SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS 2 1 (79) Ydinvoimalaitosten valvonta

Transkriptio

1 SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS 2 1 (79) Ydinvoimalaitosten valvonta YVL E.5 YDINLAITOKSEN MEKAANISTEN LAITTEIDEN JA RAKENTEIDEN MÄÄRÄAIKAIS- TARKASTUKSET VALTUUTUSPERUSTEET... 5 SOVELTAMISSÄÄNNÖT JOHDANTO SOVELTAMISALA MÄÄRITELMÄT PAINELAITTEIDEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET RIKKOMATTOMILLA TARKASTUSMENETELMILLÄ Yleistä Määräaikaistarkastusten periaateohjelma Ydinlaitoksen suunnittelu, rakentamislupa Määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma Perustarkastukset Ydinlaitoksen rakentaminen, käyttölupa Käytönaikaiset tarkastukset Tarkastusvälin ohjelma Latausväleittäinen tarkastussuunnitelma Hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittyminen Määräaikaistarkastusten tulosten raportointi Perustarkastusten tulokset Käytönaikaisten tarkastusten tulokset Määräaikaistarkastusten dokumentointi ja päivitys PAINELAITTEIDEN MUUT MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET Luvanhaltijan velvoitteet Tarkastuslaitosten velvoitteet Rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastusvälit Rekisteröitävän painelaitteen sisäpuolinen tarkastus Rekisteröitävän painelaitteen käyttötarkastus Rekisteröitävän painelaitteen määräaikainen painekoe Painelaitteen muutostarkastus... 31

2 2 6. MUIDEN MEKAANISTEN LAITTEIDEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET Dieselyksiköiden määräaikaistarkastukset Pumppuyksiköiden määräaikaistarkastukset Venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastukset Nosto- ja siirtolaiteyksiköiden määräaikaistarkastukset Teräsrakenteiden määräaikaistarkastukset PUTKISTOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUSTEN RISKITIETOINEN KOHDEN- TAMISPROSESSI TARKASTUSJÄRJESTELMIEN PÄTEVÖINTIEN YLEISTAVOITTEET, ORGANI- SOINTI JA TOIMINTASUUNNITELMAT Pätevöintien yleistavoitteet Pätevöintien organisointi, toimintasuunnitelma ja ohjeisto Pätevöintielin Perusvaatimukset Pätevöintielimen henkilöstö Laatukäsikirja Pätevöintielimen hyväksyttäminen Pätevöintielimen tehtävät PÄTEVÖINTITOIMINTA Pätevöintiprosessi Pätevöintiaineisto Pätevöinnin lähtötiedot Pätevöintiohje Tekninen perustelu Yleistä Olennaiset muuttujat Käytännön kokeet Koekappaleet Käytännön kokeiden toteutus Käytännön kokeiden tulosten arviointi Tarkastushenkilöstön pätevöinti... 57

3 3 9.8 Pätevöinnin arviointiraportti Pätevöintitodistukset Pätevöintitodistusten myöntäminen Pätevöintitodistusten peruutus tai muutos Luvanhaltijan velvollisuudet Pätevöintiaineistojen arkistointi ja koekappaleiden säilytys VIRANOMAISVALVONTA Painelaitteiden määräaikaistarkastukset rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä, valvonta Yleistä valvonnasta Määräaikaistarkastusten periaateohjelma Määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma Perustarkastusten valvonta Käytönaikaisten tarkastusten valvonta Painelaitteiden muiden määräaikaistarkastusten valvonta Muiden mekaanisten laitteiden määräaikaistarkastusten valvonta Dieselyksiköiden määräaikaistarkastukset Pumppuyksiköiden määräaikaistarkastukset Venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastukset Nosto- ja siirtolaiteyksiköiden määräaikaistarkastukset Teräsrakenteiden määräaikaistarkastukset Riskitietoisen kohdentamisprosessin valvonta Pätevöintien valvonta VIITTEET LIITE B TARKASTUSTULOSTEN ARVIOINTI LIITE C TARKASTUSJÄRJESTELMÄN PÄTEVÖINTIPROSESSI LIITE D PÄTEVÖINTIELIN LIITE E PÄTEVÖINTIOHJEEN SISÄLTÖ LIITE F TEKNISEN PERUSTELUN SISÄLTÖ... 76

4 Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa x.x.20xx alkaen toistaiseksi. Näiden osalta ohje kumoaa x.x.20xx annetun ohjeen YVL x.x. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. 4

5 5 VALTUUTUSPERUSTEET Ydinenergialain (990/1987) 7r [1] mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. SOVELTAMISSÄÄNNÖT YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä [1] säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7r kolmannen momentin [1] mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. 1 JOHDANTO 101. Säteilyturvakeskus (STUK) asettaa ydinenergialain (990/1987) [1] perusteella ydinenergia-asetuksen (161/1988) 117 :n [2] mukaisesti ne vaatimukset, jotka koskevat luvanhaltijalle kuuluvia toimenpiteitä ja menettelyjä ydinlaitosten painelaitteiden turvallisuuden varmistamiseksi, sekä valvoo vaatimusten toteutumista Ydinvoimalaitoksella on oltava valtioneuvoston asetuksen ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (733/2008) 26 :n [3] mukaan kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelma järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden eheyden ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Ohjelmassa on määriteltävä tarkastukset, koestukset, huollot ja vaihdot sekä muut menettelyt, joilla käyttökuntoa ja käyttöympäristön vaikutuksia valvotaan Ydinjätelaitoksella on oltava valtioneuvoston asetuksen ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008) 18 :n [4] mukaan kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelma järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden eheyden ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Laitteiden huoltoa ja korjauksia varten on annettava kirjalliset määräykset ja niihin liitetyt ohjeet.

6 6 2 SOVELTAMISALA 201. Tässä ohjeessa esitetään ydinlaitosten seuraavien mekaanisten laitteiden määräaikaistarkastusten suunnittelua, pätevöintiä, suoritusta, raportointia ja valvontaa koskevat vaatimukset: a) Rikkomattomilla aineenkoetusmenetelmillä tehtävät perus- ja käytönaikaiset tarkastukset (luvut 4, 7, 8 ja 9) tarkastuksia on tehtävä turvallisuusluokkiin 1 ja 2 kuuluville sekä muille ydinteknisen turvallisuuden kannalta tärkeiksi arvioiduille painelaitteille sekä pääkiertopumppujen vauhtipyörille (luvut 4 ja 7) putkistojen määräaikaistarkastusohjelma on tehtävä riskitietoisesti, jolloin on tarkasteltava ydinlaitoksen kaikkia putkistoja turvallisuusluokituksesta ja nimellismitoista riippumatta (luku 7) tarkastusjärjestelmät on pätevöitävä (luvut 8 ja 9) b) Rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastukset (luku 5). c) Rekisteröimättömien ydinteknisten painesäiliöiden määräaikaistarkastukset (luku 5). d) Muiden painelaitteiden ja höyryturbiinien lauhduttimien määräaikaistarkastukset (luku 5). e) Muiden mekaanisten laitteiden määräaikaistarkastukset (luku 6) dieselyksiköt (luku 6.1) pumppuyksiköt (luku 6.2) venttiiliyksiköt (luku 6.3) nosto- ja siirtolaiteyksiköt (luku 6.4) teräsrakenteet (luku 6.5) 202. Mikäli ydinlaitosten mekaanisten laitteiden ja rakenteiden, kuten käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselien valmistustarkastuksille on vaadittu pätevöinnit, ne on tehtävä tätä ohjetta soveltamalla. 3 MÄÄRITELMÄT Tässä ohjeessa käytettävät käsitteet määritellään seuraavasti: 301. Asiantuntijapaneelilla (Expert Panel) tarkoitetaan eri tekniikan alojen asiantuntijoista koottua erityistyöryhmää, joka arvioi riskitietoisia menetelmiä ja jossa on kattavasti edustettuna eri ydinlaitostekniikan alojen asiantuntemus.

7 Avoimella kokeella (Open Trial) tarkoitetaan sellaista pätevöitävällä tarkastusjärjestelmällä tehtävää pätevöintielimen valvomaa käytännön koetta, jossa tarkastajille on ennakkoon annettu tietoja tarkastettavan koekappaleen vioista Ehdollisella sydänvauriotodennäköisyydellä (Conditional Core Damage Probability, CCDP) tarkoitetaan sydänvauriotapahtuman todennäköisyyttä jonkin alkutapahtuman, esimerkiksi putkikatkon seurauksena (CCDP = CDF/f putkivaurio) Dieselyksiköllä (dieselunit) tarkoitetaan dieselgeneraattoria ja sen apujärjestelmiä Fysikaalisella perustelulla (Physical Reasoning) tarkoitetaan teknisen perustelun osaa, joka sisältää koottuina yksityiskohtaiset laadulliset syyt määrätyn rikkomattomien tarkastusten ratkaisumallin valinnalle. Koekappaleiden suunnittelu voidaan aloittaa fysikaalisen perustelun avulla Pätevöinnin hyväksymis- ja hylkäämisperusteilla (Pass/Fail Criteria) tarkoitetaan pätevöinnin arviointiperusteita, jotka liittyvät koekappaleesta havaittujen vikojen lukumäärään, valevikojen lukumäärään, vikakoon- ja paikanmäärityksen tarkkuuteen ja muihin sellaisiin tekijöihin, jotka raportoidaan tarkastusten pätevöinnissä ja joiden perusteella arvioidaan pätevöinnin onnistuminen ja epäonnistuminen Hyväksymisstandardeilla (Acceptance Standards) tarkoitetaan STUKin hyväksymiä vikanäyttämien hyväksymisstandardeja tai muita asiakirjoja, joissa esitetyt raja-arvot ovat voimassa yleisesti tietyn tyyppisille laitteille tai niiden osille ottamatta huomioon kyseisen kohteen todellisia jännityksiä Keinovialla (Artificial Defect) tarkoitetaan koekappaleeseen tarkoituksellisesti sijoitettua vikaa, joka poikkeaa fysikaalisilta ominaisuuksiltaan todellisesta viasta. Se on tavallisimmin työstämällä valmistettu ura, syvennys tms Kirjaamisrajalla (Recording Level) tarkoitetaan näyttämälle asetettua raja-arvoa, jonka ylittävät näyttämät on kirjattava tarkastuspöytäkirjaan Käytännön kokeilla (Practical Trials) tarkoitetaan rikkomattoman tarkastuksen arviointia siten, että tarkastusta sovelletaan sellaisiin koekappaleisiin, joissa on vikoja.

8 Käytönaikaisella tarkastusvälin tarkastusohjelmalla (Inservice Inspection Program for an Inspection Period) tarkoitetaan laajuudeltaan yhden tarkastusvälin, esimerkiksi kymmenen vuoden välin, tarkastusohjelmaa. Kutakin tarkastusväliä koskevassa ohjelmassa esitetään kyseisellä tarkastusvälillä tehtäviksi valitut tarkastukset sekä edellisen tarkastusvälin jälkeen muuttuneet tarkastusohjeet ja muut selvitykset Käytönaikaisella latausväleittäisella tarkastussuunnitelmalla (Individual Inservice Inspection Plan) tarkoitetaan perustarkastussuunnitelmaa vastaavaa tarkastussuunnitelmaa, jossa kutakin tarkastuskertaa koskevassa suunnitelmassa esitetään kyseisen tarkastuskerran tarkastukset ja edellisen tarkastuskerran jälkeen muuttuneet tarkastusohjeet ja muut selvitykset Laitoskäyntimenettelyllä (Walk Through) tarkoitetaan esimerkiksi putkimurtuman lähitiloihin (rakenteisiin, laitteisiin ja järjestelmiin) kohdistuvien seurausvaikutuksien arviointimenettelyä. Asiantuntijat tekevät arvioinnin käymällä mm. tiloissa, joihin laitoksen putkistot on asennettu Lähtötiedoilla (Input Information) tarkoitetaan niitä tietoja, kuten tarkastuskohdetta ja tarkastuksen tavoitteita kuvaavia olennaisia muuttujia, joiden on oltava käytettävissä ennen tarkastusten pätevöinnin aloitusta Mallintamisella (Modelling) tarkoitetaan rikkomattomien tarkastusten matemaattisten ennustemallien käyttöä suorituskyvyn määrälliseen arviointiin osana teknistä perustelua Muotonäyttämällä (Geometrical Indication) tarkoitetaan rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä saatua näyttämää tarkastuskohteen geometrisestä tai metallurgisesta rakenteesta Muuttujatutkimuksilla (Parametric Studies) tarkoitetaan pätevöinnissä kokeellisia laboratoriotutkimuksia eri olennaisten muuttujien yksittäisvaikutusten selvittämiseksi Määräaikaistarkastusten periaateohjelmalla (Principles Program) tarkoitetaan asiakirjaa, joka kuvaa rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä tehtävät määräaikaistarkastukset ydinlaitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta käytöstä poistoon asti. Määräaikaistarkastusten periaateohjelma sisältää alustavan kuvauksen tarkastuskohteiden riskitietoisista kohdentamisprosesseista, tarkastusvälien valintaperiaatteista, tarkastusjärjestelmistä ja niiden pätevöinneistä sekä tarkastustulosten ja vikanäyttämien raportointi- ja arviointimenettelyistä.

9 Määräaikaistarkastusten perustarkastussuunnitelmalla (Preservice Inspection Plan) tarkoitetaan tarkastussuunnitelmaa, jossa esitettyjen tarkastusten tarkoituksena on antaa perustietoja vertailupohjaksi käytönaikaisille tarkastuksille sekä saada valmistuksen ja asennuksen laadunvalvontaa täydentäviä tietoja määräaikaistarkastuslaajuuteen kuuluvien tarkastuskohteiden alkuperäiskunnosta Määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelmalla (Summary Program) tarkoitetaan Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 36 :n [2] edellyttämää yhteenvetoohjelmaa Näyttämillä (Indication) tarkoitetaan vikanäyttämiä ja muotonäyttämiä Olennaisilla muuttujilla (Essential Parameters) tarkoitetaan pätevöinnissä niitä vaikuttavia muuttujia, joilla on merkittävä vaikutus määrätyn tarkastuksen tavoitteiden saavuttamisessa sen laatuun ja tuloksiin. Niihin kuuluu lähtötietojen, tarkastusohjeen ja tarkastuslaitteistojen muuttujia Pahimman tapauksen vioilla (Worst Case Defects) tarkoitetaan sellaisia vikoja ja tarkastuskohteen muotoja tai muita olennaisia muuttujia, jotka todennäköisesti edustavat suurimpia haasteita vikojen havaitsemiselle ja tarkalle koonmääritykselle kussakin lähtötietojen määrittämässä pätevöintitilanteessa käytettäessä määrättyä tarkastusjärjestelmää Putkiston rakenneosalla (Piping Structural Element) tarkoitetaan putkistolohkon määriteltyä osaa, kuten hitsausliitosta, suoraa putkiosuutta, putkikäyrää, liitoskappaletta laippaliitosta tai paljetta Putkistolohkolla (Piping Segment) tarkoitetaan putkisto-osuutta, jonka minkä tahansa kohdan vaurion aiheuttamalla murtumalla tai vuodolla on samat seuraukset, ja jossa esiintyy samat vaurioitumismekanismit Pätevöinnin lähestymistavalla (Qualification Approach) tarkoitetaan pätevöintitoimenpiteiden yhdistelmää, jota tarvitaan halutun pätevöintitason saavuttamiseksi. Lähestymistavan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastuksen vaikeus- ja uutuusaste ja vaadittu pätevöintitaso Pätevöintiaineistolla (Qualification Dossier) tarkoitetaan kaikkia pätevöinnin määrittelyn ja toteutuksen kannalta merkityksellistä

10 10 pätevöintikohtaisesti koottuja aineistoa. Pätevöintiaineisto sisältää tiedot etsittävistä vioista, tarkastuskohteista ja -olosuhteista sekä tarkastusohjeet. Se sisältää myös pätevöintiohjeen ja teknisen perustelun sekä pätevöinnin arvioinnin tulokset Pätevöintielimellä (Qualification Body) tarkoitetaan sellaista riippumatonta asiantuntijaelintä, joka suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja todistaa tarkastusjärjestelmien pätevöintejä Pätevöintijärjestelmällä (Qualification System) tarkoitetaan sellaista järjestelmää, johon kuuluvat menettelyohjeet ja hallinto pätevöintien hoitamista varten Pätevöintiohjeella (Qualification Procedure) tarkoitetaan järjestelmällisesti eteneviä sääntöjä, joilla kuvataan se, kuinka tietylle rakenteelle tehtävä tietty rikkomaton tarkastus on pätevöitävä Pätevöintitasolla (Qualification Level) tarkoitetaan pätevöitävälle tarkastusjärjestelmälle tavoitteeksi määritettyä luotettavuuden vertailutasoa. Lähtötiedoissa määritettävän pätevöintitason valintaan vaikuttavat rakenteen vaurion ydintekninen riskimerkitys ja tarkastuksen osuus rakenteen vaurioitumistodennäköisyyden alentamisessa. Ydintekniseen riskiin vaikuttavat rakenteen vauriopotentiaali ja seurausvaikutukset Pätevöintitodistuksella (Qualification Certificate) tarkoitetaan tarkastusten pätevöintijärjestelmän sääntöjen mukaisesti myönnettävää asiakirjaa, jossa todetaan saavutetuksi riittävä varmuus siitä, että tarkastuslaitteistot, -ohjeet ja -henkilöstö tai mikä tahansa niiden yhdistelmä pystyy tietyssä tarkastuksessa saavuttamaan kyseiselle tarkastukselle asetetut tavoitteet Rajatuilla muuttujilla, jotka kattavat tietyn alueen (Essential Parameters within a Range; qualification to demonstrate the effectiveness of the inspection over the whole range), tarkoitetaan sellaisia olennaisia muuttujia, joiden koko vaihtelualueella tarkastus on pätevöitävä Riskiluokalla (Risk Category) tarkoitetaan putkivuodosta syntyvän riskin suuruutta. Riskiluokka määritetään vaurioitumis- ja seurausluokan perusteella, jotka on määritetty vaurioitumispotentiaalin ja vaurion seurausten perusteella.

11 Riskimatriisilla (Risk Matrix) tarkoitetaan kaaviota, joka muodostetaan kolmesta tai useammasta vaurioitumisluokasta (y-akseli), jotka kuvaavat vaurioitumispotentiaalia, ja neljästä tai useammasta seurausluokasta (x-akseli), jotka kuvaavat ehdollista sydänvauriotodennäköisyyttä Riskitietoisella kohdentamisella (Risk informed Selection Process) tarkoitetaan prosessia, jolla paineenalaisten putkistolohkojen tarkastuskohteet, - menetelmät ja -välit valitaan. Riskitietoista kohdentamisprosessia käytetään perustarkastussuunnitelman, käytönaikaisen tarkastusvälin tarkastusohjelman ja käytönaikaisen latausväleittäisen tarkastussuunnitelman laadinnassa laitoksen koko käyttöiän ajan Riskitietoisella määräaikaistarkastusohjelmalla (Risk-informed inservice inspection, RI-ISI) tarkoitetaan sellaista tarkastusohjelmaa, jossa tämän ohjeen YVL E.5 mukaisten rikkomattomien tarkastusten kohdentamisprosessi perustuu kokonaisuudessaan riskitietoisten menetelmien käyttöön Riskitietoisilla menetelmillä (Risk-informed methods) tarkoitetaan todennäköisyysperusteisen riskianalyysin tulosten yhdistämistä laitteiden ja rakenteiden vaurioitumismekanismien sekä vaurioiden seurausvaikutusten arviointeihin Suuren päästön ehdollisella todennäköisyydellä (Conditional Large Release Probability, CLRP) tarkoitetaan suuren päästön todennäköisyyttä jonkin alkutapahtuman, esimerkiksi putkikatkon seurauksena (CLRP = LRF/f putkivaurio ) Suuren päästön taajuudella (Large Release Frequency, LRF) tarkoitetaan suuren radioaktiivisten aineiden päästön taajuuden odotusarvoa aikayksikköä kohden Sydänvauriotaajuudella (Core Damage Frequency, CDF) tarkoitetaan sydänvauriotapahtuman odotusarvoa aikayksikköä kohden Sokkokokeella (Blind Trial) tarkoitetaan sellaista pätevöitävällä tarkastusjärjestelmällä tehtävää pätevöintielimen valvomaa käytännön koetta, jossa tarkastajille ei ole ennakkoon annettu tietoja tarkastettavan koekappaleen vikojen lukumääristä, koosta, suuntautuneisuudesta eikä sijainnista Tarkastusjärjestelmällä (Inspection System) tarkoitetaan kaikkia niitä rikkomattoman tarkastuksen osatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tarkastuksen laatuun ja tulokseen, kuten tarkastuslaitteistoja ohjelmistoineen sekä tarkastusohjeita ja -henkilöstöä.

