Hämeen liitto Maakuntavaltuusto pöytäkirja 2/

Transkriptio

1 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto pöytäkirja 2/ Kokoustiedot Maakuntavaltuuston kokouksen avaus ja maakuntajohtajan katsaus Nimenhuuto, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestys Häme-ohjelma Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle Hämeen kesäyliopiston johtokunnan varajäsenen vaihtuminen Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Tarkastuslautakunnan työskentelyn ja arviointityön suunnittelu Ilmoitusasiat Muut mahdolliset esille tulevat asiat Valitusosoitus... 20

2 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 1 Kokouspäivämäärä Kokousaika Kokouspaikka Hämeen ammattikorkeakoulu Kaartokatu 2, Riihimäki Osallistujat Jäsenet Henk. koht. varajäsen Forssa Grahn-Laasonen Sanni X Nieminen Tuulia Häggman Johanna X Mikkola Ansa Joenpalo Ilkka X Uutela Matti Koskenoja Antero X Mäki Jaakko Lahtinen Aila X Forsblom Tuula Luostarinen Matti X Suomi Mikko Hattula Luopajärvi Hellevi - Hostila Eveliina - Pänkäläinen Erkki X Anttila Risto Viitala Ritva X Lokinperä Pirkko Yli-Pirilä Pia - Antin Miia X Hausjärvi Pokkinen Erkki X Pyrä Markku Ratilainen Timo - Pyyhtiä Risto - Riihelä Tarja X Arovuori Kyösti Humppila Seestie Hanne - Laaksonen Kari - Syrjälä Anja X Sulonen Jenna Hämeenlinna Hirviniemi Helena X Kyhkynen Terhi Häppölä Anna-Kaisa X Nurminen Tiia Kylliäinen Kylli X Lehtonen Irmeli Kääriäinen Pekka X Saksa Reijo Leinikka Antti X Sorvari Jukka Myllykangas Sari X Oksanen Veera Ojamäki Mauri X Koskinen Johannes Prabhakaran Ranjith Kumar X Nyholm Pentti Raita Hanna - Ranne Lulu - Savijoki Kaija-Leena X Äijälä Jutta Sieppi Päivi X Ojansuu-Kaunisto Kirsi Soukola Ismo X Palm Marko Vainio Jarmo X Tuomi Juha Janakkala Hauta-aho Seppo - Saarenpää Jorma X Kivistö Jaana X Jaatinen Ari-Pekka Laivola Ari X Lintumäki Aki Marttinen Piia X Oksanen Marja Pohjantähti Esa X Löytynoja Reijo Välilä Päivi X Penttinen Maria Jokioinen Hacklin Jorma X Kanerva Jyrki Suonpää Antero X Raiskio Sakari Loppi Heinonen Timo - Seppälä Tiina - Peltomäki Marja X Sahari Eeva Vuorinen Sakari X Lähde Joni

3 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 2 Kokouspäivämäärä Riihimäki Aittola Eija X Takala Riitta Hautala Hanna - Heikkinen Jari - Jokinen Sari X Mämmelä Tiina Katila Jorma X Bitter Riku Lahtinen Kerttu - Räsänen Esteri - Lahtinen Petri X Lammi Mirja Leskenmaa Kirsti X Nahkuri Miia Levänen Jarmo X Lehtonen Kari-Veli Liimatainen Matti X Immonen Anne Pekonen Aino-Kaisa X Mäntymaa Terhi Tammela Kaunisto Harri X Pärssinen Simo Ojansuu Ismo - Vainio Heikki X Vähä-Herttua Susanna - Suonpää Raija - Ypäjä Leppälahti Markku X Alanko Matti Saastamoinen Markku X Löfstedt Terhi Yhteensä 43 3 Maakuntahallitus Koskinen Johannes, pj X Oinonen Ritva X Saviniemi Timo, vpj X Pyhälammi Eeva X Auvinen Maija X Silván Timo X Niemelä Antero X Silvennoinen Esa X Nurmi Eeva X Viranhaltijat Reina Timo, maakuntajohtaja X Ylipaavalniemi Jouko, yhteysjohtaja Kandolin Mirva, sihteeri X Lipsanen Matti, kehittämisjohtaja X Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Käsitellyt asiat Sanni Grahn-Laasonen Puheenjohtaja Mirva Kandolin Pöytäkirjanpitäjä X Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenlinna Allekirjoitukset Anna-Kaisa Häppölä ( 18 22) Petri Lahtinen Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Anja Syrjälä ( 23 28) Hämeen liiton virastossa klo suunnittelu- ja Todistaa maksatuspäällikkö Mirva Kandolin

4 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 3 Kokouspäivämäärä Maakuntavaltuuston kokouksen avaus ja maakuntajohtajan katsaus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen avaa kokouksen. Maakuntajohtajan katsaus. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sanni Granh-Laasonen avasi kokouksen. Kuultiin maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisista asioista.

5 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 4 Kokouspäivämäärä Nimenhuuto, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kuntalain 54/86 :n maakuntavaltuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 6 :n mukaan: Kutsu valtuuston kokoukseen on viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunkin jäsenkunnan kunnanhallitukselle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan: Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan: Kokouksien ilmoittamistavasta valtuusto päättää toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa. Perussopimuksen 9 :n mukaan: Kullakin maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 9 :n mukaan: Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan perussopimuksen 6 :ssä tarkoitetun henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 10 :n mukaan: Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Myös hallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 12 :n mukaan: Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan kunnittain aakkosjärjestyksessä.

6 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 5 Kokouspäivämäärä Nimenhuudon yhteydessä puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 1 :n 4 momentin mukaan: Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii maakuntahallituksen sihteeri, ellei valtuusto toisin määrää. Maakuntavaltuuston tekemän päätöksen mukaan valtuusto ilmoittaa kokouksistaan Hämeen liiton ja jäsenkuntien julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla. Kokouskutsu on postitettu jäsenkuntien kunnanhallituksille julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ilmoittamista varten. Kokouskutsu on asetettu julkisesti nähtäville Hämeen liiton ilmoitustaululle. Kokouskutsu ja esityslista on toimitettu postitse kirjeenä valtuutetuille, liiton jäsenkuntien kunnanhallituksille sekä maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntajohtajalle. Esitys Puheenjohtaja: 1. Suoritetaan nimenhuuto ja todetaan esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut. 2. Todetaan läsnä olevat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä sekä määrätään tämän kokouksen pöytäkirjanpitäjä. 3. Todetaan maakuntavaltuuston kokouksen koolle kutsumisen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös 1. Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin, että läsnä oli yhteensä 46 varsinaista valtuutettua tai varavaltuutettua. 2. Todettiin paikalla olevat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä sekä määrättiin maakuntahallituksen sihteeri Mirva Kandolin toimimaan kokouksen pöytäkirjanpitäjänä. 3. Puheenjohtaja totesi, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

7 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 6 Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan tarkastajat Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 32 :n mukaan. Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaan: Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. Maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastus suoritetaan Hämeen liiton virastolla osoitteessa Niittykatu 5, Hämeenlinna. Esitys Päätös Puheenjohtaja: Maakuntavaltuusto valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Anna-Kaisa Häppölä ja Petri Lahtinen. Pykälän 22 käsittelyn jälkeen Anna-Kaisa Häppölä poistui kokouksesta, jonka vuoksi pöytäkirjan pykälien tarkastajaksi Anna-Kaisa Häppölän tilalle valittiin Anja Syrjälä.

8 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 7 Kokouspäivämäärä Kokouksen työjärjestys Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 14 :n mukaan: Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on hallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos hallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Esitys Päätös Puheenjohtaja: Maakuntavaltuusto hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

9 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 8 Kokouspäivämäärä Häme-ohjelma HL/184/ /2012 M.hall Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta on valmistellut ohjelman yhtenä prosessina Hämeen liiton johdattelemana siten, että maakuntavaltuusto voi sen käsitellä kokouksessaan Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Hämeohjelmaa on valmisteltu vuoden alusta lähtien ja taustatöitä on tehty jo edellisenä vuonna. Ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet mm. maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, MYR, kuntahallitukset, yhteistoiminta-alueen valmistelijat ja päättäjät, HämePro-verkosto, Hämeen nuorisovaltuustot, maakunnan yrittäjät ja esikoululaiset. Myös suoraa kansalaispalautetta on kysytty ja saatu. Häme-ohjelma on ollut läsnä sosiaalisessa mediassa ja Häme-blogistit ovat lähestyneet ohjelman valmistelua eri tulokulmista. Maakuntahallitus on käsitellyt Häme-ohjelman kokouksessaan ja päättänyt asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää jäsenkunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta lausunnot mennessä. Häme-ohjelman luonnos on ollut nähtävillä ja kommentoitavana Hämeen liiton virastolla, liiton kotisivuilla sekä kuntien virastoilla. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet ja valinnat ovat Häme-ohjelman keskustelu- ja valmisteluprosessin kuluessa tiivistyneet viiteen toimintalinjaan: kasvukäytävät ja saavutettavuus asuminen ja hyvinvointi biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö valmistavan teollisuuden mahdollisuudet kansainvälistyminen ja vetovoima Häme-ohjelmassa sovitaan myös yhteisestä, hämäläisestä kehittämisen toimintatavasta. Häme-ohjelman luonnos sekä saapuneiden lausuntojen tiivistelmä on oheismateriaalina. Saapuneet lausunnot ovat kokonaisuudessaan nähtävillä kokouksessa. Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh Esitys: Mkj: Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy Hämeohjelman ja oikeuttaa viraston tekemään ohjelmaan vähäisiä korjauksia. Käsittely: Maakuntahallitus teki Häme-ohjelma luonnokseen täydennyksiä seuraavasti: - Kasvukäytävä ja saavutettavuus lukua täydennettiin lisäämällä sinne maininta Humppila Eco-Airport-logistiikka alueesta ja VT9 ja Turku Toijala Tampere

10 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 9 Kokouspäivämäärä ratayhteyden kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Lisäksi kyseisen luvun hankekokonaisuuksiin lisättiin myös maininta valtatie 12 kehittämisestä. - Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi lukuun lisättiin maininta green careyrittäjyydestä. - Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö lukua täydennettiin lisäämällä sinne maininta hevosklusteri hankekokonaisuudesta. - Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet luvun teollisten yritysten kilpailukyky -hankekokonaisuuteen lisättiin kyseistä hankekokonaisuutta selittävä osa. - Hämäläinen toimintatapa lukua täydennettiin maininnalla yliopisto- ja korkeakouluyhteistyöstä sekä lisäämällä maininta Hämeen ammattikorkeakoulusta. - Ympäristöselostuksesta poistettiin keskeneräinen lause. - Häme-ohjelmaan lisättiin luku rahoituksesta. - Häme-ohjelman liitteeksi 2 tulevaa taulukkoa, jossa on Häme-ohjelman määrälliset tavoitteet ja seurannan tunnusluvut täydennetään tarvittavilla seutukohtaisilla tunnusluvuilla. Päätös Maakuntahallitus: - valtuutti viraston tekemään Häme-ohjelmaan stilistisiä tarkennuksia ja korjauksia, - päätti esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Häme-ohjelman. --- M.valt Häme-ohjelma on liitteenä. Tiivistelmä Häme-ohjelma luonnokseen saapuneista lausunnoista on liitteenä. Esitys Käsittely Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy Häme-ohjelman. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen esitteli Häme-ohjelman perusteet ja linjaukset. Kehittämisjohtaja Matti Lipsanen kävi läpi valmisteluprosessia ja Häme-ohjelman sisältöä. Kokouksessa oli jaossa täydennetty tiivistelmä Hämeohjelman luonnokseen saapuneista lausunnoista, jossa oli mukana myös aiemmasta tiivistelmästä puuttunut tiivistelmä Tammelan kunnan lausunnosta. Lausunnot on huomioitu Häme-ohjelman valmistelussa. Kokouksessa kuultiin valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot Häme-ohjelmasta. Vihreiden valtuustoryhmä esitti kirjattavaksi päätökseen seuraavan ponnen, joka tulisi huomioida Häme-ohjelman toteutuksessa: Laaditaan suunnitelma, jonka pohjalta toteutetaan energiatehokkaasti toimiva vähäpäästöinen ja hiilineutraali maakunta. Kyseisen suunnitelman toteutumista voidaan seurata kasvihuonepäästöjen seurannalla. Päätös Maakuntavaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä liitteenä olevan Häme-ohjelman. Lisäksi maakuntavaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä vihreiden valtuustoryhmän ponsiesityksen.

11 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 10 Kokouspäivämäärä Maakuntavaltuuston jäsen Ismo Soukola poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 11:56. Maakuntavaltuuston jäsenet Helena Hirviniemi ja Anna-Kaisa Häppölä poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 12:01. Tämän pykälän käsittelyn jälkeen siirryttiin pykälään 20 ja valittiin pöytäkirjan tarkastajaksi Anna-Kaisa Häppölän tilalle Anja Syrjälä.

12 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 11 Kokouspäivämäärä Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle 2014 HL/155/ /2013 M.hall Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle 2014 on valmisteltu maakuntahallituksen kokouksen linjausten perusteella. Liiton toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja talousarviota käsiteltiin kuntajohtajien kesäkuun kokouksessa. Maakuntahallitus käsitteli luonnoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille ja talousarvioksi vuodelle 2014 kokouksessaan ja lähetti sen perussopimuksen 22 :n mukaisesti jäsenkuntiin lausunnoille. Yhteenveto jäsenkuntien antamista lausunnoista on oheismateriaalina. Maakuntavaltuusto ohjaa liiton toimintaa toiminta- ja taloussuunnitelmalla asettamalla toiminnan tavoitteet suunnittelukaudelle sekä hyväksymällä talousarvion vuodelle Maakuntavaltuusto asettaa tavoitteet koko liiton toiminnalle, mukaanluettuna Kesäyliopisto. Talousarvion maakuntavaltuusto hyväksyy seuraaville tulosalueille: Luottamushenkilöhallinto Liiton operatiivinen toiminta Projektit Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta. Hämeen liiton vuoden 2014 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtana on ollut maakuntien liitoille säädetyt lakisääteiset tehtävät ja Hämeen liiton tulevan toiminnan suunniteltujen painopisteiden ja niistä johdettujen tulostavoitteiden määrittely. Esitys Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille ja talousarvioksi vuodelle 2014 on oheismateriaalina. Hyväksytyn voimassaolevan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti talousarviovuoden 2014 toiminnan suunnittelun taloudellinen raami on perustettu jäsenkuntien yhteensä :n suuruiseen maksuosuuksien määrään, joka sisältää 2 %:n korotuksen vuoden 2013 maksuosuuksiin verrattuna. 2 %:n jäsenkuntien maksuosuuksien nousu tarkoittaa yhteensä euron suuruista toimintatuottojen kasvua vuodelle Tavoitteiden asettamisessa on taloudellisen resurssin lisäksi otettu huomioon tarkastuslautakunnan kannanotto tavoitteiden täsmentämisestä, tavoitteiden saavuttamisen mittaamisesta/arvioinnista sekä tavoitteiden todellisesta tavoitteellisuudesta. Maakuntahallitus suuntaa liiton hyväksytyn toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella viraston toimintaa valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntahallitus hyväksyy liitolle työohjelman, joka sisältää talouden osalta valtuuston hyväksymää tasoa tarkemman käyttösuunnitelma I tason.

13 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 12 Kokouspäivämäärä Maakuntahallitus käsittelee ja päättää työohjelman vuoden 2014 ensimmäisessä kokouksessa. Vuodelle 2014 laaditussa talousarvioesityksessä on toimintatuottoja yhteensä , joista 64,3 % on jäsenkuntien maksuosuuksia. Niitä on laskettu kannettavan liiton 11 jäsenkunnalta yhteensä Kunnittaiset osuudet määräytyvät perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien saamien kunnallis- ja yhteisöverojen suhteessa. Talousarvioesityksessä vuoden 2014 toimintakulut ovat yhteensä (muutos 17,4 % vuoden 2013 talousarviosta). Toimintakulujen väheneminen johtuu projektitoiminnan määrän ja volyymin pienenemisestä. Vuoden 2014 toimintakate on ja tilikauden tulos Tilikausi jää alijäämäiseksi Maakuntahallituksen käsittelemästä luonnoksesta on sekä vuoden 2014 että vuoden 2015 kustannuksia edelleen karsittu, joka tarkoittaa toiminnan vieläkin tarkempaa ohjaamista oleellisimpaan. Alijäämä pyritään saamaan suunnitelmakaudella lähelle nollaa käsiteltyyn luonnokseen verrattuna on suunnitelmavuoden 2016 alustavaa jäsenkuntien maksuosuuksien muutosta pienennetty +2,5, %:sta +2 %:iin kuntien lausuntojen, liiton toiminnan suunnitellun tehostamisen ja kunta-alan maltillisen palkkaratkaisun perusteella. Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, puh ja yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh Esitys: Mkj: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se - hyväksyy Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle 2014 oheismateriaalin mukaisena, - hyväksyy kuntien maksuosuudet vuodelle 2014 TTS:n sivulla 20 esitetyn mukaisina - antaa maakuntahallitukselle valtuuden ottaa liiton hallinnoitavaksi sellaisia liiton tavoitteiden mukaisia projekteja joiden rahoitus ja kustannukset eivät sisälly nyt hyväksyttyyn talousarvioon ja joiden rahoittaminen tapahtuu pääosin muilla kuin jäsenkuntien maksuosuuksilla - oikeuttaa maakuntahallituksen tarvittaessa ottamaan lyhytaikaista lainaa enintään maksuvalmiuden turvaamiseksi. Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. --- M.valt Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle 2014 on liitteenä. Yhteenveto jäsenkuntien antamista lausunnoista on liitteenä. Esitys Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto:

14 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 13 Kokouspäivämäärä hyväksyy Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle 2014 liitteen mukaisena, - hyväksyy kuntien maksuosuudet vuodelle 2014 TTS:n sivulla 20 esitetyn mukaisina - antaa maakuntahallitukselle valtuuden ottaa liiton hallinnoitavaksi sellaisia liiton tavoitteiden mukaisia projekteja joiden rahoitus ja kustannukset eivät sisälly nyt hyväksyttyyn talousarvioon ja joiden rahoittaminen tapahtuu pääosin muilla kuin jäsenkuntien maksuosuuksilla, - oikeuttaa maakuntahallituksen tarvittaessa ottamaan lyhytaikaista lainaa enintään maksuvalmiuden turvaamiseksi. Päätös Maakuntavaltuusto päätti yksimielisesti: hyväksyä Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle 2014 liitteen mukaisena, hyväksyä kuntien maksuosuudet vuodelle 2014 TTS:n sivulla 20 esitetyn mukaisina antaa maakuntahallitukselle valtuuden ottaa liiton hallinnoitavaksi sellaisia liiton tavoitteiden mukaisia projekteja joiden rahoitus ja kustannukset eivät sisälly nyt hyväksyttyyn talousarvioon ja joiden rahoittaminen tapahtuu pääosin muilla kuin jäsenkuntien maksuosuuksilla, oikeuttaa maakuntahallituksen tarvittaessa ottamaan lyhytaikaista lainaa enintään maksuvalmiuden turvaamiseksi. Maakuntavaltuuston jäsen Jaana Kivistö ja maakuntahallituksen jäsenet Ritva Oinonen ja Esa Silvennoinen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 12:04.

15 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 14 Kokouspäivämäärä Hämeen kesäyliopiston johtokunnan varajäsenen vaihtuminen HL/290/ /2013 M.hall Hämeen kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turuselle tulee valita uusi henkilökohtainen varajäsen edesmenneen Hämeenlinnalaisen Anne Parikan (sd.) tilalle. Varajäsenen valinnassa tulee noudattaa Hämeen kesäyliopiston johtosäännön pykälää 3 kesäyliopiston johtokunnan kokoonpanosta sekä kuntalain 81 :n 4 momenttia sekä tasa-arvolain 4a :n 1 momenttia. Asian on valmistellut suunnittelu- ja maksatuspäällikkö Mirva Kandolin puh Esitys: Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto valitsee Hämeen kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turuselle uuden henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. --- Mvalt Esitys Päätös Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto valitsee Hämeen kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turuselle uuden henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntavaltuusto päätti yksimielisesti, että Raimo Turusen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hämeen kesäyliopiston johtokuntaan valitaan Soile Pasanen. Jakelu Valittu: Soile Pasanen Hämeen liitto: Kesäyliopisto/ Jari Tiainen, Anne Salminen

16 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 15 Kokouspäivämäärä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 HL/175/ /2013 M.hall Hämeen liiton johdolla on valmisteltu yhteistyössä valtion viranomaisten ja seutukuntien kanssa Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Valtion ja kuntien viranomaisten lisäksi toteuttamissuunnitelma sisältää myös alueella toimivien yritysten, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimenpiteitä. Vuoden 2014 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa on sovitettu yhteen maakuntaohjelman linjaukset, seutukuntien kehittämisen painopisteet ja ELY:n strategiset kehittämisen kärjet. Lähtökohtana sekä toteuttamissuunnitelman että ELY:jen strategisten tulossopimusten tekemisessä on ollut aiempien suunnitelmien päivitys. Toteuttamissuunnitelma on laadittu siten, että sen rakenne noudattaa ELY-keskuksen painopistejaottelua ja sisällön esittämismuodolle on haettu yhteys ELY:n strategisen tulossopimuksen kanssa. Kanta-Hämeen seutukuntien toteuttamissuunnitelmaneuvottelut pidettiin keväällä ja alkusyksyllä 2013, ja neuvotteluissa on ollut mukana sekä Hämeen että Uudenmaan ELY-keskuksen edustajia. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt toteuttamissuunnitelmaesityksen ja Hämeen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistuksen Hämeen liitossa valmistellaan laajalla yhteistyöllä uutta Häme-ohjelmaa, joka sisältää sekä maakuntaohjelman vuosille että maakuntastrategian. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 perustuu kuitenkin vielä voimassa olevaan Hämeen maakuntaohjelmaan Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut, että toteuttamissuunnitelmissa voidaan esittää ministeriön kanssa käytäviin neuvotteluihin vain maakuntien yhteistoimintaalueiden yhteishankkeita, joiden toteuttaminen edellyttää myös valtion keskushallinnon toimenpiteitä. Toteuttamissuunnitelma on laadittu Hämeen, Päijät- Hämeen ja Uudenmaan liiton yhteistyönä yhteishanke-esitysten osalta. Esityksiin on sisällytetty yhteiset kärkihankkeet, Cleantech-klusterin liiketoimintaohjelma ja Venäjäosaaminen. Yhteishanke-esitykset on käsitelty ja hyväksytty yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokouksessa Työ- ja elinkeinoministeriön antaman ohjeistuksen mukaan toteuttamissuunnitelmat tulee toimittaa ministeriölle mennessä. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 on esityslistan liitteenä. Venäjäosaamisen yhteishanke-esityksen valmistelu on osittain kesken ja hanke-esitys lähetetään sähköpostitse viimeistään perjantaina Asian on valmistellut ohjelmapäällikkö Osmo Väistö, puh Esitys: Mkj: Maakuntahallitus

17 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 16 Kokouspäivämäärä hyväksyy Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2014 ja siihen sisältyvät yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitykset työ- ja elinkeinoministeriölle - esittää toteuttamissuunnitelman maakuntavaltuustolle tiedoksi - valtuuttaa liiton viraston tekemään toteuttamissuunnitelmaan tarvittavia stilistisiä korjauksia. Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti M.valt Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 on esityslistan ohessa (arkistoidaan maakuntahallituksen 7/ pöytäkirjan liitteenä). Esitys: Päätös Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2014, joka on esityslistan ohessa (arkistoidaan maakuntahallituksen 7/ pöytäkirjan liitteenä). Maakuntavaltuusto merkitsi Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2014 tiedoksi.

