ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta. AIKA kello 17:00-19:15

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta AIKA kello 17:00-19:15 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 123 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 19 Pöytäkirjantarkastajat 4 20 Perusopetuksen opetussuunnitelma, kieliohjelma 5 21 Perusopetuksen tuntimäärä lukuvuonna Perusopetuksen opetussuunnitelma, käsityön vuosiluokkien tuntijako 23 Keskustan yhtenäisperuskoulun nimi Vihreiden, Kristillisdemokraattien, Kokoomuksen ja 14 Vasemmistoliiton valtuustoryhmien valtuustoaloite Perusopetuksen ryhmäkoot 25 Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I Opetus- ja kasvatusjohtajan viranhaltijapäätökset Tiedoksi 24

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ruotsalainen Seppo 17:00-19:15 puheenjohtaja Pentinpuro Anna-Riitta 17:00-19:15 varapuheenjohtaja Lamminniemi-Puumalainen 17:00-19:15 jäsen Antero Paananen Mari 17:00-19:15 jäsen Paavonen Raili 17:00-19:15 jäsen Pulli Timo 17:00-19:15 jäsen Rautiainen Sinikka 17:00-19:15 jäsen Salo Jani 17:00-19:15 jäsen Tikander Suvi 17:00-19:15 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja Martins Sirpa kh:n edustaja Heinonen Pirjo perhepalv.johtaja Inkeroinen Mika nuorisosihteeri MUU Härtsiä Ville 17:00-19:15 opetus- ja kasv.johtaja Rantanen Eija 17:00-19:15 pöytäkirjanpitäjä ALLEKIRJOITUKSET Seppo Ruotsalainen puheenjohtaja Eija Rantanen pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Timo Pulli Sinikka Rautiainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kello opetustoimistossa Eija Rantanen toimistosihteeri

