PESISKAIKILLE.COM. Henry Manni. Liikunnanohjauksen perustutkinto. Liikuntakeskus Pajulahti

Transkriptio

1 PESISKAIKILLE.COM Henry Manni Liikunnanohjauksen perustutkinto Liikuntakeskus Pajulahti 2013

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Henry Manni Työn nimi PESISKAILLE.COM Tutkinto ja tutkinnon osa Liikunnan neuvonnan perustutkinto (LPT), opinnäytetyö Ryhmä tai aloitusvuosi LPT 13 urh. Sivu- ja liitesivumäärä Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia sitä miten pesäpalloa voisi soveltaa pyörätuolin käyttäjille sopivaksi peliksi. Suurta työtä alettiin purkaa tree-mallia hyväksikäyttäen. Siinä soveltaminen puretaan seuraaviin osiin: Opetustyyli, säännöt ja välineet & ympäristö. Projektin tueksi loin verkkosivuston Sivuston tarkoituksena on jakaa tietoja pitää huoli siitä, ettei sovellus jää pelkästään lojumaan arkistoihin. Sivustolla olen pyrkinyt mahdollisimman selkeään ja hyvään tiedon ulosantiin. Lopulta päädyin luomaan kaksi eri esimerkkiä siitä kuinka pesäpalloa voisi pyörätuolin käyttäjille soveltaa. Versioista on huomattavasti yksinkertaisempi hilperi jossa sääntöjä on sovellettu todella pitkälle. Siitäkin on pesäpallo kuitenkin helppo tunnistaa, sillä perimmäinen idea on sama. Lyöjä yrittää palloa lyömällä saada joukkuekaverinsa kotipesään. Versioista toisessa on pyritty noudatteleman mahdollisimman tarkasti pesäpallon yleisiä sääntöjä. Siinä ollaan suurimmat sovellutukset koskevat välineitä ja ympäristöä. Asiasanat Pesäpallo, Soveltavaliikunta, Tree-malli, vammaisurheilu, palloilu, soveltava pesäpallo

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 PESÄPALLO Historia Pesäpalloliitto Kilpailutoiminta Suomessa 6 3 TREE- MENETELMÄ Mistä on kyse? Hyödyntäminen Pesiskaikille.com- projektissa 9 4 SOVELLUTUISET PESÄPALLOSTA Kenttä & välineet Yksinkertainen Hilperi sovellutus Pesiskaikille.com sovellutus 13 5 POHDINTA 15 6 LÄHTEET 16 7 LIITTEET 17

4 4 1 JOHDANTO Pesäpallo on Suomen kansallislaji, mutta siitä ei kuitenkaan ole olemassa mitään yleisesti tiedossa olevaa sovellutusta liikuntarajoitteisille. Tämä opinnäytetyö yrittää paikata tätä epäkohtaa. Opinnäytetyö esittää kaksi eri versiota siitä miten pesäpalloa voi soveltaa hyödyntäen tree-mallia. Tähän työhön liittyy tiiviisti sivusto, jossa esitellään käytännön läheisesti työn sisältö. Teoriapuoli on kuitenkin kerrottu tässä kirjallisessa työssä. Sivuston tarkoituksena on jakaa tietoa soveltamismahdollisuuksista kaikille.

