HE 187/1996 vp. rajatarkastuksessa komission tätä varten hyväksymillä eläinlääkinnällisillä rajatarkastusasemilla.

Transkriptio

1 HE 187/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle eläinlääkinnällistä raatarlmstusta koskevaksi Iainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erityinen eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskeva laki. Lailla yhdenmukaistettaisiin eläintautilainsäädännön a eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniaa koskevan lainsäädännön ne vaatimukset, otka koskevat Euroopan yhteisön (EY) alueen ulkopuolelta yhteisön alueelle tuotavien eläinten, eläimistä saatavien elintarvikkeiden a muiden tuotteiden sekä muiden eläintautea mahdollisesti levittävien esineiden eläinlääkinnällistä tarkastusta. Myös yhdenmukaistettaisiin eläintautien vastustamiseksi a eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi asetettavia tuontiehtoa. Lailla pantaisiin lisäksi täytäntöön ne eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien EY -direktiivien säännökset, oiden osalta Suomella on vuoden 1996 a vuoden 1997 lopussa päättyvät siirtymäaat Siirtymäaoista sovittiin Suomen liittyessä Euroopan unioniin (EU). EY-lainsäädäntö edellyttää, että EY:n ulkopuolisista maista yhteisön alueelle tuotavat eläimet sekä eläimistä saatavat elintarvikkeet a muut tuotteet tarkastetaan eläinlääkärin suorittamassa erityisessä eläinlääkinnällisessä raatarkastuksessa komission tätä varten hyväksymillä eläinlääkinnällisillä raatarkastusasemilla. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että tuonnista ei aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa a että eläimistä saatavat elintarvikkeet ovat turvallisia a elintarvikehygieeniseltä laadultaan hyviä. Laki sisältäisi yleiset säännökset kaikkien kolmansista maista tuotavien eläinten a eläimistä saatavien elintarvikkeiden a muiden tuotteiden sekä muiden eläintautea mahdollisesti levittävien tavaroiden tuontiehdoista, eläinlääkinnällisen tarkastuksen suorittavista viranomaisista, tarkastusmenettelystä, tuoan velvollisuutena olevista toimenpiteistä sekä tarkastusmaksuista. Laki olisi valtuuslaki a tarkemmat määräykset annettaisiin maa- a metsätalousministeriön päätöksillä. Laki eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta edellyttää muutoksia myös eläintautilakiin a eläinsuoelulakiin. Esitys liittyy valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1997 alusta V

2 2 HE 187/1996 vp SISÄLLYSLUETTELO Sivu ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT Johdanto Nykytila Lainsäädäntö a käytäntö Euroopan yhteisön säädökset Nykytilan arviointi Esityksen tavoitteet a keskeiset ehdotukset Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Organisaatioon kohdistuvat vaikutukset Asian valmistelu Muita esitykseen vaikuttavia seikkoa Riippuvuus muista esityksistä Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista a velvoitteista YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotusten perustelut Laki eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta luku. Yleiset säännökset luku. Tuontiehdot a eläinlääkinnällinen raatarkastus luku. Tarkastusviranomaiset luku. Tiedonsaanti-a tarkastusoikeus luku. Tuoan velvollisuudet a tarkastuksen ohdosta suoritettavat toimenpiteet luku. Palkkiot, kustannukset a maksut luku. Erinäiset säännökset Eläintautilaki Eläinsuoelulaki Tarkemmat säännökset a määräykset Voimaantulo LAKIEHDOTUKSET Laki eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta Laki eläintautilain 13 a 15 :n muuttamisesta Laki eläinsuoelulain muuttamisesta LIITE... 29

3 HE 187/1996 vp 3 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:n stsamarkkinoilla edellyttää, että EY:n ulkopuolisista maista (kolmannet maat) yhteisön alueelle tuotavat elävät eläimet, eläimistä saatavat elintarvikkeet a muut tuotteet sekä muut eläintautea mahdollisesti levittävät esineet (eläimet a tavarat) tarkastetaan EY:n ulkoraoilla. Tarkastuksessa selvitetään, täyttävätkö eläimet a tavarat EY:n eläintauti-a elintarvikehygienialainsäädännön vaatimukset sekä määränpäällä olevan äsenvaltion kansalliset vaatimukset sellaisten eläinten a tavaroiden osalta, oiden tuontiehtoa ei ole EY -lainsäädännöllä harmonisoitu. EY:n alueelle tarkastuksessa tuotaviksi hyväksytyt eläimet a tavarat voivat tämän älkeen vapaasti liikkua EU:n äsenvaltiosta toiseen, os kyse on sellaisista eläimistä tai tavaroista, oiden tuontiehdot kolmansista maista on yhteisön lainsäädännössä harmonisoitu. Jos tuontiehtoa kolmansista maista ei ole harmonisoitu, noudatetaan kansallisia vaatimuksia. Näin ollen sellaiset kolmansista maista tuodut eläimet a tavarat, oiden tuontiehtoa ei EY -lainsäädännössä ole harmonisoitu, eivät ilman muuta ole vapaasti vietävissä äsenvaltiosta toiseen. EY-lainsäädäntö määrittelee, missä laauudessa eläimet a tavarat on tarkastettava erityisessä eläinlääkinnällisessä raatarkastuksessa, ossa varmistetaan, että ne täyttävät tuonnille asetetuteläintauti-a elintarvikehygieeniset vaatimukset. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen tekee äsenvaltion tähän tehtävään määräämä eläinlääkäri. Tarkastuksessa voidaan käyttää apuna avustavaa henkilökuntaa. Tarkastus tehdään EY:n komission hyväksymillä eläinlääkinnällisillä raatarkastusasemilla. Kolmannen maan lipun alla purehtivien alusten pyytämät kalastustuotteet, otka puretaan kyseisestä aluksesta yhteisön alueelle, tarkastetaan kuitenkin tätä varten hyväksytyissä satamissa. Tarkastusmenettely a siihen liittyvät ilmoitukset on direktiiveissä hyvin yksityiskohtaisesti määrätty. Niidenkin eläinten a tavaroiden osalta, oille ei EY -lainsäädännön mukaan tehdä eläinlääkinnällistä raatarkastusta, on tarkastettava, että ne täyttävät tuonnille asetetut ehdot. Tämä tarkastus tehdään tullitoimipaikoissa muun tullivalvonnan yhteydessä. Uudistuksella pyritään siihen, että kaikki eläintautien vastustamiseksi a eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi kolmansista maista tapahtuvien tuontien yhteydessä tarvittavat säännökset olisivat selvästi koottuina yhteen lakiin a sen noalla annettaviin määräyksiin. Tällä hetkellä lainsäädäntö on akautunut kahtia, toisaalta eläintautilain (55/80) noalla annettuihin säännöksiin a määräyksiin a toisaalta eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniaa koskeviin liha-, maito-, kala- a munavalmistehygienialakeihin (511, 671, 330 a 517/94) (hygienialait). Tuontitarkastusmenettelyä koskevat säännökset ovat myös sisällöllisesti erilaiset. Koska eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestäminen eläinlääkinnällisillä raatarkastusasemilla oka tapauksessa edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia, on tarkoituksenmukaisempaa kerätä ne yhteen säädökseen. Kolmansista maista tapahtuvien tuontien tarkastuksia a tuontiehtoa koskevien säännösten kokoaminen yhteen lakiin a erottaminen EU:n sisämarkkinakaupan valvontaa koskevista säännöksistä selkeyttää myös eläintautia elintarvikehygienialainsäädäntöä. EU:n äsenvaltioiden välisessä sisämarkkinakaupassa ei erityisiä raatarkastuksia ole. Tämän vuoksi kolmansista maista tuotavien eläinten a tavaroiden eläinlääkinnällistä tarkastusta koskeva menettely poikkeaa oleellisesti sisämarkkinakaupan valvonnasta. Selvintä tällöin on, että nämä kaksi erotetaan selvästi toisistaan myös lainsäädännöllisesti. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kolmansista maista tapahtuvien tuontien eläinlääkinnällisestä tuontitarkastusmenettelystä a tuonnin ehdoista säädettäisiin erillisessä laissa. Tämä edellyttää, että myös eläintautilain säännökset tarkistetaan tätä vastaaviksi. Eläinsuoelulain (247 /96) a sen noalla annettuen säännösten a määräysten mukaiset kolmansista maista tuotavien eläinten eläinsuoelulliset tarkastukset tulevat tehtäviksi eläinlääkinnällisen raatarkastuksen yhteydessä. Eläinsuoelulaissa tämä on pääosin otettu

4 4 HE 187/1996 vp huomioon, mutta sen valmisteluvaiheessa eivät kaikki eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämisen yksityiskohdat olleet vielä selkiytyneet. Tällöin niitä ei eläinsuoelulaissa ole pystytty ottamaan huomioon. Eläinsuoelulakia tulisi ehdotetun eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevan lain vuoksi tarkistaa, niin että säännökset ovat tältä osin yhdenmukaiset. 2. Nykytila 2.1. Lainsäädäntö a käytäntö Yleistä Kolmansista maista Suomeen tuotaville eläimille a tavaroille tehdään eläinlääkinnällinen tarkastus sen varmistamiseksi että tuonnista ei aiheudu eläintautien leviä~isen vaaraa a että eläimistä saatavat elintarvikk~et <?Vat lisäksi turvallisia a elintarvikehygleemseltä laadultaan hyviä. Eläintautien ennalta ehkäisemiseksi a vastustamiseksi tehtäviä eläinlääkinnällisiä tuontitarkastuksia a tuontiehtoa koskevat säännökset a määräykset sisältyvät eläintautilain noalla eläintautien vastustamisesta eläinten a eräiden muiden tavaroiden maahantuonnissa a maastaviennistä annettuun asetukse~~ (489/9~) a edelleen sen noalla annettmhm maa- Ja metsätalousministeriön eläinlä~~?tä~ ~ elintar~ikeos~ston.päätöksiin. Elmm1sta saatav1en ehntarv1kkeiden elintarvikehygieenisiä vaatimuksia a tuontitar ~astusmenettelyä koskevat yleissäännökset s1sältyvät hygienialakeihin. Tuontitarkastuksen tekevistä viranomaisista säädetään eräiden eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuontivalvonnasta annetussa asetuksessa (1569/94). Tuontiehtoa a tuontitarkastus D?~~ette.~yä ko_sk~vat!arkem_mat määräykset s1saltyvat hyg1emalak1en nojalla annettuihin maa~ ~ m~tsätalousministeriön päätöksiin. Hyg1emalak1en soveltamisalaan kuuluvia elintarvikkeita ovat liha a lihatuotteet, ka ~astustuotteet sekä niistä tehdyt valmisteet a Jalosteet, maito a maitopohaiset tuotteet sekä munavalmisteet Hygienialaeissa säädetääi? J?ä~?en el~ntarv~kkeiden elintarvikehygieemsista vaatimuksista sekä niiden valvonnasta. Tuontitarkastusviranomaiset Eläintautiehtoen osalta tuontitarkastuksen tekevät eläintautien vastustamisesta eläinten a eräiden muiden tavaroiden maahantuonnissa a maastaviennissä annetun asetuksen mukaan maa- a metsätalousministeriön eläin1ääkintäa elintarvikeosaston tätä tehtävää varten määräämät raaeläinlääkärit, tulliviranomaiset, eläinlääkintä- a elintarvikeosasto, eläinlääkintäa elintarvikelaitos tai kasvintuotannon tarkastuskeskus. Elävien eläinten sekä muiden tavaroiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden osalta eläintautiehtoen täyttymisen tarkastaa ~äy~~n~össä raaeläinlääkäri. Raaeläinlääkänmaarays on annettu lähes yksinomaan virkaeläinlääkärille eli paikalliselle kunnaneläinlääkärille a tarvittaessa läänineläinlääkärille. Läänin- a kunnaneläinlääkärit ovat alue- a kuntatasolla ainoat eläinlääkintäviranomaiset. Eläinlääkintä- a elintarvikelaitos tarkastaa hygienialakien soveltamisalaan kuuluvat eläimistä saatavat elintarvikkeet niin, että tark~stu~sen tekevällä eläinlääkintä- a elintarvikelaitoksen palveluksessa olevalla tai valt~u!tamalla eläinlääkärillä on myös eläinta~~il~.~s~däj?nön J?'!kainen määräys raaelatnlaäkanksl. Tulhv1ranomaiset suorittavat eläintautiehtoen osalta tuontivalvontaa muun tulliva~vonnan yhteydessä niiden eläinten a tavaro1den osalta, oita ei tarvitse saattaa eläinlääkärin tarkastettaviksi. Hygienialakien soveltamisalaan kuuluvien eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieenisten vaatimusten tarkastaminen kuuluu eräiden eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuontivalvonnasta annetun asetuksen mukaan eläinlääkintä- a elintarvikelaito~selle! o~a.~uol~ht~i tehtävästä oko itse tat yhte1styossa tulhlmtoksen kanssa. Eläinlääkintä- a elintarvikelaitos voi antaa tuontivalvontaan liitt~v~ä tehtäviä myös laitoksen valtuuttaman latlhstetun eläinlääkärin suoritettavaksi. Kokonaisvastuu eläimistä saatavien elintarvikkeiden eläinlääkinnällisen tarkastuksen asianmukaisesta ärestämisestä on eläinlääkintä- a elintarvikelaitoksella. Tuontitarkastus. Y ai~a. Suo~i liittymissopimuksessa sai snrtymaajan elämlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien mukaisen tarkastusmenettelyn täytäntöönpanolle, on Suomen