18 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 17 Kokouspäivämäärä Tarkastuslautakunnan työskentelyn ja arviointityön suunnittelu Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta keskustelee alkavan arviointikauden painopisteistä ja laatii vaalikauden arviointisuunnitelman. Esitys: Pj: Puheenjohtaja antaa työskentelyä koskevan esityksen kokouksessa. Päätös: Tarkastuslautakunta laati vaalikauden arviointisuunnitelman, joka on pöytäkirjan liitteenä. Lisäksi tarkastuslautakunta päätti, että arviointisuunnitelma annetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle. --- M.valt Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma on oheismateriaalina. Esitys Päätös Tarkastuslautakunta esittää arviointisuunnitelman maakuntavaltuustolle tiedoksi. Maakuntavaltuusto merkitsi tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelman tiedoksi.

19 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 18 Kokouspäivämäärä Ilmoitusasiat Maakuntahallitus on todennut, että maakuntavaltuuston kokoukset pidetään ja sekä maakuntavaltuuston seminaari Esitys Käsittely Päätös Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että maakuntavaltuuston kokoukset pidetään ja sekä maakuntavaltuuston seminaari Kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta pitää valtuustoseminaarin kaksi päiväsenä. Maakuntavaltuusto merkitsi ilmoitusasiat tiedoksi.

20 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 19 Kokouspäivämäärä Muut mahdolliset esille tulevat asiat Kuntalain 55 :n mukaan: Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Kuntalain säännöksiä sovelletaan myös kuntayhtymään kuntalain 86 :n perusteella. Valtuuston työjärjestyksen 4 :n mukaan: Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Esitys Päätös Puheenjohtaja: Puheenjohtaja toteaa, onko muita mahdollisesti esille tulevia asioita. Puheenjohtaja totesi, että muita asioita ei ollut. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:10.

21 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 20 Kokouspäivämäärä Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät 18-21, Hallintolainkäyttölaki 5 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pykälät Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Kunnallisvalitus Pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus Pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät (asianosainen voi saattaa hankintapäätöksen markkinaoikeuden ratkaistavaksi) Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Liitetään pöytäkirjaan

22 Hämeen liitto Maakuntavaltuusto Esityslista-Pöytäkirja 2/2013 Sivu 21 Kokouspäivämäärä Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HHL 21 ). Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava ¹: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa alkaen. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan

23 Liite M.valt. 2/ Strateginen maakuntaohjelma 2014+

24 Häme-ohjelma Strateginen maakuntaohjelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Valokuvat: Elisa Putti, Pirjo Orava, kannen kuva Plugi Oy Julkaisunro: IA 35 ISBN ISSN Hämeenlinna 2013

25 HÄME-OHJELMA SANAT OVAT TEKOJA 5 MIKÄ ON HÄME-OHJELMA? 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 7 SKENAARIOT 11 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JA YHTEISET HANKEKOKONAISUUDET 13 HÄMEEN KÄRJET JA VALINNAT 14 KASVUKÄYTÄVÄT JA SAAVUTETTAVUUS 15 MONIPUOLINEN ASUMINEN JA HYVINVOINTI 18 BIOTALOUS JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ 20 VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN MAHDOLLISUUDET 22 KANSAINVÄLISTYMINEN JA VETOVOIMA 24 HÄMÄLÄINEN TOIMINTATAPA 26 HÄME-OHJELMAN RAHOITUS 28 HÄME-OHJELMAN SEURANTA 29 YMPÄRISTÖSELOSTUS, -ARVIOINTI JA -SEURANTA 30 NÄIN HÄME-OHJELMA VALMISTELTIIN 33 LISÄTIETOJA 34 LIITE 1 SKENAARIOT 35 LIITE 2 37 Häme-ohjelma, määrälliset tavoitteet ja seurannan tunnusluvut: 37 Häme-ohjelma, keskeisimmät määrälliset tavoitteet ja seurannan tunnusluvut seutukunnittain: 38 3

26 4

27 SANAT OVAT TEKOJA Mistä hämäläisten hyvinvointi syntyy lähitulevaisuudessa ja 30-vuoden kuluttua? Mitä meidän tulisi tehdä, jotta yhä useampi haluaisi asua, yrittää ja tehdä työtä Hämeessä? Mikä on maakuntamme paikka kansallisessa ja kansainvälisessä työnjaossa siis älykkään erikoistumisen strategiamme? Nämä ja monet muut kysymykset ovat ohjanneet tämän Häme-ohjelman valmistelutyötä, jota on intensiivisimmin tehty viimeiset kaksi vuotta. Ensin yhteisellä tulevaisuustarkastelulla Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien kanssa ja sitten tähän perustuen omien valintojemme ja painopisteidemme tunnistamisella ja kirkastamisella. Valmisteluprosessi on ollut avoin ja laajasti eri tahoja osallistava eskareista eläkeläisiin ja yrittäjistä viranomaistahoihin. Erityisesti olemme korostaneet tiivistä yhteyttä maakuntamme kuntien strategioihin. Näiden on tuettava toisiaan, jotta tuloksia syntyy. Häme-ohjelma ei pohjimmiltaan ole tulevaisuuden julistus sen enempää kuin tahdonilmaisukaan. Häme-ohjelma on täynnä teonsanoja. Se on laadittu toteutettavaksi. Aluekehittämislainsäädäntö antaa maakuntaohjelmalle vahvan ohjaavan ja kokoavan roolin kaikessa aluekehittämisessä ja voimavarojen suuntaamisessa. Häme-ohjelmassa olemme ensimmäistä kertaa nivoneet samaan asiakirjaan pidemmän tähtäimen maakuntasuunnitelman ja kunnallisvaalikaudelle laadittavan maakuntaohjelman. Olemme halunneet valmistella tämän siten, että uuden kansallisen ja EU-ohjelmakauden käynnistyessä vuoden 2014 alussa maakuntamme strategia on kaikkien tiedossa. Kehittämisrahojen supistuessa ei kannata hukata viikkoakaan. On mentävä suoraan sanoista tekoihin ja sanoilla tekoihin. Aluekehittäminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan vahvuuksien ja potentiaalien summa. Tämä on ohjannut Häme-ohjelman painopisteiden ja kärkihankkeiden valintaa samoin kuin se, että kysymys on koko maakunnan ohjelmasta Humppilasta Hausjärvelle ja Hattulasta Riihimäelle. Kasvukäytävät ja saavutettavuus, monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima edellyttävät maakunnassamme yhteistä tekemistä. Häme-ohjelmassa on hyvin vähän hallinnosta, rakenteista ja aluejaoista. Valinta on tietoinen. Kysymys on nyt siitä, miten tällä ainutlaatuisella alueella luodaan hyvän ja arvokkaan elämän sekä ihmisten, yritysten ja muiden toimijoiden menestymisen edellytykset riippumatta sinänsä tarpeellisista hallinnollisista muutoksista. Suomi on alueidensa summa. Olemme vakuuttuneita, että Häme-ohjelman toteuttamisella teemme oman osuutemme yhteisen tulevaisuutemme hyväksi! Sanni Grahn-Laasonen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Reina maakuntajohtaja Matti Lipsanen kehittämisjohtaja 5 Häme-ohjelma

28 MIKÄ ON HÄME-OHJELMA? Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta on valmistellut ohjelman yhtenä prosessina Hämeen liiton johdattelemana siten, että maakuntavaltuusto käsitteli sen kokouksessaan Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Strategiaosa tavoittelee pitkää horisonttia aina vuoteen Ohjelmaosa kattaa ohjelmakauden Tavoitteena on muodostaa riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia, joiden toteuttamiseksi kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, alueiden verkostoista, valtiolta, Euroopan unionista sekä yritysmaailmasta. Maakuntaa kehitetään siten, että ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä. Älykkään erikoistuneilla valinnoilla tavoitellaan Kanta-Hämeen kestävää menestystä. Hämeen kehittäminen on joukkuepeliä, jossa yhteinen, onnistunut tekeminen tuottaa maakunnan asukkaille ja yrityksille hyvää arkea ja kansainvälistä kilpailukykyä. Häme-ohjelma on ikään kuin joukkueurheilun pelikirja, jonka olennaisinta sisältöä on sopimus joukkueen yhteisestä toimintatavasta. Häme-ohjelmaa on valmisteltu vuoden alusta lähtien ja taustatyötä on tehty jo edellisenä vuonna. Laajan metropolialueen skenaariotyö ja Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen Siivet ja Juuret -tulevaisuustarkastelu laskevat Häme-ohjelman strategisen perustan. Häme-ohjelman valmistelussa on hyödynnetty Kanta- Hämeen muita ajankohtaisia suunnittelu- ja kehittämishank- On kirjoitettava taloudellisesti. On käytettävä niin vähän aineksia kuin suinkin ja on käytettävä ne kaikki - Paavo Haavikko keita: Kuntien ja seutujen strategiat, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, INKA- ja kasvusopimusvalmistelu, HHT-kasvukäytävähanke, Forssan seutupilotti, kansainvälinen CREATOR-ohjelma ja monet muut näkyvät Häme-ohjelman painopisteissä ja hankkeissa. Kanta-Hämeessä ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet mm. maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, MYR, kuntahallitukset, yhteistoiminta-alueen valmistelijat ja päättäjät, HämePro-verkosto, Hämeen nuorisovaltuustot, maakunnan yrittäjät sekä esikoululaiset. Sisältöjä on hiottu seminaareissa, työpajoissa ja neuvonpidoissa. Esikoululaiset piirsivät tulevaisuuspäivinään kuvia siitä, millaisessa Hämeessä elävät aikuisina, 25 vuoden päästä. Lausunnot pyydettiin lähes 60 yhteistyökumppanilta. Myös suoraa kansalaispalautetta on kysytty ja saatu. Hämeohjelma on ollut läsnä sosiaalisessa mediassa ja Häme-blogistit ovat lähestyneet ohjelman valmistelua eri tulokulmista. Otteita Häme-blogien parhaimmistosta on myös näillä sivuilla. Maakuntien roolia kokonaiskuvan luomisessa on vahvistettu. Sen vuoksi vastuukin on suuri. Ei riitä, että on olemassa suunnitelma; hyvät ajatukset on saatava myös toteutettua. Sen vuoksi koko prosessin kannalta on tärkeää, miten sitä johdetaan. Millä innostuksella ja sitoutumisella kokonaisuutta hoidetaan. Harri Kallio johtaja, Hämeen ELY-keskus (-toukokuu 2013) 6

29 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen seudun, Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Kanta-Häme on osa laajaa metropolialuetta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen voivat tehdä Kanta-Hämeestä tulevaisuudessakin vahvan maakunnan, jossa ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä, yrittää, asua, opiskella ja viettää vapaa-aikaa. Maakunnan kasvu ja menestys edellyttää kehittämistahdon ja voimavarojen yhteistä suuntaamista ja kokoamista. Tulevaisuus sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen talouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävakaat eikä euroalueella kokonaisuutena odoteta merkittävää kasvua näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Samoin Suomen talouskasvun ennustetaan olevan erittäin vähäistä, jonka vuoksi myös julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi. Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut kohtuullista eikä suurta notkahdusta ole tapahtunut. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta- Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Tulevaisuuden haasteita ovat julkisen talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset. VTT Timo Aro on tutkinut ja vertaillut Suomen maakuntien kilpailukykyä vuosina Kanta-Hämeen kehitys on ollut pitkään vahvaa ja monilla mittareilla maakunta on kuulunut ja kuuluu maan kärkijoukkoon. Seutujen välillä on tosin eroja ja verrattuna huippuvuoteen 2008 Kanta-Häme on viimeisissä tarkastelussa menettänyt maakuntanakin jonkin verran asemiaan: Aluetalousdynamiikassa Kanta-Hämeen bkt asukasta kohden oli keskimääräistä alhaisemmalla tasolla ja bkt:n kasvu keskimääräistä hitaampaa lukuun ottamatta vuosia Toisaalta Kanta-Hämeen monipuolinen toimialarakenne pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Työllisyysdynamiikassa Kanta-Häme oli maakuntien kärkeä Uudenmaan ja Pohjanmaan kolmen maakunnan kanssa. Työllisyysaste on kolmanneksi korkein ja työttömyysaste viidenneksi alhaisin. Korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyysaste lisää alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Hyvää työllisyyttä korostaa Kanta-Hämeen vahva yritysdynamiikka: aloittaneiden yritysten määrä suhteessa alueen yrityskannan kokoon oli maakuntien parhaassa viidenneksessä vuosina Kanta-Hämeen vetovoima on erittäin hyvä sijainnin ansiosta. Alueen väestönlisäys ja muuttovetovoima ovat keskitason yläpuolella luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla Kanta-Häme oli toiseksi vetovoimaisin maakunta ja muuttovetovoima parempi kuin yhdessäkään toisessa maakunnassa. Viime vuosien kehitys on ollut heikompi osittain suhdannetaantuman vuoksi. Kuntatalousdynamiikka on kaksijakoinen: yhtäältä kunnallisverojen määrä asukasta kohden on maakuntien kärkijoukkoa, toisaalta kuntien lainamäärä on selvästi keskitasoa korkeampi. Häme on lähiruokamaakunta. Hämeessä eläminen on väljää, laadukasta ja mukavaa. Hämeessä on upea luonto ja matkailutarjonta. Meillä panostetaan uusiutuviin energiamuotoihin ja ympäristöteknologiaan. Täällä on aktiiviset kylät ja paljon kulttuuritarjontaa. Löytyy yrittäjyyttä, yritteliäisyyttä ja aktiivisuutta. Sijaitsemme kiinnostavasti lähellä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä suurista kaupungeista. Hämeessä on paljon vahvuuksia ja hämäläisillä paljon yhteistä. Sanni Grahn-Laasonen kansanedustaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja 7 Häme-ohjelma

30 syrjäytymisen ehkäisyn sekä ilmasto- ja energiakysymysten alalla on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kukin EUmaa on mukauttanut niistä itselleen omat kansalliset tavoitteet. Strategiaa tuetaan konkreettisin toimin EU:n, jäsenmaiden ja alueiden tasolla. Älykkään erikoistumisen strategia Koulutusdynamiikassa alue menestyy keskinkertaisesti. Tutkinnon suorittaneiden ja akateemisten osuus väestöstä on luonnollisesti yliopistomaakuntia alhaisempi, mutta emoyliopistoa vailla olevista maakunnista koulutustaso on korkein. Kanta-Hämeen kilpailukyvyn vertailu on osoitteessa HÄME-OHJELMA LINKITTYY USEISIIN AJANKOHTAISIIN STRATEGIOIHIN JA OHJELMIIN: Eurooppa 2020 Euroopan unioni on korostanut älykkään erikoistumisen strategioita ohjelmakauden valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntia hyödyntämään maakuntaohjelmien valmistelussa näitä strategioita. Älykäs erikoistuminen on strateginen lähestymistapa kasvuun ja kehitykseen tarkasti kohdennettujen tutkimus- ja innovaatioinvestointien avulla. Hämeessä älykkään erikoistumisen tavoitteena on osaamispotentiaalin mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Häme-ohjelma perustuu maakunnan ja seutujen vahvuuksiin, kilpailuetujen tunnistamiseen sekä strategisiin valintoihin. Itämeren alueen strategia EU:n ensimmäinen makroaluestrategia on laadittu Itämeren alueelle. Strategiaa toteutetaan mm. Itämeren alueen ohjelmalla ja Keskisen Itämeren ohjelmalla, joiden suhteellinen merkitys rahoituslähteenä vahvistuu tulevalla ohjelmakaudella. Itämeren alue on Kanta-Hämeen ensisijaisin kansainvälinen yhteistyö- ja markkina-alue. EU:n Itämeren alueen strategian painopisteitä ovat: Eurooppa 2020 on EU:n kasvustrategia tulevalle vuosikymmenelle. Käytännön tasolla EU on asettanut viisi tavoitetta. Nämä tavoitteet työllisyyden, innovaatioiden, koulutuksen, meren pelastaminen alueen yhdistäminen hyvinvoinnin lisääminen Kaikkeen siihen, mitä aiemmin on rahoitettu, ei jatkossa ole varaa. On siis pakko tehdä valintoja Maakuntaohjelmat ovat käytännössä meidän älykkään erikoistumisen strategioitamme ja tulevat linjaamaan omalla alueellaan, mihin EU:n rakennerahastojenkin resursseja lähivuosina kohdistetaan. Mari Kuparinen ohjelmajohtaja, Etelä-Suomen EAKR-ohjelma 8

31 Kanta-Hämeen näkökulmasta strategiaa toteutetaan mm. Itämeren valuma-alueen vesistöhankkeilla sekä kasvu- ja kuljetuskäytäviä vahvistamalla. Kansallinen ohjelmavalmistelu Tulevan ohjelmakauden kansallinen valmistelu on käynnissä. Tavoitteena on, että kehittämisen uudet työkalut ovat käytettävissä mahdollisimman pian vuoden 2014 alkaessa. Manner-Suomen kansallinen rakennerahasto-ohjelma on valmisteltu yhteen, monirahastoiseen ohjelmaan, joka jakautuu kahteen suunnitelma-alueeseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa ohjelman toimintalinjat ovat pk-yritysten kilpailukyky, uusimman tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Kanta-Hämeessä käytettävissä olevat kansalliset EAKR- ja ESR-rahoitusmahdollisuudet ovat tulevalla ohjelmakaudella selvästi nykyistä alemmalla tasolla, mutta toisaalta niiden piirissä on koko maakunta. Maaseutuohjelma on tulevallakin ohjelmakaudella hyvin merkittävä kehittämistyökalu Kanta-Hämeessä, erityisesti luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden sekä maaseutuasumisen ja matkailun kehittämisen kannalta. Rakennerahastojen pienentyessä maaseutuohjelman rahoitus säilynee vähintään entisellään tai jopa kasvaa. Kasvusopimus-, INKA- ja seutupilottiohjelmat Hämeenlinnan seutu valmisteli esityksen kasvusopimusmenettelyyn. Esitys perustuu vahvasti yhteistyöhön HHT-kasvukäytävällä. Kasvusopimusesityksen painopisteenä on Hämeenlinnan kaupunkiseudun kehittäminen kone- ja metalliteollisuuteen (erityisesti teräsrakentaminen), luonnonvaraalaan ja hyvinvointialaan erikoistuneena korkeakoulukeskuksena ja innovaatiokeskittymänä. Kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä palvelutoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen. Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan Hämeenlinnan seutu esitti älykäs kaupunki -teemaan sisältyvää kokonaisuutta, joka olisi toteutettu Tampereen kaupunkiseudun kumppanina. Hämeenlinnan seudun INKA-esityksen hankekokonaisuuksia ovat pendelöinnin palvelukonseptit, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä, asemanseutujen kehittyminen, HHTkasvukäytävän kehittäminen sekä tuotekehitysalustat. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (HAL- KE) päätösten mukaan Kanta-Hämeessä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta osallistua suoraan kasvusopimusmenettelyyn tai INKA-ohjelmaan. Päätöksessä kuitenkin todetaan valtion osallistuvan Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT) -kasvukäytävän kehittämiseen. Hämeenlinnan seudulla tehtiin erit- Kun lähes kaikissa EU-maissa kansallisen rahoituksen osalta jaetaan niukkuutta, EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen kiinnostaa aiempaa enemmän. Nyt tulisikin lyödä maakunnan, kuntien ja ammattikorkeakoulun kokeneiden hankehakemuskirjoittajien, projektiosaajien, hakemusten arvioijina toimineiden ja muiden EU-asiantuntijoiden päät yhteen. Vain näin Häme voi menestyä kovenevassa kilpailussa EU-rahasta. Rogaciano Cavadas Kaipainen Helsinki EU-toimiston päällikkö 9 Häme-ohjelma

32 täin hyvää valmistelutyötä, jota on hyödynnetty ja hyödynnetään seudun ja maakunnan muussa kehittämistyössä, kuten Häme-ohjelman valmistelussa. Forssan kaupunki on mukana Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -seutupilotissa. Pilotin tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä. Nykyisen maakuntaohjelmien arviointi Nykyisen maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi toteutettiin keväällä 2013 yhteistoiminta-alueella yhdessä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan ohjelmien arvioinnin kanssa. Arvioinnin suositusten mukaan: osallistavaa ja laajaa ohjelmavalmistelua tulee jatkaa (erityisesti mainittiin HämePro) sisällöllisiin valintoihin ja kärkiin tulee kiinnittää lisää huomiota maakunnan liiton tulee toimia ohjelman kautta aktiivisesti roolituksen ja työnjaon kehittäjänä hyödynnetään HHT-vyöhykettä täysimääräisesti kehittämisessä, yhteistyössä ja edunvalvonnassa jatketaan yhteistoiminta-alueen yhteistyötä, yhteiset strategiat ja teemoittaiset valinnat ohjelmiin yhteyttä kuntien strategioihin tulee vahvistaa Seutujen ja kuntien strategiat Häme-ohjelman laatimisen kanssa samanaikaisesti ollaan useimmissa Kanta-Hämeen kunnissa laatimassa uusia kuntastrategioita tai vanhoja strategioita ollaan päivittämässä. Häme-ohjelmaa valmisteltaessa on huomioitu kaikki kuntastrategiat. Kuntastrategioissa keskeisimmät esiin nousevat yhteiset teemat ovat ympäristö, tasapainoinen talous, osaava henkilöstö, toimivat ja asiakaslähtöiset palvelut, elinkeinot ja yritystoiminta sekä yhteistyö. Hyvä ympäristö käsittää kestävän maankäytön suunnittelun, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä terveellisen ja puhtaan elinympäristön. Tasapainoinen kuntatalous turvaa kunnan kehittämisen ja laadukkaiden palveluiden tuottamisen. Osaava henkilöstö on palvelujen laadun tae. Palvelut ovat keskeisessä asemassa luotaessa hyvinvointia kunnan asukkaille. Jokaisen kunnan intressissä on, että yritystoiminta ja elinkeinot kukoistavat kunnan alueella ja tuovat siten tärkeitä työpaikkoja ja yhteisöverotuloja kuntaan. 10

