Median valinta. Median Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan: tai vaihtoehtoisesti, esim:
|
|
|
- Tero Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen, tty, tv, all) - tulostamiseen liittyvät uudet ominaisuudet (sivun koko ja asemointi, marginaalit, rivinkatkaisun hallinta, sivukohtaiset säännöt) - automatisoitu sisällön tuottaminen (tiedon lisääminen elementtien yhteyteen, sekvenssit, attribuuttiarvot) - uudet valitsimet (valinta elementin lapsen ja attribuutin perusteella, valinta vierekkäisten elementtien perusteella, valinta taulukkokontekstin perusteella) - uusia ominaisuuksia (systeemifontit ja fonttien ominaisuudet, kohdistin) - uusia objekteja (taulukot) Tarkastellaan seuraavaksi joitakin CSS2:n "merkittävimpiä" uutuuksia esimerkkien kautta: RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 123
2 CSS2 Median valinta print, screen { background: white; color: blue } Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median url(fancy.css) projection, tv tai vaihtoehtoisesti, esim: <HEAD> <TITLE>Link to a target medium</title> <LINK rel="stylesheet" type="text/css" media="print, handheld" href="foo.css"> </HEAD> CSS:n mediatyypit voidaan luokitella seuraavin kriteerein: - "continuous or paged", "visual, aural, or tactile" - "grid or bitmap", "interactive or static" tai "all" RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 124
3 CSS2 Media-valinnan { size: landscape; margin-top: 10%; margin-right:20%; margin-bottom: 10%; margin-left:20%; } Pseudoluokat left ja { background:white; color:red; } Rivinkatkaisu: H1 { page-break-before: always } MYROWS { page-break-inside: avoid } Nimetyt figures { size: portrait } img { page:figures; page-break-inside:avoid } CSS esittelee oleellisesti siis uuden "pseudoelementin": "sivun", jolle määritellään suorakaideominaisuuksia muiden blokkien tavoin RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 125
4 CSS2 Media-valinnan yksityiskohta: aural media Mediavalitsin "aural" tuottaa kolmiulotteisen, aikaan sidotun äänimaailman 1) useita "puhujia tai kertojia" joilla CSS2:n määrittämiä ominaisuuksia ja sijainti 2) tämän lisäksi tehoste- ja taustaääniä Esimerkkejä : H1, H2, H3, H4, H5, H6 { voice-family: paul; stress: 20; richness: 90; cue-before: url("ping.au") } P.heidi { azimuth: center-left } P.peter { azimuth: right } P.goat { volume: x-soft } BLOCKQUOTE.sad { play-during: url("violins.wav") } P.comment { azimuth: behind } /* 180deg */ CITE { elevation: above } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 126
5 CSS2 Automaattinen sisältö CSS2 mahdollistaa myös automaattisen sisällön tuottamisen elementtien yhteyteen, mahdollista on myös lisätä elementtien esitysvaiheessa näkyville (ko. elementin) attribuuttiarvoja Esimerkkejä: BODY:after { /* pseudoelementti "after" */ content: "The End"; display: block; margin-top: 2em; text-align: center; } H1:before { /* autom. laskuri: "1." jne. */ content: "Chapter " counter(chapter) ". "; counter-increment: chapter; /* Add 1 to chapter */ counter-reset: section; /* Set section to 0 */ } H2:before { /* autom. laskuri: "1.1." jne. / content: counter(chapter) "." counter(section) " "; counter-increment: section; } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 127
6 CSS2 Systeemifontit CSS2:n huomionarvoinen ominaisuus on fontin valinta, lataaminen palvelimelta, asteittainen esittäminen ja Unicode-muunnosvektorin esittely Esimerkkejä { font-family: "Robson Celtic"; src: url(" { font-family: "Swiss 721"; src: url("swiss721lt.pfr"); /* Swiss 721 light */ font-style: normal, italic; font-weight: 200; { font-family: Excelsior; src: local("excelsior EastA Roman"), url(" format("intellifont"); unicode-range: U ; /* Latin Extended A and B */ } H1 { font-family: "Robson Celtic", serif } /* let's use RC */ RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 128
7 CSS2 Taulukot Sivun elementtien asemointi helpottuu taulukkojen myötä, käytännössä asia hoituu elementtien uudentyyppisten display-arvojen avulla: inline block list-item run-in compact marker table inline-table table-row-group table-header-group table-footergroup table-row table-column-group table-column table-cell table-caption none Esimerkki: olkoon määritelty (esim. XML-)taulukko: <STACK> <ROW>This is the <D>top</D> row. </ROW> <ROW>This is the <D>bottom</D> row.</row> </STACK> Tällöin CSS-määrittely voisi olla esim: STACK { display: inline-table } ROW { display: table-row } D { display: inline; font-weight: bolder } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 129
8 CSS2 Huomautuksia CSS1 on jo "kohtuullisesti" käytössä (NN4.5+, IE4.01+, Opr3.6+) - ennen laajamittaista käyttöönottoa kannattaa tosin tutustua testeihin tai systemaattisesti kokeilla omia dokumentteja kohdeselaimissa CSS2:sta tuetaan "yleisesti" huomattavasti heikommin; osa ominaisuuksista "vasta tulossa", kun taas osa ominaisuuksista (esim. mediavalitsimet) viittaa selkeästi tiettyihin erityissovelluksiin Kohtuullisen ohjelmistotuen ansiosta CSS tulee olemaan käytössä myös lähitulevaisuuden XML-sovelluksissa CSS rooli jatkossa on kuitenkin epävarma: - CSS on helppo ja nopea, hyvin tuettu, mutta samalla rajoitettu (ei loppujen lopuksi erota hyvin sisältöä ja ulkoasua) - tulossa on muita "parempia" (monipuolisempia) standardeja, joita tuetaan CSS:n kanssa rinta rinnan (läh. XSL) "Näppituntuma": CSS kokee samantyyppisen elonkaaren kuin HTML:kin, mutta lyhyemmällä aikavälillä (CSS3:n hyvyys ratkaissee tämän) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 130