5 HE 187/1996 vp 5 kuitenkin huolehdittava siitä, että kolmansista maista Suomeen a Suomen kautta edelleen muualle EY:n alueelle tuotavat eläimet a tavarat täyttävät kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille asetetut eläinlääkinnälliset vaatimukset. Tärkein etu siirtymäaasta on, että Suomi sai aikaa eläinlääkinnällisten raatarkastusasemien perustamisen edellyttämiin koraus- a rakennustöihin. Paikkakunnat, oilla eläinlääkinnällinen raatarkastus tehdään, ovat tällä hetkellä elävien eläinten osalta Helsinki, Vantaa, Lappeenranta, Muonio a Inari. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden a muiden tuotteiden osalta vastaavat paikkakunnat ovat Helsinki, Vantaa, Turku, Virolahti, Vaasa (vain eläinperäiset rehut a niiden raaka-aineet), Muonio a Inari. Maksut Eläintautilain mukaan tuoan on maksettava tuontitarkastuksen suorittaalle korvaus tarkastuksesta. Maa- a metsätalousministeriö määrää tarkemmin maksettavan korvauksen suuruuden noudattaen soveltuvin osin yleisen kunnallisen virka- a työehtosopimuksen eläinlääkäritaksassa vastaavan kaltaisista tarkastuksista määrättyä korvausta, ollei Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa toisin edellytetä. Maa- a metsätalousministeriön asiaa koskevassa päätöksessä tarkastuksen peruspalkkio ensimmäisestä tarkastettavasta eläimestä tai tarkastettavasta tavarasta on 180 markkaa a seuraavista 60 markkaa. Illalla a sunnuntaina tai yleisenä uhlatai vapaapäivänä tehtävästä tarkastuksesta maksu peritään korotettuna. Tuontitarkastuksen suorittanut raaeläinlääkäri perii maksun suoraan tuoalta. Hygienialakien mukainen tuontitarkastusmaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/92) mukaisesti siten, että tarkastuksesta peritään valtiolle omakustannusarvon mukainen maksu. Muu lainsäädäntö Eläimistä saataville elintarvikkeille asetettavista muista kuin elintarvikehygieenisistä vaatimuksista säädetään elintarvikelaissa (361/95) a sen noalla. Elintarvikelain mukaan tullilaitoksen tehtävänä on huolehtia näiden vaatimusten valvonnasta elintarvikkeiden maahantuonnissa. Asiaa koskevat EY -säädökset sisältyvät neuvoston asetukseen (ETY) N:o 339/93 kolmansista maista tuotavien tuotteiden tuoteturvallisuutta koskevien säännösten mukaisuuden tarkastamisesta. Rehuen osalta muut kuin eläintautien vastustaidiseksi tarvittavat tuontiehdot asetetaan rehulain (234/93) noalla. Rehulain mukaisten vaatimusten tuontivalvonnasta vastaavat rehulain mukaan kasvintuotannon tarkastuskeskus a tullilaitos. Elävien eläinten osalta luonnonsuoelulaissa (71/23) on säännökset laien säilymisen edellyttämistä vaatimuksista uhanalaisiin laeihin kuuluvien eläinten tuonnista. Eläinalostukseen sisältyvät tuontivaatimukset annetaan kotieläinalostuslain (794/93) a hevostalouslain (796/93) noalla Euroopan yhteisön säädökset Kolmansista maista EY:n alueelle tuotavien eläinten a eläimistä saatavien elintarvikkeiden a muiden tuotteiden eläinlääkinnällisiä raatarkastuksia koskee kaksi EY:n direktiiviä. Lisäksi tarkastusmaksua koskee yksi direktiivi. 1. Kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkintätarkastusten ärestämisestä annettu neuvoston direktiivi (901675/ETY ), älempänä tuotteita koskeva direktiivi. Direktiivi sisältää tarkat määräykset siitä, miten sen mukaisia tuotteita koskevat eläinlääkinnälliset raatarkastukset on ärestettävä a tehtävä sekä millaiset asiakirat tuontienä on seurattava. Direktiivi koskee myös kauttakuletuksia. Samoin direktiivi sisältää yksityiskohtaiset määräykset siitä, missä laauudessa tullivarastoihin, vapaa-alueille a vapaavarastoihin vietävien tuotteiden eläinlääkinnällinen raatarkastus on tehtävä. Eläinlääkinnälliseen raatarkastukseen voi kuulua tuontiasiakiroen tarkastus, tuontierän tunnistus a tuontierän fyysinen tarkastus näytteenottoineen. Direktiivissä on myös määräykset siitä, miten sellaisen tuontierän suhteen on meneteltävä, oka ei täytä asetettua vaatimuksia. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen kustannuksista vastaa direktiivin mukaan tuoa. Tuotteilla direktiivissä tarkoitetaan toisaalta elintarvikkeeksi tarkoitettua tuotteita a toisaalta tuotteita, oita ei ole tarkoitettu

6 6 HE 187/1996 vp elintarvikkeeksi. Elintarvikkeeksi tarkoitettua direktiivin mukaisia tuotteita ovat liha a lihatuotteet, kalastustuotteet sekä niistä tehdyt valmisteet a alosteet, maito a maitopohaiset tuotteet sekä munat a munavalmisteet Direktiivin tarkoittamia muita tuotteita ovat esimerkiksi muu kuin elintarvikkeeksi tarkoitettu maito a maitovalmisteet, eläimistä saatavat rasvat, lihaauho a muu eläinätteestä valmistettu valkuaisauho, eläimistä saatava veri a verivalmisteet, hevosen seerumi, vuodat a nahat, eläinätteestä valmistettu lemmikkieläinten muona, luut, sarvet, sorkat, eläinten sperma, munasolut a alkiot, mehiläishoitoon tarkoitetut mehiläistuotteet, raa'at metsästystrofeet, eläimistä saatavat lannoitteet, käsittelemätön villa, karva, harakset a höyhenet, muut eläimistä saatavat raakatuotteet sekä heinä a olki. Tuotteet saadaan tuoda kolmansista maista vain komission hyväksymien raanylityspaikkoen kautta. Tulliviranomaisten on ohattava ne raanylityspaikalta asianomaiselle eläinlääkinnälliselle raatarkastusasemalle eläinlääkinnällistä raatarkastusta varten. Myös eläinlääkinnällisten raatarkastusasemien on oltava komission hyväksymiä a niille on asetettu rakenteellisia vaatimuksia. Eläinlääkinnällisen raatarkastusaseman on oltava äsenvaltion tähän tehtävään määräämän virkaeläinlääkärin valvonnassa. Eläinlääkärin on erityisesti vastattava tarkastuksista. Tarkastuksissa voidaan käyttää kuitenkin apuna avustavaa henkilökuntaa. Direktiivi sisältää luettelon niistä tapauksista, oilloin tuotteille ei tarvitse tehdä eläinlääkinnällistä raatarkastusta. Näitä ovat muun muassa matkustaan mukanaan tuomat pienet tuote-erät sekä kansainvälisessä liikenteessä liikennöiviin laivoihin a lentokoneisiin miehistön a matkustaien muonitukseen tarkoitetut eläimistä saatavat elintarvikkeet. Poikkeuksen eläinlääkinnällisestä raatarkastusasemalla suoritettavasta tarkastuksesta muodostavat myös ne kalastustuoteerät, otka kolmannen maan lipun alla purehtiva alus on pyytänyt a otka puretaan siitä tätä varten erityisesti hyväksyttyihin satamiin. Kolmansista maista tapahtuville tuonneille asetettavia ehtoa ei ole kaikkien tuotteiden osalta vielä harmonisoitu. Jos yhteisön lainsäädäntöä ei ole, noudatetaan direktiivin mukaan määränpäänä olevan äsenvaltion kansallisia vaatimuksia. Kuitenkin sen äsenvaltion, onka alueelle tuontierä ensimmäisenä tulee, on suoritettava erän eläinlääkinnällinen raatarkastus, vaikka kyseessä olisi vain kauttakuletus tämän äsenvaltion kautta määränpäänä olevaan äsenvaltioon. Jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella tarkastus voidaan siirtää suoritettavaksi vasta määränpäänä olevassa äsenvaltiossa. Käytännössä näitä sopimuksia ei kovin paloa ole a komission tarkoituksena on, että näistäkin luovuttaisiin. Harmonisoimattomien tuotteiden osalta tarkastavan äsenvaltion tulee tietää myös vastaanottavan äsenvaltion kansalliset ehdot, otta tuontierä voitaisiin tarkastuksessa hyväksyä tuotavaksi yhteisön alueelle a kuletettavaksi edelleen määränpäänä olevaan äsenvaltioon. Tuontierä saadaan hyväksyä vain kyseiseen äsenvaltioon tuotavaksi, eikä sitä saa viedä muihin äsenvaltioihin, os se ei täytä näiden kansallisia tuontivaatimuksia. Kolmansista maista tapahtuville tuonneille EY-lainsäädännössä asetetut tuontivaatimukset koostuvat osittain direktiivissä suoraan määritellyistä ehdoista a osittain ehdot on määritelty komission direktiivin noalla antamissa päätöksissä. Jos tietyn tuotteen osalta komission päätöstä ei ole, noudatetaan niiden osalta siis kansallisia vaatimuksia. 2. Kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten äjestämistä koskevista periaatteista a direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY a /ETY muuttamisesta annettu neuvoston direktiivi (91/496/ETY ), älempänä eläimiä koskeva direktiivi. Direktiivi sisältää kolmansista maista tuotavien elävien eläinten osalta vastaavat eläinlääkinnällistä raatarkastusta, raatarkastusasemia a tuontiehtoa koskevat määräykset kuin mitä edellä on tuotteiden osalta selostettu. Direktiivin mukaan eläinlääkinnällistä raatarkastusta ei kuitenkaan tehdä matkustaan mukanaan tuomille lemmikkieläimille. 3. Direktiivin 85173/ETY muuttamisestaa kodifioinnista elävien eläinten a tiettyen eläintuotteiden eläinlääkärintarkastusten a - valvonnan rahoittamisen varmistamiseksi sekä direktiivien 90/675/ETY a /ETY muuttamisesta annettu neuvoston direktiivi (96/43/EY ). Direktiivi sisältää muun muassa säännökset, oilla kolmansista maista tuotavien eläinten a kalastustuotteiden tuontitarkastusmaksut on harmonisoitu. Lihan osalta kolmansista maista tapahtuvien tuontien eläinlääkin-

7 HE 187/1996 vp 7 nällisten tarkastusten maksut on harmonisoitu o aikaisemmin. Kyseisessä maksua koskevassa direktiivissä on määritelty kiinteä minimimaksu, oka kaikkien äsenvaltioiden on perittävä. Jos todelliset tarkastuskustannukset ylittävät minimimaksun, saadaan todelliset kustannukset kuitenkin periä. 4. Komission ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkärintarkastusten ärestämistä koskevista periaatteista (KOM (96) 170 lopull.) Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus uudistaa voimassa olevan tuotteita koskevan direktiivin säännökset vastaamaan paremmin sisämarkkinoiden tarpeita. Ehdotettu direktiivi sisältää tarkennettuina samankaltaiset säännökset kuin mitä tuotteita koskevassa direktiivissä nykyisin on. Tärkeimpiä muutoksia olisi tuontierän tunnistuksen ääminen pois eläinlääkinnällisestä raatarkastusmenettelystä.eläinlääkinnällinen raatarkastus sisältäisi vain asiakiroen tarkastuksen a fyysisen tarkastuksen, oka voisi perustua myös otantaan. Direktiiviehdotuksessa on tarkat vaatimukset sellaisille vapaa-alueille, vapaavarastoille a tullivarastoille, oissa säilytetään tuotteita, otka eivät täytä EY -lainsäädännön vaatimuksia. Tuotteita laiva- a lentokonemuonituksiin toimittavien elinkeinonharoittaien on oltava toimivaltaisten viranomaisten rekisteröimiä. Jos tuontierä ei täytä direktiivin vaatimuksia, on se takavarikoitava a se voidaan määrätä hävitettäväksi, palautettavaksi tai käytettäväksi muuhun tarkastusviranomaisen hyväksymään tarkoitukseen, osta ei aiheudu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Direktiivin säännösten rikkomisesta on määrättävä tuoalle sakko, onka määrä on 20 % tuontierän tullausarvosta. Direktiiviehdotus on saatettu erikseen valtiopäiväärestyksen 54 b :n mukaisesti valtioneuvoston kirelmällä eduskunnan käsiteltäväksi (valtioneuvoston kirelmä U vp). Direktiiviehdotusta on kuitenkin pyritty ennakoimaan ehdotetussa laissa siltä osin kuin kyse on menettelyllisistä seikoista, sillä direktiiviehdotus on tarkoitus saattaa neuvoston käsiteltäväksi siten, että se voisi tulla voimaan vuoden 1997 alusta. Direktiiviehdotukseen sisältyvä 20 %:n sakkoa koskeva säännös on kuitenkin sellainen, että sen mahdollinen sisältyminen direktiiviin edellyttäisi erikseen kansallisen lainsäädännön muuttamista Nykytilan arviointi Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevat direktiivit edellyttävät, että kolmansista maista tuotavien eläinten sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden a muiden tuotteiden eläinlääkinnällinen tarkastus suoritetaan samanlaisessa tarkastusmenettelyssä. Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö on lähtenyt siltä pohalta, että toisaalta eläintautivaatimukset a toisaalta elintarvikehygieeniset vaatimukset tarkastetaan toisistaan erillään a tarkastuksista vastaavat osittain eri viranomaiset. Myös tarkastusmenettelyä a tarkastusmaksua koskevat säännökset eroavat toisistaan. Nykyisin eläinlääkinnällistä tarkastusmenettelyä koskevat säädökset a määräykset on annettu kahdessa eri laissa a niiden noalla. Tämä on aiheuttanut muun muassa sen, että säädöstaso eroaa niissä toisistaan. Seikoista, oista hygienialaeissa säädetään lakitasolla, on eläintautilainsäädännössä säädetty asetuksella. Suomen siirtymäaika eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämiselle direktiivien vaatimukset täyttävillä eläinlääkinnällisillä raatarkastusasemilla päättyy tuotteiden osalta vuoden 1996 a eläinten osalta vuoden 1997 lopussa. Koska eläinlääkinnälliset raatarkastusasemat on tuotteiden vuoksi oka tapauksessa perustettava vuoden 1996 loppuun mennessä, on eläinlääkinnällisen raatarkastuksen tehokkaaksi ärestämiseksi a tarkastuskustannusten säästämiseksi pidetty tarkoituksenmukaisena, että samasta aankohdasta lukien myös eläimet tarkastetaan eläinlääkinnällisillä raatarkastusasemilla. Tämän vuoksi eläintautivaatimuksia a elintarvikehygieenisiä vaatimuksia koskevat tarkastusmenettelyt tulisivat myös yhdenmukaistettaviksi, sillä ne tulevat tehtäviksi samoilla raatarkastusasemilla raaeläinlääkärin toimesta. Lisäksi sekä eläimiä että tuotteita koskevien direktiivien mukainen tarkastusmenettely on samanlainen. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien täytäntöönpano tapahtuu yhden lain perusteella. Niiden eläinten a tuotteiden osalta, oille ei tehdä eläinlääkinnällistä raatarkastusta, on myös varmistauduttava, että ne eivät ole kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille asetettuen eläinlääkinnällisten vaatimusten vastaisia. Tämän valvonta tulisi hoidettavaksi tullilaitoksen toimesta muun tullivalvonnan yhteydessä. Koska eläinlääkinnällisen raatar-

