä tulisi ottaa huomioon taiteilijakunnan sosiaalinen asema ja eläketurvakysymykset laajemmin, eikä isoja ratkaisuja tulisi tehdä lyhytnäköisten säästöjen toivossa. Ehdotammekin, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä pidetään 65:nä myös vuonna 1993 ja ettei taiteilijaeläkkeiden määrää muuteta tulevinakaan vuosina selvittämättä taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvakysymyksiä laajemmin." 18. Verohallinto 21. ( , 21, 22 ja 29) Toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Verohallintoa työllistää ensi vuonna pääomatulojen ja yritysverotuksen uudistamisen aloittaminen. Verolakien eduskuntakäsittelyn aikana on käynyt ilmi, ettei verohallinto pysty toteuttamaan verolakien edellyttämiä muutoksia nykyisillä resursseilla. Tarvitaan lisää sekä henkilökuntaa että atk-välineistöä. Henkilökunnan ja välineistön lisätarpeeseen vaikuttavat oleellisesti hallituspuolueiden verolakeihin, erityisesti korkovähennykseen, tekemät muutokset. Jotta eduskunnan säätämiä lakeja pystytään soveltamaan, tulee verohallinnon voimavaroja lisätä tarvetta vastaavasti. Ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot 58. Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen Momentille varatulla määrärahalla tuetaan taiteellisesti merkittävien kulttuuritapahtumien ulkomailla asuvien ja taiteellisesti ansioituneiden esiintyjien paikkaamista. Momentin määräraha on pudotettu puoleen vuoden 1992 tasosta. Jo nyt tiedetään, ettei määräraha tule riittämään. Tarvitaan vähintään markan lisäys, jotta lähdevero voitaisiin palauttaa kaikille sitä hakeneille. Esitämme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. (29.10 ja 12) Korkeakoulut 21. ( ja 71, osa) Eräiden korkeakoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tässä vaikeassa työllisyystilanteessa korkeakouluihin tulee perustaa tilapäisiä oppilaspaikkoja, sillä koulutuspaikkoja ei ole riittävästi. Sen osoittaa korkeakoulujen ulkopuolelle jääneiden hakijoiden suuri määrä. Tilapäisten oppilaspaikkojen perustaminen on mahdollista korottamalla täyttöastetta ja suureotamaha opetusryhmiä sekä perustamalla lisäryhmiä. Tämän koulutuksen kustannukset ovat noin puolet varsinaisista kustannuksista opiskelijaa kohti, ja opintososiaalinen tuki mukaan lukien kustannukset vastaavat näille nuorille maksettavaa työttömyyskorvausta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa korkeakoulukoulutuksen tarjoamiseksi lisäopiskelijalle tilapäisesti. 43. (29.43, 46 ja 52) Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset 30. Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Vuoden 1992 opetustoimen leikkaukset ovat aiheuttaneet kunnille kohtuuttomia rasituksia ja muuttaneet valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuodelle 1993 leikkauksia ehdotetaan vielä lisää. Opetustoimeen tulee siirtää määrärahoja talousarvion muista pääluokista, jotta voitaisiin varmistaa oppilaspaikkojen määrän säilyminen nykyisenä ja ruokahuollon järjestämismaksujen toteuttamisen estäminen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentil/e otettaisiin lisäyksenä JOO markkaa lukio-opetuk-

105 Vastalauseita 105 sen käyttökustannusten valtionosuuksien loppuerien maksamiseksi kunnille, ruokahuollon järjestämismaksujen poistamiseksi sekä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämiseksi ennallaan. 31. ( ) Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustannuksiin ( arviomääräraha) Opetustoimeen tulee siirtää määrärahoja muista pääluokista,jotta voitaisiin estää valtionosuuden perusteena käytettävien yksikköhintojen alentaminen ja voitaisiin lieventää kuntiin kohdistuvia rasituksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa peruskouluopetuksen käyttökustannusten valtionosuuksien loppuerien maksamiseksi kunnille sekä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämiseksi ennallaan. 60. (29.51, 60 ja 61) Valtion ammatilliset oppilaitokset 21. ( , osa, , 10, 21, 29, , osa, 21, 23, osa, 24, 26, osa, 27, osa, 29, osa, 70, osa, 71, , 21, 22, 28, 29, 70 ja , osa) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tässä vaikeassa työllisyystilanteessa tulee perustaa tilapäisiä oppilaspaikkoja. Se on mahdollista korottamalla täyttöastetta ja suurentarualla opetusryhmiä sekä perustamalla lisäryhmiä. Tämän koulutuksen kustannukset ovat noin puolet varsinaisista kustannuksista opiskelijaa kohti, ja opintososiaalinen tuki mukaan lukien kustannukset vastaavat näille nuorille maksettavaa työttömyyskorvausta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa ammatillisen koulutuksen tarjoamiseksi lisäopiskelijalle tilapäisesti ja ruokahuollon järjestämismaksujen poistamiseksi. 65. (29.65 ja 67) Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset 30. ( , osa, 65.30, 35, 69.33, osa ja 74.40, osa) Valtionosuus kunnallisten ammatillis K ten oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Opetustoimeen tulee siirtää määrärahoja talousarvion muista pääluokista, jotta voitaisiin varmistaa oppilaspaikkojen määrän säilyminen nykyisenä ja ruokahuollon järjestäruismaksujen toteuttamisen estäminen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa, josta markkaa kunnallisten ammatillisten oppilaitosten käyttökustannusten valtionosuuksien loppuerien maksamiseksi kunnille, ruokahuollon järjestämismaksujen poistamiseksi sekä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämiseksi ennallaan ja markkaa ammatillisen koulutuksen tarjoamiseksi lisäopiskelijalle tilapäisesti. Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Pääluokan yleisperustelujen mukaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla jatketaan hallinnon kehittämistä. Tähän liittyen lakkautetaan alan keskusvirasto, maatilahallitus. Hallinnon kehittäminen onkin perusteltua, koska maa- ja metsätalouden hallinto on perinteisesti ollut raskas ja moniportainen eikä hallintoa ole juurikaan kevennetty, vaikka maa- ja metsätalouden osuus kansantuotteesta on pienentynyt. Hallinnon keventämistarve on ilmeinen, mutta käsittelyssä oleva budjettiesitys supistaa hallintoa vain kahdella henkilöllä. Huonon työllisyystilanteen vuoksi ei ole järkevää tehdä nyt työttömyyttä lisääviä suursaneerauksia valtionhallinnossakaan, mutta nyt tehtävien hallinnon kehittämispäätösten tulisi pitemmällä aikavälillä vähentää henkilöstöä juuri niillä aloilla, jotka ovat supistuvia osia taloudessa. Näin vapautuu resursseja valtionhallinnon uusiin tehtäviin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että pääluokan yleisperusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että hallitus keventää valtionhallintoa erityisesti niillä aloilla, joiden merkitys on supistunut ja supistumassa tulevinakin vuosina kan-

106 vp - VaVM 92 - HE 122 santaloudessa, ja että tähän liittyen maaja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan usealle vuodelle ajoittuva, selkeitä säästöjä tuova hallinnon kevennys." 31. Hinta- ja tulotuki (44.) Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden harjoittajat korostavat usein maatalouden olevan yritystoimintaa. Tätä taustaa vasten ei ole oikein, että maatalouden harjoittajilta on yhteiskunnan toimin poistettu lähes kokonaan yrittäjäriskit. Sään vaihtelut ja niistä seuraavat satoerot vuosittain ovat osa maatalouden yrittäjäriskiä, johon jokaisen alan yrittäjän tulisi olla varautunut. Näin ei ole, joten valtio vastaa yritysriskistä maksamalla satovahinkokorvauksia. Mielestämme vuosittaisista satovahinkokorvauksista tulisi luopua. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentti ja sille esitetty markkaa poistettaisiin vuoden 1993 talousarviosta. 45. Sokerintuotannon tukeminen (arviomääräraha) Erikoiskasvien tuotannon tukemiseen kuluu edelleenkin satoja miljoonia markkoja valtion varoja, vaikka tuet ovat hieman pienentyneet viime vuosina. Julkisen talouden suuren säästötarpeen vuoksi erikoiskasvien tukia tulisi supistaa nopeammin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa. 46. Öljykasvituotannon tukeminen (arviomääräraha) Momentin perusteluihin viitaten ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa. 47. Tärkkelystuotannon tukeminen Momentin perusteluihin viitaten ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa. (48.) Eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden hinnanerokorvaukset ( arviomääräraha) ETA-sopimuksen mukaan alkoholijuomien raaka-aineiden hinta on alennettava kansainväliselle hintatasolle. Kun alkoholiteollisuutemme käyttää kotimaisia, hinnaltaan paljon kalliimpia raaka-aineita, joutuu valtio maksamaan hinnanerokorvauksia. Julkisen talouden säästötarpeen ollessa erittäin suuri on järjetöntä, että valtion varoja joudutaan käyttämään tällaisiin tarkoituksiin. Alkoholiteollisuudelle tulisi antaa oikeus tuoda raaka-aineet ETA-hinnoin ja kotimaisten raaka-aineiden tuotantoa tulisi vastaavasti supistaa. Näin säästettäisiin valtion varoja. Edellä olevaan perustuen ehdotamme, että momentti ja sille esitetty markkaa poistettaisiin vuoden 1993 talousarviosta. 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet Vuoden 1993 talousarvion menoja on leikattu miljardeilla markoilla, mutta maa-ja metsätalouden menoautomaatteihin ei ole puututtu. Noin puolentoista miljardin markan leikkaus, joka maa- ja metsätalouden pääluokkaan sisältyy, perustuu pääosin tämän vuoden huonoon satoon ja sen myötä vähentyneeseen vientitukitarpeeseen. Budjettiesityksessä ei varauduta ensi vuoden sadosta eikä lihan kulutuksen alenemisesta johtovaan vientituki tarpeeseen, vaan lisäbudjeteinjoudutaan jälleen korjaamaan vientitukiluku ja. Budjetin eduskuntakäsittelyssä on ilmennyt nykyisen maataloustulolain jäykät rakenteet muutoinkin. Vaikka ylituotantotuotteita olisi perusteltua myydä alennuksella kotimaassa, maataloustulolakiin vedoten sitä ei sallittu. Tämänkin vuoksi maataloustulolakia tulisi nopeasti uudistaa ja sallia suomalaisten kuluttajien saada edullisempia elintarvikkeita. Maataloudessa ei ole käynnistetty niitä rakenteellisia uudistuksia, joihin kansainvälisen kaupan muutokset sekä mahdollisesti tuleva EYjäsenyys veivoittaisivat Tavoite perustaa erillinen maatalouden vientitukirahasto ei ole mikään rakenneuudistus, joka poistaisi vientitukitarpeen. Pikemminkin tapahtuisi päinvastoin. Vientitukea jaettaisiin erillisestä rahastosta, jonne ohjattaisiin veronmaksajien varoja eri lähteistä. Rahastoa ei valvottaisi yhtä tehokkaasti kuin budjetissa vuosittain näkyviä lukuja.

107 Vastalauseita 107 Maatalouden rakenneuudistukset tulee toteuttaa uudistamalla itse maataloustulolaki sekä poistamalla liikevaihtoverotukena ohjattava vientituki. Vientituesta tulisi päästä eroon mahdollisimman pian, viimeistään. vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme, että luvun yleisperusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että maataloustulolakia uudistetaan pikaisesti niin, että valtion varoista maksettavasta vientituesta päästäisiin eroon viimeistään vuonna 1994 ja että maatalouden ylituotantotuotteita voitaisiin vuoden 1993 aikana myydä alennetuin hinnoin myös suomalaisille kuluttajille." 40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha) Valtiontalouden vaikeaan tilaan ja suureen säästötarpeeseen perustuen yhteiskunnan maksamasta vientituesta tulee päästä nopeasti eroon. Ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden tasapainottamistoimet maksavat valtiolle edelleenkin yli markkaa. Myönteistä on tasapainottamismenojen aleneminen tähän vuoteen verrattuna. Valtion talouden säästötarpeet edellyttäisivät nopeampaa aikataulua. Tasapainottamismenoja tulisi supistaa niin, ettei uusia sopimuksia enää tehdä. Ensi vuonna tulisi maksaa vain vanhoista sopimuksista. Toimenpide säästäisi ensi vuonna noin 450 miljoonaa markkaa sekä myöhempinä vuosina lisää. Muutos tarkoittaisi sitä, ettei tuottamattomuudesta maksettaisi. Ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa. 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen Maatilatalouden kehittämisrahaston tukitoimilla autetaan nuoria viljelijöitä tilojen kehittämistyössä sekä tuetaan maaseudulle erittäin tarpeellisten uusien työpaikkojen syntymistä. Nyt kuitenkin kehittämisrahaston varoja on ryhdytty vähentämään siirtämällä niitä muiden maatalouden pääluokan momenttien katteeksi. Emme pidä siirtoja millään tavoin järkevinä. Näin estetään maatalouden järkevä kehittäminen sekä nuorten viljelijöiden tukeminen järkevällä tavalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta toteaa, että maatilatalouden kehittämisrahaston varojen siirto muiden momenttien katteeksi hidastaa maatalouden järkevää kehittämistyötä sekä vähentää nuorille viljelijöille suunnattuja tukitoimia. Maatalouden kehittämisrahaston varoja ei saisi käyttää edellä todetulla tavalla, joten maatalouden eri momenteilta on haettava tulevaisuuden kannaltajärkevämpiä säästöjä". (41.) Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Maataloudessa on runsaasti ylikapasiteettia, joka näkyy ylituotantona. Tätä taustaa vasten ei ole mitään perusteita jakaa enää korkotukea maataloustuotteiden varastotilojen rakentamiseen. Ehdotamme, että momentti ja sille esitetty markkaa poistettaisiin valtion vuoden 1993 talousarviosta. 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) Luopumiseläkejätjestelmästä ollaan siirtymässä luopumiskorvausten maksuun. Luopumiskorvauksista annetusta laista ilmeni, että maatalouden hatjoittajille ollaan jälleen luomassa jätjestelmää, joka maksaa valtiolle nykyisiä järjestelmiä enemmän. Luopumiskorvauksia maksettaisiin vielä senkin jälkeen, kun henkilö on täyttänyt vanhuuseläkeiän. Muutokset eivät ole linjassa monien niiden sosiaali- ja eläkepoliittisten muutosten kanssa, jotka heikentävät muiden väestöryhmien etuja. Esitimme luopumiskorvauksia koskevan lakiesityksen hylkäämistä. Edellisen perusteella ehdotamme, että momentin määrärahaa vähennettäisiin markalla.

108 vp - VaVM 92 - HE 122 (48.) Avustukset peruskuivatukseen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden säästötarpeen sekä maatalouden ylituotannon perusteella ehdotamme, että momentti ja sille esitetty markkaa poistettaisiin vuoden 1993 talousarviosta. (83.) Lainat peruskuivatukseen (siirtomääräraha 3 v) Julkisen talouden säästötarpeen sekä maatalouden ylituotannon perusteella ehdotamme, että momentti ja sille esitetty markkaa poistettaisiin vuoden 1993 talousarviosta. että momentin määrärahaa vähennettäisiin markalla. 44. ( ) Valtiontuki metsänparannustöihin (arviomääräraha) Julkisen talouden säästötarpeen perusteella ehdotamme, että momentin määrärahaa vähennettäisiin markalla. 50. ( ) Eräät metsätaloudelliset valtionavut Julkisen talouden säästötarpeen perusteella ehdotamme, että momentin määrärahaa vähennettäisiin markalla. 34. (30.08, osa, ja 34) Muut maatalouden menot Maatilojen lukumäärän vähenemisen sekä viljelijäväestön koulutustason nousun tulisi nopeammin heijastua erilaisen neuvontatarpeen pienenemisenä. Nykyisten neuvontaorganisaatioiden olemassaoloa ei voi perustella myöskään puutarhatalouden ja muun erikoistuotannon neuvonnan lisääntymisellä. Elinkeino- ja yritysneuvonnan, joka palvelee kaikkia muita tuotannonaloja, pitäisi riittää myös maatalouden uusiin tarpeisiin. 40. ( , osa) Valtionapu maaseudun elinkeinojen neuvontaan Neuvontatarpeen vähentymisen ja julkisen talouden säästötarpeen perusteella ehdotamme, että momentin määrärahaa vähennettäisiin JO markalla. 86. (30.58) Yksityismetsätalous 41. ( ) Valtionapu metsäkeskuksille Julkisen talouden säästötarpeen perusteella ehdotamme, että momentin määrärahaa vähennettäisiin JO markalla. 42. ( ) Valtionapu metsälautakunnille Julkisen talouden säästötarpeen perusteella ehdotamme, Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLIN NONALA 58. Radanpito ja radanpitoon Iöttyvät valtionavut 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha 3 v) Valiokunnan mietinnössä todetaan aivan oikein, että radanpidon määrärahojen supistamislinja johtaa rataverkon rappeutumiseen ja supistamiseen. Valiokunnan mietinnössä tunnustetaan säästölinjan seuraukset ja määrärahojen lisäämistarve, mutta ei esitetä lisäyksiä vuoden 1993 määrärahoihin. Kuitenkin ratojen kunnossapito sekä myös työllisyyssyyt puoltavat radanpidon määrärahojen pikaista lisäämistä. VR:llä on olemassa valmiit suunnitelmat kiireellisimpien rataosien kunnostamisesta, joten määrärahan lisäys käynnistäisi työt kohtuullisen nopealla aikataululla. Yksi kiireellisimmistä rataosuuksista on Lahti-Kouvola-radan kunnostaminen. Mielestämme vuoden 1993 budjettiin tulisi varata määrärahat kyseisen rataosuuden uudistamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa.

109 Vastalauseita 109 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 49. Kera Oy 42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) Momentille on lisätty rahaa budjetin käsittelyn aikana. Lisäys perustuu hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman toteuttamiseen. Lisäys on erittäin tarpeellinen. Tukea jaettaessa tulisi kuitenkin varmistua siitä, että tuki menee myös tulevaisuuden kannalta elinkelpoisiin yrityksiin. Yritysten sijainti ei saisi olla keskeisin kriteeri tukea jaettaessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että Kera Oy:n korkotuen jaossa otetaan yritysten sijainnin asemesta aiempaa painotetummin jakoperusteeksi tuen todellinen tarve ja yrityksen mahdollisuudet pysyä elinkelpoisena myös pitemmällä aikavälillä." 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet Yrityksille menevää tukea jaetaan useilta momenteilta eri perustein. Yritystukijäljestelmistä on tullut hallinnollisesti raskaita eikä niistä ole helppo saada kokonaiskuvaa. Eduskunnan on vaikea seurata, miten tuet ovat kehittyneet ja, meneekö tuki lopulta oikeisiin kohteisiin. Nyt, kun tukijärjestelmiä joudutaan uudistamaan myös yhdentymiskehityksen vuoksi, tulisi tukimuotoja yhtenäistää ja selkeyttää. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että yritysten tukijäljestelmiä yhdistetään ja yksinkertaistetaan uusittaessa yritysten tukimuotoja." Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 15. Perhekustannusten tasaus Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan vuoden 1994 alusta lapsilisiä korotetaan ja ne saatetaan verolle siten, että valtiontalous tasapainottuu 1-1,5 miljardilla markalla. Tällainen uudistus on hyvin vaikeasti toteutettavissa siten, että vähävaraisten, monilapsisten ja yhden huoltajan kotitalouksien taloudellinen asema ei heikkene. Lapsiperheiden verotuksen kiristäminen, päivähoitomaksujen nousu ja lapsenhoitovähennyksen poistaminen ovat jo oleellisesti heikentäneet uudistuksen sosiaalisesti oikeudenmukaisia toteutumismahdollisuuksia. Ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että lapsilisäuudistusta toteutettaessa kaikki perhepoliittiset tulonsiirrot, verotuet, päivähoitopalvelut ja niiden maksut sekä kotihoidon tukijärjestelmät otetaan kokonaistarkasteluun ja huolehditaan siitä, että uudistuksella ei heikennetä vähävaraisten, monilapsisten ja yhden huoltajan kotitalouksien taloudellista asemaa eikä pahenneta ns. köyhyysloukkuja myöskään muissa tulonsaajaryhmissä. Uudistus ei myöskään saa johtaa siihen, että naisten työssäkäynnille asetetaan taloudellisia esteitä." 17. Työttömyysturva Työttömyyden suhteen ei ole nähtävissä minkäänlaisia valonmerkkejä vielä vuonna 1993, jos hallitus jatkaa nykyistä talouspoliittista linjaansa. Vuoden 1993 aikana eduskunta joutunee käsittelemään useita lisätalousarvioita, joilla lisätään työttömyysturvaan käytettäviä menoja. Tällaista valtion varainkäyttöä ei voida pitää perusteltuna kenenkään kannalta. Siksi valtion varoja olisikin käytettävä aktiivisesti työpaikkoja luovaan ja taloutta elvyttävään toimintaan. Vain siten voidaan estää työttömyysturvamenojen kasvu.

110 vp - VaVM 92 - HE 122 Tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä hallitus päätti peruuttaa suurimman osan huonosti harkittuja heikennysesityksiään, jotka koskivat työttömyysturvaa. Työttömyysturvajärjestelmien uudistamisessa hallitus on lähtenyt vaaralliselle tielle, jossa työmarkkinajärjestöjen kannoista ei ole välitetty. Tämäjohti maan yleislakkouhan partaalle. Tällainen tilanne on jatkossa voitava välttää. Ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttai.siin: 1) "Valiokunta edellyttää, että hallitus ottaa talous- ja työllisyyspolitiikassan huomioon sen, että nykyisenkaltaisella passiivisella politiikalla työttömyysturvamenot tulevat kasvamaan siitä, mitä varsinaisessa talousarviossa työttömyysturvaan on varattu." 2) "Valiokunta edellyttää, että jatkossa kaikki ansioon suhteutettua työttömyysturvaa koskevat hallituksen esitykset on laadittu yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa." 18. Sairausvakuutus Hallitus on kuluneen vuoden aikana kahteen otteeseen heikentänyt lääkekorvauksia sekä tutkimuksen- ja hoidon korvauksia. Lisäksi sairausvakuutuksen päivärahan laskentaperusteita on muutettu siten, että lyhyen ajan sisällä lapsen saaneet vanhemmat ovat joutuneet kohtuuttomana tavalla toistensa kanssa eriarvoiseen asemaan. Ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että julkisen terveydenhuollon maksujen ja sairausvakuutuksesta yksityiselle terveydenhuol Iolle maksettavien korvausten suhdetta ei muuteta siten, että julkisen terveydenhuollon asema kansanterveystyön pääasiallisena toteuttamismuotona heikkenee." 19. Eläkevakuutus Hallituksen yksipuolinen sanelulinja suurissa eläkeratkaisuissa uhkasi johtaa välttämättömien ja pitkällä aikavälillä taloudellisen kokonaiskehityksen kannalta oleellisten eläkeratkaisujen kariutumiseen. Keskeisenä syynä tähän oli se, että hallitus teki eläkepoliittisia päätöksiä ja antoi eläketurvaa koskeneita esityksiä ilman, että niistä oli saavutettu yhteisymmärrystä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä sovitut eläkejärjestelmien uudistukset vaativat vielä huolellista valmistelua ennen niitä koskevien hallituksen esitysten antamista. Ehdotammekin, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että jatkossa kaikki ansioeläkejärjestelmiä koskevat hallituksen esitykset on laadittu yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa." 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Sotainvalideille suoritetaan sotilasvammalain nojalla vamman aiheuttamasta haitasta korvausta. Pidämme tärkeänä, että sotilasvammakorvausten indeksikorotukset suoritetaan jatkossakin alentamattomina. Ehdotamme, että momentille otetaan lisäyksenä markkaa korvausten korottamiseen siten, että indeksileikkausten vaikutus poistetaan. 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valtion- ja kunnantaloudellisista syistä hallitus lykkäsi yli kolmivuotiaiden lasten vanhempien oikeutta saada lapsensa kunnalliseen päivähoitoon. Kunnallinen päivähoito on ollut merkittävä uudistus, jolla on taattu lapsille asianmukainen huolenpito ja virikkeikäs ympäristö sekä turvattu lasten vanhemmille, erityisesti äideille, työssäkäyntimahdollisuudet Kunnallinen päivähoito on ollut myös merkittävä työllistäjä. Siksi sen kehittämistä onkin jatkettava.

111 Vastalauseita 111 Valtion- ja kunnantaloudellisin syin perustellut maksujen korotukset, erityisesti päivähoitomaksujen korotukset, ovat monissa tapauksissa johtaneet uusien köyhyysloukkujen syntyyn. Nimellisesti hyvätuloiset, usein nuoret ja koulutetut perheet ovat joutuneet kohtuuttomien verojen ja maksujen korotusten uhreiksi samalla kun asumismenot ovat nousseet. Tällaisten perheiden käteen jäävät tulot ovat pudonneet huomattavasti. Harkitsematon maksupolitiikka terveydenhuollossa voi johtaa kansanterveyspalveluiden käytön vähentymiseen, ja sitä kautta se voi lisätä kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta myöhemmin. Vanhusten avopalveluista perityt korkeat maksut johtavat vanhukset valitsemaan laitoshoidon ennenaikaisesti. Olemme tyytyväisiä siihen, että valiokunnan mietinnössä näihin asioihin on kiinnitetty huomiota. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan sekä parantaa palveluita että säästää yhteiskunnan varoja. Siirtyminen nykyistä enemmän avohoitoon ei kuitenkaan voi tapahtua vain laitospaikkoja vähentämällä. Avohoidon rakenteen tulee olla sellainen, että se voi vastaanottaa laitoshoidosta tulevat potilaat. Tämä edellyttää väistämättä investointeja sekä palveluihin että asumiseen. Ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että alle kouluikäisten lasten oikeus kunnalliseen päivähoitoon toteutetaan mahdollisimman pikaisesti." 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin ( arviomääräraha) Ehdotamme, että momentille otetaan lisäyksenä markkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämiseksi tarvittaviin investointeihin. 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö Veteraanijärjestöjen saama valtion järjestötuki on osa kunniavelkaa sotaveteraaneillemme. Siksi katsomme, että tämän tuen maksaminen kuuluu nimenomaan valtiolle, eikä järjestölle, jonka jäseniä veteraanijärjestöt ovat. Ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että veteraanijärjestöjen valtionapua ei poisteta valtion budjetista ja että sitä ei siirretä Rahaautomaattiyhdistyksen tuottovaroista jaettavaksi." Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Kansalaisten työvoima on valtiovallan erityissuojelussa. Sen vuoksi valtiolla on erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että työttömillä on mahdollisuus päästä halutessaan aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin. Työvoimapalveluita ja työllistämistukia tarvitaan eniten siellä, missä työttömien määrä on suurin. Näillä alueilla voidaan vähillä resursseilla saada aikaan paras tulos työllisyyden hoidossa. Valtion velvollisuus pitää kansalaisten työvoimaa erityisessä suojeluksessaan edellyttää myös työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytettävien määrärahojen lisäämistä. Määrärahojen lisäys voitaisiin kattaa työttömyysturvaan käytettävistä varoista. Ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: 1) "Valiokunta edellyttää, että työvoimapalveluita koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa hallitusmuodon 6 :n 2 momentin velvoite toteutetaan siten, että viranomaisille säädetään velvollisuus ryhtyä työllistämistä tukeviin yksilöllisiin toimenpiteisiin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta." 2) "Valiokunta edellyttää, että työllistämistuet jaetaan eri työvoimapiireille työttömien määrän suhteessa." Lisäksi ehdotamme, että luvun perusteluiden viidennen kappaleen viides virke, joka koskee työlli-

112 vp - VaVM 92 - HE 122 syysasetukseen sisältyvää työttömyysjakson vähimmäisedellytystä, kuuluisi seuraavasti: "Työllisyysasetukseen sisältyvä (poist.) työttömyysjakson vähimmäisedellytys, viisi kuukautta kuuden kuukauden aikana, koskee muita tukimuotoja paitsi momentilta rahoitettavien yrittäjiksi ryhtyvän työttömän työllistämistuen ja omatoimista työllistymistä sekä voimassaolevan työllisyysasetuksen 36 :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettuja työllistämistukia." 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Hallituksen alkuperäisessä talousarvioesityksessä momentille ehdotettiin myönnettäväksi markkaa. Työllisyyslain mukaisten velvoitteiden poistaminen ei näkemyksemme mukaan poista tarvetta valtion työllisyysperusteisiin palkkauksiin tai edes vähennä sitä. Sen vuoksi ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Hallituksen alkuperäisessä talousarvioehdotuksessa momentille ehdotettiin myönnettäväksi markkaa. Nyt summaa halutaan tästäkin pienentää. Katsomme puolestamme, että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keinoin voitaisiin aktiivisesti kouluttaa niitä työttömiä, jotka muutoin joutuisivat olemaan toimettomina työttömyysturvan varassa. Siksi ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 51. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomääräraha) Edellä olevan momentin perusteluihin viitaten ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 62. Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin (arviomääräraha) Yrityksissä ja kunnissa on runsaasti valmiiksi suunniteltuja ja toteuttamisvalmiita investointihankkeita. Niiden käynnistäminen on nyt taloudellisesti edullista ja suhdannepoliittisesti järkevää. Lisäksi tällaisilla investoinneilla voidaan edistää sellaista kunnallisen palvelurakenteen uudistamista, joka tuottaa mittavia säästöjä myöhemmin. Ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN NONALA 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentin määrärahaa on vähennetty vuodesta Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito ovat kuitenkin tärkeitä lamasta huolimatta. Tämän ohella luonnonsuojelualueiden kunnostamisella voidaan lieventää huippukorkeaksi noussutta työttömyyttä. Panostamalla luonnonsuojelualueiden hoitoon tuntuvammin rahaa saadaan työttömille töitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 45. Asuntotoimi Hallituksen vuodelle 1993 alun perin valmisteleman budjetin mukaan yhteiskunnan lainoittama uusasuntotuotanto sekä peruskorjaustoiminta oli muotoutumassa kohtuulliseksi. Hallitus teki kuitenkin lokakuussa säästöpäätöksiä, joilla asuntotuotanto painetaan ennätysalhaiseksi. Painopisteen siirto asuntorahaston lainoittamasta tuotannosta korkotuettuun, pankkien lainaittamaan asuntotuotantoon johtaa tuotantomäärien alenemiseen, koska pankit eivät ole nyt halukkaita asuntojen lainoitukseen parannetuillakaan korkotukiehdoilla. Asuntojen uustuotanto on jäämässä ensi vuonna todella alhaiseksi, koska vapaarahoitteisten asuntojen tuotantakaan ei käynnisty laajemmassa mitassa vielä ensi vuonna. Korkotukiasuntoja ei synny kuin korkeintaan muutama sata ja aravavuokra-asuntotuotanto pudotetaan reilusti alle asuntoon. Kaiken tämän seurauksena rakennusalan työttömyys kasvaa entisestään ja rakennusaineteollisuus uhkaa hävitä maasta kokonaan.

