Kirjalansalmen arkeologinen vedenalaisinventointi

Transkriptio

1 PARAINEN, KAARINA Kirjalansalmen arkeologinen vedenalaisinventointi ja Subreering Ammattisukellustyöt Oy 2016 Johanna Mäkinen

2 SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot... 3 PERUSKARTTAOTE JOHDANTO TUTKIMUSALUE Sijainti ja luonnonympäristö sekä alueen tunnetut muinaisjäännökset Alueen kulttuurihistoriaa vesistöjen käytön näkökulmasta INVENTOINTI Menetelmät Tulokset ja tarkastetut kohteet Veistettyä irrallista puutavaraa Lossitelakka Rautavene (mahdollinen höyryvene) Siltapenkereen itäpuoliset anomaliat Anomaliat nykyisen sillan länsipuolella Ponttoonisillan rantarakenteet YHTEENVETO KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET

3 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Tutkimuksen laatu: Ajoitus: Tutkimuksen syy: Peruskarttalehti: Tutkimuksen suorittaja: Vastaava tutkija: Muu henkilökunta: Parainen, Kaarina Arkeologinen vedenalaisinventointi Kaikki Maa- ja vesialueen käyttö, Kirjalansalmen sillan uudistushanke B ja D Subreering Ammattisukellustyöt Oy FM Johanna Mäkinen Rakennusmestari AMK infra Simo Nyrönen. Ammattisukeltaja Pekka Paanasalo Kenttätyöaika: ja Tutkitun alueen laajuus: Tutkimuksen tilaaja ja rahoittaja: Aiemmat tutkimukset: Alkuperäinen raportti: Kopiot raportista: Kannen kuva: Noin 16ha Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueella ei aikaisemmin ole tehty arkeologista vedenalaisinventointia. Subreering Ammattisukellustyöt, Hanko Museovirasto, Varsinais-Suomen ELYkeskus Kirjalansalmen riippusilta pohjoisesta kuvattuna. Kuvaaja Johanna Mäkinen. 3

4 PERUSKARTTAOTE Kartta 1. Inventointialue sijoittuu kartalla näkyvän punaisen neliön sisään. Kartta Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1:50000, avoimien aineistojen tiedostopalvelu 8/

5 1 JOHDANTO Paraisten Kirjalan saaren ja Kaarinan Kuusiston välille Saaristotielle (maantie 180) suunnitellaan rakennettavaksi uusi silta nykyisen riippusillan tullessa käyttöikänsä päähän. Sillan merkitys saariston ja mantereen väliselle kulkuyhteydelle on suuri, sillä se on ainoa yhteys mantereelta Turunmaan saaristoon. Uuden sillan on määrä nousta nykyisen sillan viereen sen itäpuolelle. Museovirasto edellyttää hankealueen inventoimista vedenalaisten muinaisjäännösten varalta, sillä tällä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella ei aiemmin ole tehty kattavaa arkeologista vedenalaisinventointia. Inventointialue sijoittuu osin Paraisten ja osin Kaarinan kunnan alueelle. Seudun tiedetään olleen jo vuosisatojen ajan vilkkaasti liikennöity. Inventoinnin tilasi rakennushankkeen toteuttaja Varsinais-Suomen ELY-keskus muinaismuistolain 13 ja 15 nojalla. Tutkimuksen toteutti Subreering Ammattisukellustyöt Oy, kenttätyö tehtiin ja Inventoinnin kenttätyö suoritettiin viistokaikuluotaamalla tilaajan määrittämät hankealueet ja tutkimalla matalat ranta-alueet jalkaisin, havainnoiden sekä silmämääräisesti että tunnustelemalla. Kaikuluotausmateriaalissa havaituille anomalioille tehtiin sekä visuaalisia tarkastuksia että tarkentavia luotausajoja. Sipoossa Johanna Mäkinen (sähköinen versio) 5