8 8 HE 187/1996 vp kastuksen ulkopuolellekin äävien eläinten a tavaroiden osalta tuontivalvonnassa tarkastettavat seikat liittyvät toisaalta eläintautien vastustamiseen a toisaalta elintarvikehygieenisiin seikkoihin, on tarkoituksenmukaista, että tästä tarkastusmenettelystä a tuontiehdoista säädetään samassa laissa kuin varsinaisesta eläinlääkinnällisestä ra atarkastuksesta. 3. Esityksen tavoitteet a keskeiset ehdotukset Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ne säännökset, otka koskevat kolmansista maista tuotavien eläinten a tavaroiden niitä eläinlääkinnällisiä tuontiehtoa a tarkastuksia, otka ovat tarpeen toisaalta eläintautien vastustamiseksi a toisaalta eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi. Tavoitteena on myös eläinlääkintäsektorilla selkeyttää toisaalta EU :n sisämarkkinoiden valvontaa a toisaalta kolmansista maista tapahtuvien tuontien valvontaa koskevaa lainsäädäntöä, sillä EY :n eläinlääkintälainsäädännön mukaan nämä kaksi poikkeavat oleellisesti toisistaan viranomaisvalvonnan osalta. EU:n sisämarkkinoilla valvonta tehdään pääsääntöisesti alkuperävaltiossa a muut äsenvaltiot voivat suorittaa valvontaa lähinnä satunnaisotantaan perustuen. Kolmansista maista EY :n alueelle tuotavien eläinten a tavaroiden osalta on viranomaisten erikseen tarkastettava, että ne täyttävät tuonnille asetetut eläinlääkinnälliset vaatimukset. Ehdotettu laki koskisi kaikkea kolmansista maista tapahtuvaa eläinten a tavaroiden tuontia siltä osin kuin kyse on eläintautien vastustamisesta a elintarvikehygieniasta. Laki koskisi myös kauttakuletuksia. Koska erityisesti eläintaudit voivat levitä paitsi eläinten myös hyvin erilaisten tuotteiden a tavaroiden välityksellä, ehdotetaan, että asianomainen ministeriö (maa- a metsätalousministeriö) määrittelisi ne eläimet a tavarat, oita laki koskisi. Laissa ei maa- a metsätalousministeriötä voida suoraan mainita vaan käytetään nimitystä asianomainen ministeriö. Tämä ohtuu siitä, että valtioneuvoston 13 päivänä oulukuuta 1995 tekemä periaatepäätös ministeriöiden toimialaa koskevien säädösten valmistelusta edellyttää tällaista menettelyä. Ministeriöiden toimialaako ilmenee valtioneuvoston ohesäännöstä (1522/95). Sen 21 :ssä on eläintautien vastustaminen sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen tarkastus a valvonta säädetty maaa metsätalousministeriön tehtäväksi. Lain soveltamisalan osalta kyseeseen tulisivat elävät eläimet a niiden sukusolut; kuolleet eläimet a eläinten osat; eläimistä saatavat tuotteet; ätteet, rehut a lannoitteet, otka sisältävät eläimistä peräisin olevia aineksia; eläinten lanta, virtsa a muut eritteet; eläintautea aiheuttavat bakteeri-, virus- a niihin verrattavat pieneliövilelmät sekä eläimille tarkoitetut rokotteet, seerumit a niiden kaltaiset tuotteet; heinät a olet; tavarapäällykset, säilytysastiat, pakkaustarvikkeet a lumput, oista voi aiheutua eläintautien leviämisen vaaraa; sekä eläinten tuotannossa, hoidossa tai pitopaikoissa käytetyt esineet, varusteet a vaatteet sekä eläinten a niistä saatuen tuotteiden säilytykseen, pakkaamiseen tai kuletukseen käytetyt esineet. Mainitut eläimet a tavarat määritellään nykyisin eläintautien vastustamisesta eläinten a eräiden muiden tavaroiden maahantuonnissa a maastaviennissä annetussa asetuksessa. Lisäksi maa- a metsätalousministeriön eläinlääkintä- a elintarvikeosasto on mainitun asetuksen noalla tarkentanut hyvin yksityiskohtaisella päätöksellään kyseistä luetteloa. Tarkoituksena on, että ehdotetun lain hyväksymisen älkeen mainittua asetusta muutettaisiin siten, että se ei koske enää kolmansista maista tapahtuvia tuontea vaan ainoastaan EU :n sisämarkkinakauppaa. Kolmansista maista tuotavien eläinten a tavaroiden eläintautien vastustamista a elintarvikehygieniaa koskevat tuontiehdot annettaisiin ehdotetun lain noalla asianomaisen ministeriön päätöksellä. Määräyksiä annettaessa olisi otettava huomioon asianomainen EY -lainsäädäntö. Sellaiset eläimet a tavarat, oille on eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta annettuen direktiivien mukaisesti tehtävä eläinlääkinnällinen raatarkastus, olisi tuotava maahan hyväksyttyen raanylityspaikkoen kautta. Steltä ne olisi tullin valvonnassa ohattava asianomaiselle eläinlääkinnälliselle raatarkastusasemalle. Asianomainen ministeriö antaisi direktiivien edellyttämät tarkemmat määräykset edellä mainituista toiminnoista sekä siitä, missä laauudessa eläinlääkinnällinen raatarkastus on tehtävä. Laki sisältäisi säännökset tarkastuksia tekevistä viranomaisista. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen tekisi asianomaisen ministe-

9 HE 187/1996 vp 9 riön palveluksessa oleva tai tähän tehtävään määräämä raaeläinlääkäri. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen keskittäminen maa- a metsätalousministeriön ärestettäväksi mahdollistaisi sen, että se voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähäisillä voimavaroilla a tehokkaasti sekä eläintauti- a eläinsuoeluvaatimusten että elintarvikehygieenisten vaatimusten tarkastamisen osalta. Eläinlääkintäsektori kokonaisuudessaan on varsin tiukasti EY -säädöksin harmonisoitu, olloin kansallista harkintavaltaa on vain vähän. Säädösvalmisteluun osallistuminen tapahtuu pääsääntöisesti unionin toimielinten a työryhmien kokouksiin osallistumalla. Sidos EY -lainsäädännön a kansalliselle toiminnalle asetettavien vaatimusten välillä on kiinteä, sillä eläinlääkintäsektorin EY -säädökset ovat usein hyvin yksityiskohtaisia a teknisiä sekä hyvinkin kiireellisesti käsiteltäviä. Tämä ohtuu siitä, että eläinlääkintäsektorilla erityisesti eläintautitilanteen muutokset niin EU:n äsenmaissa kuin kolmansissa maissakin aiheuttavat tarpeen pystyä hyvin nopeasti reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen a ryhtymään ihmisten a eläinten terveyden suoelemiseksi tarvittaviin suoatoimenpiteisiin, muun muassa tuonnin raoittamiseen tai kieltämiseen. Toiminnan tehokkaan ärestämisen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että eläinlääkinnällinen raatarkastus, ossa yhdistyvät sekä eläintauti-a elintarvikehygieenisten seikkoen yhdenmukainen valvonta että edellä esitetty tiivis EDkytkentä, hoidettaisiin maa- a metsätalousministeriön toimesta. Ministeriöstä hoidetaan yhteydenpito EU:n toimielimiin a muihin äsenvaltioihin. Lisäksi ministeriön eläinlääkintä- a elintarvikeosasto on ainoa keskushallintotason viranomainen eläintautien vastustamisessa. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämisen siirtäminen maa- a metsätalousministeriöön on otettu huomioon vuoden 1997 talousarvioesityksessä. Siirtyminen vuoden 1997 alusta lukien kaikilta osin EY -lainsäädännön mukaiseen eläinlääkinnällisellä raatarkastusasemalla suoritettavaan tarkastukseen aiheuttaa sen, että mainitut tarkastusmenettelyt tulevat oka tapauksessa yhdenmukaistettaviksi. Erityisesti vaatimus koskee eläimistä saatavia elintarvikkeita, oita koskevat sekä eläintauti- että elintarvikehygieeniset vaatimukset. Ei ole tarkoituksenmukaista, että nämä tarkastettaisiin kahdessa eri tarkastusmenettelyssä. Jos eläimelle tai ta varalle ei EY -säädösten mukaan tarvitsisi tehdä eläinlääkinnällistä raatarkastusta, valvottaisiin tuontia nykyiseen tapaan osana muuta tullivalvontaa. Raaeläinlääkäri antaisi tarvittaessa tulliviranomaisille virka-apua eläinlääkinnällistä asiantuntemusta vaativien seikkoen osalta. Tullivarastoen, vapaa-alueiden a vapaavarastoen osalta ehdotetun lain mukaisen valvonnan hoitaisivat tulliviranomaiset a raaeläinlääkäri yhteistyössä. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevat direktiivit edellyttävät tätä. Kolmannen maan lipun alla purehtivista aluksista hyväksyttyihin satamiin purettuen kalastustuotteiden tarkastuksen osalta valvontaviranomaisia voisivat olla raaeläinlääkäri, tullilaitos tai muu valtion taikka kunnan tai kuntayhtymän viranomainen, onka kanssa maa- a metsätalousministeriö olisi sopinut tarkastuksen ärestämisestä. Kolmannen maan lipun alla purehtivista aluksista hyväksyttyihin satamiin purettuen kalastustuotteiden tarkastus on uusi tehtävä a näin voitaisiin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ärestää tarkastus tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Ehdotettu laki sisältäisi myös säännökset valvontaviranomaisten tiedonsaanti- a tarkastusoikeudesta sekä salassapitovelvollisuudesta, menettelystä tarkastuksessa hylättyen erien suhteen, tuoan avunantovelvollisuudesta a muista velvollisuuksista, rangaistussäännökset, muutoksenhakua koskevat säännökset sekä tarkastusmaksua koskevat säännökset. Ehdotettu laki olisi valtuuslaki. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien mukaiset yksityiskohtaiset määräykset annettaisiin asianomaisen ministeriön päätöksellä. 4. Esityksen vaikutukset 4.1. Taloudelliset vaikutukset Valtion- a kunnallistaloudelliset vaikutukset Valtion vuoden 1997 talousarvioesityksessä on otettu huomioon ne virkaärestelyt, oita eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämisen kokoaminen maa- a metsätalousministeriön eläinlääkintä- a elintarvikeosaston tehtäväksi edellyttää. Maa- a metsäta V