5 5 2 PESÄPALLO Pesäpallo on Suomen kansallislaji. Pesäpallo on kaikille Suomalaisille tuttu peli, jota jokainen on pelannut ainakin peruskoulussa. 2.1 Historia Puhuttaessa pesäpallon historiasta tulee Lauri "Tahko" Pihkala mainita heti ensimmäisessä lauseessa. Hän on pesäpallon isä ja todella merkittävä urheiluvaikuttaja Suomen historiassa. Pihkala oli opintomatkalla yhdysvalloissa ollessaan 19- vuotta. Silloin hän pääsi seuraavaan baseball- ottelua ja vaikuttui syvästi. (pesis.fi/pesapalloliitto/historia, 2013) Suomessa on kuitenkin pelattua pallonlyöntipelejä myös kauan ennen Pihkalan syntymistä. Yksi suosituimmista peleistä oli kuningaspallo josta Tahko Pihkala on ottanut myös paljon vaikutuksia. Pesäpallon luontiprosessi alkoi, kun Pihkala julkaisi 1914 uudet säännöt kuningaspalloon. Jo vuotta myöhemmin 1915 hän julkaisi uuden pelin nimeltään pitkäpallo. Pitkäpalloon tuli käyttöön pesäpallosta tuttu termi koulut myös pesäkilpa tuli mukaan 1915 pitkäpalloon. (Kanerva & Tikander 2012, ) Vuonna 1920 Pihkala julkaisi pesäpallon säännöt. Merkittäviä muutoksia pitkäpallosta tuli useita. Uudessa versiossa kaikki pesät olivat etukentällä ja niitä tuli neljä. Myös kentänmuoto muuttui. Pesäpallossa etukentän rajat lähtevät syöttölautasen reunoista, vaikka pitkäpallossa ne lähtivät 10metrin päässä toisistaan. Samalla otettiin käyttöön koppipallosta tuleva haava käyttöön. Pesäpallon historiassa on merkittävä päivä, sillä silloin pelattiin ensimmäinen pesäpallo ottelu. (Kanerva & Tikander 2012, ) Aluksi kilpailutoiminta oli pesäpallossa lapsen kengissä, mutta vuodesta 1922 asti on ratkaistu miesten Suomen mestaruus. Ensimmäinen sarjamuotoinen kausi pelattiin vuonna 1930, jolloin oli jo neljä eri lohkoa. Itä-länsi-otteluita on pelattu jo vuodesta

6 Vuonna 1952 pääsi pesäpallo jopa olympiakentälle, kun Helsingin olympialaisissa järjestettiin näytösottelu. (Kanerva & Tikander 2012, 294, 297) 2.2 Pesäpalloliitto Pesäpalloliitto perustettiin 1932 ja se on olemassa pesäpallon ja muiden vastaavien lyömäpallopelien kehittämistä, valvomista ja kilpailutoimintaa varten. Liitolla on tärkeä rooli myös nuoriso ja kuntoliikunnan luojana. Pesäpalloliitolla on myös tärkeä rooli toimia eri järjestöjen ja seurojen yhdyselimenä. Liitto vaalii liikunnan eettisiä arvoja sekä urheilun reilun pelin periaatteita. (pesis.fi/pesapalloliitto, 2013.) Pesäpalloliitto pyrkii tavoitteisiinsa mm. kehittämällä ja ylläpitämällä pesäpalloliiton sarjajärjestelmää, laatimalla ja päivittämällä sen sääntöjä sekä järjestämällä koulutuksia. Huippu-urheilun lisäksi pesäpalloliitto järjestää juniori, koululais- sekä harrasteliikuntaa. Liitolla on tärkeä rooli myös pesäpallon seuratoiminnan tukijana. (pesis.fi/pesapalloliitto, 2013.) 2.3 Kilpailutoiminta Suomessa Suomessa pelataan pesäpalloa monella eri sarjatasolla. Niistä merkittävimmät ovat ykköspesis ja superpesis. Miesten sekä naisten superpesistä on pelattu vuodesta 1990 (Kanerva & Tikander 2012, 298). Vuonna 2013 joukkueita oli superpesiksessä sekä miehissä, että naisissa 12 kpl. Ykköspesiksen puolella miesten joukkueita oli 12 ja naisten kahdeksan. (pesis.fi/kilpailu, 2013) Juniorijoukkueita Suomessa on lähes 700 eri nuorten sarjoissa. Juniorit jaetaan Suomessa A, B ja C- junioreihin. (pesis.fi/pesisnuoret, 2013) Itä-länsi tähdistötapahtumassa Pelataan viisi huipputason ottelua. Turnauksessa nimensä mukaan kohtaavat idän ja lännen parhaat joukkueet. Mukana ovat parhaat Miehet,

7 7 naiset, B-tytöt, B pojat sekä A-pojat. Itä-länsi turnauksia on pelattu vuodesta 1932 saakka ja nykyisin tapahtuma kerää viidestä tuhannesta reiluun tuhanteen katsojaan vuosittain. (pesis.fi/ita-lansi, 2013)