113 Vastalauseita 113 Pidämme hallituksen ajamaa linjaa erittäin huonona niin työllisyyden kuin vuokra-asunnon tarpeessa olevien kansalaisten kannalta. Ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että työllisyyden parantamiseksi, vuokra-asuntojen saatavuuden varmistamiseksi sekä asuntomarkkinoiden rajujen heilahtelujen välttämiseksi yhteiskunnan tukema asuntotuotanto tulee pitää mahdollisimman korkeana, vähintään asuntona. Tavoitteen toteuttamiseksi yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon painopistettä ei siirretä aravavuokra-asunnoista korkotukiasuntoihin." 54. Asumistuki (arviomääräraha) Asumistukeen on varattu miljoonaa markkaa, vaikka jo nyt on tiedossa, että pitkäaikaistyöttömyys ja työttömyyden kasvu ovat nostamassa tuen tarvetta jopa yli miljoonaan markkaan. Asumistukijärjestelmä on luotu niitä elämäntilanteita varten, jolloin asumiskustannukset uhkaavat viedä liian suuren osan kansalaisen käytössä olevista tuloista. Siksi järjestelmän toimivuus myös lamaolosuhteissa on välttämätöntä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu lisäämään asumistukimäärärahaa vuonna 1993 tuen tarvetta vastaavasti asumistuen saantiehtoja heikentämättä." 60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon Arava-asuntotuotannon alentamiseen ja lainoitusehtojen heikentämiseen perustuen momentin määrärahaa esitetään aleunettavaksi lähes puolella verrattuna vuoden 1992 budjettiin. Alentaessaan arava-asuntotuotantoa hallitus pyrkii säästöihin. Asuntotuotannon alasajo sekä lainoitusehtojen heikennykset kasvattavat kui- tenkin työttömyys-, toimeentulotuki-ja asumistukien tarvetta siinä määrin, ettei nettosäästöjä synny. Niin työllisyyden parantaminen kuin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve puoltavat arava-asuntotuotannon pitämistä mahdollisimman korkeana myös laman aikana. Aravauustuotannon määrän tulee olla vähintään vuonna Painopisteen tulee olla aravavuokra- ja asumisoikeusasunnoissa ja niillä paikkakunnilla, joilla on vuokra-asuntojen tarvetta. Perusparannustöitä on laman aikana lisättävä. Hallituksen esittämistä perusparannuslainoitusehtojen heikennyksistä on luovuttava, jotta työt voivat käynnistyä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha) Säästösyihin vedoten hallitus siirtää asuntotuotantoa korkotuettuihin asuntoihin. Tästä johtuen korkotukimomentille esitetään 35 miljoonan markan lisäystä verrattuna vuodelle 1993 laadittuun alkuperäiseen budjettiesitykseen. Korkotukiehtoja parannetaan, mikä sinänsä on hyvä asia. Korkotukiasuntojen rakentamisen sanelee kuitenkin pankkien kyky lainoittaa näitä asuntoja. Pankkien ollessa talousvaikeuksissa niillä ei ole kiinnostusta korkotukiasuntojen lainoitukseen. Tästä johtuen on todennäköistä, että momentille varatut määrärahat korkotukeenjäävät pääosin käyttämättä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että korkotukimääräraha, joka jää asuntojen rakentamattomuuden vuoksi käyttämättä, siirrettäisiin käytettäväksi asuntorahastosta lainoitettavien vuokra-asuntojen tuotannon sekä perusparannustöiden lisäämiseen." Helsingissä 8 päivänä tammikuuta K Matti Luttinen Jussi Ranta Mats Nyby Tuulikki Hämäläinen Lea Savolainen Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman Timo Roos

114 vp - VaVM 92 - HE 122 II YLEISPERUSTELUT Suomen talous on käännekohdassa, jossa tarvitaan suuria rakenteellisia muutoksia -laman tuoman uhan voi ottaa myös mahdollisuutena. Talousarviossa voisi tehdä muutakin kuin pelkästään reagoida lamaan hätiköidyillä säästötoimenpiteillä. Nyt olisi tehtävä sellaisia linjaratkaisuja, jotka suuntaavat Suomen kansantaloutta kohti kestävän kehityksen linjaa. Pankkikriisi heiluttelee koko yhteiskuntaa. Pankit ovat hyvää vauhtia muuttumassa osaksi julkista sektoria. Tänä vuonna pankkien tukemiseen on käytetty enemmän markkoja kuin koko opetusministeriön pääluokkaan; tulevana vuonna suunta jatkuu. Pankkikriisinä tai taloudellisella murroksella ei voi kuitenkaan perustella hyvinvointivaltion purkua, sillä juuri murrosaikoina tarvitaan sosiaalista huolenpitoa ja tukea. Suomen talous vaatii useita samanaikaisia tervehdyttämistoimia. Eräs näistä on ns. vihreä verouudistus eli työn verotuksen keventäminen kattavan ympäristöverotuksen kautta. Jotta uudistuksen vaikutukset eivät jäisi pelkästään fiskaalisiksi, pitäisi budjetin tuloverokertymästä ja välillisinä työvoimakustannuksina kerättävistä maksuista siirtää useiden miljardien markkojen suuruinen erä koottavaksi ympäristöverotuksella. Ympäristöverotuksen tulee kohdistua pahimpiin ilman-, maaperän- ja vesistösaasteisiin saasteveroina, merkittävään luonnonvarojen käyttöön resurssiveroina sekä fossiilisille polttoaineille ns. energiaverona. Tällaisen kehityssuunnan pitää olla jatkuvaa ja hallituksen tulee jo ensi vuoden budjetin julkistamisen yhteydessä esittää useamman vuoden ohjelma, josta selkeästi ilmenisi määrätietoinen tavoite verotuksen kokonaisrakenteen radikaaliksi muuttamiseksi. Nykyisen laman aikana työttömyys on noussut yhdeksi polttavimmista kysymyksistä. Siirtyminen työn verottamisesta ympäristöhaittojen verottamiseen merkitsisi työvaltaisten alojen kilpailukyvyn paranemista. Tuloveron osittainen korvaaminen ympäristöverona siis paitsi vähentäisi ympäristöongelmia myös parantaisi työllisyyttä. YKSITYISKOHfAISET PERUSTELUT TULOT Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT Ehdotamme, että osaston II perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että kestävän kehityksen edistämiseksi verotuksen painopistettä siirretään ympäristöverotuksen suuntaan. Ensi vaiheessa vero asetettaisiin fossiilisille polttoaineille kunkin aineen poltossa syntyvien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Energiaveron lisäksi tulee ottaa käyttöön kattavat jätevesien päästömaksut, käyttäjämaksut jätehuollossa sekä hyödykemaksut tavaroiden elinkaaren haitallisuuden mukaan. Ympäristöverojen ja -maksujen arvioiduilla tuotoilla alennettaisiin tuloveroa ja työnantajan sosiaaliturvamaksua." MENOT Pääluokka 22 EDUSKUNTA 01. Kansanedustajat 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Ehdotamme, että momentin 22.0I.OI perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että kansanedustajien lomarahasta luovutaan vuodesta 1993 alkaen."

115 Vastalauseita 115 Pääluokka 23 VALTIONEUVOSTO 27. Polöttisen toiminnan avustaminen 50. Puoluetoiminnan tukeminen Eräiden arvioiden mukaan puolueet saavat valtiolta rahaa toimintansa tukemiseen sekä suorana puoluetukena että ns. piilopuoluetukena noin 400 miljoonaa markkaa vuodessa. Mihinkään ei ole kuitenkaan koottu kattavaa tietoa siitä, kuinka paljon ja mistä kaikista lähteistä puolueet ja niiden lähellä toimivat järjestöt saavat rahallista tukea. Valtion lisäksi tukeajakavat kunnat ja yhteisöt. Lisäksi ns. piilopuoluetukea saavat useat sadat puolueita lähellä olevat organisaatiot ja taustajärjestöt, kuten opiskelija-, nuoriso-, eläkeläis-, nais- ja sivistysjäljestöt. Nykyinen puoluetuki perustuu liialti "saavutettujen etujen" politiikalle. Puolueille jaetaan tukea kansanedustajien pääluvun mukaan ja puolueita lähellä oleville järjestöille puolueen suuruuden perusteella. Määrärahoja jaettaessa ei oteta huomioon ihmisten kiinnostuksen muutosta, toimintaa tai jäsenmäärää. Tälläinen järjestelmä suosii vanhojen ja suurten puolueiden toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että puoluetuen sekä budjetin eri menomomenteilla puolueiden tausta-, oheis- ja tukiorganisaatioille jaettavien tukien markkamäärät ja jakoperusteet arvioidaan uudelleen." Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 01. Ulkoasiainhallinto Kansalaisjärjestöjen ETYK-toiminta käynnistyi onnistuneesti muutama vuosi sitten. Vuoden 1992 budjetissa oli varattu määräraha tätä toimintaa varten. Nyt ko. momentti on poistettu. Jotta kansalaisjärjestöt pystyisivät jatkossa seuraamaan ETYK-prosessin etenemistä, on toimintaan osoitettava varoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että luvun selvitysosassa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että ulkoasiainhallinnon tulee taata, että kansalaisjärjestöjen osallistuminen ETYK-seurantaan ja toimintaan jatkossakin on turvattu. Kaikkien järjestöjen pitäisi olla samassa asemassa ja saada hakemusten perusteella tukea toimintaansa." 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Hallitus esittää, että vuoden 1993 talousarviossa kehitysyhteistyörahoja leikattaisiin miltei miljardi markkaa. FINNIDAn kanavoimista ~ehit~svaroista päätyy suuri osa ai~mmin tehty Jen sttoumusten perusteella Maatlmanpankin IDA-rahastoon (noin 260 milj. markkaa) ja suomalaisen kehitysmaaviennin korkotukeen (vähintään noin 130 milj. markkaa). Käytännössä nämä varaukset budjetin ehtyviin kehitysmäärärahoihin saattavat merkitä ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston toiminnan halvaantumista lähes täysin. Kehitysmaasuhteille ja pitkäjänteiselle yhteistyölle esitetyt kehitysyhteistyörahojen leikkaukset aiheuttavat kestämättömiä seurauksia. Talouden suhdannevaihtelut eivät ole oikeutettu syy luopua tavoitteesta pitää kehitysapu YK:n suosituksen tasolla (0,70% BKT:sta). Jo laman aiheuttama bruttokansantuotteen aleneminen vähentää kehitysyhteistyön markkoja. Pitkällä tähtäyksellä Suomen tulisi pyrkiä nostamaan kehitysyhteistyömäärärahat 1 %:iin BKT:sta. Nykyinen Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on osittain tehotonta ja tapahtuu enemmän Suomen kuin yhteistyömaan kansalaisten ehdoilla. Kehitysyhteistyössä pitäisi pyrkiä ottamaan huomioon hankkeiden ympäristövaikutukset sekä ihmisoikeustilanne, naisten yhteiskunnallinen asema, demokratian tila ja väestöpolitiikka kohdemaassa. Lisäksi kehitysyhteistyön korkotuki on luonteeltaan enemmän vienninedistämistä kuin kehitysapua ja on siksi siirrettävä kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 187),

116 vp - VaVM 92 - HE 122 että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa käytettäväksi kansalaisjärjestöjen kautta kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Lisäksi ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että kehitysyhteistyön korkotuki siirretään jatkossa kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan. Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 05. Lääninhallitukset 21. ( , 10, 21, 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suunniteltu maakuntahallinto ei takaa hallinnon purkamista ja säästöjä. Päinvastoin vaarana on, että taas luodaan yksi hallintoporras lisää. Aluehallinnon kehittäminen hallintoa keskittämällä ja purkamalla on tärkeää, mutta se on mahdollista toteuttaa myös ilman uusia organisaatioita ja lisääntyviä hallintokustannuksia. Esimerkiksi Uudellamaalla aluehallintoa kehitetään projektitoiminnan avulla, ilman valtion lisämäärärahoja. Päällekkäisyyksien ja byrokratian karsimiseksi läänien hallintoa tulee rationalisoida. Ensimmäisessä vaiheessa lääninhallitusten tarpeettomat osastot, kuten koulu- sekä sosiaali- ja terveysosastot, on syytä lakkauttaa asteittain. Hallituksen on myös syytä asettaa selvitysryhmä pohtimaan läänien yhdistämistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 188), että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että maakuntahallintomallista luovutaan." Lisäksi ehdotamme (talousarvioaloite 188), että momentilta vähennettäisiin JOO markkaa Iakkauttamalla asteittain lääninhallitusten tarpeettomat osastot. Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLIN NONALA 14. Asevelvollisten ylläpitomenot Palvelusaikojen lyhentäminen säästää merkittävästi valtiontalouden markkoja laman aikana. Palvelusaikoja on myös syytä arvioida todellisen koulutustarpeen ja koulutettavien motivaation kannalta. Lyhentämällä palvelusaikoja koulutuksesta voidaan kitkeä pois sellaisia muotoja, joiden merkitys maanpuolustukselle on toisarvoinen sekä palvelustaan suorittavien maanpuolustusasenteille suorastaan kielteinen. Tavoitteena on myös puolustusvoimien kustannusten uudelleenjako: alokkaiden päivärahoja on korotettava, koska kotiuttamisraha on poistettu. Hallituksen tulee tutkia mahdollisuutta lyhentää palvelusaikoja kahdella kuukaudella. 02. Päivärahat ja reserviläispalkat (arviomääräraha) Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 297), että momentilta vähennettäisiin markkaa. 21. Muonitus (arviomääräraha) Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 297), että momentilta vähennettäisiin markkaa. 22. Vaatetus ja puhtaanapito (siirtomääräraha 3 v) Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 297), että momentilta vähennettäisiin markkaa. Lisäksi ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin:

117 Vastalauseita 117 "Valiokunta edellyttää, että hallitus antaa erikseen eduskunnalle esityksen asevelvollisuusajan lyhentämisestä kahdella kuukaudella." 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot Puolustusmenoihin esitetään käytettäväksi noin 1,7 prosenttia ensi vuoden BKT:sta. Puolustusmenojen osuus on puolueettomalle, liittoutumattomalle valtiolle suuri. Tulevina vuosina Suomen tuleekin pyrkiä puolustusmenojen osuuden vähentämiseen BKT:sta siten, että puolustusmenojen osuus olisi noin 1% BKT:sta. Materiaalihankintojen karsiminen on perusteltua budjetin tasapainottamiseksi. 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 298), että momentilta vähennettäisiin markkaa puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetusta määrärahasta. 24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 299), että momentilta vähennettäisiin markkaa varustuksen käyttöön ja kunnossapitoon ehdotetusta määrärahasta. 27. Kiinteistömenot 10. Kiinteistöjen käyttö (arviomääräraha) Edellä luvun perusteluissa lausuttuun viitaten ehdotamme (talousarvioaloite 300), että momentilta vähennettäisiin markkaa kiinteistöjen käyttöön ehdotetusta määrärahasta. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) Edellä luvun perusteluissa lausuttuun viitaten ehdotamme (talousarvioaloite 302), että momentilta vähennettäisiin markkaa uudisrakennuksiin ja peruskorjauksiin ehdotetusta määrärahasta. 77. Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Edellä luvun perusteluissa lausuttuun viitaten ehdotamme (talousarvioaloite 304), että momentilta vähennettäisiin JO markkaa sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustöihin ehdotetusta määrärahasta. 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) Edellä luvun perusteluissa lausuttuun viitaten ehdotamme (talousarvioaloite 305), että momentilta vähennettäisiin markkaa kiinteistöjen ostoon ja pakkolunastukseen ehdotetusta määrärahasta. Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 18. Verohallinto 21. ( , 21, 22 ja 29) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Verohallinnon tehtävien lisääntyminen, mm. kiinteistövero-, pääoma- ja yritysverouudistus, korkojen vähennysoikeuden luokittelu eri ryhmiin sekä verohallinnon toiminnan muutokset, mm. siirtyminen tulosbudjetointiin, ovat lisänneet hallinnon työmäärää valtavasti. Samalla kun tehtävät ja työmäärä ovat lisääntyneet, henkilöstön määrää ollaan rajusti supistamassa. Verohallinto ei voi kantaa vastuuta verotuksen viivästymisestä tai lain edellyttämien tehtävien hoitamatta jättämisestä, mikäli henkilöresursseihin ei saada lisäyksiä. Erityisesti nykyisessä valtiontalouden tilanteessa, jossa verotulokertymät supistuvat, on äärettömän tärkeätä huolehtia siitä, että veronkeräys on tehokasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa verohallinnon toimintamenoihin.

118 vp - VaVM 92 - HE 122 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. (29.10 ja 12) Korkeakoulut 01. ( ja 12.01) Palkkaukset (arviomääräraha) Opintomahdollisuuksien tasavertaisuus on keskeinen suomalainen perusoikeus ja kansallinen pääoma. Korkeakoulujen kehittäminen on väistämätöntä, mutta karsimista ei tule kuitenkaan aloittaa opetushenkilöstön palkkauksista. Vuoden 1993 talousarviossa esitetään korkeakoulujen palkkauksen supistamista miltei miljardilla markalla. Opintoihin ja tutkimukseen on leikkaamisen sijasta sijoitettava nykyistä suurempi osuus Suomen BKT:sta. Mikäli korkeakoulujen palkkausmenoja aiotaan leikata, sen on liityttävä koko kansantaloudessa, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, samanaikaisesti tehtävään palkkojen alentamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 306), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa korkeakoulujen henkilöstön palkkauksiin. 39. Opintotuki 55. Opintoraha (arviomääräraha) Opintomahdollisuuksien tasavertaisuus on keskeinen suomalainen perusoikeus ja kansallinen pääoma. Opintotukiuudistus on kuitenkin pudottanut suuren joukon opiskelijoita entistä syvempään köyhyysloukkuun. Opintotukiuudistus on ollut oikeansuuntainen, mutta opintojen rahoituksen painottuminen markkinakorkoiseen lainaan ilman minkäänlaista korkotukea on kohtuuton ja todella epätasa-arvoinen. Mielestämme tilanne, jossa opiskelijoiden oletetaan elävän velaksi - etenkin kalliiksi velaksi - on kohtuuton. Opintotuen kallistuminen on omalta osaltaan luomassa tilannetta, jossa yksilön koulutusmahdollisuuden ratkaisee sosiaalinen tausta eikä välttämättä lahjakkuus. Nykyisentasoinen opintoraha ei riitä, sillä se jää tuntuvasti.. alle toimeentulonormien, joten opintorahaa on korotettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 308), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa opintorahan lisäämiseksi. 43. (29.43, 46 ja 52) Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset Hallitusohjelmassa koulutus ja kulttuuri on mainittu painopistealueiksi, mutta siitä huolimatta vuoden 1993 talousarvioesityksessä supistetaan lukioiden valtionapua peräti 14,5%. Samassa lamatilanteessa taide, liikunta ja kulttuuri ovat saaneet jopa lisää varoja. 30. Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 309), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa lukioiden käyttökustannusten korottamiseksi. 31. ( ) Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 31 0), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa peruskoulujen käyttökustannusten korottamiseksi. 69. (29.68 ja 69) Aikuiskoulutus 53. ( , ja 54) Valtionavustus järjestöille Vuoden 1993 talousarvion kohdasta on poistettu avustuksen saajana Kunnallisen kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan keskus ry. Sen sijaan siinä mainitaan eräät muut neuvontajärjestöt valtionavustuksen saajina. Kunnallisen kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan keskus ry:n järjestämän toiminnan avulla lisätään ja parannetaan ihmisten selviytymismahdollisuuksia arkielämän kotitalouksissa. Tällainen neuvontaapu on erityisen perusteltua vallitsevan taloudellisesti vaikean ajan järkyttäessä perheiden jokapäiväistä elämää ja toimeentulon edellytyksiä. Kunnallisen kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan keskus ry:n järjestämänä toimii 45 neuvonta-

119 Vastalauseita 119 asemaaja lähes kaksisataa vakinaista tai tilapäistä neuvojaa. Neuvonta-asemia toimii kaikissa suurimmissa kaupungeissa, joista osassa ei ole juuri muuta neuvontatoimintaa. Neuvontatoiminta on laajuudeltaan huomattavaa ja tavoittaa asiakkaat henkilökohtaisesti ja ryhmissä. Neuvonnan ala käsittää merkittävän osan jokapäiväisessä kodin elämässä tarpeellisista tiedoista ja taidoista. Neuvonnana on hyvä saavutettavuus, sillä toiminta kohtaa asiakkaat vapaa-aikana. Toiminnan rahoituspohjana ovat valtionavun ohella kuntien jäsenmaksut ja toiminnan tuotot. Valtionavustuksen poistaminen olisi hyvin toimivalle ja vireälle kotitalous- ja kuluttajaneuvonnalle kohtalonisku. Se olisijyrkän eriarvoista verrattuna muihin valtionavustusta saaviin kotitalousalan järjestöihin, jotka edelleen on mainittu talousarvioehdotuksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 243), että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että Kunnallisen kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan keskus ry:n todetaan momentissa sellaiseksi järjestöksi, jolle avustusta voidaan myöntää." 93. (29.84 ja 85) Museovirasto ja kulttuuriperinne 30. ( ) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Rakennustaiteen museon toiminta on merkityksellistä myös maamme ulkomaisen kuvan ja teollisuutemme viennin kannalta. Rakennustaiteen museon määrärahoja ei saisi vähentää. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 268), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa erikoismuseoiden erityistehtäviin. 96. Kulttuurin muut menot 30. ( ) Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan ( arviomääräraha) Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirjailija Väinö Linnan Reitti (Linnanreitti) Urjalan kunnassa tulee säilyttää ja kunnostaa. Linnan tuotantoon ja lapsuuteen liittyvään alueeseen ovat kuuluneet mm. vanha pappila, vpk:n talo, työväentalo ja koulu. Vuosittain edellä mainitulla alueella järjestettävillä Pentinkulman päivillä voi Suomen nykyinen ja tuleva sukupolvi nähdä alueen kehityksen ja murroksen aina itsenäisyyteemme saakka. Vuoden 1993 suunnittelun ja kunnostamisen määrärahantarve on 2 milj. markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 351), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa kirjailija Väinö Linnan Reitin säilyttämiseen ja kunnostamiseen. Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomen maa- ja metsätalous on vuosikymmeniä rakentunut vääristävän tulopolitiikan ja tuotantomenetelmien varaan. Tulevina vuosina kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden vapautuminen ja ympäristöongelmat pakottavat suuntaamaan maataloutta kansantaloudellisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle. Euroopan neuvostossa puhutaan maatalouden revoluutiosta, joka Pohjolan maatalousvyöhykkeillä on tarpeen. Maataloustulolain mukaisesta valtion vientituesta tulee siirtyä suoraan tulotukeen. Tämä myös vähentäisi ylituotantoa, sillä tällä hetkellä viljelijän palkka on liikaa kiinni tuotantomääristä ja tehotuotannosta. Tämä uudistus suuntaisi maataloutta ekologisesti kestävälle pohjalle. Tukea tulee myös suunnata maaseudun elävöittämiseen pienyritystoimintaa ja laajamittaista luomutuotantoa rahoittamana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen, että pääluokan 30 selvitysosassa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että hallitus muuttaa maataloustulolakia siten, että asteittain maataloustuotteiden vientituesta luovutaan ja siirrytään maanviljelijöiden suoraan tulotukeen."

120 vp - VaVM 92 - HE (30.01, 30.08, osa, 30.37, osa ja 30.80) Maa- ja metsätalousministeriö 25. ( , osa) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Lääketieteellinen tutkimus nojautuu edelleen pitkälti eläinkokeisiin, joista osa on hyvinkin tuskallisia. Nykytiedon valossa olisi kuitenkin helpompaa siirtyä inhimillisiin tutkimusmenetelmiin, jotka tarjoavat luotettavia tuloksia. Jo eettiset perusteet edellyttäisivät tuskallisista eläinkokeista luopumista. Eläinkokeet antavat usein harhaanjohtavia tuloksia. Koe-eläimiä käytetään ikään kuin malleina ihmisestä, vaikka lajien väliset fysiologiset erot ovat pettävän suuria. Eläinkokeita korvaavat menetelmät ovat monesti osoittautuneet eläinkokeita nopeammiksi ja luotettavammiksi. Jatkuvasti kehittyvät tekniikat luovat yhä paremman pohjan eläinkokeiden vähentämiselle ja korvaamiselle. Eläinkokeelliseen tutkimukseen verrattuna ns. vaihtoehtomenetelmien tutkimus on kuitenkin vielä vähäistä. Näiden menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa hidastaa mm. tiedeyhteisön tradition, tiedonpuutteen ja käytännön vaikeuksien lisäksi ennen kaikkea varojen puute. Eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimus saa äärimmäisen vähän rahoitusta verrattuna niihin tutkimusmäärärahoihin, joita valtio ja eri säätiöt vuosittain myöntävät eläinkokeelliselle tutkimukselle. Suomen valtion osoittama rahoitus eläinkokeita korvaavien menetelmien tutkimukseen on häviävän pieni verrattuna pohjoismaiseen ja keskieurooppalaiseen tasoon. Esimerkiksi Ruotsin valtion budjetissa osoitettiin vuonna 1991 viisi miljoonaa Ruotsin kruunua eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämiseen. Norjassa vastaava luku on kaksi miljoonaa Norjan kruunua. Tavoitteena tulee olla, että Suomen valtio nostaa eläinkokeita vähentävien ja korvaavien menetelmien tutkimusvarojen määrän vähintään pohjoismaiselle tasolle. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 190), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa eläinkokeita vähentävien ja korvaavien menetelmien kehittämiseen. 50. ( ) Valtionapu eläinsuojelutyöhön Suomessa jätetään vuosittain heitteille valtava määrä lemmikkieläimiä: kissoja, koiria, kaneja ja muita pienjyrsijöitä. Taloudelliset vaikeudet lisäävät eläinten heitteillejättöä, mistä on selvät merkit nähtävissä. Käytännössä löytöeläinten. auttaminen on Suomessa jäänyt pääasiassa vapaaehtoista työtä tekevien eläinsuojelujärjestöjen huoleksi, koska valtiolla tai kunnilla ei ole toimivaa järjestelmää löytöeläimistä huolehtimiseksi inhimillisin keinoin. Eläinsuojeluväki on valmis edelleenkin jatkamaan tätä työtä ja tarjoaa mielellään asiantuntemuksensa ongelman hoitamiseksi, mutta sen voimavarat ovat varsin rajalliset. Jo nyt löytöeläinten pelastustyössä toimitaan resurssien äärirajoilla, kun lama on sulkenut normaalit rahoitusvirrat Tavoitteena tulisi olla, että valtio osoittaa vuosittain kohtuullisen määrärahan valtakunnan tasolla toimivien eläinsuojeluyhdistysten käyttöön löytöeläinten huostaanotto-ja uudelleensijoitustoimintaa varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 191), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa löytöeläinten huostaanottamistoimintaan. 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v) Maatilatalouden rakennerahastosta ei tule vähentää rahoja ylijäämien vientituen rahoittamiseksi. Rahaston varat tulee ohjata maatalouden välttämättömän rakennemuutoksen toteuttamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentilta ei vähennettäisi JOO markkaa maataloustuotannon tasapainottamismenoihin varatusta määrärahasta. 34. (30.08, osa, ja 34) Muut maatalouden menot 40. ( , osa) Valtionapu maaseudun elinkeinojen neuvontaan Turkistalous on äärettömän haavoittuva elinkeino paitsi talouden suhdannevaihteluiden takia myös muodin jyrkkien vaihteluiden vuoksi.