9 CSS2 Katso myös W3C:n tyylisivut (ks. CSS1-suositus (ks. CSS2-suositus (ks. Unicode ("Unicode & HTML", ks. ja "Unicode home page", ks. Käytännönläheinen CSS(2)-tutoriaali, "Everything you ever wanted to know about Style" (ks. Käytännössä annattaa tutustua myös testeihin selainten CSS-ominaisuuksista (ks. esim. "webreview.com" CSS:n tarina ei suinkaan (todennäkoisesti) pääty CSS2:een, vaan CSS3 on jo tekeillä (ks RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 131
10 7 Kommentoitu johdanto XML:ään Kommentoitu johdanto XML:ään HTML:n ja DIV- ja SPAN-elementtien luonteva käyttöönotto dokumenttien rakenteen täsmentämisessä on merkki siitä, että itse keksityille elementeille on järkevää käyttöä Yhdessä tyylien käytön kanssa tämä tarjoaa elementtien identifioinnin ja luokittelun muodossa, paitsi mahdollisuuden dokumentin ulkoasun irrottamiseen sen sisällöstä, myös mahdollisuuden kokonaan uudentyyppisten rakenne-elementtien käyttöönottoon HTML:n sisällä - uudet elementit, joilla ei "HTML:n semanttista painolastia" - merkitys määräytyy käyttötarkoituksen tai ulkoasun määrittelyn perusteella Esimerkki: <DIV CLASS="userRecord" ID="147"> <DIV CLASS="nameField">John Doe</DIV> <DIV CLASS=" Field">john@doe.com</DIV> <DIV CLASS="ageField">34</DIV> <DIV CLASS="commentField">Nobody really knows him</div> <DIV CLASS="PIprintf>%s%s%d%s\n</DIV> <DIV> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 132
11 Kommentoitu johdanto XML:ään Kuitenkin esim. elementtien DIV ja SPAN käyttö on kömpelöä ja rajoittuu vain HTML-kieleen Uusien elementtimääritysten lisääminen (HTML-dokumentti)kieleenkään ei auta; joku keksii aina tarpeellisen elementin, jota kielessä ei vielä ole joten ilmeisesti yhden ja (semanttisesti) yleispätevän merkintäkielen suunnittelu "GPML" (hypoteettinen "General Purpose Markup Language") ei ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista Kuitenkin uudentyyppisiä rakenne-elementtejä käytännön sovelluksissa usein tarvitaan. Mikä ratkaisuksi? Vastaus: "staattisen ja valmiin merkintäkielen sijasta" tarjotaan suunnittelijoille mahdollisuus omien elementtien määrittelyyn ja käyttöönottoon jonkin yksittäistä merkintäkieltä yleisemmän kielen määrittelyjärjestelmän puitteissa Ratkaisu: XML (ja dokumenttien tyyppimäärittelyn eksplisiittinen käyttöönotto) Ratkaisun hyödyt: - kokonaan omannimiset elementit ja attribuutit joilla haluttu merkitys - mahdollisuus dokumenttien loogisen elementtirakenteen "oikeellisuuden" suoraviivaiseen tarkistamiseen RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 133
12 Kommentoitu johdanto XML:ään Oma merkintäkieli? Täysin uudentyyppisen (ei-triviaalin) merkintäkielen kehittäminen on työlästä, eikä työhön kannata ryhtyä ilman hyviä perusteluita! Käytännössä pelkän merkintäkielen lisäksi tarvitaan yleensä muutakin, esim. - editori, jolla dokumentteja voidaan tuottaa ja merkata - ohjelma, joka merkattuja dokumentteja osaa käsitellä - sovelluksia, joissa merkintäkielellä on käyttöä - yhteisö, joka ko. merkintäkielen suostuu ottamaan käyttöön Homma helpottuu huomattavasti, jos pyörää ei lähdetä keksimään uudestaan, vaan uusi merkintäkieli suunnitellaan jonkin standardoidun merkintäkielten kuvausjärjestelmän puitteissa Yleisessä tapauksessa kuvauskielten syntaksin ja tyyppimäärittelyjen sijaan puhutaan skeemoista ([schema]), joilla tarkoitetaan tiedon esitysrakenteiden abstrakteja malleja tai kuvausmenetelmiä (XML:n DTD-määrittelyitä voidaan pitää skeemojen erikoistapauksena - tähän palataan myöhemmin) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 134
13 Kommentoitu johdanto XML:ään Käytännössä "riittävän hyvän" dokumenttien merkintäkielen (tiedon kuvauskielen) kehittäminen onnistuu esim. SGML:n tai XML:n avulla Tällöin käytössä on jo "valmiina": - merkintäkielen perussyntaksi, jolla esim. elementtimerkkaus erotetaan muusta dokumentista (esim. tagit ja kommentit) - kuvauskieli, jolla dokumenttien rakenne, elementtien nimet ja ominaisuudet ilmoitetaan (esim. DTD-kuvauskieli) - ratkaisu perusmerkistön ja erikoismerkkien koodausongelmaan (esim. Unicode) - editoreita, ohjelmia, sovelluksia ja valmiiksi merkittyä dataa - muita käyttäjiä! Yhteisöllisen kytkennän kautta standardeihin pidättäytymisestä saadaan myös muuta hyötyä: - valmiita dokumenttien rakennemalleja - opetusta ja ohjeita työkalujen ja suunnittelumenetelmien käyttöön - esimerkkejä ja kokemuksia eri ratkaisujen toimivuudesta RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 135
14 Kommentoitu johdanto XML:ään Mitä merkintäkieleltä halutaan? Perimmäisenä ideana on tallettaa tietoa ja tietoa tiedosta sopivan koodausjärjestelmän puitteissa sopivalla tarkkuudella esitettynä "Tiedolla" tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä asioita, joita halutaan käsitellä dokumenttimuodossa. Tieto sinänsä on sopimuksenvarainen asia. "Tiedolla tiedosta" (tiedon kuvaus, metatieto tai metainformaatio) tarkoitetaan tässä "eksplisiittistä rautalankaselitystä siitä, mitä merkitystä tiedolla on tai mitä se tässä asiayhteydessä tarkoittaa". Huomaa, erityisesti että - eri sovelluksissa "samasta tiedosta" saatetaan tarvita hyvinkin erilaisia kuvausta (vrt. dokumentin tulostaminen vs. tiedon etsiminen) - tietokoneen näkökulmasta metatieto "vain" lokeroi ja numeroi tietoa sekä esittelee relaatioita eri tietoalkioiden välillä "Koodausjärjestelmä" on se menetelmä, jolla kaksi edellistä voidaan esittää esim. tietokoneessa (käytössä on toki yhtä aikaa useita eritasoisia koodauksia, mutta yleensä näistä eksplisiittisesti mainitaan vain merkkikoodaus) Lopulta "sopiva tarkkuus" löydetään sovelluskohtaisesti kokeilemalla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 136
