Testaustyökalut Sini Mäkelä
|
|
- Annika Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Testaustyökalut Sini Mäkelä Helsinki Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 Sisällys 1 Johdanto Testausprosessi Testauksen tasot Testausprosessin vaiheet Testaustyökalut ohjelmakehityksen apuna Testaus ohjelmoijan näkökulmasta Ohjelmamittari Koodin tarkastaja Testikattavuusanalysaattori ja instrumentoija Testipetigeneraattori Työkalut testausvaiheessa Testauksen tavoite Testitapausten generointi Testitapausten automatisointi Testauksen hallinta Työkalun valinta Valintaprosessi Vaatimusten kartoittaminen Pilottiprojekti Yhteenveto...9 Lähteet 9
3 1 Johdanto Ohjelmistotestaus kuuluu olennaisena osana ohjelmistoprosessiin. Ohjelmistotestaus pyrkii ensisijaisesti systemaattisesti löytämään tuotteessa olevia virheitä. Lisäksi testauksen tarkoituksena on varmistaa, että kehitetty tuote täyttää sille kehitysprosessin alussa annetut vaatimukset. Tuotteen testaus vie tyypillisesti yhtä kauan aikaa kuin tuotteen kehitys. Testauksen pitäisi olla kattava, mutta täysin kattavan testauksen toteuttaminen on useissa tapauksissa mahdotonta. Ohjelmalla on suuri määrä syötteitä ja näiden syötteiden yhdistelmiä eksponeniaalinen määrä. Testauksen tulisi myös pystyä simuloimaan tuotteen autenttista käyttötilannetta. Monilla ohjelmistoilla (tietokannat, palvelimet) saattaa olla kymmeniä, satoja tai tuhansia yhtäaikaisia käyttäjiä, joten testaaminen ilman apuna olevia työkaluja on vaikeaa.. Testauksen aikana joudutaan usein suorittamaan samoja testitapauksia moneen kertaan ns. regressiotestausvaiheessa. Saman toistaminen saattaa testaajista tuntua ikävältä ja aikaavievältä. Regressiotestauksen automatisointi on mahdollista useissa tapauksissa kirjoittamalla testitapaukset jollain skriptikielellä. Testauksen kestoa lyhentämään, tarvittavien testitapausten suorittamiseen, testidatan generointiin ja testauksen laadun arviointiin on kehitetty useita testaustyökaluja. Tässä esityksessä käydään lyhyesti testausprosessi eri vaiheineen ja kuhunkin vaiheeseen avuksi kehitettyjen työkalujen päätyypit. Lisäksi kuvataan menetelmä, jota voidaan käyttää apuna sopivan testaustyökalun valinnassa. 2 Testausprosessi 2.1 Testauksen tasot Testaus voidaan jakaa useaan eri tasoon esimerkiksi V mallia käyttäen. Kuvassa 1 on esitetty V mallin eri tasot. 1
4 Kuva 1. V mallin testaustasot [Paa00]. V mallissa eri testausvaiheet on liitetty yhteen tuotteen suunnitteluvaiheiden kanssa. V mallin mukaisesti testauksen suunnittelu tapahtuu testaustasoa vastaavalla suunnittelutsaolla. Testauksen tulokset tarkastellaan puolestaan vertaamalla niitä vastaavan suunnittelutason vaatimusdokumentteihin. V mallissa testaus on jaettu seuraaviin vaiheisiin: Moduulitestaus (module testing) Moduulitestauksessa keskitytään yhden ohjelmamoodulin toiminnan tarkasteluun. Moduulin toimintaa verrataan moduulisuunnittelun ja arkkitehtuurisuunnittelun tuloksiin, kuten tekniseen määrittelydokumenttiin. Toisin kuin muissa testausvaiheissa, moduulitestauksen suorittaa yleensä moduulin toteuttaja. Integrointitestaus (integration testing) Integrointitestauksessa yhdistellään moduuleita osajärjestelmiksi. Painopiste testauksessa on moduulien välisten rajapintojen toimivuuden tutkimisessa. Testausen tuloksia verrataan tekniseen määrittelyyn. Järjestelmätestaus (system testing) Tällä testaustasolla tarkastelun kohteena on koko järjestelmä ja sen tuloksia verrataan ohjelmistojen toiminnalliseen määrittelyyn (määrittelydokumenttiin). Järjestelmätestauksessa on tärkeää, että testaajina toimii kehitystyöstä mahdollisimman riippumattiomia henkilöitä. Järjestelmätestauksen piiriin luetaan myös järjestelmän ei toiminnallisten ominaisuuksien testaus, kuten kuormitustestit, asennustestit ja käytettävyystestit. Hyväksymistestaus (acceptance testing) Hyväksymistestauksen suorittavat ohjelmiston asiaakkaat ja käyttävät. Testauksen tarkoituksena on varmistaa, että ohjelmisto täyttää heidän vaatimuksensa. Hyväksymistestaus voidaan jakaa alfa ja beta testaukseen. Alfa testauksen suorittavat todelliset käyttäjät kehitystyön tehneessä yrityksessä. Beta testauksen suorittavat asiakkaat omassa todellisessa käyttöympäristössään. 2
5 V malli on suosittu tapa mallintaa testauksen etenemistä, mutta sisältää ongelmallisia kohtia. Suurin näistä on V mallin sitoutuminen ohjelmistokehityksen vesiputousmalliin. Näin ollen vesiputousmallissa olevat ongelmat siirtyvät suoraan myös V mallin mukaisesti tehtyyn testaukseen. V mallissa jaetaan testaus turhan tiukasti eri tasoihin, joskus saattaisi olla järkevää suorittaa moduuli ja integrointitestaus lomittain tai yhdistää nämä, mutta V malli ei rohkaise eri suunnittelutasojen tiedon yhdistämiseen [Mar00]. 2.2 Testausprosessin vaiheet Testausprosessi voidaan jakaa vaiheisiin samaan tapaan kuin ohjelmistokehitysprosessi. Testaus alkaa suunnitteluvaiheella, jossa määritellään testauksen laajuus ja kriteerit, joilla testaus hyväksytään (exit criteria). Suunnitteludokumentin (test plan) avulla kirjoitetaan testitapauksista koostuva testispesifikaatio (test specification). Suunnitteludokumentti ja testispesifikaatio voidaan myös tehdä yhdistettynä. Testausvaiheessa testispesifikaatiossa luetellut testitapaukset suoritetaan. Testauksen suorituksesta laaditaan raportti, josta käy ilmi testauksen kattavuus ja tiedot testauksen aikana löydetyistä virheistä. Kuvassa 2 on esitetty testausprosessin eri vaiheisiin soveltuvien testaustyökalujen tyypit [Pos95]. Kuva 2. Työkalut testausprosessin eri vaiheissa [Pos95]. 3
6 Testauksen suunnitteluun erikoistuneita työkaluja ei ole olemassa. Suunnitteluvaiheessa voi käyttää yleisiä projektin ajankäyttöön ja seurantaan tarkoitettuja työkaluja ja tavallisia tekstinkäsittelyohjelmia. 3 Testaustyökalut ohjelmakehityksen apuna 3.1 Testaus ohjelmoijan näkökulmasta Ohjelmakehityksessä käytettävillä testaustyökaluilla tarkoitetaan tässä työkaluja, joita ohjelmoija voi käyttää apunaan kehittäessään ohjelmakoodia tai välineitä, joita voi käyttää moduulitestauksessa. Virheiden etsimiseen (debugging) tarkoitettuja välineitä ei käsitellä tässä, sillä ne eivät kuulu varsinaisesti testauksen alaan vaan sisältyvät virheiden korjausvaiheeseen joka sijoittuu projektissa testauksen jälkeiseen aikaan. Ohjelmoinnin aikana testauksen syötteenä toimii ohjelmakoodi. Hyvin kommentoitu ohjelmakoodi voi jo itsessään toimia vaatimusmäärittelynä pienissä ohjelmamoduuleissa. Varsinaisista testaustyökaluista hyödyllisimpiä ohjelmointiprosessin aikana käytettäväksi ovat koodin stattiseen analysointiin perustuvat työkalut. Staattisessa analysoinnissa ohjelmakoodia tarkastellaan ilman, että sitä tarvitsee kääntää tai suorittaa. 3.2 Ohjelmamittari Ohjelmakoodin monimutkaisuudesta, tietorakenteista sekä kontrollin ja datankulusta usein graafisessa muodostavia apuvälineitä kutsutaan ohjelmamittareiksi (metrics reporter). Nämä työkalut auttavat ohjelmoijaa organisoimaan koodia paremmin ja antavat testaajille paremman näkökulman siihen, mitä alueita koodissa pitää erityisesti testata. Ohjelmamittarien avulla voi myös arvioida sitä, kuinka paljon testitapauksia tietyn moduulin testaukseen tarvitaan. Tunnetuin mitoista on McCaben syklomaattinen numero, joka lasketaan kullekin ohjelman funktiolle erikseen [Hai98]. Syklomaattisen numeron arvo saadaan lisäämällä funktion kontrolliverkon haarautumiskohtien lukumäärään ykkönen. Testitapausten minimimäärä on sama kuin syklomaattisen numeron arvo. 3.3 Koodin tarkastaja Koodin tarkastaja (code checker) joka etsii koodista epäilyttäviä kohtia, kuten huonosti määriteltyjä osoittimia, muuttujia, joita ei koskaan käytetä ja standardin vastaisia rakenteita. Monet nykyisistä ohjelmointikielen kääntäjistä osaavat varoittaa koodissa esiintyvistä epäilyttävistä kohdista käännösvaiheessa. 3.4 Testikattavuusanalysaattori ja instrumentoija Testikattavuusanalysaattorit (structure coverage analyzer) mittaavat testikattavuutta erilaisilla kattavuusmitoilla. Kattavuusanalysaattorien kanssa käytetään yleensä koodin instrumentoijaa (code instrumentor), joka lukee ohjelmakoodia ja tunnistaa kohdat, joihin pitää tehdä lisäyksiä, jotta kattavuusmittauksia voitaisiin tehdä. Kattavuusanalysaattori auttaa löytämään koodista vähän testatut alueet ja näin ollen 4
7 kattavuusmittoja voidaankin käyttää myös arvioitaessa testauksen laatua. Eräs kattavuusanalysaattorien ryhmä on keskittynyt tutkimaan ohjelman muistinkäyttöä ja tunnistamaan kohdat joissa ohjelma joko lukee alustamatonta muistia tai kirjoittaa varaamattoman muistialueen ulkopuolelle. Muistivuotojen tutkiminen on erityisen tärkeää mikäli käytössä on jokin sellainen ohjelmointikieli, jossa muistivirheiden teko on helppoa. Kattavuusanalysaattori voi käyttää useita yleisimmin käyttössä olevat kattavuusmitat: eri mittoja. Seuraavassa on lueteltu Lausekattavuudessa (statement coverage) ohjelman jokainen lause suoritetaan vähintään kerran. Päätöskattavuudessa (decision coverage) jokainen ehto saa testattessa molemmat arvonsa. Ehtokattavuudessa (condition coverage) päätöksen kaikkien ehtojen on saatava kaikki arvonsa. Moniehtokattavuudessa (multiple condition coverage) testaus on suoritettava kaikkien ehtojen kaikilla yhdistelmillä. Kattavuusmittojen paremmuusjärjestystä voi arvioida tutkimalla sitä miten täyttääkö tietyn mitan perusteella tehty testitapaus myös toisen mitan ehdot. Päätöskattavuudesta seuraa lausekattavuus ja moniehtokattavuudesta puolestaan seuraa sekä ehto, että päätoskattavuus. Näin ollen moniehtokattavuus on vahvin tässä esitellyistä kattavuusmitoista. Kattavuusmittoja käytetään yleisesti määriteltäessä testauksen vaatimuksia. Kattavuusmittojen käytöllä on kuitenkin rajansa ja näin ollen kattavuusmittojen ei tulisi olla ainoa kriteeri arvioitaessa testauksen laatua. Ainoastaan hyvien kattavuusmittojen saavuttamiseksi tehty testaus ei pysty löytämään kaikkia koodissa olevia loogisia virheitä tai koodista täysin puuttuvia osia [Mar99]. 3.5 Testipetigeneraattori Yksittäinen moduuli tarvitsee usein palveluja ulkopuolisilta moduuleilta tai tarjoaa niille palveluita. Moduulitestausvaiheessa yksittäinen moduuli tulisi kuitenkin testata itsenäisenä yksikkönä. Näin ollen testauksen suorittamiseksi on tarpeen toteuttaa testipetejä (test bed), jotta moduulin toimivuutta voidaan tarkastella. Testipetiin voi kuulua moduulin ympäristöä simuloivia osia kuten testiajureita (test driver) ja tynkämoduuleita (test stubs). Testiajurit kutsuvat moduulin tuottamia palveluita ja tynkämoduulit korvaavat testattavan moduulin tarvitsemat muut moduulit. Testipetigeneraattori (test bed generator) luo testattavalle moduulille automaattisesti testipetin, jolle voidaan kuvata testikuvauskielellä ajattevat testi. Kielellä voidaan myös kuvata halutut testitulokset, jolloin testin tulosten tarkastelu on automatisoitavissa. 5
8 4 Työkalut testausvaiheessa 4.1 Testauksen tavoite Järjestelmätestauksessa tuotteen ohjelmointi on jo valmis ja tuote on läpikäynyt moduulitestauksen ja mahdollisen integrointitestauksen. Järjestelmätestauksessa keskitytäänkin lähinnä tuotteen testaamisen loppukäyttäjän näkökulmasta. Suurin haaste järjestelmätestauksessa käytettäville työkaluille testitapausten järkevä suorittaminen ja sekä raportoinnin automatisointi. Järjestelmätestauksen apuna voi käyttää myös samoja työkaluja kuin moduuli ja integrointitestauksessa. Erityisesti testikattavuusanalysaattori on apuna arvioitaessa järjestelmätestauksen laatua. Testikattavuusanalysaattoria käytettäessä järjestelmätestauksessa käytetty ohjelma on pitänyt instrumentoida ko. analysaattorin vaatimalla tavalla. 4.2 Testitapausten generointi Testitapausten laatiminen on monesti testausprosessin aikaavievin osio varsinkin jos testauksen muut vaiheet on automatisoitu. Monissa tapauksissa testitapausten automaattinen generointi on käytännössä mahdotonta, sillä se edellyttää testattavan ohjelman toiminnan formaalia spesifiointia. Mikäli testattava ohjelma on formaalisti määritelty käyttäen esimerkiksi STL kieltä [IEEE1175] ainakin osa testitapauksista voidaan tuottaa suoraan määrittelyä apuna käyttäen. Testitapausten automattisessa generoinnissa käytetään usein apuna testaajan syötteelle määrittelemiä ekvivalenssiluokkia (equivalence class) tai testaajan määrittelemiä malleja, joita syötteen pitää toteuttaa. Testidatan generoimiseen voidaan käyttää samaa ekvivalenssiluokkiin perustuvaa menetelmää myös silloin kun testitapauksia ei pystytä automaattisesti generoimaan. 4.3 Testitapausten automatisointi Suurimman ryhmän testausvaiheeseen suunnitelluista työkaluista muodostavat ns. nauhoitus toisto (capture replay) työkalut. Suurin osa markkinoilla olevista työkaluista on suunniteltu käyttöliittymän (graafisen tai tekstipohjaisen) omaavien ohjelmatuotteiden testaamiseen. Nauhoitus toisto työkalujen idea on hyvin yksinkertainen. Nauhoitustilassa työkalu nauhoittaa käyttäjän, tässä tapauksessa testaajan, ohjelmassa tekemiä toimintoja, kuten näppäimistöllä syötettyjä arvoja tai hiiren painalluksia. Toistotilassa nauhoitettu toimintoketju ajetaan uudelleen testattavalla ohjelmalla. Näiden työkalujen käyttö on hyödyllistä erityisesti regressiotestauksessa, jossa suoritetaan uudelleen suuri määrä jo kerran ajettuja testitapauksia. Nauhoitustyökalujen käyttö tuntuu houkuttelevalta juuri niiden helppokäyttöisyyden takia. Käytännössä on kuitenkin todettu ettei pelkkä testitapausten nauhoitus ja niiden myöhempi toisto ole tehokas tapa lisätä testauksen laatua tai tehokkuutta. Automatisoitujen testitapausten tulee kyetä myös saadun tuloksen vertaamiseen 6
9 odotettuun tulokseen ja pystyä mukautumaan mahdollisesti myöhemmin tapahtuviin muutoksiin käyttöliittymässä [Few99]. Testauksen automatisointiin tulisikin suhtautua erääntyyppisenä ohjelmistokehitysprojektina. Testauksen automatisointia suunnitellessa ja toteuttaessa pitää varautua siihen, että automatisoinnin tulokset eivät välttämättä ole heti näkyvissä. On arvioitu, että ensimmäinen testisykli automatisoinnin jälkeen vie 3 10 kertaa enemmän aikaa kuin vastaavan syklin läpivienti manuaalisesti testattaessa. Nauhoitusvälineiden käyttö soveltuu yleensä vain sellaisten ohjelmarajapintojen testaukseen, joissa käyttäjä kommuikoi järjestelmän kanssa käyttöliittymän avulla. Suurimmalla osalla ohjelmistoista on myös rajapinta käyttöjärjestelmän, tietokantajärjestelmän tai muun ulkopuolisen järjestelmän kanssa tapahtuvaa kommunikointia varten. Näiden rajapintojen testauksen automatisointia varten täytyy usein kehittää testattavan ohjelmiston tarpeisiin rakennettu työkalu. Myös testipetigeneraattoria voi käyttää hyödyksi käyttöjärjestelmä ja ohjelmistorajapintojen testauksen automatisoinnissa. 4.4 Testauksen hallinta Testausprosessiin kuuluu monia osatekijöitä (testauksen suunnittelu, testitapausten suunnittelu, testiskriptien kirjoittaminen, testaus, virheiden raportointi, tulosten evaluointi), joten testauksen hallinta saattaa muodostua ongelmaksi ellei hallinan apuna käytetä jotain työkalua. Testauksen hallinnassa voidaan käyttää samoja työkaluja kuin yleisesti projektin hallinnassa. Tavallisten projektinhallintaohjelmien lisäksi, monissa testauksen avuksi tarjotuissa välineissä on ominaisuuksia, jotka auttavat testauksen hallinassa. Monissa testausohjelmistoissa on integroitu samaan ohjelmaan useita testauksessa käytettäviä työkaluja. Saman ohjelmiston eri osilla voi kirjoittaa testitapaukset ja hallinnoida niitä, liittää testitapauksiin automaattisesti suoritettavia testiskriptejä ja pitää kirjaa suoritetuista testeistä sekä niiden tuloksista. 5 Työkalun valinta 5.1 Valintaprosessi Testauksen automatisointi ja työkalujen käyttö ovat apuna testauksen laadun lisääntymiseen. Markkinoilla on kuitenkin valtava määrä vaihtelevan laatuisia ja erilaisiin tarpeisiin sopivia testaustyökaluja, joten oikean työkalun tai työkalujen löytäminen saattaa vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä. Monesti työkalun hankintapäätös tehdään hätiköiden ja huono valinta kostautuu myöhemmin työkalun jäämisellä käyttämättömäksi. Työkalun valintaprosessin tulisikin kartoittaa tarpeet ja tavoitteet mahdollisimman systemaattisesti [Pos92]. Kuvassa 3 on esitetty esimerkki valintaprosessin osavaiheista. 7
10 Kuva 3. Testityökalun valintaprosessin vaiheet [Pos92]. 5.2 Vaatimusten kartoittaminen Työkalun valintaprosessi vaatii yhteistyötä sekä työkalun tulevien käyttäjien että työkalun ostopäätöksestä vastuussa olevien johtajien kanssa. Valintaprosessin aikana tulee identifioida käyttäjien tarpeet sekä johtajien vaatimukset ja antaa kullekin osakomponentille painokerroin. Näiden avulla voidaan karsia markkinoilla olevista työkaluista ehdokkaat, joista laaditaan laajamittaisempi arviointi ennen valintapäätöstä. Vaatimuksia saattavat olla esimerkiksi testaukseen nykyisellään käytettävä aikamäärä ja haluttu virheiden löytöprosentin parannus. Työkalujen löytämisen avuksi on tarjolla useita ulkopuolisten yritysten tai yhteisöjen tekemiä selvityksiä ja arviointeja erilaisista testaustyökaluista. Näitä ja työkalulle esitettyjä vaatimuksia, kuten käyttöympäristöä, koulutusta ja organisaatiota koskevia vaatimuksia, apuna käyttäen valitaan yksi tai kaksi työkalua, joita arvioidaan yrityksen sisällä. 5.3 Pilottiprojekti Pilottiprojektiksi kutsutaan tiettyä työkalua käyttävää ja samalla arvioivaa projektia. Muutoin pilottiprojekti on täysin normaali ohjelmistotuotantoprojekti. Pilottiprojektiksi ei pitäisi valita projektia, joka on jo nykyisellään aikataulusta jäljestä tai muuten ongelmallinen. Pilottiprojektin kestolle tulisi myös asettaa selvä takaraja, projekti ei saisi kestää muutamaa kuukautta pidempää. Pilottiprojektin tehtävänä on tutustua uuteen välineeseen ja kerätä tietoa sen soveltuvuudesta yrityksen tarpeisiin. Projektin jälkeen työkalusta tulee tehdä 8
11 arviointiraportti, jonka perusteella päätetään tullaanko työkalua käyttämään laajamittaisesti yrityksen ohjelmistoprojekteissa. 6 Yhteenveto Testaus on tärkeä osa ohjelmistoprosessia, mutta sen laadusta tingitään usein aikapulan tai muiden tekijöiden, kuten testauksen ominaisluonnetta kohtaan tunnetun vastenmielisyyden vuoksi. Testauksen avuksi on olemassa useita työkaluja, joita käyttämällä voidaan lisätä testauksen laatua ja kattavuutta sekä vähentää testauksen vaatimaa aikaa. Testaustyökalujen käyttö ei kuitenkaan välttämättä lisää testauksen laatua. Erityisesti testauksen automatisointi vaatii laajamittaista paneutumista eivätkä automatisoinnin positiiviset tulokset näy heti. Oikean testaustyökalun löytäminen suuresta tarjonnasta saattaa olla vaikeata joten työkalun valitsemiseen tehtävä kartoitustyö tulee suorittaa mahdollisimman perusteellisesti. Lähteet [Few99] [Hai98] [IEEE1175] [Mar99] [Mar00] [Paa00] [Pos92] [Pos95] Fewster M., Graham D., Software Test Automation, Addison Wesley, 1999 Haikala I., Märijärvi J., Ohjemistotuotanto, Suomen ATK kustannus, 1998 IEEE CS Std 1175, A Standard Reference Model for Computing System Tool Interconnections, IEEE Standards Board Marick B., How to Misuse Code Coverage Marick B., New Models for Test Development models.pdf Paakki J., Ohjelmistojen testaus, luentomoniste, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin Yliopisto, 2000 Poston M. R.., Sexton M. P., Evaluating and Selecting Testing Tools, IEEE Software, 1992 Poston M. R., Testing tools combine best of new and old, IEEE Software,
Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot
Ohjelmiston testaus ja laatu Testaustasot Testauksen vaihejako Tarpeet / sopimus Järjestelmätestaus Hyväksymiskoe Määrittely testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu
LisätiedotTestaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana
Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/
LisätiedotTestausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari
LisätiedotTestaustyökalut. Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen. Faculty of Science Department of Computer Science
Testaustyökalut Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen 25 April 2013 1 Tavoitteet Työkalutyyppejä Testauksen hallinta Testien määrittely Staattinen analyysi Dynaaminen testaus 25 April 2013 2 1 Työkalut ja testaus
LisätiedotTestaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:
Testaus käsite Sekalaista asiaa Sami Kollanus 15.11.2006 Jos ajatellaan, että = V&V, voidaan erottaa: Staattinen Dynaaminen Toisaalta voidaan määritellä Myersin (1979) mukaan: Testaus on ohjelman suoritusta,
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotOhjelmistotestaus -09
Ohjelmistotestaus Testaustyökalut- ja automaatio Testaustyökalut ja -automaatio Testaustyökaluilla tuetaan testaustyötä sen eri vaiheissa Oikea työkalu oikeaan tarkoitukseen Testausautomaatio perustuu
LisätiedotConvergence of messaging
Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotTestaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan
LisätiedotTestaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma PULSU Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Heikki Manninen Noora Joensuu
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Testauksen loppuraportti v. 1.0 Päivitetty 23.4.2001 klo 19:05 Mikko Viljainen 2 (14) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite 1.0
LisätiedotTestaussuunnitelma. Ohjelmistotuotantoprojekti Nero. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma Ohjelmistotuotantoprojekti Nero Helsinki 5.11.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä
LisätiedotOhjelmistotuotantoprojekti
Ohjelmistotuotantoprojekti Ryhmä Muppett TESTAUSDOKUMENTTI Helsinki 5.8.2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmistotuotantoprojekti, kesä 2008 Projekti: Muutos- ja korjauspyyntöjen
LisätiedotTestaussuunnitelma Labra
Testaussuunnitelma Labra Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Anssi Kapanen,
LisätiedotKontrollipolkujen määrä
Testaus Yleistä Testaus on suunnitelmallista virheiden etsimistä Tuotantoprosessissa ohjelmaan jää aina virheitä, käytettävistä menetelmistä huolimatta Hyvät menetelmät, kuten katselmoinnit pienentävät
LisätiedotTestausraportti. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri
Testausraportti Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Helsinki 13.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotOhjelmistotuotanto s
Laadunvarmistustekniikoita Ohjelmistotuotanto 1 testaus (testing) ohjelman suorittamista tarkoituksena löytää virheitä tarkastukset (inspections, reviews) asiantuntijoiden suorittamia dokumentin (voi olla
LisätiedotAutomaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure
Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon
LisätiedotT Testiraportti - järjestelmätestaus
T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotTestausprosessin vaatimukset. 2. Testausprosessi (Artikkelit) Vesiputousmallin ongelmia. V-mallin neljä osavaihetta. Testausprosessimalli V-malli
2. ausprosessi (Artikkelit) Nykyisin useimpien prosessimallien lähtökohta on, että testaus on oleellinen osa ohjelmistotuotantoprosessia. Itse asiassa huolellinen testaus vie helposti 50% tai enemmän käytettävistä
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Testausmenetelmiä
Ohjelmiston testaus ja laatu Testausmenetelmiä Testausmenetelmiä - 1 Testauksen menetelmien päälähestymistapoina ovat black-box testi testaaja ei voi tutkia lähdekoodia testaus perustuu sovellukselle suunnitteluvaiheessa
LisätiedotDynaaminen analyysi IV
Dynaaminen analyysi IV Luento 9 Antti-Pekka Tuovinen 16 April 2013 1 Tavoitteet Kokemusperäinen testitapausten suunnittelu Yhteenvetoa suunnittelutekniikoista 16 April 2013 2 1 Testitapausten kokemusperäinen
LisätiedotWipron Suomen toimipisteen ohjelmistotestauksen kehittäminen. Marko Isoaho
0 Wipron Suomen toimipisteen ohjelmistotestauksen kehittäminen Marko Isoaho Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojenkäsittelyoppi Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Marko Helenius Toukokuu
LisätiedotOhjelmiston testaussuunnitelma
Ohjelmiston testaussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä lukaa antaa yleiskuvan koko testausdokumentista.
LisätiedotTestausraportti. Orava. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausraportti Orava Helsinki 5.5.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Juhani Bergström Peter
LisätiedotDynaaminen analyysi IV Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen
Dynaaminen analyysi IV Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen 23 April 2018 1 Tavoitteet Kokemusperäinen testitapausten suunnittelu Yhteenvetoa suunnittelutekniikoista 23 April 2018 2 Testitapausten kokemusperäinen
LisätiedotLaadunvarmistustekniikat
Laadunvarmistustekniikat Ohjelmistojen laadunvarmistustekniikoita: testaus (testing) ohjelman suorittamista tarkoituksena löytää virheitä tarkastukset (inspections, reviews) asiantuntijoiden suorittamia
LisätiedotTeemu Saarinen, Niko Viinikanoja TESTAUS JA SEN AUTOMATISOINTI
Teemu Saarinen, Niko Viinikanoja TESTAUS JA SEN AUTOMATISOINTI TESTAUS JA SEN AUTOMATISOINTI Teemu Saarinen, Niko Viinikanoja Opinnäytetyö Kevät 2013 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu
LisätiedotOhjelmistotestauksen suunnittelu - Case: A-lehdet Oy:n laskujen tulostusohjelma
Ohjelmistotestauksen suunnittelu - Case: A-lehdet Oy:n laskujen tulostusohjelma Eija Rauhala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2010 Tiivistelmä Koulutusohjelma Tekijät Eija Rauhala Opinnäytetyön nimi
LisätiedotDynaaminen analyysi III
Dynaaminen analyysi III Luento 8 Antti-Pekka Tuovinen 16 April 2013 1 Tavoitteet White box testitapausten suunnittelutekniikat Lausekattavuus Haarautumakattavuus Ehto- ja polkukattavuus Huomioita white
LisätiedotT Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe T1. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T1
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tästä dokumentista ilmenee T1-vaiheessa suoritettu testaus, sen tulokset ja poikkeamat testisuunnitelmasta. Päivämäärä 1.12.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.fi
LisätiedotWCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma
TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/jekahkon/wclique/testplan.html WCLIQUE Ohjelmistoprojekti Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com, 75014C,
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotDynaaminen analyysi III Luento 5 Antti-Pekka Tuovinen
Dynaaminen analyysi III Luento 5 Antti-Pekka Tuovinen www.cs.helsinki.fi 16 April 2018 1 Tavoitteet White box testitapausten suunnittelutekniikat Lausekattavuus Haarautumakattavuus Ehto- ja polkukattavuus
LisätiedotOhjelmien testaustyökalut
Ohjelmien testaustyökalut Antti Hämäläinen Helsinki 13.11.2000 Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmien testaustyökalut Antti Hämäläinen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotCT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015
CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 NOPEA KERTAUS TESTAUS HYVIN LYHYESTI Miten normaali testaajan arki ohjelmistoprojektissa sitten rullaa? Käytännössä
LisätiedotLohtu-projekti. Testaussuunnitelma
Lohtu-projekti Testaussuunnitelma Versiohistoria: 1.0 19.2.2003 1. versio Mari 1.1 20.2.2003 Muutoksia Mari 1.2 25.2.2003 Katselmoinnissa esiin tulleet Mari muutokset 1.3 17.3.2003 2. syklissä tehtävät
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotTestaussuunnitelma. PUSU-ryhmä. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma PUSU-ryhmä Helsinki 13.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Jussi Hynninen
LisätiedotSoftware engineering
Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of
LisätiedotTestauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen
Testauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen 23 April 2018 1 Tavoitteet Yleiskuva seuraavista aiheista Testauksen organisointi Testaussuunnittelma Testauksen kustannukset Testausstrategia
LisätiedotGLOW projekti ja sen hyväksymistestaus
GLOW projekti ja sen hyväksymistestaus Rönnquist, Olavi 2009 Leppävaara Laurea ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara GLOW projekti ja sen hyväksymistestaus Olavi Rönnquist Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
LisätiedotTESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0
TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Versio 1.0 i Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI 3 2.1. Testauksen
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:
LisätiedotAutomaatiotestaus. Murtosalo, Jessica Laurea
>> Automaatiotestaus Murtosalo, Jessica 2015 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Espoo Automaatiotestaus Jessica Murtosalo Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Opinnäytetyö Marraskuu, 2015 Laurea-ammattikorkeakoulu
Lisätiedot58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö
58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö Testaus 30.3.2009 Tuntiop. Sami Nikander sami.nikander@helsinki.fi 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, Sami Nikander 30.3.2009 1 Testaus Ohjelman systemaattista tutkimista
LisätiedotTARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI
TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa
LisätiedotKuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus
Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio, testausraportti, 25.3.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 11.2.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 11.2.2002 Matti Peltomäki
LisätiedotOhjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus
Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright
LisätiedotAleksi Ahvamaa KÄYTTÖLIITTYMÄTASON AUTOMAATTINEN TESTAUS CASE: ENERSIZE OY
Aleksi Ahvamaa KÄYTTÖLIITTYMÄTASON AUTOMAATTINEN TESTAUS CASE: ENERSIZE OY Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Ohjelmistosuunnittelun suuntautumisvaihtoehto 2011 KÄYTTÖLIITTYMÄTASON AUTOMAATTINEN TESTAUS
LisätiedotTIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Vaiheet 3 & 4: Järjestelmätestaus 28.10.2013 2 Päämäärä jedit-ohjelmointieditorin järjestelmätestaus
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotTapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
LisätiedotT-76.5158 SEPA päiväkirja
T-76.5158 SEPA päiväkirja Ryhmä 14 Automatisoitu yksikkötestaus Mikko Luukkonen, 60549T Lauri Helkkula, 62820H Matti Eerola, 60686A Versiohistoria Versio Pvm Tekijä(t) Kuvaus 0.3 25.11.2007 Luukkonen,
LisätiedotDynaaminen analyysi I
Dynaaminen analyysi I Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen 4 April 2013 1 Tavoitteet Testitapausten suunnittelun ja suorituksen perusteet Black-Box testitapausten suunnittelu Ekvivalenssiluokat Raja-arvo (reuna-arvo)
LisätiedotTesti generaattori. Testien ajotyökalu. Kuva 1. Offline mallipohjainen testaus
8.11.2010 1 (5) Mallipohjainen testaus ennen, nyt ja tulevaisuudessa Työtuntien kalleus, tietokoneiden tehojen nousu ja järjestelmien monimutkaistuminen houkuttelee käyttämään tietokonetta myös testauksen
LisätiedotOhjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA
Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta
LisätiedotTestaussuunnitelma. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri
Testaussuunnitelma Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Helsinki 15.11.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotOhjelmistotuotanto, verifiointi ja validointi Syksy Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi
7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja
LisätiedotCT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015
CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 EDELLISELLÄ KERRALLA TAPAHTUNUTTA Täydellinen testaus on mahdotonta. Testataan, koska virheiden löytyminen ajoissa
LisätiedotTestaus teoriassa ja käytännössä. Jukka Paakki Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaus teoriassa ja käytännössä Jukka Paakki Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Teoria = tutkimus IEEE Transactions on Software Engineering, 2000-2002 Software Testing, Verification &
LisätiedotT Testiraportti - integraatiotestaus
T-76.115 Testiraportti - integraatiotestaus 16. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.1 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 19.03.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 16.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria
LisätiedotWCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma
TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/~jekahkon/wclique/testplan.pdf WCLIQUE Ohjelmistoprojekti WCLIQUE_TP Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com
LisätiedotTESTAUSPROSESSIN KEHITTÄMINEN
Opinnäytetyö (AMK / YAMK) Teknologiaosaamisen johtaminen 2018 Jarmo Nieminen TESTAUSPROSESSIN KEHITTÄMINEN Sisäisten ohjelmistojen kehitys OPINNÄYTETYÖ (YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Teknologiaosaamisen
LisätiedotTestaussuunnitelma. Asdf. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma Asdf Helsinki 22.2.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Kuisma Sami Louhio
LisätiedotYksikkötestaus. Kattava testaus. Moduulitestaus. Ohjelman testaus. yksikkotestaus/ Seija Lahtinen
Yksikkötestaus Kattava testaus Moduulitestaus Ohjelman testaus 1 Kattava testaus Testauksen perimmäinen tarkoitus on LÖYTÄÄ VIRHEITÄ Testaus pitäisi olla täydellinen: - Jokainen pyydetty arvo pitäisi testata
Lisätiedot10. Tarkastukset. Tarkastusten rakenne
10. Tarkastukset Tarkastus (inspection) on tehokas analyysitekniikka, jota voidaan käyttää minkä tahansa projektin tuotoksen läpikäyntiin. Tarkastus on systemaattinen ja yksityiskohtainen katselmointi
LisätiedotTarkastusten rakenne. 10. Tarkastukset. Tuotoksen tekijän rooli. Tarkastustiimi. Tarkastusprosessin vaiheet. Tarkastusprosessi
10. Tarkastukset Tarkastus (inspection) on tehokas analyysitekniikka, jota voidaan käyttää minkä tahansa projektin tuotoksen läpikäyntiin. Tarkastus on systemaattinen ja yksityiskohtainen katselmointi
LisätiedotOnnistunut Vaatimuspohjainen Testaus
Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen
Lisätiedot2. Ohjelmistotuotantoprosessi
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotMihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?
Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama
LisätiedotMihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?
Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tieran toiminta perustuu osaamisverkoston rakentamiseen, mikä
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotCT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016
CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotYlläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
LisätiedotTestaussuunnitelma. Opeapuri. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma Opeapuri Helsinki 2.4.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Krister Eklund
LisätiedotProsessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotTIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Vaiheet 3 & 4: Järjestelmätestaus 27.10.2014 2 Päämäärä jedit-ohjelmointieditorin järjestelmätestaus
LisätiedotOhjelmistotestaus ja Global Planning -projekti
Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Tutkintotyö Leinonen Tiina Ohjelmistotestaus ja Global Planning -projekti Työn ohjaaja: Corporate Logistics Manager Jussi
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotTESTAUKSEN AUTOMATISOINTIPROSESSIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄÄN
TESTAUKSEN AUTOMATISOINTIPROSESSIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄÄN Kaisa-Mari Vehkaperä 2010 Oulun seudun ammattikorkeakoulu TESTAUKSEN AUTOMATISOINTIPROSESSIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLLON
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta 1 Toteutuksesta ja testauksesta Suunnitteluprosessista Tarkan tason luokkasuunnittelu Siirtyminen UML-kaavioista Java-toteutukseen
LisätiedotVerifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II
7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja
LisätiedotTyökalut ohjelmistokehityksen tukena
1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan
LisätiedotTestaussuunnitelma. Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie
Testaussuunnitelma Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie Helsinki 14.7.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotProject-TOP QUALITY GATE
Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä
LisätiedotTestaus elinkaaressa. Testaustasot ja vaiheet
Testaus elinkaaressa Testaus kehittämisen tukena Yksikkötestaus Integrointitestaus Testaustasot ja vaiheet Testaustaso = tietyn testauksen kohteen ja tavoitteen mukainen testaus joka jatkuu koko ajan tai
LisätiedotPETTERI PALOMÄKI TESTAUS OHJELMISTOTUOTANNON OSANA Diplomityö
PETTERI PALOMÄKI TESTAUS OHJELMISTOTUOTANNON OSANA Diplomityö Tarkastaja: professori Hannu Jaakkola Tarkastaja ja aihe hyväksytty tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnan kokouksessa 9. marraskuuta
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotOnnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin
Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.
LisätiedotHarjoitustyön testaus. Juha Taina
Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida
LisätiedotAutomaattinen yksikkötestaus
Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä
LisätiedotTESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, ADMIN Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0
TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, ADMIN i Sisällysluettelo DUMENTIN VERSIOT 1 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI
LisätiedotKEYAQUA-VERKKOTIETOJÄRJESTELMÄN TESTAUS
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Heikki Majoinen KEYAQUA-VERKKOTIETOJÄRJESTELMÄN TESTAUS Opinnäytetyö Toukokuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2015 Tietotekniikan koulutusohjelma Karjalankatu
LisätiedotTestaussuunnitelma. Karstula. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma Karstula Helsinki 20.4.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Juha-Pekka Juutilainen
Lisätiedot