121 Vastalauseita 121 Lisäksi elinkeino on joutunut aiheellisesti voimakkaan eettisen kritiikin kohteeksi siinä esiintyvien eläinsuojelullisten ja ympäristönsuojelullisten epäkohtien vuoksi. Näistä syistä ei ole mielekästä, että valtio tukee näinhaavoittuvaaja kyseenalaista elinkeinoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa turkistalouden kehittämiseen tarkoitetusta määrärahasta. 46. Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Maaseudun laaja työttömyys on saanut aikaan sen, että entistä useammat ihmiset ovat lähteneet keräämään metsistä ja soilta marjoja ja sieniä saadakseen särvintä perheelleen ja myös saadakseen lisätuloja. MaJjoille on jopa markkinoita tarjolla. Vastaanottoa voitaisiin varastointikapasiteettia lisäämällä tehostaa nykyisestään, jos valtio osoittaisi siihen nykyistä enemmän varoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 296), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa metsämarjojen ja sienten varastoinnin tukemiseen. 36. (30.35 ja 30.37, osa) Kala-, riista- ja porotalous 42. ( ) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Pohjoisen petovahinkojen osalta tulisi ottaa käyttöön ns. Ruotsin malli, jossa korvaukset maksettaisiin vuosittain elävistä pedoista eikä kuolleista poroista. Näin poistettaisiin petovihaa ja taattaisiin petojen säilyminen. Tämä periaate vähentäisi paitsi hallinnollisia rutiinitoimia ministeriöstä myös korvauksenhakijoiden vaivoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että selvitetään mahdollisuus siirtyä porovahinkojen osalta sellaiseen korvausjärjestelmään, jossa valtio maksaisi korvaussumman petojen tappamien porojen sijasta petokannan säilyttämisestä". "Lisäksi valiokunta edellyttää, että tulee tutkia mahdollisuutta lisätä majava ja saukko eläinten aiheuttamien vahinkojen korvatta vuusluetteloon." Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLIN NONALA 24. Tielaitos 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Viimeisimpien liikennetutkimusten mukaan autoliikenteen kasvu on pysähtynyt kaikkialla Suomessa. Talousarvioon sisältyy kuitenkin merkittävä summa moottoriliikenne-ja moottoriteiden rakentamista varten. Suunniteltujen tiehankkeiden yhteydessä ei ole arvioitu ympäristövaikutuksia eikä liikenneverkoston kokonaisvaltaista kehittämistä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ylimitoitetut tienrakennushankkeet on syytä jäädyttää ja suunnata varoja liikenteen muuttamiseksi kestävälle pohjalle. Nyt on oikea aika rakentaa ja kunnostaa rataliikenneväyliä ja supistaa ylimitoitettuja tiehankkeita. Raideverkoston parantaminen mahdollistaisi tavaraliikenteen siirtämisen raiteille ja lisäisi ihmisten valinnanmahdollisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 70), että momentilta vähennettäisiin markkaa tieverkon kehittämiseen ehdotetusta määrärahasta. Lisäksi ehdotamme, että valiokunnan mietinnön perusteluista momentilla poistettaisiin toteamus: "Valiokunta edellyttää, että Ylläksen tiejärjestelyjen selvittelyä jatketaan, jotta koko alueen matkailukokonaisuuden alueellista yhdistävyyttä voidaan parantaa." 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset 41. ( ja 43) Sanomalehdistön tuki Sanomalehdistön toiminnan tukemiseksi esi K

122 vp - VaVM 92 - HE 122 tämme sanomalehtien tuen korottamista. Tuen jakoperusteissa tulee kuitenkin ottaa huomioon sisällön ja levikin laajuuden lisäksi ao. sanomalehden ilmoitustulojen osuus budjetista. Ilmoitustulojen suhteellisesti suuri osuus vähentäisi siten tuen määrää. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 71 ), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa sanomalehdistön tukea varten. 57. Henkilö- ja tavaraliikenteen tuet ja korvaukset 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun ja rakentamisen (siirtomääräraha) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ja työllisyyden parantamiseksi on syytä jatkaa itämetroa Vuosaareen. Itämetron rataosuuden kokonaiskustannusarvio on noin 530 miljoonaa markkaa. Jotta hanke voitaisiin aloittaa, esitämme vuodelle 1993 käytettäväksi 40 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 72), että momenttia ei poistettaisi talousarviosta ja sille merkittäisiin markkaa Vuosaaren metron rakentamiseen. 61. Valtionapuja korvaus joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja säilyttämiseen (siirtomääräraha 3 v) Vuoden 1993 talousarviossa esitetty määrärahan alentaminen on ajattelematonta peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen kehittämisen ja palvelutason säilyttämisen kannalta. Määrärahan alentamista perustellaan joukkoliikenteen jatkuvana supistumisella. Laskelmissa ei ole kuitenkaan otettu huomioon, että nimenomaan syrjäseutujen asukkaiden sekä opiskelijoiden ja vammaisten toimeentulon kannalta sosiaaliset alennukset, joita ao. momentilta rahoitetaan, ovat tähän saakka olleet merkittäviä. Määrärahan alentaminen huonontaa VR:n alennusjärjestelmää ja joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia tuntuvasti. Määrärahan alentaminen on kestämätöntä niin ympäristönsuojelun, energiansäästön kuin liikenneturvallisuudenkin kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 73), etttl momentille otettaisiin lisäyksenä JOO markkaa joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja säilyttämiseen. 58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha 3 v) Pääradan neljäs raide, joka ulotetaan Helsingistä Vantaan Tikkurilaan, parantaa pääkaupunkiseudun raideliikennettä. Helsinki ja Vantaa ovat osaltaan varautuneet hankkeen rahoitukseen. Budjettiesityksen rahoitus pääradan neljännelle raiteelle on alimitoitettu hankkeen aikatauluun nähden. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 74), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa valtionrautateiden radanpitoon. Lisäksi ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu lisäbudjetissa rahoittamaan välille Helsinki-Tikkurila rakennettavaa pääradan neljättä raidetta siten, että hankkeen sopimusaikataulussa pysytään." Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 49. Kera Oy 42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) Työllisyyden paraneminen on pääosin pienten ja keskisuurten yritysten varassa, joten vain näiden yritysten ulkomaankauppaa ja kotimaista toimeliaisuutta tukemalla voidaan lisätä työllisyyttä.

123 Vastalauseita 123 Suomessa valtaosa eli 70% pk-yrityksistä toimii eteläisessä Suomessa. Kera Oy:n tuleekin myöntää rahoitustukea nimenomaan yrityksen toiminnan ja tarpeen mukaan, eikä pelkästään aluepoliittisin perustein, taatakseen pk-yritysten jatkuvuuden ja monipuolistaakseen elinkeinoelämää. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 192), että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että Kera Oy:lle tulee antaa mahdollisuus kohdentaa myöntämänsä rahoitustuki yritysten tarpeiden ja elinkelpoisuuden perusteella niiden sijainnista riippumatta. Tämä merkitsee alueellisesti jyvitetystä kiintiöjärjestelmästä luopumista. 55. Energiatalous 42. Avustukset energiataloudellisen tutkimuksenja koetoiminnan edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Suomi on suurten energiaratkaisujen edessä. Energia-alan tutkimukseen panostaminen on keskeinen osa sekä ihmiskunnan että Suomen talouden selviytymisstrategiaa. Suomen on otettava vakavastiyk:nkestävän kehityksen komission suositus energiankulutuksen kääntämisestä laskuun teollistuneissa maissa. Meidän on erityisesti keskitettävä voimavarat uusiutuvien energiamuotojen tutkimiseen ja käyttöönottoon. Näistä mainittakoon tuulivoima-, aurinko- ja biomassakokeilut. Puunjalostusteollisuuden prosessivalionoilla voidaan huomattavasti lisätä uusiutuvien energiavarojen osuutta maamme energia taloudessa. Lisäksi energian säästöä tuottavien tekniikoiden kehittämiseksi tulee myöntää huomattavia määrärahoja. Suomen taloudessa ja teollisuudessa on saatava aikaan todellinen rakennemuutos, jonka tarkoituksena on monipuolistaa ja modernisoida tuotantomme. Suomen tulevaisuus perustuu pitkälti korkealuokkaiseen tieteelliseen ja tekniseen osaamiseen. Toisaalta Suomi on kuuluisa siitä, että sen energiatutkimuksen määrärahat ovat kansainvälisessä vertailussa todella alhaisella tasolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriö keskittää energiatutkimuksen resurssit uusiutuvien energiamuotojen, mm. tuulivoiman, aurinkoenergian ja biomassan, tutkimiseen ja käyttöönottoon sekä energiaa säästävien tekniikoiden kehittämiseen ja soveltamiseen." Lisäksi ehdotamme, että valiokunnan mietinnöstä momentin perusteluista poistettaisiin toteamus: "Pudasjärven mahdollisen turvevoimalan rakentajalle tai rakentajille valtio varautuu myöntämään energia- ja työllisyysavustusta." Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 17. Työttömyysturva 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Hallitus esittää mittavia työttömyysturvan heikennyksiä, jotka vaikeuttavat ratkaisevasti työttömien toimeentuloa ja heikentävät heidän perusturvaansa. Työttömien perusturvan heikentäminen on omiaan jakamaan suomalaiset kahtia, rikkaisiin työssäkäyviin ja köyhiin työttömiin, mikä saattaa johtaa suuriin sosiaalisiin ongelmiin. Suuret vähennykset momentilta olisivat perusteltavissa vain, mikäli taloudellinen tilanne osoittaisi työllisyyden kasvua tai valtio pystyisi määrärahasiirroilla osoittamaan saman summan käytettäväksi siten, että työttömyysturvan kustannukset vähenisivät työllisyystilanteen parantumisen johdosta. Hallitus esittelee ensi kertaa työmarkkinoille tulevien työnhakijoiden karenssiajan pidennystä osana tulopoliittista kokonaisratkaisua, joskin perustuslakivaliokunta on pitänyt sitä perusturvan leikkaamisena. Heikennys kohdistuu pahimmin nuoriin, joille ei voida tarjota työ- tai opiskelupaikkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 32),

124 vp - VaVM 92 - HE 122 että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa työttömyyspäivärahan perusosan budjettiperusteiseen korottamiseen. 18. Sairausvakuutus 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Hallitus on toistuvasti esittänyt sairausvakuutukseen heikennyksiä, jotka kokonaisuudessaan murentavat sairausvakuutuksen perusteita. Sairaus-, äitiys- ja vanhempainpäivärahoja leikataan, mikä vaikeuttaa sairaiden ja lapsiperheiden asemaa. 80-prosenttisesti korvattavien lääkkeiden ja kliinisten ravintovalmisteiden sekä matkakustannusten korvausten omavastuiden korotukset heikentävät kroonikkojen saamaa taloudellista tukea. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 33), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa sairausvakuutuskorvausten maksamiseen. Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN NONALA 11. Ympäristön suojelu 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Suomen tuotantorakenne on liian yksipuolinen. Viimeistään meneillään olevan laman myötä on kaikille käynyt selväksi, että tarvitsemme todellista rakennemuutosta. Osana tätä muutosta on siirryttävä nykyistä kestävämpään valmistusainepolitiikkaan. Kansantaloutemme ja ympäristömme eivät kestä nykyistä raaka-aineiden tuhlausta. Näin ollen kierrätyksestä tulee tehdä pääsääntö. Kierrätyssektorin voimakas kasvu on selvästi havaittavissa jo Euroopassa, erityisesti Saksassa. Suomella ei ole kilpailusyistäkään varaa jättäytyä jälkijunaan. Jo nyt on paperiteollisuus saanut karvaasti kokea sen, ettei se ole ajoissa herännyt ottamaan huomioon kierrätyksen merkitystä. Pääasiallisesti tulee kestävä raaka-ainepolitiikka taata kierrätykseen ohjaavana veropolitiikalla. Kuitenkin on syytä auttaa kierrätysteollisuutta alkuun sadan miljoonan markan tuella. Tämä on sekä työllisyys- että ympäristöpoliittisesti kannatettavaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 193), että momentille otettaisiin lisäyksenä JOO markkaa kierrätysteollisuuden tukemiseen. 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Panui-palautusjärjestelmä on kehitettävä sellaisille haitallisille tavaroille ja ympäristömyrkkyille, joita muutoin ei saada kerättyä talteen. PanUi-palautusjärjestelmää voitaisiin soveltaa esimerkiksi romuautoihin, akkuihin ja jäteöljyihin. Pantti voidaan lisätä myyntihintaan ja palauttaa, kun ko. tavara viedään keräyspisteeseen. Jäteöljyä jää vuosittain palauttamaita tonnia öljyjätemaksusta huolimatta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että kehitetään panui-palautusjärjestelmä mm. jäteöljylle, romuautoille ja akuille." 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Luonnonsuojelumäärärahojen tuntuva lisääminen luonnonsuojelualueiden hankkimiseksi on tarpeen mm. saimaannorpan suojelemiseksi Saimaan alueella. Ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä yksityisten kansalaisten etujen ristiriitojen sovittamiseksi ja suojeltavien lajien säilymisen varmistamiseksi on syytä varata vuoden 1993 budjetissa 100 miljoonaa markkaa lisää luonnonsuojelualueiden hankkimiseksi ja rantojen suojelemiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 194), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa luonnonsuojelualueiden hankkimiseen.

125 Vastalauseita Ybdyskunnat ja alueiden käyttö 21. ( , osa ja 23) Yhdyskuntien ja alueiden käytön tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Padasjoen kunta on perustanut kestävän kehityksen projektin vuosiksi Projektin tavoitteena on soveltaa kestävän kehityksen periaatteita käytäntöön kunnan kaikille toimialoille ja osoittaa, että kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen on ehdoton edellytys kunnan kehittämiselle. Projekti teettää tutkimuksia päätöksenteon tueksi kestävän kehityksen periaatteiden soveltamisesta. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään ympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista, jolloin kansalaisten osallistumismahdollisuus heitä itseään koskevissa asioissa paranee. Projektista kertyneen tiedon välittäjäksi Padasjoen kunta on perustanut Kestävän kehityksen säätiön. Säätiön toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi kestävän kehityksen periaatteet ja käytännön sovellutukset koulutuksen, neuvonnan, tiedotuksen ja julkaisujen avulla. Projektin vuotuinen talousarvio on 1 miljoona markkaa, josta vastaavat valtio ja kunnat sekä muut yhteistyötahot Kestävän k~_hityksen projektin toteutus liittyy ympäristöministeriön lisäksi usean muun ministeriön toimialaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme (talousarvioaloite 352), että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa Padasjoen kestävän kehityksen projektin toteuttamiseen. 45. Asuntotoimi 54. Asumistuki (arviomääräraha) Asumistukeen on varattu tulevan vuoden budjetissa noin 2/3 asumistuen arvioidusta kokonaistarpeesta. Kaikki ennusteet ja tilastot viittaavat siihen, että asumistuen tarve tulee lisääntymään entisestään seuraavina vuosina. Toisaalta asumistuki on jäänyt nykyvuokrista kauas jälkeen, eivätkä tilastot siis kerro koko totuutta tuen laajuudesta ja tarpeesta. Asumistuen suunnitellun kaltainen jäädyttäminen jättää kymmenettuhannet ihmiset vaille asumisen perusturvaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa asumistukea varten. Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993 Hannele Luukkainen Ulla Anttila

126 vp - VaVM 92 - HE 122 m YLEISPERUSTELUT Idänkauppa romahti lyhyessä ajassa parinkymmenen prosentin osuudesta muutamaan prosenttiin ilman, että menetys olisi korvautunut muualla. Markan yliarvostus yhdistyneenä OECD-maiden heikohkoon talouskehitykseen esti tehokkaasti korvaavan vientimahdollisuuden etsimisen muualta, ja siksi ei saatu vetoapua kotimarkkinoille. Lisäksi yritykset ja kotitaloudet olivat luvun pitkään jatkuneen suotuisan talouskasvun aikana velkaantuneet voimakkaasti. Niiden kyky selviytyä veloista perustui tulojen tasaiseen kasvuun ja varallisuusarvojen nousuun. Valuuttasääntelyn poistaminen asteittain 1980-luvun puoliväliin mennessä kasvatti pankkien antolainauskykyä, mikä johti hallitsemattomaan luottojen kasvuun. Tämä loi keinotekoista varallisuuden arvonnousua, jonka keinotteluluonne tuli näkyviin, kun lama alkoi. Vaalien jälkeen valtaan noussut keskustan ja kokoomuksen muodostama Ahon hallitus oli valinnan edessä. Sen keskeiset ministerit tiesivät vaikeuksista. He tekivät linjavalinnan, joka oli osoittautuva tuhoisaksi. Viimeistään silloin, kun Ahon hallitus ryhtyi hoitamaan tehtäviään, Suomessa toimivien yritysten kilpailukyky oli vakavasti heikentynyt ja valuuttakurssi ei enää ilmaissut markan todellista arvoa. Olihan markka päinvastoin suhdanteiden hillitsemiseksi vasta vähän aikaisemmin revalvoitu. Siihen mennessä taantuma oli itse asiassa jo alkanut yritysten ja kotitalouksien velkaannuttua voimakkaasti. Tässä tilanteessa Suomen Pankki ja hallitus päättivät markan arvon sitomisesta Euroopan valuuttayksikköön (ecu), korjaamatta samalla markan yliarvostusta. Tasavallan presidentin ulko- ja sisäpoliittiset valtaoikeudet ovat erittäin laajat, mistä johtuen hänen vaikutusvaltansa asioihin on suuri, vaikkei hän tekisikään muodollista päätöstä. Siksi on syytä esittää myös kysymys hänen osuudestaan talouspolitiikan kohtalokkaaseen linjavalintaan ja päätökseen sitoa markka muuttamattamaha valuuttakurssilla ecuun. Valitettavasti tasavallan presidentin muodollinen asema ja sen suojaksi kehittynyt väärä kuva instituutiosta kansakunnan symbolina, sen sijaan että kulloistakin presidenttiä arvioitaisiin vallankäyttäjänä, vaikeuttavat vallankäytön kriittistä arviointia: se voi piiloutua epäviralliseen vaikuttamiseen. Lisäksi tasavallan presidentin vahva asema vaientaa arvostelua: vahvaa valtaa ei arvostella, koska sen kanssa on tultava toimeen. Kysymys on kuitenkin erittäin ajankohtainen siksi, että eduskunta hyväksyi tasavallan presidentin valtaoikeuksien kaventamista koskevan ponnen. Edellä mainitun ecu-päätöksen tueksi asettui hallituspuolueiden lisäksi meitä lukuun ottamatta koko muu oppositio vihreistä SMP:hen. Vasemmistoliitto jäi yksin vastustamaan sitomista ilman, että samanaikaisesti korjattiin markan yliarvostusta ja tarkistettiin talouspolitiikan linjaa. Puoli vuotta kesti tämä sidos, mutta sinä aikana vienti takelteli, yritykset ajautuivat vaikeuksiinja pankkien myöntämät luotot alkoivat osoittautua huonoiksi. Hallitus ja Suomen Pankki yrittivät aluksi korjata markan yliarvostusta alentamalla palkkoja eli sisäisellä devalvaatiolla, vaikka se juuri olisi ylivelkaantumisen oloissa ollut äärimmäisen vaarallista. Se oli ensimmäinen yritys horjuttaa pankkien asemaa. Vaikka sisäinen devalvaatio onneksi epäonnistui, deflaatiopolitiikka on ahdistanut velkaisia yrityksiä ja kotitalouksia. Niiden kyky suoriutua luotoista heikkeni. Korkeat korot, joilla pidettiin yllä markan arvoa, olivat myrkkyä ylivelkaisille yrityksille, varsinkin pkt-yrityksille. Marraskuun devalvaatio korjasi vientiyhtiöiden tilannetta ja kellutukseen ajautuminen paransi sitä vielä lisää. Devalvaatioon aluksi liittyvää supistavaa vaikutusta ei kuitenkaan korjattu elvyttämällä. Niinpä viennin kasvu elvyttää sangen hitaasti muuta taloutta. Kun kuluttajahintaindeksistä poistetaan välillisten verojen vaikutus ja tarkastellaan tilannetta nettohintaindeksin valossa, osoittautuu, että marraskuun 1991 devalvaatiosta huolimatta tuottajien saarnat hinnat ovat laskeneet viime kesästä saakka. Kysynnän heikkouden takia devalvaatio ei ole nostanut kuluttajahintoja. Hallituksen päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat alkaneet syventää lamaa kotimarkkinoilla. Työttömyys on noussut ennätyskorkeaksi. Myös ensi vuonna kotimainen kysyntä on heikkoa, tulee lisää konkursseja ja työttömyys pysyy korkeana. Maksukyvyttömiä yrityksiä ja kotitalouksia löytyy lisää.

127 Vastalauseita 127 Laskeva hintataso ja korkeat korot ruokkivat odotuksia hintatason laskusta, viivyttävät investointeja ja pitkittävät kiinteistömarkkinoiden lamaa. Samaan suuntaan vaikuttavat tuloverotuksen kiristyminen vuonna 1993 ja korkean työttömyyden luoma epävarmuus. Voi olla, että pitkällä tai hyvin pitkällä tähtäyksellä - kun ei välitetä siitä, kuinka paljon ja kuinka kauan ihmisiä on työttöminä ja tuottamattomina ja kun ei välitetä siitä, kuinka paljon tuotantokykyä jää uusimatta tai uutta luomatta, siis kun ei piitata hirvittävistä kustannuksista - hallituksen deflaatiopolitiikka tuottaa tulosta, mutta vain tässä mielettömässä mielessä. Maamme talous on ajettu sellaiseen ahdinkoon, ettei työttömyys oleellisesti alene tämän vuosikymmenen kuluessa, vaikka talous välittömästi nousisi poikkeuksellisen nopeaan kasvuun. Toisenlaisella talouspolitiikalla työttömiä olisi vähemmän, konkursseja olisi vähemmän ja tarvittaisiin myös vähemmän pankkitukea. Ei olisi tällaista sosiaaliturvan heikentämistä. Olisi ollut mahdollisuus alhaisempaan korkotasoon kuin mitä Suomen Pankki on pitänyt yllä. Ja edelleenkin on mahdollisuus laskea korkotasoa ja auttaa näin yrityksiä ja velkaisia kotitalouksia. Vasemmistoliitto on painottanut elvyttämisen tarvetta katsoen, että valtion velkaantumisen tasapainottaminen ja kääntäminen laskuun voidaan ja on syytä tehdä toisella, hitaammalla aikataululla, jolloin yhteiskunnalliset vahingot jäävät vähäisemmiksi. Tästä syystä verotuksen kiristäminen ensi vuodeksi oli huonosti harkittua. Verotuksella olisi tullut pyrkiä keräämään lisää myöhempinä vuosina ja säästötoimien olisi tullut painottua myöhempiin vuosiin. Kun toisaalta vienti on kehittynyt devalvaatioiden takia hyvin, olisi viennin harkitulla verottamisella ja vientimaksulla kuitenkin tässä tilanteessa mahdollisuus rahoittaa elvyttäviä toimia, jotka kohdistuvat mm. infrastruktuurin, perusrakenteen parantamiseen. Tässä tilanteessa Suomen talouden kehitykselle on ominaista erittäin voimakas kaksijakoisuus: - vienti vetää hyvin ja vaihtotaseen vaje kääntyy positiiviseksi vuonna 1994; työllisyyteen viennillä ei kuitenkaan ole välittömästi merkittävää myönteistä vaikutusta - kotimarkkinoilla vallitsee katastrofi ja sen myötä korkea työttömyys. Niinpä toimenpiteiden tulee kohdistua kotimarkkinoihin. Valtiolla on vastuu ostovoiman säilyttämisestä, mikä tarkoittaa juuri sitä, ettei sitä näin voimakkaasti alenneta veroin. Lisäksi syntynyttä 0-tasoista työmarkkinaratkaisua on tästä näkökulmasta pidettävä epäonnistuneena. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsoikin viime elokuussa, että kotimarkkinoiden elpyminen olisi edellyttänyt jonkinasteista palkkojen korottamista. Palkkojen harkittu korottaminen ei olisi näissä oloissa suinkaanjohtanut vaaralliseen inflaation kiihtymiseen ja uusien delvalvaatioiden kierteeseen. Verotuksen suhdannepoliittisen ajoittamisen lisäksi tärkeää on sen rakenteen kehittäminen tukemaan talouden ympäristön kannalta kestävämpää kehitystä. Tässä suhteessa taloutemme avoimuus merkitsee sitä, että yhä useammin suurten muutosten on tapahduttava kansainvälisesti, esimerkiksi Euroopan talousalueen puitteissa. Talousarvioehdotus perustuu väärille olettamuksille asuntotuotannosta. Vapaarahoitteinen tuotanto tuskin kääntyy vuoden 1993 lopulla nousuun, kuten hallitus olettaa, vaan rakennusalan lama lienee syvimmillään syksyllä 1993 ja alkuvuodesta Reaalikorkojen korkeus, korkea työttömyys ja yleinen epävarmuus tule- vaisuudesta jarruttavat kotitalouksien halua velkaantua asunnon ostamiseksi. Nyt olisi rakennusalan vapautunutta kapasitettiaja alentunutta hintatasoa käytettävä asumisen sosiaalisten tavoitteiden hyväksi. Edellä esitetyn perusteella ehd9tamme, että mietinnön yleisperusteluissa lausuttaisiin: 1) "Valiokunta huomauttaa hallituksen talouspolitiikan, johon liittyi markan sitominen yliarvöstettuna Euroopan valuuttayksikköön. (ECU) ja korkeat korot, johtaneen ennennäkemättömään konkurssien ja työttömien määr:ään sekä pankkijärjestelmän pahenevaan ahdinkoon, toteaa työttömyyden jatkuvan kutakuinkin näin korkeana lähimmät viisi vuotta ja :. edellyttää hallitukserl laativan työllisyyttä painottavan talous- ja työllistämisohjelman". 2) "Valiokunta toteaa vuoden 1991 marraskuun devalvaation ja vuoden 1992 syksyllä alkaneen markan kellutuksen johtaneen viennin tuntuvaan elpymiseen ja vientiyhtiöiden tulojen no-