33 SKENAARIOT Vuoden 2012 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla toteutettiin skenaariotyöskentely, johon osallistuivat Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Työn tulokset tiivistettiin neljään skenaarioon, jotka kuvaavat laajan metropolialueen vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Työn aikana tunnistettiin myös tekijöitä, joihin on joka tapauksessa kiinnitettävä huomiota riippumatta siitä, millaisena tulevaisuus näyttää totetutuvan. Skenaarioiden määrittelyssä keskeistä oli kysymys yhteiskunnan luonteesta ääripäänä villit markkinat ja poliittinen sopimusyhteiskunta sekä kysymys yhteiskunnallisesta luottamuksesta, jossa ääripäinä ovat vähäinen luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus sekä suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus. Skenaariotyön aikana tunnistetut tulevaisuuden kannalta tärkeät, riippumattomat tekijät ovat: Alueen arvoverkkolähtöinen kehittäminen Ihmisten osallisuuden ja voimavarojen vahvistaminen Elinkeinoelämän nopea ja joustava kehittäminen Toimivan ja notkean yhdyskunnan rakentaminen Ympäristön tilan parantaminen Kullekin skenaariolle on laskettu Kanta-Hämeen keskeisimmät tunnusluvut. Näiden rinnalle on määritelty maakunnan omat määrälliset tavoitteet. Luvut ja skenaarioiden tarkempi kuvaus on Häme-ohjelman liitteenä 1. Koko skenaarioraportti on osoitteessa Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus Markkinavoimat Brändien vastuu Globaalin ohjauksen painopiste taloudessa ja ympäristöasioissa Villi Pohjola Ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus Globaali kansankoti Paljon keppiä, vähän porkkanaa Politiikka ja kansainväliset sopimukset Pieni luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus 11 Häme-ohjelma

34 Mielestäni Hämeen liitto teki hienon avauksen pyytäessään nuoria mukaan tulevan maakuntaohjelman valmisteluun. Käytännössä työ tehdään Kanta-Hämeen nuorisovaltuustot yhteen kokoavassa työpajassa, jossa toivottavasti syntyy paljon keskustelua tulevaisuutemme suunnasta. Yleisesti nuorten esiin nostamista puoltaa se, että mehän olemme käytännössä toteuttamassa pitkän aikavälin tavoitteita, kuten maakuntasuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2040 asti! Lauri Hämäläinen Hattulan nuorisovaltuuston yhteistyövastaava Työllisyyspolitiikka ei ole vain valtion asia. Se millaista elinkeinopolitiikkaa teemme kunnissa ja maakunnissa, on tärkeää. Kanta-Hämeen työttömyys on selvästi Päijät- Hämettä alhaisempaa, jopa koko maan keskiarvon alapuolella. Tästä huolimatta haastetta riittää. Se miten saamme paikallistasolla kiinni nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamisesta vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Työllisyyspolitiikka on kestävyyslaji. Tarja Filatov kansanedustaja 12

35 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JA YHTEISET HANKEKOKONAISUUDET Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metropolialueesta, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asumme, käymme töissä ja vietämme vapaa-aikaa. Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto toteuttivat vuonna 2012 yhteisen tulevaisuustarkastelun otsikolla Siivet ja Juuret. Tiiviissä neljän kuukauden työrupeamassa luotiin joukolla kuva tulevaisuudesta. Tulevaisuustarkastelun juuret ovat laajalla metropolialueella, siivet tulevaisuuden visioissa. Tulevaisuustarkastelussa valittiin kehittämisteemat, jotka ohjaavat jatkossa alueen maakuntien yhteistä suunnittelua ja kehittämistä: laajan metropolialueen arki on kestävää laaja metropolialue on kansainvälisesti kilpailukykyinen tä kehittämisen ohjelmaa, joita toteutetaan erilaisin projektein ja toimenpitein: Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (valmistelun vetovastuu Hämeen liitto) Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä (Uudenmaan liitto) Sujuvat ja älykkäät matkaketjut (Uudenmaan liitto) Cleantech klusterin liiketoimintaohjelma (Päijät-Hämeen liitto) Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma (Uudenmaan liitto) Hankekokonaisuudet sisältyvät Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntaohjelmiin. Niitä toteutetaan yhdessä tulevalla ohjelmakaudella Hankkeiden sisältö tarkentuu valmistelussa, jonka vetovastuut on jaettu teemoittain maakuntien kesken. Kanta-Hämeessä toteutettavat toimet sisältyvät Hämeohjelman toimintalinjoihin. Yhteiseen visiointityöhön osallistui tuhansia ihmisiä maakuntaliitoista, kunnista, valtiolta, järjestöistä, elinkeinoelämästä ja tiedemaailmasta sekä näiden lisäksi yksityisiä kansalaisia. Lopputuloksena kehittämisteemojen alle koottiin viisi yhteis- Lisää Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen Siivet ja Juuret -tulevaisuustarkastelusta on osoitteessa Tarvitsisimme bioenergian näkemistä moniulotteisemmin kuin polttoprosessina ja materian kierron ymmärtämistä muunakin kuin tavaran ja jätteen kierrättämisenä. Myös maa-aineksia, lannan ravinteita ja erilaisia bioraaka-aineita pitäisi kierrättää. Eikö tässä olisi logistiikkainsinöörille kiintoisa uusi sarka kynnettäväksi! Harriet Lonka projektikoordinaattori, Etelä-Suomen VEDET -hanke 13 Häme-ohjelma

36 HÄMEEN KÄRJET JA VALINNAT Kanta-Hämeelle annettu vahvuus on sijainti Suomen väestökeskipisteessä, laajalla metropolialueella, kasvu- ja kuljetuskäytävien varrella ja risteyksessä. Hyvä saavutettavuus mahdollistaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka tarjoaa Suomen oloissa ainutlaatuiset mahdollisuudet yhdistää elinkeinotoiminta, asuminen, työnteko, opiskelu ja vapaa-aika. Maakunnan työpaikka- ja osaamisrakenne on monipuolinen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tasaisuudesta ei toisaalta helposti nouse vahvoja kärkiä. Hämeen ammattikorkeakoulu sekä maakunnan ammatilliset oppilaitokset ovat vahvoja ja laaja-alaisia kouluttajia ja alueen kehittäjiä. Korkeakoulukeskuksen painopisteissä näkyvät maakunnan valinnat. Kanta-Hämeen osaamisvahvuuksia ovat uusiutuvat luonnonvarat, ympäristöteknologia, hyvinvointi sekä metalliala. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet ja valinnat ovat Häme-ohjelman keskustelu- ja valmisteluprosessin kuluessa tiivistyneet viiteen toimintalinjaan. Kärjet perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin ja ne sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia. Valitut toimintalinjat ovat maakunnan yhteisiä - sellaisia, joihin maakunnan kaikki kolme seutua voivat sitoutua ja osallistua. Toimintalinjat sisältävät yhteyden toteuttamis- ja rahoitusmekanismeihin ja toimet ovat hankkeistettavissa. Toimintalinjat ovat: kasvukäytävät ja saavutettavuus monipuolinen asuminen ja hyvinvointi biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö valmistavan teollisuuden mahdollisuudet kansainvälistyminen ja vetovoima Kunkin toimintalinjan kuvauksessa on ensin pitkän tähtäimen strateginen tavoitetila, sitten ohjelmakaudella toteutettavat toimenpidekokonaisuudet sekä esimerkkejä hankkeista. Toimintalinjojen mukaisilla hankkeilla tavoitellaan: Maakunnan vakaata ja kestävää taloutta, työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden turvaamista. Yritysten kilpailukyvyn parantumista, uusien ideoiden taloudellisen hyödyntämisen helpottamista, pk-yritysten sitoutumista kasvu-, kansainvälistymis- ja innovaatioprosesseihin sekä uusimman tiedon tuottamista, hyödyntämistä ja kaupallistamista. Osaamisen vahvistumista, elinikäiseen oppimiseen pääsyä, työvoiman ammattitaidon ja pätevyyden kohentumista ja koulutusjärjestelmien osumatarkkuuden lisääntymistä työmarkkinoiden kannalta. Työllisyyttä ja hyvinvointia, työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuuden tukemista, maahanmuuton mahdollisuuksien hyödyntämistä, muutoksiin sopeutumista, sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjuntaa. Hyvää ympäristön tilaa, korkeaa ympäristön laatua, monimuotoista luontoa, vähäpäästöistä hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Näitä horisontaalisia tavoitteita sekä valittuja toimintalinjoja toteutetaan mm. kansallisen rakennerahasto-ohjelman mukaisilla hankkeilla ja muilla toimenpiteillä. Nyt on korkea aika miettiä, mihin keskitymme ja mitä haluamme saada aikaiseksi. ELY-keskuksen näkökulmasta keskeistä olisi tunnistaa ja kehittää alueella olevaa kasvuyrittäjyyttä, uudistaa olemassa olevien yritysten toimintaa sekä lisätä alueen työpaikkatarjontaa Uskon vahvasti, että Häme sijainnistaan, kohtuullisen vahvasta ja monipuolisesta yrityspohjastaan sekä vakaista ja ahkerista asukkaistaan johtuen on tuomittu onnistumaan myös tulevaisuudessa. Pekka Savolainen ylijohtaja, Hämeen ELY-keskus 14

37 Hämeessä olet lähellä KASVUKÄYTÄVÄT JA SAAVUTETTAVUUS Vuonna 2040 Kanta-Hämeen kehittäminen ja erikoistuminen perustuu kasvu- ja kuljetuskäytävien hyödyntämiseen. Maakunta sijaitsee Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT) ja Helsinki Forssa Pori (HFP) sekä itä länsi-suuntaisten käytävien risteyskohdassa. Ihmisten, tavaroiden, palvelujen, tiedon ja vaikkapa uusiutuvan lähienergian saavutettavuus on kilpailutekijä ja yhdessä uuden osaamisen hyödyntämisen kanssa kasvun lähde. Kasvukäytäväajattelu on jatkossa nykyistäkin vahvemmin kansallisen aluekehityksen painopisteenä ja kasvupolitiikan keskiössä. Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva vyöhyke on vuonna 2040 yhä vahvemmin maan merkittävin väestönkasvun, yrityselämän, osaamisen, koulutustarjonnan ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Vyöhykkeellä on vaikutusta koko Kanta-Hämeen alueeseen. Kasvukäytävän asemaa yhtenäisenä työmarkkinaalueena ja miljoonien ihmisten päivittäisenä toimintaalueena vahvistetaan edelleen. Kasvukäytävän varrelle ja sen vaikutuspiiriin synnytetään tietoisesti uudenlaisia asumisen avauksia, ja alueen elinkeinotoiminnan verkostomaista toimintatapaa vahvistetaan. Kasvukäytävän eri osien välinen vuorovaikutus tiivistyy ja moninaistuu vuosi vuodelta, samalla kun liikkumisen sujuvuuteen ja rajat ylittävään palvelutoimintaan satsataan. Kasvu- ja kuljetuskäytävien merkitys kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kivijalkana tunnistetaan. Aluekehittämisen panostukset ja yhteistyö eri toimijoiden välillä suunnataan määrätietoisesti palvelemaan kasvukäytävien kestävää kasvua. Mukana kehittämistyössä ovat sekä julkiset toimijat valtiosta kuntiin ja tiedeyhteisöihin että laaja joukko yksityisiä yrityksiä, yhdistyksiä ja asukkaita. Vuonna 2040 kehittämistyö on aktivoinut myös kansalaistoimintaa: verkostokaupunki on toimintaympäristönä otettu haltuun. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä tukee maakunnan kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Kehittämistyön pohjaksi muodostetaan koko kasvukäytävän mittainen aluerakenteellinen visio. Tästä tulee pohja täsmentävälle paikalliselle työlle ja samalla se sitoo kasvukäytävän laajempaan kansalliseen yhteyteen. Kaupunkirakenteen kehittämisen osalta ajankohtaisimmat haasteet liittyvät olemassa olevan rakenteen tehokkaampaan hyödyntämiseen, vähähiilisempien asuinympäristöjen synnyn mahdollistamiseen ja ikäihmisten omaehtoisen selviytymisen edistämiseen. Liikkuminen ja varsinkin pendelöinti ovat keskeinen osa kasvukäytävän toimintaa ja olemusta. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja käyttäjämäärien kasvun esteiden tunnistaminen ovat keskeisiä lähitulevaisuuden toimenpiteitä. Selvä kehittämisen aihe on edelleen älykkään matka- ja kuljetusketjuajattelun edistäminen ja siihen liittyen tarpeelliset toimenpiteet liityntäpysäköintiolosuhteiden, pysäkkien ja muun infran parantamiseksi sekä pendelöijien kokonaisvaltaisten palvelukonseptien kehittämiseksi. Elinkeinoelämän rakennetta ja verkottumista HHT-käytävän alueella on syytä kartoittaa nykyistä tarkemmin. Kasvukäytävään sisältyviä elinkeinoelämän potentiaaleja ei ole vielä kokonaisvaltaisesti arvioitu, eikä hyötyjä mm. kansainvälisessä markkinoinnissa ulosmitattu. HHT-kasvukäytävä on nyt jo yhtenäinen työmarkkina-alue, ja yritysten kannalta kiinnostava sijoittumisalusta. Elinkeinojen kehittäjien verkos- Aluetaloudet ovat laajentuneet yhden kunnan tai kuntaparin muodostamista suppeista alueista laajoiksi, useamman kunnan ja jopa useamman maakunnan alueelle ulottuviksi kokonaisuuksiksi, joiden sisällä on lähes rajattomasti taloudellisia ja toiminnallisia, toisiaan ruokkivia vuorovaikutussuhteita. Anna-Mari Ahonen projektijohtaja, HHT-kasvukäytävähanke Häme-ohjelma 15

38 toyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen on kasvukäytävän ja koko maakunnan tasapainoisen kehittämistyön keskeisimpiä toimenpidekokonaisuuksia. Oppilaitosten välistä yhteistyötä vahvistetaan HHT-kasvukäytävällä. Ennakoinnin suhteen tarkastelua suoritetaan koko kasvukäytävän muodostaman yhtenäisen työmarkkinaalueen ja sen tarpeiden näkökulmasta. Työelämälähtöisestä osaamisesta ja sitä kautta työvoiman saatavuudesta rakennetaan kasvukäytävän kasvua jatkossakin turvaava kilpailukykytekijä, eräänlainen osaamismatto. Joukkoliikenteen tarjonnan ja toiminnallisuuden kehittyminen mahdollistaa työvoiman ohella myös opiskelijoiden joustavan liikkumisen tämän nauhamaisen työmarkkina-alueen sisällä. Kanta-Hämeen liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden rungon muodostavat Helsinki Hämeenlinna Tampere-kasvukäytävälle sijoittuvat päärata ja valtatie 3, Helsinki-Forssa-Pori-liikennekäytävän rungon muodostava valtatie 2 sekä poikittaissuuntaiset valtatie 10 ja kantatie 54 jotka käytännössä ovat Turku Pietari-liikennekäytävän vaihtoehtoisia reittejä. Kaikkiin niihin sisältyy kehittämistarpeita ohjelma- ja varsinkin strategiakaudella. Tärkeää on myös turvata henkilöautoilun edellytykset alueilla, joille joukkoliikenteen palvelutaso ei ulotu. Tavaraliikenteen osalta HHT-kasvukäytävä on merkittävä elinkeinoelämän sijoittumisalusta, logistiikkarakentamisen paikka ja valtakunnallisesti keskeinen liikennekäytävä. Tällaisena se kehittyy edelleen, hyvin linkittyneenä valtakunnan muuhun logistiseen verkostoon. Logistiikkakeskukset muodostavat kasvukäytävän sisällä hallinnon rajoista piittaamatta verkostoja, joiden alueella tukipalveluita hoidetaan jatkossa yhteisesti ja tehokkaasti. Logistiikkakeskukset synnyttävät ympärilleen uutta paikallista yrittäjyyttä. Yritysten ja logistiikan kuljetusympäristöön vaikuttavat paikallisten muutosten lisäksi voimakkaasti globaalit trendit ja muutospaineet. Vihreiden arvojen ja vihreän logistiikan merkitys on jatkuvasti tärkeämpää niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin liiketoiminnassa. Kaikkien toimitus- ja kuljetusketjuissa mukana olevien edellytetään toimivan yhä enemmän vihreiden arvojen mukaisesti. Forssan seudun painopisteenä olevat ekologisuus ja vihreä logistiikka vastaavat hyvin tähän trendiin. Hattulan Merven alueelle kaavailtu uusi liikennejärjestely luo puitteet koko maakuntaa hyödyttävälle hankekokonaisuudelle, jonka työllistämisvaikutukset vaikuttavat maakuntarajojen ylikin. Merven alueen yritysten toimintaympäristön kehittäminen ei ole siten vain Hattulan hanke, vaan koko maakunnan yhteinen asia. Janne Teeriaho kehittämisjohtaja, Hattulan kunta 16

39 Arjen kasvukäytävä merkitsee asukkaille laadukkaan asumisen, hyvien palvelujen ja laajalla alueella mahdollisen työssäkäynnin yhdistymistä. Junaliikenteen merkitys laajan työssäkäynnin mahdollistajana on keskeinen. Yrityksille sijoittuminen HHT-vyöhykkeelle tarjoaa mahdollisuuden saada osaavaa työvoimaa ja hyvät logistiset yhteydet. Kehittyvässä ja muuttuvassa maailmassa asumisen ja yritysten tarpeet merkitsevät myös maankäytön, liikenteen ja toiminnan yhteistä, jatkuvaa kehittämistä. Reijo Lehtinen toiminnanjohtaja, Pro Rautatie ry. ESIMERKKEJÄ HANKEKOKONAISUUKSISTA: Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT) kasvukäytävän kehittämiskokonaisuus - kasvukäytäväyhteistyön hallinto ja koordinaatio Helsinki Hämeenlinna Tampere-kasvukäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhtyeenkytkeminen - liittymäjärjestelyt sekä liityntäliikenteen ja pysäköinnin kehittäminen. Kaupunkirakenteen, aluerakenteen, asumisen, kaupunkikulttuurin ja kestävän energiantuotannon kehittäminen kasvukäytävillä - Kasvukäytävän muodostaman laajan rakenteellisen kokonaisuuden tutkimus ja visualisointi - asumisen uudet avaukset ja ylikunnalliset asumisen kehittämishankkeet - ekologinen asuminen - paikallista ja alueellista kasvua synnyttävät bioenergiahankkeet Ekologinen, tehokas ja älykäs liikkuminen - joukkoliikenteen palvelutason ja tarjonnan parantaminen - joukkoliikenteen tietojärjestelmien parantaminen kasvukäytävällä - vihreä moottoritie ja vihreät logistiikkakeskukset - älykäs ja kestävä pendelöinti ja siihen liittyvät matkustuspalvelut - liikkuvaa elämäntapaa tukevat muut yksityiset ja julkiset palvelut kasvukäytävällä - kasvukäytävä osana ylikansallista liikennekorridoria Aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen kasvukäytävillä - verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen - työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen koko kasvukäytävän laajuisella työmarkkina-alueella Pääradan: Helsinki Hämeenlinna Tampere-yhteysvälin välityskyvyn parantaminen - asemanseudut ja seisakkeet osana alueellista liikennejärjestelmää ja koko kasvukäytäväkokonaisuutta, esim. Riihimäen aseman laitureiden uusiminen ja muut asemajärjestelyt Valtatien 2 Helsinki Forssa Pori palvelutason parantaminen - VT2 kunnostuksen loppuun saattaminen - varautuminen pitkällä tähtäimellä raideyhteyteen. Taajamien ja elinkeino-alueiden sisääntuloyhteydet ja liittymäjärjestelyt - valtatien 3 uudet maakunnallisten elinkeinoalueiden tarvitsemat eritasoliittymät, kuten Riihimäen Arolampi, Hämeenlinnan Moreeni ja Hattulan Merve, Forssan seudun liittymätarpeet Valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnan kohdalla välillä Hattelmala (vt 3) Eteläinen Itä länsi-suuntaisten yhteyksien: vt 10/vt12 ja kt 54 kehittäminen Humppila Eco-Airport -logistiikka-alueen toteuttaminen ja kehittäminen - VT9 ja Turku Toijala Tampere-ratayhteyden kehittäminen ja hyödyntäminen Perustieverkon kunnon parantaminen ja ylläpito Laajenevien ja uusien asumis- ja elinkeinoalueiden kehittäminen Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen - matkaketjut, lippu- ja maksujärjestelmät, reaaliaikaiset liikennepalvelut, uudet yhteisölliset joukkoliikenteen toteutusmuodot, liityntäpysäköinti 17 Häme-ohjelma