10 10 HE 187/1996 vp lousministeriöön perustettavaksi esitetyistä viroista kaksi tulisi raatarkastustehtäviin. Koska eläinlääkintä- a elintarvikelaitoksen tehtävät eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämisessä siirtyisivät maa- a metsätalousministeriölle, siirrettäisiin näihin ministeriön uusiin tehtäviin viisi virkaa eläinlääkintä- a elintarvikelaitoksesta. Maa- a metsätalousministeriön raaeläinlääkäreiksi vaituottamat eläinlääkärit eivät enää perisi eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittamisesta palkkioitaan suoraan tuoilta, vaan ne maksaisi maa- a metsätalousministeriö, oka perisi tarkastusmaksun tuoalta. Palkkioiden yhteismäärää on vaikea arvioida, sillä se riippuu siitä, missä määrin raaeläinlääkäriksi valtuutettu a eläinlääkäreitä on tarkastusten tekemiseen tarpeen käyttää. Eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta perittäisiin edelleen valtiolle maksu valtion maksuperustelain mukaisesti omakustannusarvon mukaisena. Vuoden 1997 tulokertymäksi on arvioitu noin 3,5 miloonaa markkaa. Tulokertymään vaikuttavat Suomeen tulevien tavaravirtoen muutosten lisäksi EU :n eräiden kolmansien maiden kanssa neuvottelemien eläinlääkintäsektorin vastaavuussopimusten lopullinen sisältö a voimaantulo. Vastaavuussopimukset voimaantullessaan aiheuttavat sen, että kolmansista maista tuotavien erien tarkastustiheyttä voidaan alentaa. Tämä puolestaan vaikuttaa tarvittavan tarkastushenkilökunnan määrään. Esityksellä ei ole suoranaisia kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Esityksen mukaan maa- a metsätalousministeriö voisi sopia myös kunnan tai kuntayhtymän kanssa siitä, että kunnan tai kuntayhtymän viranomainen tarkastaa kolmannen maan lipun alla purehtivista aluksista hyväksyttyihin satamiin purettavat kalastustuotteet Tällöin kunnalla olisi oikeus saada valtiolta korvaus tästä tarkastustehtävästä, sillä se ei muutoin kuuluisi kunnan toimialaan. Samalla sovittaisiin kunnalle tai kuntayhtymälle tarkastustehtävästä tulevasta korvauksesta. Sopimus tarkastustehtävän suorittamisesta tehtäisiin, os se olisi tarkastustehtävän ärestämisen kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto a kunnalle tai kuntayhtymälle tulevan korvauksen maksamiseen olisi osoitettavissa määräraha. Toistaiseksi hyväksytyissä satamissa tehtäville tarkastuksille ei ole ollut tarvetta, mutta koska EY -lainsäädäntö tätä tarkastusmahdollisuutta edellyttää, on siihen varauduttava. Elinkeinoelämään kohdistuvat vaikutukset Eläimistä saatavien elintarvikkeiden eläinlääkinnällisen raatarkastuksen osalta esitys ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia elinkeinoelämään tarkastusmaksuen muodossa kohdistuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Eläinlääkintä- a elintarvikelaitos perii voimassa olevan lainsäädännön noalla suorittamistaan tarkastuksista valtion maksuperustelain mukaisen omakustannusarvon mukaisen maksun. Tarkastusmaksut on määritelty eläinlääkintä- a elintarvikelaitoksen viimeksi 5 päivänä syyskuuta 1996 vahvistamassa maksutaulukossa. Se puolestaan perustuu eläinlääkintä- a elintarvikelaitoksen suoritteista perittävistä maksuista annettuun maaa metsätalousministeriön päätökseen (626/93). Eläinlääkintä- a elintarvikelaitoksen maksutaulukon mukaan vähimmäismaksu tarkastuksesta on 350 markkaa. Tarkastustenärestämisen siirtäminen maaa metsätalousministeriölle ei sinänsä aiheuta maksuihin merkittäviä tarkistuksia, koska tarkastuksen tekemisestä aiheutuvat kustannukset eivät tule oleellisesti muuttumaan. Eläinlääkinnällisten raatarkastusasemien perustamisesta a käyttämisestä aiheutuvien kuluen mahdollinen huomioon ottaminen tarkastusmaksuissa ei ole riippuvainen siitä, mikä viranomainen tarkastuksen suorittaa. Eläinlääkinnälliset raatarkastusasemat on EY -säädösten mukaan oka tapauksessa perustettava a tarkastukset on siellä tehtävä. Eläinten a muiden eläimistä saatavien tuotteiden kuin elintarvikkeiden osalta eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta perittävän maksun arvioidaan onkin verran nousevan nykyisestä, kun tarkastus siirtyy maa- a metsätalousministeriön ärestettäväksi. Tarkastuksen suorittava raaeläinlääkäri ei siis enää perisi eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittamisesta palkkioitaan suoraan tuoilta, vaan tarkastusmaksun perisi tuoalta maa- a metsätalousministeriö, oka maksaisi palkkion niille raaeläinlääkäreille, otka ministeriö olisi tähän tehtävään valtuuttanut. Tämä lisää onkin verran hallinnollisia kulua, otka tulisi tarkastusmaksussa ottaa huomioon. Lisäksi huomioon otettavaksi tulevat ne muut toimintakustannukset, otka valtion maksuperustelain mukaan on tarkastusmaksua määrättäessä otettava huomioon. Direktiivien edellyttämä eläinlääkinnällinen raatarkastusmenettely sinänsä aiheuttaa tuoille lisäkustannuksia, koska tarkastusta

11 HE 187/1996 vp 11 varten tuontierät on tuotava maahan hyväksyttyen raanylityspaikkoen kautta a kuletettava edelleen eläinlääkinnällisille raatarkastusasemille. Lisäksi tuontierät on tarkastusta varten mahdollisesti purettava kuletusvälineestä a tarkastuksen älkeen lastattava uudelleen. Nämä logistiset kustannukset ohtuvat kuitenkin EY -lainsäädännön edellyttämästä menettelystä a niihin voidaan viranomaisten puolelta vaikuttaa vain raoitetusti, pyrkimällä ärestämään tarkastusmenettely mahdollisimman tehokkaaksi Organisaatioon kohdistuvat vaikutukset Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämisen keskittäminen maa- a metsätalousministeriöön edellytää, että ministeriön eläinlääkintä- a elintarvikeosastolle perustetaan näistä tehtävistä vastaava yksikkö. Yksikköön tulisi 8 virkaa. Viroista kaksi olisi uusia, viisi virkaa siirrettäisiin eläinlääkintäa elintarvikelaitoksesta a yksi virka osoitettaisiin maa- a metsätalousministeriön muista tehtävistä. Näistä kuusi virkaa osoitettaisiin varsinaisiin raatarkastustehtäviin eläinlääkinnällisille raatarkastusasemille. Kaksi virkaa osoitettaisiin hallinto- a säädösvalmistelutehtäviin, oista oleellisen osan muodostaa osallistuminen EU:n lainsäädännön valmisteluun komission a neuvoston työryhmissä sekä pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa. Kolmansista maista tapahtuvan tuonnin ehtoen harmonisoimiselle on EU:n piirissä paineita, sillä kansallisten tuontiehtoen soveltaminen harmonisoimattomien tuotteiden osalta on erittäin monimutkaista a hankalaa. Lisäksi harmonisoidutkin tuontiehdot muuttuvat sangen usein etenkin lähtömaan eläintautitilanteessa tapahtuvien muutosten ohdosta. Henkilökuntatarve on arvioitu nykyisten eläinlääkinnälliseen raatarkastukseen tulevien tuontierien perusteella sekä voimassa olevien kansainvälisten sopimusten edellyttämillä tarkastustiheyksillä. 5. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu maa- a metsätalousministeriössä virkatyönä. Esityksestä pyydettiin lausunto kauppa- a teollisuusministeriöltä, sosiaali- a teveysministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, eläinlääkintä- a elintarvikelaitokselta, elintarvikevirastolta, kasvintuotannon tarkastuskeskukselta, tullilaitokselta, lääninhalli tuksilta, maaseutuelinkeinopiireiltä, Elintarviketeollisuusliitolta, Suomen Päivittäistavarakauppayhdistykseltä, Suomen Kalakauppiasliitolta, Maa- a metsätaloustuottaain Keskusliitolta, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbundilta, Elintarvikealan Kuletusyrittäät ry:ltä, Suomen Eläinlääkäriliitolta, Suomen Hippokselta, Kotieläinalostuskunta FABAlta, Suomen Kuluttaaliitolta sekä Kuluttaat - Konsumentema ry:ltä. Lisäksi asiassa on kuultu sisäasiainministeriötä a Suomen Kuntaliittoa, oilla ei ollut esitykseen huomautettavaa. Saaduissa lausunnoissa pidettiin pääsääntöisesti hyvänä ehdotetun lain mukaista ärestelmää, ossa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin tarkastuksia koskevat säännökset erotetaan sisämarkkinasäännöksistä. Kauppa- a teollisuusministeriö, sosiaali- a terveysministeriö, valtiovarainministeriö, elintarvikevirasto, eräät lääninhallitukset a Suomen Eläinlääkäriliitto eivät kuitenkaan pitäneet eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ehdotettua siirtoa maa- a metsätalousministeriön ärestettäväksi hyvänä ratkaisuna. Ne pitivät sitä valtionhallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden vastaisena. Myös Elintarviketeollisuusliitto kiinnitti asiaan huomiota, mutta ei sinänsä vastustanut siirtoa. Valtiovarainministeriö esitti lisäksi, että elintarvikkeiden tarkastus tulisi saada yhden lain piiriin a että tarkastusmaksut tulisi porrastaa sen mukaan, äävätkö tuontierät Suomeen vai viedäänkö ne edelleen. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen siirtoa maa- a metsätalousministeriöön koskevat ärestelyt sisältyvät kuitenkin valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen. Maksua ei voi porrastaa tuontierän määränpään mukaan, koska tuontitarkastusmenettely on sama riippumatta siitä ääkö tuontierä Suomeen vai viedäänkö se edelleen muualle EY:n alueelle. Yksityiskohtien osalta lausunnoissa kiinnitettiin huomiota hyväksytyissä satamissa suoritettavia tarkastuksia tekeviin viranomaisiin sekä niihin säännöksiin, otka koskivat maahan o tuotuihin eläimiin a tavaroihin kohdistuvia toimenpiteitä. Nämä huomautukset on otettu lakiehdotuksessa huomioon. Samoin oikeusministeriön esittämät huomautukset ehdotetun lain tiedonsaanti-, salassapito-a rangaistussäännöksiin on otettu huomioon. Suomen Päivittäistavarakauppayhdistys

12 12 HE 187/1996 vp katsoi, että tuoan avunantovelvollisuutta koskeva säännös tulisi olla raoitetumpi a päävastuu eläinlääkinnällisen raatarkastuksen yhteydessä tehtävästä tavarankäsittelystä tulisi olla viranomaisten tehtävänä. Tuoan logistiset kustannukset tulisi minimoida a pyrkiä ärestelmään, ossa kaikki eri lakien mukaiset tuontitarkastustoimenpiteet tehdään yhdellä kertaa. Samoin tuontitarkastuksesta perittävän maksun osalta tulisi pitäytyä vanhassa ärestelmässä. Myös Suomen Kalakauppiasliitto toi esille lausunnossaan, että eläinlääkinnällinen raatarkastus tulisi ärestää mahdollisimman oustavalla tavalla eikä tarkastusbyrokratiaa tulisi lisätä. Eläinlääkinnällinen raatarkastus on kuitenkin asianomaisissa direktiiveissä varsin tarkasti määritelty, oten varsinaisen tarkastusmenettelyn osalta ei uuri ole kansallisesti harkintavaltaa. Elintarviketeollisuusliitto, Maa- a metsätaloustuottaain Keskusliitto a Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund sekä eräät lääninhallitukset esittivät, että laissa tulisi olla säännökset tuontienä koskevien tietoen ilmoittamisesta paikallisille valvontaviranomaisille. Tämän ei kuitenkaan katsottu olevan toteutettavissa, koskatuontierien määränpää ei useinkaan ole eläinlääkinnällistä raatarkastusta tehtäessä tiedossa. 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoa 6.1. Riippuvuus muista esityksistä Esitys liittyy valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen a on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hygienialakien osalta on tarkoituksena, että ne yhdistetään yhdeksi laiksi, oka tulisi voimaan vuoden 1997 alusta. Tässä yhteydessä niistä poistettaisiin kolmansista maista tapahtuvan tuonnin ehtoa a tuontitarkastusta koskevat säännökset. Ne sisältyvät tässä esityksessä ehdotettuun lakiin eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta. Hygienialakien yhdistämistä koskeva hallituksen esitys annetaan erikseen Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista a velvoitteista Esitys liittyy eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien EY :n direktiivien täytäntöönpanaan siten kuin kohdissa 2.2, 2.3 a 3 on esitetty.