128 vp - VaVM 92 - HE 122 peaan kasvuun, kun taas kulutuskysynnän väheneminen verotuksen ja työttömyyden takia heikentää vuonna 1993 kotimaista kysyntää, ja edellyttää hallituksen pikaisesti antavan esityksen verosta, jolla vientituloista perittäisiin osa hyödyllisten julkisten investointien rahoittamiseksi, mikä olisi omiaan edistämään työllisyyttä." 3) "Valiokunta edellyttää hallituksen kiireellisesti valmistelevan ja antavan eduskunnalle esityksen kunnan velvollisuudesta osoittaa asunto asunnottomille, vanhempiensa kotona asuville täysi-ikäisille sekä laitoksista lähteville asunnottomille, mihin esitykseen sisältyisivät myös säännökset siitä, miten valtio nämä asunnot rahoittaa." 4) "Valiokunta toteaa verotuksen olevan tärkeä keino pyrittäessä ympäristöhaittojen vähentämiseen ja nykyistä kestävämpään kehitykseen ja katsoo ympäristöperusteisen verotuksen käytön olevan maassamme toistaiseksi hajanaista ja satunnaista ynnä liittyvän useimmiten vain valtion rahatarpeeseen sekä edellyttää, että ympäristöperusteista verotusta ryhdytään käyttämään nykyistä johdonmukaisemmin ja kattavammin, jolloin muuta verotusta voidaan vastaavasti mm. sosiaalisin perustein alentaa." 5) "Valiokunta, katsoen talouspolitiikan epäonnistumisen vähentäneen valtion verotuloja ja samanaikaisesti lisänneen työttömyysturvan, työllistämismenojen, asumistuen ja toimeentulotuen tarvetta, samalla kun rahaa on sitoutunut pankkien tukemiseen, toteaa hallituksen päätyneen koulutuksen, sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen kohdalla väärään menojen vähentämiseen ja edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuutta suuntautua valtiontalouden tasapainottamiseen pidemmällä aikajänteellä ja selvityksen pohjalta antavan korjausesitykset, joilla voidaan peruuttaa toimeentulon turvaan ja hyvinvointipalveluihin liittyneitä säästöjä." Varsinaisesti verolakien yhteydessä olemme ottaneet kantaa verotuksen kehittämiseen. Haluamme tähdentää sitä, että toisenlaisella talouspolitiikalla olisi voitu päästä siihen, ettei verotusta olisi ensi vuodeksi kiristetty, mikä on omiaan YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT TULOT heikentämään kotimaista kysyntää ja paheotamaan työttömyyttä. Valtiontalouden vajetta olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa supistaa esimerkiksi vuoden 1994 verotuksen yhteydessä. MENOT Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena myös kehitysyhteistyön määrärahoja on vähennetty. Erityisen kohtalokkaita ovat ne supistukset, jotka kohdistuvat toisaalta väestöohjelmiin ja niihin kehitysohjelmiin, jotka tukevat kehitysmaiden naisten ja köyhimpien väestöryhmien asemaa. Kun väestönkasvu on kehitysmaiden suurimpia uhkia ylittäessään talouden kasvun ja luonnon resurssit ja kun väestönkasvuun voidaan vaikuttaa vain pitkällä tähtäyksellä niin, että useiden vaikeuksissa kamppailevien kehitysmai-

129 Vastalauseita 129 denväestö kaksinkertaistuu väistämättä seuraavan 30 vuoden kuluessa, nyt tehdyillä päätöksillä luodaan perusta tulevien vuosikymmenien köyhyydelle ja nälälle. Tietysti Suomen hallitusta paljon suurempi syyllinen on Reaganin hallinto, joka veti Yhdysvaltain tuen maailman väestöohjelmilta. Ideologisella tasolla samaan tuhoisaan suuntaan on vaikuttanut katolinen kirkko ja sen päämies. Tässä yhteydessä olemme esittäneet pienehköä lisäystä katsoen, että suuremmat muutokset talousarvioon edellyttävät talouspolitiikan perinpohjaista uusimista. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa, mistä monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja ensisijaisesti YK:n väestörahastolle lisäyksenä miljoonaa markkaaja humanitaariseen apuun lisäyksenä markkaa. Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 70. Vaalit Kunnallisten ja valtiollisten vaalien yhtaikainen järjestäminen toisi epäilemättä jonkin verran säästöjä. Kun näyttäisi myös siltä, että vaalien yhtaikaisuus, josta on kokemuksia useista maista, ei tuottaisi haittoja, tulisi asia nopeasti selvittää. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää hallituksen pikaisesti selvittävän, olisiko tarkoituksenmukaista järjestää kunnallisvaalit ja eduskuntavaalit samaan aikaan kustannusten säästämiseksi." Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen 43. Läänin kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) K Pidämme ehdotettua määrärahaa riittämättömänä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLIN NONALA Asevelvollisten koulutusaika on lyhennettävissä. Sen lyhentäminenjuuri nyt merkitsisi kuitenkin valtion menojen kasvua, kun asevelvollisten olisi kuitenkin vaikea sijoittua työmarkkinoille. 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Katsomme, että materiaalihankinnoista olisi syytä tinkiä varsinkin siltä osin kuin ne kohdistuvat ulkomaille. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa. 24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Katsomme, että näistä hankinnoista voidaan tinkiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin JOO markkaa. Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN NONALA 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen Pidämme määrärahaa riittämättömänä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että rr:zomentille otettaisiin lisäyksenä markkaa.

130 vp - VaVM 92 - HE Rahoitusmarkkinoiden vakauttaidineo 50. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin (arviomääräraha) Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on jo jonkin aikaa vallinnut laaja rahoitusahdinko. Norjassa pankkien ahdinko on jatkunut vuodesta 1987 lähtien, kun taas Suomen ja Ruotsin pankkien kannattavuus alkoi heikentyä vuonna 1990 varsinaisen ahdingon kuitenkin alkaessa vasta seuraavana vuonna. Pankkien ahdinko johtuu kolmesta samaan aikaan sattuneesta tekijästä: kehnosta onnesta, kehnosta politiikasta ja kehnoista pankinjohtajista. Kehno onni liittyi siihen, että idänkauppa romahti lyhyessä ajassa parinkymmenen prosentin osuudesta viiteen prosenttiin ilman, että menetys olisi korvautunut muualla. Kehnoa onnea on myös se, että samaan aikaan yritykset ja kotitaloudet olivat pitkään jatkuneen nousun aikana velkaantuneet voimakkaasti. Niiden kyky selviytyä veloista perustui tulojen tasaiseen kasvuun ja varallisuusarvojen nousuun. Kehno politiikka on vakavampi asia. Siitä vastaavat suoraan nykyinen Ahon hallitus ja Suomen Pankki, kuten edellä yleisperusteluissa on todettu. Edellisen hallituksen fmanssipolitiikan epäonnistuminen ja pankkivalvonnan kehnous ja vähäiset resurssit ovat myös vaikuttaneet asiaan. Pankit eivät olleet kypsiä rahamarkkinoiden sääntelyn purkamiseen 1980-luvun puolivälissä. Pankit olivat vammattornia luotonannossa ja riskinotossa unohtaen huolellisuuden vakuuksien arvioinnissa. Ne kiihdyttivät kilpailua markkinaosuuksista. Pankkiahdingon takia Norjassa valtio on joutunut tukemaan pankkeja. Vuonna 1989 ajattiin yhden pankin toiminta alas, kolmen suurimman liikepankin (DnB, Kreditkassenja Fokus) osakkeiden nimellisarvoa alennettiin syksyllä 1991 ja saman vuoden joulukuussa kahden liikepankin (Kreditkassen ja Fokus) osakepääoma nollattiin, jolloin valtiosta tuli näiden pankkien ainoa omistaja; tosin entisille osakkeenomistajille annettiin mahdollisuus ostaa 25 % uudesta osakepääomasta alihintaan. Tällä tavoin siis pankkien omistajat osallistuivat kuten yleensäkin konkurssiyrityksissä ei vain osinkomenetyksillä vaan myös sijoittamallaan pääomalla tappioiden kantamiseen. Suomessa on kaavailtu ratkaisuja, joilla mahdollisimman pitkälle pankkien omistajien asema turvattaisiin massiivisesta julkisesta tuesta huolimatta. Yhdeksi välineeksi tähän on kaavailtu "roskapankkia", jonne siirrettäisiin pankkien huonoja luottoja lähinnä valtion vastattavaksi nii.]1, että pankit tervehtyisivät nopeasti. Kaavailuihin ei kuulu omistajien asemaan puuttumista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta toteaa, että rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen ei tarkoita samaa kuin pankkien osakkeenomistajien omistuksen turvaaminen veronmaksajan varoin, ja edellyttää hallituksen toimivan niin, että pankkien osakkeenomistajat kantavat vastuun- ei vain muutaman vuoden osingon menetyksellä vaan myös osakeomistuksellaan, kuten muutoinkin omistajalle käy yrityksen joutuessa konkurssiin. Näin tulee tehdä, vaikka pankkeja ei voidakaan laskea konkurssiin, ja pitää huolta, että valtio saa sijoitustaan vastaavan osuuden pankkien osakkeista." Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomalainen yritys on yhä vähemmän suomalainen: moni suuri yritys on viimeisten kymmenen vuoden aikana siirtänyt merkittävän osan tuotannostaan ulkomaille. Yhä harvemmin suuret yhtiöt tekevät kaiken itse. Ne ostavat, eivät vain raaka-aineita ja puolivalmisteita, vaan yhä enemmän myös ideoita, suunnittelu- ja kehitystyötä sekä markkinointi- ja muita palveluja. Siinä ostetaan arvokasta tietoa ja osaamista. Lisäksi ne ostavat valmistustyötä ulkopuolisilta, jolloin yksinkertainen mekaaninen työ ohjautuu matalapalkkamaihin. Yhdentymisen edetessä ainoaksi varmasti kotimaiseksi tuotantopanokseksi jää suomalainen työ. Helsingissä vielä kotipaikkaansa pitävä yhtiö voi näet pyörittää pääosaa yhtiön rahavirrasta jossakin Lontoon, Pariisin tai Frankfurtin tienoilla ja hoitaa tuotantonsa joko halpamaissa tai markkinoiden lähellä. Tietysti yhä edelleen on merkitystä niillä yrityksillä, jotka palvelevat kotimarkkinoita tai harjoittavat vientiä laajentamatta tuotantoaan ulkomaille.

131 Vastalauseita 131 Yritysten kansainvälistyessä suomalaisten hyvinvointi ja menestyminen ovat vastedes yhä vähemmän kiinni suurten suomalaisten yritysten menestymisestä, yhä vähemmän sellusta, ja yhä enemmän riippuvaiset vain siitä, minkälainen on suomalaisten koulutustaso, minkälainen Suomessa tehdyn tutkimuksen ja tuotekehittelyn taso. Nyt on kyse siitä, missä määrin suomalaiset kykenevät tarjoamaan korkeatasoista työvoimaa, jolla on kykyä havaita ongelmia ja kykyä ratkaista niitä ostavien yritysten kotipaikasta ja muodollisesta kansallisuudesta riippumatta. Suomen taloudellinen tulevaisuus on kiinni siitä, mitä opetusministeriö tekee ja mitä valtiovarainministeri sillä teettää. Peruskouluun, keskiasteeseen, ammatilliseen jatkokoulutukseen, korkeakouluihin sekä tutkimukseen ja tuotekehittelyyn käytetty panos ei ole kulutusmeno vaan investointi, hyödyllinen investointi tulevaisuuteen. Joka niistä säästää, leikkaa tulevaisuudesta. Säästämistä ei voi perustella sillä, että julkisten koulutusmenojen osuus kaikista julkisista menoista on Suomessa ollut OECD-maiden korkein. Päättämällä vähentää koulutuksen ja tutkimuksen menoja hallitus on itse asiassa heikentämässä suomalaisten tulevaa menestymisen mahdollisuutta. 10. (29.10 ja 12) Korkeakoulut Maksuperustelain nojalla opetusministeriö on toteuttamassa pitkään opiskelleilta perittävän lukukausimaksun. Aluksi maksu koskisi yli seitsemän vuotta opiskelleita, mutta myöhemmin ulottuisi koskemaan myös yli viisija puoli vuotta opiskelleita. Varsinkin, kun maksu ulottuu kaikkiin yli 5 1 h vuotta opiskelleisiin, sen piiriin joutuu yhä useampi sellainen, jonka opintojen viivästyminen on johtunut hyväksyttävistä syistä. Tällaisia saattavat olla opintokokonaisuuden poikkeuksellinen laajuus keskimääräiseen verrattuna, lapsen saanti, opintojen ja työskentelyn yhdistäminen opintojen rahoittamiseksi, terveysongelmat jne. Mikäli perinnässä otettaisiin huomioon tällaiset oikeutetut perusteet, olisi epävarmaa, syntyisikö maksutuloa lainkaan verrattuna perinnän ja maksusta vapauttamisen hallinnollisiin kustannuksiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta toteaa, että lukukausimaksuun sisältyy useita ongelmallisia seikkoja mm. sen suuruuden, perintäperusteen ja maksusta vapauttamisen suhteen, ja edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti lakiesityksen asiasta, jolloin asiaa ei ole syytä päättää maksuperustelain nojalla." 01. ( ja 12.01) Palkkaukset (arviomääräraha) Määrärahan lisäys paitsi palvelisi edellä mainittua suomalaisten tulevaisuuden varmistamista myös vähentäisi työttömyyttä oikealla tavalla eli tulevaisuuteen suuntautuvana investointina. Koulutus ja tieteellinen tutkimus ei ole niinkään kulutusmeno kuin aineeton investointi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 31. Hinta- ja tulotuki Maatalouden tuki kaipaa perusteellista remonttia. Nykyisen suuruista tukea, joka koostuu korkeita tuottajahintoja ylläpitävästä rajasuojasta ja budjettituesta, on kyettävä ohjaamaan uudella tavalla niin, että tuen määrä laskee. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta toteaa, että maatalouden tuki on laskentaperusteista riippuen kaikkiaan noin 20 miljardia markkaa vuodessa, mistä osa on hintaja tulotukea tai vientitukea taikka muuta valtion talousarviossa näkyvää tukea ja osa taas sitä, että tuontia rajoittamalla pidetään tuottajahinnat korkealla, ja

132 vp - VaVM 92 - HE 122 edellyttää hallituksen kiireesti Iaativan esityksen tuen vähentämisestä tai poistamisesta niiltä, jotka saavat täyden toimeentulon muusta kuin maataloudesta." Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLIN NONALA 24. Tielaitos 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Tieverkon kehittämisessä ei ole otettu huomioon ympäristötavoitteita. Esimerkiksi Helsingistä länteen on Espoossa laajennettu Länsiväylää, mutta ei ole rakennettu ympäristön kannalta tarkoituksenmukaisempaa raideliikennettä siksi, että valtiolla on teitä rakentava viranomainen, jolle liikenneministeriön hallinnonalalla osoitetaan rahaa, mutta sen sijaan ei ole metroa tai vastaavaa kaupunkirataa rakentavaa viranomaista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää, että tieverkon kehittämisessä luovutaan ympäristösyistä moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentamisesta ja alennetaan käytössä olevien moottoriteiden nopeusrajoituksia päästöjen vähentämiseksi." 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset 42. Posti- ja telelaitoksen jakelukorvaus ja lehtien yleinen kuljetustuki Hallituksen viestintäpolitiikka johtaa lehdistön yksipuolistumiseen ja monopolisoitumiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaajaettavaksi yleisenä kuljetustukena Posti- ja telelaitokselle vuonna 1993 kuljetettavien lehtien kuljetusmaksujen alentamiseksi. 57. Henkilö- ja tavaraliikenteen tuet ja korvaukset 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen (siirtomääräraha) Viittaamme momentin kohdalla esittämiimme perusteluihin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momenttia ei poistettaisi talousarviosta ja sille merkittäisiin markkaa. 61. Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja säilyttämiseen (siirtomääräraha 3 v) Hallitus karsii sosiaalisia tulonsiirtoja ja palveluja kaikissa mahdollisissa kohdissa ja asettaa uusia maksuja. Määrärahan korottaminen on välttämätöntä mm. opiskelijoiden alennusten turvaamiseksi. Tai jos sosiaalisia alennuksia säilytetään, karsitaan vastaavasti muuta toimintaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille merkittäisiin lisäyksenä markkaa rautatieliikenteen sosiaalisiin alennuksiin niiden säilyttämiseksi ennallaan. 58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha 3 v) Ympäristön kannalta on tähdellistä kehittää raideliikennettä maantieliikenteen asemesta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa, mistä kehittämisinvestointeihin lisäyksenä seuraavasti: -Helsinki-Tikkurila, 4. raide markkaa, -Helsinki-Tampere, tason nosto markkaa, -Helsinki-Turku, tason nosto markkaa, -muu kehittäminen ja suunnittelu markkaa

133 Vastalauseita 133 ja perusradanpitoon lisäyksenä seuraavasti: -Hyvinkää-Karjaa, päällysrakenteen uusiminen markkaa, - Lahti-Kouvola., päällysrakenteen uusiminen markkaa. Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Geologian tutkimuskeskus 21. ( , 29 ja 70) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Pidämme Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa tärkeänä ja arvioimme siihen panostamisen tuovan maallemme taloudellista hyötyä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet 48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) Alueelliseen kuljetustukeen varatut määrärahat ovat riittämättömät. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha) Emme kannata hallituksen ehdottamaa ja valiokunnan kirjaamaa lisäsäästöä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Pääluokka 33.SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Keskeiset sosiaaliturvaan liittyvät hallituksen säästöt ovat lailla säädettäviä. Siten Vasemmistoliiton edustajat ovat ottaneet niihin kantaa sanottujen lakiesitysten yhteydessä, eikä säästöistä luopumista ole niin muodoin lakisidonnaisuuden takia esitetty uudestaan talousarvion yhteydessä. Lailla säädetään mm. lapsilisistä, verotuksesta ja siihen liittyvistä vähennyksistä, työttömyysajan turvasta, sairausvakuutuksesta, asevelvollisten kotiuttamisrahan poistamisesta, valtionosuuksista kuntien järjestämiin hyvinvointipalveluihin, maatalousyrittäjien lomituksen maksamisesta valtion varoista jne. Hallituksen linja näissä kysymyksissä on ollut epäsosiaalinen, tosin osaksi mutta vain osaksi siksi, että hallitus on nojautunut asettamisestaan saakka virheelliseen, Suomen Pankin kanssa linjattuon talouspolitiikkaan, jossa kovan markan deflaatiopolitiikalla on aiheutettu tarpeettomasti työttömiä, sysätty yrityksiä turhaan konkurssiin, kärjistetty pankkitoiminnan ahdinkoa ja talousahdingon valtiontaloudellisten kustannusten noustua voimakkaasti ryhdytty supistamaan hyvinvointipalveluja ja toimeentulon turvaa. Esimerkiksi sairausvakuutuslakiin tehdyt heikennykset ovat johtaneet lääkekorvausjärjestelmässä jo Euroopan toiseksi alhaisimpaan korvaustasoon. Sairauspäivärahoja alennetaan kolmannen kerran vuoden sisällä. Seuraavaan taolukkoon on hallituksen politiikan havainnollistamiseksi koottu sairausvakuutuslain säästöt.

134 vp - VaVM 92 - HE 122 Sairausvakuutuksen säästötoimet Päivä- ja äitiysrahat korvaustaso yli mklkk korvaustaso yli mklkk korvaustaso.... ja muutokset tulorajoissa yhteensä >75% 50--->45% 30--->25% milj. markkaa korvaustaso korvaustaso.... yhteensä >70% 45->40% korvaustaso Omavastuuajan pidennys 2 pv Vanhempainrahakauden lyh. 12 pv >66% Sairaanhoito Lääkkeet: Peruskorvattavan lääkkeen omavastuun alennus >45 mk - Erityiskorvattavan lääkkeen korvausprosentin alennus > 80 % -Vuotuinen omavastuu > mk Peruskorvattavan lääkkeen korvausprosentin - alennus Reseptivapaan lääkkeen korvattavuuden 50-> 400/o muutos Vuotuinen omavastuu > mk 20 Matkat: Matkojen omavastuu.... ja katto Matkojen omavastuu..... ja katto > 35 mk 500-> 700mk 35-> 45mk -> 900mk Terveyskeskusmatkat Kuntien oikeus sv.korv. poistuu.... YIITEENSÅ

135 Vastalauseita 135 Ahon hallitus ottaa käyttöön terveyskeskusmaksut ja työpaikkaterveydenhuollon maksut. Näitä Vasemmistoliitto on vastustanut. Tähän asti maamme terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on vaikuttavuuden lisäksi ollut oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Kansanterveyslain myötä hyväksyttiin periaate ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksestä sekä perusterveydenhuol~on lää~~rikärn~ien. J?.~ksuttomuudesta. Näm haluttlm pa1ts1 edtstaa kansalaisten tasa-arvoista mahdollisuutta saada hoitoa myös korostaa varhaisen hoitoon ~ake:u~umisen merkitystä kansantaloudelhsestlkin. Nämä keskeiset periaatteet ja tavoitteet keskustapuolue ja kokoomus nyt ovat romutta~assa: Mitään terveyspoliittisia perusteluita hallttl:ls et ole edes yrittänyt esittää, vaan perustelee estt~stään puhtaasti taloudellisin säästöin. Tälläkm, kuten muilla vastaavilla lyhytnäköisillä säästötoimenpiteillä, a~eute~aan pitkällä. ai.kay~.l~lä säästöjen sijasta m1ttav1a kustannuksia Ja hsaantyvää palvelutarvetta erikoissairaanh?idossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 6 :n muuttamine~ merkitsee sitä, etteivät terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärikäynnit enää ole lailla säädettyjä maksutto~a palvel.uj~. Vastaisuudessa valtioneuvosto vo1 vapaasti, Ilman eduskuntakäsittelyä, asetuksenaan korottaa näitä maksuja. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastusti hallituksen esitystä, jolla leikattiin ansioeläkkeiden, sairaus- ja äitiyspäivärahojen, va.nhempa!nrahojen, sotilasvammakorva~sten _Ja mom~n muiden sosiaalietuuksien mdekstkorotuksta vuonna 1993 yli miljardilla markalla. Eläkkeiden ja muiden etuuksien korot"':lkset ~euraava! hinta- ja palkkatason kohoa.mtsta ama VU?SI jälkikäteen. Vuonna 19~~ v01maan tulevat m deksikorotukset ovat sns korvausta vuonna 1992 tapahtuneista muutoksista. Näin ollen ei ole mitään perustetta lähteä leikkaamaan etuuksia vuonna Hallitus aikoo myös kiristää eläkeläisten verotusta yhteensä kolmen pennin ylimääräisillä sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksun korotuksilla. Lisäksi eläkeläisten toimeentuloa ovat vaikeuttaneet ja tulevat edelleen vaikeuttamaan lääkekorvausten heikennykset ja muut terveydenhoitomenojen korotukset. Näin ollen ei myöskään ole mitään perustetta hallituksen väitteelle, että eläkeläiset eivät olisi joutuneet laman maksumiehiksi. Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomen talouden ahdinkoon vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: - yritysten ja kotitalouksien voimakas velkaantuminen 1980-luvun aikana, joka näyttää kääntäneen suhdanteet laskuun jo ennen idänkaupan romahdusta; -idänkaupan romahdus niin, että Neuvostoliiton osuuden oltua Suomen ulkomaankaupasta % - Venäjän osuus on 5 %:n tuntumassa. Tähän liittyy myös yritysten suuntautuminen idänkaupan varaan ilman laatu- ja hintakilpailukykyä markkinatalousmaiden markkinoilla. Oleellisesti työttömyyden määrään vaikuttaa - hallituksen harjoittama talouspolitiikka hallituksen asettamisesta lähtien. Me olemme esittäneet hallituksen talouspolitiikalle toisenlaista vaihtoehtoa, joka olisi myös merkittävästi vähentänyt työllisyysmenojen tarvetta. Hallitus ratkaisee virheellisen talouspolitiikan linjan valtiontaloudelliset seuraukset v~hentämällä lakisidonnaisia työttömyydestä aiheutuvia menoja. Hallituksen tahdon vastaisesti, mutta valitettavan myöhään tapahtunut devalvointi ja sitä täydentänyt markan kelluttaminen ovat omiaan parantamaan merkittävästi vientimahdollisuuksia. Valitettavasti hallituksen ostovoimaa vähentävät toimet pitävät kotimarkkinoita lamassa ilmeisesti ensi vuoden lopulle saakka ja työttömyys säilyy pitkään korkeana.. Tämän talousarvion yhteydessä olemme esittäneet työllistäviä menoja työministeriön pääluokan lisäksi myös opetusministeriön, liikenneministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Sen lisäksi on tarpeen lisätä työministeriön määrärahoja. 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa harkinnanvaraiseen työllistämiseen. 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha)

136 vp - VaVM 92 - HE 122 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentil/e otettaisiin lisäyksenä markkaa harkinnanvaraiseen työllistämiseen. 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa harkinnanvaraiseen työllistämiseen. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN NONALA 11. Ympäristön suojelu 26. Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja valvonta (siirtomääräraha 2 v) Hallitus on vähentänyt määrärahaa viimevuotisesta. Osana säästöpäätöksiä määrärahaa on edelleen supistettu talousarvioesitykseen verrattuna. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesityksessä hallitus esitti 10 miljoonaa markkaa pienempää määrärahaa kuin täksi vuodeksi. Osana säästöpäätöksiä määrärahasta on tästä vielä esitetty vähennettäväksi lisää. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993 että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Vuoden 1992 menoarviossa tarkoitukseen varattiin 120 miljoonaa markkaa. Talousarvioesityksessään hallitus ehdotti määrärahan supistamista 92 miljoonaksi markaksi. Osana säästöpäätöksiä tätä esitetään nyt vähennettäväksi siitäkin. Rantojen suojelemiseksi rakentamiselta tarvittaisiin kuitenkin sellainen rakennuslain muutos, joka kieltäisi rakentamisen määräetäisyydeltä rannasta lukuun ottamatta vahvistettua asemakaavaa. Tällöin poistuisi mahdollisuus rakentaa rantaviivan läheisyyteen rantakaavan tai haja-asutuksen nojalla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 45. Asuntotoimi 54. Asumistuki (arviomääräraha) Hallituspuolueiden epäsosiaalisuutta osoittaa se, että ne hyväksyivät asumistuen leikkauksen, mutta verolakeihin sisällyttivät asuntolainojen korkovähennyksen, mitä hallitus ei ollut esittänyt. Asumistuki on oikeudenmukaisin tukimuoto ja sisältää tarveharkinnan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. 60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon Sosiaalista asuntotuotantoa on tarpeen lisätä. Sillä on myös työllisyysvaikutusta nyt, kun rakennuskapasiteettia on ennätysmäärä käyttämättä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Asko Apukka Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas

137 Lausunnot 137 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNTA Liite 1 Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992 Lausunto n:o 5 Valtiovarainvaliokunnalle Eduskunnan työjärjestyksen 18 a :n 3 momentin nojalla lakivaliokunta on päättänyt antaa lausunnon valtion talousarvioesityksestä 1993 (HE 122), joka on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan 10 päivänä syyskuuta Valiokunnassa ovat asian johdosta olleet kuultavina kansliapäällikkö Teuvo Kallio, osastopäällikkö Heikki Jaatinen, osastopäällikkö Tuomo Rapola, ylijohtaja K. J. Lång, lainsäädäntöneuvos Juhani Hirvonen ja ylitarkastaja Kaija Hilpinen oikeusministeriöstä, oikeusneuvosmies Heikki Nousiainen ja hallintopäällikkö Antti Vuorenrinne Helsingin raastuvanoikeudesta, varapuheenjohtaja, oikeusneuvosmies Markku Leskinen Käräjäoikeustuomarit ry:stä ja asianajaja Antti Heikinheimo Suomen Asianajajaliitosta. Lakivaliokunta on käsitellyt asiaa em. pykälän mukaisesti toimialansa osalta keskittyen pääluokkaan 25 Oikeusministeriön hallinnonala. Tämän perusteella valiokunta esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa. Oikeusministeriön hallinnonalan tehtävistä. Oikeusministeriön hallinnonalan tehtävänä on oikeusjärjestyksen ylläpitäminen. Se on yksi valtion perustehtävistä, josta ei voi luopua ja jota ei voi siirtää toisille. Huonoina aikoina oikeusjärjestyksen merkitys korostuu ja sen ylläpitämiseen tarvittavien toimien määrä pyrkii kasvamaan. Taloudellinen lama on kuluvana vuonna edelleen lisännyt rajusti riita-, konkurssi- ja maksamismääräysasioiden määriä alioikeuksissa ja ruuhkauttanut ne pahasti. Asiamäärien kasvun pysähtymistä ei ole näköpiirissä. Useita vuosia samalla tasolla pysynyt vankimäärä näyttää myös nyt kääntyneen kasvuun. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että oikeusjärjestyksen ylläpitämiseen liittyvät tehtävät hoidetaan ja niistä aiheutuvat kustannukset maksetaan. Säästöt tulee toteuttaa tehokkuutta lisäämällä eikä oikeusturvaa heikentämällä. Alioikeusuudistuksen toteuttaminen. Talousarvioesityksessä alioikeusuudistus ehdotetaan toteutettavaksi aikaisempien suunnitelmien mukaisesti lukien. Tähän liittyvät henkilöstöjärjestelyt sisältyvät talousarvioesityksen lukuun Lakivaliokunta pitää alioikeusuudistuksen toteuttamista oikeusministeriön pääluokan tärkeimpänä hankkeena. Lakivaliokunnan kanta perustuu seuraaviin näkökohtiin: Voimassa oleva alioikeusjärjestelmä ja -menettely perustuvat pääasiallisesti vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaareen. Vaikka oikeudenkäymiskaareen on ajan mittaan tehty useita laajahkoja osauudistuksia, oikeudellinen tilanne ei ole kaikilta osiltaan tyydyttävä. Erityisesti oikeudenkäynnin hitaus ja tuomioiden perustelujen puutteellisuus on koettu suuriksi epäkohdiksi. Alioikeusuudistuksella on tarkoitus muuttaa oikeudenkäyntimenettelymme vastaamaan niitä periaatteita, jotka Länsi-Euroopan maissa ovat yleisesti käytössä ja joita Euroopan neuvoston suositus riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn järjestämiseksi edellyttää. Alioikeusuudistusta on valmisteltu pitkäjänteisesti 1980-luvun puolesta välistä saakka. Se muodostuu useasta eri osatekijästä, joiden toteuttaminen liittyy kiinteästi toisiinsa. Uudistuksessa nykyisten kihlakunnanoikeuksien ja raastuvanoikeuksien kokoonpanot yhtenäistetään siten, että pääsäännön mukaan asian käsittelee lainoppinut tuomari yksin tai yhdessä kolmen lautamiehen kanssa. Nykyistä raastuvanoikeuden kolmen tuomarin kokoonpanoa vastaava kokoonpano tulee käsittelemään asioita vain eräissä harvoissa vaikeissa asioissa. Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyä uudistetaan siten, että otetaan käyttöön valmistelu ja pääkäsittely. Valmistelun avulla suuri osa asioista voidaan käsitellä nykyistä huomattavasti yksinkertaisemmalla tavalla. Pääkäsittelyn käyt K