12 Tarkastusjärjestelmän pätevöinnillä (Inspection Qualification) tarkoitetaan järjestelmän johdonmukaista arviointia kaikin sellaisin menettelyin, joita tarvitaan varmistamaan luotettavasti tarkastusjärjestelmän vaatimusten mukainen toiminta todellisissa tarkastusolosuhteissa. Tarkastusjärjestelmä pätevöidään osoittamalla, että sillä pystytään havaitsemaan, luonnehtimaan ja/tai määrittämään luotettavasti rakenteen eheyttä ja ydinteknistä turvallisuutta vaarantavat viat siten, että lähtötiedoissa asetetut tarkastuksen tavoitteet täytetään Tarkastusten luotettavuudella (Inspection Reliability) tarkoitetaan tasoa, jonka tarkastusjärjestelmä saavuttaa vikojen havaitsemisessa, luonnehtimisessa sekä vikakokojen määrityksessä, kun valevikojen määrä pysyy hyväksyttävänä Tarkastusohjeella (Inspection Procedure) tarkoitetaan sellaista tarkastuksen suoritustavan kirjallista kuvausta ja määrittelyä tietyssä tarkastustilanteessa, joka yksilöi olennaiset muuttujat ja määrittelee tarkkailtavat tekijät silloin, kun sovelletaan tarkastustekniikkaa vakiintuneiden standardien, ohjeiden ja määräysten mukaisesti Teknisellä perustelulla (Technical Justification) tarkoitetaan pätevöinnin osana todistusaineistoa, jolla osoitetaan tarkastusjärjestelmän voivan saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Teknistä perustelua voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten perustelemaan koekappaleiden tai -vikojen valintaa tai perustelemaan tarkastuslaitteiston muutoksen pätevyyttä toistamatta koko pätevöintiä Todellisella vialla (Real Defect) tarkoitetaan vikaa, joka on kehittynyt rakenteeseen sen valmistuksen tai käytön aikana ilman, että sen kehittymistä on millään tavalla tarkoituksellisesti edistetty Todellista vastaavalla vialla (Realistic Defect) tarkoitetaan vikaa, joka on tarkoituksellisesti aiheutettu koekappaleeseen ja joka jäljittelee muodoiltaan todellista vikaa. Pätevöinneissä kaikkein hyödyllisimpiä todellista vastaavia vikoja ovat sellaiset vikatyypit, joiden NDT-vasteet ovat samankaltaisia tai niiden voidaan katsoa kuuluvan yhteen kyseisten todellisten vikojen ja NDT-tekniikoiden kanssa Todennäköisyysperusteisella murtumamekaanisella luotettavuusmallilla (Probabilistic Fracture Mechanics (PFM) Model) tarkoitetaan metodologiaa, jolla määritetään heikentyneiden paineenalaisten rakenteiden vaurioitumistodennäköisyyksiä. Kun käytetään determinististä heikentyneen paineenalaisen rakenteen murtumisajankohdan laskevaa luotettavuusmallia, malliin syöte-

13 13 tään useiden yksittäistapausten olennaiset lähtötietomuuttujat (kuten kuormat, murtumissitkeys, alkuperäinen vikatiheys, särön kasvukaava jne.) käyttäen valittujen muuttujien edustavia todennäköisyysjakaumia. Ajasta riippuva vaurioitumistodennäköisyys määritetään eri ajankohtien paineenalaisten rakenteiden vaurioitumistapausten lukumäärän suhteesta laskettujen tapausten lukumäärään Todennäköisyysperusteisella riskianalyysillä (Probabilistic Risk Assessment, PRA) tarkoitetaan kvantitatiivisia arvioita ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavista uhkista, tapahtumaketjujen todennäköisyyksistä ja haittavaikutuksista Vaikuttavilla muuttujilla (Influential Parameters) tarkoitetaan pätevöinnissä niitä muuttujia, jotka voivat vaikuttaa tietyn tarkastuksen tavoitteiden saavuttamisessa sen laatuun ja tuloksiin Vakioiduilla muuttujilla, joilla on toleranssialue (Essential Parameters; value has to be fixed within a tolerance) tarkoitetaan pätevöinnissä sellaisia olennaisia muuttujia, joilla on tietyt kiinteät, vakioidut arvot ja toleranssialue Valevialla (False Call) tarkoitetaan tarkastuskohteen ehjän alueen väärää arviointia vialliseksi Vaurioitumismekanismilla (Degradation Mechanism) tarkoitetaan ilmiötä tai prosessia, joka saattaa aiheuttaa paineenalaisen rakenteen heikkenemistä Vaurioitumispotentiaalilla (Failure Potential) tarkoitetaan rakenteen alttiutta vaurioitumismekanismeille. Vaurioitumispotentiaalit voidaan jakaa vaurioitumisluokkiin Vaurion seurauksella (Consequence of Failure) tarkoitetaan putkivuodosta aiheutuvaa ehdollista sydänvauriotodennäköisyyttä. Vaurion seuraukset jaetaan seurausluokkiin Vikanäyttämällä (Flaw Indication) tarkoitetaan rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä saatua osoitusta viasta Vuotojenvalvontajärjestelmällä (Leakage Control System) tarkoitetaan mittaus- tai valvontajärjestelmää, jonka avulla voidaan tunnistaa ja paikallistaa paineenalaisten putkistojen tai laitteiden pienetkin alkavat vuodot Muita tarkastusjärjestelmien pätevöintiin liittyviä käsitteitä on määritelty englanninkielisinä sanastossa ENIQ Glossary [5]

14 14 4 PAINELAITTEIDEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET RIKKOMATTOMILLA TARKAS- TUSMENETELMILLÄ 4.1 Yleistä 401. Tässä luvussa esitettävien rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä tehtävien määräaikaistarkastusten päätavoite on havaita ja määrittää ajoissa ydintekniselle turvallisuudelle merkittäviin painelaitteisiin käytön aikana syntyneet turvallisuutta vaarantavat särömäiset viat Määräaikaistarkastusten perusvaatimustasona on käytettävä standardia ASME Boiler and Pressure Vessel Code, Section XI, Rules for Inservice Inspection of Nuclear Power Plant Components, Division 1 (ASME Code, Section XI) [6], joka määrittelee tämän luvun tarkoittamat määräaikaistarkastukset. Poikkeamat kyseisestä standardista on perusteltava ja vastaavan luotettavuus- ja turvallisuustason saavuttaminen osoitettava. Täydentäviä ohjeita menettelytavoista annetaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) turvallisuusohjeessa Maintenance, Surveillance and In-Service Inspection in Nuclear Power Plants [7] Pääkiertopumppujen vauhtipyörät on tarkastettava. Tarkastuksia on perusteltu ja ohjeistettu viitteessä U.S. NRC Regulatory Guide 1.14 Reactor Coolant Pump Flywheel Integrity [8] Putkistojen riskitietoiset määräaikaistarkastusohjelmat on laadittava luvussa 7 esitetyn riskitietoisen kohdentamisprosessin avulla Määräaikaistarkastusten perus- ja käytönaikaisissa tarkastuksissa käytettävät pinta- ja volumetristen tarkastusten järjestelmät on pätevöitävä tämän ohjeen luvuissa 8 ja 9 esitettyjen pätevöintivaatimusten mukaisesti. Samoja periaatteita voidaan soveltaa myös silmämääräisten tarkastusjärjestelmien pätevöinteihin Testauslaitokset on hyväksytettävä STUKissa ohjeen YVL E.8 mukaisesti Määräaikaistarkastusten laajuus ja suoritustapa on määritettävä seuraavissa asiakirjoissa: määräaikaistarkastusten periaateohjelma määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma riskitietoinen kohdentamisprosessi tarkastusten pätevöintiasiakirjat perustarkastussuunnitelma käytönaikainen tarkastusvälin ohjelma käytönaikaiset latausväleittäiset tarkastussuunnitelmat Määräaikaistarkastusten tulokset on raportoitava.

15 Liitteen A kaavio havainnollistaa määräaikaistarkastusasiakirjojen järjestystä Luvanhaltijan on pidettävä asiakirjat ajan tasalla siten, että ohjelma ohjeistoineen pysyy jatkuvasti selkeänä ja yksikäsitteisenä. Ohjelman perustana käytettävän standardin AS- ME Code, Section XI [6] painos muutoksineen on ilmoitettava Luvanhaltijan on itse laadittava ja liitettävä kuhunkin STUKissa hyväksytettävään määräaikaistarkastusasiakirjaan perusteluyhteenveto. Yhteenvedolla on osoitettava ja perusteltava asiakirjan ja siinä esitettyjen toimenpiteiden hyväksyttävyys. Siinä on esitettävä seuraavat asiat: tiivistelmä hyväksyttäväksi toimitetusta asiakokonaisuudesta, suunnitelluista toimenpiteistä ja mahdollisista aikarajoista asiakirjan liittyminen muuhun määräaikaistarkastusasiakirjojen kokonaisuuteen viitteet muihin asian käsittelyn kannalta olennaisiin seikkoihin tosiasia- ja oikeudelliset perustelut hakemuksen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden hyväksyttävyydelle 412. Luvanhaltijan on esitettävä perusteluyhteenvedossa hakemuksen tosiasiaperustelut. Näitä ovat ne tosiasiat, joiden perusteella haetaan STUKilta hyväksyvää ratkaisua Luvanhaltijan on esitettävä perusteluyhteenvedossa hakemuksen oikeudelliset perusteet. Näitä ovat ne oikeudelliset perusteet, joiden perusteella haetaan STUKilta hyväksyvää ratkaisua. Ne ovat tavanomaisesti ydinenergialainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset sekä YVL-ohjeet. Oikeudellisten perusteiden viittaukset on esitettävä yksiselitteisesti, kuten esimerkiksi viittaamalla ohjeen tunnukseen ja lukuun Jos määräaikaistarkastusasiakirja on alihankkijoiden laatima, vastuullisen luvanhaltijan on osoitettava perusteluyhteenvedolla oman hyväksymiskäsittelynsä laajuus ja syvyys ja esitettävä perusteltu kannanottonsa. 4.2 Määräaikaistarkastusten periaateohjelma 415. Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 35 :n [2] mukaan hakijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle rakentamislupaa hakiessaan alustava turvallisuusseloste Luvanhakijan on toimitettava selosteen mukana Säteilyturvakeskukselle Ydinenergiaasetuksen (161/1988) 1 35 :n toisen momentin [2] mukaisena muuna Säteilyturvakeskuksen tarpeelliseksi katsomana selvityksenä määräaikaistarkastusten periaateohjelma, jolla on osoitettava, että kattaville pätevöidyille määräaikaistarkastuksille on suunniteltu edellytykset ydinlaitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta käytöstä poistoon asti. Periaateohjelmaan on erityisesti sisällytettävä: osoitus valmiudesta perustarkastussuunnitelman laatimiseen 1 Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 35 :ään valmistellaan parhaillaan muutosesitystä, joka koskee määräaikaistarkastusten periaateohjelmaa. Jos esitys hyväksytään, siihen viitataan tämän ohjeen myöhemmissä valmisteluvaiheissa.

16 16 osoitus valmiudesta pätevöintien aloittamiseen määräaikaistarkastusasiakirjajärjestelmän kuvaus 417. Määräaikaistarkastusten periaateohjelma on laadittava siten, että se kattaa turvallisuusluokkiin 1 ja 2 kuuluvat sekä muut ydinteknisen turvallisuuden kannalta tärkeiksi arvioidut laitteet ja rakenteet (painesäiliöt, putkistot, pumput, venttiilit ja niiden tukirakenteet sekä reaktoripainesäiliön sisäosat ja pääkiertopumppujen vauhtipyörät). Muita ydinteknisen turvallisuuden kannalta tärkeiksi arvioituja painelaitteita ovat esimerkiksi riskitietoisella kohdentamisprosessilla tärkeiksi arvioidut putkiston rakenneosat Mikäli turvallisuuden kannalta tärkeissä laitteissa ja putkistoissa on sellaisia erityisen rasitettuja kohtia tai kuormituksia, joita ei pystytä määrittämään luotettavasti (esimerkiksi suunnitellut ja potentiaaliset kylmän ja kuuman veden sekoittumis- ja kerrostumiskohdat), ne on otettava huomioon tarkastuslaajuutta ja -välejä määritettäessä Periaateohjelmassa on esitettävä yleisperiaatteet ja arviointikriteerit sekä perustarkastussuunnitelmalle että käytönaikaiselle tarkastusvälin ohjelmalle ja latausväleittäisille tarkastussuunnitelmille. Perustarkastusosuutta voidaan täydentää viimeistään kaksi vuotta ennen perustarkastusten aloitusta ja käytönaikaista osuutta viimeistään kaksi vuotta ennen laitoksen käynnistystä Määräaikaistarkastusten periaateohjelma on laadittava siten, että projektisuunnittelu voi käyttää sitä apunaan ydinlaitoksen rakentamisvaiheessa Luvanhakijan on osoitettava määräaikaistarkastusten periaateohjelmalla, että luvanhakijalla ja laitostoimittajalla on valmius perustarkastussuunnitelman laatimisen aloittamiseen viipymättä rakentamisluvan myöntämisen jälkeen Luvanhakijan on osoitettava määräaikaistarkastusten periaateohjelmalla, että luvanhakijalla, laitostoimittajalla ja pätevöintiorganisaatiolla on valmius määräaikaistarkastusten pätevöintien aloittamiseen viipymättä rakentamisluvan myöntämisen jälkeen Periaateohjelmassa on nimettävä pätevöintielin ja osoitettava pätevöinnin lähtötietojen laatimisessa tarvittavien lähdeaineistojen saatavuus Periaateohjelmassa on esitettävä suunnitelma materiaalin varaamisesta pätevöintikoekappaleita varten Sekä perustarkastussuunnitelman laatimisen että pätevöintien aloittamisvalmiuden osoittamiseksi määräaikaistarkastusten periaateohjelmassa on käsiteltävä seuraavia asioita: a) Ne periaatteet, joiden mukaan ohjelman ylläpitoa ja kehittämistä hallitaan ja joiden mukaan tarkastettavat laitteet ja niiden tarkastuskohteet valitaan, mm.

17 17 ohjelmien laatimis- ja hyväksymiskäytäntö tarkastuskohteiden, -menetelmien, -laajuuksien ja -välien yleiset valintaperiaatteet putkistojen riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman laatimisperiaatteet sekä riskitietoisen kohdentamisprosessin kuvaus ja lähdeaineistojen osoitus menettelytavat tarkastustulosten raportointia ja vikanäyttämien arvioimista varten b) Mahdolliset poikkeamat standardin ASME Code, Section XI [6] mukaisesta vaatimustasosta ja perustelut poikkeamien hyväksyttävyydelle c) Määräaikaistarkastettavat päälaitteet ja rakenteet järjestelmä turvallisuusluokka laitetunnus tarkastuskategoriat, ASME Code, Section XI [6] tarkastettavuus (rakenneaine, muotoilu, luoksepäästävyys) tarkastusmenettely d) Selvitys tarkastusohjeiden, -laitteistojen ja -henkilöstön pätevöinnin periaatteista sekä nimetyt pätevöintiosapuolet e) Tarkastuskohteiden osoittamiseksi tarvittavat piirustukset päälaitteiden ja -rakenteiden kaaviokuvat - tarkastuskohteet merkittävä virtauskaaviot turvallisuusluokkarajauksin - tarkastusalueet merkittävä 426. Luvanhakijan on osoitettava periaateohjelmaan sisällytetyllä asiakirjajärjestelmän kuvauksella, että luotu asiakirjajärjestelmä on selkeä ja yksikäsitteinen kaikille osapuolille. Yksittäiset asiakirjat on nimettävä Periaateohjelmaan on sisällytettävä suunnitelma määräaikaistarkastusasiakirjojen sisällöstä: alustavaan turvallisuusselosteeseen liitetty periaateohjelma yhteenveto-ohjelma kuvaus riskitietoisesta kohdentamisprosessista perustarkastussuunnitelma käytönaikainen tarkastusvälin ohjelma käytönaikaiset latausväleittäiset tarkastussuunnitelmat ilmoitukset tarkastusten loppuunsaattamisesta tarkastustulosten yhteenvetoraportit pätevöintiasiakirjat piirustukset tarkastusohjeet

18 Liitteen A kaavio havainnollistaa periaateohjelman sijoittamista asiakirjakokonaisuuteen. Ydinlaitoksen suunnittelu, rakentamislupa 4.3 Määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma 429. Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 36 :n [2] mukaan hakijan on toimitettava käyttölupaa hakiessaan Säteilyturvakeskukselle määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma Luvanhaltijan on laadittava yhteenveto-ohjelma siten, että se kattaa turvallisuusluokkiin 1 ja 2 kuuluvat sekä muut ydinteknisen turvallisuuden kannalta tärkeiksi arvioidut painesäiliöt, putkistot, pumput, venttiilit ja niiden tukirakenteet sekä reaktoripainesäiliön sisäosat ja pääkiertopumppujen vauhtipyörät Ohjelmassa on esitettävä tarkastuskohteiden, -menetelmien ja -välien valintaperiaatteet sekä tarkastustulosten ja vikanäyttämien raportointi- ja arvioimismenettelyt ydinlaitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta käytöstä poistoon asti Yhteenveto-ohjelmaan on sisällytettävä seuraavat asiat: a) Ne menettelyt, joiden mukaan ohjelman ylläpitoa ja kehittämistä hallitaan ja joiden mukaan tarkastettavat laitteet ja niiden tarkastuskohteet valitaan, mm. ohjelmien laatimis- ja hyväksymiskäytäntö tarkastuskohteiden, -menetelmien, -laajuuksien ja -välien yleiset valintaperiaatteet putkistojen riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman laatimisperiaatteet menettelytavat tarkastustulosten raportointia ja vikanäyttämien arvioimista varten. b) Mahdolliset poikkeamat standardin ASME Code, Section XI [6] mukaisesta vaatimustasosta ja perustelut poikkeamien hyväksyttävyydelle c) Luettelo määräaikaistarkastettavista laitteista ja rakenteista järjestelmä turvallisuusluokka tarkastettavat painesäiliöt, putkilinjat, pumput ja venttiilit laitetunnuksineen tarkastuskategoriat, ASME Code, Section XI [6] rakenneaine tarkastusmenettely. d) Kuvaus reaktoripainesäiliön ja muiden päälaitteiden tarkastuslaitteistojen mekanisoinnista.

19 19 e) Selvitys tarkastusohjeiden, -laitteistojen ja -henkilöstön pätevöinnin periaatteista. f) Tarkastuskohteiden osoittamiseksi tarvittavat piirustukset riskimerkitykseltään tärkeiden laitteiden ja rakenteiden rakennepiirustukset - tarkastuskohteet merkittävä virtauskaaviot turvallisuusluokka-rajauksin - tarkastusalueet merkittävä 4.4 Perustarkastukset 433. Luvanhakijan on toimitettava uuden ydinlaitosyksikön perustarkastussuunnitelma STUKille hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen suunniteltua tarkastusajankohtaa 434. Liitteen A kaavio havainnollistaa perustarkastussuunnitelman sijoittamista asiakirjakokonaisuuteen Perustarkastusten tarkoituksena on antaa perustietoja vertailupohjaksi käytönaikaisille tarkastuksille sekä saada valmistuksen ja asennuksen laadunvalvontaa täydentäviä tietoja määräaikaistarkastuslaajuuteen kuuluvien tarkastuskohteiden alkuperäiskunnosta. Tarkastuksissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan samoja menetelmiä, tekniikoita ja tarkastuslaitteistotyyppejä, joita on tarkoitus käyttää käytönaikaisissa tarkastuksissa Putkistojen perustarkastussuunnitelma on laadittava riskitietoisen kohdentamisprosessin tulosten perusteella kaikille turvallisuuden kannalta tärkeimmiksi valikoiduille putkiston rakenneosille. Tarkastukset on tehtävä ennen laitoksen käyttöönottoa standardin taulukossa ASME Code, Section XI, Nonmandatory Appendix R, Risk-informed Inspection Requirements for Piping Table R-2500 [6] määritetyllä tavalla. Riskitietoista kohdentamisprosessia käsitellään luvussa Tarkastuskohteen perustarkastukset on tehtävä myös käytön aikana aina, kun jonkin tarkastuslaajuuteen kuuluvan laitteen tai rakenteen tarkastuskohde korjataan, muutetaan tai vaihdetaan Tarkastusohjeet ja -laitteistot sekä henkilöstö on pätevöitävä lukujen 8 ja 9 vaatimusten mukaisesti Perustarkastussuunnitelman käytettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska se toimii yhtenä perusasiakirjana ydinlaitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta käytöstä poistoon asti.

20 Perustarkastussuunnitelma-asiakirjaan on sisällytettävä seuraavat asiat selväkielisinä lähdeviitteineen: a) Projektisuunnitelma tarkastusten organisoinnista laitospaikalla kuvaus laitospaikkaorganisaatiosta ja organisaatiokaavio testauslaitokset ja muut tarkastusosapuolet testauslaitoskohtaiset projektisuunnitelmat - tarkastustyön kuvaus - tarkastusten edellytykset, kuten laitospaikalla tarvittavat asiakirjat ja luvanhaltijalta ja testauslaitokselta edellytetyt valmistelut - henkilöiden tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet - yhteydenpito tarkastusosapuolten välillä - vikanäyttämien ja muiden poikkeamien tekninen ja hallinnollinen käsittely - tarkastustulosten raportointi testauslaitoksen tarkastusosuus aikataulut selvitys tarkastushenkilöstön pätevöinnistä (luvut 8 ja 9). b) Tarkastuskohdeluettelo laitteen/rakenteen tunnus turvallisuusluokka hitsausliitokset ja muut tarkastuskohteet yksikäsitteisesti eriteltyinä (tarvittavat viittaukset piirustuksiin) tarkastuskohteen nimellismitat rakenneaine standardin ASME Code, Section XI [6] mukainen tarkastuskategoria vaurioitumisalttiit erityiskohteet tarkastusmenetelmä tarkastusohje tarkastusrajoitukset. c) Yksityiskohtaiset perustelut tarkastuskohteiden valinnalle putkistojen riskitietoisessa määräaikaistarkastusohjelmassa. d) Tarkastuskohteiden piirustukset virtauskaaviot, joihin tarkastettavat alueet on merkitty turvallisuusluokittain laitteiden ja rakenteiden piirustukset tarkastuskohteet merkittyinä hitsausliitosten ja muiden tarkastuskohteiden yksityiskohtaiset piirustukset, joista ilmenevät tarkastuskohteen muodot ja mitat. e) Tarkastusohjeet olennaiset muuttujat selvitys ohjeiden pätevöinnistä lukujen 8 ja 9 mukaisesti vertailukappaleiden piirustukset, joissa on tiedot rakenneaineista ja sovellettavista standardeista äänitiepiirrokset, jos ne ovat tarpeen tarkastusten kattavuuden selvittämiseksi.