40 Enemmän elämää MONIPUOLINEN ASUMINEN JA HYVINVOINTI Vuonna 2040 Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakuntana laajalla metropolialueella ja HHT-käytävällä. Maakunta hyödyntää ainutlaatuisia ympäristöjään kestävästi uuden liiketoiminnan kehitysalustoina. Asumista ja vapaa-ajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Luontopääomaa kestävästi hyödyntäen kehitetään terveyttä ja aktiivisuutta lisääviä palvelumalleja ja -konsepteja. Hyvinvointipalveluja uudistetaan rohkeasti ja uusia hyvinvointipalvelukonsepteja kehitetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään tasapainoisesti ja kestävästi tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tuetaan HHT-vyöhykkeen nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikennekäytävänä sekä HFP-vyöhykkeen liikennekäytävän rakentumista. Kehittämisratkaisuilla tuetaan laajan metropolialueen liikennejärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että luodaan kasvavia edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja raideliikenteen vahvistumiselle. Asumisen ja elinkeinotoimintojen kasvu suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti kestävästi. Asutustaajamien, seutukeskusten palveluvyöhykkeiden ja liikenneverkon kehittäminen HHT- ja HFP-vyöhykkeiden varrella kytketään mahdollisuuksien mukaan toisiinsa. Näin ohjataan pääosa uudisrakentamisesta kehitettävän joukkoliikenteen toiminta-alueille. Asumisen sijoittamisella tuetaan radanvarsien pysäkkipaikkojen sekä maantieliikenteen joukkokuljetuksen vaihtopaikkojen ja matkaketjujen toimivuutta. Näin luodaan toimivampaa arkea ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Häme on pitkän historiallisen kehityksen muovaama omintakeinen maakunta, jonka maaseutua, kyläalueita ja kylämäisen asutuksen alueita kehitetään säilyttäen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet. Rakenteen eheys luo pohjaa maaseudun palvelujen kehittämiselle. Kyläalueille laaditaan tai päivitetään maankäytön ohjaamiseksi yleiskaava tai asemakaava. Kylämäisten alueiden kehittämisessä huomioidaan saavutettavuus, energiatehokkuus, olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen, arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin sopeutuminen ja ainutlaatuisten luontoympäristöjen vaaliminen sekä niiden läheisyyden hyödyntäminen. Asumisesta kaupungeissa, maaseudulla ja maaseudun kylissä kehitetään ekotehokasta, yhteisöllistä ja osallistavaa. Hämäläisestä asumisesta kehitetään matkasuoritteiden määrän kannalta optimaalista ja julkisten liikennevälineiden käytön osalta houkuttelevaa, sujuvaa ja kannattavaa. Hämäläistä asumista kehitetään ympäristöltään, palveluiltaan ja saavutettavuudeltaan houkuttelevina asuinympä- Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat keskimäärin 51 prosenttia kuntien menoista, siis yli puolet. Sote-asioiden järjestelyillä on merkittävä vaikutus kuntien talouteen, kuntalaisten arjen palveluihin ja kuntarakenteeseenkin Valmistelu on puolentoista vuoden aikana ollut monipolvista ja kirjavaa. Ehkäpä ajatusten vieminen konkreettisemmalle tasolle millaisia muutoksia kullakin seudulla terveyskeskusten, sairaaloiden, vanhainkotien ja palvelutalojen toimintoihin ja hallintoon olisi tulossa saa myös linjanvedot realistisemmiksi. Johannes Koskinen kansanedustaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Kanta-Hämeen kulttuuritarjonta on monipuolista. Miltei jokaiselle päivälle löytyy jotain tekemistä, näkemistä tai kokemista. Parhaimpina päivinä joutuu arpomaan mihin kaikkeen osallistuu. Elämysten ja kokemusten takia ei tarvitse matkustaa pääkaupunkiseudulle. Hannele Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja, Fredrika Wetterhoff -säätiö 18

41 ristöinä. Asumisessa mahdollistetaan erilaisia innovatiivisia ja yksilöllisiä asumismuotoja. Hyvinvointipalveluja uudistetaan innovatiivisesti ennaltaehkäisevään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Yhdessä yritystoiminnan kanssa kehitetään terveyttä ja aktiivisuutta parantavia ja ylläpitäviä Hämeen ainutlaatuiseen luontoympäristöön tukeutuvia palvelukonsepteja. Palvelujen saatavuus ja palvelujen vastaavuus mm. ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin edellyttävät nykyistä joustavampien palveluprosessien kehittämistä ja palvelurakenteiden uudistamista. Palvelujen järjestämisessä entistä suurempi merkitys tulee olemaan erilaisilla kumppanuuteen perustuvilla palvelujen tuottamismalleilla sekä yksilökohtaisen palvelusuunnittelun mahdollistavilla ohjausmekanismeilla. Kumppanuus yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin välillä edellyttää myös hyvää koordinaatiota toimijoiden kesken. Hyvinvointitietoisuuden lisäämiseen tähtäävien ja asenteisiin vaikuttavien toimintamallien kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota toimintakykyä ylläpitäviin tekijöihin, esim. kuntoutuksellisten toimenpiteiden oikea-aikaiseen kohdentamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen terveyttä edistävistä käyttäytymismalleista. Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta. Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa. Outi Myllymaa projektikoordinaattori, kansallinen hyvinvointiverkosto/luontoinnovaatiot (-syyskuu 2013) Ruuhka-Suomi tulee tarvitsemaan yhä parempia liikenneyhteyksiä ja logistisia ratkaisuja ihmisten ja tavaroiden liikuttamiseen, ja tämä kasvava tarve tarjoaa alueen keskukselle, Hämeelle, loistavan mahdollisuuden. Tehdään Hämeestä solmukohta, jossa ihmiset viihtyvät. Alueen koulutus ja osaaminen tarjoavat hyvät puitteet kehittää puhtaan ruuan tuotantoa, luontomatkailua ja ympäristön viihtyisyyttä. Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen ESIMERKKEJÄ HANKEKOKONAISUUKSISTA Valmistellaan Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä ohjelma yhdessä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa - ohjelman avulla lisätään tietoisuutta kestävän elämäntavan edistämisestä kaupunkien, maaseudun ja maaseudun kylien maankäytön ja asumisen edistämisessä sekä avustetaan kuntia yhdyskuntarakenteen kannalta parhaan, monipuolisen ja laadukkaan asemakaavavarannon tuotannossa. Monipuolisen ja laadukkaan tonttitarjonnan turvaaminen kaavoituksella ja aktiivisella sekä pitkäjänteisellä maapolitiikalla Asumiseen liittyvien toiveiden ja odotusten sekä tulevaisuuden tarpeiden selvittäminen: - miten asumisen laadullinen kysyntä muuttuu Hämeessä ottaen huomioon tulevaisuuden isot megatrendit ja haasteet? Maaseutuasumisen edistäminen ja vapaa-ajan asumisen kehittäminen sekä niiden kasvun erilaisten mahdollisuuksien kartoittaminen ja luominen Yksilöllisen asumisen ratkaisujen edistäminen ja pilottikohteiden toteuttaminen Ekologisten asumisen ratkaisujen edistäminen sekä niitä tukevien pilottihankkeiden toteuttaminen maaseudulla ja kaupungeissa Vaihtoehtoisten asumismuotojen ja tuotantotapojen kirjon edistäminen ja ylläpitäminen Terveyttä ja aktiivisuutta parantavien ja ylläpitävien Hämeen ainutlaatuiseen luonnonympäristöön tukeutuvien palvelukonseptien kehittäminen (esim. green care yrittäjyys) Asiakaslähtöisten ja joustavien hyvinvointipalveluprosessien kehittäminen Hyvinvointitietoisuuden lisääminen ja terveyttä edistävien käyttäytymismallien edistäminen Etätyöskentelyn ja monipaikkaisen asumisen konseptien kehittäminen 19 Häme-ohjelma

42 Puhtaasti paremmin BIOTALOUS JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ Vuonna 2040 Kanta-Häme on tunnettu luonnonvaraosaamisestaan ja järkivihreydestään. Luonnonvarojen kysyntä, tarjonta ja osaaminen ovat kestävällä tavalla tasapainossa Kanta-Hämeessä ja laajalla metropolialueella. Yrittäjyys ja ympäristö kulkevat sopuisasti rinnakkain. Alueen toimijat ovat osanneet hyödyntää uusimman tiedon ja jalostaa luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä uusia tuotteita ja palveluita. Biotalouden, luonnonvarojen kestävän käytön ja monipuolisen kierrätysliiketoiminnan pohjalle syntyneet uudet työpaikat ovat vauhdittaneet talouskasvua. Osaaminen on noussut Kanta-Hämeen vetovoimatekijäksi houkutellen tänne uusia yrityksiä ja asukkaita. Biotalous, luonnonvarojen kestävä käyttö ja Cleantech-osaaminen ovat myös yksi kilpailuvalttimme kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2040 Häme on energiatehokkaasti toimiva, vähäpäästöinen ja hiilineutraali maakunta. Hämeen energian tarve tuotetaan pääosin uusiutuvin energiavaroin. Ekologista kestävyyttä tavoitellaan siten, että toiminnan hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymisenä. Keskeistä on energiatehokkuus, päästöjen vähentäminen ja näihin liittyvän osaamisen vahvistaminen. Luonnonläheisyys ja kestävä elämäntapa ovat säästäneet luonnonvaroja, vähentäneet päästöjä ja lisänneet asukkaiden hyvinvointia. Vuonna 2025 Hämeen vesien ekologinen tila on hyvä ja Vanajavesi on tunnettu kauniina ja houkuttelevana kansallisaarteena koko Suomessa. Hämäläinen luonto on monimuotoinen, tasapainoinen kokonaisuus, jossa ihmisten yhteys luontoon on arkipäivää. Kanta-Hämeen talouskasvun yksi vauhdittaja on biotalous ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä osaaminen. Hämeessä on monipuolinen elintarviketalous ja kaikki keskeiset maatalouden tuotantosuunnat. Myös metsävarat ja niiden kasvu on maan huippua ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet suuria. Tavoitteena on löytää luonnosta ja uusiutuvista luonnonvaroista innovaatio- ja liiketoimintaa sekä vahvistaa Kanta-Hämeessä olevaa luonnonvaraosaamisen keskittymää, jonka keskeisiä toimijoita ja sopimuskumppaneita ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, MTT/Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston yksiköt ja tiedekunnat sekä maakunnan elinkeinojen kehittäjät. Laajalla metropolialueella tehdään yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyen. Alueella olevaa vahvaa biotalouden osaamista vahvistetaan edelleen. Uutta liiketoimintaa, tutkimusta ja kehittämistyötä kohdennetaan lähiruokaan, biomassojen kiertoon liittyvään osaamiseen, biopolttoaineiden tuotantoon, energian tuottamiseen ja kierrätykseen liittyviin toimintatapoihin sekä vesiosaamiseen. Toimintatapoihin ja tottumuksiin halutaan vaikuttaa muun muassa energian tuotantoon ja käyttöön liittyvällä neuvonnalla ja opastuksella. Järkivihreyteen kannustetaan kaikilla osa-alueilla niin kansalaisten, yhteisöjen kuin yritystenkin toiminnoissa. Hämeen sijainti keskellä laajaa metropolialuetta asettaa suuria paineita maakunnan luonnonvarojen käytölle. Maasta kilpaillaan rakentamisen, virkistyskäytön, suojelun sekä maaja metsätalouden välillä. Luonnonsoran käytön kasvu sekä kalliokiviainesten ja uusiomateriaalien käytön vähäisyys ovat ristiriidassa luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä koskevien tavoitteiden kanssa. Hämeessä ruokasektoriin ja sen kehittämiseen halutaan panostaa myös tulevaisuudessa. Alan kehittämisvisio on kuitenkin kirkastettava ja uudet tavoitteet asetettava. Kaikki lähiruoka ei ole luomua ja kaikki luomu ei ole lähiruokaa. Kuluttaja lopulta ratkaisee, kumpaa valitsee. Ruokatuotanto on alueemme voimavara ja kasvaakseen se tarvitsee meiltä yhteisymmärrystä ja laajaa tukea sekä lähi- että luomuruokatuotannon kehittämiseen. Päivi Rönni ohjelmapäällikkö, Kasvua Hämeessä -teemaohjelma, MTK Häme 20

43 ESIMERKKEJÄ HANKEKOKONAISUUKSISTA Luonnonvara-alan osaamiskeskittymän rakentaminen - Käynnistetään Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä. Yhteistyössä mm. HAMK, Helsingin yliopisto Lammin biologinen tutkimusasema ja HY tiedekunnat, MTT/ Luonnonvarakeskus ja maakuntien elinkeinojen kehittäjät. Biotalouden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen - Tehostetaan luonnonvarojen hyödyntämistä, parannetaan materiaali- ja energiatehokkuutta sekä luodaan kestävään kehitykseen pohjautuvia arvoverkostoja. Synnytetään uusia innovaatioita ja uutta yritystoimintaa. Biopolttoaineiden tuotannon edistäminen, Merven bioenergiakeskus - Metsäenergian viisas hyödyntäminen ja jalostaminen. Envi Grow Park, biojalostamo - Tavoitteena luoda Forssan Envitech-yritysalueelle rakentuvasta ekoteollisuuspuistosta ainutlaatuinen biotalouden osaaja, pitkälle jalostettuihin tuotteisiin tähtäävien ideoiden tuotteistaja sekä teknologian ja liiketoiminnan toiminta-alusta. Biojalostamo on rakentumassa Envi Grow Parkin ytimeksi Kestävä kiviaineshuolto laajalla metropolialueella - Kiviainesten ja uusiomateriaalien kestävän käytön ja kierrätyksen edistäminen. Kiviainesten käyttäjien hankintaosaamisen ympäristömyönteisyyden lisääminen. Työtä luonnosta - Suomalaisen luonnon monimuotoisuuden ja mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja yritystoiminnalle. Yhteistyöllä vahvistetaan alueiden kilpailukykyä sekä sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Ruokamaakunta Häme - Ruoka-alan kokonaisvaltainen kehittämisstrategia. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen. Lähiruoan jakeluverkostojen kehittäminen. Ruokatuotteita kansainvälisille markkinoille. Vanajavesikeskuksen hankkeet - Vanajavesikeskus työskentelee alueen vesistöjen, ympäristön ja maiseman tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila sekä koko Vanajaveden alueen vetovoiman lisääminen. Vesien hoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi Vesistöihin liittyvän tiedonkeruun ja tutkimuksen edistäminen Pohjavesiselvitysten ja tutkimusten toteuttaminen - pohjavesitutkimukset erityisesti maankäytöllisesti kriittisillä alueilla ja rakenneselvitykset laaja-alaisilla pohjavesialueilla Tuulivoimatuotannon edistäminen kestävästi ja ympäristöön sopeuttaen Hevosklusteri - Lounais-Hämeen hevosalaan liittyvän osaamiskokonaisuuden kokoaminen ja voimistaminen. Alueella jo olevien useiden alan toimijoiden yhteistyönä toteutettavat tavoitteelliset kehittämistoimenpiteet, joilla muotoutuva alan klusteri nostetaan valtakunnalliseksi alan kärjeksi. Julkiset hankinnat ja investoinnit sekä niiden hyödyntäminen uusien liiketoimintojen pilotoinnissa. Järkivihreyden juurruttaminen maakunnan toimintatavaksi ja energianeuvontakonseptin luominen Hämeen pohjavedet ovat vielä pääosin puhtaita ja hyvälaatuisia, mutta monin paikoin rakentamisen ja liikenteen tarpeet uhkaavat heikentää pohjavesien tilaa. Hämeen pintavesien tila on paikoin huolestuttava ja hyvän tilan saavuttaminen edellyttää määrätietoisia ja pitkäaikaisia toimenpiteitä. Hämeen vedet ja alueen rikas kulttuuriperintö houkuttelevat tuhansia matkailijoita nauttimaan näkemyksistä, elämyksistä sekä alueen muista palveluista. Ekosysteemipalvelujen turvaaminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Ihmisten virkistyessä virkistyy myös elinkeinoelämä. Häme-ohjelma 21

44 Kiinaakin fiksumpi VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN MAHDOLLISUUDET Vuonna 2040 Kanta-Häme profiloituu teollisuusyritysten toiminnan ja tuotekehityksen uudistajana. Saavutettavuus ja toimivat logistiset ketjut tekevät maakunnasta houkuttelevan sijoittumiskohteen valmistavalle teollisuudelle. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisen mittakaavan konsepteja ja ratkaisuja. Pk-yritysten T&K toiminnan edistämisen kautta ratkaisuja voidaan luoda nopeammin ja yhdistää niitä veturiyritysten tuotteiden kanssa. Näin voidaan avata kansainvälisiä markkinoita myös pk-yrityksille. Monipuolinen teollinen ekosysteemi mahdollistaa tuotekehityksen nopeutumisen. Metalliteollisuus on Kanta-Hämeen merkittävin teollisuuden toimiala, jonka 350 yritystä työllistävät yli 5000 henkilöä. Hämeenlinnan seutua kehitetään ohutlevyteknologian ja teräsrakentamisen huippuosaamisen keskittymänä Suomessa käsittäen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisen, pkyritysten kehittämisen sekä demonstraatiokohteet. Forssan seudulla painoaloja ovat elektroniikka ja ympäristöteknologia sekä Riihimäen seudulla nostaminen ja siirtäminen. Digitaalisten tuotekehitysalustojen mahdollisuuksia hyödynnetään erilaisten osaamisten solmukohtana. Kanta-Hämeen saavutettavuus eri kuljetusmuodoin on hyvä. Maakunnan sijainti kasvu- ja kuljetuskäytävien solmukohdassa luo hyvän pohjan logistiikan toimivuudelle ja valmistavan teollisuuden toiminnalle. Alueelta on hyvät yh- ESIMERKKEJÄ HANKEKOKONAISUUKSISTA Teräsrakentamisen osaamiskeskittymä - sopimus yhteistyöstä Tampereen teknillisen yliopiston, HAMK:n, Koulutuskuntayhtymä Tavastian, Hämeenlinnan kaupungin ja kehittämisyhtiön kesken. Pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen Teollisten yritysten kilpailukykyohjelma - rakennetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa toimintasuunnitelma teollisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi sekä yritysten keskinäisen yhteistyön vahvistamiseksi ja logistisen sijainnin hyödyntämiseksi Kasvusopimus- ja Inka painopisteiden jatkokehittäminen ja toteuttaminen, Hämeenlinnan seutu - valmistautuminen ohjelmien välitarkasteluihin ja mahdollisiin jatkohakuihin, kumppanuudet Inkaklustereiden kanssa Vihreän logistiikan kehittäminen Forssan seudulla Seutukaupunkipilotin toteuttaminen, Forssan seutu Etelä-Suomen yhteinen Cleantech-liiketoimintaohjelma Korkeakoulukeskuksen rakentaminen ja yhteistyön vahvistaminen Saavutettavuuden, kuljetuskäytävien, liikenneväylien ja liityntäratkaisujen kehittäminen Olemme kehittäneet Forssan seudulle melkoisen terävän elinkeinostrategian, jossa uusiutuva energia, ympäristö, hyvinvointi, vihreä logistiikka ja kestävään kehitykseen tähtäävä teknologiateollisuus ovat kärkinä. Keskittyminen mm. kierrätys- ja energia-alaan on todella kannattanut ja nyt puhutaan jo sadoista uusista työpaikoista ja satojen miljoonien investoinneista. Timo Lindvall toimitusjohtaja, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy (-kesäkuu 2013) 22

45 teydet Suomen merkittävimpiin satamiin sekä Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan lento-asemille. Monet maakunnan elinkeinoelämän kuljetuksiin liittyvät haasteet ja ongelmat onkin ratkaistava Kanta-Hämeen ulkopuolella. Saavutettavuuden lisäksi Kanta-Hämeen runsaat luonnonvarat (esim. maa-ainekset, metsät, vesivarat) tarjoavat mahdollisuuksia kehittää näihin luonnonvaroihin pohjautuvaa jatkojalostusta ja energiantuotantoa. Tiekuljetuksilla on Kanta-Hämeen maakunnan elinkeinoelämälle erittäin suuri merkitys. Alueen tärkeimmistä teollisuuden aloista metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus ja teknologiateollisuus ovat tyypillisesti tiekuljetusten varassa toimivia aloja. Tiekuljetusten tärkeyttä korostavat myös alueella sijaitsevat lukuisat teknisen tukkukaupan ja elintarviketeollisuuden varastot. Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Kanta-Hämettä kehitetään vahvimmaksi yrittäjyysmaakunnaksi. Kunnat ja maakunta toimivat yrittäjäaktiivisesti, yrittäjyysvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa. Yrittäjäkasvatus ja -koulutus ovat keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja Suomessa osallistuen aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Hämeen liitto ja kantahämäläiset kunnat ovat tarttuneet härkää sarvista ja osoittaneet halunsa olla edellä kävijöitä päätöksiensä yritysvaikutusten arvioinnissa. Oikein toteutettuna arviointi parantaa valmistelun laatua, osallistaa kansalaisia ja tuo parempia tuloksia hämäläisten työpaikkojen ja toimeliaisuuden tueksi. Juha Haukka toimitusjohtaja, Hämeen yrittäjät 23 Häme-ohjelma

46 Kotipesä kunnossa matkalla maailmalle KANSAINVÄLISTYMINEN JA VETOVOIMA Vuonna 2040 Kanta-Hämeen kotimarkkina-aluetta ovat lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma. Tavoitteena on, että kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on yhä enemmän. Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet ovat erityinen painopistesuunta. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut merkittävästi. Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todel-lisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen teke-miseen maakunnassa. Maakunnalliseen markkinointiin haetaan uusia keinoja tehdä Hämeen yrittämisen, asumisen, matkai- European Union European Parliament lun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä tunnetuksi, myös kansainvälisesti. Maakunnan kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Pienten yritysten kynnystä kansainväliseen liiketoimintaan tulee alentaa. Työntekijä- ja opiskelija harjoitteluja lisäämällä voidaan saada kontakteja vientimarkkinoille. Yritysten suuntautumista Venäjän markkinoille helpottavia toimenpiteitä edistetään. Yrityksille suunnataan toimenpiteitä, jotka johtavat uusiin kontakteihin ja mahdollisuuksiin kasvattaa omaa liiketoimintaansa. Pk-yritysten Venäjä-osaamista nostetaan korkeakoulujen kanssa yhteistyössä. Toinen merkittävä kansainvälistymisen painopiste on matkailun kehittäminen. Hämeen ainutlaatuinen luonto yhdistettynä rikkaaseen kulttuurihistoriaan luo houkuttelevan ympäristön luonto-, metsästysja kalastusmatkailulle. Matkailusektorin kasvumahdollisuuksia on erityisesti venäläisten matkailijoiden osalta. Matkailuyritysten yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on räätälöidä houkuttelevia matkailupaketteja venäläisille turisteille. Kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa tehdään yhteistyötä. Markkinoinnin kohderyhmä Venäjällä segmentoidaan, ja markkinointi suunnataan potentiaalisimpaan kohderyhmään. Matkailuyritykset myös lisäävät valmiuksiaan palvella 24