13 HE 187/1996 vp 13 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1. Laki eläinlääkinnällisestä raataikastuksesta 1 luku. Yleiset säännökset 1. Lain tarkoitus. Lain tarkoituksena olisi estää eläintautien leviäminen kolmansista maista Suomeen tuotavien tai Suomen kautta muualle EY :n alueelle tai kolmansiin maihin kuletettavien eläinten a tavaroiden välityksellä. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden osalta lain tarkoituksena olisi lisäksi turvata sellaisten elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen laatu, otka tuodaan kolmansista maista Suomeen tai viedään Suomen kautta muualle EY :n alueelle. Lailla yhdistettäisiin eläintautilain a hygienialakien ne säännökset, otka koskevat eläintautien vastustamista a eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieenisen laadun turvaamista kolmansista maista tapahtuvan tuonnin yhteydessä. 2. Soveltamisala Laki koskisi sekä sitä tarkastusta, oka kolmansista maista tuotaville eläimille a tavaroille olisi eläintautien vastustamiseksi a elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi tehtävä, että niitä tuontiehtoa, otka tätä varten ovat tarpeen. Laki koskisi myös kauttakuletusta kolmansista maista Suomen alueen läpi muualle EY:n alueelle tai kolmansiin maihin, ellei EY:n oikeusärestys muuta edellytä. Laki koskisi myös sellaista kauttakuletusta, ossa tietystä kolmannesta maasta tuotava erä palaa sinne myös takaisin. EY:n oikeusärestyksellä tarkoitettaisiin ehdotetussa laissa paitsi sitovia EY-säädöksiä myös EY:n tuomioistuimen ratkaisuista ohtuvia oikeusoheita. Lisäksi laki koskisi tuontia tullivarastoihin, vapaa-alueille a vapaavarastoihin. Kyseiset varastot a alueet on määritelty tullilainsäädännössä. Ne ovat alueita, oissa tuontienä voidaan säilyttää ennen niiden tullausta. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevat direktiivit edellyttävät, että myös näihin vietävät tuontierät ovat eläinlääkinnällisen tarkastuksen piirissä. Asianomainen ministeriö, oka valtioneuvoston ohesäännön 21 :n mukaan on maaa metsätalousministeriö, määrittelisi tarkemmin lain soveltamisalaan kuuluvat eläimet a tavarat. Tämä on tarpeen sen vuoksi, että eläintautea voivat eläinten lisäksi levittää hyvin erilaiset tavarat, oiden Iuetteleminen lakitasolla ohtaisi pitkiin a yksityiskohtaisiin luetteloihin. Määräyksiä antaessaan ministeriö on sidottu lain tarkoitukseen, oka on eläintautien vastustaminen a eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieenisen laadun turvaaminen. Eläimiä a tavaroita, otka tulisivat kyseeseen, ovat elävät eläimet a niiden sukusolut; kuolleet eläimet a eläinten osat; eläimistä saatavat tuotteet; ätteet, rehut a lannoitteet, otka sisältävät eläimistä peräisin olevia aineksia; eläinten lanta, virtsa a muut eritteet; eläintautea aiheuttavat bakteeri-, virus- a niihin verrattavat pieneliövilelmät sekä eläimille tarkoitetut rokotteet, seerumit a niiden kaltaiset tuotteet; heinät a olet; tavarapäällykset, säilytysastiat, pakkaustarvikkeet a lumput, oista voi aiheutua eläintautien leviämisen vaaraa; eläinten tuotannossa, hoidossa tai pitopaikoissa käytetyt esineet, varusteet a vaatteet; sekä eläinten a niistä saatuen tuotteiden säilytykseen, pakkaamiseen tai kuletukseen käytetyt esineet. 3. Suhde eläinsuoelulakiin. Pykälässä olisi viittaus eläinsuoelulakiin. Kolmansista maista tuotaville eläimille tuonnin yhteydessä tehtävän eläinsuoelullisen tarkastuksen tekee raaeläinlääkäri. Tarvittavat säännökset sisältyvät pääsääntöisesti o eläinsuoelulakiin. Raaeläinlääkärin tekemiä eläinsuoelullisia tarkastuksia koskevia säännöksiä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista siirtää eläinsuoelulaista ehdotettuun lakiin, koska ne ovat osa eläinten kuletusta koskevia eläinsuoelusäännöksiä, oita ei ole syytä haoittaa eri lakeihin. 4. Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin raaeläinlääkäri a valvontaviranomainen. Raaeläinlääkärin nimikkeellä oleva eläinlääkäri voisi olla oko maa- a metsätalousministeriön palveluksessa oleva virkamies, onka tehtävänä eläinlääkinnällisten raatarkastusten suorittaminen on, tai ministeriön tähän tehtävään vaituottama muu laillistettu eläinlääkäri. Mahdollisuus vaituottaa muukin eläinlääkäri raaeläinlääkäriksi on tarpeen eläinlääkinnällisen raatarkastuksen

14 14 HE 187/1996 vp oustavan ärestämisen vuoksi muun muassa päivystysaikana a koska eläinlääkinnällistä raatarkastusta vaativien tuontierien määrä voi vaihdella suuresti, olloin tarkastushenkilökunnan määrä voi aoittain vaihdella. Raaeläinlääkäriksi valtuuttaminen edellyttää luonnollisesti asianomaisen suostumusta kyseiseen tehtävään. 2luku. Tuontiehdota eläinlääkinnällinen raatalkastus 5. Tuontiehdot. Asianomainen ministeriö antaisi tarkemmat määräykset niistä eläintauti- a elintarvikehygieenisistä vaatimuksista, otka kolmansista maista tuotavien eläinten a tavaroiden on täytettävä. Tuonti voitaisiin määrätä myös luvanvaraiseksi, os EY -säädöksistä ei muuta ohdu. Lupamenettelyä tarvitaan erityisesti tilanteissa, oissa tuonnin edellytyksenä olevat eläintautivaatimukset voidaan asettaa vain tapauskohtaisesti tai os tuontiehtoen noudattamisen tehokas valvonta edellyttää lupamenettelyä. Tuonti tai kauttakuletus voitaisiin pykälässä määritellyissä tapauksissa myös kieltää tai asettaa sille ehtoa. Eläintautien vastustamiseksi on tarpeen voida antaa määräyksiä tuontierän käsittelystä myös maahantuonnin älkeen. Sama koskee myös kuletusvälinettä a muita tuontiin liittyviä esineitä, oiden osalta voi olla eläintautien leviämisen vaaraa. Kyseeseen voivat tältä osin tulla esimerkiksi tuontieläimiä kulettaneessa autossa käytetyt kuivikkeet a heinät sekä muut rehut tai tuontierän kanssa kosketuksiin outuneet pakkaukset. Tapauksesta riippuen voi olla tarpeen antaa määräyksiä muun muassa kuletusvälineen tarvittavasta desinfioinnista sekä siellä olleiden kuivikkeiden a rehuen hävittämisestä. Asianomaisen ministeriön olisi määräyksiä antaessaan otettava huomioon EY-lainsäädännön asettamat vaatimukset. 6. Hyväksytyt raanylityspaikat. Pykälä sisältäisi eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien edellyttämät säännökset siitä, että kolmansista maista tuotavat eläimet a tavarat on tuotava maahan hyväksyttyen raanylityspaikkoen kautta. Asianomainen ministeriö antaisi tästä EY-lainsäädännön edellyttämät tarkemmat määräykset. Velvollisuus tuontiin hyväksyttyen raanylityspaikkoen kautta koskisi niitä eläimiä a tavaroita, oille on tehtävä eläinlääkinnällinen raatarkastus. Tärkeimmät eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien mukaiset poikkeukset tästä pääsäännöstä koskevat matkustaan mukanaan tuomia pieniä elintarvike-eriä a lemmikkieläimiä sekä laiva- a lentokonemuonitukseen meneviä eriä. 7. Eläinlääkinnällinen raatarkastus. Asianomainen ministeriö määrittelisi tarkemmin sen, mille eläimille a tavaroille a missä laauudessa eläinlääkinnällinen raatarkastus tulee tehdä. Asianomainen ministeriö antaisi myös muut eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittamista koskevat määräykset. Määräyksiä annettaessa olisi otettava huomioon EY -lainsäädännön asettamat vaatimukset. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevissa direktiiveissä tarkastusmenettelystä on määrätty varsin yksityiskohtaisesti. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien mukaan tuoan on tehtävä tuonnista ennakkoilmoitus valvontaviranomaisille. Asianomainen ministeriö antaisi myös tästä tarkemmat määräykset. 3 luku. Talkastusviranomaiset 8. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittavat viranomaiset. Asianomainen ministeriö (maa- a metsätalousministeriö) huolehtisi eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämisestä. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittaisi asianomaisten direktiivien määräysten mukaisesti raaeläinlääkäri. Tarkastuksessa voitaisiin käyttää avustavaa henkilökuntaa. Tuoan avunantovelvollisuudesta tarkastuksen suorittamisessa säädettäisiin 15 :ssä. Pykälä sisältäisi myös säännöksen siitä, että asianomaisen ministeriön raaeläinlääkäriksi valtuuttama eläinlääkäri toimii tässä tehtävässään virkavastuulla. Eläinlääkinnällinen raatarkastus sisältää ulkisen vallan käyttämistä, olloin tehtävän suorittaalla on oltava samanlainen vastuu, oli hän sitten virkasuhteessa tai tehtävään muutoin määrätty. 9. Tullivarastot, vapaa-alueet a vapaavarastot. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien mukaisesti raaeläinlääkärin on valvottava myös tullivarastoissa, vapaa-alueilla a vapaavarastoissa säilytettäviä sellaisia tuontieriä, otka kuuluvat eläinlääkinnällisen raatarkastuksen piiriin. Koska kyseiset varastot a alueet liittyvät muutoin tullin toimialaan, hoidettaisiin valvonta raa-

15 HE 187/1996 vp 15 eläinlääkärin a tulliviranomaisten yhteistyönä. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevat direktiivit sisältävät tuoaa koskevia a tuontierien varastointia koskevia säännöksiä. Näitä koskevat määräykset annettaisiin asianomaisen ministeriön päätöksellä. JO. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ulkopuolelle äävien eläinten a tavaroiden tarkastus. Pykälässä tarkoitetut eläimet a tavarat on mainittu edellä 6 :n perusteluissa. Eläintauti- a elintarvikehygieenisten tuontiehtoen valvonnasta huolehtisi nykyiseen tapaan tullilaitos. Tämä sisältää lähinnä tuontiasiakiroen tarkastamista. Tarvittaessa raaeläinlääkäri antaisi tulliviranomaisille virka-apua eläinlääketieteellistä erikaisasiantuntemusta vaativien tapausten osalta. Kolmannen maan lipun alla purehtivista aluksista hyväksyttyihin satamiin purettuen kalastustuotteiden tarkastuksen osalta valvontaviranomaisia voisivat olla raaeläinlääkärin lisäksi tulliviranomainen tai muu valtion tai kunnan taikka kuntayhtymän viranomainen sen mukaan kuin maa- a metsätalousministeriö kyseisen valtion viranomaisen tai kunnan taikka kuntayhtymän kanssa sopii. Kolmannen maan lipun alla purehtivista aluksista purettuen kalastustuotteiden tarkastus on uusi tehtävä a näin voitaisiin paikalliset olosuhteet huomioonottaen ärestää tarkastus tarkoituksenmukaisimmalla tavalla siinä tapauksessa, että kolmansien maiden lipun alla purehtivista aluksista lastea haluttaisiin purkaa Suomen hyväksyttyihin satamiin. Toistaiseksi tätä toimintaa ei ole ollut. Jos ministeriö a asianomainen kunta tai kuntayhtymä sopisivat, että ~yväksytyiss_ä satamissa tehtävä tarkastus tuhsi kunnan VIranomaisen tehtäväksi, saisi kunta tai kuntayhtymä tämän teht~yä~.. ~u?ri~!m;nisest~ valtiolta korvauksen. Elamlääkmnalhsen rajatarkastuksen ärestäminen kuuluu ehdotetun lain mukaan valtion tehtäväksi. Järestelyn tarkoituksena olisi, että käytännön tarkastustoiminnan ärestämisessä voitaisiin ottaa paikalliset olos~htee~.h~~!flioon, mu~ta _tehtävää ei ole tarkoitus snrtaa kunnan toimialaan kuuluvaksi. Kunnallinen viranomainen ei myöskään vois~-~ar~ast~k~_en ohdo~_t';l: ryhtyä tuontierän hylkaamistmmnn, vaan tata varten sen tulisi siirtää asia maa- a metsätalousministeriön ratkaistavaksi. Tästä säädettäisiin tarkemmin 17 :ssä. 4 luku. Tiedonsaanti- a tarkastusoikeus 11. Tiedonsaantioikeus. Pykälä sisältäisi säännökset tämän lain mukaisten tarkastusten a valvonnan edellyttämästä valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeudesta. Valvonnassa tarvittavia tietoa saattaa olla muilla viranomaisilla, esimerkiksi raaeläinlääkärin tarvitsemia tietoa tulliviranomaisilla. Kaksinkertaisen työn välttämiseksi valvontaviranomaisilla olisi oikeus saada kyseisiä tehtäviä varten tarvittavia tietoa myös muilta valtion a kunnan viranomaisilta. Tiedonsaantioikeus koskisi myös eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien edellyttämällä tavalla kuletusvälineiden lastiluetteloa. 12. Tarkastusoikeus. Tarkastusten suorittaminen voi edellyttää tarkastusviranomaisten pääsyä tiloihin, oissa tarkastettavia tuontienä säilytetään, tai kuletusvälineisiin, oilla niitä kuletetaan. Pykälä sisältäisi tätä koskevan säännöksen. 13. Ulkomaiset tarkastaat. Komission tarkastaat suorittavat äsenvaltioihin tarkastuskäynteä sen varmistamiseksi, että äsenvaltiot ovat panneet EY-lainsäännön täytäntöön a myös soveltavat sitä. Näiden tarkastusten suorittamiseksi heillä on oltava vastaavattiedonsaanti-a tarkastusoikeudet kuin kotimaisilla valvontaviranomaisilla. Pykälässä mainitulla muulla Suomea sitovalla kansainvälisellä sopimuksella tarkoitetaan eläinlääkintäalan vastaavuussopimuksia, oista komissio parhaillaan käy neuvottelua kolmentoista kolmannen maan kanssa. Neuvotteluen tarkoituksena on sopia siitä, millä ehdoilla toisaalta EU a toisaalta kyseinen kolmas maa voivat pitää toistensa eläinlääkintälainsäädäntöä toisiaan vastaavana, olloin raalla tapahtuvien tarkastusten tiheyttä voitaisiin alentaa. Vastaavuussopimukset sisältävät myös määräykset siitä, miten toisaalta kyseisen kolmannen maan a toisaalta EU:n viranomaiset tarkastavat toistensa eläinlääkintähallinnon a eläinlääkinnällisten tarkastusten a valvonnan toimivuuden. Tätä varten nämä kolmannen maan viranomaiset tulisi rinnastaa komission tarkastaiin tiedonsaanti- a tarkastusoikeuden osalta. 14. Valvontaviranomaisten tiedonkeruu a ilmoittam isvelvollisuus. Eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevat direktiivit edellyttävät eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien tietoen keräämistä. Direktiivit sisältävät myös määräykset niin kutsutun ANIMO-