8 8 3 TREE- MENETELMÄ TREE- malli tulee sanoista teaching style (opetustyyli), rules and regulations (säännöt) ja equipment and environment (välineet ja ympäriöstö). TREE-malli on peräisin Australiasta ja sieltä se on levinnyt ympäri maailmaa. Suomessa nuorisuomi on ottanut vaikutteita TREE menetelmästä ja luonnot oman Soveltamisen OSAT käytänteen. (Julkaisematon lähde: Aija Saari 2006) Tässä käsitellään kuitenkin TREE-mallia, koska se on alkuperäinen Australiassa kehitetty toimintamalli liikunnan soveltamiseen. 3.1 Mistä on kyse? Opetustyyli tarkoittaa tässä yhteydessä opetus- ja ohjaustyylien monipuolista ja joustavaa käyttöä. Ohjeita voidaan antaa myös muuten, kuin puhumalla. Hyviä esimerkkejä ovat kuvat, esimerkin näyttäminen tai käsi-kädessä opettamista. Ydinajatus on, että jokaista aistikanavaa käyttämällä voidaan antaa ohjeita. (Näkö, kuulo, tunto...) Tärkeää on myös palautteen antaminen toiminnasta, jotta tekemästään voi oppia. (Julkaisematon lähde: Aija Saari 2006) Säännöt tarkoittaa tässä asiayhteydessä sääntöjen yksinkertaisuutta. Sääntöjen tulisi olla mahdollisimmat yksinkertaiset, etenkin pelin alussa. Pelin alussa pitäisi antaa vain pelin kannalta olennaisimmat säännöt ja tarvittaessa lisätä sääntöjä pelin edetessä. Sääntöjä kerrottaessa tärkeää on myös loogisuus ja selkeä eteneminen. Asiasta toiseen hyppiminen on myrkkyä monelle, jonka on muutenkin vaikea seurata ja omaksua sääntöjä. (Julkaisematon lähde: Aija Saari 2006) Välineet ja ympäristö ovat avain asemassa opetuksessa. Ilman hyviä välineitä ja sopivaa ympäristöä on vaikea opettaa tehokkaasti ja tasokkaasti. Samassa pelissä voi vaikka jokaisella olla omat välineet, jotka tasapainottavat henkilöiden vammojen luomia eroja. Soveltaa voi myös vaikeampaan suuntaan. Aina ei siis tarvitse soveltaa helpommaksi. Esimerkiksi jos sählyä pelatessa joku tai jotkut yksilöt ovat ylivoimaisia, voidaan hei-

9 9 dän käskeä pelata mailan toisella päällä. Tätä saattaa hyvin tasapainottaa eroja. Välineiden täytyy siis olla sopivat käyttäjälle ja aina on huomioitava koko tilanne. (Julkaisematon lähde: Aija Saari 2006) Ympäristön esteettömyys on suuri asia, jota ei tässä yhteydessä kovin suuresti avata. Siitä voi lukea lisää esimerkiksi Esteettömyydellä TREE- mallissa tarkoitetaan koko toimintaympäristön esteettömyyttä. Se ei siis riitä, että liikuntasaliin pääsee pyörätuolilla sisälle. Esteettömyys kattaa liikkumisympäristön lisäksi myös näkö- ja kuuloympäristön esteettömyyden. Liikuntatilassa ja reitillä liikuntatilaan täytyy olla riittävä valaistus, eikä kaikuja saisi olla liikaa. Tärkeää on myös, ettei törmäämisvaaraa muodostu näkövammaisille, mutta tämä riittää esteettömyydestä tässä yhteydessä. (Julkaisematon lähde: Aija Saari 2006) Tärkeää on muistaa ettei turhaa kannata lähteä soveltamaan, jos siihen ei ole tarvetta. 3.2 Hyödyntäminen Pesiskaikille.com- projektissa Pesiskaikille.com sovellusta kehiteltäessä TREE-malli on ollut koko ajan mielessä. Sovellutuksiakin on kehitetty kaksi, jotta yhä suurempi osuus ihmisistä pääsisivät nauttimaan pesäpallosta. Yksinkertaiset säännöt ovat todella helpot ja helposti ymmärrettävät. Vaikeammat säännöt noudattavat mahdollisimman pitkälle pesäpalloliiton määrittämiä pesäpallon yleisiä sääntöjä. Opetustyyli on jokaisella opettajalla/ohjaajalla omanlaisensa. Tärkeää olisi, että jokainen silti osaisi soveltaa tarvittaessa. Ryhmästä riippuen opettajan/ohjaajan tulee soveltaa omaa toimintaansa ja käyttää oikeita menetelmiä ja metodeita. Pesiskaikille.com sovelluksen ohjaamisessa tärkeää on pitää tilanne hallinnassa ja seurata ryhmää. Palautteen antaminen täytyy muistaa aina, vaikkei aina onnistuisikaan. Yksinkertaisilla säännöillä pelattaessa pesiskaikille.com sovellus on hyvin saavutettava, jos opettaja /ohjaaja hoitaa oman työnsä hyvin. Yksinkertaisetkin säännöt voidaan