47 venäläisiä turisteja. Terveysmatkailun osalta selvitetään kasvumahdollisuuksia. Uuden vuoden matkojen lisäksi kesän ja syksyn markkinointia venäläisten keskuudessa lisätään. Kotikansainvälistymisen avulla luodaan edellytyksiä sekä vienti- että matkailuyritysten kansainväliseen toimintaan. Erityisesti edistetään venäjän kielen opiskelua Hämeen alueella, tavoitteena nostaa venäjän kielen suosiota koululaisten ja lukiolaisten keskuudessa. Lisäksi jo työmarkkinoilla oleville kieltä osaamattomille tulee luoda mahdollisuuksia opiskella venäjän kieltä. Opiskeluun ja työhön perustuvaa maahanmuuttoa edistetään työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi huolehtimalla kotouttamisen edellytyksistä. Kanta-Hämeellä on kaikki menestymisen mahdollisuudet ja olosuhteet tehdä koko maakunnasta vetovoimainen. Hämeenlinnan kaupunki on sitä vahvasti rakentamassa omalta osaltaan. --- Tulevaisuus täytyy itse tehdä, työkalut ovat olemassa. Erityisesti täällä. Vetovoimaisuus luo elinvoimaa. Timo Kenakkala kaupunginjohtaja, Hämeenlinna Matkailu on mukavaa, kuten tiedämme, mutta jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti pitää se ottaa elinkeinona ja toimialana vakavasti. Seutumme yhtenä suurimpana työllistäjän matkailuelinkeino on merkittävä, mutta sitä pitää kehittää määrätietoisesti ja se pitää olla mukana joka ikisessä strategiassa ja linjauksessa. Kati Tiitola toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy Venäjän läheisyys ei näy meillä vielä niin selkeästi kuin esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa tai Uudellamaalla, mutta tulevaisuudessa tilanne on varmasti toinen. Viisumivapaus Venäjän kanssa voi olla totta jo 10 vuoden päästä Palvelusektorilla, ja erityisesti matkailualalla pitäisikin nyt miettiä jo vakavasti viisumivapauden vaikutuksia ja aloittaa siihen valmistautuminen. Terhi Saarenoja suunnittelija, Hämeen liitto ESIMERKKEJÄ HANKEKOKONAISUUKSISTA Hämeen toimipisteet Brysselissä ja Pietarissa Tasapainoinen suhtautuminen maahanmuuttoon on avain toimivaan ja kestävään maahanmuuttopolitiikkaan. Mahdollisuudet ja haasteet on kohdattava avoimesti, virheistä opittava ja toimivia käytäntöjä vahvistettava. Tavoitteena tulee olla se, että jokainen maahanmuuttaja löytää paikkansa yhteiskunnan rakentajana. Rakentajia olivat myös ne aikansa maahanmuuttajat, jotka olivat perustamassa yrityksiä kuten Stockmann ja Finlayson. Päivi Räsänen sisäasiainministeri Maakunnallinen Venäjän markkinoille tähtäävä matkailun yhteishanke Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntäminen, Interreg -ohjelmien ohella kehittämistoimenpiteiden ja -hankkeiden rahoittamisessa hyödynnetään EU:n erillisohjelmia, kuten Horizon 2020, COSME ja Life + Kansainvälinen resurssikeskus maahanmuuttajille Sibeliuksen 150-juhlavuoden hyödyntäminen Venäjän kielen opetuksen yhteistyö- ja edistämishanke Hämeen maakunnan kunnissa Etelä-Suomen yhteinen Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma Työperäisen maahanmuuton ohjelma 25 Häme-ohjelma

48 HÄMÄLÄINEN TOIMINTATAPA Hämeen kehittäminen perustuu aloitteelliseen ja aktiiviseen yhteistyöhön, neuvottelemiseen ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, strategisia tavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. Aluekehittäjien työn vaikuttavuus Kanta-Hämeen alueella paranee edelleen ja näkyy vetovoimatekijänä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kanta-Hämeen aluekehittäjien verkosto HämePro kokoaa kehittämisen ammattilaiset pysyvään yhteistyöhön. HämePro on ollut tämän Häme-ohjelman tärkein käytännön valmistelija, erityisesti maakunnan kärkiä haettaessa. Kanta- Hämeen edunvalvontaverkosto kokoaa maakunnan voiman yhdessä päätetyn kehittämisnäkemyksen toteuttamisen taakse. Korkeakoulukeskuksen toiminta on koko Kanta-Hämeen maakunnan kattavaa. Sen toiminta tukeutuu vahvoihin HAM- Kin Hämeenlinnan, seutukaupunkien ja luonnonvara-alan kampuksiin. HAMKin hajautettu toimipisteverkosto on välttämätön koko Kanta-Hämeen palvelemisessa, kehittämisessä ja elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Hämeenlinnan Korkeakoulukeskus on vuoteen 2015 mennessä Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä. Luonnonvara-alan ja teräsrakentamisen osaamiskeskittymät kokoavat sopimuspohjaiseen yhteistyöhön HAMK:n, maakuntaa ympäröivät yliopistot, tutkimuslaitokset (kuten MTT/Luonnonvarakeskus), ammatilliset kouluttajat, elinkeinojen kehittäjät sekä johtavat yritykset verkostoineen. Tavoitteena on uudenlainen yliopisto- ja korkeakouluosaamisen kokoaminen yritystoiminnan luomiseksi ja vahvistamiseksi. Toteutettaessa alkavalla ohjelmakaudella EU:n rakennerahastoista ja kotimaisista rahoituslähteistä rahoitettavia hankkeita, erityistä huomiota kiinnitetään niillä aikaansaataviin pysyviin työpaikkoihin sekä yritys- ja liiketoiminnan kehittymiseen. Kanta-Häme sijaitsee oivallisesti kansainvälisten kasvukäytävien risteyskohdassa. Kansainvälinen yhteistyö vahvistuu Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen kumppanuuksia hyödyntämällä mm. Itämeren alueiden verkostoa (BSSSC). Maan hallituksen elokuussa 2013 päättämän metropolihallinnon muodostuminen saattaa heijastua myös Kanta- Hämeen alueelle. Lähivuosina edessä saattaa olla myös laajempi aluehallinnon uudistaminen muun muassa kuntarakenteiden muutosten seurauksena. Kanta-Hämeen toiminnallinen yhteistyö laajalla metropolialueella jatkuu luontevana kaikkiin suuntiin. Maakunta pidetään itsenäisenä niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista. Mahdollisissa muutoksissa Kanta-Hämeen maakunnan alue pidetään yhtenä kokonaisuutena. Vaikka ilmassa on uhkia, tarjoavat kuntaliitokset elinkeinoja kehitysyhtiöille myös suuria mahdollisuuksia. Fiksusti hoidettuina ja osaavissa käsissä ne ovat tulevaisuuden tekijöitä ja juuri niitä strategisia työkaluja, joiden avulla turvataan aluekehitystä ja Suomen kiinnostavuus sijaintipaikkana myös ulkomaisten yritysten silmissä. Onnistuminen kuitenkin edellyttää nykyistä tiukempaa seudullista yksituumaisuutta, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja päällekkäisyyksien purkamista. Kirsi Aaltio toimitusjohtaja, Hämeen kauppakamari HÄMÄLÄINEN TOIMINTATAPA, ESIMERKKEJÄ: Korkeakoulukeskus - Hämeen ammattikorkeakoulun ympärille kehittyvä Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä ja läsnäolo kaikilla seuduilla Luonnonvara-alan osaamiskeskittymä Teräsrakentamisen osaamiskeskittymä HämePro, maakunnan kehittäjien verkosto Kanta-Hämeen edunvalvontaverkosto Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue Itämeren alueiden verkosto, BSSSC 26

49 Ei riitä, että toimimme, kuten aina ennenkin on toimittu, vaan rohkea uudistumiskyky ja innovointi voi muodostaa hyvän pohjan kuntasektorinkin varautumiseen tulevaisuuden haasteisiin. Reagointivalmiutta tulisi kehittää ja modernia teknologiaa hyödyntää. Kumppanuus yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa voi monessa asiassa muodostaa merkittävän kilpailuetutekijän niille, jotka siihen panostavat. Sami Sulkko kaupunginjohtaja, Forssa Suuret teot eivät synny yksilöistä vaan joukkueesta. Opetus, tutkimus ja kehittäminen eivät ole niin haavoittuvaisia yhdessä tehden. Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen rakentaminen on hyvä esimerkki teknologiakeskus InnoParkin, Kehittämiskeskus Hämeen, Hämeenlinnan kaupungin ja HAMKin hyvästä yhteisestä näystä ja tahdosta tehdä yhdessä työtä. Samoin kaikki muutkin alueen kehittämisyhtiöt, kunnat ja Hämeen liitto muodostavat toimivan yhteistyö ja kehittäjäverkoston. Avoimeen toimintakulttuurin kuuluu vahva yhdessä kehittämisen ja tekemisen malli. Kun näky tulevaisuudesta ja tavoitteet ovat yhteiset, voidaan saavuttaa enemmän. Pertti Puusaari rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Ikääntyneen väestön voimavarat ovat monimuotoisia. Heillä on kokemusta erilaista ongelmanratkaisutavoista sekä harkintakykyä ja luovuutta tehdä omaan elämäntyyliinsä sopivia valintoja. Ikäihmisten yhteisölliset voimavarat ovat muotoutuneet elämän aikana vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Niiden ylläpitäminen edellyttää ihmisen jatkuvaa omaa aktiivisuutta, jota järjestötyö edustaa parhaimmillaan. Tietysti toivon, että kolmannen sektorin toimijoiden, myös eläkeläisjärjestöjen osaamista hyödynnettäisiin eri päätöksentekotasoilla. Ossi Lapisto Hämeen piirin eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan jäsen 27 Häme-ohjelma

50 HÄME-OHJELMAN RAHOITUS Häme-ohjelman tehtävänä on osoittaa Kanta-Hämeen kehittämisen suunta ja koota kaikki mahdolliset voimavarat sen toteuttamiseksi. Häme-ohjelmaa toteutetaan EU:n, valtion, kuntien, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden voimavaroilla. Rahoituksen niukentuessa hankkeiden osumatarkkuuden tulee olla entistäkin parempi. Rahoitusta on koottava ketterästi ja joustavasti, uusiakin lähteitä luovasti käyttäen. Kansallinen rakennerahasto-ohjelma on ohjelmakaudella edelleen keskeinen kehittämisen väline, vaikka rahoitus onkin entistä alhaisemmalla tasolla. Manner- Suomen kansallinen rakennerahasto-ohjelma on valmisteltu yhteen, monirahastoiseen ohjelmaan, jonka toimintalinjat ovat pk-yritysten kilpailukyky, uusimman tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Kanta-Hämeessä käytettävissä olevat EAKR- ja ESR-rahoitusmahdollisuudet lienevät koko tulevalla ohjelmakaudella vastinrahoineen yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Maaseutuohjelma on tulevallakin ohjelmakaudella hyvin merkittävä kehittämistyökalu Kanta-Hämeessä. Maaseutuohjelman kautta käytettävissä oleva rahoitus säilynee vähintään entisellään. Maaseutuohjelman toteuttaminen Kanta- Hämeessä perustuu Hämeen maaseutustrategiaan, jonka painopisteitä ovat biotalous, ruokaketju, metsä, matkailu ja asuminen. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien (Interreg) rahoitus säilyy tulevalla ohjelmakaudella ennallaan tai jopa kasvaa. Kanta-Hämeen toimijat voivat osallistua Keskisen Itämeren ohjelmaan (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelmaan (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattavaan Interreg Europe -ohjelmaan. Ohjelmien teemat liittyvät mm. innovaatioihin, saavutettavuuteen, yritystoiminnan kehittämiseen ja ympäristönsuojeluun. Euroopan Unionin rahoituksessa korostuvat jatkossa innovaatiot, tutkimus ja yrittäjyys. Suoraan Brysselistä haettavat ohjelmat, kuten HORIZON 2020, COSME ja LIFE+ ovat vaativia rahoitusvälineitä, mutta niiden kautta kanavoidaan erittäin merkittäviä rahoitusvirtoja. Ohjelmien hyödyntäminen vaatii tiivistä yhteistyötä maakunnan sisällä sekä kansainvälisten ja kansallisten kumppaneiden kanssa. Maakunnan kehittämisrahan taso on pienentynyt Kanta- Hämeessä alle euroon vuodessa. Maakunnan kehittämisraha on kuitenkin joustava, Hämeen liiton hallinnoima rahoitusväline, jolla on mahdollista toteuttaa pienehköjä kehittämishankkeita ja käynnistää suurempien hankkeiden valmistelua. Kunnat ovat erittäin merkittäviä maakunnan kehittämishankkeiden rahoittajia ja toteuttajia. Edunvalvonnalla vaikutetaan valtion budjettiin Kanta-Hämeen hankkeiden toteuttamiseksi. Häme-ohjelman hankekohtaiset rahoitussuunnitelmat ja -lähteet esitetään vuosittain laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa, joka tarkentaa ja täsmentää maakunnan hankkeiden toteuttamisaikataulua, -järjestystä sekä rahoitusta. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan Hämeen liiton johdolla läheisessä yhteistyössä erityisesti Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten, kuntien sekä elinkeinojen kehittämisyhtiöiden kanssa. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään myös yhteistoiminta-alueen maakuntien yhteiset hanke-esitykset, joiden rahoituksesta pyritään neuvottelemaan ministeriöiden kanssa. 28

51 HÄME-OHJELMAN SEURANTA Maakunnan tilan kehittymisestä ja Häme-ohjelman toteutumisesta annetaan säännöllisesti seurantaraportti maakuntavaltuustolle sekä ohjelmaa toteuttaville yhteistyökumppaneille. Seurannan perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ohjelman painotuksiin ja toteutukseen. Häme-ohjelmalle laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään keskeisimmät toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntien, seutujen, ELY-keskusten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Häme-ohjelmassa asetetaan määrällisiä tavoitteita sekä pitkällä tähtäimellä aina vuoteen 2040 että maakuntaohjelmakaudelle : väestön määrä ja muutos luonnollinen väestömuutos muuttoliike vanhushuoltosuhde työttömyysaste työllisyysaste nuorten työttömyys pitkäaikaistyöttömyys työpaikkojen ja työvoiman määrä bkt/asukas kasvuyritysten määrä viennin osuus tuotannosta tutkinnon suorittaneiden osuus peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista Tarpeen mukaan seurataan myös muita Häme-ohjelman toteutumista ja maakunnan sekä sen osien kehitystä kuvaavia tunnuslukuja 29 Häme-ohjelma

52 YMPÄRISTÖSELOSTUS, -ARVIOINTI JA -SEURANTA OHJELMAN TOTEUTTAMISEN ARVIOINTIMENETTELY Ohjelmaan sisältyvien hankkeiden vaikutusten arviointia täsmennetään vuosittain laadittavien toteuttamissuunnitelmien yhteydessä. Hankkeen toteuttajan tehtävänä on arvioida todennäköisiä vaikutuksia päästöihin, kulutukseen, tuotantoon ja energiaan, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, luontoon, ihmisiin, liikenteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja sisältääkö hanke huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia. HÄMEEN YMPÄRISTÖN NYKYTILAN OMINAISPIIRTEET JA KEHITYS Luonto ja maisema Kanta-Hämeen luonto on monimuotoinen. Maisemalle on ominaista peltojen, järvien ja metsien mosaiikki, harjuselänteet ja arvokkaat kulttuuriympäristöt. Asutuksen historia on nähtävissä kivikaudesta nykypäivään. Rakentaminen ja taloudellinen toiminta vaikuttavat luonnon kirjoon. Rantavyöhykkeet ovat maakunnassa voimakkaasti rakennettuja. Kulttuuriympäristö Kanta-Hämeessä on runsaasti valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hämeen rakennusperinnölle on ominaista moniarvoisuus sekä pitkät aikakerrostumat. Maakunnallisina erityispiirteinä ovat keskiaikainen linna, keskiaikaiset kirkot, kylät, tielinjat, runsas kartanokulttuuri torppineen, tiilirakentaminen, rautatie-, maanpuolustuksen ja julkishallinnon rakentaminen sekä talonpoikaistalot. Pintavedet Kanta-Hämeessä on yli 800 järveä ja lampea sekä virtavesiä lähes km. Kanta-Hämeen luokitelluista järvistä ekologisesti erinomaisessa tilassa on 18 %, hyvässä tilassa 42 %, tyydyttävässä 33 % ja välttävässä tilassa 7 %. Vanajaveden reitti on suurelta osin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Pohjavedet ja maaperä Reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen ansiosta Kanta-Hämeessä on paljon pohjavesialueita. Pohjavedet ovat pääosin puhtaita ja hyvälaatuisia ja kelpaavat sellaisenaan talousvedeksi. Pohjavesille kohdistuu useilla alueilla merkittäviä uhkia asutuksesta, tuotannosta ja liikenteestä. Ilma ja melu Ilmanlaatu on poikkeustilanteita lukuun ottamatta terveellisen elinympäristön vaatimusten mukainen. Ilmansuojelutoimenpiteet ovat vähentäneet teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä ilmaan, mutta samalla liikenteen suhteellinen osuus ilman pilaajana on lisääntynyt. Liikenne on myös merkittävin melun aiheuttaja. HÄME-OHJELMAN YMPÄRISTÖTAVOITTEET Hämeen ympäristöstrategian mukaan Häme säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Häme ja hämäläiset vastaavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Häme-ohjelma toteuttaa ympäristöstrategian tavoitteita ja linjauksia. Luonnon tuottokyky ja luonnonarvot säilytetään sekä ympäristön tilaa parannetaan. Kulttuuriympäristöjä vaalitaan asianmukaisesti. Ympäristöriskejä ennakoidaan ja ehkäistään. Uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja tasapainoisesti käytettävissä oleviin varoihin nähden. Alue- ja yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmiä ja -verkostoja sekä yhdyskuntatekniikkaa kehitetään päästöjen kannalta edullisesti ja taloudellisesti. 30

53 HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISEN MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET Häme-ohjelman vaikutuksia arvioidaan SOVA-lain mukaisesti. Keskeistä arvioinnissa on ohjelman linjausten ja esille nostettujen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset suhteessa kehittämisen periaatteisiin, määrällisiin tavoitteisiin, ohjelman ja myös Hämeen ympäristöstrategia ympäristötavoitteisin. Vaikutukset luontoon Taloudellinen toimeliaisuus, positiivinen asukasmäärän ja työllisyyden kehitys merkitsevät luonnonvarojen kulutuksen lisääntymistä. Vetovoiman myötään tuoma matkailijoiden määrän kasvu lisää luontoon kohdistuvaa kulutusta ja käyttöä. Häme-ohjelman toteuttamisessa otetaan huomioon luonnonsuojelun tarpeet. Tarvittaessa vaikutukset arvioidaan maakuntaohjelman käytännön toteuttamisessa hankekohtaisesti. Vaikutukset ihmisiin Yritysten toimintaympäristöjen kehittyminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Yritysten toimintaedellytysten ja -ympäristöjen kilpailukyvyn vahvistuminen vaikuttaa myönteisesti maakunnan asukkaiden työllisyyteen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään muun muassa siihen, että Häme tunnetaan ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön harmoniasta ja, että Hämeessä ihmisten olisi hyvä asua turvallisessa, levollisessa ja luonnon läheisessä ympäristössä, jossa yksilöllisyys ja ihmisistä huolehtiminen ovat etusijalla. Jos tämä tavoite voidaan myös käytännön hankkeiden valinnassa ja kohdentamisessa toteuttaa vaikutukset ihmisiin ovat pääsääntöisesti positiivisia. Vaikutukset päästöihin Ohjelman vaikutukset päästöihin ovat kaksisuuntaisia. Elinkeinotoimintojen vilkastuminen ja kuljetusten lisääntyminen lisäävät mahdollisia päästöriskejä. Toisaalta ohjelman kehittämisen periaatteena on uusiutumiskyvyn vahvistaminen ja toimialojen rajapintojen kehittäminen. Ympäristöteknologia, resurssiviisaus ja kestävä kehitys nostetaan ohjelmassa painokkaasti esille. Vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiaan Bio- ja kotimaisen uusiutuvan energian soveltavan tutkimuksen ja käytön lisääminen vaikuttavat myönteisesti maakunnan energiahuoltoon ja lisäävät paikallisten luonnonvarojen kestävää käyttöä. Resussiviisaus edistää luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Vaikutukset tasapainoiseen alueelliseen kehittymiseen ja yritysten toimintaympäristöön Ohjelman vaikutukset ovat myönteisiä ja edistäviä. Vaikutukset aluerakenteeseen ja yhdyskuntaan Vaikutukset toteutuvat erityisesti maakunta- ja kuntakaavoituksessa, jotka toteuttavat Häme-ohjelman strategisia linjauksia. Yhdyskuntien, liikenteen ja teknisen huollon kehittämisessä tukeudutaan ensi sijassa olemassa oleviin rakenteisiin. Biotalous ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta. Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntien tekniseen huoltoon Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja olemassa olevan verkoston hyödyntämisellä tavoitellaan liikenteen määrän vähentämistä tai sen kasvun hidastumista. Kauttakulku- ja työmatkaliikenne Hämeen ulkopuolelle lisäävät liikenteen ja kuljetusten määriä. Vaikutuksia lievennetään joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen edellytysten parantamisella. YMPÄRISTÖHAITTOJA EHKÄISEVÄT, VÄHENTÄVÄT TAI POISTAVAT TOIMENPITEET Monilla toimenpiteillä on kaksisuuntaisia vaikutuksia, jotka riippuvat käytännön toteutustavasta. Ympäristöä muuttavat vaikutukset liittyvät useimmiten rakentamiseen ja infrastruktuuri-hankkeisiin. Niillä on kuitenkin usein myös myönteisiä vaikutuksia kuten liikenteen sujuvuuden parantaminen tai veden saannin turvaaminen. Toimivalla ja laadukkaalla infrastruktuurilla on olennainen merkitys alueen kilpailukyvyn muodostajana ja myös ihmisten turvallisuuden tekijänä. HÄMEEN YMPÄRISTÖN TILAN JA TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN SEURANTA Ympäristön tilaa ja kehitystä koskeva kuvaus ja avainmuuttujat kootaan maakuntavaltuustolle laadittavaan Häme-ohjelman seurantaraporttiin. 31 Häme-ohjelma

54 32

55 NÄIN HÄME-OHJELMA VALMISTELTIIN Häme-ohjelman tärkeitä päivämääriä 2013: 4.2. Maakuntahallituksen päätös maakuntasuunnitelman/ohjelman valmistelun käynnistämisestä Ennakointifoorumi maalis-huhtikuu nykyisen maakuntaohjelman väliarviointi 4.3. MYR, lähetekeskustelu Maakuntahallituksen lähetekeskustelu Hämeen nuorisovaltuustojen työpaja, maakunnan kärjet Maakuntavaltuuston kokous HämePron työpaja maakunnan kärjet 3.6. MYR, käsittely kesäkuu seutuneuvottelut Elomessut, Häme-areena Maakuntahallitus, kärjet ja painopisteet elokuu seutuneuvottelut Maakuntavaltuuston työseminaari, Häme-ohjelman painopisteet ja sisällöt 9.9. MYR, käsittely Maakuntahallitus, Häme-ohjelman luonnoksen käsittely Häme-ohjelma nähtävillä ja luonnoksilla MYR, viimeistely HämePron työpaja hämäläinen toimintatapa Maakuntahallitus, esitys valtuustolle Häme-ohjelmaksi Maakuntavaltuusto, Häme-ohjelman käsittely Häme-ohjelman valmistelun tärkeimmät yhteistyökumppanit: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, MYR, MYRS, kuntajohtajat, kuntahallitukset, Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue, Hämeen nuorisovaltuustot, yksityiset kansalaiset ja yritykset HämePro: Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Kehittämiskeskus Oy Häme, InnoPark, FSKK, YritysVoimala, TechVilla, RTOY, HAMK, KK Tavastia, FAI, Hyria, MTT, HY/Palmenia, HY/Lammi, Hämeen Kauppakamari, Riihimäen-Hyvinkään, Kauppakamari, Hämeen Yrittäjät, MTK Häme, ProAgria 33 Häme-ohjelma