16 16 HE 187/1996 vp viestin lähettämisestä eläinlääkinnälliseen raatarkastukseen tulleista tuontieristä. ANI MO-viestillä ilmoitetaan muille valvontaviranomaisille a muille äsenvaltioille eläinlä~innälliseen raatarkastukseen tulevien ~~en!~ka~tuksen tu~oksest~ a muuta tähän lnttyvaa tietoa. Asianomamen ministeriö antaisi tästä eläinlääkinnällistä raatarkastusta koskevien direktiivien edellyttämät määräykset. 5 luku. Tuoan velvollisuudet a tarkastuksen ohdosta suoritettavat toimenpiteet 15. Tuoan avunantovelvollisuus. Tuonti~rän t~rk~staminen saattaa edellyttää apua e~im~rkik~i tarkas~ett~van eläimen käsittelyssa t~i kuletus.laatlkmden siirtämisessä, purkamisessa kuletusvälineestä tai avaamisessa tarkastusta varten. Tuoan tai tämän edustaan olisi annettava kustannuksellaan tarkastuksen suorittavalle viranomaiselle tätä varten tarvittava al?u. Näiden olisi myös kustannuksellaan su.ontetta':a ne toimenpiteet, otka tarkastavat viranomaiset ehdotetun lain noalla tämän tehtäväksi määräävät. Tuontierän tarkast~ttav~si es~tt~vää.pidetään tuoan edustajana, JOS tuoja Itse ei ole esittämässä erää tarkastettavaksi tai tuoaa edustavalta muulta taholta, esimerkiksi asianomaiselta huc?lintaliikeeltä ei tarvittavaa apua ole saatavissa. 16. Raaeläinlääkärin tekemän tarkastuks~n)o.j:do~~~ su.c:,ri_~ettav~ toimenpiteet. Pykalassa saadettaisnn mistä toimenpiteistä oihin raaeläinlääkärin suorittamassa tarkas~ tuksessa hylättyen tuontierien suhteen voidaan ryhtyä. Valinta eri toimenpiteiden välillä tulee tehtäväksi sen mukaan mitä eläintautien vastustamine.n a elintar~ikehygieeni ~e~ la~dun turvaammen edellyttää. Eläinten Ja Ihmisten terveyden turvaamiseksi saattaa oissakin tapauksissa olla välttämätöntä että kys~isiij? toimenpiteisiij? voidaan ryhtyä o snna vaiheessa, kun epäillään tuontierän voivan levittää tarttuvaa eläintautia tai olevan elintarvikehygieeniseltä laadultaan ala-arvoinen. 17. Muun viranomaisen tekemän tarkastuks~n_ ohdo~ta su'?ritettavat toimenpiteet. Tulhvuanomaisten Ja valtion muun viranomaisen, onka kanssa maa- a metsätalousministc::.ri? on sopinut hyväksytyissä satamissa tehtavien tarkastusten tekemisestä, suorittamissa tark~stuksis~a hav~it.semien puutteiden osalta asmnomamen mimsteriö määräisi mihin toimenpiteisiin erän suhteen on ryh~ dyttä~ä. E~äinte~ a ihmisten terveyden turvaamiseksi tarvittavan toimenpiteen valinta edellyttää eläinläketieteellistä asiantuntemusta.. ~~~anomaisen ministeriön määräykset voitaisun antaa yleisinä tai tiettyä yksittäistapausta koskien. Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa ol~va yira~oj:?~inen, oka sopimuksen mukaises~i hm~alsl. t~~astukse~ hyväksytyissä satamissa, ei tekisi Itse tuontierän hylkäämiseen liittyviä päätöksiä vaan siirtäisi asian maa- a metsätalousministeriön ratkaistavaksi: Tällöi~ vastuu päätöksestä säilyisi valtion VIranomaisella eikä siirtyisi kunnalle. 18. Maahan tuodussa eläimessä taitavar_as~c: myöhemf!iin todetut puutteet. Tuontle~an os.al~a ~.m..":-:'asta my~hemmin palastua, etta s~ ei ta>.'.täkaal? tuonmlle as~tettua vaatimuksia. Elaintautlen vastustammen voi tällöin edellyttää, että kyseisen tuontierän suht<?~n o~ ryh~y.ttävä samanlaisiin toimenpiteisnn.kmn J:?Ihm ry~dyttäisiin, os puute olisi se~~mnyt. JO tuontitarkastuksen yhteydessä. E~~mtautlen vastus.ta!lliseksi on tarpeen, että e~~nten C?salta maimtut toimenpiteet voitais~~n. ~ohdis~a~ ~y?s kyseisen eläimen älkelaisnn, alkimhm Ja sukusoluihin sekä eläimistä saataviin tuotteisiin. Nämä kaikki voivat.. o.~al~a~n.)~vi.!t~ä tarttuvia eläintautea. Pykala sisaltaisi tata koskevat säännökset. Eläin~autilain mukaiset alue- a paikallisviranomaiset ovat läänin- a kunnaneläinlääkärit Selvyyden vuoksi lakiin otettaisiin mainint~ ~eidän velvollisuudestaan ryhtyä eläintautllam mukaisiin toimenpiteisiin, os kolmannesta maasta tuodun eläimen tai tavaran todetaan tai epäillään aiheuttavan eläintautilain mukaan vastustettavien eläintautien leviämisen vaaraa. 19. Uhkasakko a teettäminen. Ihmisten ~. eläint~n terveyden suoelemiseksi voitaisn!l. ~arvittaess~ rr_htyä tämän pykälän mukalsltn pakkotmmnn. Teettämisestä aiheutuv~! kustan~ukset perittäisiin tuoalta tai täman edustajalta uhkasakkolain mukaisesti. 2q. Tuont~selvitysten täydentäminen a tuc?jan kuule'!'-me.n. Ehdotetun pykälän mukamen tuontiselvitysten täydentäminen koskisi. lähinnä tuontiasiakiroen täydentämist~, JOS tämä on kohtuullisessa aassa tehtäyissä.. Pykälä sisältäisi myös säännöksen tuo Jan tai tämän edustaan kuulemisesta.

17 HE 187/1996 vp 17 6 luku. Palkkiot, kustannukset a maksut 21. Palkkiot. Niille raaeläinlääkäreille, otka eivät ole maa- a metsätalousministeriön virkamiehiä, vaan otka ministeriö olisi valtuuttanut toimimaan raaeläinlääkärinä, maksettaisiin tästä tehtävästä palkkio a matkakustannusten korvausta. Palkkio määräytyisi samoin perustein kuin nykyisinkin, eli maa- a metsätalousministeriö vahvistaisi sen noudattaen soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- a työehtosopimuksen eläinlääkäriliitteen mukaisia korvauksia. Nykyisin raaeläinlääkäreille heidän suorittamistaan tarkastuksista maksettavat korvakset perustuvat eläintautilain 15 :ssä olevien vastaavien säännösten noalla annettuun maa- a metsätalousministeriön päätökseen. Kunnaneläinlääkäreille maksetaan viranomaisen määräyksestä suoritetuista eläintautilain mukaisista toimenpiteistä valtion varoista eläinlääkäreiden toimituspalkkiosta annetun asetuksen (1269/89) mukainen korvaus. Pykälään otettaisiin selvyyden vuoksi maininta myös kunnaneläinlääkäreille suoritettavasta korvauksesta tapauksissa, oissa kunnaneläinlääkäri määrätään suorittamaan ehdotetun lain 18 :n mukaisia tehtäviä eläintautien leviämisen estämiseksi kolmansista maista tuotuen eläinten tai tavaroiden osalta. 22. Kustannukset. Pykälä sisältäisi tuoaa tai tämän edustaaa koskevan säännöksen siitä, että he vastaavat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ehdotetun lain mukaisten toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista. 23. Maksut. Ehdotetun lain mukaisista tarkastuksista valtiolle perittävä maksu määräytyisi valtion maksuperustelain mukaan, ollei EY -lainsäädännöstä muuta ohdu. Asianomainen ministeriö antaisi tarkastusmaksua koskevien EY -säädösten mukaiset tarkemmat määräykset. Säännös vastaa nykyistä tilannetta. Direktiivi 96/43/EY määrittelee ruinimimaksut kolmansista maista tuotavien eläinten a kalastustuotteiden eläinlääkinnällisille tarkastuksille. Lihan osalta ruinimimaksu on o määritelty aikaisemmin. Minimimaksusta saadaan poiketa a periä todelliset tarkastuskustannukset silloin kuin nämä ovat ruinimimaksua korkeammat. Suomen osalta kolmansista maista tapahtuvan tuonnin tuontitarkastuksista peritään omakustannusarvon mukainen maksu. 7 luku. Erinäiset säännökset 24. Salassapitovelvollisuus. Pykälä sisältäisi tavanomaisen valvontaviranomaisten a eläinlääkinnällisessä raatarkastuksessa käytettävää avustavaa henkilökuntaa koskevan salassapitovelvollisuutta koskevan säännöksen. Eläinlääkintälainsäädännössä vastaava säännös sisältyy o hygienialakeihin. 25. Muutoksenhaku. Raaeläinlääkärin ehdotetun lain noalla antamaan päätökseen haettaisiin muutosta lääninoikeudelta hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetyssä ärestyksessä. Raaeläinlääkärin osalta tämä olisi yhdenmukaista eläinsuoelulain säännösten kanssa. Niiden mukaan raaeläinlääkärin päätöksestä valitetaan lääninoikeuteen. Eläinten osalta samassa tarkastuksessa saattaa tulla tarkastettavaksi sekä eläintauti- että eläinsuoeluvaatimusten noudattaminen. Tällöin myös muutoksenhaun tarkastuspäätöksestä tulisi olla samanlainen. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, että raaeläinlääkärin päätökseen haettaisiin muutosta eri viranomaiselta riippuen siitä, koskeeka tarkastuspäätös eläimiä vai tavaroita. Asianomaisen ministeriön päätöksen haettaisiin muutosta hallintolainkäyttölain mukaisesti valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Tulliviranomaisten päätökseen muutoksenhaku tehtäisiin tullilain (1466/94) mukaisen ärestelmän mukaisesti. Jos hyväksytyissä satamissa tehtävä tarkastus on maa- a metsätalousministeriön a valtion muun viranomaisen kanssa sovittu annettavaksi valtion muun viranomaisen tehtäväksi, tehtäisiin päätöksestä valitus siten kuin kyseisen viranomaisen päätöksestä muutoinkin valitetaan. Kunnan tai kuntayhtymän viranomaiset eivät ehdotetun lain mukaan tulisi tekemään lopullisia päätöksiä sellaisissa asioissa, oissa tuontierä tulisi hylättäväksi, vaan asia siirrettäisiin asianomaisen ministeriön ratkaistavaksi. Tämän vuoksi kunnalliset viranomaiset eivät tulisi tekemään päätöksiä, oista asianomaisella olisi intressiä valittaa. Valitukset olisi asian luonteen vuoksi käsiteltävä kiireellisinä. 26. Täytäntöönpano. Valvontaviranomaisen päätös voitaisiin määrätä pantavaksi täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tämä on tarpeen siksi, että ehdotetun lain mukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on suoata ihmisten a eläinten terveyttä. Tällöin esiintyy usein tapauksia, olloin toimenpitei V

18 18 HE 187/1996 vp siin ryhtymistä ei voida lykätä mahdollisen muutoksenhaun käsittelemisen aaksi ilman, että päätös käytännössä menettää merkityksensä. 27. Rangaistussäännökset. Pykälä sisältäisi ehdotetun lain rikkomista koskevat rangaistussäännökset Rangaistussäännökset olisi aettu kahteen luokkaan teon tärkeysasteen mukaan. 28. M enettämisseuraamus. Pykälä sisältäisi ehdotetun lain vastaisesti maahan tuotua eläimiä a tavaroita koskevaa menettämisseuraamusta koskevat säännökset. 29. Virka-apu. Pykälä sisältäisi poliisin a tullilaitoksen antamaa virka-apua koskevan säännöksen. Tullilaitoksen osalta pykälä koskisi sitä virka-apua, ota esimerkiksi raaeläinlääkärin tulisi tarvittaessa tulliviranomaisilta saada. Tullilaitoksen ehdotetun lain mukaiset erityiset tarkastus- a valvontatehtävät on määritelty ehdotetussa laissa erikseen. 30. Tarkemmat säännökset a määräykset. Lain täytäntöönpanoa koskevia yleisiä säännöksiä voitaisiin antaa asetuksella tai sen noalla asianomaisen ministeriön päätöksellä. Pykälän toinen momentti sisältäisi säännökset, oilla ennakoitaisiin komission edellä mainitun direktiiviehdotuksen täytäntöönpanoa. Jos direktiiviehdotusta ei hyväksytä, ei momentissa säädettyä valtuuksia määräysten antamiseen tultaisi käyttämään. 31. V oimaantulo. Ehdotettu laki tulisi voimaan vuoden 1997 alusta lukien. Tällöin päättyy liittymissopimuksen mukainen eläinlääkinnällisen raatarkastuksenärestämiselle eläinlääkinnällisillä raatarkastusasemilla sovittu siirtymäaika tuotteiden osalta Eläintautilaki 13. Pykälän 1 a 2 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää eläinten, eläimistä saatavien tuotteiden a eläimistä peräisin olevien ätteiden sekä eläintautea mahdollisesti levittävien muiden esineiden a tavaroiden luovutuksesta, kuletuksesta, maastaviennistä, maahantuonnista a kauttakuletuksesta. Asetuksella voidaan säätää, että maa- a metsätalousministeriön eläinlääkintä- a elintarvikeosasto voi antaa määräyksiä edellä mainituista seikoista. Kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta on ehdotetuna lailla eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta tarkoitus säätää maahantuonnista a kauttakuletuksesta. Tätä koskeva viittaus ehdotetaan otettavaksi uudeksi 3 momentiksi. Pykälän 1 a 2 momentissa olevat säännökset koskisivat tämän älkeen maahantuonnin a kauttakuletuksen osalta muista Euroopan unionin äsenvaltioista Suomeen toimitettavia eläimiä a elintarvikkeita. 15. Pykälän 3 momentin mukaan eläimen omistaan tai haltian on maksettava tarkastuksen tai toimenpiteen suorittaalle korvaus tarkastuksesta tai toimenpiteestä, oka aiheutuu muun muassa eläimen tai tavaran tuonnista. Säännös koskee myös raaeläinlääkäreiden tuontierille eläintautien vastustamiseksi suorittamia tarkastuksia. Koska eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestäminen tulisi eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta annettavaksi lain mukaisesti maa- a metsätalousministeriön tehtäväksi, eivät raaeläinlääkärit voi enää tältä osin periä tarkastuskustannuksien palkkiota itselleen. Tarkastuksesta maksun perisi valtio, oka maksaa sellaiselle raaeläinlääkärille, oka ei ole valtion virkamies, palkkion suoritetusta tarkastuksesta. Tämän vuoksi ehdotetaan pykälään lisättäväksi uusi 4 momentti, oka sisältäisi maksuen osalta viittauksen ehdotettuun lakiin eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta Eläinsuoelulaki 37. Tarkastuseläinlääkäri a raaeläinlääkäri. Pykälän 2 momentin mukaan raaeläinlääkäri valvoo eläinsuoelulainsäädännön noudattamista raanylityspaikan tai maastapoistumispaikan alueella. Momenttiin tulisi lisätä maininta eläinlääkinnällisen raatarkastusaseman alueesta, sillä tämä ei ole välttämättä raanylityspaikan yhteydessä. 39. Tarkastus. Pykälän 2 momentin mukaan raaeläinlääkärillä on oikeus suorittaa eläinkuletusta koskevia tarkastuksia raanylityspaikan a maastapoistumispaikan alueella. Momenttiin tulisi lisätä maininta eläinlääkinnällisen raatarkastusaseman alueesta, sillä tämä ei ole välttämättä raanylityspaikan yhteydessä. 50. Virka-apu. Poliisin on tarvittaessa annettava virka-apua valvontaviranomaisille, oihin raaeläinlääkärikin eläinsuoelulain mukaan kuuluu. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös tullilaitoksen velvollisuudesta antaa raaeläinlääkärille tar-