21 21 f) Tiedot tarkastuslaitteistoista olennaiset muuttujat. tarkastuslaitteistojen tarkistusohjeet selvitys laitteistojen pätevöinnistä lukujen 8 ja 9 mukaisesti. g) Mahdolliset poikkeamat standardin ASME Code, Section XI [6]mukaisesta vaatimustasosta ja perustelut poikkeamien hyväksyttävyydelle Valmistuksen ja asennuksen aikaisista tarkastuksista on esitettävä edellä vaaditut tiedot, mikäli niillä halutaan korvata perustarkastuksia Painesäiliöiden tarkastukset on tehtävä painekokeen jälkeen ja painerunkoon hitsattujen tukien tarkastukset käyttöarvoilla (paine ja lämpötila) kuormittamisen jälkeen Luvanhaltijan on toimitettava STUKille tiedoksi tärkeimpien laitteiden tai niiden osien perustarkastusten alustava tarkastusaikataulu ja nimettävä yhteyshenkilö, jotta STUKin tarkastajat voivat valvoa käytännön tarkastustyötä tarkastuspaikoilla. STUK ilmoittaa ne tarkastuskohteet, joiden tarkastuksen täsmällinen aloitusajankohta on ilmoitettava. Ydinlaitoksen rakentaminen, käyttölupa 4.5 Käytönaikaiset tarkastukset Tarkastusvälin ohjelma 444. Uuden ydinlaitoksen ensimmäisen käytönaikaisen tarkastusvälin tarkastuohjelma on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi yhtä vuotta ennen ensimmäistä suunniteltua polttoaineenvaihtoseisokkia Seuraavien tarkastusvälien ohjelmat on toimitettava STUKille hyväksyttäviksi yhtä vuotta ennen edellisen tarkastusvälin päättymistä Käytönaikaisella tarkastusvälin tarkastusohjelmalla tarkoitetaan laajuudeltaan yhden tarkastusvälin, esimerkiksi kymmenen vuoden välin, tarkastusohjelmaa Kutakin tarkastusväliä koskevassa ohjelmassa on esitettävä kyseisellä tarkastusvälillä tehtäviksi valitut tarkastukset sekä edellisen tarkastusvälin jälkeen muuttuneet tarkastusohjeet ja muut selvitykset. Käytönaikaista tarkastusvälin tarkastusohjelmaa koskevat luvussa 4.4 esitetyt perustarkastussuunnitelman vaatimukset Liitteen A kaavio havainnollistaa tarkastusvälin ohjelman sijoittamista asiakirjakokonai-

22 22 suuteen Putkistojen käytönaikaisen tarkastusvälin tarkastusohjelma on laadittava luvussa 7 esitetyn riskitietoisen kohdentamisprosessin tulosten perusteella. Ohjelmaa on päivitettävä luvun 4.8 edellyttämällä tavalla Perustarkastuslaajuudesta on valittava ne putkiston rakenneosat, joille on tehtävä käytönaikaiset tarkastukset standardin taulukossa ASME Code, Section XI, Nonmandatory Appendix R, Risk-informed Inspection Requirements for Piping Table R-2500 [6] määritetyllä tavalla Latausväleittäinen tarkastussuunnitelma 451. Käytönaikaiset latausväleittäiset tarkastussuunnitelmat on laadittava siten, että tarkastuslaajuudet täyttyvät tarkastusvälin aikana yhteenveto-ohjelmassa määritetyllä tavalla Käytönaikainen latausväleittäinen tarkastussuunnitelma on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi viimeistään yhtä kuukautta ennen suunniteltua tarkastusajankohtaa. Suunnitellulla tarkastusajankohdalla tarkoitetaan yleensä kyseisen ydinlaitosyksikön seisokin alkamispäivämäärää Käytönaikaisen latausväleittäisen tarkastussuunnitelman on perustuttava luvussa 4.4 esitettyihin perustarkastussuunnitelman vaatimuksiin Kutakin tarkastuskertaa koskevassa suunnitelmassa on esitettävä kyseisen tarkastuskerran tarkastukset ja edellisen tarkastuskerran jälkeen muuttuneet tarkastusohjeet ja muut selvitykset Käytönaikaisessa latausväleittäisessa tarkastussuunnitelmassa on otettava huomioon luvussa 4.8 esitetyt päivitysvaatimukset Liitteen A kaavio havainnollistaa latausväleittäisen tarkastussuunnitelman sijoittamista asiakirjakokonaisuuteen Niistä vikanäyttämistä, joita seurataan tihennetyin tarkastusvälein, on esitettävä suunnitelmassa lyhyet kuvaukset (vikanäyttämien pituus, korkeus ja sijainti) sekä viittaukset STUKille aikaisemmin toimitettuihin asiakirjoihin Luvanhaltijan on toimitettava STUKille tiedoksi tärkeimpien laitteiden tai niiden osien käytönaikaisten tarkastusten alustava tarkastusaikataulu ja nimettävä yhteyshenkilö, jotta STUKin tarkastajat voivat valvoa käytännön tarkastustyötä tarkastuspaikoilla. STUK ilmoittaa ne tarkastuskohteet, joiden tarkastuksen täsmällinen aloitusajankohta on ilmoitettava.

23 Hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittyminen 459. Jos vikanäyttämä ylittää hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon, luvanhaltijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Niitä voivat olla korjaukset, rakenteen vaihdot, turvallisuusanalyysit sisältäen murtumismekaaniset tarkastelut, täydentävät tarkastukset, tarkastusten laajentaminen, tarkastusvälien lyhentäminen ja erityistoimenpiteet vian kasvun estämiseksi ja valvomiseksi tai näiden yhdistelmät. Arvio vikojen syntymekanismista on aina esitettävä Jos käytönaikaisissa tarkastuksissa löydetään hyväksymisstandardissa asetetun rajaarvon ylittäviä vikanäyttämiä, tarkastuksia on laajennettava standardin ASME Code, Section XI [6] mukaisesti käsittämään muita vastaavia tarkastuskohteita Sellaiset laitteet ja putkistot tai niiden osat, joista löytyy käytönaikaisissa tarkastuksissa hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittäviä vikanäyttämiä, on yleensä korjattava tai vaihdettava Jos vikanäyttämät on tarkoitus hyväksyttää käyttöön murtumamekaanisiin analyyseihin perustuen ilman rakenteen korjausta tai vaihtoa, analyysit voidaan tehdä standardin ASME Code, Section XI [6] luvun Subarticle IWB-3600 hyväksymiskriteerien tai muun STUKin erikseen hyväksymän menettelyn mukaisesti. Lisäperusteena voidaan esittää periaatteeseen vuoto ennen murtumaa (Leak Before Break, LBB) pohjautuvia laskelmia Käyttöympäristön vaikutus särönkasvunopeuteen on otettava huomioon ja käytetyt arvot on perusteltava Pinnoitetussa rakenteessa on otettava huomioon pinnoitteen vaikutus Vikojen mahdollista kasvua on seurattava tihentämällä tarkastusvälejä standardin ASME Code, Section XI [6] mukaisesti, kunnes voidaan osoittaa, etteivät viat kasva olennaisesti tarkastusvälin aikana Jos rakenteeseen jätetään murtumismekaanisten analyysien perusteella hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittäviä vikanäyttämiä, on lisätoimenpiteiden tarvetta harkittava tapauskohtaisesti. Toimenpiteillä pyritään estämään ja valvomaan vian kasvua seuraavan tarkastusvälin aikana. Ne voivat perustua vian aiheuttajaan, rakenteen tyyppiin ja rakenneaineisiin, käyttö- ja ympäristöolosuhteisiin, jännityksiin ja ennustettuun vian kasvunopeuteen Myös sellaisia kirjaamisrajan ylittäviä vikanäyttämiä, jotka ovat uusia tai osoittavat kasvua aikaisempiin tarkastuksiin verrattuna, on tarpeen mukaan seurattava tihennetyin tarkastusvälein, jotta niiden mahdollinen hyväksymisstandardissa asetettuun rajaarvoon ulottuva kasvu havaittaisiin ajoissa Esimerkki päätöksenteosta hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylityttyä esite-

24 24 tään liitteessä B. 4.7 Määräaikaistarkastusten tulosten raportointi Perustarkastusten tulokset 469. Perustarkastusten loppuun saattaminen on yhtenä edellytyksenä sille, että STUK voi todeta ydinenergialain (990/1987) 20 :n 2 momentin 1 kohdan [1] mukaisesti ydinlaitoksen täyttävän asetetut turvallisuusvaatimukset. Luvanhakijan on toimitettava tätä varten tarkastusten loppuun saattamisesta STUKille kirjallinen ilmoitus, jossa on esitettävä tehdyt tarkastukset (viittaukset suunnitelmiin) käytetyt tarkastusohjeet poikkeamat hyväksytystä tarkastussuunnitelmasta ja niiden syyt hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittäneet vikanäyttämät ja niistä aiheutuneet jatkotoimenpiteet Luvanhakijan on toimitettava perustarkastusten tulosten yhteenvetoraportit STUKille hyväksyttäviksi neljän kuukauden kuluessa tarkastusten suorituksesta Yhteenvetoraportissa on esitettävä seuraavat asiat: a) Yhteenveto tehdyistä tarkastuksista selvitys tarkastustyöhön osallistuneista yrityksistä ja niiden tarkastushenkilöstöstä tehdyt tarkastukset (viittaus suunnitelmaan) kannanotto tarkastustulosten hyväksyttävyydestä poikkeamat hyväksytystä tarkastussuunnitelmasta ja -ohjeista perusteluineen löydetyt vikanäyttämät ja niiden perusteella tehdyt tai suunnitellut jatkotoimenpiteet määräaikaistarkastusten kehitystarpeet. b) Yksityiskohtainen luettelo tehdyistä tarkastuksista hitsausliitokset ja muut tarkastuskohteet, standardin ASME Code, Section XI [6] mukainen tarkastuskategoria erityistarkastuskohteet (sekoittumis-, kerrostumis- ja väsytyskohteet, yms.) tarkastusmenetelmät viittaukset tarkastusohjeisiin (muutostunnus) kussakin tarkastuskohteessa löydetyt näyttämät ja niiden luonne viittaukset tarkastuspöytäkirjoihin viittaukset näyttämien määrityspöytäkirjoihin ja muihin lisäselvityksiin viittaukset mahdollisiin poikkeamaraportteihin. c) Selvitys kirjaamisrajan ylittävistä vikanäyttämistä tarkastuskohde vikanäyttämien määrityspöytäkirjat vikanäyttämien koon, luonteen, sijainnin ja suuntautuneisuuden määritys standardin ASME Code, Section XI [6] mukaisesti ja vertailu hyväksymisstandardeihin tai tapauskohtainen murtumismekaaniset laskelmat sisältävä turvallisuus-

25 25 analyysi arvio vian syistä asiantuntijoiden allekirjoittama kannanotto vikanäyttämien hyväksyttävyydestä jatkotoimenpiteet. d) Käytetyt tarkastuslaitteistot ja tarvikkeet Käytönaikaisten tarkastusten tulokset 472. Käytönaikaisten tarkastusten loppuun saattamisesta on toimitettava STUKille kirjallinen ilmoitus, joka vastaa sisällöltään perustarkastusten loppuunsaattamisilmoitusta. Ilmoitus on yhtenä edellytyksenä STUKin myöntämälle seisokin jälkeiselle käynnistyspäätökselle Jos rakenteeseen jätetään murtumismekaanisten analyysien perusteella hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittäviä vikanäyttämiä, luvanhaltijan on haettava analyyseille ja muille toimenpiteille STUKin hyväksyntä ennen reaktorin käyttöönottoa seisokin jälkeen Reaktoripainesäiliön sisäosien silmämääräisten tarkastusten tulokset on esiteltävä STUKin tarkastajalle ennen reaktoripainesäiliön kannen sulkuluvan myöntämistä Käytönaikaisten tarkastusten tulokset on esiteltävä STUKin tarkastajalle seisokin jälkeisen käynnistyspäätöksen valmistelua varten Käytönaikaisten tarkastusten tulosten yhteenvetoraportit on toimitettava STUKille hyväksyttäviksi neljän kuukauden kuluessa tarkastusten suorituksesta tai huoltoseisokin päättymisestä Raportteihin on sisällytettävä vastaavat asiat kuin perustarkastusten tulosten yhteenvetoraportteihin sekä lisäksi vertailu aikaisempien tarkastuskertojen tuloksiin, johon on sisällytettävä vertailu vikanäyttämien koosta eri tarkastuskerroilla Ydinlaitosyksikkökohtainen määräaikaistarkastusten yhteenveto ja tilannekatsaus meneillään olevalta tarkastusväliltä on toimitettava vuosittain STUKille tiedoksi. Siihen on sisällytettävä seuraavat tiedot: tarkastusten seuranta ja tehdyt tarkastukset tarkastusvälillä tulosten seuranta ja raportoidut näyttämät tarkastustilanne ja tarkastuslaajuuden täyttyminen tarkastusvälillä. 4.8 Määräaikaistarkastusten dokumentointi ja päivitys 479. Määräaikaistarkastusohjelmien ja tarkastusten tulosraporttien on oltava käytettävissä koko ydinlaitoksen käyttöiän ajan. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakirjojen täsmällisyyteen, esitystavan yksikäsitteisyyteen sekä arkistointi- ja päivitysjär-

26 26 jestelmän selkeyteen Luvanhaltijalla on oltava selkeä määräaikaistarkastusasiakirjojen arkistointi- ja päivitysjärjestelmä, joka kattaa kaikki määräaikaistarkastuksiin liittyvät asiakirjat. Asiakirjat on otsikoitava yksikäsitteisesti ja käytettävä ensisijaisesti tämän ohjeen mukaisia nimityksiä Tarkastusohjelmien ja ohjeiden ajantasaisuus ja riittävyys on arvioitava määräajoin. Luvussa 4.1 määritellyt asiakirjat on tarkistettava määräajoin, ja niihin on tehtävä tarvittavat muutokset. Päivitysprosessia havainnollistetaan liitteen A kaaviossa Määräaikaistarkastusohjelmien ja ohjeiden muutostarvetta on arvioitava mm. seuraavista syistä: riskitietoisen kohdentamisen uudelleenarviointi (luku 7) standardien ja vaatimusten muuttuminen tarkastustekniikan kehittyminen tarkastuskokemukset palaute pätevöintijärjestelmästä ydinlaitosten käyttökokemukset Suomessa ja muualla Luvanhaltijan on merkittävä asiakirjan muutokset selvästi, perusteltava ne tarvittaessa ja toimitettava ainakin kaikki muutetut asiakirjan osat STUKille hyväksyttäviksi. Viitekirjeessä on esitettävä, kuinka muutokset liitetään aikaisemmin toimitettuun asiakirjakokonaisuuteen Asiakirjoissa on viitattava selkeästi STUKille mahdollisesti aikaisemmin toimitettuihin kyseistä asiaa käsitteleviin asiakirjoihin Kun käytössä olevan laitoksen määräaikaistarkastusohjelma muutetaan riskitietoiseksi määräaikaistarkastusohjelmaksi, luvanhaltijan on toimitettava valittua lähestymistapaa ja laajuutta käsittelevä asiakirja STUKille hyväksyttäväksi Jos tarkastuskohteiden valinnassa käytetään riskitietoisia menetelmiä, myös itse laitoksen tai todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin muutosten aiheuttamat muutostarpeet tarkastuskohteiden valinnassa on arvioitava. Riskitietoisten määräaikaistarkastusohjelmien ylläpitoa ja päivitystä käsitellään raportissa Discussion Document, Updating of Risk-Informed Inspection Programmes Discussion Document, Updating of Risk-Informed Inspection Programmes, ENIQ Report No 37, 2009, EUR EN [9] Jos jostakin STUKin vaatimasta tarkastuksesta on jouduttu luopumaan silloisten teknisten vaikeuksien vuoksi, tarkastus on otettava ilman eri vaatimusta uudestaan ohjelmaan tarkastusmahdollisuuksien parannuttua teknisen kehityksen myötä Jos STUK edellyttää päätöksissään tehtäväksi määräajoin sellaisia tarkastuksia, jotka

27 27 ovat luonteeltaan tässä ohjeessa esitettyjen kaltaisia, ne on lisättävä määräaikaistarkastusohjelmiin ja niiden suhteen on meneteltävä tämän ohjeen edellyttämällä tavalla. 5 PAINELAITTEIDEN MUUT MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET 501. Painelaitteiden muita määräaikaistarkastuksia ovat Rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastukset Rekisteröimättömien ydinteknisten painesäiliöiden määräaikaistarkastukset Muiden painelaitteiden ja höyryturbiinien lauhduttimien määräaikaistarkastukset Painelaitteiden muutostarkastukset 5.1 Luvanhaltijan velvoitteet 502. Luvanhaltijalla on oltava painelaitteiden määräaikaistarkastuksia varten selkeästi määritetyt toimintaperiaatteet ja ohjeet Luvanhaltijan on sisällytettävä painelaitekirjaan tiedot rekisteröitävän painelaitteen määräaikaistarkastusten suorittamisista ja niiden tuloksista. Painelaitekirja on arkistoitava painelaitteen käyttöiän ajan Luvanhaltijan on esitettävä käytönvalvojan hyväksymät rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastussuunnitelmat STUKin tarkastajalle hyväksyttäviksi ennen määräaikaistarkastusten ajankohtia Luvanhaltijan on esitettävä rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastusraportit STUKin tarkastajalle hyväksyttäviksi Luvanhaltijan on esitettävä käytönvalvojan hyväksymät rekisteröimättömien ydinteknisten painesäiliöiden määräaikaistarkastussuunnitelmat STUKin tarkastajalle hyväksyttäviksi Luvanhaltijan on arkistoitava rekisteröimättömien ydinteknisten painesäiliöiden määräaikaistarkastustarkastuspöytäkirjat säiliökohtaisesti Luvanhaltijan on laadittava muiden painelaitteiden ja höyryturbiinien lauhduttimien määräaikaistarkastuksia varten ohjelma, jonka avulla arvioidaan painelaitteiden kuntoa ja turvallisuutta Luvanhaltijan on toimitettava höyryturbiinien lauhduttimien tiiveydenvalvontaohjelma STUKille tiedoksi 510. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että tarkastukset suoritetaan määräaikaan mennessä.

28 Luvanhaltijan on varmistettava, että edellytykset tarkastusten asianmukaiselle suorittamiselle ovat olemassa. Erityisesti on huolehdittava painelaitteiden sisäpuolisten tarkastusten turvallisesta suorittamisesta Luvanhaltijan on haettava STUKin hyväksyntä painelaitteen kunnonvalvontajärjestelmälle. Rekisteröitävän painelaitteen määräaikaistarkastukset voidaan korvata myös painelaitteen kunnonvalvontajärjestelmällä, jos se vaikutuksiltaan vastaa määräaikaistarkastusta ja painelaitteen rakenne heikentää tarkastusten tehokasta suorittamista. Kunnonvalvontajärjestelmät voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun ensimmäinen sisäpuolinen tarkastus on tehty normaalin jaksotuksen mukaisesti Hakemuksessa on esitettävä järjestelmällä korvattavat tarkastukset, selvitys korvaavista toimenpiteistä ja perustelut painelaitteen luotettavuuden sekä turvallisuuden varmistamisesta järjestelmän avulla Hakemukseen on liitettävä kuvaus järjestelmästä, toimintaan osallistuvien henkilöiden tehtävät ja pätevyysvaatimukset sekä toiminnan edellyttämien mittalaitteiden kunnossapito Korvaavien toimenpiteiden perusteena on käytettävä tarkastuskohteen riskejä, käytön riskejä sekä aikaisemmista tarkastuksista saatuja tietoja Kunnonvalvontajärjestelmän mukaisten tulosten esittämisajankohta on ilmoitettava ohjelmassa Luvanhaltijan on haettava STUKin hyväksyntä painelaitteen seurannalle Jos luvanhaltija aikoo korvata rekisteröitävän painelaitteen sisäpuoliset tarkastukset ja painekokeet painelaitteen seurannalla, luvanhaltijan on haettava tälle STUKin hyväksyntä. Sisäpuoliset tarkastukset ja painekokeet voidaan korvata osittain tai kokonaan painelaitteen seurannalla, kun niiden suorittaminen painelaitteen rakenteellisten syiden vuoksi ei ole perusteltua Hakemuksessa on esitettävä seurantasuunnitelma, seurannalla osittain tai kokonaan korvattavat tarkastukset ja perustelut painelaitteen luotettavuuden ja turvallisuuden varmistamisesta seurannan avulla Seurantasuunnitelmassa on selvitettävä menettelyt suunnitelman ajan tasalla pitämisestä ja kehittämisestä Seurantaohjelman mukaisten tulosten esittämisajankohta on ilmoitettava ohjelmassa.

29 Tarkastuslaitosten velvoitteet 522. Painelaitteiden määräaikaistarkastukset tekee joko STUK, STUKin hyväksymä tarkastuslaitos tai painelaitteet kuuluvat luvanhaltijan tarkastusalueelle Tarkastuslaitoksen on haettava STUKin hyväksyntää ohjeen YVL E.8 mukaisesti Tarkastuslaitoksella on oltava käytössään kehittynyt laadunhallintajärjestelmä, ammattitaitoinen ja pätevä henkilökunta sekä toiminnan edellyttämät järjestelmät, laitteet ja välineet Tarkastuslaitoksen on tehtävä painelaitteiden määräaikaistarkastukset STUKin myöntämien oikeuksien ja luvanhaltijan toimeksiantojen mukaisesti Jos tarkastuslaitos havaitsee määräaikaistarkastuksessa, että painelaite ei ole vaatimusten mukainen tai laitteessa on muita turvallisuuteen vaikuttavia puutteita, on tarkastuslaitoksen raportoitava havainnoistaan luvanhaltijalle ja tarvittaessa STUKille Tarkastuslaitoksen raportointivelvoitteet esitetään ohjeessa YVL E Rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastusvälit 528. Rekisteröitävälle painelaitteelle on tehtävä määrätyin aikavälein tarkastus (määräaikaistarkastus) sekä tarvittaessa muutostarkastus sen varmistamiseksi, että painelaite ei asianmukaisesti käytettynä vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta STUK voi siirtää määräaikaistarkastuksien ajankohtia enintään 13 kuukaudella luvanhaltijan esityksen perusteella. STUKin tarkastaja voi siirtää määräaikaistarkastusten ajankohtia enintään kuudella kuukaudella luvanhaltijan esityksen perusteella. Siirrot eivät vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Tarkastusjaksotus alkaa käyttöönottotarkastuksesta. Mikäli tarkastus aikaistetaan enemmän kuin 13 kuukaudella, tarkastusjaksotus on aloitettava aikaistetusta tarkastusajankohdasta Rekisteröitävän painelaitteen määräaikaistarkastuksia ovat sisäpuolinen tarkastus, käyttötarkastus ja määräaikainen painekoe Rekisteröitävien painelaitteiden sisäpuolinen tarkastus on tehtävä 4 vuoden välein Lujitemuovisen painesäiliön sisäpuolinen tarkastus on tehtävä 2 vuoden välein Luvanhaltijan hakemuksesta sisäpuolisten tarkastusten aikaväliä voidaan pidentää enintään kaksinkertaiseksi.