56 Hämeessä on tulevaisuuden usko korkealla. Täällä on kasvun ja tekemisen henki. Tähän asti olen tavannut vain iloisia, erittäin ystävällisiä ja mukavia ihmisiä. Palvelut toimivat sujuvasti ja uusi kotikaupunki on ihmisen kokoinen ja siis pyöräiltävä. Historia on nykypäivässä läsnä kaikkialla Hämeessä. Luonto on vehmasta ja kumpuilevaa vesistöineen ja kulttuurimaisemineen. Heimo Toiviainen maakunta-arkkitehti, Hämeen liitto (elokuu 2013-) LISÄTIETOJA Kaikki yhteydenotot, palautteet ja kommentit Häme-ohjelmaan ovat tervetulleita kaikissa toimeenpanon ja seurannan vaiheissa! Hämeen liitto kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh , 34

57 LIITE 1 SKENAARIOT Skenaariot on luotu yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton ja Päijät-Hämeen liiton kanssa vuoden 2012 alkupuolella. Skenaariot ovat kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä, eikä niiden avulla ole pyritty täydelliseen tulevaisuuden ennustamiseen. Skenaarioiden pohjalta on ns. HEMAASU-laskennan avulla laskettu Kanta-Hämeelle keskeisimmät tunnusluvut, joiden laskennassa on otettu huomioon alueellisia olettamuksia ja skenaarioita, sekä eläkkeelle siirtymisiän nouseminen. Oletuksena skenaariolaskelmissa on, että vuonna 2040 Hämeen työvoimaosuus vuotiaista on miesten osalta 80 prosenttia ja naisten osalta 83 prosenttia, vuotiaiden miesten osalta 48 prosenttia ja naisten osalta 44 prosenttia. SKENAARIO 1 GLOBAALI KANSANKOTI Ilmastonmuutos on tosiasia, joka on aiheuttanut katastrofeja. Kansainvälinen yhteistyö on voimissaan kestävän kehityksen edistämiseksi. EU on liittovaltio. Viisumivapaus Venäjän kanssa on toteutunut (vuonna 2020). Uusiutuvan energian osuus energian tuotannossa on kasvanut. Kierrätys ja lähituotanto ovat keskeisiä trendejä. Elinkeinoelämä on keskittynyt palveluihin ja korkean lisäarvon tuotteisiin. Ulkomaankauppa pitää talouden hyvässä vedossa. Kolmannella sektorilla osallistutaan aktiivisesti hyvinvointipalveluiden tuotantoon. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat arkipäivää. Teknologia on kaikkien saatavilla vaikuttaen resurssien käyttöön ja palveluiden tehokkuuteen. Keskisuurten yhtiöiden merkitys on suuri julkishallinnon tukemassa ja ohjaamassa elinkeinoelämässä. Suomessa ollaan matkalla kohti päästötöntä yhteiskuntaa. eivät ole laskeneet yhtä jyrkästi kuin muissa skenaarioissa. Viisumivapauden johdosta matkailu Venäjältä on lisääntynyt voimakkaasti, mikä on osaltaan lisännyt palvelujen ja matkailupalveluiden kysyntää. Terveysmatkailun lisääntyminen on lisännyt myös työpaikkojen määrää terveydenhuoltosektorilla. Voimakas siirtolaisuus on lisännyt rakentamista ja rakennusalan työpaikkojen määrää. SKENAARIO 2 PALJON KEPPIÄ, VÄHÄN PORKKANAA Valtioiden velkaantumista ja luonnonvarojen ylikulutusta ei ole saatu aisoihin. Vastakkainasettelu, protektionismi ja jännitteet ovat kasvaneet ja talousyhteistyö on alueellistunut. Kansainvälinen ilmastoagenda on jäänyt tavoitteestaan ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat. Fossiiliset polttoaineet ovat säilyttäneet asemansa. Energian kysyntä pysyy korkeana. EU on hatara rakennelma, joka on näennäisesti pystyssä. Suomessa palveluita joudutaan heikentämään ja valtio velkaantuu edelleen. Yrityksiä valuu pois Suomesta, joka kärsii aivovuodosta. Osaamisen ja koulutuksen taso laskee. Suomessa yhteiskunnan voimavarat vähenevät, kansalaiset passivoituvat ja ääriliikkeiden suosio kasvaa. Pendelöinti pääkaupunkiseudulle on lisääntynyt vain hieman. Humppilan lentokentän vaikutukset työllisyyteen näkyvät vuodesta Palvelujen julkisen tarjonnan heikentyminen vaikuttaa julkisten palvelujen työpaikkojen määrään vähentävästi myös terveydenhuoltosektorilla. Ulkomaankauppa hiipuu erityisesti laitteiden ja koneiden valmistuksen osalta ja vähentää osaltaan alueen työpaikkoja ko. toimialoilla. Pendelöinti pääkaupunkiseudulle on lisääntynyt entisestään. Humppilan lentokenttä on vaikuttanut alueen työllisyyteen merkittävästi vuodesta 2025 alkaen. Vuonna 2035 alueella on avattu litium-kaivos. Maakunnassa on merkittävää osaamista jätteiden kierrätyksen ja käsittelyn alalla, mikä nostaa työpaikkojen määrää ko. toimialoilla. Palvelujen kysyntä on lisääntynyt väestön ikääntyessä. Koska ruuan lähituotanto on keskeinen trendi, maatalouden työpaikat SKENAARIO 3 VILLI POHJOLA Valtioita on ajautunut konkurssiin ja luottamus eri toimijoiden välillä on mennyt. Euro purkautuu, unioni blokkiutuu ja 2030-luvulla EU on lopettamassa toimintaansa. Venäjäkin on epävakaassa tilassa. Fossiilisten polttoaineiden hinta heittelehtii eikä uusiutuvaa energiaa tuoteta riittävästi. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu on hävitty ja globaalit ilmas- 35 Häme-ohjelma

58 topakolaiset löytävät tiensä myös Suomeen ja Hämeeseen. Suomen valtionvelka karkaa käsistä. Globaalit yhtiöt käyttävät surutta hyväkseen luonnonvaroja ja työvoimaa. Työttömyysaste on korkea. Hyvinvointivaltio on purkautunut ja sen tehtävät ovat kaupallistuneet. Epävakaus ja jännitteet ovat järjestelmän peruspiirteitä, joita suuryritykset ja harmaa talous hyödyntävät. Köyhyys ja elintasoerot kasvavat. Euron purkaantumisen ja valtioiden sisäänpäin kääntymisen vuoksi elintarviketuotanto kotimaassa ja Hämeessä lisääntyy suhteessa peruskehityskuvaan. Terveydenhuollosta tulee selkeästi yksityispainotteista. Hämeeseen on avattu kaksi uutta kaivosta. Voimakas siirtolaisuus lisää rakentamisen tarvetta ja sen vuoksi rakennusalan työpaikat lisääntyvät. SKENAARIO 4 BRÄNDIEN VASTUU Julkishallinnon sijaan globalisoituneet suuryritykset ja kolmas sektori ovat ottaneet aloitteen ympäristö- ja resurssihaasteiden hallinnassa. Useat julkiset palvelut on yksityistetty. Talouskasvu on voimakasta. Teknologiset läpimurrot ovat pysäyttämässä ilman hiilidioksidimäärän lisääntymisen. Kierrätys on monimuotoista. Hyvinvointiteknologioita on laajalti käytössä ja yhteiskunnallisia palveluita hoidetaan digitaalisesti. Suomessa on merkittävä korkean jalostusarvon bio- ja ympäristöteknologiateollisuus. Venäjän EU-jäsenyys on tosiasia. Työn tekeminen on hajautunut etätyöksi, osa-aikatyöksi sekä palkka- ja yrittäjätyön välimaastoon. Työpaikat keskittyvät, mutta asuminen on hajautunut. Taloudellisten uudistusten painopiste siirtyy kansainvälisille suuryrityksille ja markkinavetoisille osaamisverkostoille. Kuluttajat ja kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia. Bio- ja ympäristöteknologiateollisuuden työpaikat lisääntyvät Hämeessä. Terveys- ja sosiaalipalveluiden yksityistäminen näkyy ko. alojen yksityissektorin työpaikkojen määrän kasvuna. Viisumivapaus Venäjän kanssa vuonna 2025 ja Venäjän EU-jäsenyys vuonna 2035 näkyvät maahanmuuton ja matkailu- ja rakennusalan työpaikkojen määrän kasvuna. Skenaarioille lasketut tunnusluvut, sekä Häme-ohjelman tavoite. Skenaario Globaali kansankoti Paljon keppiä, vähän porkkanaa Villi Pohjola Brändien vastuu Tavoite Väestö Työttömyysaste , ,2 Työllisyysaste , ,4 Työpaikat

59 LIITE 2 HÄME-OHJELMA, MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA SEURANNAN TUNNUSLUVUT: nykytila asukasluku ) vanhushuoltosuhde 0,249 0,262 0,274 0,299 0,36 0,38 0,42 0,50 0,52 työttömyysaste, % 12,6 10,1 10,1 8,8 2) 8,0 7,8 7,8 6,1 5,2 työllisyysaste, % 65,0 66,5 66,9 68,1 3) 68,2 69,2 69,9 69,8 71,4 nuorten työttömyys, % 12,2 11,4 14,0 13,1 4) 12,0 10,0 9,0 8,0 7,0 pitkäaikaistyöttömyys, % 33,4 29,6 22,4 24,6 4) 23,0 20,0 18,0 15,0 10,0 työpaikkojen määrä ) työvoiman määrä ) bkt/asukas, ) tutkinnon suorittaneet, %, 70,1 75,7 79,9 80,6 82,0 84,0 86,0 88,5 89,0 keskiaste, %, 6) 41,1 43,8 46,1 46,5 47,0 47,5 48,0 49,5 49,0 korkea-aste, %, 6) 29,0 31,9 33,8 34,1 35,0 35,5 38,0 39,0 40, v. ilman tutkintoa, % ikäryhmästä 18,1 16,0 18,4 18,7 18,0 17,5 15,0 10,0 5,0 1) ) TEM v ) Työssäkäyntitilasto ) Keskimäärin v ) Osuus 15 v. täyttäneistä, nykytila vuodelta ) Osuus v, v tavoiteluku OKM 7) 2010 viimeisin tieto Häme-ohjelma 37

60 HÄME-OHJELMA, KESKEISIMMÄT MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA SEURANNAN TUNNUSLUVUT SEUTUKUNNITTAIN: nykytila asukasluku Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu työttömyysaste, % 12,6 10,1 10,1 8,8 8,0 7,8 7,8 6,1 5,2 Hämeenlinnan seutu 12,7 10,0 9,7 8,8 7,5 7,3 7,3 5,8 5 Riihimäen seutu 12,2 10,1 9,2 8,3 7,4 7,1 7,1 5,7 4,8 Forssan seutu 12,9 10,4 12,2 11,1 10,2 10,0 10,0 7,5 6,3 työpaikkojen määrä Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu

61 Häme-ohjelma

62 Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI Hämeenlinna tel +358 (0)

63 Liite M.valt. 2/ HÄME-OHJELMASTA ANNETTUJEN LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT sekä Hämeen liiton kommentit FORSSAN KAUPUNKI Häme-ohjelman sisältö on tarkoituksenmukainen ja perusteltu. Erityistä huomiota jatkossa kiinnitettävä siihen, että käynnistettävät hankkeet ja maakunnalliset edunvalvontaoperaatiot pystytään peilaamaan toisaalta Häme-ohjelmaan ja toisaalta seutukuntien omaan tavoitteenasetteluun. Ohjelman vahvistamisen jälkeen sen toteutumista on arvioitava systemaattisesti. Hämeen liitto: OK, näkökulmat huomioitu, ohjelman seurantaa vahvistetaan. HAUSJÄRVEN KUNTA Häme-ohjelman luonnos on innovatiivinen ja vastaa moniin toimintaympäristön haasteisiin. Toimintalinjat vahvistavat maakunnan ja sen eri osien kehittymistä tasapuolisesti. Ohjelmaluonnoksessa otetaan riittävästi esiin sekä kaupunkiseutujen että kuntien taajamien ja hajaasutusalueiden kehittämisen erityispiirteet. Ohjelmaluonnos on Hausjärven kunnanvaltuuston hyväksymän strategian kanssa sopusoinnussa ja tukee strategian toteuttamista. Hämeen liitto: OK, näkökulmat huomioitu. HUMPPILAN KUNTA Forssan seutu on joutunut pahoin rakennemuutoksen runtelemaksi. Seutu tarvitsee poikkeuksellisia ja ison mittakaavan toimia, jotka tulee mahdollistaa laajemman alueen suunnitelmilla, strategioilla ja toimenpiteillä. Tie- ja rataverkkojen ylläpito ja kehittäminen eivät saa jäädä tasolle, joka ei vastaa Humppilan logistiikkahankkeen ja sen myötä lisääntyvän liikenteen tarpeita. Tämä koskee vt2 ja 10 sekä kt54:n lisäksi vt9:ää, ja Turku-Toijala rataa. Biotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön yhteydessä ohjelmassa tulisi mainita hankekokonaisuutena ekoteollisuuden keskittymä Envi Grow Park sekä lähivuosina käynnistettäväksi suunniteltu biojalostamo. Hämeen liitto: Kasvukäytävät ja erityisesti Forssan seudun saavutettavuus ovat ohjelman keskeisiä painopisteitä. Envi Grow Park ja biojalostamo on lisätty hankelistaan. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kehittämisen kärjet perustuvat alueen aitoihin vahvuuksiin ja ne sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia. Kasvukäytävän (HHT) ja liikennejärjestelmän kehittäminen ovat Hämeenlinnan kaupungin kannalta erittäin tärkeitä painopisteitä. Yritysten uudistamiseen, laajentamiseen ja kansainvälistämiseen on syytä tuottaa edistäviä palveluja. Hämäläinen toimintatapa, kehittämisen perustaminen aloitteelliseen ja aktiiviseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen, on keskeinen ja toivottavasti jatkuva toiminnan tapa maakunnassamme. Hämeenlinnan kaupunki haluaa toimillaan edistää Hämeen maakunnan kehittämishankkeita ja osallistua niihin toimijana ja kehittäjänä.

64 Hämeen liitto: OK, näkökulmat huomioitu. JANAKKALAN KUNTA Häme-ohjelma on sopusoinnussa Janakkalan kuntastrategian kanssa ja tukee sitä. Janakkalan kannalta tärkeitä hankekokonaisuuksia ovat mm. HHT, aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaaminen, pääradan välityskyky, perustienpito, tonttitarjonta, metalliteollisuus. Hämeen liitto: OK, näkökulmat huomioitu. JOKIOISTEN KUNTA Ohjelman sisältö on monipuolinen, kattava ja perusteltu. Runsaasta sisällöstä tulisi kuitenkin kyetä jalostamaan aidot keihäänkärjet, joihin resurssit kohdennetaan. Ohjelman toteuttamisessa tulee huomioida kuntien rajalliset mahdollisuudet hanketoimintaan kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Hankkeet ja edunvalvonta tulee sovittaa seutukuntien ja yksittäisten kuntien omaan tavoitteenasetteluun ja strategioihin. Ohjelman toteuttamista tulee arvioida säännöllisesti ja konkreettisista tuloksista tulee raportoida säännöllisesti kunnille. Hämeen liitto: Ohjelman seurantaa vahvistetaan, ohjelma tarkentuu vuosittain kuntien kanssa yhdessä laadittavalla toimeenpanosuunnitelmalla. LOPEN KUNTA Ohjelmaluonnos on kattava ja maakunnan vahvuudet hyvin ja laajasti huomioiva linja-asiakirja. Viisi toimintalinjaa voisi supistaa kokonaisuuden tiivistämiseksi neljään tai jopa kolmeen: Kasvukäytävät ja saavutettavuus sekä monipuolinen asuminen ja hyvinvointi olisivat tiivistettävissä yhdeksi toimintalinjaksi. "Kansainvälisyys ja vetovoima voisi olla muita toimintalinjoja läpileikkaava kärki. Keskeisimpiä ja tärkeimpiä kokonaisuuksia on HHT-kasvukäytävän kehittäminen. Häme-ohjelma on sopusoinnussa Lopen kunnan oman strategian ja taloussuunnitelmaluonnoksen kanssa. Asiakirjojen yhteyteen ja kosketuspintoihin tulee kuitenkin jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän ja tietoisemmin huomiota. Hämeen liitto: Toivomus tiiviistä ohjelmasta on perusteltu, mutta se toteutunee myös viiden toimintalinjan puitteissa. Ohjelman seurantaa vahvistetaan, ohjelma tarkentuu vuosittain kuntien kanssa yhdessä laadittavalla toimeenpanosuunnitelmalla. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Riihimäen kannalta Häme-ohjelma sisältää kaupungin kasvua ja kehittymistä tukevia asioita, joista merkittävin liittyy toimintalinjaan Kasvukäytävät ja saavutettavuus. HHT-kasvukäytävä sekä liikenteellisesti päärataan sekä tiestöön liittyvät kehittämistoimet edesauttavat Riihimäen kehittymistä mm. seutukeskuksena ja varteenotettavana yritysten sijoittumispaikkana. Kokonaisuutena Häme-ohjelma luo hyvän pohjan Riihimäen seudun kehittymiselle. Riihimäen kaupunginhallitus toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Häme-ohjelmaan. Hämeen liitto: OK, näkökulmat huomioitu.

65 TAMMELAN KUNTA Tammelan kunta antaa lausunnon, jossa pyritään huomioimaan erityisesti Häme-ohjelman toimintalinjojen ja kärkiteemojen toteutumisen mahdollisuus Forssan seudun elinkeinopoliittisen JärkiVihreän seutustrategian sekä Tammelan kunnan oman elinkeinopoliittisen kuntastrategian valittujen kehittämistoimenpiteiden avulla. Hämeen liitto: Ok. Näkökulma huomioitu. YPÄJÄN KUNTA Ohjelma on monipuolinen. Erityisesti liikenneolosuhteiden huomioonottaminen on tärkeä näkökohta. Etelä-Suomen yhteisten työmarkkinoiden muotoutuessa on annettava iso painoarvo VT10:lle ja KT52:lle. VT10:n turvallisuustilannetta voitaisiin parantaa eri toimenpiteillä. Asumisen korostaminen on tärkeä näkökulma. Ypäjän hevosklusterin kaltainen paikallinen variaatio olisi syytä huomata merkitykseltään Häme-ohjelmassa. Hyvä vesitalous on kaiken asumisen perusta. Loimijoen tilan parantamiseen tulisi tarttua ripeästi. Maatalous, matkailu ja maisema tarvitsevat puhtaat luonnonvedet. Tämän näkökulman merkitystä on syytä korostaa. Hämeen liitto: OK, näkökulmat huomioitu. HÄMEEN ELY-KESKUS Strategiseksi ohjelmaksi Häme-ohjelmaluonnos on hyvin konkreettinen ja kattava. Ohjelman strategista kärkeä tai kärkiä olisi vielä tarpeen terävöittää. Ohjelmaluonnos on hyvin sopusoinnussa Hämeen ELY-keskuksen voimassa olevan strategisen tulossopimuksen kanssa ja tiiviissä yhteistyössä yhteen sovitettu Hämeen maaseutuohjelman kanssa. Biotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan kokonaisuuden osalta luonnoksessa esitetään vuoteen 2040 ulottuvaksi tavoitteeksi sitä, että laajalla metropolialueella yhdistyvä luonnonvarojen kysyntä, tarjonta ja osaaminen, missä Kanta-Hämeellä on avainasema. ELY-keskus esittää, että yhdistymisen sijaan tavoitteeksi otettaisiin, että luonnonvarojen kysyntä ja tarjonta olisivat kestävällä tavalla tasapainossa Hämeen alueella. Tavoite, että Häme olisi vuonna 2040 hiilitön maakunta, on käytännössä mahdoton, vähähiilinen tai hiilineutraali maakunta olisivat realistisempia tavoitteita. Vesien hyvän tilan tavoitetta voisi täsmentää ottamalla tavoitteeksi vesien hyvä ekologinen tila vuoteen ELY-keskus muistuttaa, samaa aihekokonaisuutta koskien, että arvokkaissa luontokohteissa myös suojelun tavoitteet ja tarpeet tulee muistaa yhdeksi huomioon otettavaksi maankäyttömuodoksi. SOVA-lain mukaisesta ympäristöselostuksesta ELY-keskus huomauttaa, että ohjelman vaikutuksia ei ole arvioitu täysin SOVA-lain mukaisin menettelyin. SOVA-lain mukaan ohjelmasta vastaava viranomainen selvittää ja arvioi ohjelman ja sen vaihtoehtojen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja laatii ympäristöselostuksen. Sen on lain mukaan kuultava ELY-keskusta ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta ja annettava myös yleisölle mahdollisuus saada tietoja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää asiasta mielipiteensä. Häme-ohjelman ympäristöselostuksen sisältöä ja

66 valmistelua ELY-keskus ei ole päässyt kommentoimaan. Arvioidut vaikutukset eivät toisaalta kata kaikkia SOVA-lain mukaisia ympäristövaikutuksia, toisaalta siinä on esitetty vaikutuksia, jotka eivät kuulu SOVA-menettelyyn. Pintavesien uusi laatuluokitus on juuri valmistunut. Eri laatuluokkiin kuuluvien järvien osuuksissa on pieniä muutoksia edelliseen luokitukseen nähden: nyt ekologisesti erinomaisessa tilassa on noin 18, hyvässä 42, tyydyttävässä 33 ja välttävässä 7 prosenttia Kanta-Hämeen luokitelluista vesistöistä. Hämeen liitto: Hämeen ELY-keskuksen ja Hämeen liiton johdon kesken järjestettiin erillinen neuvonpito, jossa todettiin yhteydenpidon olleen riittävää myös SOVA-lain näkökulmasta. Ympäristövaikutusten arvioinnin laajuus ja painopisteet riippuvat suunnitelman ja ohjelman sisällöstä. Lausunnon huomiot ja kommentit on otettu huomioon Häme-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen valmistelussa. UUDENMAAN ELY-KESKUS Maakunnan strategisten asiakirjojen yhdistäminen ja maakuntaa laajemman alueen yhtenäisen tavoitepohjan luominen ovat kannatettavia. Useamman maakunnan yhtenevät tavoitteet luovan tekemiselle yhteisen suunnan ja antavat hyvän pohjan yhteistyölle myös jatkossa. Toimintalinjoittaiset huomiot: - Kasvukäytävät ja saavutettavuus Työssäkäynnin lisääntyminen edellyttää myös elinkeinoelämän vahvistumista vyöhykkeillä. Tavaraliikenteen edellytysten kehittäminen tukee osaltaan elinkeinoelämän kehittymistä. Älykäs matkaketju ajattelua tulisi täydentää älykäs kuljetusketju-ajattelulla. Hanke-esimerkeistä löytyy hyviä konkreettisia tavaraliikenteen edellytysten parantamisesimerkkejä. Toimintalinjan pitkän tähtäimen tavoitetila keskittyy vain HHT-vyöhykkeeseen. Muiden kasvukäytävien ja yhteyksien kehittäminen on huomioitu hanke-esimerkeissä, mutta tavoitetila niiden osalta puuttuu. - Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi Asumisen kehittämisessä yksi keskeinen näkökulma on ihmisten liikkuminen. Hanke-esimerkeissä on kuitenkin keskitytty vain varsinaiseen asumisen kehittämiseen. Joukkoliikennettä ja muita kestäviä liikkumistapoja tulee kehittää mm. HHT-vyöhykkeellä esimerkkeinä matkalippuyhteistyö, reaaliaikaiset liikennepalvelut, palvelut joukkoliikennevälineissä mm. matkanaikaiseen työntekoon liittyen ja liityntäliikenne. Myös henkilöautoilun edellytykset on turvattava alueilla, joille joukkoliikenteen palvelutaso ei ulotu. - Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö Biotalouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä tuotantotoiminta edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja alempiasteisen liikenneverkon liikennöitävyyttä. Yleisesti henkilö- ja tavaraliikenteessä on huomioitava energian kulutus ja päästät eli kestävien kulkutapojen ja kulkuvälineiden kehittäminen.