138 vp- VaVM 92- HE 122 töönottamisella taas vältetään asioiden toistuva lykkääminen ja asiat voidaan käsitellä yhdessä istunnossa ja nykyistä huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Riita-asioiden valmistelun käyttöönottamiseen liittyvä mahdollisuus kytkeä asian käsittelyyn automaattinen tietojenkäsittely helpottaa huomattavasti tuomioistuinten työtä. Kansalaisten oikeusturvan tason arvioidaan kohoavan uudistuksella. Lisäksi uudistukseen liittyy alioikeuksien henkilöstörakenteen yhdenmukaistaminen, tuomaria avustavan henkilökunnan lisääminen, pienten alioikeuksien lakkauttaminen ja nykyistä toimivampien tuomioistuinten muodostaminen. Uudistuksen jälkeen tuomioistuimissa tarvitaan nykyistä vähemmän tuomareita, mutta huomattavasti lisää kansliahenkilökuntaa. Heti siirtymävaiheessa ei eri alioikeuksien keskinäisen henkilörakenteen erilaisuuden takia ole mahdollista päästä optimaaliseen miehitykseen. Valiokunta pitää talousarvioesitykseen sisältyvää ehdotusta alioikeusuudistuksen toteuttamiseksi kaikilta osiltaan perusteltuna. Uudistuksella päästään pitkällä aikavälillä säästöihin. Jos uudistusta ei toteutettaisi, tuomioistuinten yhä lisääntyvästä työmäärästä selviäminen edellyttäisi huomattavaa tuomarityövoiman lisäystä. Muita näkökohtia. ETA-sopimus aiheuttaa oikeusministeriön hallinnonalalle lisää kustannuksia. Näitä, muun muassa ETA-sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvaa koulutustarvetta ja oikeusministeriön ETA-yksikön vakinaistamistarvetta, valiokunta on käsitellyt lausunnossaan n:o 4/1992 vp. Talousarvioesityksessä mainittu insolvenssilainsäädännön uudistaminen toteutetaan niin sanotulla velkasaneerauslainsäädännöllä, hallituksen esityksillä n:ot Niiden aiheuttamista resurssitarpeista valiokunta tulee lausumaan asianomaisissa mietinnöissään. Niin ikään maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain muuttamiseen valiokunta ottaa erikseen kantaa asianomaisessa mietinnössään. Lakivaliokunta esittää lausuntonaan, että valtion talousarvioesitystä 1993 hyväksyttäessä otettaisiin huomioon edellä esitetyt huomautukset. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa varapuheenjohtaja Halonen ja jäsenet Björkenheim, Haavisto, Komi, V. Laukkanen, Luhtanen, Mäkelä, Mölsä, Polvi, Savela, Tykkyläinen, Viljanen ja Vuoristo sekä varajäsen Häkämies.

139 Lausunnot 139 EDUSKUNNAN ULKOASIAINVALIOKUNTA Liite 2 Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992 Lausunto n:o 1 Valtiovarainvaliokunnalle Eduskunnan työjärjestyksen 18 a :n 3 momentin nojalla ulkoasiainvaliokunta on päättänyt antaa lausunnon hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 1993 (HE 122),joka on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan 10 päivänä syyskuuta Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi sekä alivaltiosihteeri Ilkka Ristimäki ja osastopäällikkö Benjamin Bassin ulkoasiainministeriöstä. Käsitettyään asian ulkoasiainvaliokunta esittää kunnioittavasti seuraavaa. Vuodesta 1977 vuoteen 1990 Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta kasvoi, päätyen valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1990 YK:n suosittelemalle 0,7 %:n tasolle. Vuosien aikana alkanut mainitun osuuden lasku jyrkentyisi hallituksen esityksen mukaan vuonna 1993, jolloin jäätäisiin 0,4 %:n tasolle. Valiokunta toteaa, että taloudellisten voimavarojen heikkenemisen ja julkisen talouden tasapainottamistarpeen johdosta kehitysyhteistyömäärärahoja on jouduttu supistamaan. Näissäkin oloissa kehitysyhteistyöpolitiikkamme peruslinjaa on pyrittävä johdonmukaisesti noudattamaan. Maamme kehitysyhteistyön ei tulisi menettää pitkäjänteisyyttään, esimerkiksi Suomen osallistumisessa kansainvälisten järjestöjen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön, jossa Suomi on ollut tuntuvalla panoksella mukana oman YK-politiikkansa ja pohjoismaisen linjan mukaisesti. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 1993 kehitysyhteistyömäärärahat ovat miljoonaa markkaa pienemmät kuin kehitysyhteistyöhön vuonna 1991 käytettiin. Tämä merkitsee, että esityksen mukaan julkiseksi kehitysavuksi tilastoitava määräraha on miljoonan markan suuruinen. Mainitusta summasta vähennetään muuhun kuin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston käyttöön tulevat, OECD:n tilastoissa kehitysyhteistyöksi laskettavat arvioerät Ulkoasiainministeriön pääluokassa on hallinnollisia menoja ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja 145 miljoonaa markkaa. Muitten hallinnonalojen pääluokissa on tilastollisesti kehitysyhteistyöksi katsottavia menoja 427 miljoonaa markkaa. Näissä menoissa tapahtunut merkittävä nousu (vuonna 1991 vastaavat menot olivat 263 miljoonaa markkaa ja vuonna miljoonaa markkaa) johtuu pääasiassa siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa kehitysmaista tulleitten pakolaisten ensimmäisen vuoden kustannukset ovat kehitysyhteistyöksi tilastoitavia menoja. Teolliseen kehitysyhteistyöhön esityksessä varataan 25 miljoonaa markkaa. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön jää esityksen mukaan käytettäväksi miljoonaa markkaa. Siitä on vähennettävä Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnoima korkotuki, johon talousarviossa on varattu 129 miljoonaa markkaa. Ulkoasiainministeriön hallinnoimasta operatiivisesta kehitysyhteistyöstä esityksessä ovat suurimmat leikkaukset kohdistuneet monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön (vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna 472,9 miljoonaa markkaa) sekä maa- ja a1uekohtaiseen yhteistyöhön (vähennystä 406 miljoonaa markkaa). Humanitaarisen avun osalta vähennys on 56,1 miljoonaa markkaa ja maittain kohdentamattoman avun osalta 43,8 miljoonaa markkaa. Esityksen mukaan ainoastaan kehitysluottoihin varattu määräraha lisääntyy verrattuna valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon (lisäystä 6, 7 miljoonaa markkaa). Myös korkotukeen varattu määräraha (129 miljoonaa markkaa), joka kuluvan vuoden tuloja menoarvioon verrattuna laskee (vähennystä

140 vp- VaVM 92- HE miljoonaa markkaa), nousee vuoden 1991 toteutuneisiin maksatuksiin (88 miljoonaa markkaa) verrattuna. Korkotuki on viime kädessä luonteeltaan tietyt miniidivaatimukset täyttävää vientiluottoa, joka tilastollisesti voidaan lukea kehitysyhteistyöhön. Se, että korkotuki toteuttaa kehitystavoitteita, pyritään takaamaan siten, että ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolla tehdään kutakin yksityistapausta koskeva arviointi. Valiokunta kiinnittää huomiota suomalaista korkotukiluottojärjestelmää ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston pyynnöstä tutkineen hollantilaisen konsulttiyhtiön arvioon, jonka mukaan näin toteutettu korkotuki ei ole erityisen korkeatasoista kehitysapua, mutta on sen sijaan kallista viennin edistämistä. Samanlaisia ongelmia ilmenee kuitenkin myös muiden kehitysavun antajamaiden korkotukiluottojärjestelmissä. Valiokunnan mielestä on joka tapauksessa aihetta suomalaisen korkotukiluottojärjestelmän uudelleenarviointiin. Valiokunta toteaa, että kehitysmaihin suuntautuvan suomalaisen viennin korkotuki on kehitysvaikutuksiltaan kehitysyhteistyön muita sektoreita vähäisempää. Kehitysyhteistyön voimavarojen vähentyessä valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että varoja käytetään mahdollisimman hyvin kehitysyhteistyön vastaanottajamaiden väestön tarpeista lähtevän kehityksen tueksi. Tämä tavoite jää toteutumatta, jos korkotukea yksipuolisesti lisätään. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat olivat viimeksi 0,4 o/o:n bruttokansantuotetasolla vuonna Tuolloin ero. muissa kuin ulkoasiainministeriön pääluokassa olleet erät vastasivat 5 o/o:a kokonaisuudesta. Vuonna 1993 niiden osuus tulisi talousarvioesityksen mukaan olemaan 27%. Samalla, kun Suomi on viime aikoina pyrkinyt turvaamaan kansainvälisen luottokelpoisuutensa, on voimakkaasti leikattu kehitysyhteistyövaroja. Käytännössä tämä on jo nyt merkinnyt sitä, että Suomen kehitysyhteistyöviranomaiset ovat joutuneet kansainvälisisssä kokouksissa vetäytymään maksulupauksistaan perustellen tätä maan taloudellisilla ongelmilla. Kehitysyhteistyön suunnitelmallisuuden ja tehokkuuden kannalta on keskeistä, että työlle ominaiselle pitkäjänteisyydelle luodaan edellytykset. Valiokunnan käsityksen mukaan 0,4 %:n bruttokansantuotetaso vaikeuttaa vakavasti näiden edellytysten luontia. Sitä aiemmalle tasolle meneminen ei enää merkitsisi väliaikaista pudotusta kehitysyhteistyön tasossa, vaan merkitsisi todennäköisesti kehitysyhteistyörakenteiden purkautumista epämääräisiksi ajoiksi. Kesäkuussa 1992 pidetyssä YK:n ympäristöja kehityskonferenssissa Suomi esitti, että kehitysavun antajamaiden tulisi sitoutua 0, 7 o/o:n tavoitteen saavuttamiseen. Hallituksen edustaja vahvisti Suomen tavoitteen yhteispohjoismaisessa puheenvuorossaan Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kehityskomitean vuosikokouksessa syyskuussa Samanaikaisesti kun edellä oleva on esitetty Suomen kannanottona, hallituksen piirissä on katsottu maan taloustilanteen ehkä pitkäksikin aikaa edellyttävän Suomen oman panostuksen huomattavaa vähentämistä kehitysyhteistyössä. Valiokunnan mielestä Suomen edustajien esiintymisen kansainvälisissä yhteyksissä tulee olla sopusoinnussa hallituksen päätösten ja toimenpiteiden kanssa. Hallituksen edellä mainitun kannanoton mukaan avunantajien tulisi määritellä aikataulu, jolla saavutettaisiin kehitysavun 0, 7 %:n bruttokansantuotetavoite vuoteen 2000 mennessä. Maat, jotka eivät olisi sitä saavuttaneet, pyrkisivät kannanoton mukaan 0,35 o/o:n tasolle vuoteen 1997 mennessä. Viimeksi mainittuun tavoitteeseen tähtääminen merkitsisi, että Suomi joutuisi nopeasti supistamaan kehitysyhteistyöorganisaatiotaan 1990-luvun puolivälissä ja rakentamaan sen uudelleen vuosikymmenen loppupuolella. Valiokunnan käsityksen mukaan tällainen menettely olisi erittäin epätarkoituksenmukaista. Valiokunta katsoo, että suomalainen kehitysyhteistyöorganisaatio on tehokkuudeltaan ja tarkoituksenmukaisuudeltaan kansainvälisesti vertailukelpoinen. Kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen supistuessa on joka tapauksessa tärkeää tehostaa, laadullisesti kehittää ja keventää alan hallintoa. Samalla on luotava edellytyksiä virallista kehitysyhteistyöjärjestelmää täydentävien toimintamuotojen jatkumiselle. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa kansalais- ja lähetysjäijestöjen kehitysyhteistyön alalla suorittaman työn merkitystä ja sen jatkuvan tukemisen tärkeyttä. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset kohdistuvat erityisen suurella voimalla yhtäältä Suomen osallistumiseen eräiden YK:n erityisjärjestöjen monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja toisaalta Suomen kahdenväliseen kehitysapuun. Valiokunta toteaa, että kehitysyhteistyömäärärahoihin tehdyt leikkaukset ovat perusteelli-

141 Lausunnot 141 sesti muuttaneet Suomen kehitysyhteistyön aikanaan eduskunnalle esitettyjä, myös parlamentaariseen valmisteluun perustuneita periaatteita. Valiokunta katsoo, että kysymys on myös keskeisistä ulkopoliittisista linjanvedoista, joita ei tulisi tehdä ilman asianmukaista ulkopoliittista valmistelua ja keskustelua. Suomen kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön esitetyt leikkaukset merkitsevät sitä, että pitkäjänteiseen maaohjelmointiin perustuva kehitysyhteistyö oleellisesti vaikeutuu. Mm. ohjelmamaan käsitteellä ei enää olisi käytännön merkitystä. Leikkaukset saattavat myös vaarantaa jo käytettyjen voimavarojen tuloksellisuuden. Sen ohella, ettei aloitettuja kehitysyhteistyöprojekteja valiokunnan saaman selvityksen mukaan keskeytetä, on myös huolehdittava projektien tuloksellisuuden kannalta välttämättömästä jälkiseurannasta. Suomen ja muiden pohjoismaiden ulkopolitiikassa on painotettu SADCC-maiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Suomen panos diplomatian ja rauhanturvaamisoperaatioiden muodossa on Namibian itsenäistymisprosessissa ja itsenäisen Namibian kehityksen tukemisessa ollut merkittävä. Esitettyjen leikkausten toteuttaminen vaarantaa Suomen myönteisen roolin alueen taloudellisessa ja poliittisessa kehityksessä. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee lähitulevaisuudessa perustella eduskunnalle talousarvioesityksen yhteydessä suoritettuja kehitysyhteistyömäärärahojen supistuksia. Valiokunnan käsityksen mukaan tässä yhteydessä olisi tärkeää saada selvitys tehtyjen linjanvetojen pysyvyydestä, niihin liittyvistä sisältökysymyksistä ja niiden suhteesta Suomen tähänastiseen, laajalla parlamentaarisella pohjalla hyväksyttyyn kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Valiokunta toistaa lausunnossaan n:o vp esittämänsä käsityksen, että hallituksen tulisi tehdä esitys kehitysyhteistyön uudeksi toimenpideohjelmaksi. Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta esittää kunnioittavasti, että valtiovarainvaliokunta laatiessaan mietintöään ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Paasio, varapuheenjohtaja Donner, jäsenet Aittoniemi, Haavisto, Jaakonsaari, Kalliomäki, Kemppainen, Korkeaoja, Kuuskoski, Kääriäinen, Laurila, Ollila, Renko, Tuomioja ja Wahlström sekä varajäsenet Hämäläinen ja Moilanen.

142 vp- VaVM 92- HE 122 EDUSKUNNAN HALLINTOVALIOKUNTA Liite 3 Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992 Lausunto n:o 4 Valtiovarainvaliokunnal/e Eduskunnan pääsihteeri on kirjeellään saattanut eduskunnan työjärjestyksen 18 a :n 3 momentista ilmenevässä tarkoituksessa hallintovaliokunnan tietoon eduskunnan päätöspöytäkirjan otteen hallituksen esityksestä n:o 122 valtion talousarvioksi vuodelle Valiokunnassa ovat olleet kuultavina kenraaliluutnantti Matti Autio, hallitusneuvos Ritva Viljanen, neuvotteleva virkamies Martti Jarkko, neuvotteleva virkamies Tarja Oksanen, neuvotteleva virkamies Raimo Lindberg, neuvotteleva virkamies Pasi Korvenranta ja ylitarkastaja Eero Laine sisäasiainministeriöstä, budjettineuvos Raine Vairimaa ja finanssisihteeri Marja Tuovinen valtiovarainministeriöstä, suunnittelupäällikkö Pekka Linnapuomi Suomen Kaupunkiliitosta, varatoimitusjohtaja Leif Engfelt Suomen Kunnallisliitosta ja johtaja Berndt Långvik Finlands svenska kommunförbundista. Valiokunta on käsitellyt lausunnossaan toimialansa osalta talousarvioesitykseen liittyviä kysymyksiä. Tähän liittyen on syytä todeta, että kunnallistalous on ollut esillä laajalti eri ministeriöiden näkökulmasta. Valiokunnan toimialaan kuuluva hallinnon kehittäminen koskettaa myös usean ministeriön toimialaa. 1. Kunnallistalous Valiokunnan kannanotot Kunnallistalouden rahoitusasema heikentyi merkittävästi vuosina 1990 ja Käyttömenojen kasvu oli huomattavasti äyrimäärän kasvua suurempi. Menonlisäykset on rahoitettu osin äyrinhinnan korotuksilla, mutta menojen verotuloja nopeampaa kasvua on rahoitettu tämän lisäksi lainanottoa lisäämällä. Vuoden 1991 kehitys oli kuntien rahoitusaseman kannalta erityisen heikko. Taloudellisen taantuman seurauksena verotulojen kasvu pysähtyi, mutta käyttömenojen arvioidaan kasvaneen noin 10 prosenttia. Huonosta tulokehityksestä sekä lakisääteisten menojen ja lainanhoitokustannusten kasvusta johtuen kunnallistalouden rahoitusasema pysyy kuntien säästöpyrkimyksistä huolimatta heikkona myös vuosina Vuonna 1992 kuntien äyrimäärän ennakoidaan pysyvän likimain vuoden 1991 tasolla. Verovuoden 1992 veroäyrin keskihinta nousi 0,26 pennillä eli 16,84 penniin. Vaikean taloustilanteen vuoksi kunnat supistavat vuonna 1992 huomattavasti investointejaan. Tästä huolimatta paineet lainarahoituksen lisäämiseen ja äyrinhintojen korotuksiin pysyvät suurina. Kunnallistalouden rahoitusalijäämän voidaan arvioida ensi vuonna nousevan yli 10 miljardin markan, riippuen siitä kuinka hyvin kunnat onnistuvat menojen leikkauksissaan. Rahoitusalijäämä puolestaan velkaannuttaa kuntia yhä enemmän ja lainanhoitokustannusten kasvaessa vaikeudet pitää yllä tarvittavaa palveluvarustusta kasvavat. Rahoitusongelman siirtäminen lainoituksen lisäämisellä saattaa vähitellen tulla lainoitusmahdollisuuksien vähentyessä myös entistä vaikeammaksi. Ongelman ratkaiseminen veroastetta nostamalla on myös vaikeaa, koska se edellyttäisi äyrinhintoihin tuntuvaa korotusta. Ellei lähitulevaisuudessa yleisessä taloudellisessa tilanteessa ja julkisen sektorin rahoitusasemassa tapahdu korjaantumista, joutuu koko julkinen talous yhä vaikeampien valintatilanteiden eteen. Uusi valtionosuusjärjestelmä lisää kuntien toiminnallista liikkumavaraa antamalla kunnille lisää päätösvaltaa taloudellisten voimavarojen osoittamisessa ja toiminnan sopeuttamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Näin se osaltaan helpottaa sopeutumista niukentuneeseen talouteen. Talousarvioesityksessä ehdotetaan valtion kulutusmenoja vähennettäväksi eräitä menotyyppejä, kuten eläkemenoja, koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta neljä prosenttia. Vastaava yleinen säästötavoite on asetettu myös kuntien kulutusmenoille.

143 Lausunnot 143 Kuntien neljän prosentin kulutusmenojen säästötavoite on varsin ongelmallinen. Tavoitteen katsotaan koskevan myös valtionosuusmenoja ja alentavan näin kuntien valtionosuustarvetta. Säästö ehdotetaan kuitenkin toteutettavaksi siten, että kuntien osuus kansaneläkelain mukaisista lisäosamenoista korotetaan 0,98 pennistä 1,47 penniin kunnallisverotuksen veroäyriltä. Tämän on arvioitu tiukentavan kuntien rahoitusasemaa samalla tavalla kuin valtionosuuksien alentaminen neljän prosentin menosäästöllä. Valiokunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että kuntien osuuden nostaminen kansaneläkkeiden lisäosakustannuksiin otetaan huomioon valtionosuuslainsäädännön mukaisessa kustannustenjaon tarkistuksessa, mikäli kuntien maksuosuuden korotus toteutetaan, jotta kunnille ei aiheuteta valtionosuuksien alenemista toimenpiteen johdosta toistamiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kuntien osuuden nostaminen mainittujen kustannusten osalta ei merkitse kuntien kannalta todellista säästöä. Kuntien on maksettava valtiolle korotettu osuus jokaista kunnallisverotuksen veroäyriä kohti. Kunnan omalla harkinnalla ja omilla valionoilla ei voida asiaan vaikuttaa. Valiokunta toteaa, että kysymys on näennäisestä pakkosäästämisestä, joka johtaa siihen, että valtio saa oman osuutensa bruttosäästöstä välittömästi hyödykseen. Valiokunta katsoo, että talousarvioesityksessä olisi tullut kertoa avoimesti, että esityksen mukaisen keinon valinta perustuu valtiontalouden vaikeaan tilaan. Todellisia säästöjä syntyy vasta, kun kunnat kykenevät supistamaan menojaan. Valiokunta katsoo, että on harkittava mahdollisuutta sallia kuntien toteuttaa tarpeelliset säästöt kaikilta osin omilla toimillaan. Valiokunta kiinnittää edelleen huomiota säästämisen käsitteeseen julkistaloudessa. Käsitteitä on tarpeen käyttää oikein ja puhua todellisista säästöistä ottaen huomioon samalla toimenpiteiden aiheuttamat muut menovaikutukset Entistä tärkeämpää onkin säästöjen kohdalla tarkastella vaikutuksia koko julkisella sektorilla ja laajemminkin kansantalouden näkökulmasta nettokustannusten laskentaperiaatteen mukaisesti. Valiokunta edellyttää hallituksen osaltaan huolehtivan siitä, että kunnilla on käytettävissään entistä enemmän todellisia keinoja välttämättömien lama-ajan säästötoimien toteuttamiseen. Sanottu merkitsee myös sitä, että on pikaisesti arvioitava nykyisten poikkeuksellisten olojen vaatimat tilapäiset toimenpiteet koskien kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Kuntien keskusjäljestöt ovat ehdottaneet jo toteutettujen säästöjen lisäksi lukuisia uusia toimenpiteitä, joista osa edellyttää lainsäädännön muuttamista. Tässä yhteydessä valiokunta edellyttää, että kunnallistalouden vaikeasta tilasta huolimatta on välttämätöntä turvata peruspalvelujen tasapuolinen saatavuus ja että kunnille ei tule antaa uusia tehtäviä, ellei valtio samalla osoita niiden hoitamiseen tarvittavia voimavaroja. Valiokunta on eri yhteyksissä vaatinut kuntien hallinnon järjestämistä ja tehtävien hoitamista, mukaan lukien maksupolitiikka, tarpeettomasti rajoittavien normien purkamista. Nopeilla toimenpiteillä tässä suhteessa voidaan osaltaan helpottaa kuntien taloudellista asemaa. Kunnallishallintoa koskettavasta voimakkaasta muutosprosessista johtuen päätöksenteossa korostuu yhä enemmän kyky reagoida nopeasti ja tehokkaasti esillä oleviin sekä näköpiiriin tuleviin ongelmiin ja haasteisiin. Valiokunta kiirehtii kunnallislain kokonaisuudistusta. Opetus- ja kulttuuritoimessa ehdotetaan valtionosuuksien yksikköhintojen alentamista kahdeksalla prosentilla. Yksikköhintojen alentamiselle ei täysimääräisesti osoiteta tehtäviä tai niiden jäljestämistapaa koskevia lievennyksiä. Kustannustenjaon säilyminen edellyttää täten osoitettujen toimenpiteiden lisäksi kuntien omin päätöksin tehtäviä kustannussäästöjä. On huomattava, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjako on vakautettu kuntien valtionosuuslain 6 :llä neljän vuoden välein tehtävin tarkistuksin. Asiantuntijoiden kuulemisen yhteydessä kuntien keskusjäljestöjen edustajien ja ministeriöiden edustajien tarkastelukulma koskien valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa on ollut erilainen. Valiokunta lähtee siitä, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjako ei saa muuttua vuonna 1993 ja että kuntien on osaltaan nykyisessä vaikeassa tilanteessa omilla toimenpiteillään huolehdittava tästä. 2. Poliisitoimi Poliisin tehtävämäärät ovat lisääntyneet viime vuosina keskimäärin kuudella prosentilla. Vuonna 1991 etenkin rahalaitosryöstöt ja moottoriajoneuvojen luvattomat käyttöönotot lisääntyivät huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Takavarikoitujen huumausaineiden määrä on tuntuvasti kasvanut. Rikoslakia vastaan teh-