30 Hakemuksessa on esitettävä perusteet painelaitteen turvalliselle ja luotettavalle käytölle pidennetyllä tarkastusvälillä Sisäpuolisen tarkastuksen tarkastusväliä on tarvittaessa lyhennettävä painelaitteen kunnon mukaan Rekisteröitävälle painelaitteelle on tehtävä painekoe joka toisen sisäpuolisen tarkastuksen yhteydessä. Painekokeen aikaväliä voidaan pidentää enintään kaksinkertaiseksi Käyttötarkastukset on tehtävä rekisteröitäville painelaitteille 4 vuoden ja höyrykattiloille 2 vuoden välein. Käyttötarkastusten aikaväliä voidaan pidentää enintään yhdellä vuodella Tarkastajan on määriteltävä jokaisen tarkastuksen yhteydessä rekisteröitävälle painelaitteelle seuraava tarkastusajankohta. STUK kirjaa määrityksen perusteella rekisteröitävän painelaitteen tarkastusajankohdat ja niiden muutokset painelaiterekisteriin. 5.4 Rekisteröitävän painelaitteen sisäpuolinen tarkastus 539. Rekisteröitävän painelaitteen sisäpuolisessa tarkastuksessa on tarkastettava, että painelaitteessa ja sen varusteissa ei ole sellaisia vikoja tai ominaisuuksia, jotka vaarantavat painelaitteen turvallisen käytön tai heikentävät sen toiminnan luotettavuutta Sisäpuolista tarkastusta on tarvittaessa täydennettävä muilla rikkomattomilla aineenkoetusmenetelmillä tehtävillä testauksilla. 5.5 Rekisteröitävän painelaitteen käyttötarkastus 541. Ydinlaitoksen rekisteröitävän painelaitteen käyttötarkastuksessa on todettava, että painelaite voi toimia turvallisesti ja luotettavasti Tarkastukseen on sisällytettävä käyttöturvallisuuteen vaikuttavien laitteiden ja laitejärjestelmien, kuten varolaitteiden, venttiileiden, säätö- ja mittauslaitteiden toiminnan testaaminen sekä painelaitteen muiden varusteiden tarkastaminen Tarkastusraportit, jotka syntyvät määräaikaistarkastusten korvaamisesta painelaitteen seurannalla tai kunnonvalvontajärjestelmällä, on esitettävä käyttötarkastuksen yhteydessä, jos sisäpuoliset tarkastukset on korvattu kokonaan. 5.6 Rekisteröitävän painelaitteen määräaikainen painekoe 544. Ydinlaitoksen rekisteröitävän painelaitteen painekokeessa on todettava, ovatko painelaitteen paineenalaiset seinämät koepaineessa tiiviit ja esiintyykö rakenteessa turvalli-

31 31 suutta vaarantavia muodonmuutoksia. Kokeen tekemisessä on otettava huomioon painelaitteen valmistajan mahdollinen ohje Nestepainekoe on tehtävä vähintään paineella, joka on 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine. Kaasunpainekoe on suoritettava paineella, joka on 1,1 kertaa suurin sallittu käyttöpaine. Painekoe voidaan suorittaa vain poikkeustapauksissa kaasunpainekokeena, jos nesteellä tehty painekoe ei rakenteellisista syistä ole kohtuudella mahdollinen tai painelaitteessa ei voida sallia pieniäkään nestemääriä. Erityisistä syistä voidaan hyväksyä käytettäväksi myös muu koepaine Painesäiliön ja putkiston määräaikainen painekoe voidaan jättää tekemättä, jos niiden lujuudesta ja eheydestä on voitu varmistua sisäpuolisen tarkastuksen yhteydessä. Luvanhaltijan on haettava hyväksyntä painekokeesta luopumiselle. Hakemuksessa on esitettävä perusteet painekokeesta luopumiselle. Poikkeusmenettelyn jatkamisen arviointi on otettava huomioon seuraavia sisäpuolisia tarkastussuunnitelmia laadittaessa Kun ydinlaitoksen järjestelmien suunnittelussa ei voida varautua kohtuudella yksittäisten painelaitteiden määräaikaisen painekokeen suorittamiseen, voidaan näiden rakenteellisesta eheydestä ja tiiviydestä varmistua suunnittelustandardin vaatimusten mukaisesti määräajoin suoritettavalla painekokeella, jossa testataan järjestelmäkokonaisuus. Koepaine määräytyy tällöin suunnittelustandardin vaatimusten mukaisesti. 5.7 Painelaitteen muutostarkastus 548. Muutostarkastus on tehtävä ohjeessa YVL E8 esitetyn tarkastusaluejaon mukaisesti STU- Kin tai STUKin hyväksymän tarkastuslaitoksen arvioiman tarpeen mukaan ennen uutta käyttöönottoa: 1) painelaitteelle, joka on saattanut vahingoittua tai painelaitteelle, jonka käyttöturvallisuuteen vaikuttavia laitteita tai laitejärjestelmiä on merkittävästi muutettu; tai jonka käyttötarkoitusta tai sallittuja käyttöarvoja on tarkoitus muuttaa 2) rekisteröitävälle painelaitteelle, joka on asennettu uuteen paikkaan, tai joka on siirretty tai jota on muutettu siten, että hyväksyttyä sijoitussuunnitelmaa ei voida noudattaa tai joka on ollut STUKille ilmoitettuna poissa käytöstä yli vuoden ja otetaan uudelleen käyttöön Painelaitteen muutostarkastuksessa on tarkastettava, että muutos on tehty asianmukaisesti. Lisäksi muutostarkastuksessa on noudatettava soveltuvin osin ohjeessa YVL E3 esitettyjä käyttöönottotarkastusmenettelyjä. 6. MUIDEN MEKAANISTEN LAITTEIDEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET

32 Dieselyksiköiden määräaikaistarkastukset 601. Dieselyksiköiden käyttöä varten on laadittava tarvittava ohjeisto Dieselyksiköiden toimintakyvyn ja kunnon toteamiseksi on tehtävä määräaikaiskokeita turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Tätä varten luvanhaltijalla on oltava määräaikaiskokeita varten ohjelmat ja ohjeet, joissa esitetään kunkin yksikön testausajankohdat, kokeissa noudatettavat menettelytavat sekä hyväksymisrajat Määräaikaiskokeiden tulokset on arkistoitava siten, että myöhemmin saatuja tuloksia voidaan verrata aikaisempiin tuloksiin Dieselyksiköiden määräaikaistarkastusten vähimmäisvaatimustaso esitetään standardissa KTA 3702 [10]. 6.2 Pumppuyksiköiden määräaikaistarkastukset 605. Luvanhaltijan on valvottava turvallisuusluokiteltujen pumppujen ja niiden käyttölaitteiden eli pumppuyksiköiden käyttökuntoisuutta määräajoin tehtävin tarkastuksin ja testein Määräaikaistarkastusten kattavuuden ja tarkastusvälien sekä määräaikaistarkastusten yhteydessä mahdollisesti tehtävien kunnossapitotoimenpiteiden on oltava sellaiset, että niillä voidaan luotettavasti varmistua pumppuyksikölle asetettujen rakenteellisten ja toiminnallisten vaatimusten täyttymisestä suunnitteluperusteisissa käyttö-, häiriö- ja onnettomuusolotilanteissa aina seuraavaan tarkastukseen saakka Määräaikaistarkastuksissa on valvottava ja tarkastettava tyypillisesti pumppuyksiköiden paineenalaisten osien eheyttä akselitiivisteiden ja muiden tiivisteiden tiiveyttä laakereiden, liuku- ja välyspintojen kuntoa voimaa siirtävien osien kuntoa suorituskykyä (nostokorkeus vs. tuotto) ottotehoa laakeripesien värähtelyjä (vaaka-, pysty- ja aksiaalisuunnissa) 608. Valvottavilla parametreilla on oltava hyväksymiskriteerit täyttävät perusarvot, jotka perustuvat suunnitteluasiakirjoihin, tehtaalla tai käyttöönoton yhteydessä tehtyihin mittauksiin tai muihin vastaaviin tietoihin. Muutostöiden ja merkittävien kunnossapitotöiden jälkeen perusarvot on määritettävä uudelleen.

33 Pumppuyksikön toiminnallisia testejä varten sekä perusmittaukset (perusarvot) että niitä seuraavat myöhemmät mittaukset on tehtävä samassa toimintapisteessä. Toimintapisteen on oltava suunnittelupiste tai muu toimintapiste (nostokorkeus/tuotto), jolla pumppuyksikön käyttökuntoisuus on kattavasti osoitettavissa Määräaikaistarkastuksissa havaitut poikkeamat perusarvoista on selvitettävä pumppuyksikön käyttökuntoisuuden varmistamiseksi Luvanhaltijalle on oltava pumppuyksiköiden määräaikaistarkastuksia varten ohjelmat. Ohjelmien on perustuttava valmistajien suosituksiin, käyttökokemuksiin, soveltuviin standardeihin [11] ja viranomaismääräyksiin. Ohjelmia on jatkuvasti kehitettävä määräaikaistarkastuksista hankitun palautteen ja muun uuden tiedon avulla Pumppuyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmissa on määriteltävä seuraavat pääkohdat: tarkastuskohteet ja toiminnalliset testit tarkastus- ja testitulosten hyväksymiskriteerit tarkastus- ja testausmenetelmät valvontavälit mittausten tarkkuusvaatimukset 613. Luvanhaltijan on pyynnöstä toimitettava pumppuyksikön määräaikaistarkastusohjelma STUKin arvioitavaksi STUK voi siirtää luvanhaltijan hakemuksesta määräaikaistarkastusohjelmiin liittyviä pumppuyksiköiden tarkastuksia hyväksymilleen tarkastuslaitoksille. 6.3 Venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastukset 615. Luvanhaltijan on valvottava turvallisuusluokiteltujen venttiilien ja niiden käyttö- ja ohjauslaitteiden eli venttiiliyksiköiden käyttökuntoisuutta määräajoin tehtävin tarkastuksin ja testein Määräaikaistarkastusten kattavuuden ja tarkastusvälien sekä määräaikaistarkastusten yhteydessä mahdollisesti tehtävien kunnossapitotoimenpiteiden on oltava sellaiset, että niillä voidaan luotettavasti varmistua venttiiliyksikölle asetettujen rakenteellisten ja toiminnallisten vaatimusten täyttymisestä suunnitteluperusteisissa käyttö-, häiriö- ja onnettomuusolotilanteissa aina seuraavaan tarkastukseen saakka Määräaikaistarkastuksissa on valvottava ja tarkastettava venttiilin käyttötarkoituksesta riippuen tyypillisesti venttiiliyksiköiden paineenalaisten osien eheyttä sulkuelimen tiiveyttä ulkoisten tiivisteiden tiiveyttä (karan läpivienti, kansi ja muut ulkoiset tiivisteet) tiiviste- ja ohjainpintojen kuntoa

34 34 voimansiirtoketjuun kuuluvien osien kuntoa asetuspaineita (varoventtiilien avautumis- ja sulkeutumispaineita) sulkeutumis- ja avautumisaikaa sulkuelimen vapaata liikkuvuutta asennonosoittimien toimintaa sähköisen käyttölaitteen ottamaa virtaa 618. Valvottavilla parametreilla on oltava hyväksymiskriteerit täyttävät perusarvot, jotka perustuvat suunnitteluasiakirjoihin, tehtaalla tai käyttöönoton yhteydessä tehtyihin mittauksiin tai muihin vastaaviin tietoihin. Muutostöiden ja merkittävien kunnossapitotöiden jälkeen perusarvot on määritettävä uudelleen Venttiiliyksikön toiminnallisia testejä varten sekä perusmittaukset (perusarvot) että niitä seuraavat myöhemmät mittaukset on tehtävä vertailukelpoisissa toimintaolosuhteissa. Toimintaolosuhteiden on oltava sellaisia, että venttiiliyksikön käyttökuntoisuus testeillä on kattavasti osoitettavissa Määräaikaistarkastuksissa havaitut poikkeamat perusarvoista on selvitettävä venttiiliyksikön käyttökuntoisuuden varmistamiseksi Luvanhaltijalle on oltava venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastuksia varten ohjelmat. Ohjelmien on perustuttava valmistajien suosituksiin, käyttökokemuksiin, soveltuviin standardeihin [11] ja viranomaismääräyksiin. Ohjelmia on jatkuvasti kehitettävä määräaikaistarkastuksista hankitun palautteen ja muun uuden tiedon avulla Venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmissa on määriteltävä seuraavat pääkohdat: tarkastuskohteet ja toiminnalliset testit tarkastus- ja testitulosten hyväksymiskriteerit tarkastus- ja testausmenetelmät valvontavälit mittausten tarkkuusvaatimukset 623. STUK voi pyytää luvanhaltijaa toimittamaan venttiiliyksikön määräaikaistarkastusohjelman arvioitavakseen STUK voi siirtää luvanhaltijan hakemuksesta määräaikaistarkastusohjelmiin liittyviä venttiiliyksiköiden tarkastuksia hyväksymilleen tarkastuslaitoksille. 6.4 Nosto- ja siirtolaiteyksiköiden määräaikaistarkastukset 625. Nosto- ja siirtolaiteyksiköille on tehtävä määräaikaistarkastukset valtioneuvoston asetuksen työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) [12] mukaisesti.

35 Määräaikaistarkastusten väleissä ja laajuudessa on otettava huomioon käyttö- ja luotettavuusvaatimukset, ikääntymisen seuranta sekä valtioneuvoston asetus (403/2008) [12] Luvanhaltijan on varmistettava, että valmistaja valmistelee vaatimukset ja suositukset nostolaiteyksikön asennusta, käyttöönottoa, käyttöä, käytönaikaista kunnon-valvontaa, ennakkohuoltoa, määräaikaistarkastuksia, korjausta ja ikääntymisen hallintaa varten Luvanhaltijan on käytettävä ja pidettävä nosto- ja siirtolaiteyksiköitä kunnossa siten, että ne täyttävät niille asetetut vaatimukset suunnitellun käyttöiän ajan. Nostolaiteyksikön toiminnalliset kokeet ja määräaikaistarkastukset on oltava mahdollista tehdä koko suunnitellun käyttöiän ajan Luvanhaltijalla on oltava nostolaiteyksiköiden käyttöä, kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa (ennakkohuolto, määräaikaistarkastukset ja korjaustyöt) koskevat ohjeet ja suunnitelmat. Ohjeiden ja suunnitelmien on perustuttava valmistajien vaatimuksiin ja suosituksiin ja viranomaisten määräyksiin. Niitä on pidettävä jatkuvasti yllä ja kehitettävä kertyneiden käyttökokemusten avulla Nosto- ja siirtolaitteiden lujuus ja toimintakyky on tarkastettava ja testattava määräajoin Määräaikaistarkastusohjelmassa on otettava huomioon suunnitteluperusteissa esitetyt määräaikaistarkastusvaatimukset Turvallisuusluokiteltujen nosto- ja siirtolaiteyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmat on toimitettava STUKin tiedoksi Määräaikaistarkastusohjelmassa on esitettävä: tarkastuskohteet ja -laajuudet tarkastusvälit sovellettavat määräykset ja standardit tarkastushenkilökunnan pätevyysvaatimukset tarkastuskohteen valmistelu tarkastusta varten käytettävät tarkastusmenetelmät ja -laitteet tarkastuslaitteiden kalibrointivaatimukset tarkastustulosten hyväksymiskriteerit tarkastusten raportointi ja tallenteiden arkistointi. 6.5 Teräsrakenteiden määräaikaistarkastukset 634. Luvanhaltijan on laadittava turvallisuusluokan 2 ja 3 teräsrakenteille määräaikaistarkastusohjelma Seuraavien ydinlaitoksen tyypillisten teräsrakenteiden määräaikaistarkastuksissa on

36 36 noudatettava tätä ohjetta: rakennusten kantavat rakenteet betonirakenteisen reaktorin suojarakennuksen kantavat teräsrakenteet hydrostaattisen paineen kuormittamat säiliöt putkistojen murtumatuet heitesuojat tuoreen ja käytetyn polttoaineen varastotelineet käytetyn polttoaineen säilytysaltaiden portit ja verhoukset nosturiratojen kiinnikkeet ovet ja luukut Määräaikaistarkastusohjelmassa on otettava huomioon suunnitteluperusteissa mahdollisesti esitetyt määräaikaistarkastusvaatimukset Määräaikaistarkastusten väleissä ja laajuudessa on otettava huomioon teräsrakenteen käyttö- ja luotettavuusvaatimukset sekä ikääntymisilmiöt Tarkastuksia varten on laadittava yksityiskohtaiset ohjeet, joissa on esitettävä jokaisesta tarkastuksesta vastuuorganisaatio laitoksen käyttötila, jossa tarkastus tehdään ajankohdat sekä aikavälit menetelmät ja järjestelyt laadittavat tallenteet hyväksymiskriteerit Luvanhaltijan on ilmoitettava STUKille niistä turvallisuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvien teräsrakenteiden määräaikaistarkastuksista, joihin STUK on ilmoittanut tarkastajansa osallistuvan. 7. PUTKISTOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUSTEN RISKITIETOINEN KOHDEN- TAMISPROSESSI 701. Tässä luvussa annetaan vaatimukset riskitietoiselle kohdentamisprosessille, jolla valitaan putkistolohkot ja niiden rakenneosat määräaikaistarkastusten perustarkastussuunnitelmien ja käytönaikaisten tarkastusohjelmien tarkastuskohteiksi. Kohdentaminen perustuu putkiston osien riskimerkitykseen. Tarkastusohjelman tavoite on parantaa laitoksen kokonaisturvallisuutta ja samalla minimoida tarkastushenkilökunnan säteilyannoksia. Riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman vähimmäisvaatimustaso on esitetty standardissa, ASME Code, Section XI, Nonmandatory Appendix R, Risk-informed Inspection Requirements for Piping [6]. Täydentävää ohjeistoa on esitetty eurooppalaisen tarkastus- ja pätevöintiverkoston (European Network for Inspection and Qualification, ENIQ) riskitietoisia määräaikaistarkastuksia koskevassa puiteasiakirjassa [13] ja käytäntösuosituksissa (ENIQ Recommended Practice, ENIQ RP) ENIQ RP 9 ja RP 11 [14, 15] sekä Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten yhteisnäkemysraportissa riskitietoisista määräaikaistarkastuksista [16]. Viitteissä käsitellään myös kvantitatiivista riskitie-

37 37 toista kohdentamisprosessia Putkistojen määräaikaistarkastusten kohteet on määritettävä riskitietoisella kohdentamisprosessilla Ohjelma laaditaan ASME Code, Section XI, Nonmandatory Appendix R, Risk-informed Inspection Requirements for Piping, Table R [6] mukaan, kun seuraavat kohdentamisprosessin vaiheet on toteutettu: Valitaan analysoitavat järjestelmät ja yksilöidään järjestelmien rajat ja toiminnot. Jaetaan valitut järjestelmät putkistolohkoihin, joilla on sama vaurioitumispotentiaali ja joiden vaurioitumisella on samanlaiset seuraukset. Nämä lohkot luokitellaan riskiluokkiin, jotka perustuvat vaurioitumispotentiaalin ja seurausten yhteisvaikutuksiin. Tunnistetaan riskiluokiltaan turvallisuuden kannalta tärkeimmät putkistolohkot. Valitaan tarkastuskohteiksi turvallisuuden kannalta tärkeimpien lohkojen rakenneosat. Määritetään rakenneosan tarkastusalue, -laajuus ja -menetelmä vaurioitumismekanismin perusteella. Arvioidaan prosessiin sisällytettävät laitoskohtaiset käyttökokemustiedot ja samankaltaisten laitosten käyttökokemustiedot. Kohdennetaan tarkastukset ja optimoidaan tarkastusvälit riskitietoisesti siten, että säteilyannokset mahdollisuuksien mukaan pienenevät verrattuna aikaisempaan deterministiseen tai riskitietoiseen määräaikaistarkastusohjelmaan. Esitetään arvio säteilyannosten muutoksista. Varmistetaan tarkastuskohteiden valinnan jäljitettävyys dokumentoimalla yksityiskohtaisesti kohdentamisprosessin lähtötiedot, kulku ja tulokset Asiakirja, jossa esitetään putkistojen riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman laatimisperiaatteet sekä riskitietoisen kohdentamisprosessin alustava kuvaus ja lähdeaineistojen osoitus, on toimitettava rakentamislupa-asiakirjojen yhteydessä STUKille tiedoksi. Asiakirja voidaan toimittaa PSARin yhteydessä tai erillisenä asiakirjana Luvanhaltijan on laadittava riskitietoisen kohdentamisprosessin kuvaus, jossa esitetään mm. työryhmien organisointi vastuualueineen, aikataulut, lähtötietojen kokoaminen, vaurioitumismekanismien ja seurausvaikutusten tunnistaminen, vaurioitumis-, seurausja riskiluokkien määrittäminen, karsintaperusteet, epävarmuustarkastelut, asiantuntijapaneeli sekä riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman laatiminen Putkistojen määräaikaistarkastusten riskitietoisen kohdentamisprosessin kuvaus on toimitettava STUKille tiedoksi rakentamisen aikana osana perustarkastussuunnitelmaa ja hyväksyttäväksi osana määräaikaistarkastusasiakirjoja käyttölupahakemuksen yhteydessä Riskitietoisen kohdentamisprosessin tulokset on toimitettava STUKille tiedoksi perustarkastussuunnitelman ja tarkastusvälin ohjelman toimittamisen yhteydessä Kun käytössä olevan laitoksen putkistojen määräaikaistarkastusohjelma muutetaan ris-

38 38 kitietoiseksi määräaikaistarkastusohjelmaksi, luvanhaltijan on toimitettava valittua lähestymistapaa ja laajuutta käsittelevä asiakirja STUKille hyväksyttäväksi ennen lopullisen putkistojen määräaikaistarkastusohjelman toimittamista Kohdentamisprosessissa on otettava huomioon putkistolohkon vaurioitumispotentiaali ja PRA:n avulla määritetyt seurausvaikutukset (CCDP ja CLRP) Putkistojen riskitietoista määräaikaistarkastusohjelmaa laadittaessa on käytettävä ajantasaista PRA:ta, jolla analysoidaan ydinvoimalaitoksen tehokäyttöä, matalan tehotason tiloja, seisokkitiloja ja näiden välisiä siirtymäjaksoja. PRA:lla on katettava laitoksen sisäiset viat, häiriöt ja inhimilliset virheet, raskaat nostot, ulkoisen sähköverkon menetykset, tulipalot, tulvat, poikkeukselliset sääolosuhteet, seismiset ilmiöt ja muut ympäristöstä johtuvat tekijät sekä ihmisen toiminnasta johtuvat ulkoiset tekijät Turvallisuusluokkien 1, 2, 3 sekä luokan EYT putkistojen määräaikaistarkastusohjelmat on laadittava riskitietoisilla menetelmillä putkien halkaisijoista ja muista standardin ASME Code, Section XI [6] deterministisistä karsimisperiaatteista riippumatta, jotta voidaan varmistua suurimman riskin aiheuttavien rakenneosien sisällyttämisestä tarkastuslaajuuteen Putkistojen vaurioitumispotentiaalit ja putkiston vaurioitumisen seurausvaikutukset luokitellaan vaurioitumisluokkiin ja seurausluokkiin. Vaurioitumisluokkien ja seurausluokkien avulla laaditaan riskimatriisi, jonka elementtejä ovat riskiluokat (esim. pieni riski, keskinkertainen riski, suuri riski). Riskiluokka määrää putkistolohkon tarkastustarpeen. Riskitietoisia määräaikaistarkastuksia tehdään putkistolohkojen rakenneosille, joita ovat suorat putkiosuudet, putkikäyrät, liitoskappaleet, laippaliitokset ja hitsausliitokset sekä palkeet. Pääosa määräaikaistarkastuksista tehdään putkistolohkojen hitsausliitoksille. Riskitietoista kohdentamisprosessia havainnollistetaan sekä taulukossa 1 että liitteen A kaaviossa. Taulukko 1, Esimerkki riskimatriisista