19 HE 187/1996 vp 19 vittaessa virka-apua. Eläinsuoelulliset tarkastukset tehdään usein raalla tullitoimipaikoilla a tässä yhteydessä mahdollista virkaapua tarvittaessa tulliviranomaiset ovat o paikalla. 60. Kmvaukset. Pykälän 1 momentin mukaan eläimen omistaan tai haltian on maksettava eläimen kuletukseen liittyvän eläinsuoelullisen tarkastuksen suorittaalle korvaus tarkastuksesta. Koska eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestäminen tulisi eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta annettavaksi ehdotetun lain mukaisesti maa- a metsätalousministeriön tehtäväksi, eivät raaeläinlääkärit voi enää tältä osin periä tarkastuspalkkiota itselleen. Tarkastuksesta maksun perisi valtio, oka maksaa sellaiselle raaeläinlääkärille, oka ei ole valtion virkamies, palkkion suoritetusta tarkastuksesta. Tämän vuoksi ehdotetaan pykälään lisättäväksi uusi 3 momentti, oka sisältäisi raaeläinlääkärin perimien maksuen osalta viittauksen ehdotettuun lakiin eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta. 2. Tarkemmat säännökset a määräykset Maa- a metsätalousministeriön päätöksellä annettaisiin tarkemmat määräykset muun muassa kolmansista maista tuotavien eläinten a tavaroiden tuonnille asetettavista eläintautia elintarvikehygieenisistä vaatimuksista, niiden tarkastamiseen liittyvästä menettelystä a tarkastukseen liittyvistä ilmoituksista, tuontierien säilyttämiseen tullivarastoissa, vapaa-alueilla a vapaavarastoissa liittyvästä menettelystä sekä EY -säädösten edellyttämistä tarkastuksista perittävistä maksuista. 3. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 1997 alusta. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset

20 20 HE 187/1996 vp 1. Laki eläinlääkinnällisestä raat:mkastuksesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on: 1) estää eläintautien leviäminen Euroopan yhteisön ulkopuolisista maista (kolmannet maat) Suomeen tuotavien tai kolmansista maista Suomen kautta edelleen kuletettavien elävien eläinten sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden a muiden eläintautea mahdollisesti levittävien esineiden (tavara) välityksellä; a 2) turvata kolmansista maista Suomeen tai Suomen kautta muualle Euroopan yhteisön alueelle tuotavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen laatu. 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan: 1) kolmansista maista Suomeen tuotaville tai Suomen alueen kautta edelleen muualle Euroopan yhteisön alueelle tai kolmansiin maihin kuletettaville eläimille a tavaroille tuonnin tai kauttakuletuksen yhteydessä tehtävään eläinlääkinnälliseen tarkastukseen; a 2) edellä 1 kohdassa mainitulle tuonnille tai kauttakuletukselle eläintautien vastustamiseksi a elintarvikehygieenisen laadun turvaamiseksi asetettaviin vaatimuksiin. Mitä tässä laissa säädetään tuonnista Suomeen, koskee myös tuontia tullivarastoihin, vapaa-alueille a vapaavarastoihin, ollei tässä laissa tai sen noalla annettavissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Asianomainen ministeriö määrää Euroopan yhteisön oikeusärestyksen mukaiset poikkeukset tämän lain soveltamisesta kauttakuletuksiin. Asianomainen ministeriö määrittelee tarkemmin ne eläimet a tavarat, oita tämän lain säännökset koskevat. 3 Suhde eläinsuoelulakiin Eläimille tuonnin tai kauttakuletuksen yhteydessä suoritettavista eläinsuoeluun liittyvistä tarkastuksista a muista tuonnille eläinsuoelullisista syistä asetettavista ehdoista säädetään eläinsuoelulaissa (247/96) a sen noalla. 4 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) raaeläinlääkärillä tämän lain mukaisia tehtäviä suorittavaaasianomaisen ministeriön palveluksessa olevaa tai asianomaisen ministeriön tämän lain mukaisia tehtäviä suorittamaan valtuuttamaa laillistettua eläinlääkäriä a tämän siaista; sekä 2) valvontaviranomaisella asianomaista ministeriötä, raaeläinlääkäriä, tullilaitosta, lääninhallitusta, 10 :n 2 momentissa tarkoitettua muuta valtion, kunnan tai kuntayhtymän viranomaista, onka kanssa asianomainen ministeriö on sopinut tarkastusten tekemisestä hyväksytyissä satamissa sekä 18 :ssä tarkoitettua tehtävää suorittavaa kunnaneläinlääkäriä.

21 HE 187/1996 vp 21 2luku Tuontiehdot a eläinlääkinnällinen raatarkastus 5 Tuontiehdot Kolmansista maista Suomeen tuotavien tai Suomen alueen kautta edelleen kuletettavien eläinten a tavaroiden on täytettävä asianomaisen ministeriön asettamat vaatimukset a niitä on seurattava asianomaisen ministeriön määräämät asiakirat. Asianomainen ministeriö voi määrätä tuonnin a kauttakuletuksen myös luvanvaraiseksi ollei Euroopan yhteisön oikeusärestys muuta edellytä. Asianomainen ministeriö voi lisäksi antaa eläintautien vastustamiseksi tarvittavia määräyksiä eläimen a tavaran sekä kuletusvälineen tai muun tuontiin liittyvän esineen käsittelystä maahantuonnin älkeen. Asianomainen ministeriö voi kieltää 1 momentissa tarkoitettuen eläinten a tavaroiden tuonnin tai kauttakuletuksen taikka asettaa sille ehtoa, os siinä valtiossa, osta ne on tuotu tai osta ne ovat peräisin taikka onka kautta ne on kuletettu, vallitseva eläintautitilanne, terveydelliset epäkohdat tai muu näihin verrattava äkillinen syy tätä edellyttää. Kieltoa tai asetettua ehtoa on välittömästi noudatettava, ollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Asianomaisen ministeriön on 1 a 2 momentissa tarkoitettua määräyksiä antaessaan otettava huomioon Euroopan yhteisön oikeusärestyksen asettamat vaatimukset. 6 Hyväksytyt raanylityspaikat Kolmansista maista Suomeen tuotavat tai kolmansista maista Suomen alueen kautta edelleen kuletettavat eläimet a tavarat on tuotava Suomeen hyväksyttyen raanylityspaikkoen kautta, ollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Tulliviranomaisten on ohattava sellaiset eläimet a tavarat, oille on tehtävä eläinlääkinnällinen raatarkastus, tullin valvonnassa asianomaiselle eläinlääkinnälliselle raatarkastusasemalle. Asianomainen ministeriö antaa Euroopan yhteisön oikeusärestyksen edellyttämät tarkemmat määräykset hyväksytyistä raanylityspaikoista, tuonnista hyväksyttyen raanylityspaikkoen kautta sekä hyväksytyillä raanylityspaikoilla tehtävistä tarkastuksista. 7 Eläinlääkinnällinen raatarkastus Niille asianomaisen ministeriön määrittelemille eläimille a tavaroille, otka tuodaan kolmansista maista Suomeen tai kuletetaan kolmansista maista edelleen Suomen alueen kautta, on tehtävä eläinlääkinnällinen raatarkastus sen varmistamiseksi, että ne täyttävät 5 :n mukaiset tuontiehdot Eläinlääkinnällinen raatarkastus tehdään asianomaisen ministeriön määräämässä laauudessa a määräämillä eläinlääkinnällisillä raatarkastusasemilla. Määräyksiä annettaessa on otettava huomioon Euroopan yhteisön oikeusärestyksen asettamat vaatimukset. Eläinlääkinnälliseen raatarkastukseen voi kuulua tuontiasiakiroen tarkastus, tuontierän tunnistus a tuontierän fyysinen tarkastus. Asianomainen ministeriö antaa Euroopan yhteisön oikeusärestyksen edellyttämät määräykset eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittamisesta sekä eläinlääkinnälliseen raatarkastukseen liittyvästä tuoan ennakkoilmoitusmenettelystä. 3 luku Tamastusviranomaiset 8 Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittavat viranomaiset Asianomainen ministeriö huolehtii eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ärestämisestä. Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen suorittaa asianomaisen ministeriön palveluksessa oleva tai tähän tehtävään valtuuttama raaeläinlääkäri. Asianomaisen ministeriön raaeläinlääkäriksi valtuuttama eläinlääkäri on tässä tehtävässään asianomaisen ministeriön ohauksen a valvonnan alainen a toimii virkavastuulla. Tarkastuksessa voidaan käyttää apuna avustavaa henkilökuntaa.

22 22 HE 187/1996 vp 9 Tullivarastot, vapaa-alueet a vapaavarastot Tullilaitos a raaeläinlääkäri hoitavat yhteistyössä eläinlääkinnälliseen raatarkastukseen liittyvän valvonnan a tarkastuksen tullivarastoissa, vapaa-alueilla a vapaavarastoissa. Asianomainen ministeriö antaa Euroopan yhteisön lainsäädännön edellyttämät määräykset 1 momentissa tarkoitetusta valvonnasta a tarkastuksesta sekä tuoan a tämän edustaan velvollisuutena olevista tuontierien säilytykseen a käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä sekä tuontienä koskevasta kiranpidosta. 10 Eläinlääkinnällisen raatarkastuksen ulkopuolelle äävien eläinten a tavaroiden tarkastus Sellaisten asianomaisen ministeriön määrittelemien suoraan kolmansista maista Suomeen tuotavien tai Suomen alueen kautta kuletettavien eläinten a tavaroiden, oille ei tehdä eläinlääkinnällistä raatarkastusta, edellä 5 :ssä tarkoitettuen tuontiehtoen täyttyminen tarkastetaan asianomaisen ministeriön määräämässä tullitoimipaikassa. Tarkastuksen suorittavat tulliviranomaiset osana muuta tullivalvontaa. Raaeläinlääkäri antaa tulliviranomaisen pyynnöstä virka-apua tarkastuksen suorittamisessa. Kolmannen maan lipun alla purehtivasta aluksesta purettavien kalastustuotteiden tarkastus voidaan suorittaa myös asianomaisen ministeriön tätä varten hyväksymissä satamissa. Hyväksytyissä satamissa tarkastuksen suorittaa raaeläinlääkäri. Asianomainen ministeriö voi myös sopia tullilaitoksen, valtion muun viranomaisen taikka kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että asianomainen valtion tai kunnan viranomainen suorittaa hyväksytyssä satamassa tehtävän tarkastuksen. Kunnalla on tällöin oikeus saada valtiolta korvaus tarkastustehtävän suorittamisesta. Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset tarkastusten suorittamisesta. 4luku Tiedonsaanti- a tarkastusoikeus 11 Tiedonsaantioikeus Valvontaviranomaisella on oikeus saada tässä laissa tarkoitettua tarkastusta a valvontaa varten tarpeelliset tiedot tuoalta a tämän edustaalta sekä valtion a kunnan viranomaisilta. Valvontaviranomaisella on myös oikeus saada tiedot tuonnissa käytetyn kuletusvälineen lastiluetteloista. Tiedonsaantioikeus koskee myös sellaisia tarkastusta a valvontaa varten tarvittavia tietoa a asiakiroa, otka yksityistä liiketai ammattitoimintaa taikka yksityisen taloudellista asemaa koskevina muutoin olisivat salassapidettäviä. 12 Tarkastusoikeus Valvontaviranomaisilla on oikeus tehdä tämän lain edellyttämiä tarkastuksia a tutkimuksia a päästä sitä varten tiloihin, oissa tässä laissa tarkoitettua eläimiä tai tavaroita säilytetään, sekä kuletusvälineisiin, oilla niitä kuletetaan. Valvontaviranomaisilla on oikeus ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittava määrä näytteitä tuontierästä. 13 Ulkomaiset tarkastaat Mitä 11 a 12 :ssä säädetään Suomen viranomaisten tiedonsaanti- a tarkastusoikeudesta, koskee myös Euroopan yhteisön tarkastaia sekä muussa Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa tarkoitettua ulkomaisia tarkastaia kyseisen kansainvälisen velvoitteen niin edellyttäessä. 14 Valvontaviranomaisten tietoenkeruu a ilmoittamisvelvollisuus Valvontaviranomaisten on asianomaisen ministeriön määräämässä laauudessa a määräämällä tavalla pidettävä kiraa tämän lain mukaisista tarkastuksista a raanylitys-

