SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1241 Valtioneuvoston asetus Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen muuttamisesta N:o 1241 Valtioneuvoston asetus Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta 7 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1139/2007) 5 :n 1 momentin sekä 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 8 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä viimeksi mainittu on laissa 281/2000, seuraavasti: 1 3 Toimintayksiköt Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on tutkimusyksiköitä sekä hallintoyksikkö. 2 Ylijohtajan kelpoisuus ja arvonimi Ylijohtajan kelpoisuusvaatimuksena on tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perehtyneisyys oikeuspoliittiseen tutkimukseen ja suunnitteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus. Ylijohtajalla on professorin arvonimi. Yksiköiden johtajat Tutkimusyksikön päällikkönä toimii tutkimusjohtaja ja hallintoyksikön päällikkönä hallintopäällikkö. Tutkimusjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet. Edellytyksenä on myös käytännön kokemus oikeuspoliittisesta tutkimuksesta ja suunnittelusta sekä empiirisen tutkimuksen menetelmien käyttämisestä. Lisäksi vaaditaan kokemusta tutkijoiden ohjaamisesta tai tutkimusprojektien johtamisesta. Tutkimusjohtajalla on professorin arvonimi, jos hänellä on yliopistossa todettu dosentin pätevyys

2 4816 N:o 1241 Hallintopäällikön kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys hallintotehtäviin. Tutkimusjohtajat nimittää oikeusministeriö laitoksen ylijohtajan esityksestä. Hallintopäällikön nimittää ylijohtaja. 4 Muu henkilöstö Tutkimuslaitoksessa on lisäksi muuta virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksena on viran tai tehtävän edellyttämä koulutus. Ylijohtaja ottaa ja erottaa tutkimuslaitoksen muun henkilöstön. 5 Ylijohtajan ja yksiköiden johtajien tehtävät Ylijohtaja johtaa ja kehittää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Ylijohtaja päättää tutkimuslaitoksen yleisistä toimintalinjoista sekä tutkimuslaitoksen toimintaa ja taloutta koskevista yksityiskohtaisista tulostavoitteista oikeusministeriön vahvistamien tulossopimuksessa sovittujen tulostavoitteiden puitteissa. Ylijohtaja päättää tutkimuslaitoksen ehdotuksista talousarvioksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi. Tutkimusjohtajat ja hallintopäällikkö vastaavat johtamiensa yksikköjen toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta. 6 Neuvottelukunta Tutkimuslaitoksella on laitoksen toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämissuuntia, tukee tutkimuslaitoksen strategista suunnittelua, edistää tutkimuslaitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä seuraa laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukunta antaa myös oikeusministeriön pyynnöstä tutkimuslaitoksen toimialueen kehittämiseen liittyviä lausuntoja. Neuvottelukuntaan kuuluvat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä, joista yksi on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkilöstön keskuudestaan nimeämä henkilö. Oikeusministeriö asettaa neuvottelukunnan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen esityksestä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan ja vahvistaa jäsenten palkkiot. 7 Virkavapauden myöntäminen Tutkimuslaitoksen ylijohtajalle virkavapauden myöntää oikeusministeriö. Yli kaksi vuotta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin valtioneuvosto, jollei virkavapaus perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen. Tutkimusjohtajalle virkavapauden myöntää tutkimuslaitoksen ylijohtaja. Yli vuoden kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin oikeusministeriö, jollei virkavapaus perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen. Virkavapauden muille virkamiehille myöntää ylijohtaja. 8 Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen Virkamiehen määräajaksi tai muuten rajoitetuksi ajaksi virkasuhteeseen nimittää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkamiehelle virkavapauden. Tutkimuslaitoksen ylijohtajan yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää kuitenkin valtioneuvosto. Vuosiloman tai tilapäisen esteen ajaksi tarvittavan sijaisen tutkimuslaitoksen ylijohtajalle määrää oikeusministeriö. 9 Asioiden ratkaiseminen Ylijohtaja ratkaisee ne tutkimuslaitokselle kuuluvat asiat, joita työjärjestyksessä ei ole annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

3 N:o Ylijohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen ratkaistava. 10 Työjärjestys Tutkimustoiminnan ja laitoksen sisäisen hallinnon muusta järjestämisestä määrätään Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain (1139/2007) 5 :n 2 momentin mukaisesti tutkimuslaitoksen työjärjestyksessä. Ylijohtaja vahvistaa tutkimuslaitoksen työjärjestyksen. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Oikeusministeri Tuija Brax Lainsäädäntöneuvos Håkan Stoor