39 39 SEURAUSLUOKKA VAURIOITU- MISLUOKKA SUURI EI MERKI- TYSTÄ Pieni riski PIENI KESKIN- KERTAI- NEN Suuri riski Keskinkertainen riski SUURI Suuri riski KESKINKER- TAINEN Pieni riski Pieni riski Keskinkertainen riski Suuri riski PIENI Pieni riski Pieni riski Pieni riski Keskinkertainen riski 713. Lähtötietojen hankinnassa on käytettävä sekä laitoksen omia että samankaltaisten laitosten käyttökokemustietoja. Jos omia käyttökokemustietoja tai käyttökokemustietoja samankaltaisista laitoksista ei ole käytettävissä, on käytettävä soveltuvin osin muiden laitosten käyttökokemustietoja sekä asiantuntija-arvioita. Laitoksesta, sen järjestelmistä, rakenteista ja laitteista on kerättävä riittävät lähtötiedot riskitietoista kohdentamista varten Seurausvaikutusten tunnistamiseksi putkistot on jaettava lohkoihin siten, että niiden missä tahansa kohdassa tapahtuvalla vuodolla ja/tai murtumalla on samat seurausvaikutukset, ja samalla niissä esiintyy samat vaurioitumismekanismit. Putkimurtuman sekundääristen vaikutusten, kuten putki-iskujen, vesisuihkujen, höyrypurkauksien ja tulvimisen, arviointiin on käytettävä laitoskäyntimenettelyä (walk-through). Hyvin pieniksi arvioituja murtumistaajuuksia ei saa karsia, jos murtumien seurausvaikutukset ovat vakavat (CCDP, CLRP) Vaurioitumismekanismeista on tutkittava taulukon ASME Code, Section XI, Appendix R, Supplement 2, Table R-S2-1 [6] yksilöimiä mekanismeja, joita ovat mm. väsyminen, jännityskorroosio ja eroosiokorroosio. Paineiskut ja muut poikkeukselliset kuormitustilanteet on otettava huomioon riskin arvioinnissa. Jos rakenteellisen luotettavuuden arvioinnissa käytetään rakenteen murtumamekaanisia luotettavuusmalleja, mallit on arvioitava asiantuntija-arvioinnilla ENIQin käytäntösuosituksen, ENIQ RP 9 [14] mukaisesti Riskiluokkia määritettäessä putkistojen lohkokohtaisten murtumien ehdollinen sydänvauriotodennäköisyys (CCDP) on arvioitava PRA:n avulla. Lohkokohtaisen putkimurtuman riskiluokka on määritettävä yhdistämällä vaurioitumispotentiaali ja seurausvaikutukset taulukon 1 kaltaisen riskimatriisin avulla, kuten ASME Code, Section XI, Appendix R, Supplement 2:ssa [6] esitetään. Vaihtoehtoisena menetelmänä voidaan esittää käytettäväksi putkistovaurion taajuuteen ja putkistolohkon tärkeysmittaan perustuvaa ASME

40 40 Code, Section XI, Appendix R, Supplement 1:n [6] mukaista menetelmää Määräaikaistarkastusten riskitietoisessa kohdentamisessa voidaan soveltaa vuoto ennen murtumaa -kriteeriä (LBB) sellaisiin putkistoihin, joille vuodon havaitseminen on luotettavasti järjestetty. Soveltuvia menettelyjä käsitellään ohjeessa E.4. Mikäli LBB on ollut jo suunnittelun perusteena ja vaikuttanut mitoituksen tai suojausvaatimusten määrittelyyn niille laitoksen turvallisuustoiminnoille, joita kyseisen putkiston murtuman seurauksena tarvittaisiin, tämä on otettava huomioon seurausvaikutusten määrittelyssä Kohdentamisprosessin epätäydellisyyttä ja mahdollisia odottamattomia vaurioitumismekanismeja on analysoitava epävarmuustarkastelun avulla. Epävarmuustarkasteluja on käytettävä myös asiantuntija-arvioiden ja todennäköisyysperusteisen murtumamekaanisen mallin sekä tarkastusmenetelmien epäluotettavuuden, esim. havaitsemistodennäköisyyden (Probability of Detection, POD) arvioinnissa Kohdentamisprosessissa on käytettävä asiantuntijapaneelimenettelyä ASME Code, Section XI, Appendix R, Supplement 1:n [6] ja ENIQin käytäntösuosituksen, ENIQ RP 11 [15], mukaisesti. Menettelyn on edustettava riippumatonta arviointia kohdentamisprosessissa. Paneeliprosessi on menettelytapa, jolla determinististä ja todennäköisyysperusteista informaatiota analysoidaan ja yhdistetään päätöksenteon tueksi. Asiantuntijapaneelissa on oltava kattavasti edustettuna eri ydinvoimalaitostekniikan alojen asiantuntemus. Paneelin tehtävänä on arvioida putkistojen vaurioitumismekanismit ja mahdollisen murtuman seurausvaikutukset lohkoittain Riskitietoisen kohdentamisprosessin periaatteet, lähtötiedot, kulku ja tulokset sekä asiantuntijapaneelin toiminta ja sen tuottamat arvioinnit on dokumentoitava siten, että sekä kunkin tarkastamisen kohteeksi valitun rakenneosan että tarkastusohjelman ulkopuolelle jätetyn rakenneosan kohdentamisperusteet ovat jäljitettävissä laitoksen koko elinkaaren ajan suunnittelusta käyttöiän loppuun saakka [6, 13] Edeltävien tarkastusten tulokset on otettava huomioon määräaikaistarkastusohjelmaan kuuluvien putkistojen murtumataajuuksia arvioitaessa ja tulevissa tarkastusohjelmissa. Tällöin voidaan tarpeen mukaan vähentää tai lisätä tarkastuksia tai joko lyhentää tai pidentää tarkastusvälejä Riskitietoinen määräaikaistarkastusohjelma on päivitettävä, jos riskiluokitus on muuttunut tarkastusvälin aikana. Riskiluokitusta on muutettava, jos vaurioitumispotentiaali on olennaisesti kasvanut, on tehty laitosmuutoksia, PRA:n tulokset ovat olennaisesti muuttuneet, tai jossakin tarkastuskohteessa havaitaan hyväksymisstandardien rajat ylittäviä vikanäyttämiä Kun ohjelmaa muutetaan, on tehtävä numeerinen riskivertailu vanhan ja uuden tarkastusohjelman välillä. Uuden ohjelman perusteella arvioitavan putkimurtumista aiheutuvan riskin on oltava pienempi kuin edeltävän ohjelman perusteella arvioitu riski Riskitietoisten määräaikaistarkastusohjelmien ylläpitoa ja päivitystä käsitellään ENIQin

41 41 raportissa Discussion Document, Updating of Risk-Informed Inspection Programmes [9] Putkistojen riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman päivitykset on toimitettava STUKille hyväksyttäviksi. 8 TARKASTUSJÄRJESTELMIEN PÄTEVÖINTIEN YLEISTAVOITTEET, ORGANI- SOINTI JA TOIMINTASUUNNITELMAT 8.1 Pätevöintien yleistavoitteet 801. Tarkastusjärjestelmällä tarkoitetaan kaikkia niitä rikkomattoman tarkastuksen osatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tarkastuksen laatuun ja tulokseen, kuten tarkastuslaitteistoja ohjelmistoineen, tarkastusohjeita sekä tarkastushenkilöstöä, jonka tehtävänä on kalibroida tarkastuslaitteistoja, kerätä tarkastustietoja, havaita vikoja sekä määrittää vikatyyppejä ja vikojen kokoja Tarkastusjärjestelmien pätevöinneillä on osoitettava, että pätevöinnin lähtötiedoissa asetetut tarkastusten tavoitteet saavutetaan Tarkastusjärjestelmä on pätevöitävä arvioimalla se järjestelmällisesti kaikin sellaisin menettelyin, joita tarvitaan varmistamaan luotettavasti tarkastusjärjestelmän vaatimusten mukainen toiminta todellisissa tarkastusolosuhteissa. Kukin tarkastusjärjestelmä on pätevöitävä määräaikaistarkastusten perus- ja käytönaikaisia tarkastuksia varten osoittamalla, että sillä pystytään havaitsemaan, luonnehtimaan ja/tai määrittämään luotettavasti rakenteen eheyttä ja ydinteknistä turvallisuutta vaarantavat viat siten, että lähtötiedoissa asetetut tarkastuksen tavoitteet täytetään Määräaikaistarkastusten perus- ja käytönaikaisissa tarkastuksissa käytettävät pinta- ja volumetristen tarkastusten järjestelmät on pätevöitävä tämän ohjeen mukaisesti. Samoja periaatteita voidaan soveltaa myös silmämääräisten tarkastusjärjestelmien pätevöinteihin Määräaikaistarkastuksissa käytettävien tarkastusjärjestelmien pätevöinnin vähimmäisvaatimustasona on käytettävä eurooppalaisen tarkastus- ja pätevöintiverkoston (European Network for Inspection and Qualification, ENIQ) laatimaa ja julkaisemaa eurooppalaista pätevöintimenettelyasiakirjaa (European Qualification Methodology Document, EQMD) [17] täydennettynä ENIQin käytäntösuosituksilla (ENIQ Recommended Practice, ENIQ RP) RP 1, RP 2, RP 4, RP 5, RP 6, RP 7, RP 8 ja RP 10 [18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25] Pätevöinneissä on otettava huomioon ydinteknisen turvallisuuden kytkentä pätevöinnin lähtötietoihin käytännön tarkastuksissa edellytettävien säteilyturvallisuusperiaatteiden (ALARA) kytkentä pätevöinteihin

42 Pätevöinti on koostettava käytännön kokeista, jotka on tehtävä tarkastuskohdetta edustavilla koekappaleilla, ja/tai teknisestä perustelusta, jolla arvioidaan tarkastusjärjestelmän suorituskykyä perustuen esimerkiksi fysikaalisiin perusteluihin, muuttujatutkimuksiin, kokeellisiin tuloksiin sekä tarkastuslaitteistojen ja tietojenkäsittelyjärjestelmien arviointeihin tai mallintamiseen, ENIQin menettelytapaasiakirja EQMD [17] Luvanhaltijan on vastattava pätevöinnin organisoinnista ja käytettävä apunaan pätevöintielintä ja testauslaitosta Luvanhaltijan on sisällytettävä pätevöinnin toimintasuunnitelmaan (luku 8.2) ohjeet, joissa esitetään keskeiset pätevöintiä koskevat vaatimukset ja menettelytavat. Pätevöintielimen ja muun pätevöintiorganisaation toiminta on määritettävä täsmällisesti näissä ohjeissa. 8.2 Pätevöintien organisointi, toimintasuunnitelma ja ohjeisto 810. Luvanhaltijan on vastattava pätevöinnin jatkuvuudesta ja perustettava pätevöinnin johtoryhmä, johon on nimettävä jäsenet asiantuntijaorganisaatioista. Johtoryhmän on nimettävä eri organisaatioiden asiantuntijoista alaisuudessaan toimiva tukiryhmä, jonka tehtävänä on ohjata käytännön pätevöintityötä pätevöintielimen tukena. Ryhmän jäsenillä on oltava riittävä alan asiantuntemus. Ryhmien vastuu, valtuudet ja tehtävät on ohjeistettava Luvanhaltijan on toimitettava STUKille pätevöintien organisoinnista, menettelytavoista ja toteutuksesta laitoskohtainen toimintasuunnitelma ohjeistoineen. Toimintasuunnitelmaan on sisällytettävä yleisohjeet, joissa esitetään pätevöinnin perusvaatimukset ja menettelytavat sekä pätevöintiorganisaatio; johtoryhmä, tukiryhmä ja pätevöintielin, ja organisaation laadunhallintajärjestelmä kytkentöineen luvanhaltijan koko johtamisjärjestelmään (hyväksyttäväksi) ydinlaitosyksikkökohtainen pätevöintien kokonaissuunnitelma, joka sisältää mm. tiedot suunnitelluista pätevöintikohteista ja kohteiden alustavan pätevöintiryhmittelyn sekä alustavan aikataulun pätevöintien toteutukselle (tiedoksi) pätevöinnin eri osien toteutusohjeet: pätevöintielimen toiminta, lähtötietojen kokoaminen ja arviointi, pätevöintien suunnittelu, tekninen perustelu ja käytännön kokeet, pätevöintiaineiston kokoaminen ja arvioiminen sekä pätevöintitodistusten myöntäminen, ENIQin menettelytapa-asiakirja EQMD ja käytäntösuositukset ENIQ RP 1, RP 2, RP 4, RP 5, RP 6, RP 7, RP 8 ja RP 10 [17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25] (tiedoksi) luvussa 8.3 vaaditut pätevöintielimen akkreditoinnin ja hyväksyttämisen perusasiakirjat (hyväksyttäväksi)

43 Pätevöintielin Perusvaatimukset 812. Luvanhaltijalla on oltava käytettävissään pätevöintien hallinnointia, suunnittelua, toteutusta, valvontaa ja arviointeja sekä pätevöintitodistusten myöntämistä varten akkreditointielimen arvioima ja STUKin hyväksymä pätevöintielin Pätevöintielimen on oltava asiantunteva, puolueeton sekä riippumaton suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä sekä sellaisista taloudellisista ja kaupallisista seikoista, jotka voisivat vaikuttaa sen toimintaan ja päätöksiin. Sillä on oltava tarvittava tekninen pätevyys ja voimavarat Lain arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta (920/2005) 1 :n [26] mukaan tässä laissa säädetään kansallisesta akkreditointijärjestelmästä, jonka tarkoituksena on vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen luotettavuuden ja kansainvälisen hyväksyttävyyden varmistaminen Pätevöintielimeksi hakevan arviointielimen on haettava lain (920/2005)) 5 :n [26] mukaisesti kansalliselta akkreditointielimeltä FINAS-akkreditointipalvelulta (FINAS Finnish Accreditation Service) akkreditointia Pätevöintielimen akkreditoinnissa on käytettävä yhdenmukaisten kansainvälisten tai eurooppalaisten pätevyyden arviointiperusteiden lisäksi muina arviointiperusteina tätä ohjetta YVL E.5 eurooppalaisen tarkastus- ja pätevöintiverkoston (ENIQ) laatimaa ja julkaisemaa eurooppalaista pätevöintimenettelyasiakirjaa EQMD [17] täydennettynä ENIQin käytäntösuosituksilla ENIQ RP 1, RP 2, RP 4, RP 5, RP 6, RP 7, RP 8 ja RP 10 [18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25]. erityisesti käytäntösuositusta ENIQ Recommended Practice 7: Recommended General Requirements for a Body Operating Qualification of a Non- Destructive Test [23] kansallisia ohjeita Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettavasta rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmästä ENIQin käytäntösuosituksen ENIQ RP 7 [23] tarkoituksena on avustaa niitä, jotka tahtovat perustaa pätevöintielimen ja kehittää sitä sekä niitä, jotka arvioivat pätevöintielimen pätevyyttä Pätevöintielimen ja sen toiminnan on täytettävä ENIQin käytäntösuosituksessa ENIQ RP 7 [23] esitetyt vähimmäissuositukset tyypin 1 mukaiselle riippumatto- 2 Ydinenergialakiin (870/1999) valmistellaan parhaillaan muutosesitystä, joka koskee pätevöintielimen hyväksyttämistä. Jos esitys hyväksytään, siihen viitataan tämän ohjeen myöhemmissä valmisteluvaiheissa.

44 44 malle kolmannen osapuolen organisaatiolle. Silloin sen on myös täytettävä vähintään standardissa SFS-EN ISO/IEC [27] esitetyt yleiset riippumattomuusvaatimukset A-tyypin tarkastuslaitokselle Pätevöintielimen on oltava toiminnassaan tasapuolinen. Kaikilla ydinlaitosalan toiminnanharjoittajilla on oltava mahdollisuus saada pätevöintielimen tarjoamia palveluja Pätevöintielimen henkilöstö 820. Pätevöintielimen on nimettävä rikkomattomiin tarkastusmenetelmiin perehtynyt kokenut tekninen johtaja, jolla on kokonaisvastuu siitä, että pätevöintitoiminta hoidetaan ohjeistojen mukaisesti. Tekniselle johtajalle on nimettävä varahenkilö Pätevöintielimen henkilöstön on oltava pätevä tehtäviinsä. Sillä on oltava sopivat pätevyydet, kokemus, koulutus ja riittävät tiedot pätevöintivaatimuksista. Pätevöintielimellä on oltava käytettävissään henkilöstö, jolla on ENIQin käytäntösuosituksen ENIQ RP 7 [23] mukainen monipuolinen asiantuntemus ja kokemus sellaisilta tekniikan aloilta, joita tarvitaan arvioitaessa tarkastusjärjestelmien kykyä havaita ja määrittää vikoja luotettavasti Pätevöintielimen henkilöstöstä, joka valvoo ja arvioi pätevöintejä tarkastustekniseltä kannalta, on vähintään yhdellä oltava standardin SFS-EN 473 [28] mukaisen pätevöintijärjestelmän tai vastaavan järjestelmän mukainen tason 3 peruspätevöinti kyseiseen tarkastusmenetelmään sekä laaja käytännön kokemus niistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa tarkastusten luotettavuuteen ydinlaitosten laitteiden ja rakenteiden määräaikaistarkastuksissa Pätevöintielimen on käytettävä tarvittaessa pätevöinneissä ulkopuolisia asiantuntijoita, etenkin tasolle 3 pätevöityä tarkastushenkilöstöä ja koekappaleiden valmistuksen asiantuntijoita. Pätevöintielimen on perehdytettävä ulkopuoliset henkilöt ohjeistoonsa ja varmistettava, että he tuntevat tämän ohjeen YVL E.5, ENIQin menettelytapa-asiakirjan EQMD [17] täydennettynä käytäntösuosituksilla ENIQ RP 1, RP 2, RP 4, RP 5, RP 6, RP 7, RP 8 ja RP 10 [18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25] sekä kansalliset ohjeet Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettavasta rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmästä Pätevöintielimen on pidettävä yllä asiakirjojen hallintajärjestelmää pätevöintitoiminnoistaan. Järjestelmässä voidaan erottaa kahdenlaisia asiakirjoja: Pätevöintielimen toimintatapoja kuvaavat asiakirjat Yksittäisten tarkastusjärjestelmien pätevöintien asiakirjat 825. Henkilöstöä varten on oltava dokumentoitu koulutusjärjestelmä. Tiedot henkilöstön pätevyyksistä, koulutuksesta ja kokemuksesta on arkistoitava ja pidettävä ajan tasalla. Järjestelmällä on varmistettava, että henkilöstön perehdytys heidän työnsä teknisiin ja hallinnollisiin vaatimuksiin pidetään ajan tasalla ja pätevöintielimen

45 45 kirjaaman politiikan mukaisena Pätevöintielimen johdon on nimettävä riippumaton pätevöintielimen laadunhallinnan vastuuhenkilö Henkilöstöllä on oltava käytettävissään selvästi dokumentoidut ohjeet heidän vastuistaan ja velvollisuuksistaan. Ohjeet on pidettävä ajan tasalla Laatukäsikirja 828. Pätevöintielimen on laadittava täysin dokumentoitu laadunhallintajärjestelmä, jota sen on ylläpidettävä ja josta se on vastuussa. Siihen on sisällytettävä toimintaohjeet, jotka kattavat kaikki pätevöintitoiminnan organisointi- ja valvontavaatimukset. Pätevöintitodistusten myöntämiskäytäntö on ohjeistettava. Laadunhallintajärjestelmän ja dokumentoinnin on täytettävä standardin SFS-EN ISO 9001 [29] vaatimukset Laadunhallintajärjestelmällä on varmistettava koko pätevöintitoiminnan tehokas hallinta ja siihen on sisällytettävä: Selvitys laatupolitiikasta Kuvaus pätevöintielimen oikeudellisesta asemasta Selvitys pätevöintielimen organisaatiosta Sekä organisaation sisäisen että ulkoisen johtavan ja muun pätevöintihenkilöstön nimet, pätevyydet, kokemus ja työtodistukset Pätevöintielimen henkilöstön koulutusjärjestelyt yksityiskohtineen Pätevöintielimen organisaatiokaavio, jossa esitetään vastuusuhteet, valtuudet ja tehtävien jako Pätevöintielimen henkilöstön tehtävänkuvaukset Pätevöintikokeiden yksityiskohtaiset ohjeet Koekappaleiden valmistusohjeet Luettelo alihankkijoista ja yksityiskohtaiset ohjeet alihankkijoiden pätevyyden arviointia ja valvontaa varten Yksityiskohtaiset valitusmenettelyohjeet Pätevöinnin tulosten arviointiohje Todistusten myöntämisohje, myöntämisperusteet Tietojen salassapito-ohjeet mm. koekappaleiden valmistusta ja käytännön kokeita varten Sisäisten auditointien ohjeet Palautteen käsittely- ja korjaustoimenpiteiden ohjeet Asiakirjanhallintaohjeet Ohjeet johdolle laadunhallintajärjestelmän katselmusta varten Pätevöintielimen hyväksyttäminen 830. Pätevöintielimen hyväksyttämistä varten luvanhaltijan on toimitettava STUKille hakemus, johon on liitettävä

46 46 kansallisen akkreditointielimen FINAS-akkreditointipalvelun antama akkreditointipäätös akkreditointipäätöksen perustana olevat pätevöintielimen asiakirjat - laatukäsikirja - kuvaus pätevöintielimen toiminnasta ja teknisestä pätevyysalueesta - selvitys pätevöintielimen käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta - ulkopuolisten resurssien käyttö - organisaationkuvaus - selvitys asiakirjojen hallintajärjestelmästä - kuvaukset tallenteiden käsittelystä, pätevöintien tietoturvasta, ristiriitojen ratkaisumenettelyistä, auditointikäytännöistä ja pätevöintitodistusten myöntämisestä Pätevöintielimen tehtävät 831. Pätevöintielimen tehtävät on kuvattu liitteessä D. 9 PÄTEVÖINTITOIMINTA 9.1 Pätevöintiprosessi 901. Tarkastusjärjestelmälle on kehitettävä pätevöintiprosessi, jota on havainnollistettu liitteessä C. Liitteen kaavio sisältää eri pätevöintiosapuolten tehtävät sekä tärkeimmät pätevöintijärjestelmän osatekijät. Siinä myös havainnollistetaan mahdollisuuksia kehittää tarkastusjärjestelmää palautejärjestelmän avulla ja esitetään teknisen perustelun vuorovaikutussuhteita koko pätevöinnin puitteissa Lähtötiedoiltaan samankaltaisia tarkastuskohteita voi olla mahdollista ryhmitellä pätevöintiryhmiin siten, että ryhmä pätevöidään yhdessä, jolloin yksittäisten pätevöintien lukumäärä vähenee. Ryhmittely, kuten myös ryhmän käytännön kokeet, on perusteltava teknisellä perustelulla analysoimalla lähtötietojen olennaisia muuttujia. Lähtötietojen olennaisten muuttujien on oltava pätevöintiryhmässä samalla vaihtelualueella Pätevöintien ryhmittely on hyväksytettävä pätevöintielimellä ja toimitettava STU- Kille hyväksyttäväksi. 9.2 Pätevöintiaineisto 904. Pätevöintielimen ja luvanhaltijan on koottava tarkastusjärjestelmäkohtaiset pätevöintiasiakirjat järjestelmälliseksi aineistoksi, joka kattaa koko pätevöinnin. Yksityiskohtaiset suositukset pätevöintiaineistosta on annettu ENIQin käytäntösuosituksessa (ENIQ Recommended Practice, ENIQ RP) ENIQ RP 4 [20] Luvanhaltijan on itse laadittava ja liitettävä kuhunkin STUKissa hyväksytettävään