10 10 kertoa todella monimutkaisella tavalla, jolloin sääntöjen ymmärrettävyys heikkenee olennaisesti. Jos halutaan käyttää vaikeampia sääntöjä, korostuu looginen kerrontajärjestys ja esimerkit. Esimerkkejä on toki hyvä näyttää myös yksinkertaisia sääntöjä kerrottaessa. Yksinkertaisen pelin nimi on Hilperi ja sen säännöt mahtuvat yhdelle A4 sivulle selkeästi kerrottuna. Säännöt löytyvät sivustolta ja tämän opinnäytetyön liitteistä. (LIITE 1) Välineet ja ympäristö välineet on määritelty pesiskaikille.com sovellutuksen säännöissä. Ne ovat kehitelty mahdollisimman käytettäviksi. Maila on kevyt ja pehmeä, joka ei aiheuta haavereita ja on hyvä käyttää. Tärkeää mailassa on myös se kuinka hyvän otteen siitä saa. Tetrahanskat voisivat toisille pelaajille sopia apuvälineeksi lyömiseen. Ongelmaksi silloin kuitenkin muodostuu kelaamaan lähteminen. Pallo on kevyt, pehmeä ja hyvällä tummuuskontrastilla varustettu. Säännöissä ei ympäristöön oteta kantaa muuhun ympäristöön, kuin kenttään. Luonnollisesti ehdottomaan tärkeää on myös päästä kentälle esteettömästi. Tässä yhteydessä ei käydä esteettömyysmäärityksiä läpi, mutta ne löytyvät sivustolta. Pelikentän läheisyydestä on tärkeää löytyä myös pukuhuoneet ja vessat liikuntarajoitteisille.

11 11 4 SOVELLUTUISET PESÄPALLOSTA Pesiskaikille.com sivusto antaa kaksi esimerkkiä siitä kuinka pesäpalloa voi soveltaa. Säännöistä löytyvät säännöt sekä Hilperi sovellutukseen, että vaikeampaan pesäpallon sääntöjä tarkasti noudattelevaan sovellutukseen. Hilperin ohjeet mahtuvat yhdelle A4- sivulle ja ne on yritetty tehdä mahdollisimman selkeiksi. Hilperi sovellusta pystyy ohjaamaan myös henkilö, joka ei itse tunne pesäpalloa lajina. Ryhmän mukaan kannattaa valita toimivammat säännöt. Aina voi toki soveltaa itse ja hakea esimerkiksi hyvä välimuoto näiden kahden välimaastosta. Kenttä ja välineet ovat samat kummassakin sovellutuksessa pesäpallosta. Siksi soveltaminen ja hyppiminen säännöistä toiseen käy helposti. Tree-mallia on hyvä käyttää tätä peliä sovellettaessa. 4.1 Kenttä & välineet Pesäpallon soveltamien on hyvä aloittaa kentästä ja välineistä. Pyörätuolilla on äärimmäisen vaikea liikkua nurmikolla. Pohjaksi on siksi vaihdettu kovapintainen palloilusali/halli. Pesien määrä on tiputettu kolmeen, koska kenttä on pienempi ja liikkuminen hitaampaa. Pesien asettelun näkee kuvasta 1. Mikäli lattiamateriaalit sen sallii, on parasta teipata pesät lattiaan. Jos teippaaminen on kielletty, niin ohjaajan täytyy muutoin selkeästi merkitä pesät. Räpylä kädessä pelaaminen on monella täysin mahdotonta riippumatta liikkumisen apuvälineestä. Siksi räpylät on jätetty pois tässä opinnäytetyössä. PPL:n hyväksymät mailat ovat painavia ja haastavia muutoinkin haastavia monelle vammaryhmälle. Siksi mailaksi suositellaan huomattavasti kevyempää ja mielellään pehmeää mailaa. On todella tärkeää, että mailasta saa myös hyvän otteen. Pinta ei siis saa olla liukas. Pesäpallossa sääntöjen mukaan pallon tulee olla ympärysmitaltaan 21,60 22,20cm ja painoltaan g (Helminen 2009, 4). Palloksikin suositellaan kuitenkin huomattavasti suurempaa ja mielellään pehmeää palloa. Suurempi sekä pehmeä pallo on helpompi ottaa kiinni, eikä satuta osuessaan.