23 HE 187/1996 vp 23 paikkoen kautta tuoduista eläimistä a tavaroista. Kyseiset tiedot on toimitettava muille valvontaviranomaisille a muille Euroopan unionin äsenvaltiolle siten kuin asianomainen ministeriö määrää. Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset tuontienä koskevista automaattisen tietoenkäsittelyn kautta muille valvontaviranomaisille a äsenvaltioille tehtävistä ilmoituksista. 5 luku Tuoan velvollisuudet a tarkastuksen ohdosta suoritettavat toimenpiteet 15 Tuoan avunantovelvollisuus Tuoan tai tämän edustaan on kustannuksellaan annettava tämän lain mukaisessa tarkastuksessa a siihen liittyvässä valvonnassa sekä näytteiden ottamisessa tarvittava apu. Tuoa tai tämän edustaa on kustannuksellaan velvollinen suorittamaan ne toimenpiteet, otka tämän lain noalla tuoan tai tämän edustaan tehtäväksi määrätään, sekä sallimaan valvontaviranomaisen suorittaa tämän lain a sen noalla annettuen säännösten a märäysten mukaiset toimenpiteet. 16 Raaeläinlääkärin tekemän tarkastuksen ohdosta suoritettavat toimenpiteet Jos tuontierä ei täytä tämän lain tai sen noalla annettuen määräysten mukaisia vaatimuksia, raaeläinlääkärin on määrättävä tuontierä vietäväksi maasta, asetettavaksi eristykseen tai karanteeniin, käytettäväksi tai käsiteltäväksi raaeläinlääkärin hyväksymällä tavalla taikka lopetettavaksi tai hävitettäväksi. Raaeläinlääkäri voi ryhtyä 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin myös silloin, kun on syytä epäillä, ettei tuontierä täytä tässä laissa tai sen noalla annettuen säännösten tai määräysten mukaisia vaatimuksia. Raaeläinlääkäri voi hyväksyä tuonnin myös ehdollisesti, os tuonnin esteenä oleva syy on kohtuullisessa aassa poistettavissa. Tuontierän suhteen on tällöin noudatettava soveltuvin osin 1 momentin säännöksiä. 17 Muun viranomaisen tekemän tarkastuksen ohdosta suoritettavat toimenpiteet Jos tulliviranomainen tai 10 :n 2 momentissa tarkoitettu muu valtion viranomainen, onka kanssa asianomainen ministeriö on sopinut tarkastuksen tekemisestä, tämän lain mukaan suorittamassaan tarkastuksessa toteaa tai epäilee, että tuontierä ei täytä tämän lain tai sen noalla annettuen säännösten tai määräysten vaatimuksia, on kyseisen viranomaisen ryhdyttävä 16 :n mukaisiin toimenpiteisiin sen mukaan kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää. Jos kunnan tai kuntayhtymän viranomainen, onka kanssa asianomainen ministeriö on tehnyt sopimuksen tarkastuksen tekemisestä, tämän lain mukaan suorittamassaan tarkastuksessa toteaa tai epäilee, että tuontierä ei täytä tämän lain tai sen noalla annettuen säännösten tai määräysten vaatimuksia, on sen siirrettävä asia asianomaisen ministeriön ratkaistavaksi. 18 Maahan tuodussa eläimessä tai tavarassa myöhemmin todetut puutteet Asianomainen ministeriö voi määrätä sellaisen eläimen tai tavaran, oka on tuotu maahan a onka osalta havaitaan tai epäillään olevan eläintautien leviämisen vaaraa, vietäväksi maasta, asetettavaksi eristykseen tai karanteeniin, käytettäväksi tai käsiteltäväksi ministeriön hyväksymällä tavalla taikka lopetettavaksi tai hävitettäväksi. Samaa menettelyä sovelletaan myös mainitulla tavalla maahan tuodun eläimen älkeläisiin, alkioihin, sokusaluihin sekä eläimestä saataviin tuotteisiin. Jos 1 momentissa tarkoitetun eläimen tai tavaran todetaan tai epäillään aiheuttavan eläintautilain (55/80) noalla määriteltyen vastustettavien eläintautien leviämisen vaaraa, on lääninhallituksen a kunnaneläinlääkärin ryhdyttävä asianomaisen ministeriön määräysten mukaisesti eläintautilain mukaisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi.

24 24 HE 187/1996 vp 19 6 luku Uhkasakko a teettäminen Asianomainen ministeriö voi tehostaa tämän lain noalla annettua määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä ätetty toimenpide teetetään tuoan tai tämän edustaan kustannuksella. Asianomainen ministeriö voi myös määrätä välittömästi tuoan tai tämän edustaan kustannuksella teetettäviksi ne toimenpiteet, oihin tuoan tai tämän edustaan on tämän lain noalla annetun valvontaviranomaisen määräyksen mukaisesti ryhdyttävä, os on syytä epäillä tuontierän aiheuttavan välitöntä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle eikä tuoa tai tämän edustaa välittömästi ryhdy määrättyihin toimenpiteisiin. Uhkasakkoa, teettämisuhkaa a teettämistä koskevassa asiassa noudatetaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään. 20 Tuontiselvitysten täydentäminen a tuoan kuuleminen Jos eläimen tai tavaran maahantuonnin tai kauttakuletuksen esteenä oleva syy on mahdollista poistaa, on tuoalle tai tämän edustaalle varattava tilaisuus kohtuullisessa aassa täydentää maahantuonnin tai kauttakuletuksen edellytyksiä koskevia selvityksiä. Valvontaviranomaisen on ennen tämän lain mukaisen päätöksen tekemistä varattava tuoalle tai tämän edustaalle tilaisuus tulla kuulluksi. Kiireellisissä tapauksissa on tuoalle tai tämän edustaalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi vain, os tämä on viivytyksettä tavattavissa. Päätöksestä on ilmoitettava tuoalle tai tämän edustaalle. Jos ihmisten tai eläinten terveyden suoelemisesta tai muusta lainsäädännöstä ei muuta ohdu, voi tuoa valita, mihin :ssä mainituista toimenpiteistä ryhdytään sellaisen tuontierän suhteen, oka ei täytä tai onka osalta epäillään, ettei se täytä tämän lain tai sen noalla annettuen säännösten tai määräysten vaatimuksia. Palkkiot, kustannukset a maksut 21 Palkkiot Asianomaisen ministeriön tämän lain mukaisia tehtäviä suorittamaan valtuuttamalla raaeläinlääkärillä sekä 18 :n mukaista tehtävää suorittavalla kunnaneläinlääkärillä on oikeus saada niistä valtion varoista korvaus. Raaeläinlääkärin osalta asianomainen ministeriö määrää tarkemmin maksettavan korvauksen suuruuden noudattaen soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- a työehtosopimuksen eläinlääkäriliitteen mukaisia korvauksia. Kunnaneläinlääkärin osalta noudatetaan, mitä asiasta erikseen säädetään. 22 Kustannukset Tuoa tai tämän edustaa vastaavat kaikista tämän lain noalla tehtävistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista. 23 Maksut Tämän lain mukaisista tarkastuksista peritään tuoalta tai tämän edustaalta valtiolle maksu. Maksun määräämisessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään, ollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta ohdu. Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen edellyttämät määräykset 1 momentissa tarkoitetusta maksusta. Tullilaitoksen suoritteista perittävistä maksuista säädetään erikseen.

25 HE 187/1996 vp 25 7 luku Erinäiset säännökset 24 Salassapitovelvollisuus Joka tämän lain mukaisia tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoa yksityisen tai yhteisön taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista oloista, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityiseksi tai toisen hyödyksi näin saamiaan tietoa. Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tietoen a asiakiroen antamista: 1) valtion a kunnan viranomaisille, raaeläinlääkäriksi valtuutetulle eläinlääkärille a kunnaneläinlääkärille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten; 2) syyttää-, poliisi- tai tulliviranomaisille rikoksen selvittämistä varten; 3) muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle tämän lain mukaisessa asiassa; eikä 4) Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen edellyttämille ulkomaisille toimielimille a tarkastaille kyseisen sopimuksen niin edellyttäessä. Yksityisen henkilön terveydentilaa koskevien tietoen salassapidosta säädetään erikseen. 25 Muutoksenhaku Raaeläinlääkärin päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetyssä ärestyksessä lääninoikeuteen. Asianomaisen ministeriön päätökseen haetaan muutosta hallintolainkäyttölaissa säädetyssä ärestyksessä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tulliviranomaisen a muun 10 :n 2 momentissa tarkoitetun valtion viranomaisen, onka kanssa asianomainen ministeriö on sopinut tarkastuksen suorittamisesta, päätökseen haetaan muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Valitukset tämän lain noalla tehdyistä päätöksistä on käsiteltävä kiireellisinä. 26 T äytäntöönpano Tämän lain noalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman, ollei valitusviranomainen toisin määrää. 27 Rangaistussäännökset Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) tuo maahan tai kulettaa Suomen alueen kautta eläimiä tai tavaroita tämän lain tai sen noalla annettuen määräysten vastaisesti; 2) sellaisten eläinten tai tavaroiden osalta, otka tämän lain tai sen noalla annettuen määräysten mukaisesti on tarkastettava eläinlääkinnällisellä raatarkastusasemalla, tuo kyseiset eläimet tai tavarat maahan muun kuin tämän lain noalla hyväksyttyen raanylityspaikkoen kautta tai laiminlyö velvollisuutensa kulettaa ne välittömästi eläinlääkinnälliselle raatarkastusasemalle; 3) laiminlyö 7 a 10 :ssä säädetyn velvollisuutensa saattaa eläimet tai tavarat tarkastettavaksi; 4) tullivarastoissa, vapaa-alueilla tai vapaavarastossa säilytettävien tuontierien osalta laiminlyö noudattaa 9 :n 2 momentissa tarkoitettua määräyksiä tuoan tai tämän edustaan velvollisuutena olevista tuontierien säilytykseen a käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä tai tuontienä koskevasta kiranpitovellisuudesta; 5) laiminlyö noudattaa valvontaviranomaisen :n noalla antamaa määräystä; tai 6) muulla tavoin rikkoo valvontaviranomaisen tämän lain noalla antamaa määräystä, on tuomittava, ollei teosta muulla lailla säädetä ankarampaa rangaistusta, eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta annetun lain rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos 1 momentissa tarkoitettu teko on erityisen suunnitelmallinen, sillä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, se on omiaan aiheuttamaan huomattavaa vaaraa eläinten a ihmisten terveydelle a teko on myös muutoin kokonaisuutena arvostellen törkeä, on rikoksentekiä tuomittava eläinlääkinnällisestä raatarkastuksesta annetun lain tör V

26 26 HE 187/1996 vp keästä rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rangaistus 24 :ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 :n mukaan, ollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 :n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Valvontaviranomaiset voivat ättää esitutkintaviranomaiselle ilmoittamatta rikkomuksen, ota kokonaisuuden kannalta on pidettävä ilmeisen vähäisenä. Se, oka rikkoo tämän lain noalla määrättyä uhkasakolla tehostettua kieltoa tai velvoitetta, voidaan ättää tuomitsematta rangaistukseen samasta teosta. 28 M enettämisseuraamus Vastoin tätä lakia tai sen noalla annnettua säännöksiä a määräyksiä maahan tuodut tai kuletetut eläimet tai tavarat taikka niiden arvo voidaan tuomita kokonaan tai osaksi valtiolle menetetyksi. Edellä 27 :ssä tarkoitettuen rikosten tuottaman taloudellisen hyödyn a rikosten tekemiseen käytetyn esineen tai muun omaisuuden tuomitsemisesta valtiolle menetetyksi noudatetaan, mitä rikoslain 2 luvun 16 :ssä säädetään. 29 Virka-apu Poliisi a tullilaitos ovat velvollisia tämän lain mukaisten valvontaviranomaisten pyynnöstä antamaan valvontaviranomaisille virka-apua tämän lain a sen noalla annettuen säännösten a määräysten mukaisten tehtävien suorittamisessa. 30 Tarkemmat säännökset a määräykset Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tarvittaessa asetuksella. Asetuksella voidaan myös säätää, että asianomainen ministeriö antaa mainitun asetuksen soveltamisesta tarkempia määräyksiä. Euroopan yhteisön lainsäädännön niin edellyttäessä asianomainen ministeriö voi: 1) määrätä tässä laissa tarkoitettua toimintaa haroittavat elinkeinonharoittaat rekisteröitäviksi a antaa lisäksi määräyksiä niiden velvollisuutena olevasta luettelonpito- a ilmoitusvelvollisuudesta; 2) määrätä kolmansiin maihin Suomesta vietävät tai Suomen alueen kautta kuletettavat eläimet a tavarat vietäviksi Suomesta eläinlääkinnällisen raatarkastusmenettelyn kautta a antaa tätä koskevat muut määräykset; sekä 3) antaa määräykset tuontierän kulettamisesta määränpäälaitokseen a muusta käsittelystä. 31 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.