15 Kommentoitu johdanto XML:ään XML - mikä se on? XML = Extensible Markup Language, versio 1.0 on virallinen W3C suositus (W3C Recommendation 10-February-1998) XML määrittelee (teksti)dokumenttien loogisen ja fyysisen rakenteen sekä tarjoaa mahdollisuuden tietyn (rajoitetun) elementtirakenteen omaavien, tietyntyyppisten dokumenttiluokkien kuvaamiseen Oleellisesti XML 1.0 määrittelee XML-dokumenttiluokan, ts. sen, millaisia XMLdokumentit ovat (sekä sen, miten XML-dokumentteja tulee prosessoida) XML on SGML:n "aito osajoukko" (tästä seuraa ) XML-spesifikaatio kuvaa XML-dokumentin geneerisen rakenteen EBNFnotaation avulla (Extended Backus-Naur Form), mikä käytännössä tarkoittaa tuottosääntöinä annettua kontekstivapaan kielen kielioppimäärittelyä - karkeasti sanottuna "dokumentti on XML-dokumentti, mikäli se voidaan johtaa spesifikaation document-tuottosäännöstä" (+reunaehdot) - itse XML-dokumentit näyttävät lähinnä "erikoisilta HTML-dokumenteilta" (EBNF:ää ei käytetä yksittäisten dokumenttien merkkaamiseen!) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 137
16 Kommentoitu johdanto XML:ään Esimakua tulevasta: yksinkertainen XML-dokumentti <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE EXAMPLE SYSTEM "hellow.dtd"> <EXAMPLE> <TITLE>Hello World!</TITLE> <CONTENT>My very first XML-document</CONTENT> <AUTHOR>Nykänen</AUTHOR> <DATE/> </EXAMPLE> Esimerkki näyttää tutulta: - elementit ja entiteetit näyttävät samalta kuin ennenkin - tuttu sisäkkäinen elementtirakenne - esimerkin toisella rivillä kerrotaan dokumentin tyyppi (vrt. HTML) Uuttakin on mukana: - uudentyyppisiä (nimisiä) elementtejä (EXAMPLE ja DATE)? - uudennäköisiä koodeja ja uutta notaatiota ("?"-merkki ja "<DATE/>"-tagi)? RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 138
17 Kommentoitu johdanto XML:ään XML-spesifikaation suunnittelukriteerit XML:ää kehittäneet XML Working Group (vanha SGML Editorial Review Board) ja XML Special Interest Group (vanha SGML Working Group) asettivat XML:n kehitystyölle seuraavia tavoitteita: - suoraviivainen käyttö Internetin yli - laaja sovellusalue (ei esim. laite- tai ohjelmistoriippuvuutta) - yhteensopivuus SGML:n kanssa - XML:ää käsittelevien ohjelmien kirjoittamisen helppous - vähän valinnaisia ominaisuuksia - dokumenttien luettavuus ja selkeys (myös ihmisten näkökulmasta) - määrityksen tulee valmistua nopeasti (työ alkoi toukokuussa 1996) - määrityksen suunnittelun on oltava tarkkaa ja huolellista - dokumenttien tekemisen helppous - minimalistiseen merkkauksen ei pyritä (esim. pitkät nimet ovat sallittuja) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 139
18 Kommentoitu johdanto XML:ään Mihin XML:ää voi käyttää? Yksinkertaisimmillaan XML soveltuu HTML:n manttelinperijäksi, ts. kaikki, mitä HTML:llä voidaan tehdä, voidaan (periaatteessa) tehdä paremmin XML:llä (tai oikeastaan XML-standardiperheellä, kunhan selainten XML-tuki tulee kuntoon) XML ei kuitenkaan ole rajoittunut vain ja ainoastaan esitettäväksi tarkoitettujen dokumenttien merkkaamiseen, vaan XML-dokumentteja voi käyttää myös muuhun (melkeinpä mihin tahansa) Koska XML-dokumentit ovat unikoodattuja laite- ja ohjelmistoriippumattomia rakenteellisia tekstidokumentteja, soveltuu XML hyvin esim. - tiedon arkistointiin, erityisesti tietokantojen dokumenttiesityksen muodossa - tiedon siirtoon "XML-tekstimuodossa" eri ohjelmien välillä Abstraktin perusluonteensa ansiosta dokumentit voivat sisältää lähes mitä tahansa, esim: - tuttua tekstimuotoista rakenteellista tietoa - eksplisiittisesti esitettyjä relaatioita tiedostojen välillä (esim. entiteettiviittausten avulla) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 140
19 Kommentoitu johdanto XML:ään Koska XML tarjoaa eksplisiittisen mahdollisuuden myös dokumenttien tyypittämiseen, soveltuu XML myös esim. - tiedon esitysmuodon standardointiin (skeemojen määritys) - robustin dokumenttien kirjoittamisen perustaksi (dokumenttirakenteen muotovirheiden tunnistaminen) XML-ohjelmien ja XML-prosessorirajapintojen ansiosta XML tarjoaa myös esimerkiksi: - mahdollisuuden XML-pohjaisten "toisen tason" metakielten määrittelyyn - valmiita mekanismeja (monimutkaisten) dokumenttien "helppoon" käyttöönottoon ohjelmankehityksen näkökulmasta On erittäin tärkeää huomata, että toisin kuin esim. HTML-dokumentilla, XMLdokumentilla ei ole selkeää oletussemantiikkaa tai ulkoasua XML-dokumentti "sellaisenaan" ei tarkoita mitään eikä näytä sen enemmältä kuin se on: jonkin tyyppimäärityksen puitteissa merkattu tekstidokumentti johon mahdollisesti liitetään ulkoisia entiteettejä RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 141
20 Kommentoitu johdanto XML:ään XML-dokumentin "johonkin järkevään käyttämisen" vaihtoehtoja on kaksi: - XML-dokumentti "esitetään" jonkin tyylikielen avulla - XML-dokumentti "tulkitaan" jonkin prosessoriohjelman avulla Ilmeisesti näistäkin ensimmäinen on "vain" toisen erikoistapaus (joskin merkittävä sellainen) Kaiken kaikkiaan XML on tavallaan samantyyppinen työkalu kuin jokin ohjelmointikieli; siinä missä ohjelmointikieli tarjoaa eväät tietorakenteiden kuvaamiseen algoritmien kehittämisen näkökulmasta, tarjoaa XML mahdollisuuden tietorakenteiden kuvaamiseen dokumenttijärjestelmien kehittämisen näkökulmasta;...se mitä tietokoneohjelma tai XML-dokumentti "tarkoittaa", riippuu viime kädestä ohjelmaa tai dokumenttia käsittelevästä järjestelmästä (tulkki, prosessori tai muu lukija, viime kädessä ihminen) - vrt. "mitä tarkoittaa:" person.name = "John"; person.address = "LA"; Entäpä "mitä tarkoittaa": <PERSON><NAME>John</NAME><ADDRESS>LA</ADDRESS></PERSON> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 142