4 4818 N:o 1242 Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan elintarvikevalvonnasta 4 päivänä toukokuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (321/2006) 12 :n 2 momentti seuraavasti: 12 Elintarvikelain eräiden säännösten voimaantulo Elintarvikelain 42 ja 76 tulevat voimaan 1 päivänä toukokuuta Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Eläinlääkintöylitarkastaja Terhi Laaksonen

5 4819 N:o 1243 Valtioneuvoston asetus valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, kumotaan valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta 16 päivänä joulukuuta 2004 annetun valtioneuvoston asetuksen (1146/2004) 3 :n 4 momentti sekä muutetaan 4 :n 2 momentti ja 5 :n 1 momentti seuraavasti: 4 Jos henkilö on saanut opintotukilain (65/1994) mukaista tukea ulkomailla opiskelua varten, hänen on 3 :ssä tarkoitetun tutkinnon suoritettuaan ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle sen määräämällä tavalla 1 momentissa tarkoitetut tiedot ulkomailla suoritetusta tutkinnosta. Jos henkilö on saanut Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista opintotukea ulkomailla opiskelua varten, hänen on kuitenkin ilmoitettava edellä tarkoitetut tiedot ulkomailla suoritetusta tutkinnosta tasavallan presidentin asetuksessa säädetylle viranomaiselle sen määräämällä tavalla. 5 Kansaneläkelaitos ja Ahvenanmaan kotihoidon tukea maksanut kunta on velvollinen viipymättä ilmoittamaan Eläketurvakeskukselle hallussaan olevat tiedot edellä 2 :ssä mainitun lain 2 :ssä tarkoitetuista kotihoidontukea saavista vanhemmista, jotka ovat ilmoittaneet olevansa estyneitä tekemään ansiotyötä alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi. Lisäksi Kansaneläkelaitos on velvollinen ilmoittamaan Eläketurvakeskukselle hallussaan olevat 4 :ssä tarkoitetut tiedot. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitussihteeri Maritta Hirvi

6 4820 N:o 1244 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2007 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan Viestintäviraston eräistä maksuista 21 päivänä joulukuuta 2005 annetun liikenneja viestintäministeriön asetuksen (1175/2005) 7 sekä muutetaan 8 :n 1 momentin 4, 6, 7 ja 8 kohta, 3 ja 4 momentti, 8 a sekä 9 :n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat asetuksessa 1112/2006, seuraavasti: 8 Viestintäverkon numerointimaksut Viestintämarkkinalain 49 :n mukaan teleyritys ja muu numeron tai tunnuksen vastaanottava henkilö on velvollinen suorittamaan Viestintävirastolle kiinteän maksun, jonka suuruus on vuosittain seuraava: 4) maksu palvelunumerosarjasta ja maksu valtakunnallisesta kiinteän puhelinverkon tilaajanumerosarjasta: neljällä numerolla määritelty telealuekohtainen numerosarja 600 euroa vähintään viidellä numerolla määritelty telealuekohtainen numerosarja 120 euroa kolmella numerolla määritelty valtakunnallinen numerosarja euroa neljällä numerolla määritelty valtakunnallinen numerosarja euroa viidellä numerolla määritelty valtakunnallinen numerosarja euroa vähintään kuudella numerolla määritelty valtakunnallinen numerosarja 200 euroa 6) maksu teknisestä tunnuksesta: kansainvälinen merkinantopistekoodi euroa kansallinen merkinantopistekoodi 0,8 euroa suljetun käyttäjäryhmän tunnus (CUG) 0,8 euroa centrex-teleyritystunnus 35 euroa matkaviestinverkkotunnus (MNC) 340 euroa teleyritystunniste 170 euroa matkapuhelimen SIM-kortin tunniste (IIN) 170 euroa 7) maksu suoraan palveluntuottajalle myönnetystä lyhytsanomapalvelunumerosta ja valtakunnallisesta puhelinverkon palvelunumerosta: viisinumeroinen numero 120 euroa kuusinumeroinen numero 80 euroa