6 2 TUTKIMUSALUE 2.1 Sijainti ja luonnonympäristö sekä alueen tunnetut muinaisjäännökset Inventoitavat vesialueet sijaitsevat Turunmaan saaristossa Paraisten ja Kaarinan kunnan rajalla, Kirjalansalmen länsipäässä nykyisen sillan molemmin puolin. Silta yhdistää Paraisten Kirjalansaaren sen pohjoispuolella sijaitsevaan Kaarinan Kuusiston saareen. Itä-länsi suuntaisen salmen ylittävän riippusillan pituus on 287m ja Kirjalasta lähtevän siltapenkereen pituus noin 300m. 1 Siltapenger on rakennettu 1920-luvulla Kirjalan pohjoisrannan ja Sälstennimisen saaren välille. Merenpohja tutkimusalueella vaihtelee pehmeästä ja upottavasta mudasta kovaan, virtauksen kuluttamaan mutapohjaan, maksimisyvyys alueella on noin 20m. Tilaajan määrittelemiä erillisiä inventoitavia alueita on viisi kappaletta: penkereen molemmin puolin sijaitsevat mahdolliset ruoppausalueet, nykyisen sillan alla oleva vesialue sekä tulevan sillan pilareiden kohdalle jäävät alueet (kartta 2. sivulla 7). Inventoinnissa kaikki viisi aluetta yhdistettiin yhdeksi inventointialueeksi (kartta 3. sivulla 7 ja kartta 4. sivulla 20). Kirjalansalmesta tunnetaan ennestään yksi muinaismuistolain suojaama hylky, mahdollinen muinaisjäännös Kirjalansalmi (mj-tunnus 2379). Tämä vuonna 2003 havaittu puuveneen hylky sijaitsee salmen läpi kulkevan väylän tuntumassa salmen itäpäässä. Lähimmät maalla sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ovat Kirjalansaarella sijaitseva pronssikautinen röykkiö Bredviksbacken (mj-tunnus ) ja kultti- ja tarinapaikkoihin luokiteltu luola Ryöväriholma (mj-tunnus ) samannimisellä saarella Kirjalansalmen läntisen suun edustalla. Lähimmät tunnetut irtolöytöpaikat ovat Ryöväriholma luoteisranta (mj-tunnus 2570), josta vuonna 2008 ilmoitettiin löytyneeksi puinen hylyn kappale, sekä Kuusiston saarella sijaitseva kivikirveen löytöpaikka Länsitalo 2 (mj-tunnus ). 2 1 Kirjalansalmen sillan uusiminen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen www-sivusto. 2 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali. Museoviraston www-sivusto. 6

7 Kartta 2. Uuden sillan sijainti ja tilaajan määrittämät inventointialueet punaisella ja vihreällä merkittyinä. Kartta Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kartta 3. Havainnekuva viistokaikuluodatusta alueesta. 2.2 Alueen kulttuurihistoriaa vesistöjen käytön näkökulmasta Alueella on liikuttu ja asuttu jo tuhansien vuosien ajan. Esihistoriallisen ajan ihmisen läsnäolosta on saaristossa muistona lukuisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointialueen lähiympäristöstä tunnetaan useita historiallisen ajan kohteita, joista yksi tunnetuimmista on Kuusistossa Piikkiönlahden rannalla sijaitseva 1300-luvulla rakennettu piispanlinna (mjtunnus ). Kirjalansalmen läpi on kuljettu satojen vuosien ajan. Vuodelta 1650 olevaan kihlakunnankarttaan on merkitty salmen läpi johtava väylä (kuva 1.) luvun lopulla höyrylaivojen yleistyttyä saaristossa käynnistyi säännöllinen reittiliikenne, 7

8 ja Kirjalansalmen läpi höyrylaivat alkoivat kulkea päivittäin 1880-luvun puolivälissä. 3 Kuva 1. Kihlakunnankartta vuodelta Kirjalansalmi on merkitty punaisella renkaalla, salmen läpi on piirretty laivaväylä. Kartta sivustolta Heikki Rantatupa Historialliset kartat. Vuoden 1661 pitäjänkartassa oleva merkintä osoittaa salmessa sijainneen pienen Sälstenin saaren olleen entisaikoina aktiivisessa käytössä, sillä karttaan on merkitty laituri luodon pohjoispuolelle. Saarelle ei ole merkitty rakennuksia, mutta siellä on luultavasi käyty ainakin kalastamassa, ja todennäköisesti sitä on myös käytetty tarpeen mukaan välietappina salmea ylitettäessä (kuva 2.). Salmen ylittämiseen liittyvää merkintää pitäjänkartassa ei kuitenkaan näy. Sitä vastoin Kuninkaan kartastosta löytyy merkintä salmen ylittäneestä lautasta (kuva 3.), ja myös vuonna 1880 piirrettyyn senaatin karttaan on merkitty lauttayhteys Yli-Kirjalan kylän ja Kuusiston Jullaksen kartanon rannan välille (kuva 4.) ilmestyneessä Åbo Underrättelser sanomalehdessä kirjoitetaan suunnitelmista parantaa Kuusiston puoleista Kirjalansalmen lauttalaituria. Kirjoituksessa puolletaan sellaisen laiturin rakentamista, joka olisi käyttökelpoinen myös korkean veden aikaan ja erityisesti hevosia ja tavaroita kuljetettaessa. Kuusiston asukkaat velvoitettaisiin ylläpitämään uutta laituria, mistä he saisivat vastineeksi helpotuksia tien ylläpitovelvoitteista. 4 Kirjalansalmen lauttayhteys oli otsikoissa myös seuraavalla vuosikymmenellä Åbo Underrättelser uutisoi postinkulun ongelmista jäätyneessä Kirjalansalmessa. Tekstissä aprikoidaan, olisiko salmen aukipitäminen läpi 3 Suistoranta 1985: 333; Nyheter för dagen. Nya Pressen , no 69. Kansalliskirjaston www-sivusto. 4 Färjan i Kirjala sund. Åbo Underrättelser , no 330. Kansalliskirjaston www-sivusto. 8

9 talven vain postin kuljetuksen varmistamiseksi tarkoituksenmukaista, sillä siitä aiheutuisi pitäjälle valtavat kustannukset. 5 Kuva 2. Pitäjänkartta vuodelta Kartassa näkyy Yli-Kirjalan talo (Öfver Kiriala) sekä punaisella ympyröity Sälsten, jonka pohjoisrannalle on piirretty laituri. Kartta sivustolta Heikki Rantatupa Historialliset kartat. Kuva mitatun kuninkaankartaston lehdellä 95 on Kuusiston etelärannassa merkintä "Färjan till Pargas". Kuva kirjasta Kuninkaan kartasto Suomesta Från Pargas. Åbo Underrättelser , no 21. Kansalliskirjaston www-sivusto. 9

10 Kuva 4. Senaatin kartta vuodelta Karttaan on merkitty katkoviivalla lauttayhteys Yli-Kirjalan rannasta salmen pohjoispuolelle Jullas Gård n rantaan. Kartta: Digitaaliarkisto perustetun Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön laajentaessaan tuotantoaan 1900-luvun alussa kuljetettavan tavaran määrä kasvoi huomattavasti, mikä aiheutti uudenlaisia vaatimuksia Paraisten ja mantereen välisille kulkuyhteyksille. Paraisten Kalkkivuoren lisäksi saaristossa toimi mm. sahoja ja tiilitehtaita, jotka nekin osaltaan kasvattivat mantereelle suuntautuvaa liikennevirtaa. Kirjalansalmen lauttayhteyden parantaminen ajan vaatimuksia vastaavaksi oli teollisuudelle ensiarvoisen tärkeää, ja Paraisten Kalkkivuoren toimitusjohtaja esitteli vuonna 1917 kuntakokouksessa ajatuksensa rakentaa Kirjalansaaren ja Sälstenin yhdistävä pengertie, joka lyhentäisi lauttamatkan Kirjalan ja Kuusiston välillä noin puoleen. Pengertie rakennettiin vuonna Soutulautta korvattiin tuolloin moottorikäyttöisellä ponttoonilossilla, jonka lisäksi salmeen hankittiin pienempi puinen varalossi. 6 6 Perko 1977:

11 Kuva 5. Kirjalan lossi 1920-luvulla ennen pengertien rakentamista. Taustalla näkyvä saari lienee Eura. Kuva kirjasta Suomen teiden historia II. Maantieliikenteen vilkastuessa lossi oli kuitenkin vaihdettava suurempaan jo vuonna Sotien jälkeen teollisuuden kuljetusvolyymi kasvoi jälleen, kun sementti- ja kalkkituotteiden sesonkiluonteinen kysyntä muuttui ympärivuotiseksi. Kirjalansalmen kulkuyhteys tarvitsi jälleen päivittämistä, ja ja 1950 lukujen vaihteessa Sälstenin ja Kuusiston välille saatiin Paraisten Kalkkivuori Oy:n hankkima yksikaistainen ponttoonisilta, joka pian vaihdettiin kaksikaistaiseen (kuva 6.). Kaksikaistainen ponttoonisilta näkyy vuoden 1955 peruskartassa (kuva 7.). Lossi pysyi 1950-luvulla jonkin aikaa käytössä sillan rinnalla. Myös kaksikaistainen ponttoonisilta kävi nopeasti kantokyvyltään liian pieneksi, lisäksi se oli kallis ylläpitää ja sai herkästi ruostevaurioita. Vuonna 1963 nämä hankaluudet väistyivät, kun salmen yli rakennettiin Suomen pisin riippusilta. Sillanrakennuksen yhteydessä pengertietä on levennetty ja pengertä tukevoitettu, kuten vuoden 1968 peruskartasta näkyy (kuva 8.). 7 Suistoranta 1985: ; Perko 1977:

12 Kuva 6. Kirjalansalmen ponttoonisilta Kuusiston rannasta kuvattuna vuonna Sälsten näkyy kuvan vasemmassa yläkulmassa. Kuva kirjasta Paraisten historia. Kuva 7. Ote peruskartasta vuodelta Kirjalan ja Sälstenin välinen osuus on pengertietä, Sälstenin ja Kuusiston välillä on ponttonisilta. Kartta Vanhat painetut kartat -verkkopalvelusta. 12

13 Kuva 8. Ote peruskartasta vuodelta Kirjalansalmen nykyinen silta. Kartta Vanhat painetut kartat -verkkopalvelusta. 3 INVENTOINTI 3.1 Menetelmät Inventointialueet kartoitettiin systemaattisesti Subreering Ammattisukellustyöt Oy:n vedettävällä kaksitaajuusviistokaikuluotaimella sekä kiinteällä viistokaikuluotaavalla laitteella. Kaikki vedettävällä viistokaikuluotaimella saatu aineisto tallennettiin 800 khz taajuudella. Kaistanleveys luotausajoissa oli 30 metriä, luotausajoja tallennettiin yhteensä 48 kpl. Tilaajan määrittämien alueiden ulkopuolista aluetta luodattiin vähintään 30 metrin leveydeltä. Viistokaikuluotausaineistossa havaituista anomalioista kaksi tarkastettiin sukeltamalla, inventointialueiden rannat ja matalikot tarkastettiin jalkaisin. Anomalioiden tulkinnassa hyödynnettiin Liikenneviraston arkiston aineistoja, jotka liittyvät Kirjalansalmen rakennustöihin ja 1960 lukujen välisenä aikana. 3.2 Tulokset ja tarkastetut kohteet Viistokaikuluotausaineistossa havaituista anomalioista sukeltamalla tarkastettiin kaksi. Tarkastusten aikaan näkyvyys vedessä oli olematon, joten kohteiden tulkinnat perustuvat luotauskuviin ja käsin tunnustelemalla tehtyihin havaintoihin. Anomalioiden sijainnit on merkitty karttaan 4. sivulla

14 3.2.1 Veistettyä irrallista puutavaraa Euran saaren ruovikossa läntisellä ruoppausalueella havaittiin vanhalta näyttävää salvottua hirsimäistä puumateriaalia. Kaikki kappaleet olivat irtonaisia, mitään kiinteää rakennetta ei havaittu (kuva 9.). Kuva 9. Irtonaista puutavaraa ruovikossa Euran itäpuolella. Kuvaaja: Simo Nyrönen Lossitelakka Kirjalan luoteisrannassa pengertien länsipuolella havaittiin materiaalia, jonka arveltiin liittyvän siltoja edeltäneiden lossien käyttöön. Rannassa on veteen johtavat kiskot ja betonikuutioita, sekä pienempää metalliesineistöä kuten kiveen upotettu kiinnityslenkki ja piikkilanka-aitaa. Metalliesineet ovat ruostuneita, ja vaikuttaa siltä, että tavara on ollut rannassa useita kymmeniä vuosia. Alue on metsittynyt, rautainen kiinnityslenkki sekä piikkilanka-aita ovat jääneet tiheän kuusikon peittoon (kuvat ). Arkistoaineistosta käy ilmi, että kyseinen alue on toiminut lossitelakkana 1920 luvulta 1950-luvulle. Tie- ja vesirakennushallituksen vastaanottamassa kirjeessä Södergårdin tilan omistajat Svea ja Runar Nordström sekä Emilia Kronberg ehdottavat TVH:lle Kirjalan pohjoisrannassa sijaitsevan lossitelakan laajentamisen sijaan koko telakan siirtämistä Sälstenin saarelle. Kirjeen liitteenä on piirros, johon on hahmoteltu telakan alue sekä Sälstenin saari (kuva 10.). Telakka-alue Kirjalan rannassa oli aiemmin kuulunut Södergårdin tilan maihin, mutta myyty valtiolle 1920-luvulla. Tilan isäntäväki toivoo kirjeessä saavansa vanhan ranta-alueensa takaisin ja tarjoaa vaihdossa 14

15 omistamaansa aluetta Sälstenin saarella. 8 Tie- ja vesirakennushallitus vastasi tähän ehdotukseen kieltävästi. 9 Kuva 10. Södergårdin tilan omistajien kirjeen liitteenä ollut piirros telakka-alueesta ja Sälstenin saaresta. Liikenneviraston arkisto. 8 S. Nordströmin, R. Nordströmin ja E. Kronbergin kirje TVH:lle Tie- ja vesirakennushallituksen vastine S. Nordströmin, R. Nordströmin ja E. Kronbergin kirjeeseen. 15

16 Kuva 11. Lossitelakan kiskot luotauskuvassa. Kuvat Telakka-aluetta. Kuvat: Subreering. 16

17 3.2.3 Rautavene (mahdollinen höyryvene) Sillan länsipuolella lähellä Kuusiston rantaa havaittu viistokaikuanomalia todettiin sukellustarkastuksessa rautaiseksi veneen hylyksi (kuva 16.). Nollanäkyvyydessä ei ollut mahdollista tehdä kohteesta visuaalisia havaintoja, joten haurasta hylkyä tutkittiin varovasti tunnustelemalla. Hylyn metallirunko on hyvin huonokuntoinen, ja hajoaa pelkästä kosketuksesta. Tunnustelemalla havaittiin veneen toinen kylki, kaaria sekä partaan tukipolvi. Veneen toinen kylki vaikuttaa romahtaneen, keula- tai perärakennetta ei havaittu. Pituutta hylyllä on noin 5 m. Tarkastuksessa ei havaittu mitään, mikä osoittaisi kyseessä olevan moderni vene. Metallin erittäin huono kunto viittaa siihen, että hylky on saattanut olla uponneena yli sadan vuoden ajan, mikä tekee siitä mahdollisen muinaisjäännöksen. Hylky on inventointialueen ulkopuolella Kaarinan kunnan alueella. Kuva 16. Kaappauskuva luotausaineistosta. Rautaveneen hylyksi tulkittu kohde, joka tarkastettiin käsin tunnustelemalla Siltapenkereen itäpuoliset anomaliat Penkereen itäpuolella sijaitsevat viistokaikuanomaliat tarkastettiin nollanäkyvyydessä tunnustelemalla. Yksi irtonainen kappale tuotiin pintaan ja todettiin krustittuneeksi harjateräksen pätkäksi. Liikenneviraston arkistossa, johon on talletettu paksun kansion verran Kirjalansalmen rakennustöihin liittyviä asiakirjoja, ei ollut mainintaa toiminnasta tällä eksaktilla alueella. Merenpohjassa oleva tavara ja paalumaiset kappaleet saattavat liittyä penkereen rakentamiseen 1920-luvulla, tai sitä edeltäneeseen lauttaliikenteeseen (kuva 17.). 17

18 Kuva 17. Kaappauskuva luotausaineistosta. Siltapenkereen itäpuolella pohjassa olevia kappaleita Anomaliat nykyisen sillan länsipuolella Sillan länsipuolella ja osin sen alla havaittiin epämääräisen muotoisia sekä suoria viivamaisia anomalioita laajahkolla alueella lähes koko sillan matkalla. Sivun 20 taulukossa annetut koordinaatit sekä merkintä kartassa 4. osoittavat anomalia-alueen keskikohtaan. Liikenneviraston arkistoon talletettu, tammikuussa 1950 päivätty suunnitelma ponttoonisillan rakentamiseksi sisältää maininnan ankkureihin kiinnitettävistä vetoköysistä, joiden oli tarkoitus estää sillan liikkuminen sivusuuntaan. 10 Rakentamisessa käytettyjä aluksia varten alueelle oli sijoitettu poijuja, ja poijuja käytettiin myös myöhemmin sillan ollessa käytössä: sillan avautumista odottaneet alukset saattoivat kiinnittyä poijuihin odotusajaksi. 11 Anomaliat tulkittiin arkistoaineiston avulla ponttoonisiltaan liittyviksi poijupainoiksi ja ankkureiksi, ja viivamaiset muodostumat niiden köysiksi/vaijereiksi. Sillan rakennuspiirustukseen vuodelta 1950 on merkitty ankkurit köysineen (kuva 18.). 10 Ala-Hakula, L: Pentti, L:

19 Kuva 18. Paraisten Kalkkivuori Oy:n piirustus suunnitellusta ponttoonisillasta, päivätty Ankkurit köysineen on merkitty poikittain siltaan nähden. Liikenneviraston arkisto Ponttoonisillan rantarakenteet Kuusistonpuoleisella rannalla havaittiin inventoinnissa puurakennetta sekä veistettyjä kiviä nykyisen sillan länsipuolella (kuva 19.). Rakenne liittyy todennäköisesti ponttoonisiltaan. Vuoden 1955 peruskartassa (kuva 7. sivulla 12) näkyvä ponttoonisilta ei ole suorassa linjassa pengertien kanssa, vaan taittuu muutaman asteen länteen. Rannassa olevat rakenteet sijaitsevat silmämääräisesti arvioituna kartan ponttoonisillan Kuusistonpuoleisen pään kohdalla. Kuva 19. Puu- ja kivirakennetta Kuusiston rannassa sillan länsipuolella. Rakenne liittynee ponttoonisiltaan. Kuva: Subreering. 19

20 Kartta 4. Kohteet kartalla. Inventoinnissa kartoitettu alue on merkitty viitteellisesti punaisella. Kohde Sijainti (wgs84) Sijainnin kuvaus Kohde 1. Veistettyä irrallista puutavaraa 60º21.794N 22º21.264E Ruovikossa Eura-saaren itäpuolella. Kohde 2. Lossitelakka 60º21.724N 22º21.413E Kirjalan pohjoisrannalla pengertien länsipuolella. Kohde 3. Rautavene 60º22.008N 22º21.438E Noin 20 m etäisyydellä Kuusiston rannasta ja noin 60 m etäisyydellä Kirjalansalmen sillasta. Kohde 4. Viistokaikuanomaliat pengertien itäpuolella 60º21.827N 22º21.551E Luode-kaakko suuntainen alue penkereen itäpuolella olevan laiturin ja penkereen välillä. Kohde 5. Viistokaikuanomaliat nykyisen sillan länsi- ja alapuolella 60º21.993N 22º21.458E Keskikohdan sijainti: noin 50 m etäisyydellä Kuusiston rannasta ja noin 40 m etäisyydellä sillasta sen länsipuolella. Kohde 6. Ponttoonisillan rantarakenteet 60º22.020N 22º21.461E Kuusiston rannassa vesirajassa noin 30 m etäisyydellä Kirjalansalmen sillasta sen länsipuolella. Taulukko 1. Kohteiden sijaintitiedot. 20

21 4 YHTEENVETO Kirjalansalmen sillan ympäristössä tehdyssä arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa tilaajan määrittämät alueet kartoitettiin mahdollisten muinaisjäännösten toteamiseksi. Lisäksi kartoitettiin tilaajan määrittämien alueiden ulkopuolisia alueita vähintään 30m leveydeltä. Inventoinnin kenttätyöt suoritettiin kahden päivän aikana tarkastettiin ranta-alueet, sekä kartoitettiin vesialueet viistokaikuluotaamalla tehtiin täydentäviä viistokaikuluotausajoja, ja tarkastettiin aiemmissa luotauksissa havaittuja anomalioita. Inventoinnissa havaittiin yksi hylky, joka sijaitsee tilaajan määrittämän inventointialueen ulkopuolella. Muita inventoinnissa havaittuja kohteita ovat lossitelakka Kirjalan pohjoisrannalla pengertien länsipuolella, ponttoonisillan käyttöön liittyvä merenpohjaan jäänyt materiaali nykyisen sillan alla, ponttoonisillan rantautuspaikka salmen pohjoispuolella, ja mahdollisesti pengertien rakentamiseen tai aiempaan lauttaliikenteeseen liittyvä materiaali penkereen itäpuolella. Inventoinnissa ei havaittu hankealueella olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä irtaimiksi muinaisesineiksi tunnistettavia esinelöytöjä tehty. Rakennustöiden aikana on kuitenkin hyvä tiedostaa rautaveneen hylyn olemassaolo Kuusiston rannan tuntumassa ja välttää esim. alusten ankkuroimista tämän kohteen välittömässä läheisyydessä, vaikka kohde ei varsinaisella hankealueella sijaitsekaan. Mikäli rakennushankkeen kuluessa alueella havaitaan mahdollisia muinaisjäännöksiä tai irtaimia muinaisesineitä, tulee työn toteuttajan ottaa välittömästi yhteyttä Museovirastoon (Muinaismuistolaki 14, 16 ja 20 ). 21

22 KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET Painetut lähteet: Alanen, T. & Kepsu, S. 1989: Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 505. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. Perko, T. 1977: Suomen teiden historia II. Suomen itsenäistymisestä luvulle. Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys. Esan kirjapaino Oy, Lahti. Suistoranta, K. 1985: Paraisten historia. Kirjapaino Grafia Oy, Turku. Arkistolähteet: Ala-Hakula, L. 1950: Suunnitelma ponttoonisillan rakentamiseksi Kirjalansalmen yli, Parainen ja Kaarina Liikenneviraston arkisto. Nordström, S., Nordström, R. & Kronberg, E. 1953: Kirje TVH:lle Liikenneviraston arkisto. Pentti, L. 1950: Vesistötoimikunnan päätös asiassa, joka koskee ponttoonisillan rakentamista Paraisten Kirjalansalmeen. Liikenneviraston arkisto. Tie- ja vesirakennushallitus 1953: Vastine S. Nordströmin, R. Nordströmin ja E. Kronbergin päivättyyn kirjeeseen. Liikenneviraston arkisto. Sähköiset lähteet: Digitaaliarkisto Kansallisarkiston www-sivusto < > viitattu Färjan i Kirjala sund. Åbo Underrättelser , no 330. Kansalliskirjaston www-sivusto < m=%c3%85bo&term=underr%c3%84ttelser#?page=1 > viitattu Från Pargas. Åbo Underrättelser , no 21. Kansalliskirjaston wwwsivusto < m=underr%c3%84ttelser&term=underr%c3%a4ttelsers&term=underr% C3%A4ttelser#?page=1 > viitattu

23 Heikki Rantatupa Historialliset kartat Jyväskylän yliopiston www-sivusto < > viitattu Kirjalansalmen sillan uusiminen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen www-sivusto < INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view& p_r_p_ _resetcur=true&p_r_p_ _categoryid=14406#.v7v 45Y9OLIU > Päivitetty , viitattu Kulttuuriympäristön rekisteriportaali Museoviraston www-sivusto < > viitattu Nyheter för dagen. Nya Pressen , no 69. Kansalliskirjaston wwwsivusto < term=nya&term=presse&term=pressen&term=pressens#?page=3 > viitattu Vanhat painetut kartat verkkopalvelu Maanmittauslaitoksen www-sivusto < > viitattu