144 vp- VaVM 92- HE 122 tyjen ilmitulleiden rikosten määrä lisääntyi vuosina noin kuusi prosenttia. Yleisen turvallisuuden taso on säilynyt kuitenkin tyydyttävänä. Turvallisuustason säilyttämiseksi ja törkeän rikollisuuden kasvun pysäyttämiseksi arvioidaan ennaltaestävään toimintaan tarvittavan jatkossa noin 40 prosenttia poliisin koko henkilötyövuosimäärästä. Sisäasiainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä poliisin toiminnalle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1993: - turvallisuustaso pidetään vähintään vuoden 1990 tasolla ja hälytysviiveaika alle viidessä minuutissa, - törkeiden yksilöön kohdistuvien rikosten selvitystasoa nostetaan vähintään viisi prosenttiyksikköä vuoden 1990 tasosta ja muiden rikoslakirikosten keskimääräinen selvitystaso pidetään vähintään 45 prosentissa, - vakavien liikenneonnettomuuksien määrää vähennetään niin, että niissä kuolleiden ja vammautuneiden yhteismäärä vähenee 10 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Poliisitoimesta on vuoden 1992 aikana vähennetty 30 virkaa aikaisempien säästöpäätöksien perusteella. Poliisi joutuu lisäksi voimassa olevien säästöpäätösten johdosta vuoden 1995 loppuun mennessä lakkauttamaan vielä yhteensä 276 virkaa, ei kuitenkaan yhtään vuonna Vähennys on suunniteltu toteutettavaksi siten, että vuoden 1994 loppuun mennessä lakkautetaan 100 ja vuoden 1995 loppuun mennessä 176 virkaa. Poliisista on tähän mennessä säästöpäätösten johdosta lakkautettu 226 virkaa. Näistä viroista suurin osa on ollut ei-poliisimiesvirkoja. Poliisin virkojen vähentämisvelvoite vuoden 1995 loppuun mennessä on 276 virkaa. Suurin osa näistä viroista tulee olemaan poliisimiesvirkoja, koska muista viroista ei enää voida vähennyksiä tehdä. Esitutkintalain yhteydessä sovittiin, että poliisi saa 450 uutta virkaa. Tähän mennessä virkoja on perustettu yhteensä 390 kappaletta. Uusia esitutkintavirkoja ei ole vuoden 1993 talousarvioesityksessä. Lisäksi on huomattava, että vuonna 1986 tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesti poliisimiesten työaika lyhentyi vaiheittain vuoteen 1990 mennessä siten, että poisjääneen työpanoksen korvaaminen vaatisi noin 350 uuden viran perustamista. Tätä työajan lyhenemistä ei ole kompensoitu uusia virkoja perustamalla. Kaikkiaan on todettava, että poliisin tehtävät ovat muun muassa lisääntyneen rikollisuuden vuoksi kasvaneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vastaavaa kehitystä ei ole kuitenkaan tapahtunut henkilöresurssien kohdalla. Samanaikaisesti uusina piirteinä ovat erityisesti viime aikoina nousseet esiin kansainvälinen rikollisuus, huumausainerikokset ja entistä törkeämmät rikokset, joissa yhä useammin on käytetty apuna asetta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tapahtunut kehitys vaarantaa talousarvioesityksessä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tason ja muiden poliisitoiminnalle vuodelle 1993 asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valiokunta katsoo, että henkilöstön vähentämistoimenpiteistä tulee poliisitoimen osalta luopua ja että vastaisuudessa on tarpeen saada myös puuttuvat esitutkintalainsäädännön edellyttämät 60 perustamatta olevaa poliisin virkaa. Myönteisenä seikkana tässä yhteydessä on todettava se, että vuoden 1992 kolmannessa lisätalousarviossa ehdotetaan konkurssirikosten tutkintaan 40 henkilön paikkaamista koskevaa määrärahaa. Talousarvioesityksen mukaan sisäasiainministeriön keskeisiin tulostavoitteisiin vuodelle 1993 kuuluu, että kihlakuntauudistukseen liittyen tarkennetaan suunnitelmia voimavarojen uudelleen kohdentamiseksi tavoitteena ympärivuorokautiseen toimintaan kykenevien itsenäisten poliisipiirien aikaansaaminen. Valiokunta viittaa tältä osin lakiin valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista ja siihen liittyvään hallintovaliokunnan mietintöön n:o 13. Paikallishallintolain luonteesta johtuen mietinnössä on annettu laille hyvin laajat, osin hallituksen esitystä täydentävät ja osin siitä poikkeavat perustelut. Lain perusteluissa todetaan, että kihlakuntien muodostamisen tulee perustua korostetusti tavoitteeseen turvata palvelujen saatavuus maan eri osissa. Tämä keskeinen lähtökohta edellyttää sitä, että kihlakunnista ei muodosteta maantieteellisesti liian suuria. Sanottu koskee erityisesti harvaan asuttua Itä- ja Pohjois-Suomea. Samoja seikkoja korostetaan lakiehdotuksen yhteistoimintaa koskevan pykälän perusteluissa. Valiokunta katsoo viitaten paikallishallintolakiin ja sen perusteluihin, että poliisitoimen osalta ei voida asettaa tavoitteeksi ympärivuorokautiseen toimintaan kykenevien itsenäisten poliisipiirien aikaansaamista koko maassa. Valiokunnan mietinnön perusteluissa mainittu kihlakuntien toimintakykyisyyden vaatimus ei edellytä tätä eikä sulje pois yhteistoimintaa. On huomattava, että kihlakuntauudistus ei

145 Lausunnot 145 lähde viranomaistahollakaan yksinomaan poliisin näkökulmasta. Toisaalta myöskään esimerkiksi päivystysluonteinen yhteistoiminta ei aseta ongelmia tulosjohtamiselle. Muutoinkin järkevä yhteistoiminta on sopeutettavissa tulosjohtamiseen ja johtaa osassa kihlakuntia parhaaseen lopputulokseen poliisipalvelujen saatavuuden kannalta. Uudistus lähteekin keskeisesti kansalaisten tarpeista, mihin viranomaistoiminnot on sopeutettava. Tähän liittyen on huomattava, ettei kihlakunnista tule muodostaa myöskään asukasluvultaan liian suuria siten, että uudistus johtaa alueellisten palvelujen saatavuuden ja luontaisten yhteyksien heikkenemiseen. Sisäasiainministeriö asetti poliisiasiainneuvottelukunnan mietinnön perusteella hankkeen, jonka tehtävänä on selvittää, mitkä poliisille huonosti soveltuvat tehtävät voitaisiin siirtää muille viranomaisille ja mistä voitaisiin kokonaan luopua. Hankkeessa on käsitelty seuraavia asiakokonaisuuksia siirrettävistä tai lakkautettavista tehtävistä: päihtyneiden käsittely, vangin kuljetus ja vartiointi, poliisin erityistutkinta, vakuutustoimintaan liittyvät tutkintamuodot, lähetystöjen ym. vartiointi, lupahallinto-ja elinkeinovalvonta ja löytötavarasta huolehtiminen. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää poliisin päätehtäviin huonosti soveltuvia tehtäviä ja siten siirtää voimavaroja yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseen, rikosten ennalta ehkäisemiseen ja rikosten tutkintaan. Lisäksi on tarpeen toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi selvittää tarve kehittää poliisin sisäisiä työrutiineja. 3. Rajavartiolaitos Talousarvioesityksessä sisäasiainministeriön painopistealueisiin kuuluu muun ohella rajavartiostojen toimintavalmiuksien parantaminen. Kaikkiaan rajavartiolaitoksen menoihin ehdotetaan 913 miljoonaa markkaa. Tavoitteena on myös rajavartioinnin sekä maahantulon ja maastalähdön valvonnan tehostaminen Kaakkois Suomessa ja Suomenlahdella. Samalla on kuitenkin huomattava, että EYvaltioiden alueille arvioidaan tulleen laittomasti yli viisi miljoonaa ns. kolmansien maiden kansalaista. Saksa on jo tehostamassa toimenpiteitä laittoman maahantulon ja suuren turvapaikanhakijoiden määrän pienentämiseksi. Tämä johtanee siihen, että laittoman maahantulon ja turvapaikanhakijoiden virta suuntautuu ainakin osittain nykyisen Saksan alueelta Pohjoismaihin, myös Suomeen. Valiokunta arvioi, että valtakunnan rajatilanteeseen vaikuttavat muutokset saattavat tulevaisuudessa olla nopeita. Rajavartiolaitoksella on oltava kyky havaita ja ennakoida nämä muutokset riittävän varhain sekä toimia joustavasti ja riittävän tehokkaasti. Lähivuosien haasteisiin vastaaminen edellyttää myös henkilöstön koulutusta ja toimintamenetelmien kehittämistä sekä valvonta- ja muun välineistön ja varustuksen hankkimista. Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että rajavartiolaitos on kyennyt rationalisoimaan toimintaansa ja henkilöstörakennettaan voimakkaasti viime vuosina. Sen vuoksi siellä on voitu ottaa vastaan lisätehtäviä, kuten passintarkastus, ja vähentää virkoja valtionhallintoon annettujen säästöpäätösten mukaisesti. Rationalisointi ja osaksi myös tulosbudjetointi ovat parantaneet rajavartiolaitoksen kykyä sopeutua selvästi edellisvuotta pienempiin menokehyksiin. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella rajavartiolaitoksella on kyky ja valmius hoitaa sille kuuluvat tehtävät talousarvioesityksen puitteissa asianmukaisella tavalla. 4. Ulkomaalaisasiat Sisäasiainministeriön osalta talousarvioesitykseen sisältyy ulkomaalaiskeskuksen asemaa koskeva merkittävä organisatorinen muutos. Tarkoitus on, että ulkomaalaiskeskuksesta tulee ministeriön osasto. Ehdotettu muutos ei aiheuta lisämenoja. Turvapaikkahakemusten käsittelynopeus on tällä hetkellä keskimäärin noin 7-8 kuukautta. Vuoden 1992 kolmannessa lisämenoarviossa ehdotetaan ulkomaalaiskeskukselle määrärahaa 20 henkilön palkkaamiseen vuoden 1994 loppuun asti. Tämä mahdollistaa käsittelyaikojen lyhenemisen edellyttäen, ettei hakijoiden määrissä tapahdu merkittäviä muutoksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että tavoitteeksi asetettuun turvapaikkahakemusten kolmen kuukauden käsittelyaikaan päästään vuonna Hallinnon kehittäminen Valiokunnan toimialaan kuuluvat myös valtionhallinnon yleiseen organisointiin, toisin sanoen hallinnon kehittämiseen kuuluvat kysymykset K

146 vp- VaVM 92- HE 122 Valtionhallinnon osalta valmistellaan laajalti erilaisia toiminnan tehostamista ja uudelleenjärjestämistä koskevia toimenpiteitä tavoitteena tehokkuuden merkittävä lisääminen ja samalla julkisen hallinnon keventäminen. Äskettäin on julkaistu selvitysmies Pekka Ojalan ehdotukset valtion keskushallinnon toimivallanjaon ja tehtävärakenteen muuttamiseksi sekä keskushallinnon supistamiseksi (Komitean~ mietintö 1992:28). Keskushallinnon rationalisointihankkeessa on selvitetty, kuinka paljon keskushallinnossa tehdään päällekkäistä työtä, mistä keskushallinnon tehtävistä voidaan kokonaan luopua ja mitä tehtäviä voidaan siirtää paikallis- ja aluehallintoon. Tehtyjen ehdotusten toteutuminen johtaa yksiportaiseen valtion keskushallintoon sekä vähentää keskushallinnon yksiköiden ja niiden palveluksessa olevien henkilöiden määrää ja muita voimavaroja sekä tehostaa samalla voimavarojen käyttöä. Valiokunta kiirehtii mietinnössä esitettyjen toimenpiteiden valmistelua sekä mahdollisimman laajaa ja nopeaa toteuttamista. Hallinnon kehittämiseen liittyvien laajojen, mutta keskeneräisten selvitystoimenpiteidenjohdosta valiokunta ei puutu tässä yhteydessä selvitettävänä oleviin asioihin enemmälti. Edellä on poliisitoimen kohdalla käsitelty uuden paikallishallintolain soveltamista. Parhaillaan ovat lääninhallitusten esitykset kihlakuntajaoksi sisäasiainministeriön käsiteltävänä Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Väistö, varapuheenjohtaja Varpasuo, jäsenet R. Aho, Enestam, Järvilahti, Korva, Laakkonen, Liikkavaltioneuvoston päätöksentekoa varten. Lääninhallitusten tekemien kihlakuntajakoesitysten mukaan maahan tulisi yhteensä 93 kihlakuntaa, joista 87 kihlakuntaa olisi yhtenäisjärjestelmän mukaisia kihlakunnanvirastoja ja kuusi erillisiä virastoja. On selvää, että kihlakuntauudistus tulee toteuttaa kaikilta osin paikallishallintolain ja sen perustelujen, jotka keskeisesti on lausuttu hallintovaliokunnan mietinnössä, mukaisesti. Hallintovaliokunta on mietinnössään todennut, että kihlakuntien muodostamisen tulee lähteä paikallisista tarpeista, alhaalta käsin. Tavoitteeksi on asetettu mahdollisimman laaja pyrkimys yhtenäisjärjestelmän mukaisiin kihlakunnanvirastoihin, mihin liittyen laissa ja sen perusteluissa on annettu tarpeelliset rajaukset uudistuksen toteuttamiselle. Tässä suhteessa ei ole näköpiirissä suurempia ongelmia. Sen sijaan osassa maata on itse kihlakuntajaon osalta tullut esiin huomattaviakin vaikeuksia. Valiokunta korostaa kuntien mielipiteiden huomioon ottamista kihlakuntia muodostettaessa, sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa uudistuksen tavoitteiden kanssa. Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta mietintöään laatiessaan ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. nen, Markkula, Näsi, Pulliainen, Saario, Ukkola, Urpilainen, Vehkaoja ja Vähänäkki sekä varajäsen Rask. Eriävä mielipide Mielestämme valiokunnan olisi tullut kiinnittää lausunnossaan huomiota myös seuraaviin seikkoihin: Valiokunnan olisi tullut mielestämme paneutua palvelujen saatavuuteen myös kansalaisten näkökulmasta, eikä pelkästään normien purkuun tai säästöihin. Hallinnollisena toimintayksikkönä kunnan olemassaolon oikeutus liittyy siihen, että kunnan palvelujen on saavutettava kaikki kuntalaiset ja edistettävä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoista hyvinvointia. Tällöin keinona olisi tullut säästöjä enemmän painottaa kunnallisten palvelujen rahoituksen turvaamista kaikissa oloissa. Eräät kunnan palveluista, esimerkiksi koulutus ja terveydenhoito, voidaan nähdä perusoikeuksien ja sitä kautta kansalaisten yhdenvertaisuuden käytännön toteutuksena.

147 Lausunnot 147 Kunnallistalouden ongelmat johtuvat pitkälti työttömyydestä. Kunnan verotuloista suurin osa kertyy palkkatuloista ja työttömyys rapauttaa veropohjan. Kunnallistalouden kannalta olisikin oleellista harjoittaa sellaista talouspolitiikkaa, joka tehokkaasti pyrkii lieventämään työttömyyttä. Pääomatulojen verouudistuksen yhteydessä kuntien verotulot uhkaavat vähentyä entisestään. Menetettävät tulot on kompensoitava kunnille. Kuntien rahoitusalijäämän kattaminen vain kunnallistajakoveroa suurentamallaja asumiskustannuksia kohottavan kiinteistöveron täysimääräisellä perimisellä on erittäin epäsosiaalista veropolitiikkaa, varsinkin jos pääomatulojen verotusta samanaikaisesti oleellisesti lievennetään. Budjettiesityksen mukaan ensi vuonna kunnat osallistuvat kansaneläkkeiden lisäosuuksiin 1,47 pennillä veroäyriä kohden. Alun perin oli tarkoitus, että lisäosuudet rahoitetaan valtion verotuksella. Nyt on jo monena vuonna kehityssuunta ollut, että lisäosuuden rahoitukseen käytetään yhä enenevässä määrin suhteellisella jakoverotuksella koottavia varoja. Täten tämä rasittaa entistä enemmän myös kunnallisveroa maksavia vähätuloisia veronmaksajia. Useissa kunnissa lisäosuuden kasvu näkyy kunnan sosiaalimenojen kasvuna. Esimerkiksi ensi vuonna lisäosuuden korotus on noin 1,4 miljardia markkaa. Kunnat eivät voi kuitenkaan vaikuttaa lisäosuuden määrään. Samanaikaisesti kuntia "syyllistetään" menojen kasvun lisäämisestä. Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992 Kysymys ei siis ole varsinaisesti kunnan omista menoista, vaan kunnallisverotuksella kootaan varoja valtion menojen katteeksi ts. Kansaneläkelaitoksen menojen katteeksi ja näin pienennetään valtion suorituksia Kansaneläkelaitokselle. Kun ei ole kysymys kunnan menojen kattamisesta, tulisikin lisäosuuksien rahoitus hoitaa valtionverotuksella. Tämä voitaisiin järjestää siten, että valtionverotukseen otettaisiin noin puolentoista veroäyripennin suuruinen jakovero-osuus. Vastaavasti kuntien veroäyrihinnoista vähennettäisiin tämänsuuruinen osa. Täten kansalaisten verorasitus ei muuttuisi. Kuntien KELA-maksu liittyy myös valtionosuuksiin. Valtionosuusuudistus mahdollistaa kuntien toiminnan tehostamisen. Valtion ei kuitenkaan tulisi toimenpiteillään pyrkiä jo ennakkoon ulosmittaamaan toiminnan tehostamisesta saatavia hyötyjä. Ennen tehostamisesta saatavien säästöjen toteutumista tehdyt KELA-maksujen korotukset johtavat siihen, että toiminnan järkeistämistä ei pystytä kunnolla tekemään. Koska KELA-maksu ei ole valtionosuustehtävä eikä näin ollen tule mukaan valtionosuuslain 6 :n mukaiseen kustannustenjakotarkasteluun, kunnat joutuvat maksamaan sen kustannustenjaon jälkeen toiseen kertaan. Valiokunnan olisikin tullut edellyttää, että kuntien KELA-maksun korotusta ei toteuteta vuonna 1993 ja että kuntatalouteen kohdistuvasta KELAmaksusta luovutaan kokonaan vuonna Kari Urpilainen Maija Rask Matti Vähänäkki Marjatta Vehkaoja Raila Aho

148 vp- VaVM 92- HE 122 EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA Liite 4 Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992 Lausunto n:o 8 Valtiovarainvaliokunnalle Eduskunnan pääsihteeri on kirjeellään saattanut eduskunnan työjärjestyksen 18 a :n 3 momentista ilmenevässä tarkoituksessa maa- ja metsätalousvaliokunnan tietoon eduskunnan päätöspöytäkirjan otteen hallituksen esityksestä n:o 122 valtion talousarvioksi vuodelle Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina toimistopäällikkö Hannele Laihonen maa- ja metsätalousministeriöstä, vs. pääjohtaja Eero Nordberg maatilahallituksesta, osastonjohtaja Markku Suojaneo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta ja puheenjohtaja Ola Rosendahl Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundista. Tulo- ja menoarvioesityksen pääpiirteet Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan keskeisiksi tavoitteiksi ministeriö on asettanut maaseutuelinkeinojen kotimaista ja kansainvälistä sopeutumista edistävien toimenpiteiden jatkamisen ja tehostamisen. Maatalouspoliittisessa valmistelussa ministeriö pyrkii ylituotannon ja vientituen asteittaiseen poistamiseen, elintarvikkeiden suhteellisen hintatason alentamiseen sekä kannattavan maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseen koko maassa. Tähän liittyen ministeriö valmistelee maataloustulojärjestelmän sovittamista muuttuneeseen kotimaiseen ja kansainväliseen tilanteeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään viljelystä luopumisjärjestelmien ja maatalouden tila- ja tuotantorakenteen kehittämiseen sekä pellon vaihtoehtoisten käyttömahdollisuuksien lisäämiseen. Talousarvioesitykseen liittyen maataloustulolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maataloustulolain mukaisella tuella voidaan kattaa tuottajien osuutta vientikustannuksista. Tuottajahintojen muutokset otetaan huomioon tavoitehintoihin verrattuna kolmen prosentin ylittävältä osalta. Vientikustannusosuudet vuonna 1993 valtion ja tuottajien kesken määräytyvät samoin perustein kuin vuonna 1992, mikä lisää maataloustuottajan osuutta vientituesta voimassa olevaan lakiin verrattuna. Viljaylijäämän supistamiseksi kesantoalatavoitteeksi on asetettu hehtaaria. Lisäksi peltoa on tarkoitus poistaa pysyvästi vähintään hehtaaria. Maidontuotannossa kaksihintajärjestelmän soveltamista jatketaan edelleen. Maatilatalouden rakenteen rahoituksessa pääpaino on kannattavien ja kehittämiskelpoisten maatilojen toiminnan tukemisessa. Lisäksi edistetään uusien työpaikkojen luomista muussa kuin maatalouden perustuotannossa. Hallinnonalan kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota tulosjohtamista ja -ohjausta tukevien ohjausjärjestelmien kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö siirtyy tulosbudjetointiin ja tulosohjaukseen vuonna Lisäksi tuloksellisuutta parannetaan organisaatiota keventämällä ja rakennetta muuttamalla sekä toiminnan painotusta tarkistamalla. Maatilahallitus lakkautetaan ja sen tehtävät ja voimavarat siirretään maa- ja metsätalousministeriölle sekä eräille laitoksille. Maataloustuotteiden vientitukeen, tuontisuojaan ja lisensiointiin liittyvän kehittämisen ja hallinnoinuin koordinoinoin parantamiseksi valtiovarainministeriöstä siirretään vientitukeen liittyvät tehtävät maa- ja metsätalousministeriöön. Maatalouden tutkimusta kootaan Maatalouden tutkimuskeskukseen yhdistämällä siihen Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos. Metsätaloudessa ministeriön tavoite on metsävaroista ja metsien puuntuotannosta huolehtiminen, metsävarojen käytön lisääminen ja monipuolistaminen sekä metsätalouden kannattavuuden edistäminen ja puun kilpailukykyisen tehdashinnan saavuttaminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi ministeriö pyrkii nopeuttamaan yliikäisten metsien uudistamista ja harvennushakkuita metsätalouden suunnittelua ja neuvontaa

149 Lausunnot 149 ohjaamalla. Ministeriön tarkoituksena on metsänhoidon ja puunkorjuun menetelmien yhteensovittaminen yhteiskunnallisia tarpeita, ympäristöarvoja ja metsätalouden kannattavuutta vastaaviksi, mihin osaltaan liittyy myös metsäntutkimusta koskevan tutkimuspoliittisen ohjelman uudistaminen. Talousarvioesitykseen sisältyy metsänparannuksen rahoitusjärjestelmää koskeva uudistus, jonka mukaan lainoja myönnetään enää yhteishankkeisiin. Valiokunnan kannanotot Talousarvioesityksen perusteluissa on todettu, että valtiontalouden huonosta tilasta johtuen hyvin tiukkoina pidetyt menokehykset ovat johtaneet siihen, että valtion menojen kohtelu on talousarvioesityksessä kautta linjan ankaraa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osuus valtion menoista on laskenut sekä markkamääräisesti että prosentuaalisesti. Valiokunta katsoo, että vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa menojen ja henkilöstön supistaminen tasapuolisesti eri hallinnonaloilla on perusteltua. Valiokunta tulee oman toimialansa osalta esittämään yksityiskohtaiset kannanotot niin hallinnonuudistustoimenpiteisiin kuin muihinkin talousarviota koskeviin kysymyksiin käsitellessään talousarvioesitykseen liittyviä lakiehdotuksia. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että talousarvioesityksen yleisperustelujen mukaan tuontimaksujen tarkistamiseen liittyen supistetaan elintarvikkeiden lisensiointia. Asiasta ei ole kuitenkaan esityksessä yksityiskohtaisempaa selvitystä. Valiokunta toteaa, että tuontisuojaa purettaessa tulee edetä hallitusti ja varovaisesti vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen ja samalla tulee myös ottaa huomioon eri maiden välillä vallitsevat tuotanto-olosuhde-erot Valiokunta viittaa lausuntoansa valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle. Siten maataloudelle ohjattavan maataloustulolain mukaisen valtiontuen perusteita tulee samalla muuttaa niin, että ne vastaavat rakenteiltaan EY:n käytössä olevia järjestelyjä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että valiokunnan mainitussa lausunnossa esittämät kannanotot maatalouden rakenteen kehittämisestä otetaan huomioon, kun maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maataloustulojärjestelmän sovittamista muuttuneeseen kotimaiseen ja kansainväliseen tilanteeseen. Esityksen mukaan maataloustuotteiden vientituki alenee lähes miljardilla markalla. Tarvittavan vientituen lopullinen määrä riippuu kuitenkin tulevan satokauden sadosta. Valiokunta kiinnittää huomiota niihin epäkohtiin, jotka aiheutuvat vientitarpeen vuosittaisista vaihteluista. Valiokunta on antaessaan lausunnon valtion tulo- ja menoarvioesityksestä vuodelle 1992 esittänyt erityisen markkinointirahaston perustamista vuosittaisten vientikustannusten tasaamiseksi. Tällä hetkellä Valtion viljavaraston tehtävänä on vakaannuttaa viljan tuottajahintoja viennillä ja tasausvarastoinnilla. Valtion viljavaraston erityisasema ulkomaankaupassa tulee kuitenkin muun muassa ETA-sopimuksen takia harkittavaksi uudelleen. Vientikustannusten osalta valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että tuottajien vientimaksuvelvoitteet tulee jakaa tuotantoalakohtaisesti siten, että kukin tuotantoala pääsääntöisesti vastaa omasta vientitarpeestaan. Hallituksen esityksen mukaan tuotannon tasapainottamismenoja supistetaan. Siten uusia tuotannonrajoittamissopimuksia voidaan tehdä vain rajoitetusti. Lisäksi maatilatalouden kehittämisrahaston varoja käytetään 250 miljoonaa markkaa maataloustuotannon tasapainottamiseen. Jo kuluvana vuonna on rahaston varoja käytetty maataloustuotannon tasapainottamiseen eikä esityksessä ehdoteta uusien varojen siirtämistä rahastoon. Valiokunta korostaa maatalouden rakenteen kehittämisen merkitystä ja pitää tärkeänä, että muun muassa lainoitustoimintaa, jota rahaston avulla harjoitetaan, voidaan kehittää. Valiokunnan hankkimasta selvityksestä on käynyt ilmi, että erityisesti vakauttamislainoihin tarvitaan lisärahoitusta. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa sitä, että velkaantuminen rasittaa erityisesti nuoria hiljattain sukupolvenvaihdoksen tehneitä sekä voimakkaasti maatiloihinsa investoineita viljelijöitä, joilla olisi mahdollisuus jatkaa tuotantoaan myös mahdollisen EY-jäsenyyden aikana. Talousarvioesityksessä on maatilojen ympäristöavustuksiin, jotka on tarkoitus rahoittaa lannoiteveron tuotolla, varattu 50 miljoonaa markkaa. Valiokunta toteaa saamaansa selvitykseen viitaten, että määräraha on vallitsevaan tarpeeseen nähden liian pieni. Talousarvioesityksessä on momentin (Lannoitevero) selvitysosassa todettu, että lannoiteveron tuotosta 85 miljoonaa markkaa kattaa maatalousyrittäjien osuutta työntekijöiden kolmen prosentin eläkemaksusta. Momentin (Maataloustu-

150 vp- VaVM 92- HE 122 lolain mukainen valtion tuki) selvitysosassa puolestaan todetaan, että määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maataloustuottajien osuutta työntekijän eläkemaksusta. Siten ympäristöavustuksiin Osoitettavan määrärahan korottamiseen tarjoutuu pääluokan loppusummaa korottamatta mahdollisuus, kun talousarvioesityksessä kaksinkertaisesti huomioon otetusta maatalousyrittäjien osuudesta (85 miljoonaa markkaa) työntekijöiden kolmen prosentin eläkemaksua toinen poistetaan. Jollei määrärahan korottamista tehdä, vuonna 1993 tulevia hakemuksia ei voida määrärahan niukkuuden vuoksi rahoittaa juuri lainkaan. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että talousarvioesityksessä on luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahoja supistettu. Kuitenkin vahvistettujen ohjelmien toteuttaminen vaatisi huomattavia varoja maksettaviin korvauksiin tai vaihtoehtoisesti merkittävää valtion maiden käyttöä vaihtomaina. Valiokunnan saamasta selvityksestä ilmenee, ettei kevään maataloustuloratkaisussa tehtyä sopimusta ole kaikilta osin noudatettu talousarvioesitystä laadittaessa. Talousarvioesityksessä on mainintoja työntekijän eläkemaksun huomioon ottamisesta maatalouden osalta, vaikka sopimuksen mukaan eläkemaksun huomioon ottamisesta tuli neuvotella seuraavan maataloustuloratkaisun yhteydessä, mikäli työntekijän eläkemaksu otettaisiin käyttöön vuonna Valiokunnan hankkimassa selvityksessä on myös todettu, että maidon kaksihintajärjestelmään on tulossa järjestelyjä, jotka eivät vastaa kevään maataloustuloratkaisua. Talousarvioesityksen mukaan metsänparannusvarojen määrää supistetaan merkittävästi vuoden 1992 tasosta. Valiokunta kiinnittää huomiota metsävarojemme merkitykseen kansantaloudenemme ja viittaa valtiosihteeri Timo Relanderin raporttiin työttömyydestä ja työllistämisestä ( ) sisältyviin metsäsektorin kapasiteetin vajaakäyttöä koskeviin toimenpideehdotuksiin. Toimenpiteet edistäisivät työllisyyden ohella maamme metsätaloutta ja erityisesti puun tehokkaampaa hyödyntämistä. Raportissa on tuotu esiin muun muassa taimikoiden hoitoon osoitettavien varojen lisääminen, energiapuun käytön edistäminen ja investoinnit kotimaisella polttoaineelia toimiviin voimalaitoksiin. Raportissa on myös ehdotettu, että metsänparannus- ja työllisyysvarojen päällekkäisyydet poistettaisiin. Valiokunta kiinnittää myös huomiota niihin maaseudun yleisiin kehittämistoimenpiteisiin, joita Relanderin raportissa on ehdotettu. Valiokunta katsoo, että erityisesti maaseudun pienyritystoiminnan elvyttäminen edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi samalla maaseudun sopeutumista maatalouden rakennemuutoksiin. Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta mietintöään laatiessaan ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja S-L. Anttila, varapuheenjohtaja Iivari, jäsenet Järvilahti, Kohijoki, Koski, Lahikainen, Ollila, Polvinen, Pul- liainen, Rajamäki, Riihijärvi, Urpilainen ja Westerlund sekä varajäsenet Koistinen, Laakkonen ja Saastamoinen. Eriävä mielipide Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle on budjetoitu miljoonaa markkaa, jossa on vähennystä miljoonaa markkaa vuoden 1992 talousarvioon verrattuna. Koko budjetin menoista maa- ja metsätalouteen sitoutuu 6,6 prosenttia. Pääluokan suurimman yksittäisen menoerän muodostaa maataloustulolain mukainen valtion tuki, joka on suuruudeltaan miljoonaa markkaa. Määrärahan vähennyksenä on huomioitu 225 miljoonaa markkaa, johon sisältyy maataloustulon alentaminen työntekijän eläkemak-