7 N:o Palvelunumeromaksua ei peritä yleisestä hätänumerosta eikä muusta vastaavasta teleyritysten yhteiseen käyttöön osoitetusta yleishyödyllisestä palvelunumerosta. Numerointimaksut laskutetaan vuosittain neljässä erässä , , ja Lyhytsanomapalvelunumeromaksut ja maksut valtakunnallisista puhelinverkon palvelunumeroista laskutetaan vuosittain kahdessa erässä ja a ENUM- tunnuksen rekisteröinti- ja vuosimaksu ENUM-tunnuksella tarkoitetaan puhelinverkon numerosta tai numeroalueesta muodostettua verkkotunnusta. ENUM-tunnuksen rekisteröimisestä ja rekisteröintitietojen muuttamisesta peritään rekisteröintimaksuna 0,5 euroa. Kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä voimassaolevista ENUM- tunnuksista peritään 0,5 euron suuruinen vuosimaksu. 9 Verkkotunnusmaksut ja verkkotunnusrekisterin todistusmaksut Verkkotunnuslaissa (228/2003) tarkoitetun verkkotunnuksen myöntämisestä, muutoksesta, siirrosta ja uudistamisesta peritään 43 euron suuruinen verkkotunnusmaksu. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2007 Viestintäministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Rainer Salonen

8 4822 N:o 1245 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2007 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä joulukuuta 2005 Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (964/2005) 3 :n 1 momentin 7, 10, 16 ja 17 kohta, 7 ja 10 :n 1 momentti, sellaisena kun niistä ovat 3 1 momentin 7, 16 ja 17 kohtaa sekä 10 1 momentti asetuksessa 1196/2006 sekä lisätään asetuksen 2 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 2 luku Taajuusmaksut 2 Taajuusmaksun yleiset määräytymisperusteet Vuosittaista taajuusmaksua peritään 4 10 :ssä säädetyn mukaisesti. Vuosittaisen taajuusmaksun maksukauden pituus on enintään 13 kuukautta. Radioluvan haltija on velvollinen maksamaan vuosittaisen taajuusmaksun siitä huolimatta, että radiolupa irtisanotaan tai peruutetaan päättymään maksukauden aikana. 3 Kertoimet ja laskennalliset suureet Yksittäinen taajuusmaksu lasketaan käyttäen apuna seuraavia kertoimia, laskennallisia suureita ja käsitteitä: 7) Taajuusaluekertoimen (K 1 ) suuruus määräytyy luvanhaltijan radiolähettimen taikka radioverkon, radiojärjestelmän tai radioaseman luvanvaraisten radiolähettimien käyttöön osoitetun taajuusalueen perusteella. Jos käyttöön on osoitettu taajuusalueita, joiden taajuusaluekertoimet ovat erisuuruisia, sovelletaan näiden alueiden kertoimista korkeinta. Taajuusaluekertoimet ovat seuraavat:

9 N:o Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan Taajuusalue K 1 matkaviestinverkot, kiinteän langattoman liityntäverkon 0 28 MHz 0,2 radiojärjestelmät, viranomaisverkko (VIRVE), rautateiden 28,001 87,5 MHz 0,58 GSM-R -radiojärjestelmä, joukkoviestintäverkkojen radiolähettimet, yksityiset radioverkot (PMR), henkilöhakuver- 87, MHz 0,9 kot, radio-ohjauslähettimet, radiomikrofonilähettimet, 108, MHz 1,0 kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät, 146, MHz 1,0 kiinteän satelliittiliikenteen maa-asemat, alle 960 MHz:n 174, MHz 1,0 radiolinkkilähettimet ja ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet, yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimet, muut merira- 470, MHz 0,8 380, MHz 1,0 diojärjestelmät kuin aluksen radioasema, ilmailun taajuuksilla toimivat maaradiojärjestelmät, kiinteät HF-lähettimet, 862, MHz 0,8 muut tutka-asemat kuin aluksen tai ilma-aluksen tutkaasemat, radiosondijärjestelmät, enintään 1 mw:n säteily- 3100, MHz 0,45 960, MHz 0,6 teholla toimivat tutkimuskäyttöön tarkoitetut seurantajärjestelmät, avaruuteen lähetettyjen esineiden radiolähetti , MHz 0, , MHz 0,35 met ja 10 :n 3 momentissa tarkoitetut radiolähettimet. Yli MHz 0,2 10) Ruuhka-aluekerroin (K 4 ) määräytyy luvanhaltijan radiojärjestelmän käyttöoikeusalueen ja suoja-alueen tai radiolähettimen käyttöpaikan sijainnin perusteella. Jos radiojärjestelmän käyttöoikeusalue tai suoja-alue ulottuu alueille, joiden ruuhka-aluekertoimet ovat erisuuruisia, sovelletaan näiden alueiden kertoimista korkeinta. Ruuhka-aluekertoimet ovat seuraavat: Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan Alue K 4 yksityiset radioverkot (PMR), henkilöhakuverkot, radio-ohjauslähettimet, radiomikrofonilähettimet, kauko- Kauniainen 1,2 1) Helsinki, Espoo, Vantaa, ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät, alle 960 MHz:n radiolinkkilähettimet ja ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet, yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimet, muu meriradiojärjestelmä kuin aluksen radioasema, ilmailun taajuuksilla toimivat maaradiojärjestelmät, korotetun lähetystehon radioamatööriasemat, muut erikoisluvan edellyttävät radioamatööriasemat ja muut tutka-asemat kuin aluksen tai ilma-aluksen tutka-asemat. 2) Muu kunta tai koko Suomi 1,0 16) Perusmaksun kerroin (S) on radiojärjestelmä- tai radiolähetinryhmäkohtainen kerroin, jolla suhteellistetaan 4 kohdassa tarkoitetun perusmaksun vaikutus perittävän taajuusmaksun suuruuteen. Perusmaksun kertoimet ovat seuraavat:

10 4824 N:o 1245 Radiolaiteryhmä S 1) laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,685 1a) muut matkaviestinverkot 0,48 2) kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmät 1 3) viranomaisverkko (VIRVE) 0,685 4) rautateiden GSM-R radiojärjestelmä 0,96 5) joukkoviestintäverkon radiolähettimet 0,36 6) yksityiset radioverkot (PMR), 0,043 7) henkilöhakuverkot 0,046 8) radio-ohjauslähettimet 0,043 9) radiomikrofonilähettimet 0,035 10) kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät 0,045 11) kiinteän satelliittiliikenteen maa-asemat 0,15 12) alle 960 MHz:n radiolinkkilähettimet ja ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet 0,046 13) yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimet 0,156 14) radioamatöörilähettimet 0,014 15) korotetun lähetystehon radioamatööriasemat 0,004 16) muut erikoisluvan edellyttävät radioamatööriasemat 0,015 17) alusten ja ilma-alusten radioasemat 0,001 18) ilmailun kannettavat radiolähettimet 0,001 19) muut meriradiojärjestelmät kuin aluksen radioasemat 0,046 20) ilmailun taajuuksilla toimivat maaradiojärjestelmät 0,062 21) kiinteät HF-lähettimet 0,037 22) muut tutka-asemat kuin aluksen tai ilma-aluksen tutka-asema 0,31 23) radiosondijärjestelmät 0,1 24) enintään 1 mw:n säteilyteholla toimiva tutkimuskäyttöön tarkoitettu seurantajärjestelmä 0,01 25) avaruuteen lähetetyn esineen radiolähetin 0,3 17) Käynnistyskerroin (K 3 ) määräytyy luvanhaltijan GSM-matkaviestinverkolle, UMTS-matkaviestinverkolle, laajakaistaiselle digitaaliselle 450 MHz:n matkaviestinverkolle, viranomaisverkolle (VIRVE) ja rautateiden GSM-R -radiojärjestelmälle annetun taajuuksien käyttöoikeuden alkamisajan perusteella. Käynnistyskertoimet ovat seuraavat:

11 N:o Laskutusvuosi K 3 Ensimmäinen 0,1 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 muut Toinen 0,1 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 muut Kolmas 0,2 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 0,4 muut Neljäs 0,2 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 0,6 muut Viides 0,4 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,4 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 0,8 muut Kuudes 0,6 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,6 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 1 muut Seitsemäs 0,4 UMTS-matkaviestinverkko 0,8 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,8 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 1 muut Kahdeksas 0,6 UMTS-matkaviestinverkko 1 muut Yhdeksäs 0,8 UMTS-matkaviestinverkko 1 muut Kymmenes tai sitä 1 myöhempi Luvanhaltijan käyttöön osoitetun taajuusmäärän ja käyttöoikeusalueen muutoksiin sovelletaan samaa käynnistyskerrointa kuin jo käytössä olevaan taajuusmäärään ja käyttöoikeusalueeseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa käytettävän verkon tai järjestelmän käynnistyskerroin on 1, jos verkolle tai järjestelmälle on myönnetty radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 19 :n 5 momentissa tarkoitettu radiolupa. Käynnistyskerroin on kuitenkin 0,2, jos tutkimus- ja kehittämistoiminnassa käytettävää verkkoa tai järjestelmää käytetään oppilaitoksessa pelkästään koulutustoimintaan. 7 Radioamatöörilähettimen taajuusmaksu Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää luvanvaraista radioamatöörilähetintä tai radioamatööriaseman radiolähettimiä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: 1) radioamatöörilähetin S 1295,50 2) korotetun lähetystehon radioamatööriasema K 4 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 3) muu erikoisluvan edellyttävä radioamatööriasema K 4 3 taajuusmää rä/25 khz S 1295,50