12 12 Kuva 1: Pesiskaikille.com kenttä ja lyöntiteline. 4.2 Yksinkertainen Hilperi sovellutus Peli-idea: Tarkoitus on saada mahdollisimman monta juoksua. Aina toimitaan lyöjä - juoksija pareina. Lyöjällä on kolme (voidaan tarvittaessa soveltaa) lyöntiä aikaa saada parinsa eli juoksijan kotiin. Vuoro vaihtuu, kun kaikki ovat olleet sekä juoksijoita, että lyöjiä. Mikäli joukkueessa on pariton määrä pelaajia, saa joku pelaajista lyödä kaksi kertaa. Jokaisesta juoksusta saa pisteen ja eniten pisteitä saanut joukkue voittaa pelin. Juoksija lähtee lyöjän vierestä, kun lyönti on lähtenyt. Polttaa voi mille vain pesälle. Joukkue: Pelissä on kaksi joukkuetta joissa on 2-8 pelaajaa. Ohjaajan/opettajan tulee luoda mahdollisimman tasavertaiset joukkueet. Peliaika: Voidaan pelata joko tai vuoroparin pelejä. Tauot voidaan määritellä tilanteen mukaan. Sopiva puoliaika on 5-10min. Yhteenveto Kuten säännöistä näkee, ne ovat erittäin lyhyet ja yritetty muotoilla selkeästi. Pelin vetäjällä on valta muokata peliä mielivaltaisesti. TREE- mallin mukaisesti on hyvä, jos alussa säännöt ovat selkeät ja pelin edetessä voi sääntöjä lisätä.

13 13 Vetäjä voi esimerkiksi muuttaa käytettävien lyöntien määrää, pesien kohtaa, palloa tai ihan mitä vain. Eri sääntöjä voidaan keksiä aivan loputtomiin. Jos ohjaaja vie määrätietoisesti peliä kohti vaikeampia sääntöjä, saattaa vaikeakin ryhmä pelata todella hyvin pesistä vaikeilla säännöillä. Hilperin ohjeet ja säännöt löytyvät liitteestä Pesiskaikille.com sovellutus Tämä säännöt noudattelevat mahdollisimman tarkasti Suomen pesäpalloliiton luomia yleisiä pesäpallon sääntöjä. Joitakin muutoksia on kuitenkin tehty. Pätevä ohjaaja/opettaja voi soveltaa tarvittaessa vielä lisää, joko vaikeampaan tai helpompaan suuntaan. Näissä säännöissä on esimerkiksi koppipallot kielletty sen takia, koska nopean ja taitavan ulkopelaajan on helppo napata hieman heikomman lyöjän lyömä pallo. Tätäkin sääntöä voi kuitenkin ryhmän mukaan vaihtaa. Voi siis soveltaa vielä lähemmäksi pesäpallon virallisia sääntöjä. Tällä sivulla ei ole käyty tarkasti läpi virallisia pesäpallon sääntöjä, koska se asiakirja on yksinään 48 sivua. Eli ohjaajan tulee tuntea säännöt edes jotenkin, lähtiessään ohjaamaan tätä sovellusta. Mikäli ohjaajalla on epävarma olo omasta osaamisestaan, on paljon parempi valita peliksi Hilperi ja soveltaa sitä oman mielikuvituksen mukaan. Toivottavaa on kuitenkin soveltaa opetusmielessä pesäpallon virallisiin sääntöihin päin, mutta ei missään nimessä välttämätöntä. Joskus toimii paljon paremmin, jos unohdetaan koko pesäpallo ja sovelletaan vain mielikuvitus rajana!