67 - Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet Logististen ketjujen toimintaan vaikutetaan myös pienin parantamistoimin. Elinkeinoelämän tavarakuljetuksille merkittäviä pullonkauloja voi löytyä vaikka pääväylästö olisi kunnossa. Hyvin saavutettavissa olevat logistiikkakeskukset ja alueet, jotka kytkeytyvät tehokkaasti muuhun liikennejärjestelmään parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Eri toimialoilla on erilainen logistiikka ja sen myötä erilaiset tarpeet liikennejärjestelmälle. - Kansainvälistyminen ja vetovoima Keskeinen osa kansainvälisen yhteistyön onnistumista ovat toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan, mutta erityisesti keskeisiin kauppakumppaneihin. Ohjelmassa on tunnistettu kansainvälistymisen keskeisimmäksi kohteeksi Venäjä ja sen lähialueet, kuten Pietari ympäristöineen. Hankkeissa ja toimenpiteissä hyvä pohtia mitä kannattaa tehdä itse ja mitä laajemmassa yhteistyössä muiden kanssa. Pyrittävä välttämään tilannetta, jossa kokonaisuudesta muodostuu liian sirpaleinen kuva kohdemaassa. YTA ja sen viisi yhteistä kehittämisen ohjelmaa ovat hyvä esimerkki yhteistyöstä. Toimintalinjat vastaavat hyvin asetettuja tavoitteita. Resurssiviisaus, ympäristöteknologia ja kestävä kehitys tasapainottavat negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kanta-Hämeen erilaiset alueet on huomioitu toimintalinjoissa. Häme-ohjelman seuranta kannattaa valituilta osin kytkeä liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaan. Hämeen liitto: Logistiikka- ja kuljetusketjuajattelua on täydennetty. Joukkoliikenteen kehittämiseen on lisätty näkökulmia lippu- ja maksujärjestelmistä sekä liityntäliikenteestä. Henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteen tavoittamattomilla alueilla on myös maininta. Muutoin lausunnon näkökulmat on huomioitu ohjelmassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on keskeisimpiä Häme-ohjelman kanssa rinnakkaisia prosesseja ja seurannassa on yhteisiä elementtejä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Ei lausuttavaa. Hämeen liitto: OK YRITYSVOIMALA OY Asiantuntijaverkoston (mm. korkeakoulujen) yrityksille tuottamien tuotekehityspalveluiden lisäksi pitäisi panostaa ideoiden ja tuotteiden kaupallistamiseen, tuotteistamiseen, myyntiosaamiseen ja kansainvälistymiseen. Pienten yritysten kynnystä kv-liiketoimintaan tulisi alentaa. Työntekijä- ja opiskelija harjoitteluja lisäämällä voidaan saada kontakteja vientimarkkinoille. On tärkeää, että yritystoimintaa palvelevat organisaatiot tekevät hyvää yhteistyötä yli alueellisten ja hallinnollisten rajojen.

68 Hämeen liitto: Pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvä lause on lisätty tekstiin. Yrityspalveluorganisaatioiden yhteistyö sisältyy hämäläiseen toimintatapaan. FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY Häme-ohjelman valmistelu on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä ja seutua kuullen. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on linjassa Forssan seudun Järkivihreyden kanssa. Häme-ohjelman keskeisenä tavoitteena tulee kuitenkin olla yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten mahdollistaminen. -Kasvukäytävät ja saavutettavuus Etelä-Suomen yhteiset työmarkkinat Porista-Helsinkiin- edellyttävät toimiakseen vt2 kunnostuksen pikaista loppuunsaattamista. Perustieverkon ylläpito tulee olemaan keskeinen edunvalvonnan kohde. Erityisesti liittymäjärjestelyissä tulee alueen elinkeinoelämän tarpeet huomioida ja suunnitelmat laatia ensisijaisesti niiden pohjalta. -Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi Monipuolisten asumismahdollisuuksien pilotointi on Forssan seudulla mahdollista. Yksilöllisten asumismuotojen rinnalla tulee huomioida näiden alueiden palvelutarpeet ja niiden saatavuus. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään (HYKY) panostaminen tulisi selvemmin näkyä ohjelmassa. Erityisesti resurssitehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä tulee korostaa. - Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö Panostus em. sektorille koulutukseen ja tutkimukseen tulee olla riittävästi resursoitua. Luonnon virkistyskäyttö ja siihen liittyvä elinkeinotoiminta tulisi nostaa näkyvämmin esille erityisesti ihmisten hyvinvointiin liittyvänä mahdollisuutena. Uuden Jokioisten luonnonvarakeskuksen hyödyntämisen soisi näkyvän ohjelmassa selvästi ja linkittyvän maakunnan tavoitteisiin biotalouden ja elintarviketurvallisuuden osalta. - Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet Tyhjien teollisuustilojen ja vapaan työvoiman hyödyntäminen edellyttää hyviä kuljetusyhteyksiä, joten saavutettavuus nousee esille tässäkin. Vihreä logistiikka verkkokaupan kasvun kanssa muodostavat mahdollisuuden luoda uutta liiketoimintaa. - Kansainvälistyminen ja vetovoima Brysselin EU-toimistoa tulisi hyödyntää tehokkaammin, ja tehdä siitä tiiviimpi osa maakunnan edunvalvontaa. Venäjälle suuntautuvaa markkinointia tulisi segmentoida osiin, joiden tuloksia kyettäisiin mittaamaan. Seuduilla on erilaisia tavoitteita Venäjän osalta, joten mahdollisessa yhteishankkeessa tämä tulee huomioida.

69 HämePron toimintaa tulisi vahvistaa maakuntatason edunvalvonnassa, toiminta on nyt sattumanvaraista, jolloin vaikuttavuus kärsii. Hämeen liitto: VT2 kunnostaminen on ollut ja on Kanta-Hämeen keskeisimpiä edunvalvontakohteita, hankelistassa on erikseen maininta siitä, luonnonvara-alan osaamiskeskittymän rakentamista (mukaan lukien MTT/luonnonvarakeskus) valmistellaan, vihreä logistiikka on mainittu hankelistauksissa, Kanta-Hämeen edunvalvontaa on tiivistetty (mm. edunvalvontaverkoston käynnistäminen HämePron rinnalle), Brysselin toiminnot osana kokonaisuutta. INNOPARK/KEHKE Inkan ja kasvusopimusten tilanne tulisi päivittää ohjelmaan. Kasvukäytävät ja saavutettavuus osassa voisi korostaa myös tavoitetta kehittää täysin uusia palveluja ja niiden järjestämisen tapoja asumisen ja liikenteen lisäksi. Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi kohdassa voisi rakentaa linkin älykäs kaupunki keskusteluun mm älykäs arki termin kautta. Biotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön osalta olisi hyvä mainita selkeiden kärkien löytäminen ja niiden systemaattinen kehittäminen. Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet -osaan voisi tuoda hankekokonaisuutena teollisten yritysten kilpailukykyohjelman. Häme-ohjelma on hyvin linjassa inka- ja kasvusopimusesitysten kanssa sekä myös uuden elinkeinoyhtiön strategisten linjausten kanssa. Hämeen liitto: INKA- ja kasvusopimuspäätökset on huomioitu, luonnonvarojen osaamiskeskittymän rakentamiseen valmistellaan hanketta, teollisten yritysten kilpailukykyohjelma on lisätty hankelistaan. HAMK Häme-ohjelma on yksi keskeisimmistä HAMK:in valintoja ohjaavista asiakirjoista. HAMK voi sitoutua valittuihin kärkiin ja toimintalinjoihin. HAMK on tyytyväinen korkeakoulutuksen esiin nostamisessa Häme-ohjelmassa. Hämeen liitto: OK, lausunnon näkökulmat huomioitu. KOULUTUSKESKUS TAVASTIA Maakunnan kannalta osaamisen vahvistaminen on erinomainen kärki. Ohjelmassa esitetyissä toimintalinjoissa ei kuitenkaan kyseistä valintaa näy selvästi. Koulutuspaikkoja karsitaan maakunnan alueella. Maakunnassa on merkittävä määrä valtakunnallista koulutustarjontaa, mikä jää vähälle huomiolle ikäluokkien kokoa ja aloituspaikkojen määrän vastaavuutta laskettaessa. Lisäksi koulutussektori palvelee läheisten kasvukeskusten (Uusimaa ja Pirkanmaa) työmarkkinoita. Kanta- Hämeen kehittymisen kannalta olisi tärkeää pitää kiinni omasta nuorisostaan ja myös houkutella nuorisoa myös maakunnan rajojen ulkopuolelta tarjoamalla monipuolista ja laadukasta koulutusta. Valmistavan teollisuuden osalta osaava henkilöstö ja sen saatavuus on keskeinen menestystekijä yritysten ja julkisen sektorin kannalta. Tähän olisi tähdättävä myös valmistavan teollisuuden osalta. Kansainvälistymisen kärki on suunnattu oikein yritysten kansainvälistymiseen. Maakunnan oppilaitoksilla on yritysten ohella merkittävä asema kansainvälistymiseen liittyvien valmiuksien ja osaamisen vahvistamisessa.

70 Uusien sähköisten oppimisympäristöjen rakentaminen ja tietoteknisten valmiuksien parantaminen yhdessä maakunnan yritysten ja oppilaitosten kanssa on nostettava Häme-ohjelmakauden tärkeäksi haasteeksi. Hämeen liitto: Osaamisnäkökulmaa on tekstissä vahvistettu mm. kasvukäytäväteemaan liittyen. Monipuolisen ja laajan koulutustarjonnan sekä riittävän aloituspaikkamäärän varmistaminen on tärkeä yhteinen edunvalvonta-asia. HELSINGIN YLIOPISTO Ohjelma on kokonaisuudessaan hyvä ja kannatettava. Skenaarioiden määrälliset tavoitteet olisivat helpommin hahmotettavissa, jos taulukossa olisi ilmoitettu myös nykytilanne. Toimintalinjan monipuolinen asuminen ja hyvinvointi alla mainittu arvokkaan kulttuuriympäristön piirteiden säilyttäminen tulisi laajentaa käsittämään myös luonnonmaiseman piirteiden säilyttämisen ja vaalimisen. Biotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön osalta puhutaan hiilittömyydestä, joka on mahdotonta. Oikea termi olisi hiilineutraali maakunta. Kansainvälistymisen ja vetovoiman osalta todetaan, että olisi tärkeää, että koulutusta annettaisiin maakunnassa myös englannin kielellä. Kansainvälisen koulun ja luokkien perustaminen, joissa opetuskielenä olisi englanti, mahdollistaisi yritysten ja laitosten kansainväliset rekrytoinnit. Hämeen ympäristön nykytilan ominaispiirteet, luonto ja maisema: peltojen, metsän ja JÄRVIEN mosaiikki. Toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset osan vaikutukset luontoon, ensimmäinen kappale loppuu epätäydelliseen virkkeeseen. Hämeen liitto: OK, lausunnon näkökulmat huomioitu. HÄMEEN YRITTÄJÄT Toimintalinjoista vaikuttaviksi todetaan monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet ja kasvukäytävät ja saavutettavuus. Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä kansainvälistyminen ja vetovoima toimintalinjan osalta vaikutukset ovat myönteisiä, mutta pääosin vähäisiä. Toimintalinjat (tärkeysjärjestyksessä Hämeen yrittäjien kannalta) ja niiden sisällä hankekokonaisuuksien tärkeysjärjestys - Monipuolinen asuminen o o o Monipuolisen tonttitarjonnan turvaaminen kaavoituksella Maaseutuasumisen ja vapaa-ajan asumisen kasvun kartoittaminen Hämeen ainutlaatuiseen luonnonympäristöön tukeutuvat hankkeet - Valmistavaan teollisuuden mahdollisuudet

71 o o o Pk-yritysten T&K-toiminnan tukeminen Saavutettavuuden kehittäminen Vihreän logistiikan kehittäminen - Kasvukäytävät ja saavutettavuus o o o Aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen Kolmen kasvukäytävän (liikenneväylien) kehittäminen Perustieverkon ylläpito Hämeen Yrittäjät näkevät kaikkien kolmen kehityskäytävän rinnakkaisen kehittämisen maakunnan kannalta tärkeänä. Helsinki-Forssa-Pori välin liikenneyhteyksien parantaminen on Lounais-Hämeen tulevaisuuden kannalta kriittinen. Vt. 10:n, kt54:n, ja vt. 12:n kehittäminen ja välityskyvyn parantaminen ovat merkittäviä koko maakunnalle. - Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö o o o Lähiruoan jakeluverkostojen kehittäminen ja luominen Biopolttoaineiden tuotanto, Merven bioenergiakeskus Vesien hyvän tilan saavuttaminen - Kansainvälistyminen ja vetovoima o o o Maakunnallinen Venäjälle suuntautuva matkailumarkkinointi Etelä-Suomen yhteinen Venäjä-osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntäminen Vivun asettaminen lähimarkkina-alueelle on perusteltua. Venäjän rinnalla tulisi huomioida suurin kauppakumppanimme Ruotsi ja toisaalta myös kehittyvä Baltian alue. Pk-yritysbarometrin mukaan Kanta-Hämeen tulokset ovat toistuvasti olleet kolmella sektorilla selvästi muuta maata heikommalla tasolla. Sektorit ovat: 1. yhteistyö korkeakoulutoimijoiden kanssa, 2. elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan ja 3. sopivan työvoiman saatavuus. Toimintalinjojen toteutuksessa ja tulevassa hankkeistamisessa ja sen ohjeistamissa tulisi huomioida alueen elinkeinoelämän ja tukitoimijoiden esiintuomat tarpeet alueen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Hämeen liitto: Erittäin perinpohjaisesti valmisteltu ja perusteltu lausunto. Lausunto edustaa laajasti yrittäjäkunnan näkemyksiä. Lausunnon näkökulmat on pääosin huomioitu tekstissä. Lausuntoa on syytä hyödyntää jatkossa toimeenpanosuunnitelmia valmisteltaessa.

72 HÄMEEN KAUPPAKAMARI Maakuntien yhteisiksi vallitsemat kehittämisteemat ovat kannatettavia. Kehittämisen kärjet ovat loogisia ja kannatettavia. On erittäin hyvä, että kansainvälistyminen ja vetovoima nousivat kärkiteemojen joukkoon. Biotalouden ja ympäristöosaamisen osalta tulee huomioida puhtaan teknologian ja ympäristöosaamisen poikkileikkaavuus osana kaikkia toimialoja ja toimintalinjoja, ei ainoastaan itsenäisenä toimialana tai vientituotteena. Hankekokonaisuuteen tulisi lisätä julkiset hankinnat ja investoinnit sekä niiden hyödyntäminen uusien liiketoimintojen pilotoinnissa. Etelä-Suomen yhteinen Cleantech-liiketoimintaohjelma tulisi mainita. Valmistavan teollisuuden mahdollisuuksien osalta olisi paikallaan selkeyttää ja samalla visioida parinkymmenen vuoden päähän. Mikä on suomalaisen valmistavan teollisuuden rooli kansainvälisissä tuotantoverkostoissa? Teollisuuden ja palveluiden hälvenevää raja-aitaa ei ole käsitelty ohjelmassa. Hankekokonaisuuteen tulisi lisätä teollisuuden palveluliiketoiminnan, aineettoman arvonmuodostuksen, globaalien markkinoiden ja asiakastarpeiden ymmärtäminen sekä ratkaisuliiketoiminnan kehittäminen. Matkailuliiketoiminnan käsittely on jäänyt ohueksi. Puheena olevaan hankekokonaisuuteen tulisi lisätä matkailu- ja palveluliiketoiminnan bisneslogiikka (palvelutuotteiden konseptointi, palveluprosessien tehokkuus ja tuottavuus, digitalisaation mahdollisuudet), vahva kehittämisyhteistyö ja kumppanuus Etelä-Suomen matkailuyrityksien, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden kanssa sekä Team Finland-verkoston hyödyntäminen Hämäläinen toimintatapa Ohjelmaa on rakennettu rakentavassa yhteistyön hengessä. Keskinäinen ymmärrys, luottamus ja yhteisyys ovat kasvaneet yli maakuntarajojen. Jatkossa yritysten suora ja kattava osallistaminen sekä kv-kontaktien hyödyntäminen edesauttaisivat syventämään yhteistä ymmärrystä yritysten konkreettisista haasteista ja globaaleista kehitystrendeistä. Häme-ohjelman seuranta Tavoitteiden toteutumisen mittareita tulee täydentää vastaamaan valittuja kärkiä ja toimialoja. Yritysten kv-kilpailukykyä mittaavat indikaattorit puuttuvat. Investoinnit tulisi mitata toimialakohtaisesti kuvaten näin yritysten tuotantokapasiteetin uudistumista. Yritysten, uusien yritysten sekä työpaikkojen ja työvoiman määrää tulee seurata toimialoittain. Osaamisen ja koulutuksen osalta on seurattava myös aloituspaikkojen määrää sekä korkeintaan peruskoulutuksen saaneiden osuutta näiden mittareiden indikoidessa koulutustarjonnasta, työllisyyden säilymisestä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Pidämme sitoutunutta ja aitoa yhteistyötä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien kanssa erittäin myönteisenä ja välttämättömänä samoin kuin sitä, että Häme-ohjelman valmistelussa on huomioitu Kanta-Hämeen kuntien strategiat. Hämeen liitto: Julkiset hankinnat ja investoinnit sekä yhteistoiminta-alueen cleantech-ohjelma on lisätty tekstiin. Häme-ohjelman kärkiä haettaessa on mainittu erityisesti kolme elinkeinotoimialaa:

73 biotalous, valmistava teollisuus ja matkailu. Ohjelman seurantaa vahvistetaan ja sen kuvaus ohjelmassa on myös kirjoitettu osin uudelleen. RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI Ei huomautettavaa. Hämeen liitto: OK ProAgria Etelä-Suomi ry Ei huomautettavaa ohjelmaluonnoksen sisällöstä. ProAgria toivoo saada olla jatkossa vielä tiiviimmin mukana toteutuksen työskentelyssä. Ohjelman toteutuksessa eri rahoitusmuodot, kuten uusi maaseutuohjelma tulee nostaa esiin hankkeistukseen liittyvissä neuvotteluissa (MYR työskentelyssä). Hämeen liitto: OK, maaseutuohjelman merkitystä on korostettu. MTK Häme ry MTK pitää strategisten kärkien valintoja onnistuneina. Kahden kärjen osalta halutaan kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - Kasvukäytävät ja saavuttavuus sekä monipuolinen asuminen ja hyvinvointi MTK Häme pitää riittämättömänä lähinnä liikkumisen päästöt huomioon ottavaa lähtökohta-ajattelua. Liikenteen päästöt ovat vain osa kokonaispäästöistä ja tiivistäminen ei välttämättä vähennä päästöjä. Liikennepolttoaineiden ja liikkumismenetelmien kehitys strategiakaudella 2040 saakka tulee olemaan hyvin merkittävä. HHT-kasvukäytävä on tärkeä, mutta sen varjolla ei ole tarpeen tehdä sellaista tiivistävää yhdyskuntarakentamista, jolla ei tosiasiallisesti vaikuteta päästöjen vähentämiseen. HHT-kasvukäytävän osana tulisi luoda malleja, joilla edistetään maaseutuasumista ja tarjotaan asukkaille monipuolisia ja laadukkaita asuinympäristöjä. Hämeeseen muuttavat hakevat juuri maaseutumaista, rauhallista asumista ja tätä meidän tulee tarjota ja sovittaa yhteen kasvukäytäväajattelun kanssa. Hankekokonaisuusesimerkkeihin tulee lisätä maaseutuasumisen edistäminen. Perustieverkon ylläpito on erittäin tärkeätä HHT-kasvukäytävän osana. Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi kärjessä asumisen ohjaus on noussut esiin aivan liikaa. Ohjelmassa esiintyvästä turhasta itseruoskinnasta on luovuttava ja ollaan jatkossa ylpeitä siitä että Häme on pitkän historiallisen kehityksen muovaama omintakeinen maakunta, jonka ei ole tarvetta ryhmittyä ainoastaan Helsinki-Tampere radan ja moottoritien varteen. On valitettavaa, ettei ohjelmassa ole otettu Hämeen maaseutumaisuuteen ja kulttuurimaisemaan perustuvaa lähtökohtaa asumisen ohjaamisessa liikkumisen sijasta. Ohjelma näkee maaseudun liiaksi säilytettävänä ja suojeltavana reservaattina, ei aktiivisen kehittämisen kohteena. Ohjelmassa käsitellään toisarvoisia asioita kuten sitä, että kehitetään matkasuoritteiden kannalta optimaalista asumista. Vain liikkumiseen perustuva päästövähennysajattelu on auttamattomasti väärä ja vanhakantainen.