47 47 pätevöintiasiakirjaan perusteluyhteenveto. Yhteenvedolla on osoitettava ja perusteltava asiakirjan ja siinä esitettyjen toimenpiteiden hyväksyttävyys. Siinä on esitettävä seuraavat asiat: tiivistelmä hyväksyttäväksi toimitetusta asiakokonaisuudesta, suunnitelluista toimenpiteistä ja mahdollisista aikarajoista asiakirjan liittyminen muuhun määräaikaistarkastus- ja pätevöintiasiakirjojen kokonaisuuteen viitteet muihin asian käsittelyn kannalta olennaisiin seikkoihin tosiasia- ja oikeudelliset perustelut hakemuksen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden hyväksyttävyydelle 906. Luvanhaltijan on esitettävä perusteluyhteenvedossa hakemuksen tosiasiaperustelut. Näitä ovat ne tosiasiat, joiden perusteella STUKilta haetaan hyväksyvää ratkaisua Luvanhaltijan on esitettävä perusteluyhteenvedossa hakemuksen oikeudelliset perusteet. Näitä ovat ne oikeudelliset perusteet, joiden perusteella haetaan STUKilta hyväksyvää ratkaisua. Ne ovat tavanomaisesti ydinenergialainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset sekä YVL-ohjeet. Oikeudellisten perusteiden viittaukset on esitettävä yksiselitteisesti, kuten esimerkiksi viittaamalla ohjeen tunnukseen ja lukuun Jos pätevöintiasiakirja on alihankkijoiden laatima, vastuullisen luvanhaltijan on osoitettava perusteluyhteenvedolla oman hyväksymiskäsittelynsä laajuus ja syvyys ja esitettävä perusteltu kannanottonsa Pätevöintiaineistoon on sisällytettävä keskeisinä osina pätevöinnin lähtötiedot pätevöintiohje tekninen perustelu selvitys koekappaleista ja käytännön kokeista tarkastusohje pätevöinnin arviointiraportti ja pätevöintitodistukset 910. Koko pätevöintiaineisto on toimitettava STUKille tarkastusohjeen ja -laitteiston pätevöinnin hyväksyttämistä varten Luvanhaltijan on toimitettava STUKille yksittäisen pätevöinnin pätevöintielimen kokoonpano ja muu pätevöintiorganisaatio (tiedoksi) lähtötiedot perusteluineen hyvissä ajoin ennen pätevöintiohjeen laatimista ja pätevöinnin aloitusta (hyväksyttäväksi) pätevöintielimen kokoama pätevöintiohje (tiedoksi) Pätevöinnin tulosten arviointia varten luvanhaltijan on toimitettava pätevöinnin tulosaineisto STUKille viimeistään kolme kuukautta ennen suunniteltua tarkastusjär-

48 48 jestelmän käyttöönottoa Pätevöinnin tulosaineistoon on sisällytettävä seuraavat tiedot: pätevöinnin arviointiraportti pätevöintitodistukset tässä luvussa 9.2 luetellut muut lopulliset asiakirjat Pätevöintielimen laatima arviointiraportti on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi. Muut tulosaineiston asiakirjat on toimitettava STUKille tiedoksi arviointiraportin yhteydessä Kun STUK on hyväksynyt pätevöinnin tulosaineiston arviointiraportin ja todennut käsitelleensä pätevöintiaineiston muut osat tiedoksi tulleina, se voi näillä perusteilla todeta päätöksessään sekä tarkastusohjeen että tarkastuslaitteiston pätevöidyiksi. 9.3 Pätevöinnin lähtötiedot 916. Luvanhaltijan on määritettävä tarvittavat yksittäisen pätevöinnin lähtötiedot ennen pätevöintiohjeen laatimista ja pätevöinnin aloitusta ja toimitettava ne STUKille hyväksyttäviksi Lähtötiedot on hyväksytettävä pätevöintielimellä ennen niiden toimittamista STU- Kille hyväksyttäviksi. Pätevöintielimen on arvioitava tietojen riittävyys pätevöintitekniseltä kannalta, jotta pätevöintien aloitusedellytykset saadaan varmistetuiksi Kaikkien pätevöinnin lähtötietojen on oltava käytettävissä ennen käytännön kokeiden suunnittelua Jos pätevöintityötä halutaan painottaa turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin, on käytettävä erilaisia pätevöintitasoja. Pätevöintitason valinta on tehtävä arvioimalla rakenteen vaurion ydintekninen riskimerkitys ja tarkastuksen osuus rakenteen vaurion todennäköisyyden alentamisessa Sellaisten laitteiden ja rakenteiden, joiden vauriotapauksilla on vakavat seuraukset ja korkea riskimerkitys, tarkastusjärjestelmien pätevöinneissä on käytettävä korkeaa pätevöintitasoa Korkeinta tasoa alemmat pätevöintitasot on määritettävä ja perusteltava riskitietoisia menetelmiä käyttäen sekä putkistojen että muiden laitteiden määräaikaistarkastusten pätevöintejä varten, ENIQ RP 8 [24] Pätevöintitasojen määrityksissä ja perusteluissa on otettava huomioon tarkastuskohteen suunnittelu, kuten lujuuslaskut, materiaalit ja valmistus, käyttöolosuhteet, mahdolliset vaurioitumismekanismit, niiden todennäköisyydet ja seurausvaikutukset. Tällöin edellytetään, että laitoksen turvallisuudesta vastaavat organisaatioyksi-

49 49 köt sekä näiden tekniikanalojen asiantuntijat määrittävät pätevöintitason ja laativat perustelut määritykselle Lähtötiedoissa käsiteltävät viat on jaettava kolmeen ryhmään vikojen luonteen ennustettavuuden ja todennäköisyyden perusteella: tyyppivika; kyseisen tyyppisissä rakenteissa on jo havaittu tietynlaisia vikoja oletusvika; rakenteeseen voidaan olettaa syntyvän tietynlaisia vikoja määrittämätön vika; tunnistettuja rakenteen vaurioitumismekanismeja ei ole, joten mahdollisesti syntyvien vikojen luonnetta ei voida määrittää Kullekin tarkastuskohteelle on määritettävä tarkastusten tavoitevikakoot, jotka on havaittava ja määritettävä määräaikaistarkastuksissa oikein. Pätevöintiryhmässä viat on määritettävä rasitetuimman kohteen mukaan kullekin seinämänpaksuudelle. Näistä on valittava tavoitevioiksi kooltaan vaikeimmin havaittavissa olevat viat. Vikakoon ensisijaisena perusteena on käytettävä kyseisen laitteen tai rakenteen suunnittelussa sovelletun normiston hyväksymiä vikoja ydinlaitoksen käytön ajaksi. Standardin ASME Code, Section XI luvun Subarticle IWB-3600 [6] mukainen laskentamenetelmä käsittää painelaitteen särönkasvun tarkastusvälin aikana tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän aikana sekä kyseisen käyttökuormituksen mukaiset varmuuskertoimet Lähtötietovioista on esitettävä mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot, ENIQ RP 1 [18]. Jos todennäköisin tarkastusmenetelmä on ultraäänimenetelmä, seuraavat eri vaurioitumismekanismeille tyypilliset vikojen lähtötietomuuttujat on esitettävä: vikaryhmä (tyyppivika, oletusvika tai määrittämätön vika) vikatyyppi (vaurioitumismekanismi) särön sijainti, koko ja suuntautuneisuus muodot (särön avauma ja kärki) murtopinnan karheus ja haarautuneisuus särön sisältö: vesi, ilma ja oksidit jäännösjännitykset Lähtötietomuuttujien määrittämisessä voidaan käyttää J. Wålen laatimaa raporttia [30]. Raportti on laadittu Ruotsin aikaisemman ydinturvallisuusviranomaisen (Statens Kärnkraftinspektion, SKI) toimeksiannosta. Siinä karakterisoidaan tilastollisesti eri vaurioitumismekanismien aiheuttamien todellisten säröjen morfologiaparametrejä Tärkeimmät lähtötiedot ovat 1. Tiedot tarkastuskohteesta kohteen mitat ja muodot rakenneaineet ja valmistustekniikka hitsausliitosten mitat ja muodot sekä hitsausmenetelmät pinnanlaatu ja pinnoitteet rakenteen korjaukset

50 50 tarkastusolosuhteet, kuten luoksepäästävyys ja säteilytaso mahdolliset tarkastuskohteen puristusjännitykset tarkastusten aikana aikaisemmin havaitut viat. 2. Pätevöintitaso. 3. Määräaikaistarkastuksen tavoitteet vaadittava havaitsemiskyky havaittavat ja määritettävät vikojen tyypit, koot, sijainnit ja suuntautuneisuudet vaadittava koon- ja paikanmääritystarkkuus sallittu valevikojen määrä 927. Vaadittavan havaitsemiskyvyn on oltava sellainen, että kaikki havaitsemistavoitetta vastaavat tai sitä suuremmat viat havaitaan. Jos havaitsemiskyvylle esitetään jotkin muut tavoitteet, ne on perusteltava Jos tarkastuksissa sallitaan valevikoja, niiden määrä on perusteltava käsittelemällä valevikojen seurauksia Alustavat tiedot pätevöitävästä tarkastusjärjestelmästä, kuten laitteistosta, ohjeesta ja henkilöstöstä voidaan toimittaa tiedoksi, jos niitä on käytettävissä, mutta ne eivät sido pätevöintejä. 9.4 Pätevöintiohje 930. Luvanhaltijan on toimitettava pätevöintielimen laatima pätevöintiohje STUKille tiedoksi Pätevöintiohje on tarkastusjärjestelmäkohtainen asiakirja, jossa kuvataan järjestelmällisesti pätevöinnin eteneminen käytännössä. Pätevöintiohje on laadittava siten, että pätevöinnin tulokset ovat arvioitavissa sitä vasten. Ohjeen on katettava vähintään seuraavat asiat: pätevöintitason vaikutus painotus teknisen perustelun ja käytännön kokeiden välillä testauslaitokselta edellytettävät tiedot teknisen perustelun ja tarkastusohjeen sekä -laitteiston arviointitapa henkilöstön lisäpätevöinnit käytännön kokeiden toteutusohjeet tiedot koekappaleista koko tarkastusjärjestelmän arviointiperusteet Pätevöintiohjeeseen sisällytettävät tiedot on esitetty liitteessä E Pätevöintiohjeessa on esitettävä ENIQ RP 8:n [24] mukainen pätevöinnin lähestymistapa läpinäkyvästi kuvattuna.

51 Pätevöintiohjeessa on käsiteltävä koekappaleiden vikojen edustavuutta oletettuihin vaurioitumismekanismeihin perustuviin oletusvikoihin tai tyyppivikoihin nähden. Käsittelyssä voidaan käyttää perustana J. Wålen raporttia eri vaurioitumismekanismien aiheuttamien todellisten säröjen morfologiaparametrien karakterisoinnista [30]. Arviointi on kytkettävä teknisen perustelun arviointiin Laitteiston ja ohjeen pätevöinti on ensisijaisesti tehtävä erillään henkilöpätevöinnistä, koska muuten tarkastusjärjestelmän mahdollisia heikkouksia on vaikea yksilöidä Pätevöintiohje on laadittava viitteiden ENIQin menetettelytapa-asiakirja EQMD ja ENIQ RP 2 [17, 19] mukaisesti Pätevöintiohje on laadittava luvanhaltijan esittämien ja STUKin hyväksymien lähtötietojen perusteella Liitteen C kaaviossa on esitetty pätevöintiohjeen ajallinen ja toiminnallinen sijoitus pätevöintiprosessissa. 9.5 Tekninen perustelu Yleistä 938. Teknisellä perustelulla tarkoitetaan sellaista testauslaitoksen kokoamaa todistusaineistoa, jolla osoitetaan tarkastusjärjestelmän voivan saavuttaa sille pätevöinnin lähtötiedoissa asetetut tarkastusten tavoitteet. Yleisimpiä teknisen perustelun käyttösovellutuksia ovat tarkastusohjeen perustelut ja tarkastuslaitteistojen valintaperusteiden esittäminen sekä käytännön kokeiden koekappaleiden ja niiden vikojen perustelut Tekniseen perusteluun on sisällytettävä soveltuvin osin fysikaalisia perusteluita, ennustemalleja ja kokemusperäisiä todistusaineistoja, kuten muiden pätevöintien ja vertailukokeiden tuloksia tai todennettuja käytännön kokemuksia sekä muuttujatutkimuksia. Fysikaaliset perustelut on laadittava pätevöintiprosessin alkuvaiheessa käytännön kokeiden koekappaleiden määritystä varten Tekninen perustelu on jäsenneltävä pätevöintielimen arviointityön helpottamiseksi liitteessä F esitetyllä tavalla, ENIQ RP 2 [19]. Liitteiden C ja F kaaviot havainnollistavat teknisen perustelun rakennetta sekä eri osien keskinäistä vuorovaikutusta ja vuorovaikutusta koko pätevöintiprosessin kanssa Tekninen perustelu on laadittava seuraavia käyttötarkoituksia varten, ENIQ RP 2 [19]: täydentämään käytännön kokeiden tilastollisesti rajallisen koekappalemäärän rajoittamaa pätevöintiä

52 52 yleistämään ja täydentämään käytännön kokeen tuloksia osoittamalla, että jos määrättyjen koekappaleiden vioilla saadut koetulokset täyttävät tavoitteet, samanlaiset tulokset olisivat mahdollisia muissakin tarkastustilanteissa antamaan hyvät tekniset lähtökohdat tehokkaiden käytännön kokeiden suunnittelulle perustelemaan koekappaleet ja vikaryhmät perustelemaan tarkastuslaitteistot laajentamaan olemassaolevaa pätevöintiä laajentamaan pätevöintiä toisesta tarkastuskohteesta vastaavaan toiseen tarkastuskohteeseen laajentamaan pätevöintiä uusiin materiaalirakenteisiin kattamaan tarkastuslaitteiston tai ohjelmiston muutokset ja ajanmukaistukset 942. Teknisen perustelun tason määrityksessä on otettava huomioon pätevöintitaso, ENIQ RP 8 [24] Teknisen perustelun ja käytännön kokeiden tasapainotuksessa on otettava huomioon pätevöintitaso todisteiden saatavuus tarkastustekniset erityiskysymykset, kuten esimerkiksi valmistustekniikan vaikutukset tarkastuskohteen yksityiskohtiin 944. Teknisen perustelun tarkoitusta, sisältöä ja laatimista on käsitelty yksityiskohtaisesti ENIQin käytäntösuosituksissa ENIQ RP 1 ja RP 2 [18, 19] Monilla teknisessä perustelussa käytettävillä todistusaineistoilla voi olla rajallinen kelpoisuusalue, mikä on otettava huomioon ja raportoitava teknistä perustelua laadittaessa ja käytettäessä Olennaiset muuttujat 946. Tarkastusjärjestelmän vaikuttavat ja olennaiset muuttujat on määriteltävä ja olennaiset muuttujat on analysoitava keskeisenä osana teknistä perustelua. Muuttujia käsitellään yksityiskohtaisesti ENIQin käytäntösuosituksessa ENIQ RP 1 [18] Ne tekijät, jotka voivat vaikuttaa yksittäisen tarkastuksen laatuun ja tulokseen, ovat vaikuttavia muuttujia. Vaikutusaste on arvioitava ja osa muuttujista on luokiteltava olennaisen vaikutuksensa perusteella olennaisiksi muuttujiksi. Ne ovat sellaisia muuttujia, joiden arvojen muutokset voivat aiheuttaa sen, että tarkastuksen tavoitteita ei enää saavuteta. Muuttujat voivat olla joko vakioituja muuttujia, joilla on kiinteä arvo ja toleranssialue, tai rajattuja muuttujia, jotka kattavat tietyn vaihtelualueen. Olennaiset muuttujat edellyttävät tarkastelua teknisen perustelun laadinnan alkuvaiheissa. Ne on jaettava kahteen ryhmään: lähtötietojen muuttujat, joita ovat esimerkiksi tarkastuskohteen rakenneaine-

53 53 tiedot, mitat ja muut ominaisuudet, havaittaviksi vaaditut vikatyypit ja niiden koot, sijainnit ja suunnat, tarkastusympäristö tarkastusjärjestelmän muuttujat - tarkastusohjeen muuttujat, joita ovat esimerkiksi luotauskulmat ja taajuudet, kirjaamisrajat sekä henkilöstön vaatimukset - tarkastuslaitteistojen muuttujat, joita ovat esimerkiksi digitalisointiaste, näytön lineaarisuus ja skannerin paikannus- ja toistotarkkuus 948. Tarkastusohjeen muuttujat on valittava lähtötietojen muuttujien perusteella siten, että varmistetaan tarkastuskohteen vikojen oikea havaitseminen ja määrittäminen. Teknisellä perustelulla on osoitettava tehtyjen valintojen toimivuus ja selvitettävä valittujen muuttujien avulla saavutettava tarkastusjärjestelmän suorituskyky Tarkastuslaitteiston muuttujat on määritettävä koko tarkastustehtävän mukaan, joten niiden valintaan vaikuttavat sekä lähtötietojen että tarkastusohjeen muuttujat Vaikuttavat ja olennaiset muuttujat arvoineen on analysoitava ja perusteltava teknisessä perustelussa seuraavissa vaiheissa: vaikuttavien muuttujien yksilöinti kahteen ryhmään: lähtötieto- ja tarkastusjärjestelmämuuttujiin muuttujien erittely olennaisiin ja epäolennaisiin muuttujiin olennaisten muuttujien jako vakioituihin ja rajattuihin muuttujiin tarkastuskohteeseen ja etsittäviin vikoihin liittyvien olennaisten lähtötietomuuttujien toleranssi- ja vaihtelualueiden määritys olennaisten tarkastusohje- ja laitteistomuuttujien hyväksyttävien toleranssi- ja vaihtelualueiden määritys siten, että otetaan huomioon lähtötietoryhmän olennaiset muuttujat Teknisen perustelun johtopäätöksiin on sisällytettävä luettelo sellaisista olennaisista vakioiduista ja rajatuista muuttujista toleranssi- ja vaihtelualueineen, joissa pysyminen on eräs pätevöinnin voimassaolon ehto Tarkastusohjeen analysoidut ja perustellut olennaiset muuttujat toleranssi- tai vaihtelualueineen on sisällytettävä ohjeeseen. 9.6 Käytännön kokeet 953. Pätevöintielimen on suunniteltava, toteutettava, valvottava, arvioitava ja raportoitava käytännön kokeet ja niiden tulokset yksityiskohtaisesti Pätevöintielimen on arvioitava käytännön kokeiden koekappaleiden pätevöintiviat ja valvottava niiden valmistusta yksityiskohtaisesti. Tällöin on arvioitava vertailemalla koekappaleiden pätevöintivikojen ja niiden valmistusmenetelmien etuja ja haittoja ja arvioitava niiden soveltuvuus tarkastusten tavoitteisiin kyseisessä pätevöinnissä

54 Pätevöintielimen on huolehdittava koekappaleiden ja käytännön kokeiden salassapidosta Käytännön kokeita käsitellään viitteessä ENIQ RP 5 [21] Koekappaleet 957. Luvanhaltijan on huolehdittava ja vastattava siitä, että hyväksytyt pätevöinnin lähtötiedot esitetään koekappaleiden ja vikojen suunnittelijoille ja valmistajille Koekappaleet ja niiden viat on suunniteltava siten, että ne perustuvat lähtötietojen olennaisiin muuttujiin sekä fysikaalisella perustelulla alustavasti valitun tarkastusmenetelmän asettamiin vaatimuksiin. Koekappaleita ja vikoja voidaan joutua täydentämään pätevöintiohjeen ja/tai täydennetyn teknisen perustelun perusteella. Fysikaalinen perustelu on liitettävä osaksi teknistä perustelua (liitteiden D ja F kaaviot) Jos pätevöinnissä käytetään hyväksi muihin tarkoituksiin valmistettuja koekappaleita, soveltuvuus kyseiseen pätevöintiin on osoitettava analysoimalla lähtötietojen olennaiset muuttujat teknisessä perustelussa. Rajoitukset ja mahdollinen täydentävien perusteluiden, koekappaleiden sekä kokeiden tarve on selvitettävä Koekappaleiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin lähtötietojen ja tarkastusjärjestelmän olennaisiin muuttujiin, joita ei voida käsitellä riittävästi teknisessä perustelussa todistusaineiston puutteen vuoksi. Nämä olennaiset muuttujat määräävät yhdessä tarkastusohjeen ja -laitteiston muuttujien kanssa vaatimukset koekappaleille ja käytännön kokeille Käytännön kokeiden rajallisuutta on tasapainotettava soveltamalla suunnittelussa tarkastusten kannalta pahimpia tapauksia. Pahimmilla tapauksilla tarkoitetaan sellaisia vikoja ja tarkastuskohteen muotoja tai muita olennaisia muuttujia, jotka todennäköisesti edustavat suurimpia haasteita vikojen havaitsemiselle ja tarkalle koonmääritykselle kussakin lähtötietojen määrittämässä pätevöintitilanteessa silloin, kun käytetään määrättyä tarkastusjärjestelmää Vaikka tarkastuksen tavoitteet saavutettaisiin olennaisten rajattujen muuttujien vaihtelualueen pahimmassa tapauksessa, koekappaleisiin on kuitenkin valmistettava myös muita vikoja tai teknisellä perustelulla on osoitettava, että tavoitteet saavutetaan kaikkien olennaisten muuttujien toleranssi- tai vaihtelualueilla. Koekappaleiden vikojen on jäljiteltävä tarkastusmenetelmän kannalta riittävässä määrin oletus- tai tyyppivikoja Koekappaleiden viat voivat olla todellisia todellista vastaavia

55 55 keinovikoja 964. Kun käytetään todellisia vastaavia vikoja, koekappaleiden suunnitelmissa on perusteltava vikojen edustavuus vertaamalla niitä oletettuihin vaurioitumismekanismeihin perustuviin oletusvikoihin tai tyyppivikoihin. Tyyppivikojen kanssa on meneteltävä vastaavalla tavalla. Jos pätevöitävä tarkastusmenetelmä on ultraäänitarkastusmenetelmä, perusteluissa on käsiteltävä seuraavia särön muuttujia: vikaryhmä (tyyppivika, oletusvika tai määrittämätön vika) vikatyyppi (vaurioitumismekanismi) särön sijainti, koko ja suuntautuneisuus muodot (särön avauma ja kärki) murtopinnan karheus ja haarautuneisuus särön sisältö: vesi, ilma ja oksidit jäännösjännitykset 965. Koekappaleiden vikojen valmistajan on osoitettava pätevöintielimelle, että valmistettavat viat vastaavat edellä mainituilta ominaisuuksiltaan oletus- tai tyyppivikoja. Osoituksessa voidaan käyttää perustana J. Wålen raporttia eri vaurioitumismekanismien aiheuttamien todellisten säröjen morfologiaparametrien karakterisoinnista [30] Pätevöintielimen on arvioitava käytännön kokeiden koekappaleiden pätevöintiviat ja valvottava niiden valmistusta yksityiskohtaisesti. Tällöin on arvioitava vertailemalla koekappaleiden pätevöintivikojen ja niiden valmistusmenetelmien etuja ja haittoja ja arvioitava niiden soveltuvuus tarkastusten tavoitteisiin kyseisessä pätevöinnissä. Nämä on raportoitava arviointiraportissa Sokkokoekappaleet on säilytettävä salaisina Pätevöintielimen tehtävät koekappaleiden suunnittelun ja valmistuksen yhteydessä on esitetty liitteissä C ja D Käytännön kokeiden toteutus 969. Luvanhaltijan on vastattava tarvittaessa pätevöintielimen perehdyttämisestä tarkastusjärjestelmän käyttöön ennen pätevöinnin aloitusta. Pätevöintielimen on puolestaan opastettava tarkastushenkilöstöä avoimen kokeen koejärjestelyissä. Pätevöintielimen on valvottava kokeita ja kirjattava kaikki olennaiset toiminnot ja tapahtumat Tarkastuslaitteiston pätevöintikokeet voidaan tehdä joko mallineella tai avoimella tai sokkokoekappaleella. Laitteiston käyttäjän on seurattava toimintakokeissa tarkasti laitteiston käyttöohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä laitteiston paikannus- ja toistotarkkuuksien pysymiseen toleranssialueellaan laitteiston purka-