12 4826 N:o 1245 Viestintävirasto saa periä vain yhden vuosittaisen taajuusmaksun, vaikka radiolupa oikeuttaisi pitämään hallussa ja käyttämään useampaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua radioamatöörilähetintä. Ensimmäisen momentin 3 kohdassa tarkoitetun erikoisluvan edellyttävän radioamatööriaseman taajuusmaksu lasketaan antennipaikkakohtaisesti käyttöön osoitettujen lähetystaajuuksien perusteella. 10 Muiden radiolähettimien taajuusmaksut Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää muuta luvanvaraista radiolähetintä taikka muita luvanvaraisia radiojärjestelmän tai aseman radiolähettimiä kuin 4 9 :ssä tarkoitettuja radiolähettimiä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: 1) kiinteä HF-lähetin K 1 K 5 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 2) muu tutka-asema kuin aluksen tai ilmaaluksen tutka-asema K 1 K 4 K 5 S 1295,50 3) radiosondijärjestelmä K 1 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 4) enintään 1 mw:n säteilyteholla toimiva tutkimuskäyttöön tarkoitettu seurantajärjestelmä K 1 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 5) avaruuteen lähetetyn esineen radiolähetin K 1 S 1295,50 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetusta sovelletaan myös ennen sen voimaan tuloa vireille tulleisiin asioihin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2007 Viestintäministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Rainer Salonen

13 4827 N:o 1246 Maa- ja metsätalousministeriön asetus vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 28 päivänä marraskuuta 1995 annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen (1346/1995) liitteet 2 ja 5, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 185/2007, seuraavasti: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Eläinlääkintötarkastaja Minna Suokko

14 4828 N:o 1246 Liite 2 Vaaralliset eläintaudit 1) Aujeszkyn tauti (pseudorabies) 2) nautojen BSE (bovine spongiform encephalopathy) 3) dourine (Trypanosoma equiperdum) 4) ebola 5) EHD (epizootic haemorrhagic disease) 6) kalojen EHN-tauti (epizootic haematopoietic necrosis) 7) kalojen EUS-tauti (epizootic ulcerative syndrome) 8) luomistauti/bruselloosi (Brucella abortus, Br. melitensis, Br. ovis, Br. suis) 9) nautatuberkuloosi (Mycobacterium tuberculosis, Mycobacterium bovis) 10) pernarutto (anthrax) 11) raivotauti (rabies) 12) räkätauti (malleus) 13) lampaiden ja vuohien TSE-tauti (tarttuva spongiforminen enkefalopatia) 14) sikojen transmissible gastroenteritis (TGE) 15) Teschenin tauti

15 N:o Liite 5 Välittömästi ilmoitettavat muut tarttuvat eläintaudit Zoonoosit ja eri eläinlajien taudit 1) apinarokko 2) Brucella canis -infektio 3) leptospiroosi 4) Paramykso 1 -tartunta linnuilla 5) Q-kuume 6) West Nile Fever 7) ritinärutto (Clostridium chauvoei) 8) muut tarttuvat eläintaudit, joita ei ole aikaisemmin todettu Suomessa Nautojen taudit 9) Campylobacter fetus ssp. venerealis -tartunta 10) Parafilaria bovicola -tartunta 11) Trichomonas foetus -tartunta Sikojen taudit 12) HEV (hemagglutinating encephalomyelitis virus) 13) PED (porcine epidemic diarrhea) 14) PRCV (porcine respiratory corona virus) 15) sikainfluenssa 16) kliininen PMWS (post-weaning multisystemic wasting syndrome) Hevosten taudit 17) CEM-tauti (Taylorella equigenitalis) 18) hevossyyhy (Sarcoptes equi) 19) piroplasmoosi 20) salmonellan aiheuttama tarttuva keskenvarsominen (S. abortus equi) Lampaiden ja vuohien taudit 21) entsoottinen abortti (Chlamydofila psittaci) 22) kasöösi lymfadeniitti (Corynebacterium pseudotuberculosis) 23) lammassyyhy (Psoroptes ovis) 24) Mycoplasma capricolum, Mycoplasma mycoides var. mycoides 25) pulmonaari adenomatoosi 26) tarttuva agalaktia (Mycoplasma agalactiae)

16 4830 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1246 Siipikarjan taudit 27) IB (avian infectious bronchitis) 28) ILT (avian infectious laryngotracheitis) 29) psittakoosi (Chlamydofila psittaci) Mehiläisten taudit 30) pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida) 31) Tropilaelaps-punkki (Tropilaelaps spp.) JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN