Kantturakosken vesivoimalaitoksen kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistaminen, Virolahti

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 138/2011/4 Dnro ESAVI/234/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kantturakosken vesivoimalaitoksen kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistaminen, Virolahti Kymenlaakson Sähkö Oy VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä jatkaa näin ollen Etelä- Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Kymenlaakson Sähkö Oy hakee omistamansa, Virolahden kunnassa kiinteistöllä sijaitsevan Kantturakosken vesivoimalaitoksen lupaan sisältyvän kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistamista. Kantturakosken voimalaitoksen tuotto on vähäinen pienistä virtaamista johtuen. Sateiden ja lumen sulamisvaluma tapahtuu nopeasti, jolloin virtaamasta suuri osa on juoksutettava ohijuoksutuksena. Kalatien rakentaminen ja sen juoksutukset vähentäisivät osaltaan suhteettoman paljon laitoksen tuottoa. Kalatien rakentamisesta hakijalle aiheutuva haitta olisi kohtuuton. Hakija pyytää, että kalaportaan rakentamisvelvoitetta koskevaa lupaa muutetaan vesilain 2 luvun 22 :n 3 ja 4 momentin nojalla kuuluman seuraavasti: "Voimalaitoksen omistaja on velvollinen luovuttamaan laitoksen yhteyteen perustetulle kalahautomolle sen toiminnassaan tarvitseman veden. Mikäli kalahautomon toiminta loppuu, on voimalaitoksen omistajan suoritettava vuosittain 500 euron suuruinen kalatalousmaksu Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Maksu tulee käyttää kalastolle ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Kantturakosken voimalaitoksen vaikutusalueella." 2 Voimalaitos Kantturakosken vesivoimalaitos sijaitsee Virojoessa noin 3 km Suomenlahden Virolahdesta ylävirtaan. Virojoen keskivirtaama Kantturakosken kohdalla on noin 4,1 m 3 /s. Voimalaitoksen kohdalla ei ole virtausmittausta, mutta lähin mittauspiste sijaitsee Salmen sillalla Säkäjärvellä noin 4,5 km Kantturakosken voimalaitokselta yläjuoksun suuntaan eikä välillä ole merkittäviä laskuojia. Voimalaitoksen putouskorkeus on noin 6 m, rakennusvirtaama 4 m 3 /s ja teho 200 kw. Putouskorkeus kuitenkin vaihtelee suuresti altaan ja alaveden pinnan mukaan. Laitosta käytetään ympäri vuoden vesitilanteen sallimissa rajoissa. Laitoksen tuottama vuosienergia on ollut viime vuosina seuraava (sisältää noin 20 MWh/a omaan käyttöön menevää sähköä): vuosi tuotanto MWh Luvat, sopimus ja asiantuntijalausunto Wiipurin läänin Maaherra on antamallaan päätöksellä N:o 6005 myöntänyt Virojoen Sähköosakeyhtiölle luvan perustaa vesivoimalaitos Virojoen Kantturakoskeen. Päätöksen lupaehdon 4:0) mukaan "vesilaitoksen omistaja on velvollinen rakentamaan ja kunnossapitämään padon yhteydessä kalaportaan, jonka asettelusta ja yksityiskohtaisista piirustuksista on ennen laitteen rakentamista hankittava Kalastushallituksen lausunto ja sen hyväksyminen, varaamaan porrasta varten tarpeellisen vesimäärän, sekä, jos tarve vaatii, vastaisuudessa tekemään laitteessa asianmukaiset muutokset". Kymen lääninhallitus on antamallaan päätöksellä N:o D 621/2763 myöntänyt Virojoen Sähköosakeyhtiölle luvan korottaa padotuskorkeutta 1,3 metrillä (12,60 m:stä 13,90 m:iin verrattuna vesilaitoksen kiintopisteeseen, jonka korkeus on 10,00 m). Lupaehdon 3) mukaan "padon omistaja on velvollinen rakentamaan ja kunnossapitämään kelvollisen kalaportaan, jonka piirustukset ennen rakentamista on alistettava maataloushallituksen kalatalousosaston hyväksyttäväksi, sekä varaamaan porrasta varten tarpeellisen vesimäärän ja, jos tarve vaatii, vastaisuudessa tekemään laitteessa asianmukaiset muutokset".

3 Virojoen Sähköosakeyhtiö on allekirjoitetulla sopimuskirjalla sitoutunut luovuttamaan Kantturakosken padosta sen alapuolelle rakennettavalle kalanviljelyslaitokselle katselmuksessa sovitun rakennuspaikan perustustöineen ja tarvittavan vesimäärän. Kalanviljelylaitoksen käyttämä vesimäärä saa nousta enintään 60 litraan minuutissa. Kalanviljelylaitoksen rakennuspaikasta ja tarvittavasta vedestä ei peritä korvausta. Kalanviljelylaitoksen rakentamisesta ja jatkuvasta hoidosta huolehtii Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Kalanviljelylaitoksessa vuosittain kuoriutuneista kalanpoikasista on istutettava vähintään 1/3 Virojoen vaikutuspiiriin kuuluviin kalavesiin. Sopimus on voimassa 15 vuotta ja sen jälkeen jatkuu edelleen samanlaisena, ellei sitä ko. sopimusajan kuluttua irtisanota. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Virojoen Sähköosakeyhtiö ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry:n toiminnanjohtaja A. F. Aalberg ja Kalastajakoulun opettaja Yrjö Niemi ovat päivätyssä kalaporrasta ja sen korvaamista koskevassa lausunnossaan todenneet käsityksenään, että voimalaitoksen myötävaikutuksella perustettu kalanviljelyslaitos vastaa moninkertaisesti kalaporrasta kalakannan säilymisessä. Aikaisemmin padossa oli hirsistä valmistettu kalaporras, joka rakennettiin 1930-luvulla ja poistettiin Lausunnonantajien tietämän mukaan tätä porrasta eivät kalat käyttäneet. Uusi (v. 1952) rakennettu voimalaitospato on entistä paljon korkeampi, joten siihen rakennettava kalaporras tulisi kalojen nousulle vieläkin epävarmemmaksi. Lisäksi Kantturakoskesta noin 1,5 km:n päässä alapuolella sijaitseva Myllykosken saha- ja myllylaitoksen pato niin ikään estää kalan nousua jokeen. Joen yläjuoksulla meneillään olevat laajat perkaustyöt johtavat kalojen luonnollisten kutupaikkojen tuhoutumiseen. Kantturakosken kalanviljelyslaitos on lausunnonantajien käsityksen mukaan paljon varmempi kalakannan ylläpitäjä padon yläpuolella olevissa vesissä kuin epävarma ja hyötyyn nähden kallis kalaporras. Vuoden 1953 keväällä istutettiin laitoksella kehitettyjä hauenpoikasia Säkäjärveen kpl. Jokeen voimalaitoksen padon yläpuolelle laskettiin lisäksi hauenpoikasia kpl ja lahnanpoikasia kpl. Samoin laskettiin jokeen padon alapuolelle hauenpoikasia kpl ja lahnanpoikasia kpl. Laitoksella tullaan mahdollisesti viljelemään myös siikaa ja taimenta. 3 Kalaston elinolot Kalaporras Virojoen valuma-alueen pinta-ala on 357 km 2 ja järvisyys 3,8 %. Virojoen vesistöalue on valuma-alueeltaan niin pieni, että sen kalataloudellinen merkitys yksittäisenä vesistönä on vähäinen. Suomenlahdesta Virojokeen kudulle nousevat kalat ovat satunnaisia tehokkaasta merikalastuksesta johtuen. Virojoen vesi on sameaa ja veden kiintoainespitoisuus on suuri. Luontaisen huuhtouman lisäksi veden laatua heikentää maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen ravinnekuormitus, joka haittaa herkimpien kalalajien lisääntymistä ja heikentää niiden elinmahdollisuuksia. Lisäksi aikoinaan uittoa ja tulvasuojelua varten tehdyt perkaukset ovat vähentäneet vaelluskalojen luontaisia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Kantturakosken padon yhteyteen on 1930-luvulla rakennettu kalaporras, jonka rakenteesta ei ole enää tietoa. Se kuitenkin poistettiin käytöstä vuonna 1949, kun oli osoittautunut, että sillä ei ollut kalataloudellista vaiku-

4 tusta. Voimalaitoksen omistaja on vastuullisesti huolehtinut Virojoen kalataloudellisesta tilasta ja kehittämisestä vuosikymmenten ajan. Jo vuonna 1952 voimalaitoksen omistaja sopi veden luovuttamisesta padon alapuolelle rakennetulle kalanviljelylaitokselle. Kalaporrasvelvoitteeseen ei ole otettu viranomaisten taholta kantaa yli viiteenkymmeneen vuoteen sen jälkeen kun kalahautomo on perustettu 1950-luvulla. Voimantuotannon keskeydyttyä vuosiksi laitteiden rikkoutumisen takia 2000-luvun alussa haettiin paikalliselta TE-keskukselta rahoitusta voimantuotannon uudelleen käynnistämiseksi, johon hankkeeseen TE-keskus myönsi rahoituksen. Tuolloinkaan viranomainen ei ottanut kantaa kalaporrasvelvoitteeseen, mikä olisi ollut oleellinen tieto hankkeen kannattavuuden arvioinnissa. 4 Kalanviljelylaitos Kalahautomotoimintaa voimalaitospadon alapuolella harjoittaa Etelä- Suomen Merikalastajain Liitto ry. Yhdistys on itäisen Suomenlahden rannikolla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö ja sillä on toinen hautomo Kymijoen Ahvenkoskella. Hakija luovuttaa Kantturakosken hautomolle sen toiminnassa tarvittavan veden ja sähkön. Vuosina yhdistys on istuttanut kaloja yhteensä yli 5 miljoonaa yksilöä (vaellussiikaa, saaristosiikaa, meritaimenta, merilohta, kuhaa, haukea, ankeriasta, karppia). Vuosikymmenten aikana kalahautomotoiminta on osoittautunut toimivaksi ja kalataloudellisten olosuhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä tukevaksi ratkaisuksi. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Virojokeen ja sen vaikutusalueelle alapuolisille vesialueille on tehty hautomon tuotannosta viime vuosina istutuksia seuraavasti: vuonna kpl vaellussiianpoikasia vuonna kpl vaellussiianpoikasia vuonna kpl vaellussiianpoikasia. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Virolahden kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue (jäljempänä E- vastuualue) on todennut, että alkuperäinen meritaimenkanta on luultavasti hävinnyt Virojoesta, mutta joen alimman nousuestepadon alapuolelle laskevassa Saarasjärvenojassa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, jossa mahdollisesti on myös joen alkuperäisen meritaimenkannan aineksia. Kudulle nousevat kalat ovat satunnaisia pääasiassa siitä syystä, että Kantturakosken pato on jo pitkään estänyt kalojen pääsyn joen keski- ja yläjuoksulle, jossa lisääntymisalueet sijaitsevat. Vaellusesteiden poistolla meri-

5 taimenkanta ja myös muut vaelluskalakannat saadaan hyvin pian palautettua jokeen. Virojoen vesi on lievästi hapanta, sameaa ja kiintoainepitoisuus on kohtalaisen suuri, mutta hyvää veden laatua edellyttävien lohikalojen ja rapujen lisääntymiseen soveltuvaa. Kiintoaineen suuren määrän on arveltu voivan ajoittain haitata taimenen lisääntymistä. Kuitenkin taimenen lisääntymistä tapahtuu jo nyt Virojoen vesistössä. Kantturakosken alapuoliset koskialueet kunnostettiin vuonna Samalla Myllykosken padon alapuolelle kivettiin kalannousu-ura varmistamaan kalojen nousu Kantturakoskelle saakka. Kunnostustarvetta Virojoella on ainoastaan Kantturakosken yläpuolisella jokialueella. ELY-keskuksen suunnitelmissa on jatkaa Virojoen kalataloudellisia kunnostuksia valtion kunnostusvaroin. Vanhan kalatien yksityiskohdista ei ole tietoa, mutta on oletettavaa, että kalatietämys ja tekninen osaaminen ei ollut kalaporras poistettaessa samalla tasolla kuin nykyään. Ottaen huomioon vesivoimaloiden kiistattomat vahingot vesieliöstölle ja luvanhaltijoille koitunut pitkäaikainen hyöty, on kohtuullista, että luvanhaltijat velvoitetaan kustantamaan kalatie ja luovuttamaan siihen tarvittava vesi. Voimalan tiloissa on haudottu Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toimesta jokikutuisen vaellussiian mätiä, joka on kuoriutettu ja toimitettu pääosin sisämaahan kaupalliseen luonnonravintoviljelyyn. Hautomon istutustoiminta ei ole kohdentunut esimerkiksi yläpuoliseen Virojoen vesistöön eli haittaalueeseen, vaan voimalan alapuoliselle alueelle. Voimalaitoksen omistaja ei ole virallisesti ilmoittanut kustantaneensa yhtään istutusta Virojokeen, vaan Kantturakosken hautomolta Virojokeen istutetut yli 5 miljoonaa vastakuoriutunutta siianpoikasta on asiakirjojen mukaan kustannettu pelkästään Virojoen kalastusalueen ja liiton varoin. Kantturakosken hautomon ja Virojokeen istutettujen vastakuoriutuneiden siianpoikasten arvo ja merkitys joen kalataloudelle on voimatalouden aiheuttamiin haittoihin nähden minimaalinen, joten kalatievelvoitteen korvaavia toimenpiteitä ei voida osoittaa toteutetun missään vaiheessa. Nykyisin kalakantojen hoidossa pyritään ensisijaisesti luonnonlisääntymiseen. Voimalaitoksen saneeraus 2000-luvun alussa tehtiin pelkkänä teknisenä muutostyönä ilman lupaehtojen käsittelyä. Vuodesta 1924 alkaen kalatievelvoite on määrätty kalataloushaitan aiheuttajalle, joka ensisijaisesti vastaa kalatien kustannuksista. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että Kantturakosken kalatien rakentaminen olisi kalataloudellisesti perusteltu kohde, koska kosken yläpuolella on neljä koskea, jotka soveltuisivat taimenen lisääntymiseen. Kalatie vaatisi voimalaitoksen käyttämästä vedestä ja tuottamasta sähköenergiasta noin 1/3-1/10 riippuen siitä, olisiko virtaus kalatiessä jatkuvaa vai tiettyihin vuodenaikoihin ajoitettua. Energian arvolla 50 /MWh ja 0,5 m 3 /s:n jatkuvalla virtaamalla kalatien aiheuttama energiantuottomenetys olisi yhteensä noin 5

6 vuodessa. Summa sinänsä ei ole kohtuuttoman suuri, mutta suhteessa kokonaisvirtaamaan kalatien osuus on merkittävä, todetaan toimenpideohjelmassa. Myös Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelmassa käsitellään Virojoen meritaimenkantaa ja sen kehittämistä. Aluehallintoviraston tulee ottaa se tarpeen mukaan huomion kalatalousvelvoitteesta määrättäessä. TE-keskus vaati kalatien rakentamista ja velvoitteen täytäntöönpanoa Kantturakosken voimalaitoksen omistajan kanssa käydyssä neuvottelussa. Neuvottelussa Kymenlaakson Sähkö Oy:n edustaja totesi, että mikäli yhtiö joutuu kustantamaan velvoitteen mukaisen kalatien rakentamisen, siihen juoksutettavan veden ja mahdolliset tulevat muutostyöt kalatien rakenteessa, tulee voimalaitoksen toiminta kannattamattomaksi. TEkeskus esitti kantanaan, että yhtiön on toimitettava hakemus kalatien rakentamiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä, ellei muuta vaihtoehtoa kalan nousun turvaamiseksi Kantturakosken voimalaitoksen ohi löydetä. Kalatievelvoitteen sijaan hakija ehdottaa veden luovuttamista laitoksen yhteydessä toimivalle kalahautomolle tai vaihtoehtoisesti kalatalousmaksua 500. E-vastuualueen käsityksen mukaan vesilain 2 luvun 22 :n 3 ja 4 momentti eivät voi tulla kyseeseen, koska kalatien rakentaminen on ainoa järkevä vaihtoehto voimalaitoksen kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi. Hakijan ehdottamalla kalatalousmaksulla ei voida missään tapauksessa korvata luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja ja niistä saatavia kalataloudellisia arvoja. Ehdotettu kalatalousmaksu on haittaan nähden täysin alimitoitettu. Velvoitteen muuttamista ei myöskään voida perustella olosuhteiden muuttumisella. Päinvastoin, yhteiskunnan arvomaailman muutokset, uusin käytettävissä oleva tutkimustieto ja kansallisen ja EU-lainsäädännön (VPD) määräykset, Virojoen alaosan kunnostukset ja meritaimenkantojen nykytila korostavat tarvetta Kantturakosken kalatien rakentamiselle mahdollisimman pian. E-vastuualue on vaatinut, että Kantturakosken voimalaitoksen omistajalle määrätty kalaportaan rakentamis- ja vedenluovuttamisvelvoite kalatiehen pysytetään edelleen voimassa ja lupaehtoihin lisätään määräykset velvoitteen suunnittelu- ja rakentamisaikatauluista toimeenpanon ja sen valvonnan mahdollistamiseksi. Kalaportaan suunnittelu ja rakentaminen tulee toteuttaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Haminan kaupungin ympäristölautakunta Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistamisesta. Ympäristötarkastajan perusteluina on esitetty muun muassa, että kalaportaan rakentamisen hyöty 6

7 on kyseenalainen niin kauan kuin voimala toimii, koska veden korkeutta joudutaan kuitenkin ajoittain säätelemään. 3) Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on ilmoittanut puoltavansa hakemusta. Virojoen vaelluskalakantojen kannalta tosin olisi parasta, jos Kantturakosken vesivoimalaitos ja muut kalojen vaellusta estävät rakenteet purettaisiin. Pelkän kalaportaan rakentamisella ei saavuteta ratkaisevaa parannusta nykytilanteeseen verrattuna. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on harjoittanut mädin haudontaa Kantturankosken voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevassa hautomossa vuodesta Hautomon merkitys Suomenlahden vaellussiikakantojen hoidossa on suurempi kuin padon yhteyteen mahdollisesti rakennettavan kalaportaan. Kyseessä on Suomenlahden alueen ainoa vaellussiian karanteenihautomo, joka on kunnostettu vuosina Euroopan unionin ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen tuella. Hautomo rakennettiin vuonna 1952 Kantturakosken voimalaitokseen yhteyteen eikä rakennuspaikasta ja tarvittavasta vedestä ole peritty korvausta Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolta. Lisäksi vuonna 1952 tehdyn sopimuksen mukaan laitokselta vuosittain kuoriutuvista kalanpoikasista vähintään kolmasosa on istutettava Virojoen vaikutuspiiriin kuuluviin kalavesiin. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto sai Maataloushallituksen kalatalousosastolta avustusta hautomon rakentamiseen. Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö ja Merikalastajain Liitto uudistivat vuonna 1980 sopimuksen Kantturakosken hautomosta. Samassa yhteydessä sovittiin myös hautomolla tehtävistä korjaustöistä, jotka sähköyhtiö teki laskutustyönä. Hautomolla tuotetaan nykyään vaellussiianpoikasia. Vesi tulee vapaasti omalla paineellaan voimalaitoksen yläaltaasta ja johdetaan alakautta haudontasuppiloihin, joista vesi poistuu yläkautta. Osa vastakuoriutuneista poikasista istutetaan sellaisenaan jokeen ja mereen, mutta pääosa menee jatkokasvatukseen. Vaellussiian istutukset Suomenlahteen ovat tuottaneet erittäin hyvää tulosta. Saaliin arvo on kalastajahinnoilla laskettuna noin kolminkertainen istutuskustannuksiin nähden. 7 SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selitys muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on selityksessään todennut, että kolmesta lausunnonantajasta kaksi on puoltanut yhtiön hakemusta kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistamiseksi. Kantturakosken kalaporras on kertaalleen rakennettu. Hyödyttömänä se on 1950-luvulla korvattu sen ajan tietämyksen mukaan tehokkaammalla tavalla, eli kalahautomolla. Lupaehto ei hakijan käsityksen mukaan edellytä tekniikan kehittymisen huomioon ottamista velvoitteen täyttämiseksi. Kymenlaakson Sähkö Oy on harjoittanut energiantuotantoa Kantturakosken vesivoimalaitoksella vuosina ja , kaikkiaan noin 20 vuoden ajan. Kantturakosken voimalaitos oli poissa toiminnasta vuosina Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen tuotanto on ollut 661 MWh vuodessa. Sähkön markkinahinta on viimeisen 10 vuoden aikana ollut keskimäärin 32,5 /MWh. Näin ollen Kantturakosken tuotannon arvo on ollut keskimäärin vuodessa.

8 Kantturakosken käyttö- ja kunnossapitokulut ovat viime vuosien aikana olleet keskimäärin vuodessa. Laitoksen pääomalle kohdistuva tuotto on siten ollut keskimäärin vuodessa ( ). Laitokseen tehtiin vuonna 2000 noin euron peruskunnostus, kun laitos otettiin 20 vuoden tauon jälkeen käyttöön. Saatava tuotto sijoitetulle pääomalle on ollut keskimäärin 2,2 %. Tämä tuotto vastaa pitkän aikavälin inflaatiota, jolloin sijoitetulle pääomalle ei saada tuottoa lainkaan. Kalatieportaan rakentaminen edellyttäisi toista noin euron investointia Kantturakoskella. Sähkön markkinahintaodotus tuleville vuosille on noin 45 /MWh. Kantturakosken tuotannon arvo olisi siten lähivuosina noin vuodessa, josta kalatien vaatima jatkuva virtaama vähentää voimalaitoksen tuottoa noin vuodessa. Pääomalle kohdistuva tuotto olisi tällöin vuodessa ( ). Tämä vastaa sijoitetulle pääomalle noin 0,8 %:n tuottoa. Tuotto on merkittävästi alle pitkän aikavälin inflaatiotason. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualueen väite voimalaitosluvan haltijoille koituneesta pitkäaikaisesta hyödystä on täysin perusteeton. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto toteaa lausunnossaan, että Kantturakosken hautomon merkitys Suomenlahden vaellussiikakantojen hoidossa on suurempi kuin padon yhteyteen mahdollisesti rakennettavan kalaportaan. Kyseessä on Suomenlahden alueen ainoa karanteenihautomo. Tuhannen yhden kesän ikäisen siian istutuksella saadaan saalista noin 200 kg. Saaliin arvo kalastajahinnoilla laskettuna on noin kolminkertainen istutuskustannuksiin verrattuna. E-vastuualue ei ole esittänyt mitään taloudellisia laskelmia kalaportaan tuotoista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on vuonna 2000 laatinut Virojoen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman (AA ), jossa muun muassa todetaan, että Kantturakosken voimalaitos aiotaan ottaa käyttöön vuoden 2000 aikana. Kantturakosken osalta kunnostussuunnitelmassa todetaan ainoaksi kunnostustarpeeksi voimalaitoksen alapuolisen uoman soraistuksen sekä virtaus- ja syvyysolosuhteiden monipuolistamisen. Kymenlaakson Sähkö on toteuttanut esitetyt kunnostustoimenpiteet. Lisäksi kunnostussuunnitelmassa on todettu voimalaitoksen yhteydessä toimivan Etelä- Suomen Merikalastajain liiton ylläpitämä hautomo. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ei ole kalataloudellisessa kunnostussuunnitelmassa esittänyt mitään toimenpiteitä kalatievelvoitteen täytäntöönpanon osalta. Kalatalousja ympäristöviranomaiset eivät ole yli 50 vuoteen edellyttäneet voimayhtiöltä kalaportaan rakentamista, vaan voimalaitoksen yhteyteen 1950-luvun alussa rakennetun kalahautomon toiminnan on katsottu korvaavan kalaporrasvelvoitteen tehokkaampana ratkaisuna. E-vastuualue arvioi arvomaailman muutoksia, tutkimustietoa ja EUlainsäädännön muutoksia ainoastaan kalatalouden näkökulmasta. Samalla se unohtaa arvomaailman muutokset, tutkimustiedon ja EU-lainsäädännön muutokset maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa hallitus lupaa panostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja kasvihuonekaasujen vähen- 8

9 tämiseen. Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 %:n osuudesta noin 38 %:iin. E-vastuualueen esittämät toimenpiteet vaarantavat voimalaitoksen toimintaedellytykset ja johtavat uusiutuvan energian tuotannon vähenemiseen. 9 VASTASELITYS Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualue on antanut vastaselityksen hakijan selityksen johdosta. E-vastuualue on todennut, että kalatalousvelvoitteilla turvataan sekä yleistä että yksityistä kalatalousetua. Kantturakosken voimalaitos aiheuttaa kalataloushaittaa sekä padon ylä- että alapuolisissa vesistöissä. Kalatie on selvästi paras keino vähentää voimalaitoksen aiheuttamaa kalataloushaittaa. Kalatien avulla mahdollistetaan arvokkaiden vaelluskalojen luontainen lisääntyminen, ja useissa tapauksissa myös niiden kalastaminen padon yläpuolisella jokiosuudella. Kalatievelvoite on ELY-keskuksen käsityksen mukaan täytetty vasta, kun kalatie toimii halutulla tavalla. Kalaportaan aiemmalla rakentamisella ei ole merkitystä tarkasteltaessa voimassaolevaa velvoitetta. Jo lupaehtokin vuodelta 1950 lähtee siitä, että kalatien on oltava toimiva. Lisäksi padon omistaja velvoitettiin varaamaan porrasta varten tarpeellinen vesimäärä ja jos tarve vaatii, vastaisuudessa tekemään laitteessa asianmukaiset muutokset. Täten lupaehto ottaa huomioon myös kalatietämyksen ja teknisen osaamisen muutokset. Voimalaitoksen omistajan ja Kantturakosken kalahautomon omistajan keskinäisillä sopimuksilla ja käytännöillä ei ole vaikutusta käsiteltäessä voimalaitokselle määrättyä kalatievelvoitetta. Kalahautomon toimintaa tai voimalaitoksen sille luovuttamaa vettä ei tule ottaa huomioon minkäänlaisena kompensaationa voimalaitoksen kalakannoille ja kalastukselle aiheuttamista haitoista. Voimalaitoksen aiheuttamaa kalataloushaittaa ei ole kompensoitu mitenkään sen jälkeen kun 1930-luvulla rakennettu kalaporras purettiin vuonna Kalatievelvoitteen toteuttamatta jättämisestä on siten vuoden 1949 jälkeen koitunut voimalaitoksen omistajille merkittävä hyöty (kalatien rakentamiskulut + juoksuttamatta jääneen veden arvo). Virojoen kalataloudellisella kunnostussuunnitelmalla ole mitään tekemistä Kantturakosken kalatievelvoitteen kanssa. Kunnostussuunnitelma käsittää kolmen Kantturakosken voimalaitospadon alapuolella sijaitsevan koskialueen kalataloudellisen kunnostuksen, eikä siinä ole ollut tarkoituskaan käsitellä Kantturakosken kalatien rakentamista. Suunnitelman pohjalta tehdyt kunnostukset tukevat Virojoen kalataloudellista kehittämistä. Vuonna 2002 toteutetussa kunnostuksessa avattiin kaloille nousumahdollisuus Kantturakosken voimalaitokselle asti, minkä jälkeen kalatien rakentaminen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Kymenlaakson Sähkö Oy:n väite siitä, että se olisi toteuttanut em. suunnitelman mukaisen Kantturakosken kalataloudellisen kunnostuksen, on virheellinen. Kunnostuksen toteutti Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen TE-keskuksen myöntämällä rahoituksella.

10 Kymenlaakson Sähkö Oy:n pyyntö muuttaa olemassa oleva kalatievelvoite vedenluovutusvelvoitteeksi yksityiselle, kaupallista toimintaa harjoittavalle yhdistykselle on erikoinen. Tällaista ei voida pitää kompensaationa voimalaitoksen aiheuttamasta kalataloushaitasta. 500 euron suuruinen kalatalousmaksu on täysin alimitoitettu ja Virojoen tapauksessa epätarkoituksenmukainen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualue toistaa vaatimuksensa kalaportaan rakentamis- ja vedenluovutusvelvoitteen pysyttämisestä ja lisämääräyksen antamisesta koskien kalaportaan suunnittelu- ja rakentamisaikataulua. 10 MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen nro 137/2011/4 hallintopakkoasiassa, joka koskee Kantturakosken kalatien rakentamista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Perustelut Virojoen alajuoksulla sijaitseva Kantturakosken voimalaitoksen pato estää kalan kulun joessa ja se ja voimalaitoksen toiminta aiheuttavat kalataloudellista vahinkoa padon ylä- ja alapuolisessa vesistössä. Joen keski- ja yläjuoksulla on vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvia alueita. Välittömästi Kantturakosken yläpuolella on neljä koskea, jotka soveltuisivat meritaimenen lisääntymiseen. Kantturakosken alapuolisilla koskialueilla on tehty kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet jo vuonna Maa- ja metsätalouden kuormitus vaikuttaa edelleen selvästi jokiveden laatuun, mutta vesi on kuitenkin lohikalojen ja rapujen lisääntymiseen sopivaa. Kantturakosken padon kalatie mahdollistaa kalojen kulun Virojoen alimman nousuesteen ohi. Kalatien avulla Virojoki voidaan palauttaa vaelluskalajoeksi. Kaakkois-Suomen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 ja vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille mukaan Virojoen alaosa on jokeen rakennettujen voimalaitosten vuoksi luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi ja sen on katsottu olevan veden laatuluokituksen ja asiantuntija-arvion perusteella ekologiselta tilaltaan tyydyttävä. Toimenpideohjelmassa Virojoelle ei ole esitetty hydromorfologisia parantamistoimenpiteitä, kuten kalateiden rakentamista. Toimenpiteitä ei ole esitetty, koska on todettu, että mikäli ekologista tilaa merkittävästi parantavat toimenpiteet aiheuttavat merkittävää haittaa vesivoiman tuotannolle, voidaan voimakkaasti muutetun vesistön todeta olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. Aluehallintovirasto toteaa, että toimenpideohjelman tavoitteet eivät muuta voimassa olevan luvan velvoitteita. Voimassa olevan voimalaitosluvan lupaehdon 3) mukaan padon omistaja on velvollinen rakentamaan ja kunnossapitämään kelvollisen kalaportaan sekä varaamaan porrasta varten tarpeellisen vesimäärän. Kalatalousvelvoitetta ei ole toteutettu. Velvoitteen toteuttaminen on tarpeen ja mahdollis-

11 VASTAUS MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Sovelletut säännökset KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ta kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi. Hakijan muutoshakemuksessa esittämä uusi kalatalousvelvoite eli voimalaitoksen kiinteistöllä sijaitsevan kalahautomon toiminta tai sen toiminnan lakkaamisen varalta esitetty kalatalousmaksu ei vastaa nykyisen velvoitteen tarkoitusta kalojen kulkumahdollisuuden turvaamisesta padon ohi. Haminan kaupungin ympäristölautakunnan ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton muistutukset aluehallintovirasto hylkää asian ratkaisun perusteluista ilmenevin perusteluin. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vaatimuksiin luvan muuttamisesta siten, että siihen lisätään kalatievelvoitteen suunnittelu- ja rakentamisaikataulumääräys, todetaan, ettei vaatimusta käsitellä tämän luvan haltijan tekemän hakemuksen yhteydessä. Vesilain 2 luvun 11a ja 22 sekä 16 luvun 23a Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Maksuun sovelletaan siten hakemuksen vireille tullessa voimassa ollutta ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevaa ympäristöministeriön asetusta 1388/2006, jonka maksutaulukon mukaan luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Kyseessä on alle yhden megawatin suuruinen vesivoimala, jonka lupakäsittelymaksu on taulukon mukaan

12 12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kymenlaakson Sähkö Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Virolahden kunta Haminan kaupungin ympäristölautakunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus / kalatalous (sähköisesti) Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto Kaakkois-Suomen ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Virolahden kunnan virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) valitusosoitus 2) esittelijän eriävä mielipide Heikki Penttinen Leena Simpanen Hanna Pesonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja Leena Simpanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen, joka on jättänyt asiassa eriävän mielipiteen. HIP/tv

14 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