21 Kommentoitu johdanto XML:ään Mihin XML:ää ei pidä käyttää? Kuten mitä tahansa muutakaan teknistä ratkaisua tai järjestelmää, ei XML:kään kannata ottaa väkisin käyttöön, "koska XML on hieno teknologia" - ehjää ei tarvitse korjata! XML toki tarjoaa hyviä ominaisuuksia tiedon esittämiseen, mutta ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto, onhan olemassa - "oikeita" tietokantoja - muita sovellusspesifejä kuvauskieliä -...ja lukemattomia sovelluksia sekä tonneittain tietoa näissä muodoissa XML ei myöskään ole "paras" ratkaisu, jos esim. - pyritään mahdollisimman tiiviiseen dokumenttiformaattiin - tieto halutaan salakirjoittaa - tietoa on luontevinta käsitellä jossain muussa kuin tekstimuodossa RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 143
22 Kommentoitu johdanto XML:ään Kuitenkin näissäkin tapauksissa XML voi tarjota luontevan tavan nimetä ja kehystää tietoa esim. tiedonsiirrossa tarvittavalla metatiedolla Perus-XML:ään liittyy myös omia puutteitaan: - elementtien rakennemäärittelyt ovat yksinkertaisia, eikä attribuuttimalleja ole oikeastaan lainkaan (tätä on mahdoton kiertää) - elementtien sisältö on käytännössä tyypitöntä tekstiä (tämän kiertäminen on erittäin työlästä) - jos käsiteltävä tieto sisältää "hankalia merkkijonoja" (esim. tiheästi sikin sokin merkkijonoja "<" ja "]]>"), dokumenteista tulee erittäin vaikealukuisia - ohjelmointiin tai DHTML:ään tottuneille XML on kaiken kaikkiaan varsin karu kieli (tämä on tietenkin myös XML:n voima) Osa näistä ratkeaa ottamalla XML:n rinnalle käyttöön muita XMLstandardiperheen määrityksiä (joista osa on vielä kehitteillä) XML:n suurin ongelma on se, että monelta osin käytännön teknologia on vielä "tulossa"-asteella - tämä aiheuttaa päänvaivaa erityisesti pienkehittäjille Lopuksi on syytä vielä kerrata, että tämän kurssimateriaalin kirjoitushetkellä XML:stä ei vielä reaalisesti ole HTML:n korvaajaksi RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 144
23 Kommentoitu johdanto XML:ään Mitä XML:n käyttämiseen tarvitaan? XML 1.0 on pohjimmiltaan varsin abstrakti ja yleiskäyttöinen määritys, joka kertoo, millaisia XML-dokumentit ovat;...joten minimissään XML:n hyötykäyttöön ei tarvita mitään ylimääräistä, vaan spesifikaatioita voidaan käyttää samaan tapaan kuin esim. kirjaa "näin kirjoitan helppolukuisia ja yksikäsitteisiä tekstidokumentteja": - XML 1.0 = ohje tietynmuotoisten dokumenttien kirjoittamisesta - standardi ja valmiiksi mietitty tapa merkitä dokumentteja Kuitenkin käytännössä XML:stä saadaan suurin hyöty irti, kun valitun tekstinkäsittelytyökalun rinnalla käytetään (validoivaa) XML-parseria: - XML-dokumenttien perussyntaksin automatisoitu tarkistaminen (dokumentti on hyvin muodostettu ([well-formed])) - XML-dokumenttien (rakenteen) automatisoitu validoiminen (dokumentin vahvistaminen tiettyyn dokumenttiluokkaan kuuluvaksi) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 145
24 Kommentoitu johdanto XML:ään Tekstinkäsittelytyökalu ja parseri voidaan myös yhdistää, tällöin XMLdokumenttien kirjoitustyö helpottuu huomattavasti (ominaisuudet tietenkin vaihtelevat eri ohjelmien välillä); "yleensä" käyttöön saadaan kuitenkin vielä: - graafinen esitys dokumentin puurakenteesta - XML-merkkauksen syntaksiväritys - elementtien menupohjainen valintatyökalu - tyylieditori ja dokumentin esikatselu - yms. Em. toimintojen lisäksi XML-editoriin voi tietenkin integroida myös muuta, esim. - tyyppimäärityskirjastoja - tuki muille XML-standardiperheen ominaisuuksille - yhteys tietokantajärjestelmään - yhteys (yrityksen tai organisaation) muihin operatiivisiin järjestelmiin - objektieditoreita, sovelluskohtaisia apuohjelmia ja opastetoimintoja, yms RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 146
25 Kommentoitu johdanto XML:ään Edellä kuvattiin lähinnä XML:ää kehittäjän näkökulmasta - loppukäyttäjän näkökulmasta XML on kuin mikä tahansa dokumenttistandardi: - XML-dokumenttien käyttäminen "kulissien takana" - taas yksi uusi "tiedostotyyppi" jolle integroitu ohjelmistotuki Suurin käytännön hyöty XML-dokumenteista saadaan, kun niiden editointi voidaan suorittaa tutuilla tai sovelluskohtaisilla editoreilla - "XML-tekstinkäsittely" - lomakepohjaiset työkalut - XML-wizardit, yms. Rajatuissa sovelluksissa XML-syntaksi on käytännössä tarkoituksenmukaista piilottaa loppukäyttäjiltä (vrt. HTML!) Mitä loppukäyttäjät sitten loppujen lopuksi tarvitsevat? - XML:ää hyödyntävän sovellusohjelman - mahdollisesti erikseen asennettavia ohjelmakomponentteja (esim. XMLparseri, XML-katseluohjelma, jne.) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 147
26 Kontekstivapaista formaalisista kielistä 8 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Teknisessä XML-spesifikaatiossa XML-dokumentin syntaksi on esitetty käyttäen ns. Extended Backus-Naur Form (EBNF) -notaatiota EBNF on yleinen "tietokonekielten" syntaksin määrittämiseen käytetty merkintätapa (peräisin jo vuodelta 1960) - kompakti - "yksikäsitteinen" verrattuna siihen, että kielioppi annettaisiin esim. "sanallisesti" (huomaa, että 1-käsitteisyys saavutetaan kielen laillisten sanojen suhteen, ei kuitenkaan välttämättä niiden johtamisen suhteen) - "helppo" lukea ja toteuttaa tietokoneilla (Kieliopin) Backus-Naur Form (BNF) on erikoistapaus ns. kontekstivapaita kieliä (CF-kielet) määrittävistä formaaleista kieliopeista Idea: dokumentti tai ohjelma vastaa BNF-konstruktion avulla ilmoitetun kielen L sanaa silloin kun sen on syntaktisesti oikein kirjoitettu RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 148