74 - Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö Ko. toimintalinja on onnistunut valinta ohjelman yhdeksi kärjeksi. Kyseinen kohta kuitenkin kuvattu suppeasti: Olisi hyvä parilla lauseella kertoa biotalouden lähtökohdat alueella. Ruuan tuotanto ja siihen liittyvä bio- ja elintarviketeollisuus tulisi nostaa vielä selkeämmin esiin. Lähiruuan sijaan tulisi ottaa paljon laajempi kehittämisnäkemys. Lähiruuan tuotannon ohella tulisi tavoitella myös sitä, että meillä on ruokatuotteita, jotka myyvät ympäri maailmaa. Hankekokonaisuuksien kärkeen tulee laittaa ykköskohteeksi Ruokamaakunta Häme eli ruoka-alan kokonaisvaltainen kehittämisstrategia. Lähiruuan jakeluverkostojen kehittämisen ja tukemisen sijaan tulisi puhua kestävien ruokajärjestelmien kehittämisestä. Hämeen liitto: Maaseudun kehittäminen korostuu Häme-ohjelmassa aiempia maakuntaohjelmia vahvemmin. Erityisesti tämä tarkoittaa asumista, luonnonvaroja ja biotaloutta. EU:n Maaseutuohjelma on jatkossa entistäkin tärkeämpi maakunnan kehittämisen väline. Maaseutuasumisen monipuolinen kehittäminen on kuvattu tekstissä entistä laajemmin. Rakentamisen ja asumisen suurten määrien lienee kuitenkin jatkossakin järkevää perustua erityisesti raideliikenteeseen. Ruokamaakunta Häme on kirjattu hankekokonaisuuksiin. SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO, HÄMEEN PIIRI Ei lausuntoa. Hämeen liitto: Ok PERUSSUOMALAISTEN HÄMEEN PIIRI - Valitut toimintalinjat ja niiden strategiset tavoitteet Valitut toimintalinjat ovat maakunnan kannalta keskeisiä. Erityisesti toimintalinjoja monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, sekä biotalous ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen tulee korostaa Maakunnan päättäjien on sitouduttava strategisen päätavoitteen ja valittujen toimintalinjojen pitkän linjan toteuttamiseen entistä vahvemmin. Perussuomalaiset edellyttävät maakuntatasoista yhteistä työohjelmaa tavoitteista ja hankkeista, joita edistetään ja toteutetaan järjestyksessä ja järjestelmällisesti. - Häme-ohjelman sisällön täydentäminen ja selkeyttäminen Ohjelmaan on lisättävä kappale, jossa tarkastellaan ja analysoidaan edellisen maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista ja strategian todellista ohjaavaa vaikutusta. Myös kooste maakunnan vahvuuksista tulisi lisätä. - Hämäläinen toimintatapa On tavoiteltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää maakuntaa. On korostettava asukkaiden etua sekä asiantuntijuuteen ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa. Politiikan ja todellisen tiedon ristiriidoista on päästävä eroon

75 myös maakuntatasolla. Asiantuntijoita, kuten esimerkiksi maakuntamme pkyrityksiä on kuunneltava herkemmällä korvalla. - Yleiset kommentit ja havainnot Kasvusopimusta-, INKA- ja seutupilottitilanteet tulee kirjata ohjelmaan viimeisimmän tiedon mukaisesti. Kansainvälistyminen ja vetovoimatoimintalinjan osalta todetaan, että työllisyyden osalta on tärkeämpää keskittyä kotimaisen nuorisotyöttömyyden kitkemiseen kuin työperäiseen maahanmuuttoon. Nuorten työllisyystilanteeseen kohdistettavia toimenpiteitä on priorisoitava. Lounaishämäläinen agropolis-keskittymä on yksi varteenotettava kehittämispainopiste. Metaforan joukkuepeli osalta todetaan, että se on yleisesti käytetty ja brändäyksen kannalta olisi toivottavaa, että Häme markkinoisi itseään muista poikkeavalla metaforalla. Ohjelmaa on valmisteltu laajalla sidosryhmäjoukolla, mikä luo sen toteuttamiselle hyvän pohjan. Hämeen liitto: Ohjelman seurantaa vahvistetaan, ohjelma tarkentuu vuosittain kuntien kanssa yhdessä laadittavalla toimeenpanosuunnitelmalla. Päätökset Inka- ja kasvusopimusmenettelyistä on kirjattu ohjelmaan. Ohjelmaan lisätään linkki nykyisten ohjelmien arviointiraporttiin. Häme-ohjelma tähtää kokonaisuutena kasvuun, hyvinvointiin ja työttömyyden vähentämiseen, työperäinen maahanmuutto on maakunnan kehittämisessä yksi mahdollisuus. Joukkuepeli ja pelikirja vertaukset ovat valmistelun aikana saaneet myös paljon kiitosta ja innostusta osakseen. UUDENMAAN LIITTO Toimintalinjojen mukaisilla hankkeilla tavoitellaan Hämeeseen vakaata ja kestävää taloutta, yritysten kilpailukyvyn parantumista, osaamisen vahvistumista, työllisyyttä, hyvinvointia sekä ympäristön hyvää tilaa. Lista on pitkä ja lähes kaikkea hyvää tavoitteleva. -> Selkeämmin kohdennetut tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet tekisivät Häme-ohjelmasta toteuttamiskelpoisemman ja vaikuttavuudeltaan realistisemman. Ohjelmassa on toimintalinjoihin ja hankkeisiin koottu asioita, joihin maakunnallisilla kehittämistoimilla ei juurikaan voida vaikuttaa, mm. tonttitarjonnan turvaaminen. Biotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön osalta on laajalla metropolialueella sovittu yhteistyöstä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyen. Lähiruokaan liittyvä liiketoiminta- ja kehittämistyöllä on yhtäläisyyksiä Uusimaa-ohjelman urbaani ruokahuolto teeman kanssa. Vaikka YTA-alueen liitot ovat sopineet yhteisestä Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelmasta, on Venäjä teeman nostaminen keskeiseen asemaan Häme-ohjelmassa rohkea valinta. Hämäläinen tapa tehdä alueellista yhteistyötä on hyvä malli muille, myös Uudellemaalle. Ohjelmassa on tuotu esille meneillään olevat prosessit metropolihallinnon muodostumisesta ja kuntarakenteiden muutoksesta. On hyvä, että Häme asemoi ja ennakoi omaa rooliaan tulevien haasteiden edessä. Häme-ohjelma on kiitettävän tiivis. Pitkän aikavälin strategiat ja ohjelmakauden toimenpiteet on taitavasti yhdistetty. Luettavuutta parantaisi tekstin jäsentäminen väliotsakkeilla. Kuvaukset ohjelman linkittymisestä eri strategioihin olisi hyvä siirtää liitteeksi. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä,

76 että yhteistyötä jatketaan myös ohjelmien toimeenpanovaiheessa, jotta EU:n rahoitusohjelmia voidaan tehokkaasti hyödyntää. Hämeen liitto: OK, lausunnon näkökulmat huomioitu. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO YTA:n yhteiset strategiset painopisteet näkyvät Häme-ohjelman luonnoksessa erinomaisesti. Kanta- Hämeen omat erityispiirteet on kyetty nostamaan esille. Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen tulisi uudella ohjelmakaudella yhdistää entistä enemmän mm. biotalouden, kulttuurin, luonnonvarojen, teollisuuden ja kansainvälistymisen resursseja ja verkostoja. Itä-länsi suuntaisen liikennöinnin sujuvuutta on tärkeää korostaa, se on erityisen tärkeää sekä vähähiilisen yhteiskunnan tukemisen näkökulmasta että alueellisen kilpailukyvyn kannalta. Maakunnallisen Venäjän markkinoinnin hanke tulisi rakentaa yhdessä YTA:n toimijoiden kanssa. Mahdollisesti tapahtuvat muutokset alueellisissa rakenteissa on viisaasti otettu huomioon sisältökysymyksissä. Hankekokonaisuudet kokoavat ohjelman kärjet ryppäiksi, joiden terävöittäminen ja tiivistäminen tulevat napakoittamaan ohjelman esitysasua. Hämeen liitto: OK, lausunnon näkökulmat huomioitu. PIRKANMAAN LIITTO Strategioista voi löytää maakunnille yhteisiä kehittämisen kohteita. Häme-ohjelma on valintoja tekevä, vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin varautuva ja selkeästi esitetty kehittämiskokonaisuus. Yhteistyö YTA:n kanssa antaa laajempaa kantavuutta tehdyille tilannearvioille ja valituille kehittämisen painopisteille. Valmistelutavassa on haettu suoraa maakuntalaisten osallistumista siinä ilmeisen hyvin onnistuen. Maakunnan omien kehittämislinjausten tekemisen lisäksi Häme-ohjelmaluonnos voi olla myös maakuntien keskinäisen yhteistyön ja työnjaon välin, jonka pohjalta Pirkanmaan liitto toivoo keskustelun ja yhteistyön maakunnille yhteisissä asioissa jatkuvan ja kehittyvän. Yhteisiä asioita voivat olla esim. HHT-vyöhykkeen infrallinen ja toiminnallinen kehittäminen, biotalouden osaamiseen liittyvä tekeminen, älykkään asumisen ratkaisut sekä hyvinvointipalveluiden innovatiivinen kehittäminen. Hämeen liitto: OK, yhteistyö Pirkanmaan kanssa erityisesti HHT-kasvukäytävän puitteissa on Kanta-Hämeen kehittämisen olennaisimpia painopisteitä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Toimintalinjat vastaavat hyvin alueen ja ajan haasteisiin sekä kehittämisvaatimuksiin. Häme-ohjelma sisältää melko paljon toimenpiteitä ja hankekokonaisuuksia. Hankekokonaisuuksien määrää voisi olla hyvä vielä tarkentaa. Kullekin toimenpiteelle olisi hyvä nimetä päävastuutaho. Kehittämislinjaukset ja konkreettiset hankeideat voisi erottaa toisistaan selkeämmin. Varsinais-Suomen liitto pitää maakuntarajojen ylittävää yhteistyötä hyvänä ja suhtautuu siihen positiivisesti. Ohjelma ei ole ristiriidassa Varsinais-Suomen omien tavoitteiden kanssa.

77 Hämeen liitto: OK, lausunnon näkökulmat huomioitu. KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRI Korkeakoulutus ja siitä säteilevä elinvoima on tärkeä alueiden kehityksen moottori. Tällä hetkellä pääasiassa ammattikorkeakoulun toimintoihin nojaavaan korkeakoulukeskukseen tulisi saada myös yliopistotasoista koulutusta. Lääkärikoulutuksen sisäänottomäärien noustessa lähivuosina joudutaan lääkärien kliinisen vaiheen koulutusta hajauttamaan. Kanta-Hämeen keskussairaalalla on valmiudet ottaa tällaista kliinisten erikoisalojen lääkärikoulutusta Tampereen yliopistosta. Se edellyttää kuitenkin jossain määrin sairaalan vahvistamista opetushenkilöstöllä (kliinisten alojen professoreilla ja kliinisillä opettajilla). Hyvinvointipalvelujen osalta olisi tärkeää painottaa ennaltaehkäiseviä palveluja. Asiakaslähtöisyyden tulisi olla jokaisessa hankkeessa lähtökohtana. Hämeen liitto: OK, yliopistoyhteistyön roolia vahvistettu hämäläinen toimintatapa luvussa. HÄMEEN KYLÄT Asukkaat ja kansalaisyhteiskunta tulee määrätietoisesti kytkeä niin kuntien kuin maakunnankin kehittämiseen. Hämeen kylät esittävät, että Hämeen strategiassa pyrittäisiin vahvistamaan koko maakuntaamme asukkaiden, ihmisten kokoisena maakuntana ruuhka-suomen kiireen vaihtoehtona. Ympäristökuormituksen vähentämisessä keskeistä on asukkaiden elämäntapa, ei asuinpaikka. Asumisessa on voitava edistää rakentamista niin taajamissa ja kylissä koko Hämeessä. Liikkumisen päästöjä voidaan vähentää myös kehittämällä kimppakyytejä ja liityntäpysäköintiä keskeisiin julkisiin yhteyksiin tukeutuvasti. Saavutettavuuden kannalta myös tietoliikenneyhteyksien (valokuitu) merkitys on nostettava esiin koko maakunnan yritystoiminnan, etätyömahdollisuuksien kehittämisen sekä ihmisten vapaa-ajan viettämisen näkökulmasta. Tämä on erityisen tärkeää kasvukäytävän ulkopuolisilla alueilla. Ehdotettuja toimenpiteitä: - Maaseutuasumisen teemaryhmän perustaminen - Käynnistetään kestävä kylä-pilotteja rakentamalla kestävä kylä verkostoa soveltamalla Alankomaiden Friisinmaalla toimivaa kestävä kylä verkostomallia - Hämeen kylät ry tarjoutuu pilotoimaan valtakunnallisesti kylien kaavoittamiseen kevyempiä työkaluja Asukkaiden hyvinvointi tulisi nähdä laajempana kokonaisuutena osallisuuden, yhteisöllisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Miten skenaarioissa kuvatut luottamuksen ja yhteisöllisen aktiivisuuden näkökulmat sekä kolmannen sektorin rooli hyvinvoinnin turvaamisessa ja tulevaisuuden resurssina on saavutettavissa ja miten ne käännetään Hämeen vetovoimatekijöiksi?

78 Ehdotettuja toimenpiteitä: - Asukkaiden osallisuus ja kansalaistoiminnan resurssikeskuksen perustaminen - Deliberatiivisen demokratian toimintatavan käyttöönotto suunnittelussa ja kansalaisia koskevissa ratkaisuissa - Lähidemokratian rakentaminen alueperustaisesti, niin että päätös- ja toimivaltaa rahallisine resursseineen siirretään asukkaita lähelle - Kaupunki-Leaderin toimintatavan käyttöönotto Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Hämeen liitto: Lausunnon painotuksia on huomioitu erityisesti monipuolinen asuminen ja hyvinvointi toimintalinjassa, mutta myös saavutettavuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta.

79 Liite M.valt. 2/ [ Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014 Hämeen liitto HÄMEEN LIITTO Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

80 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014 Sisällys Maakuntajohtajan saatesanat toimintavuodelle A. HÄMEEN LIITTO Johdanto Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Maakunnan suunnittelujärjestelmä Hämeen liiton strategia ja toiminta Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuuston toiminta Tarkastuslautakunnan toiminta Maakuntahallituksen toiminta Hämeen kesäyliopisto... 8 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2014 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE Hämeen Kesäyliopisto: C. TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA SEN PERUSTELUOSA SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Talousarvion yleisperustelut ja sitovuusaste Talousarvio vuodelle Käyttötalousosa Investointiosa Rahoitusosa Tuloslaskelma Talousarviotaulukot vuodelle 2014 ja suunnitelmavuosille Jäsenkuntien maksuosuudet... 20

81 Maakuntajohtajan saatesanat toimintavuodelle 2014 Vuosi 2014 aloittaa uuden 7. vuosikymmenen Hämeen liiton toiminnassa. Samalla se avaa uuden ohjelmakauden niin kansallisessa kuin EU:n rakennerahastojen hyödyntämiseen perustuvassa aluekehittämistyössä. Uuden ohjelmakauden tehokas käynnistäminen on Hämeen liiton tärkein tehtävä vuonna Tämä on aiempaa haastavampaa, koska suoraan käytettävissämme oleva aluekehittämisohjelmien rahoitus putoaa selvästi. Toisaalta etumme on, että tiedämme, mitä tehdä. Kiitos Häme-ohjelman, jonka valmistelimme laajaan osallistumiseen ja vuorovaikutukseen perustuen vuoden 2013 aikana jo aiemmin Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella tehtyyn tulevaisuustarkastelutyöhön perustuen. Häme-ohjelmassa sanat ovat tekoja eli ohjelman painopisteet ja hankekokonaisuudet aluekehityslainsäädännön mukaisesti ohjaavat viranomaisten ja toivottavasti myös muiden toimijoiden kehittämistyötä. Vain näin saadaan tuloksia aikaiseksi. Vähemmän hankkeita ja enemmän vaikuttavuutta haastava, mutta täysin mahdollinen yhtälö. Hämeen liitolta se edellyttää aiempaa aktiivisempaa otetta hanketoiminnan aktivoinnissa ja yhteensovittamisessa. Maakunnan vetovoiman ydin on hyvä sijaintimme ja sen maksimaalinen hyödyntäminen. Tähän liittyen toimimme aktiivisesti muun muassa kasvukäytävien kehittämisessä ja liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä maakuntakaavoituksen ajantasaistamisessa. Vetovoimastamme väestökehityksessä ja erityisesti matkailussa on syytä olla huolissaan. Tarkoituksenamme onkin uudistaa Häme-markkinointia yhteistyössä matkailualan yritysten kanssa tavoitteena erityisesti se, että kasvavat matkailijavirrat Venäjältä löytäisivät paremmin Hämeen ainutlaatuiset mahdollisuudet. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten luomisessa maakunnan liiton lakisääteinenkin rooli vahvistuu vuoden 2014 alusta. Pyrimme tähän osaltamme vastaamaan yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 on varauduttava myös edunvalvonnassa jo seuraavaan vuoteen eli uuteen hallitusohjelmaan ja muun muassa liikennepoliittisen selonteon tavoiteasetteluun. Maakunnan painopisteitä ja tavoitteita on tarpeen yhdessä tarkentaa ja priorisoida. Käynnistetty edunvalvontaverkosto on tässä tärkeässä roolissa. Olemme tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa pyrkineet selkeyttämään liiton tavoitteenasettelua sekä mittareita ja seurantatapoja. Talouden osalta elämme jatkossakin suurta nuukuutta noudattaen. Kuntaosuuksien kahden prosentin kasvu ensi vuodelle ja suunnitelmakaudelle on maltillinen. Käytettävissämme olevat voimavarat kohdistamme siten, että liiton lakisääteiset ja muut tehtävät tulevat laadukkaasti hoidetuiksi ja erityisesti Hämeohjelman mukainen kehittämistyö lähtee sujuvasti liikkeelle. Myös Hämeen liiton strategian uudistaminen on ajankohtaista vuonna Hämeenlinnassa Timo Reina maakuntajohtaja

82 4 A. HÄMEEN LIITTO 1. Johdanto Toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja talousarviossa 2014 Hämeen liiton tavoiteasetantaa on pyritty kehittämään ja selkeyttämään. Maakuntavaltuusto asettaa, taloussäännön mukaisesti, Hämeen liitolle, mukaan luettuna Kesäyliopistolle, tavoitteet suunnitelmakaudelle sekä hyväksyy niihin perustuvat määrärahat ja tuloarviot. Lisäksi toiminnan onnistumista ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten maakuntavaltuusto hyväksyy vuodelle 2014 mittarit / seurantatavat. Kuntalain edellyttämä kolmen vuoden taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Hämeen liiton toiminnan tavoitteet määritellään koko suunnitelmakaudelle Vuoden 2014 tavoitteiden täyttymisen seurannalle on määritelty kriteerit. Maakuntavaltuuston päättämiin tavoitteisiin ja hyväksymään talousarvioon perustuva työohjelma sekä talousarvio käyttötalous 1 tasoisena viedään maakuntahallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Maakuntavaltuustolle annetaan alkusyksyllä 2014 väliarvio valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Tuleva vuosi sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen, etenkin euroalueen, talouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävakaat eikä euroalueella kokonaisuutena ole odotettavissa juurikaan kasvua vielä vuonna Samoin Suomen talouskasvun ennustetaan olevan erittäin vähäistä ja julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi. Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut vuonna 2013 kuitenkin kohtuullista eikä suurta notkahdusta ole tapahtunut. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Tulevaisuuden haasteita ovat julkisen talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset. Mahdollisesti toteutuvat merkittävät kunta- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat pidemmällä aikavälillä myös maakunnan liittojen rooliin, tehtäviin ja aluejakoihin. Suunnittelukaudella erityisesti päätetyn suoriin vaaleihin perustuvan metropolihallinnon luominen Uudellemaalle saattaa heijastua myös Kanta- Hämeen alueelle ja Hämeen liittoon. Kanta-Hämeen kehitys nojaa vahvasti hyvään logistiseen asemaan sekä maakuntaa halkovien kasvukäytävien hyödyntämiseen. Jatkossa korostuu aiempaa selkeämpien maakunnallisten kehittämisen painopisteiden valinta aluekehitysrahoituksen supistuessa. Myös Hämeen vetovoiman eteen on tehtävä aktiivisesti ja systemaattista työtä, jotta maakunta pärjää kilpailussa asukkaista, matkailijoista, yrityksistä ja investoinneista. Edunvalvontaa on tarve vahvistaa.

83 Tulevaisuutta ei voi tietää, siksi sitä on koko ajan tehtävä. Tulevaisuuden tekemisessä yhteistyö ja verkostoituminen ovat entistäkin tärkeämpiä, niin maakunnalle kuin Hämeen liitollekin. 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Hämeen liiton laatima maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan lähivuosina tarvittavat toimenpiteet. Suunnittelukaudelle valmisteltavassa Häme-ohjelmassa nämä asiakirjat on tarkoitus yhdistää samaan kokonaisuuteen. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen liittojen tulevaisuustyö antaa osaltaan perustan yhteisten pidemmän aikavälisen tavoitteiden asettamiselle. Maakunnan suunnittelujärjestelmää on tarkoitus uudistaa vuoden 2014 alusta myös niin, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja yhdistetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyy. Se kattaisi sekä kansallisen että EU-rahoituksen suuntaamisen. Maakuntakaava määrittelee maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Suunnittelujaksolla valmistellaan toista maakuntavaihekaavaa, jossa linjataan erityisesti luonnonvarojen käyttöä. 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon nojaava, asiantunteva ja uudistuva maakunnallinen palveluorganisaatio, joka kokoaa ja jäsentää maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteuttamisvoiman. Hämeen liitto on maakunnallisten, eteläsuomalaisten ja kansainvälisten kehittäjäverkostojen avaintoimija. Maakuntahallituksen linjauksen mukaan Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä, Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien keskellä. Kehittämisnäkemys perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja yhteiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Toteutusvoima kootaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että tarvittavat voimavarat maakunnasta ja sen ulkopuolelta ovat käytössä. Hämeen liitto palvelee kuntia omistajiaan ja maakunnan muita toimijoita niiden tarpeista lähtien: - liitto vetää strategiset linjat - liitto kokoaa voimat ja luo suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta - liitto palvelee toteuttajia. Hämeen liiton päätöksentekijät määrittelevät tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimintaprosessit, joita tarkistetaan säännöllisesti. Maakunnan liiton tehtävänä on koota, jäsentää ja sovittaa yhteen maakunnan kehittämisnäkemys ja toteuttamisvoima. Liiton toiminta perustuu kuntien ohjaukseen ja kunnallisvaalien tuloksena syntyvään kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Hämeen liitto on yhteistyöorganisaatio, joka toimii verkostomaisesti kuntien, seutukuntien, koulutus- ja tutkimuslaitosten, valtion viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa.

84 6 Hämeen liiton missio: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä Haluavat Voivat Tehdä työtä Asua = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus = yritystoiminta, yrityspalvelut = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaa-ajan palvelut, saavutettavuus Liiton viraston toiminnan ja henkilöstön organisoituminen