14 14 Peli-idea Pesiskaikille sovellutuksessa pelaa kaksi 4-10 hengen joukkuetta. Pelissä sovelletaan pesäpallon sääntöjä idea on siis aivan sama. Pelipaikkana toimii mikä tahansa liikuntasali, jossa on koripallokentän viivat. Pelipaikkoja löytyy Suomesta siis kaikkialta. Joukkue Vetäjän vastuulla on luoda mahdollisimman tasaväkiset joukkueet. Peliä voidaan pelata myös parittomalla pelaaja määrällä. Silloin joku joukkueen itse valitsema pelaaja lyö myös puuttuvan pelaajan puolesta. Pelin kulku Pelin kulku noudattaa tarkasti virallisia pesäpallon sääntöjä, jos pelaajia on riittävästi. Mikäli pelaajia on vähän, täytyy juoksijan ehtiä lyömään. Säännöt Vaikka pelin kulku menee tarkasti yleisien pesäpallon sääntöjen mukaan, on muissa säännöissä eroja. Erikoissääntöjä - Pelaaja saa irrota pesältä vasta lyönnin lähdettyä - Koppipallosta ei seuraamuksia - Jokereita ei ole kielletty, mutta ne eivät ole tarpeen ainakaan pienellä ryhmällä. Rangaistukset Rangaistukset menevät pesäpallon yleisien sääntöjen mukaan. Soveltavassa pesiksessä ei kuitenkaan pelata sarjaa, joten pelikieltoja yms. ei voi määrätä. Yleisin virhe kentällä lienee estäminen, jolloin noudatetaan pesäpallon sääntöjä. = Jos ulkopelaaja estää sisäpelaajaa saa sisäpelaaja vapaataivaloikeuden. = Jos sisäpelaaja estää ulkopelaajaa, voi tuomari toimita hänelle palon tai määrätä juoksijat lähtöpisteeseen. Tarkemmat määritelmät löytyvät pesäpallon virallisista säännöistä. Pesiskaikille.com sovellutuksen ohjeet sekä säännöt ovat liitteessä 2.

15 15 5 POHDINTA Tämä projekti lähti liikkeelle Liikunta keskus Pajulahden opettajan vinkistä. Aloin pohtimaan asiaa ja päätin ottaa haasteen vastaan. Heti projektin alussa päätin ottaa avuksi verkkosivut. Suurin syy verkkosivujen luontiin oli tiedon levityksen helppous verkon kautta. Minua ei houkutellut luoda sovellutuksia vain Pajulahden arkistoihin, vaan kaiken kansan saataville. Projekti käynnisti nimen valitsemisella. Mielessäni pyöri monia erivaihtoehtoja. Melko nopeasti päädyin kuitenkin varaamaan verkkotunnuksen ja samalla määräytyi projektin nimi. Projekti lähti etenemään nopeasti ja tein radikaaleja päätöksiä heti alkuun. Esimerkiksi hylkäsin nurmikentät, räpylät ja ilmasta lyömisen. Melko nopeasti päädyin myös luomaan kaksi erillistä sovellusta eri lähtökohdista. Vaikeiden päätöksien jälkeen aloin luomaan pesiskaikille.com sivustoa. Alustaksi valitsin minulle tutun ja hyvin toimivan joomlan. En ole joomlaa avannut tässä opinnäytetyössä yhtään enempää, koska olen valmistumassa liikunnan ammattilaiseksi, en tietotekniikan. Pesiskaikille.comin kehitysblogista voi kuitenkin hieman lukea verkkosivun luomisesta. Yhteenvetona voi todeta, että tämä on ollut erittäin antoisa projekti. Haasteina on luotettavan kirjallisen lähdemateriaalin löytyminen, mutta koen onnistuneeni kokonaisuudessaan hyvin. Lopetuksessa toden vain, että toivottavasti pesiskaikille.com sivustosta on hyötyä ohjaajille ja etenkin ohjattaville!

16 16 6 LÄHTEET Juha Kanerva & Vesa Tikander Urheilulajien synty. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Teos. pesis.fi/pesapalloliitto/historia. Viitattu pesis.fi/pesapalloliitto. Viitattu pesis.fi/kilpailu. Viitattu pesis.fi/pesisnuoret. Viitattu pesis.fi/ita-lansi. Viitattu Julkaisematon lähde: Aija Saari 2006.Peter Downsm Australian Sports Commission: Yhdessä tekemään ja oppimaan! Pelisäännöt, pesäpallon perusteos Helsinki. Pesäpalloliitto /Pesapallon_pelisaannot_2013_paivitetty pdf