15 ERIÄVÄ MIELIPIDE LIITE 2 1/2 Ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen Päätös nro 138/2011/4 Mielestäni ratkaisun perusteluineen olisi pitänyt kuulua seuraavasti: Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto poistaa Kantturakosken vesivoimalaitokselle Wiipurin läänin Maaherran päätöksellä annetun ja Kymen lääninhallituksen päätöksellä uudistetun määräyksen (määräys nro 3) rakentaa voimalaitospadon yhteyteen kelvollinen kalaporras ja varaamaan porrasta varten tarpeellinen vesimäärä. Kalatalousvelvoitteen sijaan annetaan uusi määräys (nro 3 a), joka kuuluu seuraavasti: 3 a) Voimalaitoksen omistajan on maksettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle euron suuruinen kalatalousmaksu vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja vastaisuudessa vuosittain helmikuun loppuun mennessä 750 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi ensisijaisesti Kantturakosken ja Pitkäkosken välisen jokiosuuden sekä Kantturakosken ja Myllykosken välisen jokiosuuden kalataloudelliseen kunnostukseen tai kalaistutuksiin alueella. Lisäksi voimalaitoksen omistaja on velvollinen luovuttamaan laitoksen yhteyteen perustetulle kalahautomolle sen toiminnassaan tarvitseman veden. Perustelut Virojoen Sähköosakeyhtiö on 1930-luvulla rakentanut kalaportaan Kantturakosken padon yhteyteen. Porras kuitenkin poistettiin käytöstä vuonna 1949, kun huomattiin, ettei sillä ollut kalataloudellista vaikutusta. Vuonna 1952 uusittiin ja korotettiin voimalaitospatoa ja samassa yhteydessä voimalaitoksen yhteyteen perustettiin kalanviljelyslaitos. Sähköyhtiö antoi korvauksetta rakennuspaikan ja tarvittavan veden kalanviljelyslaitoksen käyttöön. Lisäksi edellytettiin, että vuosittain kuoriutuneista kalanpoikasista oli 1/3 istutettava Virojoen vaikutuspiiriin kuuluviin kalavesiin. Näin kalatalousvelvoite (kalaporras) on pyritty korvaamaan kalataloudellisesti hyödyllisemmällä tavalla. Aiemmin vesistössä tehdyt perkaukset ovat vähentäneet vaelluskalojen luontaisia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita Virojoessa. Suurehko ravinnekuormitus heikentää herkimpien kalalajien lisääntymis- ja elinolosuhteita joessa. Veden alumiini- ja rautapitoisuudet ovat ajoittain korkeat, samoin kiintoainepitoisuus. Vesi on ajoittain myös varsin hapanta (ph alle 6, jopa lähellä 5,5). Vaikka vaelluskalat pääsisivät nousemaan ohi Kantturakosken, olisi edessä kuitenkin seuraava nousueste eli Pitkäkosken pato, johon ei todennäköisesti ole mahdollista rakentaa kalatietä (Suomenlahden meritaimenkantojen suojeluja käyttösuunnitelma, Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 52/2001). Lisäksi Virokosken ja Toikankosken (Pitkäkosken jälkeinen koski) välisellä alueella on kyseisen julkaisun mukaan tiettävästi luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, joten kyseiselle jokijaksolle ei pidä kotiuttaa muuta taimenkantaa.

16 2/2 Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille Virojoen alaosalle ei ole esitetty hydromorfologisia parantamistoimenpiteitä. Virojoen alaosa on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi sekä hydro-morfologiselta että ekologiselta kannalta ja luokiteltu ekologiseen luokkaan tyydyttävä. Ainoina mahdollisina toimenpiteinä alueelle on esitetty kuormituksen vähentämistä. Ohjelmassa todetaan, että mikäli ekologista tilaa merkittävästi parantavat hydromorfologiset toimenpiteet aiheuttavat merkittävää haittaa vesivoimantuotannolle, voidaan voimakkaasti muutetun vesistön todeta olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa eikä sen tilan parantamiseksi esitetä toimenpiteitä. Kaakkois-Suomen TE-keskus on hakemusasiakirjojen mukaan 2000-luvulla myöntänyt rahoituksen voimalaitoksen uudelleen käynnistämiseen, mutta ei ole tuolloin ottanut kantaa kalaportaan rakentamiseen. Todettakoon, että vesialueiden omistajat tai osakaskunnatkaan eivät ole vaatineet kalatien rakentamista. Kalatien rakentaminen Kantturakoskeen ei edellä kerrotun perusteella olisi tarkoituksenmukaista, koska kalatien vaatima osuus kokonaisvirtaamasta olisi huomattavan suuri (1/3-1/10) ja johtaisi merkittävään energiantuottomenetykseen. Lisäksi pelkästään kalaportaan rakentamisesta aiheutuisi kohtuuttomat kustannukset sillä saavutettavaan hyötyyn nähden. Aluehallintovirasto kuitenkin katsoo, että kalahautomon sijoittaminen voimalaitoksen tiloihin ja sille korvauksetta luovutettava vesi eivät ole riittäviä toimia voimalaitoksen kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi. Kalaistutukset, joita kalataloushallinnon istutusrekisterin (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon liite) mukaan on viime vuosikymmeninä tehty Kantturakosken voimalaitoksen alapuolelle Virojokeen, lienee tehty pelkästään muiden kustantamina. Lisäksi toimet eivät ole kohdistuneet Kantturakosken yläpuoliselle jokiosuudelle. Tästä syystä luvan saaja on velvoitettu maksamaan kohtuulliseksi katsottava kalatalousmaksu takautuvasti ja vastaisuudessa vuosittain. Vastaus muistutuksiin ja vaatimuksiin Haminan kaupungin ympäristölautakunnan ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton näkemykset on otettu huomioon ratkaisussa. Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen muistutuksen osalta viitataan perusteluihin edellä Vakuudeksi Hanna Pesonen