27 Kontekstivapaista formaalisista kielistä EBNF ei riitä kuvattavan kielen semantiikan määrittämiseen, vaan semantiikka on annettava esim. esimerkkien ja kommenttien avulla (tilanne toistuu "käytännössä kaikkien" formaalisten kielten tapauksessa) Oleellisesti EBNF kuvaa kielen L sanat esittelemällä 1) kielen (lopullisten) symbolien joukon 2) sanojen muodostamiseen käytettävät tuottosäännöt ja 3) työhön tarvittavan (väliaikaisten) symbolien joukon. Esimerkki: Operation ::= Integer Symbol Integer Integer ::= [1-9]+ Symbol ::= '+' '-' '*' Notaation merkitys kohtuullisen selvä ohjelmointia tunteville: - syntaksi annetaan tuottosääntöinä ("::=" vastaa tuttua symbolia " ") - ensimmäinen tuottosääntö (ellei toisin mainita) ilmoittaa alkusanan, josta muiden sanojen johtaminen aloitetaan ("Operation") - merkkiluokat ([1-9]) - säännöllisten lausekkeiden kertojat ("+") - vaihtoehtoisten sääntöjen ryhmittely (" ") RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 149
28 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Formaalinen kieli Pyrittäessä syntaktisesti yksikäsitteisiin kieliin päädytään ns. formaalisten kielten (formaalien kielten) käsitteisiin; tavoitteena on tällöin lähinnä (objektikieleen liittyvän) kielenkäytön ja päättelyn täsmentäminen Formaalinen kieli on jokin mv. sanojen joukko L (valitussa aakkostossa ) Sana w on äärellinen jono kielen aakkoston kirjaimia (merkkejä, symboleita, aakkosia, termejä) Aakkosto on äärellinen kirjainten joukko (esim. kirjaimet a-ö, numerot 1-9, bitit 1 ja 0, jne.) Sanan w pituus w on siinä olevien kirjainten lukumäärä. Tyhjän sanan, sanan jossa ei ole lainkaan kirjaimia, pituus on 0 Sanoille v ja w määritellään tuttuja perusoperaatioita: - katenaatio (esim. vw) - (katenaatio)potenssi (esim. v 3 = vvv) - jne RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 150
29 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Kieli voi olla äärellinen tai ääretön: - äärelliset kielet voidaan ilmoittaa aina luettelemalla kaikki kielen sanat L = {w 1,w 2,, w n } - äärettömille kielille tämä ei onnistu; kielen sanat pitää ilmoittaa sääntöjen avulla (esim. kieliopin avulla tai muodossa L = { w: P(w) }) - (sovelluksissa puhutaan yleensä potentiaalisesta äärettömyydestä) Myös kielille L ja M määritellään perusoperaatioita: - katenaatio LM = { vw v L ja w M} - (katenaatio)potenssi L n = {v 1,v 2 v n v 1,v 2,,v n L}, jne. Koska kielet ovat sanojen joukkoja, käytetään sanoille ja kielille tuttuja joukkoopin merkintöjä ja operaatioita (sisältyminen, yhdiste, leikkaus, komplementti, ) Äärettömän formaalisen kielen L ilmoittaminen voidaan tehdä usein eri tavoin: - esim. säännöllisen lausekkeen avulla (jos L säännöllinen) - yleisessä tapauksessa kielen ilmoittaminen on usein tarkoituksenmukaista tehdä kielen sanat tuottavan kieliopin avulla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 151
30 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Generatiiviset kieliopit Muodollisesti määritettynä (generatiivinen) kielioppi on nelikkö G = ( N, T,X 0,P), missä aakkosto jaetaan välisymbolien aakkostoon N ja loppusymbolien aakkostoon T. X 0 N on kieliopin aksioma (alkusana, siemen) ja tuottosääntöjen joukko P muodostuu produktioista p i q i, missä p i :ssä on ainakin yksi välisymboli Kieliopin G "sisältämä" (indusoima) uudelleenkirjoitusjärjestelmä R=(,P) mahdollistaa uusien sanojen johtamisen alkusanasta X 0 : 1) valitaan alkusana X i = X 0 2) yritetään soveltaa sanaan jotakin (yhtä) uudelleenkirjoitusjärjestelmän produktiota; jos onnistuu, saadaan uusi sana X i+1 3) jos sana X I+1 sisältää yhdenkin välisymbolin, jatketaan kohdasta 2 (asetetaan X i = X I+1 ) jos tällöin kohdan 2 yritys epäonnistuu, lopetetaan ja todetaan, että johto "epäonnistui" (ei tuottanut kielen sanaa) 4) JOS algoritmi pysähtyy JA tuottaa sanan, joka sisältää vain loppusymboleita, valitaan johdettu sana X I+1 kieleen L(G) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 152
31 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Kielioppi G tuottaa kielen L(G) sanat; sanotaan, että G määrittää kielen L(G) Jos uudelleenkirjoitusjärjestelmä R tuottaa sanasta v sanan w, merkitään v * R w. Alaindeksi R voidaan jättää merkitsemättä jos se selviää asiayhteydestä. Jos johtoon käytetään vain yhtä produktiota jätetään tähti pois Kielen L(G) sanojen johtoon X 0 * w voidaan liittää ns. jäsennyspuu ([parse tree]) Jäsennyspuu on juurellinen puu, joka saadaan, kun sanan w johtamisen yhteydessä jokaisella produktioaskeleella "täydennetään aksiomasta alkavaa graafia", esim. S D + D 1 2 Esimerkin jäsennyspuuta vastaa ilmeisesti johto S D+D 1+2 (huomaa, että puusta ei näy, missä järjestyksessä 1 ja 2 on tuotu sanaan) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 153
32 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Kielioppeja on tapana luokitella niiden tuottosääntöjen (tuottaminen kielten) perusteella, kielioppi G voi esim. olla 1) lineaarinen (produktioiden oikealla puolella enintään yksi välisymboli), 2) yhteydetön eli kontekstivapaa (produktioiden vasemmalla puolella vain välisymboleita) tai 3) yhteydellinen (ei rajoitusta 2) Kielioppi liittyy läheisesti automaatin ideaan: - automaatin sanotaan tunnistavan kielen, jos se hyväksyy tarkalleen kaikki kielen sanat - kieliopit ja automaatit ovat tavallaan erilaisia tapoja esittää "samoja asioita"; "yleensä" toimitaan siten, että kieliopeilla määritellään kieliä ja automaateilla tunnistetaan niitä (jako on lähinnä käytännöllinen) Kielioppien ja automaattien välinen yhteys on merkittävä: - lineaaristen kielioppien generoimat kielet ovat säännöllisiä joten niiden tunnistaminen onnistuu ns. äärellisillä automaateilla - yhteydettömät kieliopit generoivat yhteydettömiä kieliä (CF-kielet) joiden tunnistaminen onnistuu ns. pinoautomaateilla - yhteydelliset kieliopit generoivat yhteydellisiä kieliä (CS-kielet) joiden tunnistaminen onnistuu ns. lineaarisesti rajoitetuilla automaateilla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 154