56 56 misten ja asennusten välillä. Pätevöitävät tarkastuslaitteiston osat on luetteloitava Tarkastushenkilöstön pätevöinnin käytännön koeosuus on tehtävä sokkokokeilla erillään tarkastusohjeiden ja -laitteiden pätevöinneistä, jotta mahdollisissa hylkäämistapauksissa voidaan määrittää täsmällisesti tarkastusjärjestelmän epäpätevä osa kehitystyötä varten. Kokeissa käytetään aikaisemmin pätevöityjä tarkastusohjeita ja -laitteistoja. Silloin kun käytetään automatisoitua tietojentallennusta ja - käsittelyä mekanisoiduissa tarkastuksissa, sokkokokeena voi myös tehdä aikaisemmin tallennettujen vikatietojen analysointi. Tarkastushenkilöstö voidaan pätevöidä yhdessä tai erikseen tiedonkeruuseen, vikojen havaitsemiseen sekä vikatyypin ja vikakoon määritykseen. Myös vian pituuden ja korkeuden määritys voidaan erotella Käytännön kokeiden tulosten arviointi 972. Pätevöintielimen on arvioitava käytännön kokeiden suoritus ja tulokset ja perusteltava arvionsa raportissaan. Pätevöintiaineistoon on liitettävä yksityiskohtainen selvitys käytännön kokeiden järjestelyistä sekä koetulosten raportointi arviointiperusteineen. Mahdolliset poikkeamat tarkastusohjeesta ja käytännön ongelmat kokeissa on raportoitava, ja niiden vaikutus lopputuloksiin on arvioitava Tulosten on täytettävä lähtötiedoissa asetetuista tarkastusten tavoitteista johdetut arviointiperusteet, jotka on esitetty pätevöintiohjeessa. Tarkastuksen tavoitteiksi lähtötiedoissa määritellyt suorituskykymuuttujat voivat olla seuraavat: vian havaitseminen, valeviat, vian korkeuden määritystarkkuus, pituuden määritystarkkuus ja paikannustarkkuus. Kukin suorituskykymuuttuja on arvioitava erikseen Silloin kun tarkastusohjeita tai -laitteistoja pätevöidään käytännön kokeilla, tarkoituksena on osoittaa, että pätevöinnin tavoitteet saavutetaan seuraamalla tarkasti ohjetta. Tarkastajaryhmän on raportoitava koko päättelyketjunsa tulosten tulkinnassa, jotta voidaan osoittaa, ettei tuloksiin ole päädytty tarkastusohjeen ulkopuolisilla perusteilla. Pätevöintielin tarvitsee arviointiaan varten vähimmäistietoina kaikki aineistot, joihin näyttämähavainnot perustuvat ja jotka selittävät ja perustelevat näyttämäsignaalien tulkinnan Kun tarkastushenkilöstöä pätevöidään käytännön kokeilla, tarkastajan on osoitettava pätevöintielimelle osaavansa käyttää pätevöityä tarkastusohjetta ja -laitetta virheettömällä ja toistettavalla tavalla. Tarkastajan on myös osattava tarvittaessa perustella eri tehtävävaiheet. Pätevöintielimen on vakuututtava valvonnalla ja tulosten tarkastuksella siitä, että tarkastusohjetta seurataan henkilöpätevöinnissä yksityiskohtaisesti. Tarkastushenkilöstön pätevöinnin yleisperiaatteet on esitetty luvussa Tarkastusjärjestelmän pätevöinti on hylättävä käytännön kokeissa esimerkiksi seu-

57 57 raavissa tapauksissa: Pätevöinnin tavoitteita ei saavuteta. Pätevöinnin tavoitteet saavutetaan, mutta tulosten tulkinnan päättelyketju on puutteellinen. Pätevöinnin tavoitteet saavutetaan, mutta kirjallisesta tarkastusohjeesta on poikettu. 9.7 Tarkastushenkilöstön pätevöinti 977. Tarkastajilla on oltava standardin SFS-EN 473 [28] mukaisen pätevöintijärjestelmän tason 2 tai 3 mukainen tai vastaava peruspätevöinti kyseiseen tarkastusmenetelmään. Peruspätevöintejä on yleensä täydennettävä lisäpätevöinneillä määräaikaistarkastuksia varten. Lisäpätevöinnit ovat tarkastusjärjestelmäkohtaisia ja voivat edellyttää erityiskoulutusta ja -kokemusta, kirjallista tutkintoa sekä käytännön sokkokokeita. Perusedellytyksenä on, että tarkastuslaitteisto ja -ohje on jo pätevöity täyttämään tarkastusten tavoitteet, koska pätevöintiä ei voi muuten kohdistaa henkilöstöön Tarkastajien lisäpätevöintivaatimukset on esitettävä tarkastusohjeessa. Ne on perusteltava erikseen kunkin tarkastusohjeen teknisessä perustelussa. Lisäpätevöinti arviointiperusteineen riippuu tarkastuskohteesta, -ohjeesta ja -laitteistosta sekä tarkastustehtävän luonteesta Pätevöintielimen on arvioitava teknisessä perustelussa esitetyt lisäpätevöintivaatimukset, hoidettava pätevöinnit, arvioitava tulokset ja laadittava pätevyystodistukset Tarkastushenkilöstön pätevöintiä käsitellään ENIQin käytäntösuosituksessa ENIQ RP 10 [25] Käytännön sokkokokeita käsitellään luvussa Pätevöinnin arviointiraportti 982. Pätevöintielimen on laadittava lausuntonaan pätevöinnin arviointiraportti. Arviointiraportin on perustuttava lähtötietoihin, pätevöintiohjeeseen, tekniseen perusteluun ja käytännön kokeiden tuloksiin sekä pätevöinnin valvontaan. Raportin tarkoituksena on kuvata, kuinka tarkastusjärjestelmä täyttää pätevöintiohjeessa esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti sille asetetut vikojen havaitsemista ja vikatyypin sekä vikakoon, paikan ja suuntautuneisuuden määritystä koskevat tavoitteet Pätevöinnin arviointiraporttiin on sisällytettävä 1. Arviointi teknisen perustelun todisteiden riittävyydestä ja rajoituksista tarkastusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden täyttämisen osoittamisessa.

58 58 2. Arviointi käytännön kokeiden riittävyydestä ja rajoituksista tarkastusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden täyttämisen osoittamisessa arviointi koekappaleista ja vikojen vastaavuudesta oletus- tai tyyppivikojen kanssa tiedot käytännön kokeista arviointi määräaikaistarkastusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden täyttymislaajuudesta. 3. Arviointi teknisen perustelun ja käytännön kokeiden keskinäisestä täydentävyydestä tarkastusjärjestelmän käyttöalueen täyttyminen olennaisten muuttujien vaihtelualueella olennaisten muuttujien vaihtelualueen kattavuus sekä teknisessä perustelussa että käytännön kokeissa. 4. Yhteenveto käytännön kokeiden tuloksista. 5. Poikkeamat pätevöintiohjeesta ja suositukset tulevien pätevöintien toteutukseen. 6. Pätevöinnin kelpoisuusaluetta mahdollisesti rajoittavat tekijät syineen. 7. Johtopäätökset asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja perusteet pätevöintitodistusten myöntämiselle sekä tarkastusjärjestelmän kehityssuositukset Pätevöinnin raportointia käsitellään viitteissä ENIQin menettelytapa-asiakirja EQMD ja ENIQ RP 4 [17, 20]. 9.9 Pätevöintitodistukset Pätevöintitodistusten myöntäminen 985. Pätevöintielimen on laadittava hyväksymistään pätevöinneistä pätevöintitodistukset siten, että pätevöidyt tarkastajat, tarkastusohjeet ja -laitteistot yksilöidään pätevyysalueineen ja rajoituksineen. Pätevöintielimen on allekirjoitettava todistus Tarkastuslaitteistojen ja -ohjeiden pätevöintitodistuksissa on esitettävä seuraavat tiedot: laitteiston ja ohjelmiston yksilöinti ohjeen tunnus, muutostunnus, nimi ja päivämäärä pätevyysalueet rajoituksineen viittaukset lähtötietoasiakirjoihin viittaukset arviointiraporttiin päiväys allekirjoitukset Pätevöintielimen on laadittava pätevöinnin jälkeen tarkastushenkilöstölle henkilökohtaiset pätevöintitodistukset, joissa todetaan pätevyydet ja esitetään pätevyysalueet rajoituksineen ja tarkastusohjeviitteineen yksityiskohtaisesti. Todistuksissa

59 59 esitetään tällöin tarkastuskohteet ja niihin pätevöidyt tarkastustehtävät sekä olennaiset tiedot pätevöinnissä käytetystä tarkastuslaitteistosta Tarkastusohjeen ja -laitteiston pätevöintitodistukset ovat voimassa toistaiseksi luvussa mainitut rajoitukset huomioon ottaen Tarkastushenkilöstön pätevöintitodistuksissa on esitettävä seuraavat tiedot: henkilön nimi tarkastusohjeen tunnus, muutostunnus, nimi ja päivämäärä tarkastuslaitteiston ja -ohjelmiston yksilöinti pätevyysalueet rajoituksineen viittaukset arviointiraporttiin tarkastajan peruspätevöinti todistuksen voimassaoloaika päiväys allekirjoitukset Tarkastushenkilöstön pätevöintitodistukset ovat voimassa 5 vuotta seuraavilla edellytyksillä: Tarkastajalla on standardin SFS-EN 473 [28] mukaisen pätevöintijärjestelmän tason 2 tai 3 mukainen tai vastaava peruspätevöinti voimassa. Tarkastaja työskentelee todistettavasti säännöllisesti siten, että käyttää määräaikaistarkastusohjeita ja -laitteistoja. Tarkastaja saa vuosittain tehtäväalueelleen sopivaa koulutusta ja erityispätevyysalueelleen koulutusta ennen tarkastusten aloitusta Pätevöintitodistusten peruutus tai muutos 991. Pätevöintielimen on peruutettava tarkastusohjeen tai -laitteiston pätevöintitodistukset, jos pätevöity ohje tai laitteisto todetaan epäluotettavaksi tai käytännön tarkastuksissa havaitaan muita vakavia puutteita Peruutusta on harkittava tällöin esimerkiksi seuraavista syistä: Tarkastusolosuhteet eivät vastaa pätevöintiolosuhteita. Tarkastustulokset todetaan epäluotettaviksi (tarkastusjärjestelmällä ei pystytä käytännössä havaitsemaan eikä arvioimaan niitä vikatyyppejä, joihin järjestelmä on pätevöity) Jos pätevöityä tarkastusjärjestelmää muutetaan siten, että pätevöinnissä käytetyt olennaisten muuttujien toleranssi- tai vaihtelualueet ylitetään, pätevöintielimen on arvioitava pätevöinnin kelpoisuusalueen ja pätevöintitodistusten muutosedellytykset. Tällöin voidaan edellyttää teknistä perustelua tai käytännön kokeiden lisäystä Pätevöintielimen on raportoitava kirjallisesti todistuksen muutoksista syineen lu-

60 60 vanhaltijalle ja testauslaitokselle Luvanhaltijan velvollisuudet 995. Luvanhaltijan on päivitettävä tarkastajaluettelot. Luetteloissa on viitattava tarkastajakohtaisesti tarkastusjärjestelmien pätevöintitodistuksiin ja STUKin kyseisistä pätevöinneistä antamiin päätöksiin Luvanhaltijan on raportoitava kirjallisesti pätevöintielimelle luvussa mainituista kelpoisuusalueen ylityksistä, epäluotettavuudesta tai muista sellaisista puutteista, jotka voisivat johtaa pätevöintitodistusten peruutuksiin tai muihin muutoksiin Pätevöintiaineistojen arkistointi ja koekappaleiden säilytys 997. Luvanhaltijan on vastattava pätevöintiaineiston arkistoinnista ja koekappaleiden säilytyksestä. Pätevöintielimen on määriteltävä pätevöintiaineiston ja koekappaleiden säilytyksen luottamuksellisuus. Pätevöintiaineistot on säilytettävä koko ydinlaitoksen käyttöiän ajan. Aineisto on päivitettävä käytännön tarkastuksista tai lisäpätevöinneistä saadun palautteen mukaiseksi. STUKilla on ydinenergialain (990/1987) 63 :n [1] mukaisesti oikeudet päästä valvontatoimiansa varten pätevöintiaineistojen arkistointi- ja koekappaleiden säilytyspaikkoihin. Luvanhaltijan on huolehdittava STUKin kulkujärjestelyistä ja järjestettävä vastaavat oikeudet myös pätevöintielimelle asianomaista pätevöintiä varten. 10 VIRANOMAISVALVONTA 10.1 Painelaitteiden määräaikaistarkastukset rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä, valvonta Yleistä valvonnasta STUK valvoo määräaikaistarkastuksia tarkastamalla ohjelma- ja tulosasiakirjoja. STUK aloittaa määräaikaistarkastusasiakirjan tarkastuksensa arvioimalla, onko perusteluyhteenvedolla osoitettu ja perusteltu asiakirjan ja siinä esitettyjen toimenpiteiden hyväksyttävyys. STUK jatkaa käsittelyänsä vertaamalla perusteluyhteenvetoa asiakirjan muuhun sisältöön ja arvioi koko asiakirjan siinä esitettyjen tosiasia- ja oikeudellisten perustelujen avulla STUK tekee tarkastusten aikana seurantakäyntejä laitospaikalle harkitsemassaan laajuudessa. Seurantakäyntien tarkoituksena on selvittää tarkastusten yleiset järjestelyt, tulosten raportointi ja tiedonkulku eri osapuolten välillä. STUK ilmoittaa saamansa tarkastusaikataulun perusteella ne tarkastuskohteet, joiden tarkastuksen täsmällinen aloitusajankohta on ilmoitettava.

61 Määräaikaistarkastusten periaateohjelma STUK arvioi rakentamislupaa harkitessaan hakemuksen mukana saamiensa alustavan turvallisuusselosteen ja määräaikaistarkastusten periaateohjelman perusteella, onko osoitettu, että kattaville pätevöidyille määräaikaistarkastuksille on suunniteltu edellytykset ydinlaitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta käytöstä poistoon asti STUK arvioi erityisesti, onko periaateohjelmaan sisällytetty rakentamisedellytysten osoittamiseksi: osoitus valmiudesta perustarkastussuunnitelman laatimiseen osoitus valmiudesta pätevöintien aloittamiseen määräaikaistarkastusasiakirjajärjestelmän kuvaus Määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma STUK käsittelee yhteenveto-ohjelman ja arvioi, onko ohjelmassa esitetty jo rakentamisvaiheessa yleisperiaatteet ja arviointikriteerit sekä perustarkastussuunnitelmalle että käytönaikaisille tarkastusvälin ohjelmille ja latausväleittäisille tarkastussuunnitelmille. STUK arvioi, onko yhteenveto-ohjelma riittävä käyttöluvan myöntämiseksi STUK arvioi, onko yhteenveto-ohjelmassa esitetty tarkastuskohteiden, - menetelmien ja -välien valintaperiaatteet sekä tarkastustulosten ja vikanäyttämien raportointi- ja arvioimismenettelyt sekä tarkastusjärjestelmien pätevöintimenettelyt ydinlaitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta käytöstä poistoon asti Perustarkastusten valvonta STUK käsittelee ja antaa päätöksen painelaitteiden perustarkastussuunnitelmasta Perustarkastusten loppuun saattaminen on yhtenä edellytyksenä sille, että STUK voi todeta ydinenergialain (990/1987) 20 :n 2 momentin 1 kohdan [1] mukaisesti ydinlaitoksen täyttävän asetetut turvallisuusvaatimukset. STUK arvioi tätä oman valvontansa ja luvanhaltijan toimittaman tarkastusten loppuun saattamisilmoituksen perusteella STUK käsittelee ja antaa päätöksen perustarkastusten tulosten yhteenvetoraporteista.

62 Käytönaikaisten tarkastusten valvonta STUK käsittelee ja antaa päätökset tarkastusvälin ohjelmista STUK käsittelee ja antaa päätökset käytönaikaisista latausväleittäisista tarkastussuunnitelmista STUK käsittelee hakemuksesta analyysit ja muut toimenpidesuunnitelmat ennen reaktorin käyttöönottoa seisokin jälkeen, jos rakenteeseen jätetään murtumismekaanisten analyysien perusteella hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittäviä vikanäyttämiä STUKin tarkastaja tarkastaa reaktoripainesäiliön sisäosien silmämääräisten tarkastusten tulokset ennen reaktoripainesäiliön kannen sulkuluvan myöntämistä STUKin tarkastaja tarkastaa käytönaikaisten tarkastusten tulokset seisokin jälkeisen käynnistyspäätöksen valmistelua varten Käytönaikaisten tarkastusten loppuun saattaminen on yhtenä edellytyksenä sille, että STUK voi todeta ydinenergialain (990/1987) 20 :n 2 momentin 1 kohdan [1] mukaisesti ydinlaitoksen täyttävän asetetut turvallisuusvaatimukset. STUK arvioi tätä oman valvontansa ja luvanhaltijan toimittaman tarkastusten loppuun saattamisilmoituksen perusteella STUK käsittelee käytönaikaisten tarkastusten tulosten yhteenvetoraportit STUK käsittelee seurantaansa varten tiedoksi tulleina vuosittaiset ydinlaitosyksikkökohtaiset määräaikaistarkastusten yhteenveto ja tilannekatsaukset meneillään olevalta tarkastusväliltä Painelaitteiden muiden määräaikaistarkastusten valvonta STUKin tarkastaja tarkastaa käytönvalvojan hyväksymät painelaitteiden määräaikaistarkastussuunnitelmat ennen määräaikaistarkastusten ajankohtia STUKin tarkastaja tarkastaa rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastusraportit STUK käsittelee tiedoksi tulleina höyryturbiinien lauhduttimien tiiviydenvalvontaohjelmat STUK valvoo painelaitteiden ja höyryturbiinien lauhduttimien määräaikaistarkastusohjelmien riittävyyttä seuraamalla ohjelman toteutumista ja tarkastamalla tu-

63 63 loksia STUK käsittelee hakemukset painelaitteen kunnonvalvontajärjestelmän hyväksynnälle STUK käsittelee hakemukset painelaitteen seurannan hyväksynnälle STUK käsittelee hakemukset painelaitteen määräaikaistarkastusvälien ja - ajankohtien muutoksille STUK voi pidentää luvanhaltijan hakemuksesta sisäpuolisten tarkastusten aikaväliä enintään kaksinkertaiseksi STUK voi siirtää määräaikaistarkastuksien ajankohtia enintään 13 kuukaudella luvanhaltijan esityksen perusteella STUKin tarkastaja voi siirtää määräaikaistarkastusten ajankohtia enintään kuudella kuukaudella luvanhaltijan esityksen perusteella STUK kirjaa määrityksen perusteella rekisteröitävän painelaitteen tarkastusajankohdat ja niiden muutokset painelaiterekisteriin. Tarkastajan on määriteltävä jokaisessa tarkastuksessa rekisteröitävälle painelaitteelle seuraava tarkastusajankohta STUK voi hyväksyä hakemuksesta painesäiliön ja putkiston määräaikaisesta painekokeesta luopumisen Muiden mekaanisten laitteiden määräaikaistarkastusten valvonta Dieselyksiköiden määräaikaistarkastukset STUK valvoo dieselyksiköiden ennakkohuolto- ja määräaikaiskoeohjelmien toteutumista seuraamalla työsuorituksia laitospaikalla ja tarkastamalla tallenteita. Luvanhaltijan toimintaa arvioidaan käytön tarkastusohjelman (KTO) tarkastuksissa Pumppuyksiköiden määräaikaistarkastukset STUK arvioi erikseen pyytämänsä pumppuyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmat Muissa tapauksissa STUK valvoo turvallisuusluokiteltujen pumppuyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmien riittävyyttä käytön tarkastusohjelmansa (KTO)

64 64 puitteissa STUK valvoo turvallisuusluokiteltujen pumppuyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmien toteutumista KTO-tarkastuksissa, vuosihuolloissa ja muissa yhteyksissä harkintansa mukaan Luvanhaltijan hakemuksesta STUK siirtää määräaikaistarkastusohjelmiin liittyviä pumppuyksiköiden tarkastuksia hyväksymilleen tarkastuslaitoksille Venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastukset STUK arvioi erikseen pyytämänsä venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmat Muissa tapauksissa STUK valvoo turvallisuusluokiteltujen venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmien riittävyyttä käytön tarkastusohjelmansa (KTO) puitteissa STUK valvoo turvallisuusluokiteltujen venttiiliyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmien toteutumista KTO-tarkastuksissa, vuosihuolloissa ja muissa yhteyksissä harkintansa mukaan Luvanhaltijan hakemuksesta STUK siirtää määräaikaistarkastusohjelmiin liittyviä venttiiliyksiköiden tarkastuksia hyväksymilleen tarkastuslaitoksille Nosto- ja siirtolaiteyksiköiden määräaikaistarkastukset STUK käsittelee turvallisuusluokiteltujen nosto- ja siirtolaiteyksiköiden määräaikaistarkastusohjelmat tiedoksi tulleina STUK valvoo turvallisuusluokiteltujen nosto- ja siirtolaiteyksiköiden määräaikaistarkastusohjelman mukaisia määräaikaistarkastuksia harkitsemassaan laajuudessa. Luvanhaltijan toimintaa arvioidaan käytön tarkastusohjelman (KTO) tarkastuksissa Teräsrakenteiden määräaikaistarkastukset STUK valvoo teräsrakenteiden määräaikaistarkastuksia harkitsemassaan laajuudessa sekä tarkastaa niitä määräajoin oman käytön tarkastusohjelmansa (KTO) mukaisesti STUK ilmoittaa luvanhaltijalle niistä turvallisuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvien teräsrakenteiden määräaikaistarkastuksista, joihin STUKin tarkastaja osallistuu.