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KASVOPPI 18 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti kokouksessaan hallintosäännön 30 :n perusteella, että kokouskutsu esityslistoineen varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä päivää ennen kokousta. Tämä kokouskutsu on postitettu Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Todettiin.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat KASVOPPI 19 Hallintosäännön 41 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti kokouksessaan , että lautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kussakin kokouksessa pöytäkirjantarkastajaksi valittua lautakunnan jäsentä kokousta seuraavan viikon maanantaihin klo mennessä, tai mikäli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Timo Pulli ja Sinikka Rautiainen. Päätös: Hyväksyttiin. Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä kävi läpi vuoteen 2029 ulottuvan oppilasennusteen ja sen vaikutuksen opetusryhmien määrään.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusopetuksen opetussuunnitelma, kieliohjelma KASVOPPI 20 Äänekosken paikallinen opetussuunnitelma 2016 Kieliohjelma A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti kolmannella luokalla paikallisen tuntijaon mukaan. Elokuussa 2016 voimaan astuvassa tuntijaossa ( vuosiluokat) yksi vuosiviikkotunti siirtyy yläkoulusta viidennelle luokalle, jolloin viidennellä luokalla on A1 -kieltä kolme vuosiviikkotuntia. B1-kielenä oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla ruotsi. B1-ruotsin opetus järjestetään siten, että opetusta on vuosiluokilla 6-9. A2-kielenä valinnaisena ensisijaisesti saksan kieli 4. vuosiluokalta alkaen. B2-kielenä vuosiluokilla 8-9 valinnaisena aineena voidaan tarjota saksan, ranskan ja venäjän lisäksi esim. espanjaa tai resurssien salliessa jotain muutakin kieltä. A1 (englanti) A2 (saksa) B1 (ruotsi) B2 (saksa, ranska, venäjä) 3. lk alkaen 4. lk alkaen 6. lk alkaen 8. lk alkaen Tuntijako kielten opetuksessa: (hyväksytty kasvun ja oppimisen ltk:ssa ) 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk lk A / 2 / 3 A / 2 * / 2 * B / 1 / 2 B / 2 * / 2 * * sisällytetään valinnaisiin A2- ja B2 -kielten valinta ja opetus Jos yhtenäiskoulu ja ko. yläkoulun lähikouluperiaatteen mukaiset alakoulut yhdessä haluavat aloittaa jonkin muun kielen opetuksen vapaaehtoisena A2 -kielenä, opetussuunnitelman kieliohjelmaan voidaan hakea muutosta kasvun ja oppimisen lautakunnalta.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Valintatilanteessa mahdollisista A2 -kielivaihtoehdoista ei tule toisiaan poissulkevia vaan huoltajalle esitettävässä kyselyssä annetaan mahdollisuus ilmoittaa siitä, jos valittu kieli ei toteudu, haluaako huoltaja valita toisen kielivaihtoehdon. Mahdollisuutta A2- ja B2 -kielten opetukseen etäyhteyksien avulla voidaan tarkastella vuosittain. Tällöin tulee arvioida oppimiseen, työjärjestykseen, koulukyyteihin, opetus- ja valvontajärjestelyihin ja tekniikan toimivuuteen liittyvät seikat. Oppilaalla, joka aloittaa A2 -kielen tai B2 -kielen opiskelun, on oikeus saada opetusta mainitun vaatimustason mukaisesti perusopetuksen loppuun saakka. A2 -kielen valinta on sitova peruskoulun loppuun asti. A2- ja B2 -kielten opetusryhmäkoko Alkavan A2 -kielen valinnaisryhmän minimikoko on 10 opiskelijaa. Mikäli omalla koululla ei muodostu täyttä ryhmää, oppilaalla on mahdollisuus siirtyä opiskelemaan A2 -kieltä toiseen kouluun huoltajien huolehtiessa kuljetuksesta. Oppilaalla tulee olla halutessaan mahdollisuus myös vaihtaa koulua kieliohjelman takia. Opetuksen järjestäjä ei kuitenkaan järjestä erillistä kuljetusta tämän vuoksi. A2 -kielen ryhmäkoon tulee olla neljännen luokan alussa vähintään 10 oppilasta edellyttäen, että oppilasalueen A2 -kielen opiskelijoiden yhteismäärä riittää turvaamaan ko. kielen opiskelun jatkumon perusopetuksen loppuun saakka. Alkavan B2 -kielen ryhmän vähimmäiskoko on koulukohtaisesti harkinnanvarainen ja voi vaihdella lukuvuosittain. Kasvun ja oppimisen lautakunta Valmistelija: vararehtori Paula Huuska, hyväksyy edellä esitetyn kieliohjelman 2. määrittää A2- ja B2 -kielten ryhmäkoon edellä kuvatun mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusopetuksen tuntimäärä lukuvuonna KASVOPPI 21 Opetus- ja kasvatusjohtajan esi tys lukuvuoden tuntimääristä on val mis teltu rehtorikokouksen perusteella. Perusopetuksen tuntimäärä laskee 49 vuosiviikkotuntia lukuvuodes ta , kun on huomioitu tuntijakopäätöksen vaikutus (26 vuosiviikkotuntia). Tukiopetus on määritelty oppi laan subjektiiviseksi etuudeksi, jota tulee perusopetuslain mu kaan järjestää tarvittaessa. Tukiopetussuoritteita on vuosittain toteu tunut noin 42 vuosiviikkotuntia (38 vvt vuonna 2015). Tuntimääräesityksessä ei ole enää lain kaan varausta tukiopetuskiintiöksi. Ajattelun lähtökohtana on, et tä tu kiopetus toteutetaan lain hengen mukaisesti tarpeen mukaan reh to rin kontrolloidessa tukiopetuksen toteuttamista. Erityisopetus Erityisopetuksen tuntimääräksi esitetään 754 vuosiviikkotuntia, missä on vähennystä 13 tuntia. Tämä johtuu Keskuskoulun 4 tunnin ja Sumiaisten koulun 5 tunnin vähentämisestä. Tuntimäärä siirretään yleisopetukseen Honkolan koululle. Yleisopetus Asemakadun koulun yleisopetuksen perusopetusryhmiä on yksi vähemmän kuin lu ku vuonna Asemakadun koululla on keskimäärin 18,9 (19,1) oppilasta perusope tus ryh mäs sä. Luokka taso oppilaita luokkia opp. / luokka 18,7 19,7 17,7 17,3 22,6 17,5 Asemakadun koulun tuntimääräksi on suunniteltu 614,5 vuosiviikkotuntia, joista erityisopetukseen käytetään 155 tuntia.tuntimäärä laskee edellisestä lukuvuodesta 28 tuntia. Ns. porritunnit vähenevät 19 tuntia ja jakotunnit 9 tuntia. Keskustan yhtenäisperuskouluun muodostuu yksi opetusryhmä vähem män kuin tänä vuonna. Koulun luokilla 1-6 on keskimäärin 21,9 (20,1 )oppilasta perusopetus ryh mää kohti.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Luokka taso oppilaita luokkia opp. / luokka 20,4 21,4 22,2 22,6 22,6 22,7 Koulun luokilla 7-9 oppilaita on keskimäärin 19,6 perusopetusryhmää kohti. 7. luokka 8. luokka 9. luokka oppi laat ryh miä keski arvo oppi laat ryh miä keskiarvo oppi laat ryh miä keskiarvo keskim. ryh mäk ,0 (21,4) ,5 (21,2) ,3 (18,7) 19,6 (20,4) Yhtenäiskoululle esitetään 1881,5 vuosiviikkotuntia, joista erityisopetukseen käytetään 392 vuosiviikkotuntia. Erityisopetustunteja on vähennetty 4 tuntia ja jakotunteja 10. Koiviston koululle muodostuu 3 perusopetusryhmää, jotka koostuvat yh dys luo kis ta 1/2 (10/9), 3/4 (10/10) ja 5/6 (6/7). Oppilaita on opetusryhmässä keskimäärin 17,3 (16,3). Koiviston koululle esitetään 92,5 tuntia, joista erityisopetukseen käytetään 10 vuosiviikkotuntia. Konginkankaan koululle muodostuu 6 perusopetusryhmää: 1 (11), 2 (20), 3 (11), 4 (22), 5 (15) ja 6 (13). Oppilaita on opetusryhmässä keskimäärin 15,3 (16,6). Konginkankaan koululle esitetään 189,5 vuosiviikkotuntia, joista käytetään erityisopetukseen 26 vuosiviikkotuntia. Jakotuntien määrää on lisätty 10 tunnilla. Honkolan koululle muodostuu 6 perusopetusryhmää: 1 (20), 2 (13), 3 (11), 4 (19), 5 (13) ja 6 (18). Oppilaita on opetusryhmässä keskimäärin 15,7 (15,7). Honkolan koululle esitetään 190,5 vuosiviikkotuntia, joista käytetään erityisopetukseen 24 vuosiviikkotuntia. Jakotuntien määrää on lisätty 13 tunnilla. Hietaman koululle muodostuu 4 perusopetusryhmää: 1/2 (10/12), 3/4 (9/15), 5 (19) ja 6 (11). Oppilaita on opetusryhmässä kes ki määrin 19 (16,4). Hietaman koululle esitetään 138,5 vuosiviikkotuntia, joista käytetään erityisopetukseen 24 vuosiviikkotuntia. Tuntimäärä laskee 16 tunnilla. Sumiaisten koululle muodostuu 5 perusopetusryhmää: 1/2 (9/8), 3 (14), 4 (12), 5 (12) ja 6 (17). Oppilaita on opetusryhmässä kes ki määrin 14,4 (18,2). Sumiaisten koululle esitetään 148,5 vuosiviikkotuntia, joista käytetään erityisopetukseen 19 vuosiviikkotuntia. Tuntimäärä nousee 19 tunnilla,