151 Lausunnot 151 sun käyttöönottoa vastaavasti. Vientitukeen ehdotetaan miljoonaa markkaa, mikä on 970 miljoonaa markkaa vähemmän kuin tänä vuonna. Maatalouden osuus vientituesta on 492 miljoonaa markkaa ja valtion osuus miljoonaa markkaa. Lisäksi liikevaihtoverotukena menee viennin tukemiseen 490 miljoonaa markkaa. Viljaylijäämää supistetaan kesannoimalla vähintään hehtaaria. Lisäksi peltoa on tarkoitus poistaa pysyvästi hehtaaria. Uusiin tuotannonrajoitussopimuksiin arvioidaan tarvittavan noin 450 miljoonaa markkaa. Maatalouden tasapainottamismenoihin sitoutuu edelleen yli miljardi markkaa. Maatalous säästetty leikkauksilta Vaikka koko budjetin menoja on leikattu useilla miljardeilla, ei maa- ja metsätalouden menoautomaatteihin ole puututtu. Puolentoista miljardin leikkaus, joka pääluokkaan sisältyy, perustuu pääosin tämän vuoden huonoon satoon ja sen myötä vähentyneeseen vientitukitarpeeseen. Budjettiesityksessä ei ole kuitenkaan varauduttu ensi vuoden sadosta eikä lihan kulutuksen alenemisesta johtuvaan vientitukitarpeeseen. On jälleen mahdollista, että vientitukeen joudutaan budjetoimaan lisää ensi vuoden aikana. Maataloudessa ei ole käynnistetty niitä rakenteellisia uudistuksia, joihin kansainvälisen kaupan muutokset sekä tuleva EY-jäsenyys veivoittaisivat Vuosikymmenien aikana luodut tukijärjestelmät säilyvät entisellään, vaikka niillä ylläpidetään pysyvästi kannattamatonta yritystoimintaa. Maataloudesta löydettävissä huomattavia säästöjä Maa- ja metsätalouden hallinnonalalla tulisi nopeasti käynnistää uudistuksia, jotka johtavat valtion menojen tuntuvaan säästöön lähimpien vuosien aikana. Uudistukset ja niihin liittyvät säästötoimet tulee toteuttaa pitäen huolta nuorten ja elinkelpoisten tilojen tulevaisuudesta. Tukitoimien painopiste tulee siirtää suoriin tukiin. Esitämme seuraavia toimenpiteitä: 1. Maataloustulolaki kumotaan ja viennin liikevaihtoverotuki lopetetaan. Valtion maksettavaksi tuleva vientitukiosuus pudotetaan vuonna miljoonaan markkaan. Vuonna 1994 vientituki lopetetaan kokonaan. Esitetyt toimenpiteet toisivat noin miljoonan markan säästön vuonna Tasapainottamismenoja pienennetään siten, ettei uusia sopimuksia enää tehdä. Ensi vuonna maksetaan vain vanhoista sopimuksista aiheutuvat menot. Toimenpide säästäisi ensi vuonna 450 miljoonaa markkaa ja myöhempinä vuosina lisää. Muutos merkitsisi pelkästään sitä, ettei tuottamattomuudesta enää maksettaisi. 3. Uutta luopumiskorvausjärjestelmää ei oteta käyttöön. Säästö olisi ensi vuonna 40 miljoonaa markkaa, mutta kasvaisi tulevina vuosina. 4. Satovahinkokorvauksista luovutaan, koska kadot ovat normaalia yritysriskiä, johon tulisi varautua tasaamalla hyvien vuosien tulosta. Säästö ()lisi ensi vuonna 50 miljoonaa markkaa. 5. Erikoiskasveille menevää tukea supistetaan asteittain siten, että vuonna 1993 tuki pienenee 10 prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia siitä, mitä kevätkaudella 1992 säädetyissä laeissa päätettiin. Esitys säästäisi ensi vuonna 75 miljoonaa markkaa. 6. Peruskuivatusavustukset ja lainat lopetetaan, koska hallituksen tavoitteenakin on peltoalan supistaminen eikä lisääminen. Säästö olisi ensi vuonna 12 miljoonaa markkaa. 7. Maatalouden neuvontaorganisaation tehokkuutta lisätään siten, että neuvonnan valtionapuja pystytään supistamaan 10 miljoonaa markkaa. 8. Momenteilta (4H-toiminta), (Metsäkeskukset), (Metsälautakunnat), (Metsänp' :annus), (Metsätalouden sekalaiset menot) ja (Varmuusvarastointikorvaukset) vähennetään määrärahoja siten, että yhteissäästöksi muodostuu noin 200 miljoonaa markkaa. Esitysten toteuttaminen johtaa yhteensä noin 1 800miljoonanmarkan säästöihin vuonna Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992 Ulpu Iivari Kari Rajamäki Kari Urpilainen Erja Lahikainen

152 vp- VaVM 92- HE 122 EDUSKUNNAN PUOLUSTUSVALIOKUNTA Liite 5 Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992 Lausunto n:o 5 Perustuslakivaliokunnalle Perustuslakivaliokunta on 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyllä kirjeellään pyytänyt puolustusvaliokunnalta lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta toiminnastaan vuonna 1991 erityisesti siltä osin kuin kertomuksessa käsitellään varuskuntatarkastuksissa havaittuja puutteita kiinteistöissä. Puolustusvaliokuntaa on pyydetty arvioimaan puutteellisten varuskuntaolojen syitä ja sitä, mitä tilanteen korjaamiseksi tulisi tehdä. Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina budjettineuvos Heikki Seppälä ja hallitussihteeri Matti Tanner valtiovarainministeriöstä, rakennusneuvos Alpo Väänänen ja ylitarkastaja Leo Suomaa työministeriöstä sekä työsuojelutarkastaja Heikki Peistola Hämeen työsuojelu piiristä. Puolustusvaliokunta on tarkastellut perusteellisesti puolustusvoimien palkatun henkilöstön työ- ja asumisolosuhteita 8 päivänä lokakuuta 1992 perustuslakivaliokunnalle hallituksen vuoden 1991 kertomuksesta antamassaan lausunnossa. Tätä valmistellessaan se kuuli asiantuntijana muun muassa eduskunnan oikeusasiamiestä. Valiokunta ei tässä yhteydessä toista tuolloin esittämiään näkökohtia, vaan viittaa edellä tarkoitettuun lausuntoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusvoimien tilojen kuntoonsaattamiseksi on tehty työtä järjestelmällisesti. Tarkoitukseen on käytetty puolustusministeriön pääluokan määrärahojen lisäksi myös työministeriön ja jonkin verran oikeusministeriön määrärahoja. Yhteensä rakennusten korjaukseen ja kunnossapitoon, uudisrakennuksiin ja peruskorjauksiin, perusparannuksiin, sotilasalueiden ja laitteiden rakennustöihin sekä työ- ja oikeusministeriöiden määrärahoilla toteutettuihin hankkeisiin käytettiin 1980-luvulla runsaat 3,2 miljardia markkaa. Valiokunta katsoo, että puolustusvoimien kiinteistöjen rakentamismäärärahat täytyy osoittaa valtion talousarviossa ensisijaisesti puolustusministeriön pääluokkaan. Tähän saakka nämä varsinaiset rakentamismäärärahat ovat olleet liian niukat ja on jouduttu turvautumaan työllisyysmäärärahoihin. Kuitenkin myös tarkoitukseen osoitettujen työllisyysvarojen määrä on vähentynyt viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana 117 miljoonan markan vuositasolta nykyiselle noin 33 miljoonan markan tasolle. Huomionarvoista on myös, että työllisyysvaroja ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole ollut mahdollista käyttää Etelä-Suomen huonokuntoisiin kohteisiin lainkaan, vaikka korjaustarve on täällä todettu yksimielisesti kaikkein akuuteimmaksi. Valiokunta toteaa, että keskeinen syy puolustusvoimien kiinteistöjen huonoon kuntoon on niiden rakentamiseen ja korjauksiin osoitettujen määrärahojen niukkuus. Tilanne ei näytä paranevan tässä suhteessa. Päinvastoin puolustusministeriölle on hallituksen esityksessä vuoden 1993 talousarvioksi osoitettu rakentamismäärärahoja 9,4% vähemmän kuin kuluvana vuonna. Hallitus toteaa esityksessään, että rakennuskannan mittavaa korjaustarvetta ei voida lähivuosina poistaa. Valiokunta näkee ainoaksi mahdollisuudeksi varuskuntatarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamiseen nykyistä huomattavasti tuntuvamman rahallisen panostuksen tähän tarkoitukseen. On laskettu, että pelkästään työsuojelunäkökulmasta havaittujen epäkohtien korjaamiseen tarvitaan rahaa noin 2,5 miljardia markkaa. Puolustusvaliokunta on tiedostanut puolustusministeriön rakentamismäärärahoihin kohdistuvat säästöpaineet Puolustushallinnon kannalta on tärkeää, että työllisyysvaroja voitaisiin ohjata kasarmien peruskorjauksiin. Puolustushallinnolla on hyvä valmius käyttää työllisyysvaroja eri puolilla Suomea lyhyelläkin aikavälillä. Tällä hetkellä puolustusvoimilla on valiokunnan saamien tietojen mukaan ainakin 200 erilaista etukäteen suunniteltua rakennus- ja peruskorjauskohdetta, jotka voidaan käynnistää lähes välittömästi. Valiokunta toteaa, että työllisyys-

153 Lausunnot 153 varojen suuntaamisella on olennainen merkitys näiden kohteiden käynnistymiselle. Valiokunnan käsityksen mukaan on tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista siirtää määrärahoja jonkin verran myös muilta hallinnonaloilta puolustusvoimien kiinteistöjen korjauksiin. Ellei kiireellisiin korjaustoimenpiteisiin ryhdytä, työsuojeluviranomaiset joutuvat turvautumaan työturvallisuus- ja työsuojelun valvontalain mukaisiin toimiin, äärimmäisenä vaihtoehtona erilaiset pakotteet. Mikäli korjauksia ei tehdä, tiloja uh- kaa sulkeminen. Valiokunta korostaa pitävän aikataulun laatimisen tarpeellisuutta puolustusvoimien rakennus- ja peruskorjauskohteille. Edellä esitetyn perusteella puolustusvaliokunta esittää kunnioittavasti, että perustuslakivaliokunta laatiessaan mietintöään ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lamminen sekä jäsenet Korva, Lahtinen, Laitinen, Laivo- ranta, Lindqvist, A. Ojala, Pykäläinen, Rimmi, Rossi, Seivästö, Westerlund ja Vihriälä K

154 vp- VaVM 92- HE 122 EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNTA Liite 6 Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992 Lausunto n:o 5 Valtiovarainvaliokunnalle Hallituksen esitys n:o 122 valtion talousarvioksi vuodelle 1993 on 10 päivänä syyskuuta 1992 lähetetty valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan. Eduskunnan työjärjestyksen 18 a :n 3 momentin mukaan valiokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa esityksen lähettämisestä valiokuntaan. Valiokunnassa ovat asian johdosta olleet kuultavina hallintojohtaja Håkan Mattlin, talousjohtaja Eero Pulkkinen, ylijohtaja Kalervo Siikala, ylijohtaja Leevi Melametsä, ylijohtaja Markku Linna, kulttuuriasiainneuvos Pekka Pekkonen, neuvotteleva virkamies Olli Saarela, vanhempi hallitussihteeri Rauno Anttila ja vs. vanhempi hallitussihteeri Matti Lahtinen opetusministeriöstä, ylijohtaja Timo Lähdesmäki ja johtaja Veikko Autio opetushallituksesta, osastopäällikkö Kauko Koskela Oulun lääninhallituksesta, puheenjohtaja Tuulikki Karjalainen taiteen keskustoimikunnasta, kulttuurijohtaja Yrjö Larmola ja kulttuurilautakunnan sihteeri Maija-Elina Tyrväinen Helsingin kaupungista, kulttuuritoimenjohtaja Markku Aukia Turun kaupungista, teatterinjohtaja Helena Anttonen Kajaanin kaupunginteatterista, taloudenhoitaja Kari Löyttyjärvi Kom-teatterista, lakimies Juha Matti Haarti Ryhmäteatterista, teatterinjohtaja Otso Kautto sekä talous- ja hallintojohtaja Silja Hallia Teatteri Pienestä Suomesta, hallinnollinenjohtaja Swen Mattsson Åbo Svenska Teaternista, apulaisosastopäällikkö Simo Juva ja ammatillisen koulutuksen päällikkö Antti Virtanen, jotka edustivat Suomen Kaupunkiliittoa, Suomen Kunnallisliittoa ja Finlands svenska kommunförbundia, johtava rehtori Risto Kuosmanen aikuiskoulutusneuvostosta, rehtori Jarmo Ojala Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liitosta, puheenjohtaja Pekka Lounela ja Suomen taiteilijaseuran pääsihteeri Esko Vesikansa Forum Artisista, toiminnanjohtaja Jyrki Jokinen Kansalais- ja työväenopistojen liitosta, va.johtaja Usko Lahti Suomen ammatillisten oppilaitosten liitosta, ekonomisti Erkki Laukkanen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta, pääsihteeri Heikki Sederlöf Suomen Kansanopistoyhdistyksestä, vt. toiminnanjohtaja Jorma Bergholm Työväen Näyttämöiden Liitosta, varapuheenjohtaja Tapani Ranki ja pääsihteeri Timo Toiviainen Vapaan sivistystyön yhteisjärjestöstä sekä kauppatieteiden tohtori Mika Mannermaa ja valtiotieteen kandidaatti Tuire Palonen. Sivistysvaliokunta on käsitellyt asiaa toimialaansa koskeviita osin ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa. Ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkoston kehittäminen Talousarvioehdotuksen ammattiopetusta koskevan luvun perusteluissa todetaan, että ammatillisten oppilaitosten toimintaa tehostetaan muodostamaha nykyisistä oppilaitoksista entistä toimintakykyisempiä. Oppilaitosten välistä työnjakoa tarkistetaan, oppilaitoksia yhdistetään ja toimintakykynsä menettäneitä oppilaitoksia lakkautetaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rationalisointitoimenpiteiden kohteeksi joutuvia oppilaitoksia valittaessa kiinnitetään muun muassa huomiota toiminnan taloudellisuuteen, tehokkuuteenja laadukkuuteen. Toiminnan taloudellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kustannukset opiskelijaa kohden verrattuna muihin saman alan oppilaitoksiin sekä opiskelijapaikkojen täyttöaste. Toiminnan laadukkuuden osalta tarkastellaan oppilaitosten kokoa, toimitiloja, koneita ja laitteita sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Alueellisesti pyritään lakkauttamaan ja yhdistämään ensisijaisesti oppilaitok-

155 Lausunnot 155 sia, joiden koulutustarjonta on korvattavissa. Valtakunnallisena tavoitteena pyritään vähentämään oppilaitoksia erityisesti supistuvilta koulutusaloilta. Sivistysvaliokunta pitää näitä periaatteita hyväksyttävinä, mutta korostaa seuraavia seikkoja. Opiskelijan valinnanmahdollisuuksien tulee olla joustavat. Tämän toteutumiseksi tulee voida opiskella eri oppilaitoksissa ja ottaa aineita myös muista kuin ammatillisista oppilaitoksista. Kouluverkkoa voidaan kehittää myös siten, että muodostetaan oppilaitoksia, joilla voi olla useampia yksiköitä etäälläkin toisistaan ja nämä yksiköt voivat erikoistua eri ammatillisen koulutuksen aloille. Oppilaitoksen koko ei saa olla ainoa kriteeri laadukkuuteen pyrittäessä. Myös pienten oppilaitosten olemassaolo on hyväksyttävä silloin, kun se koulutustarjonnan ja alueellisen koulutustarpeen vuoksi on perusteltua. Oppilaitoskohtaisen kustannusvertailun ohella on otettava huomioon alueelliset ja kielelliset olosuhteet. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkoston kehittämisestä. Tällä päätöksellä valtioneuvosto asetti tavoitteen, että vuonna 1993 lakkautetaan tai yhdistetään ammatillisia oppilaitoksia, jotka päätöksen liitteessä mainittiin lääneittäin ja oppilaitoksittain. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valmistelutyötä ei tehty riittävässä yhteistyössä asianomaisten oppilaitosten kanssa. Valiokunta korostaa, että jatkossa oppilaitosverkoston kehittämistä koskevat toimenpiteet tulee tehdä yhteistyössä kuntien ja oppilaitosten kanssa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että myös alueellisesti ammatillisen koulutuksen määrällisen tarpeen arviointi on välttämätöntä, jotta pystytään yhteensovittamaan elinkeinoelämän tarpeet ja koulutuksen kysyntä sekä tarjonta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ammatillisen koulutuksen yhteyttä työelämään lisätään. Nykyistä enemmän tulisi myös koulutuksessa kiinnittää huomiota elinkeinoelämän tunnetuksi tekemiseen ja yrittäjähenkisyyden kasvattamiseen. Ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkoston kehittäminen johtaa kouluverkoston harvenemiseen. Sen vuoksi esimerkiksi opiskelijoiden koulumatkat tulevat osin pitenemään. Opiskelijoiden tasa-arvon säilyttämiseksi valiokunta kiinnittää huomiota opintososiaalisten etuuksien määräytymiseen siten, etteivät opiskelijat joudu eriarvoiseen asemaan. Aikuiskoulutus Eduskunta on kirjelmässä Suomen koulutusjärjestelmää, koulutuksen tasoa ja kehittämislinjaa koskevasta valtioneuvoston selonteosta todennut aikuiskoulutuksesta muun muassa seuraavaa: Aikuiskoulutuksen lähtökohtana on aktiiviyhteiskunta, joka pyrkii kansalaisten toimintakyvyn säilyttämiseen koko eliniän aikuiskoulutusta ja muita oppimisen muotoja, työyhteisöjä ja työn sisältöä kehittämällä. Ajatus koulutuksesta laajasti inhimillisiä voimavaroja lisäävänä resurssina on eduskunnan mielestä erityisen vaalimisen ja kehittämisen arvoinen. Aikuiskoulutuksessa tulee huomiota kiinnittää myös ns. yleissivistävän yhteiskunnallisen ja harrastustavoitteisen aikuiskoulutuksen resursseihin. Sivistynyt ja vireä sekä ympäristöstään kiinnostunut ihminen on arvokas kasvatuspäämäärä. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu erityisesti suurtyöttömyyden aikana. Koulutustarjontaa tulisi voida lähivuosina tarvittaessa nopeasti ja joustavasti lisätä vaihtoehtona passiiviselle työttömyydelle. Aikuiskoulutuksen merkitys myös ammatillisessa koulutuksessa tulee muuttuvien työtehtävien ja ammattien myötä lisääntymään. Sivistysvaliokunta katsoo, että aikuiskoulutusta järjestävät oppilaitokset tulee nähdä muita oppilaitoksia täydentävänä koulutusverkostona. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että eri oppilaitosryhmien tarjotessa ammatillista aikuiskoulutusta maksullisena palvelutoimintana valtionosuus ei saa vääristää oppilaitosryhmien välistä hinnoittelua. Sivistysvaliokunta korostaa edelleen vapaan sivistystoiminnan mahdollisuuksien kehittämistä. Valiokunta toteaa, että opintokeskusten merkitys omaehtoisessa koulutuksessa tulee korostumaan erityisesti muiden oppilaitosmuotojen suuntautumisesta johtuen. Valiokunta pitää tärkeänä opintokeskusten roolia moniarvoisen kansalaisyhteiskunnan vireyttämisessä. Talousarvioesityksen perusteluissa mainitaan, että pieniä kansanopistoja on tarkoitus yhdistää ja lakkauttaa vuodesta 1994 lukien. Valiokunta ei yhdy siihen käsitykseen, että oppilaitoksen pieni koko sinänsä olisi peruste kansanopiston lakkauttamiselle.

156 vp- VaVM 92- HE 122 Valiokunta kiinnittää vallitsevassa suurtyöttömyystilanteessa huomiota työttömyysturvalain epäkohtaan, joka estää työttömän hakeutumisen omalla päätöksellään päätoimisiin opintoihin. Valiokunta kiirehtii toimia työttömyysturvalain ja sen tulkinnan muuttamiseksi siten, että työtön voi opiskella menettämättä työttömyysturvaansa. Teattereiden valtionosuudet Vuoden 1993 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen yhteydessä tulee voimaan myös uusi teatteri- ja orkesterilaki. Uudistus lisää teattereiden laskennallisia valtionosuuksia noin 60 miljoonalla markalla. Näin ollen useiden teattereiden laskennallinen valtionosuus lisääntyy, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnat aikovat vähentää tukeaan teattereille jopa suuremmilla summilla kuin kunnalle tuleva valtionosuus kasvaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen yhteydessä valtion tuki vähenee 12 teatterin osalta prosenttia. Tuen väheneminen kohdistuu erityisesti teattereihin ja teatteriryhmiin, joiden kunnallinen tuki on ollut keskimääräistä vähäisempi tai puuttunut kokonaan. Teatteria kohden määräytyvän laskennallisen valtionosuuden perustana ovat henkilötyövuodet Lakia säädettäessä tarkoituksena oli, että henkilötyövuosien huomioon ottaminen ei estäisi pienten teattereiden toimintamahdollisuuksia eikä uusien teatterien ja teatteriryhmien syntymismahdollisuuksia ja niiden taloudellisen aseman turvaamista. Lausunnossaan kulttuuri- ja opetustoimen rahoituslainsäädännöstä (HE 215/ 1991 vp) sivistysvaliokunta katsoi muun muassa, että opetusministeriö voi henkilötyövuosia osoittaessaan ottaa huomioon esimerkiksi erilaisten yksittäisten projektien tarvitseman työpanoksen. Teatteri- ja orkesterilain 5 :n 2 momentin mukaan opetusministeriö voi erityisillä perusteilla valtion talousarvion rajoissa päättää, että valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville teattereille tai orkestereille valtionosuus myönnetään korkeampana kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sijaintikunnan kantokykyluokituksista säädetään. Maan teatterikentän kokonaisuuden ja maan kulttuurielämän kannalta on tärkeätä, että teattereiden ja teatteriryhmien alueellinen ja valtakunnallinen kiertuetoiminta ei tyrehdy ja että ruotsinkielisten teattereiden, lastenteattereiden, teatteriryhmien ja tanssiteattereiden ennestäänkin niukat toimintamahdollisuudet eivät rajusti kavennu eikä niiden toiminta vaarannu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioehdotus ei sisällä sellaisia määrärahoja, joista lain tarkoittamia harkinnanvaraisia määrärahoja voitaisiin myöntää. Edellä todetun perusteella sivistysvaliokunta edellyttää, että teattereiden toimintaedellytykset turvataan. Valiokunnan mielestä ensisijaisesti tulee pyrkiä neuvotteluihin kuntien kanssa siitä, miten ne osallistuvat niiden teattereiden tukemiseen, jotka uudistuksen myötä menettävät rahoitustukea. Toissijaisena vaihtoehtona valiokunta pitää sitä, että tulo- ja menoarviossa osoitetaan uudelleen kohdentamalla riittävä määräraha harkinnanvaraisiin avustuksiin ja ne kohdennetaan alue- ja pienteatteritoimintaan. Valiokunta uudistaa myös valtionosuusuudistuksen yhteydessä lausumansa kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksen seurannasta, voidaanko harkinnanvaraisilla avustuksilla turvata lakisääteisen valtionosuuden ulkopuolelle jäävien teattereiden ja orkestereiden toimintamahdollisuudet sekä mahdollisuudet kehittämistoimintaan, kokeiluihin ja erilaatuisiin projekteihin sekä lasten- ja nuorten teattereiden toimintamahdollisuuksien turvaamiseen. Näkövammaisten kirjastopalvelut Talousarvioesityksen mukaan näkövammaisten kirjaston määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi viidellä prosentilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahojen vähennysjohtaa kirjatuotannon supistukseen noin 20 pro~, n tilla. Pienennys kohdistuu yleissivistävään kauno- ja tietokirjallisuuteen, sillä koululaisten ja opiskelijoiden tarvitsemat oppikirjat kirjastoon on ehdottomasti valmistettava. Valiokunta katsoo, että näkövammaisten kirjastopalvelut ovat keino, jolla näkövammaisten tasa-arvoisuutta muihin kansalaisiin nähden voidaan parantaa. Tasa-arvotavoitteiden kannalta on merkittävää, että näkövammaiset saavat riittävästi informaatiota ympäröivästä yhteiskunnasta. Sen vuoksi sivitysvaliokunta katsoo, että aistivammaisten tiedonsaantimahdollisuuksia lisääviin palveluihin ei tulisi tehdä sellaisia vähennyksiä, jotka estävät tasa-arvon parantamista.

157 Lausunnot 157 Ylimääräiset taiteilijaeläkkeet Ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä myönnetään pääsääntöisesti 60 vuotta täyttäneille taiteilijoille tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta taiteilijana. Nykyinen taiteilijaeläkejärjestelmä perustuu valtioneuvoston päätökseen ja eläkkeet myöntää opetusministeriö taiteen keskustoimikunnan ehdotuksesta. Eläke voidaan myöntää täytenä taikka osaeläkkeenä. Talousarvioesityksessä todetaan, että vuonna 1993 myönnettäisiin nykyisten 65 taiteilijaeläkkeen sijasta enintään 55 eläkettä. Vuonna 1995 on tarkoitus myöntää enintään 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Eläkkeiden vähentämisen yhteydessä on tarkoitus luoda uusi valtion palkintojärjestelmä, jolla palkitaan ansiokas taiteellinen toiminta. Lisäksi valtioneuvostossa on parhaillaan käsiteltävänä ehdotus ylimääräisistä taiteili- jaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamiseksi siten, että ylimääräistä taiteilijaeläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan taloudellinen asema ja hänen toimeentulomahdollisuutensa. Valiokunta katsoo, että eläkkeellä on julkisen tunnustuksen ohella myös sosiaalis-taloudellista merkitystä saajalleen. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeet suunnataan pääasiassa aloille, joilla taiteilijan muu eläketurva on vähäinen. Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä tulee kuitenkin edelleen olla hakijan ansioituneisuus luovana taikka esittävänä taiteilijana. Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että valtiovarainvaliokunta laatiessaan mietintöään ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Jouppila, varapuheenjohtaja Astala ja jäsenet Ala-Harja, Aula, von Bell, Gustafsson, Hacklin (osittain), Lehtinen (osittain), M. Pietikäinen, Pykäläinen, Räty, Suhola, Tykkyläinenja Virrankoski sekä varajäsenet Lahikainen (osittain), A. Ojala, 0. Ojala (osittain), Rauramo (osittain), Ryynänen ( osittain) ja Seivästö. Eriäviä mielipiteitä 1 Sivistysvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle valtion vuoden 1993 talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa korostanut aikuiskoulutuksen, niin ammatillisen kuin omaehtoisenkin asemaa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Samoin sivistysvaliokunta on ottanut kantaa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrään sekä näkövammaisten kirjastopalvelujen huonontumiseen. Aikuiskoulutus. Valiokunnan olisi tullut lisäksi lausua seuraavaa: Koulutusmenoja supistettiin tuntuvasti jo vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa. Työllisyystilanteen takia ammatilliseen koulutukseen kuitenkin hakeutuu sekä nuoria että aikuisia aikaisempaa enemmän. Koulutus on tässä suhdan- netilanteessa ehdottomasti järkevin ja useissa tapauksissa myös halvin keino edistää työllisyyttä. Siksi koulutuksen voimavarat tulisi turvata siten, että koulutuspaikkojen määrää lisätään ja koulutuksen aikainen toimeentulo turvataan. On ehdottomasti peruutettava mahdollisuus lukukausimaksujen keräämiseen, sillä myös ammatillisen koulutuksen on oltava oppilaille maksutonta. Ammatillista koulutusta on lisättävä tilapäisesti. Ammatilliset oppilaitokset voivat tilapäisesti ottaa lisäopiskelijaa. Tilapäisen koulutuksen kustannukset ovat vain noin puolet varsinaisista kustannuksista opiskelijaa kohti. Ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmiin kuuluva harjoittelu on erilaisin toimenpi-

158 vp- VaVM 92- HE 122 tein saatu kattavaksi. On välttämätöntä saada harjoittelupaikkoja oppilaitoksista valmistuville työelämään sijoittumiseksi ja yrittäjäkoulutuksen tueksi. Tämän toiminnan hoitaminen oppilaitosten kautta tulee turvata. Näkövammaisien kirjastopalvelut. Valiokunta on lausunnossaan ottanut kielteisen kannan aistivammaisten tiedonsaantimahdollisuuksia lisäävien palvelujen vähennyksiin tasa-arvon kannalta. Valiokunnan enemmistön kannasta poiketen katsomme, että vammaisten tiedonsaantimahdollisuuksia lisääviin palveluihin ei pidä tehdä sellaisia vähennyksiä, jotka heikentävät entisestään tasa-arvon saavuttamista. Ylimääräiset taiteilijaeläkkeet. Valiokunta ei ole lausunnossaan ottanut kielteistä kantaa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän vähennysesitykseen. Valiokunnan enemmistön kannasta poiketen katsomme, että valiokunnan olisi tullut lausua seuraavaa: Ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä myönnetään pääsääntöisesti 60 vuotta täyttäneille taiteilijoille tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta taiteilijana. Nykyinen taiteilijaeläkejärjestelmä perustuu valtioneuvoston päätöksiin ja eläkkeet myöntää opetusministeriö taiteen keskustoimikunnan ehdotuksesta. Eläke voidaan myöntää täytenä taikka osaeläkkeenä. Talousarvioesityksen mukaan ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää on tarkoitus vähentää vuosittain kymmenellä niin, että vuonna 1993 niitä myönnetään enintään 55 ja vuonna 1995 enintään 35. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että taiteilijoiden eläketurva ei ole kehittynyt sillä tavalla, että olisi perusteita vähentää ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Sen vuoksi valiokunta katsoo, että taiteilijaeläkkeiden määrä tulisi pysyttää entisellään ja taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvasta tulisi tehdä laaja selvitys, jota valiokunnan saamien tietojen mukaan ei varsinaisesti ole vielä aloitettu. Vasta tämän selvityksen jälkeen voidaan tehdä tarpeelliset muutokset taiteilijaeläkkeiden määrään. Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992 Marja-Liisa Tykkyläinen Jnkka Gustafsson Heli Astala Erja Lahikainen Arja Ojala Aarno von Bell II Mielestämme valiokunnan olisi pitänyt lausunnossaan esittää seuraavat asiat: Näkövammaisten kirjastopalvelut. Luvun viimeisen lauseen pitäisi kuulua: "Sen vuoksi sivistysvaliokunta katsoo, että vammaisten tiedonsaantimahdollisuuksia lisääviin palveluihin ei pidä tehdä sellaisia vähennyksiä, jotka heikentävät entisestään tasa-arvoa." Ylimääräiset taiteilijaeläkkeet. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että taiteilijoiden eläketurva ei ole sillä tasolla, että ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä olisi perusteltua vähentää. Tämä koskee erityisesti kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja free-lancer-taiteilijoita, ja niitä taiteilijoita, joille eläketurva ei ole karttunut tehdessään työtä taiteen palveluksessa. Tunnustukset ja palkinnot taiteellisesta työstä ovat eri asia kuin perusturvaava eläke. Sen vuoksi valiokunta katsoo, että taiteilijaeläkkeiden määrä täytyy pysyttää entisellään ja taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvasta on tehtävä laaja selvitys. Vasta tämän selvityksen jälkeen voidaan tehdä tarpeelliset muutokset. Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992 Tuija Maaret Pykäläinen Pekka Räty

159 Lausunnot 159 EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Liite 7 Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992 Lausunto n:o 4 Valtiovarainvaliokunnalle Ympäristövaliokunta on päättänyt eduskunnan työjärjestyksen 18 a :n 3 momentin nojalla antaa omaa toimialaansa koskien lausunnon valtion talousarvioehdotuksesta vuodelle Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina ylijohtaja Martti Lujanen, ylijohtaja Kari Kourilehto, hallitusneuvos Riitta Rainio, neuvotteleva virkamies Aira Kalela, ylitarkastaja Pirkko Isoviita ja toimistopäällikkö Antti Haapanen ympäristöministeriöstä, hallitussihteeri Merja Taipalus, budjettisihteeri Marja Kirppu ja finanssisihteeri Heikki Sourama valtiovarainministeriöstä, kehitysyhteistyöneuvos Matti Jaskari ulkoasiainministeriöstä, pääjohtaja Kaj Bärlund vesi- ja ympäristöhallituksesta, pääjohtaja Olavi Syrjänen ja ylijohtaja Teuvo Ijäs asuntohallituksesta sekä pääsihteeri U. B. Lindström. Valiokunnan kannanotot Valiokunta käsittelee tässä lausunnossa asuntotointa sekä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin päätösten toteuttamista valtion talousarvioehdotuksessa. Valiokunta antaa erikseen valtiovarainvaliokunnalle lausunnon hallituksen esityksestä n:o 187laiksi sähköverosta sekä laiksi polttoaineverosta annetun lain 2 ja 13 :n muuttamisesta ja verotaulukon väliaikaisesta muuttamisesta. Asuntotoimi Vuoden 1993 talousarvioesityksen mukaan tavoitteena on aloittaa uuden aravaasunnon sekä korkotuetun vuokra-asunnon rakentaminen. Valtion lainatuella esitetään lisäksi perusparannettavaksi n asuntoa. Uustuotannon määrän pitäminen suhteellisen korkealla tasolla sekä perusparantamisen huomattava lisääminen valtiontalouden tilasta huolimatta on valiokunnan mielestä perusteltua paitsi asuntopoliittisesti myös rakennusalan vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Asuntotoimen keskeiset tavoitteet ovat näin ollen talousarvioehdotuksessa oikein asetetut. Aravauustuotannon osalta talousarvioesityksessä on ainoastaan määrällinen kokonaisarvio ja vain momentin määräraha on sitova. Tuotannon hallintamuodottaista jakautumaa ei sen sijaan nyt esitetä määriteltäväksi. Valiokunta pitää tätä menettelyä tarkoituksenmukaisena. Aiempina vuosina on ollut nähtävissä, että eri tuotantomuotojen määrien sitominen budjetissa on ollut liian kaavamainen ja käytännön tarpeisiin nähden joustamaton järjestelmä. Hallintamuodoittaista jakaumaa on tarkoitus tarkentaa käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä ottaen huomioon vallitseva asuntomarkkina- ja aravalainahakemustilanne. Uustuotanto tullaan esityksen mukaan kohdistamaan alueille, joilla asuntojen kysyntä ja uustuotannon tarve on suurinta. Tämä on kannatettavaa. Asuntolainojen käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa valtioneuvoston onkin valiokunnan mielestä pidettävä lainanjaon lähtökohtana kuntien lainahakemuksista antamia etuoikeusjärjestyslausuntoja. Lähivuosina Suomessa on edessä mittava asuntojen perusparannus- ja korjausvaihe. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan peruskorjaustoiminnan rahoitusjärjestelmään ollaan parhaillaan valmistelemassa uudistuksia. Yhtenä tavoitteena on saada taloyhtiöitä säästämään ennakolta peruskorjausrahoja. Valiokunta pitää ennakkosäästämistä tarkoituksenmukaisena ja kiirehtii hallitusta antamaan asiaa koskevat muutosesitykset Valiokunta korostaa kuitenkin samalla, ettei peruskorjauksen lainoitusjärjestelmää pitäisi jatkuvasti muuttaa, sillä perusparantaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua. Tällä hetkellä painopiste perusparannustoiminnan vireyttämiseksi on työllisyyssyistä tarkoituksenmukaista kohdistaa lähinnä korjaus-

160 vp- VaVM 92- HE 122 avustuksiin, joita on jo haettu lähes 100 miljoonan markan edestä. Talousarvioesityksessä korjausavustuksiin on varattu 60 miljoonan markan määräraha. Korjausavustusten kysynnän tyydyttämisen etuna on valtion tukeen nähden suuri kokonaisvaikutus ja menettelyn nopeus. Valiokunta katsookin, että momentille olisi osoitettava lisää määrärahoja. Lisärahoitusta tulisi hoitaa budjetin sisäisenä siirtona momentilta (Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin) ja muista työllisyysrahoista. Avustukset olisi samalla säädettävä verovapaiksi, koska juuri käyttöön tullut verollisuus on viemässä avustusjärjestelmän tehon. Avustusten perusteita olisi tarkistettava samalla siten, että edistetään mahdollisimman tehokkaasti ja laajasti korjaustoiminnan käynnistymistä. Asuntotoimen osuutta arvioidessaan vuoden 1993 talousarvioehdotuksessa valiokunta kiinnitti edelleen huomiota nuorten vaikeaan asuntotilanteeseen. Valiokunta toistaa aiemman kannanottonsa siitä, että opiskelija- ja muiden nuorisoasuntojen sekä asumisoikeusasuntojen osuuden tulee pysyä kohtuullisena asuntotuotannossa. Talousarvioehdotuksen momentin perustelujen mukaan ASP-järjestelmää uudistetaan sen saattamiseksi jälleen toimivaksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että näin menetellään, sillä ASP-säästösopimuksia ei tällä hetkellä käytännössä juuri tehdä. Talousarvioehdotuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, millä tavoin järjestelmää suunnitellaan uudistettavaksi. Nuorten asumistilanteen parantamisen kannalta valiokunta pitää myös tärkeänä, että asumisoikeusasuntojen tuotanto pysyy vähintään vuoden 1992 tasolla. Saadun selvityksen mukaan asumisoikeusasunnoilla on lisääntyvää kysyntää. Asumisoikeusasuntojen saajien valitseminen hakijoista on osoittautunut tällä hetkellä huonosti toimivaksi. Valiokunta kiirehtii hallitusta uudistamaan valintajärjestelmää. Valtiontaloudellisista syistä talousarvioehdotuksessa esitetään asumistuen (momentti ) määrän pienentämistä ja tuen myöntämisperusteiden tiukentamista. Työttömyyden pitkittyessä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä alkaa kuitenkin poistua kasvava joukko työttömiä. Kuluvan vuoden lopussa määrän on arvioitu olevan henkilöä. Vuoden 1993 aikana sen arvioidaan kasvavan henkilöön. Tämä tulee lisäämään asumistuen kysyntää. Mikäli asumistuen saamisen edellytyksiä kiristetään, saattaa tuen kysyntä siirtyä toimeentulotukeen. Asumistuessa tehtävät säästöt eivät siten välttämättä ole kokonaistaloudellisia säästöjä. YK:n ympäristö- ja kehityskoriferenssin päätösten toteuttaminen Kuluvan vuoden kesäkuussa Brasiliassa pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskokouksessa (UNCED) Suomi allekirjoitti ilmaston suojelua koskevan sopimuksen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevan sopimuksen. Kokouksessa hyväksyttiin myös -ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus, - ympäristöä ja kehitystä koskeva toimintaohjelma (ilmakehän haitallisten muutosten hidastaminen, merien ja rannikkoalueiden suojelu, juoma- ja talousveden saatavuuden turvaaminen, maaperän suojelu, aavikoitumisen estäminen, vuoristoalueiden suojelu, metsien kestävän käytön edistäminen, elintarvikehuollon turvaaminen maaperää vaarantamatta, luonnon monimuotoisuuden suojelu, bioteknologian kehittäminen, ympäristölle haitallisten kemikaalien sääntely, ongelmajätteiden turvallinen käsittely, jätteiden vähentäminen ja kierrätys, asuinyhdyskuntien kehittäminen), - kehitysmaiden lisärahoitusta koskevat järjestelyt, - suositus YK-järjestelmän kehittämiseksi niin, että se voi käsitellä tehokkaasti ympäristöja kehityskysymyksiä, sekä - metsien käyttöä, suojelua ja kestävää kehittämistä koskevat periaatteet. Uncedin päätösten avulla voidaan ehkäistä ympäristötuhoja, jos niiden pohjalta ryhdytään tehokkaisiin jatkotoimiin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Ensisijaisia ovat kansalliset toimet. Ympäristövaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomi omalta osaltaan ryhtyy toteuttamaan allekirjoittamiaan sopimuksia ja sitoumuksia. Arvioitaessa valtion talousarviota Uncedin päätösten valossa voidaan todeta, että päätösten vaikutukset ulottuvat ympäristöasioiden lisäksi myös talous- ja veropolitiikkaan, kauppaan, kehitysyhteistyöhön, energiapolitiikkaan, maa- ja metsätalouteen, liikennepolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, terveydenhuoltoon ja kulttuuripolitiikkaan. Ongelmana kuitenkin on, ettei tällä hetkellä ole käytettävissä sellaisia mittareita, joilla ta-

161 Lausunnot 161 lousarvion eri lohkoja voitaisiin arvioida ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että ympäristötilinpitoa kehitetään ja että ympäristöindikaattorit otetaan mukaan kansantalouden laskelmiin mahdollisimman pian. Lisäksi ympäristövaliokunta korostaa sitä, että hallituksen esityksissä tulee esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin ohella olla arviointi esityksen vaikutuksista kestävän kehityksen kannalta. Kansallisen toiminnan koordinointia ja päätösten valmistelua varten tarvitaan tehokas poliittinen päätöksenteko. Ympäristövaliokunta tukee kestävän kehityksen ministerivaliokunnan perustamista valtioneuvostoon. Yksi Suomen tärkeimmistä tavoitteista Uncedissa oli vaatimus tuotanto- ja kulutustapojen muuttamisesta. Keskeisiä keinoja tämän tavoitteen toteuttamisessa ovat taloudelliset ohjauskeinot. Valiokunta katsoo, että ympäristöperusteista verotusta on lisättävä. Tässä mielessä vuoden 1993 talousarvioehdotuksessa on edetty polttoaine- ja sähköverotuksen osalta oikeaan suuntaan. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan sopimuksen täytäntöönpanemiseksi on tärkeätä huolehtia siitä, että Suomessa toteutetaan sopimuksen edellyttämät luonnonsuojeluohjelmat. Talousarviossa luonnonsuojeluun (luku 35.15) Osoitettavia määrärahoja ehdote- Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Seppänen (osittain), varapuheenjohtaja Vanhanen, jäsenet Aula (osittain), Biaudet, Hautala (osittain), Jäästaan kuitenkin supistettavaksi. Toisaalta valiokunta katsoo, että luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen tulisi etsiä uudentyyppisiä rahoitusmuotoja budjettirahoituksen ohella. Kestävän kehityksen toteuttamisessa yksi oleellisista asioista on kehitysyhteistyö. Uncedissa teollisuusmaat vahvistivat uudelleen sitoumuksensa nostaa kehitysapunsa 0, 7 prosenttiin bruttokansantuotteistaan. Valiokunta pitää valitettavana, että Suomi on oman taloudellisen tilanteensa takia luopunut tästä jo aiemmin saavuttamastaan tasosta ja alentanut sen n. 0,4 prosenttiin. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että Suomen tulee mahdollisimman pian palata 0, 7 prosentin tasoon. Valiokunta kiinnittää lisäksi vakavaa huomiota kehitysyhteistyön laatuun. Uncedissa hyväksytyssä ensi vuosisadan toimintaohjelmassa lähdetään siitä, että kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteiden tulee olla köyhyyden lieventäminen, ympäristön suojelu ja kansanvaltaisuuden edistäminen. Edellä olevan perusteella valiokunta esittää kunnioittaen lausuntonaan, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. keläinen, Karhunen, Kautto, Korkeaoja (osittain), Markkula, Myller, Rask, Särkijärvi (osittain), Takala, Virrankoski (osittain) ja Vuorensola (osittain) sekä varajäsen A. Ojala. Eriävä mielipide Emme ole voineet yhtyä valiokunnan enemmistön kannanottoihin asuntotoimen osalta. Katsomme, että lausunnon olisi tullut tältä osin kuulua seuraavasti: "Asuntotoimi Valtion vuoden 1993 talousarvioehdotus perustuu väärille olettamuksille toteutuvan asun- totuotannan määrästä. Budjettiehdotuksen lähtökohtana on arvio vapaarahoitteisen asuntotuotannon kääntymisestä nousuun vuoden 1993 lopulla. Rakennusteollisuuden järjestöiltä saadun tiedon mukaan rakennusalan lama on kuitenkin syvimmillään juuri syksyllä 1993 ja alkuvuodesta Yleisen talouspolitiikan epäonnistumisesta johtuen reaalikorot tullevat pysymään edelleen korkealla, mikä yhdessä suurtyöttömyyden ja reaalitulojen alenemisen K

162 vp- VaVM 92- HE 122 kanssa patouttaa asuntokysyntää yli ensi vuoden. Budjetin perusteluissa todetaan: 'Rakennusalan työllisyystilanteen helpottamiseksi valtion tukeman uustuotannon määrä pidetään suhteellisen korkealla tasolla ja perusparannustoiminnan määrää lisätään huomattavasti.' Tämän mukaisesti vuonna 1993 aloitettaisiin n uuden arava-asunnon sekä korkotuettavan vuokra-asunnon rakentaminen ja perusparannettaisiin valtion lainoilla, korkotuella ja avustuksilla kaikkiaan n asuntoa. Tavoitteiden toteutuminen on vailla perusteita. Uustuotannon tavoitteet eivät toteudu. Valtion koko aravalainoitetun uustuotannon määräksi esitetään asuntoa. Se on lähes asuntoa vähemmän kuin kuluvan vuoden arvioitu toteutuma. Tämänkään uustuotannon tavoitemäärän toteutuminen ei ole todennäköistä mm. seuraavista syistä: 1) rakennuttajien kiristynyt taloudellinen tilanne ja budjetin rakenteellisten muutosten aiheuttama epävarmuus; 2) valtion asuntolainojen reaalikorkoa esitetään nostettavaksi; 3) valtion yhtenäislainojen vuosimaksuja esitetään korotettavaksi; 4) lainoitusta varten esitetään otettavaksi käyttöön enimmäislainoitusarvot. Budjetin perusta sekä aravalainojen vuosimaksujenja korkojen korottaminen vaarantavat koko yhteiskunnallisen asuntotuotannon jatkuvuuden. Valtio leikkaa esittämällään asuntobudjetilla rakennuskustannusten alenemisesta aiheutuvan hyödyn itselleen, eikä kohdista sitä asunnontarvitsijoille. Virheellinen asuntopolitiikka heikentää erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia kohtuulliseen asumiseen sekä lisää ahtaasti asumista ja asunnottomuutta. Se syventää myös keskituloisten asuntokriisiä. Valtion lainapolitiikka, yleinen taloudellinen tilanne, työttömyys ja asumistuen leikkaukset heikentävät entisestään aravavuokratalojen taloudellista tilannetta ja ajavat niitä konkurssiuhkaan. Aravavuokratalojen vuokrat ovat jo nyt monilla paikkakunnilla korkeammat kuin asunto-oikeuksien vahvistamat kohtuulliset käyvät vuokrat. Vuoden 1993 alusta voimaan tulevat kiinteistöveron energiahinnan sekä vesi- ja viemäritaksojen korotukset nostavat vielä kohtuuttomasti vuokratasoa. Tilannetta vaikeuttavat edelleen taloyhtiöiden kasvavat vuokrarästit. Näissä olosuhteissa rakennuttajilla ei ole mahdollisuuksia aloittaa uusien vuokratalojen rakentamista rakennuskustannusten alhaisuudesta ja työllisyysnäkökohdista huolimatta. Omistusaravatuotannossa enimmäislainoitusarvojen käyttöönotto merkitsee paluuta vanhaan ennen yhtenäislainajärjestelmää sovellettuun käytäntöön. Epävarma talous- ja työllisyystilanne ja korkeat pankkikorot vähentävät mahdollisuuksia henkilökohtaisten aravien hakemiseen, koska yhä suurempi osa rahoituksesta olisi vaihtuvakorkoisen pankkilainan varassa. Tämä vaarantaa koko omistusaravatuotannon myös omakotitalojen osalta. Budjettiesitys vaarantaa myös korkotuetuo vuokra-asuntotuotannon. Kuluvan vuoden budjettiin tehty lainaehtojen heikennys lamautti koko tuotannon eivätkä myöhemmin tehdyt korjauksetkaan ole saaneet sitä liikkeelle. Tilannetta heikentää myös se, ettei rakennuttajina toimivilla kunnilla ja kuntainliitoilla ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä henkilöstöpoliittisia syitä tuottaa uusia työsuhdeasuntoja. Peruskorjaustavoitteet eivät täyty. Enimmäislainoitusarvojen ottaminen peruskorjauslainoihin tulee vaaraotamaan peruskorjauksille asetetut määrälliset tavoitteet, sillä aravavuokra talot, jotka ovat pääasiallisin valtion perusparannuslainoituksen saajaryhmä, eivät kykene nykyisellä rahalaitoslainoituksen korkotasolla rahoittamaan hankkeita. Tämä on vahingollista säästämistä, koska korjausrakentamisen työllisyysvaikutus on suuri ja Suomessa on syntymässä todellinen aikapommi peruskorjausta vaativista ja 1970-luvulla rakennetuista aravataloista. Näiden peruskorjaus olisi tehtävä nyt, kun ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla ja rakennuskustannukset ovat prosenttia alemmat kuin noususuhdanteessa. Vastalauseen allekirjoittajat pitävät kuitenkin hyvänä sitä, että valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota asuntojen perusparantamisen lisäämistarpeeseen. On myös järkevää pyrkiä lisäämään vuokrataloyhtiöiden ja asuntoosakeyhtiöiden mahdollisuuksia säästää ennakolta tulevaa peruskorjausta varten. ASP-järjestelmä vaarantuu. ASP-järjestelmää esitetään uudistettavaksi. Uudistuksen sisältöä tai tavoitteita ei kuitenkaan budjetissa ole esitetty. Järjestelmän heikkoudet ja epäselvä tilanne ovat jo johtaneet siihen, ettei ASP-säästösopimuksia käytännössä juuri tehdä. Asumisoikeusasuntojen tuotanto on turvattava. Asumisoikeusasuntoihin on ollut erittäin suurta mielenkiintoa ja ne tarjoavat uuden toimintakel-

163 Lausunnot 163 poisen asumisvaihtoehdon, jonka on todettu laskevan myös kiinteistöjen hoitokustannuksia. Keskustelut siitä, että järjestelmää muutettaisiin harkintaperusteiseksi, on kuitenkin vaarantamassa koko tuotantoa. Nykyinen ikäjärjestelmään perustuva valintakriteeri on riittävä ja se tarjoaa nimenomaan nuorille hyvän asumisvaihtoehdon. Asumisoikeusasuntojen hakemisjärjestelmä on kuitenkin osoittautunut käytännössä ongelmalliseksi. Asumistukea ei saa leikata. Asumistuen ehtojen kiristämisen arvioidaan budjettiesityksessä johtavan noin perheen joutumiseen pois tuen piiristä. Asuntohallitus on puolestaan arvioinut, että nykyisten ehtojenkin mukainen asumistuki jättää vuoden 1993 aikana perhettä tuen ulkopuolelle. Samanaikaisesti laskisi myös tuen taso sen piiriin kuuluvilla. Asumistuen tarpeen kasvu on lisääntynyt voimakkaimmin työttömyyden vuoksi. Työttömyyden lisäksi v tilannetta pahentaa se, että niiden henkilöiden määrä, jotka joutuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle, kasvaa voimakkaasti. Asumistukea voidaankin pitää olennaisesti myös työttömyyteen liittyvänä perusturvana. Asumistuen leikkaaminen on yhteiskunnallista näennäissäästöä,joka lisää kuntien talousvaikeuksia, koska se kasvattaa kuntien toimeentulotukimenoja. Asumistuen leikkaaminen, tuen saajien vähentäminen ja asumistukiasioiden hoidon siirto KELAlle on jyrkässä ristiriidassa sen asuntobudjetin perustelujen kanssa, jonka mukaan painopistettä siirretään nimenomaan tarveharkintaiseen tukeen. Tuen siirtäminen KELAlle merkitsee käytännössä tarveharkinnan romuttamista. Lisäksi ei enää voitaisi varmistaa sitä, että tuki ohjautuu nimenomaan asumiskustannuksiin, mikä entisestään lisäisi kiinteistöjen asumiskustannusten nousupaineita. Yleinen asumistuki on muihin asumistukijärjestelmiin (eläkkeensaajien asumistuki ja opiskelijoiden asumislisä) verrattuna selvästi pienituloisia suosiva. Vuokra-asuntojen tuensaajista 60 prosentilla yhteenlasketut tulot olivat enintään mk/kk. Opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksien heikentäminen on myös johtanut siihen, että asumislisää on nostettava. Opiskelija-asuntoja on ensimmäistä kertaa tyhjillään, koska nuorilla ei ole varaa hakeutua niihin. Mikäli tilanne edelleen kärjistyy, se vaarantaa opiskelija-asuntoyhtiöiden talouden ja johtaa koko hyvin toimineen järjestelmän romuttumiseen. Asuntokriisissä olevia on autettava. Työttömyys ja pankkien kiristynyt lainapolitiikka on lisännyt asuntokriisissä elävien ihmisten määrää. Kahden asunnon laukussa elävien tilanne on kärjistynyt ja asuntoveloista selviytymismahdollisuudet ovat romahtaneet. Yhä useammat menettävät asuntonsa ja ajautuvat vuokra-asuntojonoihin. Yhteiskunnallisen asuntotuotannon tulevaisuus on turvattava. Valtion vuoden 1993 talousarvioon sisältyy asuntohallituksen lakkauttaminen. Budjetissa ei ole kuitenkaan esitetty keinoja yhteiskunnallisen asuntotuotannon jatkumisen turvaamista. Asuntohallituksella on keskeinen rooli sosiaalisessa asuntotuotannossa ja suomalaisen asumistason kohdentamisessa ja kohentamisessa. Asuntohallintoon suunnatut voimavarat ovat jo nykyisellään muita Pohjoismaita alemmalla tasolla. Nuorten asuntotilannetta on parannettava. Asuntoministeri on useaan otteeseen esittänyt julkisuudessa, ettei Suomessa enää juurikaan ole tarvetta rakentaa asuntoja. Erikoistutkija Markku Lankia on kuitenkin arvioinut, että asuntovajaus on edelleen n asuntoa ja että tästä alle 29-vuotiaiden nuorten osuus on asuntoa. Myymättömät, kalliilla rakennuskustannuksilla tuotetut kovanrahan asunnot eivät ongelmaa ratkaise. Vaarana myös on, että markkinoille tulleet ns. kovanrahan vuokra-asunnot myydään tai niiden vuokrataso nousee nopeasti taloudellisen tilanteen kohentuessa. Tyhjät asunnot sijaitsevat lisäksi usein alueilla, joilla ei ole kysyntää. Edellä olevan perusteella ympäristövaliokunta esittää kunnioittaen valtiovarainvaliokunnalle lausuntonaan; että momentille myönnetään lisää määrärahaa niin, - että turvataan uuden aravaasunnon rakentaminen, jossa nuorille osoitetaan kohtuullinen osuus vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, - että momentin perusteluista voidaan poistaa esitykset asuntotuotantolain ja perusparannuslain muuttamisesta siten, että asumisoikeusasuntojen sekä omistustonteilla sijaitsevien muiden kohteiden lainaosuuksia alennettaisiin ja lainoitukselle määrättäisiin enimmäislainoitusarvot,