65 Riskitietoisen kohdentamisprosessin valvonta STUK arvioi rakentamislupahakemusasiakirjojen yhteydessä tiedoksi toimitettua asiakirjaa jossa esitetään putkistojen riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman laatimisperiaatteet sekä riskitietoisen kohdentamisprosessin alustava kuvaus ja osoitetaan lähdeaineistot. Silloin STUK arvioi valmiuden putkistojen riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman laatimiseen STUK arvioi ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikana tiedoksi toimitetun putkistojen riskitietoisen kohdentamisprosessin kuvauksen luonnoksen, joka on toimitettu perustarkastussuunnitelman osana STUK käsittelee lopullisen putkistojen riskitietoisen kohdentamisprosessin kuvauksen käyttölupahakemuksen yhteydessä määräaikaistarkastusten yhteenvetoohjelman osana STUK arvioi tiedoksi toimitetut riskitietoisen kohdentamisprosessin tulokset perustarkastussuunnitelman ja tarkastusvälin ohjelman käsittelyn yhteydessä STUK käsittelee käytössä olevan laitoksen määräaikaistarkastusohjelman riskitietoiseksi määräaikaistarkastusohjelmaksi muuttamiseen valittua lähestymistapaa ja laajuutta käsittelevän asiakirjan ennen lopullista putkistojen riskitietoista määräaikaistarkastusohjelmaa STUK käsittelee putkistojen riskitietoisen määräaikaistarkastusohjelman päivitykset Pätevöintien valvonta STUK valvoo pätevöintejä tarkastamalla pätevöintiasiakirjoja. STUK aloittaa asiakirjan tarkastuksensa arvioimalla, onko perusteluyhteenvedolla osoitettu ja perusteltu asiakirjan ja siinä esitettyjen toimenpiteiden hyväksyttävyys. STUK jatkaa käsittelyänsä vertaamalla perusteluyhteenvetoa asiakirjan muuhun sisältöön ja arvioi koko asiakirjan siinä esitettyjen tosiasia- ja oikeudellisten perustelujen avulla STUK käsittelee luvun 8.2 luettelossa määritetyllä tavalla pätevöinnin organisoinnin, menettelytapojen ja toteutuksen toimintasuunnitelman ohjeistoineen STUK käsittelee yleiset ohjeet ja pätevöintielimen hyväksyttämisasiakirjat hyväksyttäviksi tulleina ja muut luettelon asiakirjat tiedoksi tulleina STUK käsittelee pätevöintielimen hyväksyttämishakemuksen kansallisen akkreditointielimen FINAS-akkreditointipalvelun antaman akkreditointipäätöksen sekä akkreditointipäätöksen perustana olevien pätevöintielimen asiakirjojen perusteel-

66 66 la STUK käsittelee yksittäisen pätevöinnin asiakirjat seuraavasti: pätevöintielimen kokoonpano sekä mahdolliset poikkeamat toimintasuunnitelmassa esitetystä pätevöintiorganisaatiosta (tiedoksi) lähtötiedot perusteluineen (hyväksyttäväksi) pätevöintielimen kokoama pätevöintiohje (tiedoksi) STUK edellyttää, että luvanhaltija hyväksyttää pätevöinnin lähtötiedot pätevöintielimellä ennen tietojen toimittamista STUKille hyväksyttäviksi. Tarkoituksena on varmistaa pätevöintien aloitusedellytykset pätevöintitekniseltä kannalta STUK käyttää pätevöintejä valvoessaan ja tarkastaessaan arviointiperusteinaan eurooppalaisen tarkastus- ja pätevöintiverkoston (ENIQ) laatimaa ja julkaisemaa eurooppalaista pätevöintimenettelyasiakirjaa EQMD [17] täydennettynä ENIQin käytäntösuosituksilla ENIQ RP 1, RP 2, RP 4, RP 5, RP 6, RP 7, RP 8 ja RP 10 [18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25] STUK käyttää pätevöintejä valvoessaan ja tarkastaessaan arviointiperusteenaan myös Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten yhteisnäkemysraporttia [31], jossa on painotettu ydinteknisen turvallisuuden kytkentää pätevöinnin lähtökohtiin käytännön tarkastusten säteilyturvallisuusperiaatteiden (ALARA) kytkentää pätevöinteihin STUK tarvitsee pätevöinnin tulosten arviointia varten koko pätevöintiaineiston tulosaineistoineen viimeistään kolme kuukautta ennen suunniteltua tarkastusjärjestelmän käyttöönottoa. Tarvittaessa STUKin tarkastaja arvioi sellaiset aineistot ja koekappaleet niiden säilytyspaikoissa, jotka pätevöintielin on määritellyt salassa pidettäviksi STUK käsittelee pätevöintituloksia arvioidessaan seuraavat tiedot: pätevöinnin arviointiraportti pätevöintitodistukset luvussa 9.2 luetellut muut lopulliset asiakirjat STUK käsittelee pätevöintielimen laatiman arviointiraportin hyväksyttäväksi tulleena ja muut tulosaineiston osat tiedoksi tulleina. Kun STUK on hyväksynyt pätevöinnin tulosaineiston arviointiraportin ja todennut käsitelleensä pätevöintiaineiston muut osat tiedoksi tulleina, se voi näillä perusteilla todeta päätöksessään sekä tarkastusohjeen että tarkastuslaitteiston pätevöidyiksi STUK ryhtyy raportoinnin perusteella toimenpiteisiin, jos pätevöintielin raportoi

67 67 pätevöinnin riippumattomuutta ja luotettavuutta vaarantavista hallinnollisista ja organisatorisista epäkohdista STUK voi tehdä valvontakäyntejä pätevöintiaineistojen arkistointi- ja koekappaleiden säilytyspaikkoihin. STUKilla on käyntejä varten pääsyoikeudet ydinenergialain (990/1987) 63 :n [1] mukaisesti. 11 VIITTEET 1. Ydinenergialaki (990/1987) 2. Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (733/2008) 3. Ydinenergia-asetus (161/1988) 4. Valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008) 5. ENIQ Glossary, EUR18102 EN, Brussels-Luxembourg. 6. ASME Boiler and Pressure Vessel Code, Section XI, Rules for Inservice Inspection of Nuclear Power Plant Components, Division 1 (ASME Code, Section XI) 7. IAEA Safety Standards Series No. NS-G-2.6, Safety Guide, Maintenance, Surveillance and In-Service Inspection in Nuclear Power Plants, Vienna, U.S. NRC Regulatory Guide 1.14 Reactor Coolant Pump Flywheel Integrity Revision 1, August Discussion Document, Updating of Risk-Informed Inspection Programmes Discussion Document, Updating of Risk-Informed Inspection Programmes, ENIQ Report No 37, 2009, EUR EN 10. KTA 3702 Notstromerzeugungsanlagen mit Dieselaggregaten in Kernkraftwerken, Fassung 6/ ASME OM Code-2004, Code for Operation and Maintenance of Nuclear Power Plants 12. Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) 13. European Framework Document for Risk-Informed In-service Inspection, March 2005 ENIQ Report nr. 23 EUR EN 14. ENIQ Recommended Practice 9: Verification and validation of structural reliabili-

68 68 ty models and associated software to be used in risk-informed in-service inspection programmes EUR22228EN 15. ENIQ Recommended Practice 11: Guidance on expert panels in RI-ISI EUR22234EN 16. Report on the Regulatory Experience of Risk-Informed Inservice Inspection of Nuclear Power Plant Components and Common Views, Prepared by The Nuclear Regulators Working Group, Task Force on Risk-Informed Inservice Inspection, Final Report August 2004, 2004 EUR EN 17. European Methodology for Qualification of Non-Destructive Testing - Third Issue - August 2007 ENIQ Report nr. 31 EUR EN 18. ENIQ Recommended Practice 1, Issue 2: Influential/Essential Parameters EUR21751EN 19. ENIQ Recommended Practice 2, Issue 2: Strategy and Recommended Contents for Technical Justifications, EUR24111EN 20. ENIQ Recommended Practice 4: Recommended Contents for the Qualification Dossier EUR18685EN 21. ENIQ Recommended Practice 5: Guidelines for the Design of Test Pieces and Conduct of Test Piece Trials EUR18686EN 22. ENIQ Recommended Practice 6: The Use of Modelling in Inspection Qualification EUR19017EN 23. ENIQ Recommended Practice 7: Recommended General Requirements for a Body Operating Qualification of a Non-Destructive Test EUR20395EN 24. ENIQ Recommended Practice 8: Qualification Levels and Approaches EUR21761EN 25. ENIQ Recommended Practice 10: Personnel Qualification, EUR24112EN 26. Laki vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta (920/2005) 27. SFS-EN ISO/IEC Yleiset vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle 28. SFS-EN 473 NDT-henkilöiden pätevöinti ja sertifiointi. Yleisperiaatteet 29. SFS-EN 9001 Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset

69 Wåle, J. Crack Characterisation for In-Service Inspection Planning- An update SKI reference , ISRN SKI-R-06/24-SE, SKI, Stockholm, Sweden, Common position of European regulators on qualification of NDT systems for preand in-service inspection of light water reactor components, EUR EN 32. KTA , Komponenten des Primärkreises von Leichtwasserreaktoren, Teil 4: Wiederkehrende Prüfungen und Betriebsüberwachung, Fassung

70 LIITE A OHJELMAKAAVIO MÄÄRÄAIKAISTARKASTUSTEN PERIAATE- JA YH- TEENVETO-OHJELMA Putkistot: - Riskitietoinen tarkastusohjelma - ASME XI, App.R - ENIQ Painesäiliöt, muut painelaitteet sekä tuet: - Deterministinen tarkastusohjelma - ASME XI, IWB ASME XI, IWC ASME XI, IWF-2000 Pätevöinti - Lähtötiedot PRApäivitys Päivitys: Luku 4.8 RISKITIETOINEN KOHDENTAMISPROSESSI Seurausten arviointi Riskiluokittelu Vaurioitumispotentiaalin arviointi Vaatimukset: - ASME XI, IWB ASME XI, IWC ASME XI, IWF-2000 Päivitys: Luku 4.8 Rakenneosien valinta tarkastuskohteiksi PERUSTARKASTUSSUUNNITELMA Living RI-ISI Tarkastustulokset TARKASTUSVÄLIN OHJELMA Palaute LATAUSVÄLEITTÄINEN TARKASTUSSUUNNITELMA Tarkastustulokset

71 71 (79) LIITE B TARKASTUSTULOSTEN ARVIOINTI Tarkastustulosten arviointikaavio [32] B01 Tarkastustulosten arviointikaaviossa voidaan edetä seuraavalla tavalla: 1. Määräaikaistarkastukset tehdään ennen tarkastusvälin päättymistä. 2. Määräaikaistarkastukset tehdään ja kirjaamisrajan ylittävät näyttämät kirjataan. 3. Kirjaamisrajan ylittävä näyttämä määritetään ja selvitetään, onko kyseessä muotovai vikanäyttämä. 4. Vikanäyttämää vertaillaan aikaisempien määräaikaistarkastusten tuloksiin. 5. Selvitetään, onko kyseessä uusi tai kasvanut vika. 6. Uuden tai kasvaneen vian tyyppi, sijainti ja koko määritetään tarvittaessa tarkemmalla menetelmällä. 7. Selvitetään, ylittääkö vikanäyttämä hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon.

72 8. Hyväksymisstandardissa asetetun raja-arvon ylittäneelle vikanäyttämälle tehdään turvallisuusarvio ja arvioidaan vian syyt. 9. Syyarvion ja turvallisuusanalyysin perusteella päätetään, jätetäänkö vika rakenteeseen. 10. Jos vika jätetään rakenteeseen, arvioidaan lisätoimenpidetarve syiden poistamiseksi ja vian kasvun estämiseksi. 11. Viallinen rakenne korjataan tai vaihdetaan, jolloin tehdään myös uudet perustarkastukset. Vian syyt poistetaan ja arvioidaan lisätoimenpidetarve. 12. Tehdään päätös rakenteen soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa. 13. Tarvittavat lisätoimenpiteet voivat olla esimerkiksi seuraavia: käyttörajoitukset tai -muutokset vian jatkuva valvonta rakennemuutokset, kuten päällehitsaukset ja tuentojen muutokset lisätarkastukset ja tarkastusvälin lyhentäminen.

73 LIITE C TARKASTUSJÄRJESTELMÄN PÄTEVÖINTIPROSESSI Kaavio havainnollistaa tarkastusjärjestelmän pätevöintiprosessia ja esittää teknisen perustelun vuorovaikutussuhteita koko pätevöinnin puitteissa. Se sisältää eri pätevöintiosapuolten tehtävät ja tärkeimmät pätevöintijärjestelmän osatekijät. Siinä myös havainnollistetaan mahdollisuuksia kehittää tarkastusjärjestelmää palautejärjestelmän avulla.

74 LIITE D PÄTEVÖINTIELIN D01 Pätevöintielimen on toimittava asiantuntevasti ja riippumattomasti, toiminnalla on ratkaiseva merkitys pätevöinnin luotettavuudelle. D02 Pätevöintielimen on raportoitava mahdollisista pätevöinnin riippumattomuutta ja luotettavuutta vaarantavista hallinnollisista ja organisatorisista epäkohdista suoraan STUKille laadittava tarkistusluettelot esimerkiksi lähtötietojen, tarkastusohjeen, teknisen perustelun ja käytännön kokeiden valvontaa ja tarkastusta varten arvioitava lähtötiedot pätevöintitekniseltä kannalta ennen niiden toimittamista STUKille hyväksyttäviksi laadittava pätevöintiohjeet arvioitava tarkastusohjeet ja tekninen perustelu arvioitava tarkastushenkilöstön pätevyydelle asetetut vaatimukset määritettävä teknisen perustelun ja käytännön kokeiden osuuksien painotus arvioitava vertailemalla koekappaleiden pätevöintivikojen ja niiden valmistusmenetelmien etuja ja haittoja ja arvioitava niiden soveltuvuus tarkastusten tavoitteisiin kyseisessä pätevöinnissä arvioitava yksityiskohtaiset suunnitelmat koekappaleista ja tehtävä niistä hyväksymispäätökset arvioitava ja valvottava koekappaleiden valmistusta ja laadittava pätevöintiaineistoon liitettävä arviointimuistio tehtävä ennen pätevöinnin aloitusta koekappaleiden silmämääräiset ja tulosaineiston tarkastukset sekä laadittava pätevöintiaineistoon liitettävät tiedot ja hyväksyntää koskeva kannanotto suunniteltava, toteutettava, valvottava, arvioitava ja raportoitava käytännön kokeet ja niiden tulokset huolehdittava koekappaleiden ja käytännön kokeiden salassapidosta. arvioitava tarkastushenkilöstön lisäpätevöintivaatimusten täyttyminen päivitettävä havaitut muutostarpeet pätevöintiasiakirjoihin arvioitava pätevöintiaineistot, laadittava pätevöinnin arviointiraportti sekä myönnettävä pätevöintitodistukset tarkastuslaitteistoille, -ohjeille ja - henkilöstölle peruutettava tai muutettava tarvittaessa pätevöintitodistukset.

75 LIITE E PÄTEVÖINTIOHJEEN SISÄLTÖ E01 Pätevöintiohjeeseen on sisällytettävä mm. seuraavat tiedot: 1. Yhteenveto pätevöintiohjeen perustana olevista lähtötiedoista luvun 9.3 mukaisesti. 2. Pätevöintielimen tekemä alustava tarkastusohjeen arviointi alustava arviointi siitä, että tarkastusohje on selvästi, johdonmukaisesti ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu sekä kaikki tarkastusohjeen olennaiset muuttujat on yksilöity. 3. Pätevöinnin osa-alueiden vaatimukset valitulla pätevöintitasolla, pätevöinnin lähestymistapa tarkastusohjeet tarkastuslaitteistot tarkastushenkilöstö tekninen perustelu koekappaleet. 4. Teknisen perustelun ja käytännön kokeiden osuuksien painotus pätevöinnissä, ENIQ RP 2 [19]. 5. Arviointimenettelyt, ENIQ RP 4 [20] tekniselle perustelulle tarkastusohjeelle tarkastuslaitteistolle tarkastushenkilöstölle. 6. Suunnitelma käytännön kokeiden toteuttamisesta, EQMD, ENIQ RP 5 [17, 21] avointen ja sokkokokeiden tarpeen määrittely sokkokokeiden hallinta selvitys koeolosuhteista aikarajoituksineen kokeiden toteutussuunnitelma pätevöintiaikataulu ja käytännön kokeiden suorituspaikka. 7. Yksityiskohtaiset tiedot käytännön kokeiden koekappaleista, ENIQ RP 5 [21] lukumäärä, tyypit, mitat, rakenneaineet koekappaleen ja tarkastuskohteen vastaavuus avointen koekappaleiden vikojen yksilöinti. 8. Pätevöintitulosten kirjaaminen, EQMD, ENIQ RP 5 [17, 21] arviointiraportti pätevöintitodistukset. 9. Palautejärjestelmä tarkastusjärjestelmän kehittämiseksi pätevöinnillä ja palautteen saamiseksi tarkastuksista pätevöintiin. 10. Pätevöintiaineiston arkistointi. 11. Koekappaleiden hallinta ja säilytys.

76 LIITE F TEKNISEN PERUSTELUN SISÄLTÖ F01 Kunkin teknisen perustelun yksityiskohtainen sisältö riippuu pätevöintikohteesta ja perustelun tarkoituksesta. Pätevöintielimen arviointityön helpottamiseksi tekninen perustelu on jäsenneltävä seuraavasti, ENIQ RP 2 [19]: Yhteenveto teknisen perustelun tarkoitus teknisen perustelun johtopäätökset tarkastusten tavoitteiden täyttymisestä teknisen perustelun rajoitukset. 1. Johdanto teknisen perustelun tarkoitus ja soveltamisalue teknisen perustelun kattamat tarkastuskohteet teknisen perustelun rakenteen kuvaus käsiteltävät viat käsiteltävät tarkastusmenetelmät. 2. Yhteenveto merkityksellisistä lähtötiedoista yhteenveto luvussa 9.3 edellytetyistä hyväksytyistä pätevöinnin lähtötiedoista. 3. Tiivistelmä tarkastusjärjestelmästä tiivistelmä pätevöitävästä tarkastusohjeesta, -laitteistosta ja -henkilöstöstä. 4. Vaikuttavien muuttujien analyysi teknisen perustelun lähtökohta (luku 9.5.2) olennaisten lähtötieto-, tarkastusohje- ja -laitteistomuuttujien valinta ja yksilöinti, ENIQ RP 1 [18] luettelo olennaisten muuttujien arvoista ja niiden toleranssi- ja vaihtelualueista. 5. Fysikaaliset perustelut (laadullinen arviointi) laadulliset perustelut tarkastusohjeen/laitteiston muuttujien valinnalle, jossa lähtötietoina ovat tarkastuskohteet ja tarkastusten tavoitteet pahimman tapauksen viat tarvitaan pätevöinnin alkuvaiheessa perusteluiksi koekappaleiden suunnittelulle ja valmistukselle. 6. Ennustemallit (määrällinen arviointi) teoreettisten ennustemallinnusten käyttö, ENIQ RP 6 [22] pätevöidyt/pätevöimättömät mallit; niiden oletukset, yksinkertaistukset ja rajoitukset. 7. Kokemusperäinen todistusaineisto

77 soveltuvat tulokset muista pätevöinneistä, vertailukokeiden tuloksista, kokeellisista tutkimuksista ja todennetuista käytännön kokemuksista osoitettava, että todistusaineisto on relevantti kyseisessä pätevöinnissä lähdeviitteet on arvioitava ja niiden on oltava pätevöintielimen käytettävissä. 8. Muuttujatutkimukset vaikuttavien muuttujien yksilöityjä lisätutkimuksia, jotka täydentävät ennustemalleja ja kokemusperäistä todistusaineistoa. 9. Tarkastuslaitteiston, tietojenkäsittelyjärjestelmän ja tarkastushenkilöstön vaatimukset tarkastuslaitteiston ja -ohjelmiston valinnan perustelut, todistusaineisto teknisistä mahdollisuuksista saavuttaa tarkastusten tavoitteet tarkastusohjeen yksilöimien vaikuttavien muuttujien yhdenmukaisuus edellä kohdissa 4-8 esitetyn ja täydennetyn muuttuja-analyysin kanssa tarkastustietojen tulkinnassa käytettävän arviointi- ja analysointijärjestelmän perustelu perustelut mahdollisuuksista saavuttaa tarkastuksen tavoitteet valitulla tekniikalla pätevöinnillä osoitetun suorituskyvyn saavuttaminen ja säilyttäminen käytännön tarkastuksissa perustelut ja arviointi tarkastusohjeessa esitettyjen tarkastushenkilöstön pätevöintivaatimusten riittävyydestä tarkastusten vaativuuteen nähden tarkastushenkilöstöltä vaadittu erityiskokemus, -koulutus ja sertifiointi, jossa otetaan huomioon vaadittu pätevöintitaso kirjallisten kokeiden ja sokkokokeiden yksilöity lisätarve. 10. Todistusaineiston kokonaisarviointi teknisen perustelun välttämätön osa esitys edellisten osien perusteluiden yhteenvetona tarkastusjärjestelmän suorituskyvystä ottamalla huomioon yksilöidyt olennaiset muuttujat viittaukset olennaisiin lähtötietomuuttujiin ja perustelun relevantteihin edellisiin osiin, joilla osoitetaan, että henkilöstön koulutus ja mitkä tahansa ehdotetut pätevöintijärjestelyt ovat sellaiset, että niillä saavutetaan tarkastusten tavoitteet yksilöidyt lisätarpeet kokeelliseen pätevöintiin käytännön kokeissa selvä lausunto, jos todistusaineisto osoittaa, ettei kaikkia tarkastusten tavoitteita saavuteta 11. Käytännön kokeiden koekappaleiden lähtötiedot koekappaleiden suunnittelun ja valmistuksen lähtötiedot teknisen perustelun edellisten osien perusteella koekappaleiden suunnittelu voidaan usein käytännön syistä aloittaa jo fysikaalisen perustelun tiedoilla teknisen perustelun ja käytännön kokeiden tasapainotus siten, että niillä molemmilla yhdessä voidaan osoittaa tarkastusten tavoitteiden täyttyminen koekappaleiden muodot, mitat, rakenneaineet, viat ja luoksepäästävyys.

78 12. Johtopäätökset ja suositukset kaikki tärkeimmät teknisen perustelun johtopäätökset selvä lausunto tarkastusten tavoitteiden saavuttamisesta tarkastusjärjestelmällä selvä lausunto teknisen perustelun heikkouksista ja mistä tahansa tarkastusjärjestelmän suorituskyvyn rajoituksista verrattuina tarkastusten tavoitteisiin suositukset tarkastusjärjestelmän parantamiseksi ja teknisen perustelun heikkouksien tasapainottamiseksi käytännön kokeilla suositukset mm. koekappaleiden suunnittelusta, tarkastushenkilöstön pätevöintivaatimuksista tai tarkastuslaitteiston suunnittelusta. 13. Viitteet luettelo kaikista teknisen perustelun tekstissä lainatuista lähdeviitteistä esitetään kuitenkin vain sellaiset lähdeviitteet, jotka ovat pätevöintielimen käytettävissä.

79 Teknisen perustelun osat ja niiden suhteet muihin pätevöintiprosessin osiin, ENIQ RP 2 [19]