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta koska opetusryhmien määrä kasvaa yhdellä. Vastaavasti erityisopetuksen tuntimäärää on laskettu 5 tunnilla. Viheralueen alakoulujen keskimääräinen ryhmäkoko on 16,3 (16,5) ja iso jen alakoulujen 19,4 (19,8). Keskimäärin alakouluissa on oppilaita 18,4 opetusryhmää kohti. Telakkakadun koululle muodostetaan perusopetus ryhmät seuraavasti: 7. luokka 8. luokka 9. luokka oppi laat ryh miä keski arvo oppi laat ryh miä keskiarvo oppi laat ryh miä keskiarvo keskim. ryh mäk. Telak ka ,8 (21,4) ,4 (21,2) ,4 (18,4) 20,8 (20,4) Yläkoulujen keskimääräinen ryhmäkoko perusopetus ryhmää kohti tulee olemaan 20,2 (20,0) oppilasta. Telakkakadun koulun perusopetusryhmien lukumäärä vähenee yhdellä 16 ryhmään (17). Telakkakadun koululle esitetään 708 vuosiviikkotuntia, joista erityisopetukseen käytetään 104 vuosiviikkotuntia. Perusopetuksen opetusryhmissä tulee olemaan ensi lukuvuonna kes ki mää rin 19,3 (18,4) op pi las ta. Valmistelija: opetus- ja kasvatusjohtaja V.Härtsiä, Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunta vahvistaa lukuvuo deksi perusopetuksen tuntimääräksi 3964 vuo si viik ko tun tia. Sii tä eri tyisope tuksen osuus on 754 vuo si viik ko tuntia ja yleis ope tuksen 3210 vuosiviikkotuntia. Päätös: Hyväksyttiin.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusopetuksen opetussuunnitelma, käsityön vuosiluokkien 3-6 tuntijako KASVOPPI 22 Äänekosken paikallinen opetussuunnitelma 2016 Käsityön vuosiluokkien 3-6 tuntijako Opetuksen järjestäjä on paikallisessa tuntijaossa ( ) päättänyt taide- ja taitoaineiden valinnaisten oppiaineiden sijoittamisesta vuosiluokille 1-7. Tuossa päätöksessä vuosiluokkien 1-6 taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista 3 vvt sijoitetaan käsityön opetustunteihin ja 1 vvt sijoitetaan kuvataiteeseen. Käsityöhön sijoitettujen valinnaistuntien osalta haetaan muutosta paikalliseen tuntijakoon ( ). Opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä ja käsityön ops-aineryhmä esittävät, että opetuksen järjestäjän päättämät käsityön valinnaistunnit sijoitetaan vuosiluokille 5 (1 vvt) ja 6 (2 vvt). Uuden opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa käsityön opetuksen tavoitteena on mm. vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen ja kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti. Käsityön opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. Voimassa olevassa opetussuunnitelmassa käsityön opetus vuosiluokilla 5-9 käsittää kaikille oppilaille yhteisesti teknisen työn ja tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Käsityön tuntijakomuutoksen perusteena on antaa 5. ja 6. vuosiluokan oppilaille mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Tämä mahdollisuus nähdään oppilaiden edun mukaiseksi, sillä painotuksen avulla oppilaalla on mahdollisuus syventää tietojaan ja taitojaan sekä vahvistaa käsityöosaamistaan. Oppiminen on motivoitunutta ja oppilaiden kyky toimia pitkäjänteisemmin ja vastuuntuntoisemmin lisääntyy. - Käsityötä opetetaan yhteisenä käsityönä 2 vvt vuosiluokilla vuosiluokalla 1 vvt on yhteistä käsityötä ja 1 vvt on painotettua käsityötä, jolloin oppilas opiskelee 4. luokan keväällä tekemänsä valinnan mukaan joko tekstiilityötä tai teknistä työtä - 6. vuosiluokalla oppilaan käsityö on painotetusti joko tekstiilityötä tai teknistä työtä - 7. vuosiluokalla 2 vvt on opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityötä ja 1 vvt on 4. luokalla tehdyn valinnan mukaista tekstiilityötä tai teknistä työtä.