33 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Kontekstivapaat kieliopit Kontekstivapaat kieliopit määrittävät siis kontekstivapaita kieliä; kielen sanojen jäsennyspuiden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että puun "haaroja voidaan kasvattaa" riippumatta valitun pisteen "kontekstista" Tietokonekielten tapauksessa usein on tarkoituksenmukaista piirtää (kirjoittaa) kielen L sanan w jäsennyspuu rivimuodossa, esim. S D + D 1 2 Tällöin puuhun yleensä liitetään hiljainen oletus puun "lukemisesta" - ylhäältä alas (vasemmalta oikealle) - tämä ei kuitenkaan tee sanan jäsennyspuusta yksikäsitteistä Kuten kielille yleensäkin, yksi ja sama CF-kieli voidaan tuottaa useilla eri menetelmillä, useilla eri kieliopeilla ja useilla eri CF-kieliopeilla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 155
34 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Jokainen kontekstivapaa kieli on kuitenkin mahdollista määritellä sellaisen kontekstivapaan kieliopin avulla, joka on ns. Chomskyn normaalimuodossa: - produktiot muotoa X YZ tai X a - poikkeuksena produktio X 0 (mikäli X 0 ei esiinny yhdenkään produktion oikealla puolella) Kontekstivapaiden kielten ja rakenteellisten dokumenttien välinen yhteys on selvä: - kielioppi L on dokumenttiluokan määrittävä "tyyppikuvaus" - ko. dokumenttiluokan dokumentteja vastaavat kielen L sanat Käytännössä pelkkä CF-kielioppi ei käytännön sovelluksissa aina "riitä": kielten (dokumenttiluokkien) rakennetta rajoitetaan vielä erilaisin (usein toisessa kielessä annetuin) rajoittein Esim. XML-dokumentin määrittäville EBNF-produktioille annetaan seuraavantyyppisiä rajoitteita: - well-formedness constraint (esim. elementtien tyypit täsmäävät) - validity constraint (esim. elementtirakenne täsmää) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 156
35 Kontekstivapaista formaalisista kielistä EBNF Generatiiviset kieliopit ovat "yleensä" riittävän vahvoja formaalisten kielten määrittelyyn käytettäviä konstruktioita, kuitenkin "tavanomaiset" sovellukset johtavat varsin suureen produktioiden määrään Ottamalla käyttöön "loogisia" sievennysmerkintöjä, voidaan sääntöjä kirjoittaa luettavammassa muodossa: käytännössä homma helpottuu huomattavasti ottamalla käyttöön säännöllisistä lausekkeista tutut merkinnät produktioiden sieventämiseen Extended Backus Naur Form (EBNF) esittää CF-kielen kieliopin käyttäen hyväksi produktioiden ryhmittelyä, operaattoreita, merkkiluokkia ja kertojia - ensimmäisenä esiteltävä produktio sovitaan aksiomaksi - kielen lopullisten symbolien joukko (aakkosto) "selviää sovelluksesta" (BNF ehdottaa välisymboleita kirjoitettavan esim. isolla alkukirjaimella) Esimerkki: Operation ::= Integer Symbol Integer Integer ::= [ ]+ Symbol ::= '+' '-' '*' RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 157
36 Kontekstivapaista formaalisista kielistä CF-kieliopin ilmiasu perustuu literaaliviittauksiin, sulkujen käyttöön, operaattoreihin ja kertojiin Merkki ja merkkijonoviittaukset: - #xn (N on halutun merkin indeksi merkkikoodauksen ISO/IEC mukaan) - [a-za-z],[#xn-#xm] (lueteltu merkkiluokan merkki) - [^abc], [^#xn#xm] (jokin muu merkki kuin lueteltu) - "string", 'string' (vakiomerkkijono) Sulkujen käyttö: - (lauseke) (lausekkeiden ryhmittely esim. kertojien vaikutusalueen asettamiseksi) Operaattorit: - A B (B seuraa A:ta) - A B (A tai B muttei molemmat) - A - B (A muttei B:tä) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 158
37 Kontekstivapaista formaalisista kielistä Kertojat: - A? (A esiintyy kerran tai ei ollenkaan) - A+ (A esiintyy yhden tai useamman kerran) - A* (A esiintyy yhden tai useamman kerran tai ei ollenkaan) Loput säännöllisistä lausekkeista tutut operaattorit ja kertojat voidaan konstruoida näistä Esimerkiksi A{3,4} on sama kuin A A A A A A A XML-spesifikaatio esittelee lisäksi muutakin kielen määrittelyyn liittyvää notaatiota: - /* */ (komentti) - [ wfc: ] (well-formedness constraint) - [ vc: ] (validity constraint) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 159
38 XML perusteet 9 XML perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä": - XML-prosessori ymmärtää XML-dokumentin syntaksin, tunnistaa sen loogisen rakenteen ja osaa tämän perusteella tuottaa "auki kirjoitetun" XML-dokumentin jäsennyspuun - sovellus käsittelee XML-dokumentin tietoa prosessorin avustuksella (yleensä jäsennyspuun perusteella) ja "tekee jotain" <EX> This document is yet <IMG SRC="a"> another EXA CON TEX AUT My Bill XML-DOKUMENTTI XML-PROSESSORI SOVELLUS TULOS RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 160