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Tuntijakotaulukko: Oppiaine yht. K ä s i t y ö ( ) tt- valinnaisaineet Muutos (+1*) 2 1 (+1*) 1 (+1*) 9 2 (+1*) yht. 1-9 yht * 2 2* 1* 6 1* Käsityö * (+1*) tt- valinnaisaineet 0* (+2*) 9 2 (+1*) * 2* 6 1* M i n i m i (422/2012) Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Valmistelija: vararehtori Paula Huuska, Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää vuosiluokkien 3-6 käsityön tuntijaon seuraavasti: - Käsityötä opetetaan yhteisenä käsityönä 2 vvt vuosiluokilla vuosiluokalla 1 vvt on yhteistä käsityötä ja 1 vvt on painotettua käsityötä, jolloin oppilas opiskelee 4. luokan keväällä tekemänsä valinnan mukaan joko tekstiilityötä tai teknistä työtä - 6. vuosiluokalla oppilaan käsityö on painotetusti joko tekstiilityötä tai teknistä työtä - 7. vuosiluokalla 2 vvt on opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityötä ja 1 vvt on 4. luokalla tehdyn valinnan mukaista tekstiilityötä tai teknistä työtä. Päätös: Hyväksyttiin.

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Keskustan yhtenäisperuskoulun nimi KASVOPPI 23 Valtuuston päätöksen mukaan Keskuskoulu, Koulunmäen ja Mämmen koulut muodostavat yhtenäisperuskoulun alkaen. Päätös tarkoittaa, että em. koulut lakkaavat toimimasta ja yhtenäisperuskoulu aloittaa toimintansa Yhtenäisperuskoulun nimivaihtoehtojen kartoittaminen on annettu koulujen tehtäväksi. Nimi-ideoita on kerätty koulujen oppilaskunnilta ja myös ulkopuoliset ovat voineet antaa omia ehdotuksiaan kotisivujen kautta. Keskuskoulun oppilaskunnan hallitus on rehtorin kanssa pohtinut eri nimivaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia: Kosken yhtenäiskoulu - Koski on oma paikkakunta ja Koskelta sanovat olevansa myös mm. jämsänkoskelaiset ja vaajakoskelaiset Äänekosken yhtenäiskoulu - Emme ole Äänekosken ainoa yhtenäiskoulu, pitäisikö toisen sitten olla Suolahden yhtenäiskoulu ja tuleeko siitä vain "harmia" Opinkankaan yhtenäiskoulu - Hyvä, paikan historiaan liittyvä nimi Koulunmäen yhtenäiskoulu - Vakiintunut nimen alkuosa, helposti muistettava ja omaksuttava, tuli usean ehdottamana Äänekoulu - Ei sytytä Koskenkorva - Assosioituu alkoholiin, oma paikkakunta Keiteleenrannan yhtenäiskoulu - Keitele on oma paikkakunta Keskuskoulun oppilaskunnan edustajat ehdottivat Koulunmäen ja Mämmen oppilaskunnan edustajille, että nimi valitaan kahden vaihtoehdon, Opinkankaan yhtenäiskoulun ja Koulunmäen yhtenäiskoulun, välillä. Tämä ehdotus hyväksyttiin ja valituksi tuli Koulunmäen yhtenäiskoulu. Valinta kävi hyvin myös koulujen henkilökunnalle. Nimi on vakiintunut ja sitä olisi luultavasti puhekielessä käytetty, vaikka nimi olisi jokin muu. Yhtenäiskoulu -sana on selvyyden vuoksi, ei tarvitse erikseen mainita; luokat 1-9. Valmistelija: rehtori Mauri Kangaskesti,

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunta nimeää Keskuskoulusta, Koulunmäen ja Mämmen kouluista muodostettavan yhtenäisperuskoulun Koulunmäen yhtenäiskouluksi. Päätös: Hyväksyttiin.

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta Vihreiden, Kristillisdemokraattien, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmien valtuustoaloite Perusopetuksen ryhmäkoot 111/ /2016 KVALT Vihreiden, Kristillisdemokraattien, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät te ki vät seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: Esitämme, että Ää ne kos ken kaupungissa otetaan uudelleen harkittavaksi yleis ope tuk sen perusopetusryhmiin liittyvä päätös, jossa todetaan, että eril lis luo kan ryhmäkoko voi olla enintään 25 oppilasta ja yhdysluokan ko ko enintään 24 oppilasta. Kaupunginvaltuuston päätös: KH Valtuustoaloite perusteluineen liitetään kokonaisuudessaan val tuuston kokouspöytäkirjaan. Kaupunginvaltuusto merkitsi valtuustoaloitteen tiedokseen ja päätti lä het tää sen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan valtuustoaloitteen tiedoksi ja pyytää siitä lausunnon kasvun ja oppimisen lautakunnalta. Päätös: Hyväksyttiin. KASVOPPI 24 Valtuustoaloitteessa perusteltiin päätöksen uudelleen käsittelyä seuraavasti: " Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää vuosittain perusopetuksen tuntimäärät. Yleensä päätös tehdään maaliskuussa seuraavaa lukuvuotta varten eivätkä sen jälkeen oppilasmäärissä tapahtuneet muutokset vaikuta ryhmäjakoihin. Käytännössä on osoittautunut, ettei oppilasmääriin perustuva päätös opetusryhmien muodostamisesta kohtele kouluja ja ryhmiä tasa-arvoisesti. Päätöksenteossa pitää oppilasmäärien lisäksi huomioida lasten yksilöllisyys, esimerkiksi tehostetun ja erityisen tuen tarve sekä

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta erillis- että yhdysluokissa. Toisaalta erillis- ja yhdysluokkien välinen suhdeluku (24/25) ei ole toimiva. Yhden oppilaan ero ei millään tavoin paranna opiskeluolosuhteita tai helpota yhdysluokan opettamista. Käytännön merkitystä saattaisi olla esimerkiksi viiden oppilaan erolla, mutta lukumäärää tärkeämpää on huomioida myös muita tekijöitä. Alkuopetuksessa ryhmien toimivuus on erityisen tärkeää ja 24 tai 25 oppilaan ryhmä on varsin suuri. Opetusryhmien toimivuuteen vaikuttavat oppilasmäärän ja oppilaiden tuen tarpeiden lisäksi huomattavasti muut resurssit: erityisopetuksen resurssit, koulunkäynnin ohjaajien määrä ja ammattitaito, resurssiopettajat sekä mahdollisuudet jakotunteihin. Koulunkäynnin ohjaajien kohdalla tilanne näyttää vaikealta, jos määräaikaisia ammattitaitoisia ohjaajia ei enää palkata. Koko ajan on muistettava, että kyseessä on lasten etu. Pelkästään taloudellisilla syillä ei lapsia koskevia päätöksiä voida perustella. Lisäksi on muistettava,että nykyisen käytännön mukaan oppilaita tuetaan perusopetuksen ryhmissä eikä heitä siirretä erityisopetuksen ryhmiin vaikka tuen tarve olisi runsasta. Tällä hetkellä luokissa on hyvin monenlaisia oppilaita, mikä on haastavaaa sekä oppilaille että henkilökunnalle. Yhdysluokkaopetus voi sinänsä olla toimivaa sekä oppilaiden että henkilökunnan kannalta. Yhdysluokkia tulee olemaan tulevaisuudessakin, mutta niiden muodostamiseen liittyvät säännöt on saatava kohtuullisiksi. Myös erillisluokkien kokoa päätettäessä on huomioitava muutakin kuin oppilasmäärä. Nämä päätökset koskevat kaikkia peruskoulujamme. Siksi esitämme, että opetusryhmien muodostamiseen liittyvä päätäs käsitellään mahdollisimman pikaisesti uudelleen." Vastine valtuustoaloitteeseen Perusopetuksen perusopetusryhmien ylärajat on asetettu vuoden 2012 talouden vakauttamisohjelman yhteydessä kaupunginvaltuustossa Silloinen opetuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle , että alakoulun alkuopetuksen opetusryhmän koko on korkeintaan 20, yhdysluokan koko luokilla 3-6 korkeintaan 24 ja erillisluokan koko luokilla 3-6 korkeintan 25 oppilasta. Yläkoulun perusopetusryhmän ylärajaksi esitettiin 22 oppilasta. Valtuuston päätöksestä alkuopetuksen erillinen ryhmäraja oli poistettu. Seuraavan lukuvuoden tuntimäärät päätetään kasvun ja oppimisen lautakunnassa maaliskuun kokouksessa. Päätöstä valmistellaan seuraavasti:

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta ensimmäisen ja seitsemännen luokan oppilaille osoitetaan lähikoulu asuinalueen perusteella - ensimmäisen luokan oppilaiden tiedonsiirtopalaverit käydään esiopetuksen henkilöstön kanssa - tiedonsiirtopalaverien jälkeen monialainen työryhmä pohtii huoltajien kanssa erityisen ja tehostetun tuen lasten tarpeita kouluittain - opetusryhmien alustavan määrän ja rakenteen selvittyä koulujen kanssa käydään resurssikeskusteluja, joissa tarkastellaan oppilaiden tuen tarvetta, ohjaajaresurssia, tuntiresurssia ja koulun pedagogisia ratkaisuja - rakennetaan esimmäinen tuntimääräesitys, jossa on huomioitu ryhmärakenteen vaatimat lisätunnit, erityisopetuksen tarve, koulunkäynninohjaajien tarve ja käytettävissä oleva hankerahoitus - ensimmäinen tuntimääräesitys käydään lävitse rehtorikokouksessa, jonka jälkeen esitys vielä tarkentuu - lautakunnan kokousta edeltävässä rehtorikokouksessa käydään lävitse vielä koko seuraavan vuoden resurssikokonaisuus Kaiken kaikkiaan koulujen resurssien suunnittelu on pitkä prosessi, jossa huomioidaan aloitetekstissä mainittuja seikkoja. Ryhmiä ja niiden tarvitsemia resursseja ei muodosteta pelkän oppilasmäärän perusteella. Yhdysluokan muodostuminen tai ikäluokan tiivistyminen huomioidaan aina lisätunteina. Viime vuosina olemme myös pystyneet suuntaamaan hankerahoituksen avulla lisäresursseja niille kouluille, joissa selvää tarvetta on. Aloitteessa kiinnitetään huomiota alkuopetuksen ryhmien kokoon. Myös opetuslautakunta on vuonna 2012 esittänyt perustellusti alkuopetukseen nykyistä pienempiä ryhmiä ja edelleen pienemmät ryhmät alkuopetukseen on erittäin perusteltuja. Yhdysluokan ja erillisluokan välinen oppilasryhmän maksimikoon välinen ero ei kuvaa näiden opetusryhmien opettamisenvaatimustasoa. Mikäli ryhmän koolla haluttaisiin vähentää yhdysluokan haasteita, tulisi ryhmien olla selkeästi nykyistä pienempiä. Noin kahdenkymmenen oppilaan yhdysluokka olisi pedagogisesti järkevä maksimiryhmäkoko. Mikäli lukuvuodeksi muutettaisiin alkuopetuksen ja yhdysluokan ryhmärajaksi 20 oppilasta, lisääntyisi opetusryhmien määrä viidellä opetusryhmällä (noin ). Seuraavan seitsemän vuoden aikana opetusryhmiä tulisi lisää vuosittain Vain alkuopetusryhmien ylärajan laskeminen 20 oppilaaseen merkitsisi ensi lukuvuonna 3 opetusryhmän lisäystä ( ).

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta Valmistelija: opetus- ja kasvatusjohtaja V. Härtsiä, Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunta toteaa edellä olevan riittäväksi vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi lautakunta toteaa, että valtuustoaloitteen pyrkimys on hyvä ja kannatettava, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaupungilla ei ole mahdollisuuksia laskea perusopetusryhmien muodostamisen ylärajaa. Päätös: Hyväksyttiin.

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I 628/ /2015 KH Äänekosken kaupunki ja alueen yksityiset maanomistajat ovat käynnistämässä asemakaavan muuttamista alueella, joka sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa Citymarketin koillispuolella. Alue rajautuu Kautonkatuun, Torikatuun ja Työskintiehen ja sillä sijaitsee entinen valtion virastotalo ja seurakuntatalo sekä Kauppakadun varrella Niskasen liiketalo. Suunnittelualueen koko on noin 2 ha. Hankkeena asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, mutta hanketta on luonnosteltu ja viety eteenpäin yhteistyössä alueen muiden maanomistajien kanssa. Valtion virastotalon omistava Kiinteistö Oy Torikatu 4 on tehnyt kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta laadittavana olevan ydinkeskustan visiosuunnitelman pohjalta. Kaupunki ja T.A.Niskanen Oy:n edustaja ovat lisäksi sopineet Kauppakadun varrella sijaitsevan ns. Niskasen liiketilan mukaan ottamisesta kaavamuutokseen. Kaupungin omistuksessa alueella on seurakuntatalon tontti sekä katu-, pysäköinti- ja puistoalueita. Äänekosken keskustaan on laadittavana oikeusvaikutukseton kehittämissuunnitelma Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta, jonka osalta kaupunginhallitus on valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi ns. Etelätori - vaihtoehdon. Asemakaavan muutosalue käsittää kehittämissuunnitelman pohjoisen puoliskon. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on kehittää suunnittelualueelle Etelätori vaihtoehtoon tukeutuva maankäyttö ja luoda edellytykset sen toteuttamiselle. Etelätori visiossa alueelle sijoittuisi kaupungin uusi tori, jonka ympärille on tarkoitus muodostaa monipuolinen ja viihtyisä asumis-, palvelu- ja oleskeluympäristö. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan nykyisen rakennuskannan tilalle on tarkoitus kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa mm. asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärellä kaupungin ytimessä. Tavoitteena on luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta, joka sopeutuu nykyiseen rakenteeseen mm. rakennusmassojen sijoittelun puolesta. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palveluiden yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen.

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että asemakaavan muutos nimellä Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I saatetaan vireille. Käsittely: Päätös: Käydyn keskustelun yhteydessä sovittiin yksimielisesti, että pykälän liitteeseen, Liite 2 (Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I, kh ) lisätään tekstinä edellisen kaupunginhallituksen kokouksen ( ) asiaa käsitellyt päätöspykälä, 228 ja siihen kokouksessa kirjattu päätös : Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto Etelätori. Uudisrakentamisen tavoitteellinen kokonaisala on k-m2. Hyväksyttiin. KH Suunnittelualueelle on laadittu yhteistyössä alueen maanomistajien (Art te kon Oy, T.A.Niskanen Oy ja Äänekosken kaupunki) kanssa maan käyt tö suun ni tel ma, jonka yhteydessä on selvitelty mm. alueelle suun ni tel tu jen ra ken nus ten massoittelua ja kerroslukuja sekä py säköin nin järjestämistä. Suun nit te lu työn keskeisenä lähtökohtana on ol lut kau pun gin val tuus ton hyväksymä Uudistuvan Ää nekos ken ydinkeskustan ke hit tä mi sek si laadittu Master Plan - suun nitel ma. Konsulttina suun nit te lu työs sä on ollut Arkkitehtuuritoimisto AT. Kaupunki on laatinut suun ni tel man perusteella ase ma kaa valuon nok sen. Kaavaluonnoksen mukaan Keskusaukion vastapuolelle Kaup pa kadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori, jonka poh joispuo lel le Kau ton ka dun reunaan on suunniteltu nelikerroksista asuin-, lii ke- ja toi mis to ra ken ta mis ta (AL). Kauppakadulta avautuvan nä kemän päät tee nä olisi torin ja Työskintien välissä pistetalo, jonka kerros lu ku olisi Master Plan - suun ni tel maa korkeampi (VIII). Monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Kes kus aukion kanssa laajan aukion, joka jatkuu Työs kin tien suuntaan uusien ra ken nus ten väleistä muodostaen jalankulkijalle eri lai sia tilasarjoja. Muo dos tu vil le aukioille on mahdollista rakentaa eri lai sia oles ke lu ti loja ja kaupunkikeskustaan soveltuvia vir kis täy ty mis koh tei ta.

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta Torin ja Viiskulman väliselle alueelle on Master Planissa suunniteltu mat ka kes kus ja pienimuotoinen kauppakeskus, johon liittyy myös mer kit tä väs ti asuntorakentamista. Tuon alueen asemakaavan laa timis työ tä ei ole vielä käynnistetty. Torikadun varrella kaavaluonnos mahdollistaa entisen valtion vi rasto ta lon rakennusmassan säilyttämisen ja myös rakennuksen itä siipeä voidaan saneerata Torikujaksi nimetyn kevyen liikenteen väylän var rel la mahdollisesti rakennusta myös korottaen (kerrosluku III). Sen sijaan talon Työskintien puoleinen siipi joudutaan tonttijaon mukaan purkamaan. Tontti on osoitettu AL-merkinnällä, mikä sallii myös mm. palveluasuntojen sijoittamisen rakennukseen. Työskintien varteen on suunniteltu Arttekon Oy:n ja kaupungin tonteil le kolme viisikerroksista pistetaloa ja vastaavankokoinen asuinker ros ta lo sijoittuisi myös kaupungin omistamalle entisen seu ra kunta ta lon tontille. Kaupunkimaisesta toteutustavasta ja pienehköstä tonttikoosta johtuen kaavaluonnoksen mukainen maankäyttö edellyttää piha- ja oles ke lu aluei den toteuttamisessa yhteisjärjestelyjä kaavassa osoi tetuil la yhteiskäyttöisillä korttelialueilla (AH). Myös autopaikoituksen toteut ta mi nen vaatii erityisjärjestelyjä. Lähes kaikki torialueeseen rajoittuvien tonttien autopaikat (noin 100 kpl) sijoittuvat suunnitelman mukaan torin alle rakennettavaan maan alai seen tilaan, joka jat kos sa laajenisi myöhemmin suun ni tel tavan kauppakeskuksen alle Viis kul man suuntaan. Nykyiset seu ra kunta ta lon kohdalla Työskintiellä sijaitsevat autopaikat esitetään käännet tä vik si pituussuuntaan kadun pis te ta lo jen puoleiselle reunalle. Viisikerrokset pistetalot on suunniteltu rakennettaviksi siten, että kulla kin tontilla noin puolet mitoitusnormin mukaisesta au to paik ka velvoit tees ta on mah doll lis ta sijoittaa rakennusten alle osittain maanalai seen kyl mään tilaan. Paikoitustilasta olisi suora hissiyhteys asuin ker rok siin. Pysäköintipaikkoja sijoittuu myös tonttien piha-alueille sekä nykyisen Kau ton ka dun päässä sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueeksi muu tet ta val le pysäköintialueelle. Autopaikkojen vähimmäismääriksi esitetään AK-asumisessa 1 ap/90 k-m2, palveluasumisessa 1 ap/150 k-m2 sekä liike- ja toi mis to ti loissa 1 ap/60 k-m2.

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus suunnittelualueella on 9100 k-m2 ja Master Plan - suunnitelmassa alueelle suunniteltiin k-m2. Asemakaavaluonnoksen mitoitus on k-m2. Rakennusten hyvin alustavan luonnostelun perusteella alueelle sijoittuisi noin 200 asun toa. Kun Master Plan esittää alueen eteläpuolelle Viis kul man suun taan myöhemmin asemakaavoitettavalle alueelle k-m2, täyt tää mitoitus kaupunginhallituksen suunnittelulle aset ta man tavoit teel li sen kokonaisalan k-m2. Rakennusten ulkonäköön yms. liittyvät kaavamääräykset merkitään kaa vaan ehdotusvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa on myös tarkoi tus tehdä kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyviä maankäyt tö so pi muk sia. Liitteenä toimitetaan kaavakartta sekä havaintokuvat. Muuhun kaava-ai neis toon voi tutustua kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Va. hallintojohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että Uudistuvan ydinkeskustan ase makaa va I:n valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan päi vätyn kartan perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Ää ne kos ken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen Pe las tus lai tok sel ta, Kesko Oyj:l tä, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vam mais neuvos tol ta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) sekä kasvun ja op pi mi sen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, tek ni sel tä lau ta kun nalta, vapaa-aikalautakunnalta ja ym pä ris tö lau ta kun nal ta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Päätös: Hyväksyttiin.

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta KASVOPPI 25 Äänekosken kaupunki on laatimassa Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I:n asemakaavan muutosta. Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa, alueelle esitetään mm. uusien asuinkerrostalojen rakentamista. Liitteenä nro 1: kaavakartta, asemapiirros ja havainnekuva Kaupunginhallitus pyytää kasvun ja oppimisen lautakunnan lausuntoa asemakaavaluonnoksesta. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Päätös: Hyväksyttiin.

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Opetus- ja kasvatusjohtajan viranhaltijapäätökset KASVOPPI 26 Kuntalain 51 :n mukaan lautakunnalla on oikeus ottaa alaisensa viranhaltijoiden päätökset käsiteltäväksi. Puheenjohtajan ehdotus: Luettelo opetus- ja kasvatusjohtajan viranhaltijapäätöksistä ajalta toi mitetaan oheismateriaalina nro 1. Kasvun ja oppimisen lautakunta ei ota opetus- ja kasvatusjohtajan vi ranhaltijapäätöksiä käsiteltäväkseen ajalta Päätös: Hyväksyttiin.

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Tiedoksi KASVOPPI Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje 3/530/2016, : Lukion tuntijakokokeilun käynnistäminen lukien. Tuntijakokokeilussa haetaan kokemuksia lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) 9 :ssä säädettyä suuremman opiskelijakohtaisen valinnaisuuden mahdollistamisesta ja sen toimivuudesta. Kokeilusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö, joka myös päättää kokeiluluvista hakemusten perusteella. 2. Keskuskoulun, Koulunmäen koulun ja Mämmen koulun johtokunnan pidetyn kokouksen pöytäkirja, oheismateriaali nro 2. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin.

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa. Pykälät: 18, 19, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1. mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaa seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankinta-asiat: Pöytäkirjan :ssä tehdyn päätöksen voi julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (han kintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväk si, mi käli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Oikaisuohje ja valitusosoitus liitteenä. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan Oikaisuviranomainen jäsen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Äänekosken kaupungin kasvun ja oppimisen lautakunta, PL 24, Äänekoski 14 päivän ku luessa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Lisätietoja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava ¹ ): nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutos kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianomainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, puhelinnumero, telefaxnumero ja sähköpostiosoite: Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna, puh , telefax , 1) Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika päivää Valituskirja Hallintovalitus, pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Muu valitusviranomainen, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos kunnallisvalitus tehdään kunnan jäsenen omi naisuudessa, valitusaika alkaa siitä, kun päätös on asetettu ylei sesti nähtäväksi. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: 1) Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015: Oikeudenkäyntimaksun suuruus hallinto-oikeudessa on 250 euroa. Oikeudenkäyntimaksut muissa tuomioistuimissa tuomioistuinmaksulain mukaan.mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä ( 9). Maksu peritään kuitenkin lopputuloksesta riippumatta veroasiassa annettua ennakkoratkaisua koskevassa muutoksenhakuasiassa ( 9). Maksua ei peritä mm. eräissä sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä lastensuojelua koskevissa asioissa, kansainvälistä suojelua koskevissa ulkomaalaisasioissa, oikeusapua koskevissa asioissa eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta ( 5). Maksuvelvollinen on asian vireillepanija ( 6). Maksu on valituskirjelmäkohtainen. Samalla kirjelmällä valittaneilta peritään vain yksi maksu ( 6).

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Tiedoksianto asianosaiselle Pvm kello opetustoimisto Hallintokatu 4, Äänekoski ( ) Lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 ) Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja ( ) Luovutettu asianosaiselle Paikka, pvm ja tiedoksiantajan allekirjoitus Asianosainen Asianosainen ( ) Muulla tavoin, miten Vastaanottajan allekirjoitus