39 XML perusteet XML 1.0 -spesifikaatio ei määrittele sovelluksen toimintaa käytännössä lainkaan (eikä siten XML-sovellusalueita) vaan keskittyy XML-prosessorin efektiivisen käyttäytymisen (ja virhetilanteiden) kuvailuun Merkintäkielenä XML muistuttaa suuresti HTML:ää, mutta on tätä huomattavasti johdonmukaisempi (ja muodollisempi) XML-dokumenttien fyysinen rakenne muodostuu ns. entiteeteistä ([entity] ~"storage unit") - kaksi pääluokkaa: XML:n "tulkitsemat entiteetit" vs. XML:n "ulkopuoliset" entiteetit (sisältäen "parsittua" ja "parsimatonta" dataa) - "parsittu data" koostuu edelleen merkeistä ([character]) joka jakautuu merkkidataksi ([character data]) ja merkkaukseksi ([markup]) XML erottelee merkkauksen ja merkkidatan merkkien koodauksella: merkkaus määrittää dokumentin loogisen rakenteen Merkkauksen erottelu merkkidatasta on tuttua: "kaikki '<'-merkillä alkava on merkkausta" (poikkeustapauksissa koodaus on hoidettu jollakin muulla systemaattisella tavalla) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 161
40 XML perusteet XML-dokumenttien merkkauksesta XML-dokumenttien merkkaus ([markup]) voi olla jotakin seuraavista: - prosessointiohje - dokumentin tyyppimäärittely - elementin alkutagi - elementin lopputagi - tyhjän elementin tagi - entiteettiviittaus - merkkiviittaus - kommentti - CDATA-lohko Kaikki muu parsittu data on merkkidataa RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 162
7 Kommentoitu johdanto XML:ään
7 Kommentoitu johdanto XML:ään Kommentoitu johdanto XML:ään HTML:n ja DIV- ja SPAN-elementtien luonteva käyttöönotto dokumenttien rakenteen täsmentämisessä on merkki siitä, että itse keksityille elementeille
Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla:
CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen,
Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":
Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
Johdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Pseudoelementit. P:first-line { font-style: italic } H1:first-letter { font-size: bigger }
Pseudoelementit CSS:n pseudoelementtien avulla on mahdollista systemaattisesti vaikuttaa (joidenkin) elementtien ulkoasuun ilman elementtien eksplisiittistä merkkausta Ideana on helpottaa ja vähentää esitettävien
5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. Kuten tunnettua, se tarjoaa puitteet esim. XHTML-kielen määrittelylle
5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne
Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS
Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi
8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
Ajatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
Cascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)
uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla
2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko
WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda
Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
4 Johdanto XML-maailmaan
4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien yleisiin menetelmiin
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
Automaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli CSS XML-dokumenttien käsittely. XML-dokumenttien käsittely
XML-dokumenttien käsittely XML-dokumenttien käsittely XML-kielten yleisrakenne mahdollistaa karkean rakennetarkistuksen suorittamisen XML-dokumenteille niitä tallennettaessa tai käyttöön otettaessa. Kielen
Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]
![Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]](/thumbs/61/45518777.jpg "Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]")
Yhteydettömät kieliopit [ipser luku 2.1] Johdantoesimerkkinä tarkastelemme kieltä L = { a n b m a n n > 0, m > 0 }, joka on yhteydetön (mutta ei säännöllinen). Vastaavan kieliopin ytimenä on säännöt eli
Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]
![Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]](/thumbs/67/57656431.jpg "Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]")
Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Yhteydettömille kielille pätee samantapainen pumppauslemma kuin säännöllisille kielille. Siinä kuitenkin pumpataan kahta osamerkkijonoa samaan tahtiin. Lause 2.25
13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Esimerkki: HTML-dokumentti Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää
Luento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli k2013 CSS XML-dokumenttien käsittely. XML-dokumenttien käsittely
XML-dokumenttien käsittely XML-dokumenttien käsittely XML-kielten yleisrakenne mahdollistaa karkean rakennetarkistuksen suorittamisen XML-dokumenteille niitä tallennettaessa tai käyttöön otettaessa. Kielen
M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit
Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit Laskennan teorian opintopiiri Tuomas Hakoniemi 21. helmikuuta 2014 Käsittelen tässä laskennan teorian opintopiirin harjoitustyössäni muodollisten kielioppien
9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
S BAB ABA A aas bba B bbs c
T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama
4 Johdanto XML-maailmaan
Johdanto XML-maailmaan 4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien
Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.
CSS1 CSS (Cascading Style Sheets) CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. Esim.
tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015. Antti-Juhani Kaijanaho. 3. joulukuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Formaalisti Määritelmä Nelikko G = (V, Σ, P, S) on kontekstiton kielioppi (engl. context-free
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux
10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka
Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet
Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet Osoitamme nyt, että säännöllisten kielten joukko on suljettu yhdisteen, konkatenaation ja tähtioperaation suhteen. Toisin sanoen jos A ja B ovat säännöllisiä,
Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.
Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,
T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut
T-79.148 Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S tuottama
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
Muotoilutoliot. XSL:n muotoiluoliot. Muotoiluolio. Muotoilualueet. Lohkoalueiden sijoittelu. Muotoilualueiden sijoittelu. Rivialueiden ominaisuuksia
XSL:n muotoiluoliot "Formatting objects" (FO) muotoiluolioita, esim. lohko, kirjainmerkki, taulukon solu, (FO:n elementtejä) muotoiluominaisuuksia, esim. kehyksen leveys, kirjasinkoko, (FO:n elementtien
T Syksy 2006 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T Harjoitus 7 Demonstraatiotehtävien ratkaisut
T-79.1001 Syksy 2006 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T Harjoitus 7 Demonstraatiotehtävien ratkaisut Lemma (Säännöllisten kielten pumppauslemma). Olkoon A säännöllinen kieli. Tällöin on olemassa n 1
XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Nellin ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Lähes kaikki on muokattavissa css-tyylitiedosta käsin. Jokaiselle kieliversiolle on oma tyylitiedostonsa: www_v_fin/metalib.css
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
Taulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara
Taulukot Taulukoita käytetään XHTML:ssä taulukkomuotoisen tiedon esittämiseen esim. tilastot, hinnastot jne sivun ulkoasun muotoiluun eli taittoon - voidaan korvata CSS:n asemointia käyttäen ICT01D 28.11.2005
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen: S A S B Samaan jäsennyspuuhun päästään myös johdolla S AB Ab ab: S A S B Yhteen jäsennyspuuhun liittyy aina tasan yksi vasen
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelmalla tarkoitetaan laskentaongelmaa Annettu: yhteydetön kielioppi G, merkkijono w Kysymys: päteekö w L(G). Ongelma voidaan periaatteessa
6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman
M =(K, Σ, Γ,, s, F ) Σ ={a, b} Γ ={c, d} = {( (s, a, e), (s, cd) ), ( (s, e, e), (f, e) ), (f, e, d), (f, e)
Tik-79.148 Kevät 2001 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Laskuharjoitus 7 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 1. Pinoautomaatti M = K Σ Γ s F missä K Σ s ja F on määritelty samalla tavalla kuin tilakoneellekin.
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tavoitteenamme
Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja
582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja 1. Tarkastellaan yhteydetöntä kielioppia S SAB ε A aa a B bb ε Esitä merkkijonolle aa kaksi erilaista jäsennyspuuta ja kummallekin siitä vastaava
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
Aulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla
4.4.2013 Aulikki Hyrskykari CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla Tyylipohjakieli Nimi tulee piirteiden putousmaisesta periytymisestä o cascade = vesiputous o tyylipiirteet periytyvät
Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.
Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen
Kertausta 1. kurssikokeeseen
Kertausta. kurssikokeeseen. kurssikoe on to 22.0. klo 9 2 salissa A (tai CK2). Koealueena johdanto ja säännölliset kielet luentokalvot 3 ja nämä kertauskalvot harjoitukset 6 Sipser, luvut 0 ja Edellisvuosien.
StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu 31.3.2004 Harri Laine 1 CSS fontit font-family: pilkulla eroteltu luettelo fonttinimiä, ensimmäistä listasta löytyvää fonttia käytetään fontit
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu 31.3.2004 Harri Laine 1 CSS fontit font-family: pilkulla eroteltu luettelo fonttinimiä, ensimmäistä listasta löytyvää fonttia käytetään fontit
Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö
1 CSS - aloitus Sisältö: s. 2. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö s. 3. Tyyliohjeen kirjoittaminen s. 4. style-elementti s. 5. style-attribuutti s. 6. class-attribuutti s. 7. id-attribuutti s. 8. Fontit
XML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Tähän mennessä: säännölliset kielet. Säännöllisten kielten pumppauslemma M :=
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Alue ja aiheet: Orposen prujun
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Alue ja aiheet: Orposen
XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 26.3.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 3. lokakuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. lokakuuta 2016 Sisällys n tunnistin Jay : An Efficient Context-Free Parsing Algorithm. Communications of the
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen
Jäsennys ja sarjallistaminen Tietorakenteen määrittely Hyvinmuodostettu / validi rakenne Rakenteen määrittely DTD XML-jäsentäjä (parser) on työkalu, joka pystyy muodostamaan puurakenteen tekstuaalisesta
CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola
CSS aloitus CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola Sisältö 3. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 4. Tyyliohjeen kirjoittaminen 5. style-elementti 6. style-attribuutti 7. class-attribuutti 8. id-attribuutti
Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.
Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.2012 Hakemisto 1. Sivustot internetissä... 2 2. Yleistä... 2 3.
Tutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ
Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. syyskuuta 2016 Sisällys vs Ovat eri asioita! Älä sekoita niitä. Funktiot Funktio f luokasta A luokkaan B, merkitään
XML & CSS. WWW-sovellus??
XML & Näkökulmia WWW-ympäristön sovelluksiin ja käyttöliittymiin ILKKA PALOLA Citec Information WWW-sovellus?? Informaationhallinta, julkaisutoiminta Verkkoviestintä ESIMERKKEJÄ käyttäjistä ja käyttökohteista:
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 30.4.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
2. Yhteydettömät kielet
2. Yhteydettömät kielet Yhteydettömät eli kontekstittomat kielet (context-free language, CFL) ovat säännöllisiä kieliä laajempi luokka formaaleja kieliä. Ne voidaan esittää yhteydettömillä kieliopeilla
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011
Kotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com
Kotisivujen teko Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy 2014 koodari.eu jsbin.com Käyttäjätunnus / Salasana aoppilas.01 / aoppilas#2013# aoppilas.02 / aoppilas#2013# aoppilas.03 / aoppilas#2013#
<Element> <ELEMENT> <element> </element> </ELEMENT> </Element>
EBNF-notaatio tarjoaa selkeän tavan määritellä XML-dokumentin osat yksikäsitteisesti; XML-spesifikaatio määrittelee yhden ja ainutkertaisen 89 (sievennettyä) produktiota sisältävän XML-kieliopin, joka
ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3
T-79.48 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Tentti 25..23 mallivastaukset. Tehtävä: Kuvaa seuraavat kielet sekä säännölisten lausekkeiden että determinististen äärellisten automaattien avulla: (a) L = {w
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 9. lokakuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 9. lokakuuta 2016 Sisällys Kontekstiton kielioppi Kontekstiton kielioppi koostuu joukosta päätemerkkejä (engl. terminal symbols),