RAUTATIELÄHETYS. Perinneveturi Hv3 Kainuun maisemissa. Sivu 9 RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI

Transkriptio

1 RAUTATIELÄHETYS Perinneveturi Hv3 Kainuun maisemissa. Sivu 9 RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI N:o

2 Siipipyörä SIIPIPYÖRÄ Ilmestyy 6 kertaa vuodessa jäsenlehtenä. SIIPIPYÖRÄN TOIMITUS Päätoimittaja Reino Tanjunen, Rahtitie 12, Oulu, ja , Sähköposti reino.tanjunen@gmail.com Toimitussihteeri Arto Auranen, Kymenraitti 4 as 4, Lappeenranta Puhelin Sähköposti arto.auranen@auranet.fi (myös osoitteenmuutokset) Jäsenet: Kirsti Hartikainen, Raimo Jäntti, Esa Lipasti, Onni Lysti, Kalervo Peltonen RKY:N TOIMISTO Liisankatu 27 G 17, Helsinki Puhelin (09) , Sähköposti: rky.irm@kolumbus.fi Päivystys tiistaisin klo RKY:n pankkitili FI RKY:n kesäkoti RAUTIALA, Vesilahti, puhelin tai (Pitopalvelu) Rautialan Ystävät ry:n pankkitili FI RKY:n kotisivut: RKY:n TIEDOTUKSIA RKY:n TIEDOTUKSIA IRM sääntömuutos ks Reinon artikkeli s 6 Jäsenmaksu on jäänyt monelta hoitamatta Liisankadulla on tehty pieniä korjauksia vuokraasuntoon Lahjoitukset Rautialan kattoremonttiin tilille FI KIRKKOPYHÄT RKY:n kirkkopyhä Kokkolan kaupungin kirkossa klo 10 saarnaa Reino Tanjunen Suunnitteilla olevat kirkkopyhät; Pieksämäki, Kouvola, Oulu, Iisalmi, Joensuu, Kajaani, Vuokatti/Sotkamo, Ylivieska ja Seinäjoki. Kannen kuva: Höyryveturi Hv3 nro 995 Kuvannut veturinkuljettaja Aulis Kangasniemi Sivulla 9 kertomus junasta

3 Siipipyörä SIIPIPYÖRÄ RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI vuosikerta JEESUKSEN LÄHETTILÄÄT Anteeksiantava ja laupias on Herra, hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä. Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan. Ps 145:8-9 Psalmista rohkaisee meitä näkemään Luojamme hyvyyden ja armahtavaisuuden. Olemme jokainen kutsuttuja Herramme lähettiläiksi. Apostoli Timoteus kirjoittaa: Julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen. Mikä suurenmoinen tehtävä. Vapahtajamme julistus antaa ymmärtää, että Jumalan valtakunta on lahja. Armo koskee kaikkein syntisintäkin. Aina ja kaikkialla Jeesus lähettää omansa, sinutkin maailmaan todistamaan tästä suuresta armosta. Näin kristitty saa olla Vapahtajamme lähettiläs, Kristus lähimmäiselleen. Matteuksen evankeliumi kertoo vertauksen kuninkaasta, joka valmisti häät pojalleen. Palvelijat lähetettiin kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla. Taas lähetettiin kutsujia: Kaikki on valmista, tulkaa, mutta ei toivottua tulosta. Kuka meni minnekin, vaan ei kuultu taaskaan kuninkaan kutsua. Uusi kutsu: Menkää teille ja toreille ja kutsukaa häihin, ketä vain tapaatte. Niinpä häähuone täyttyi juhlavieraista. Juhlassa saadaan myös suuren tuomarin, Jumalamme muistutus. Hääjuhlaan on valmistauduttava. Vertaus puhuu yhdestä, jolla ei ollut häävaatteita. Professori Haavan mukaan vertaus korostaa vahvasti sitä seikkaa, että evankeliumi puhuu myös monista, joita ei oltu luotu ainoastaan tätä maailmaa varten, vaan jotka ovat kutsutut tulevaan maailmaan. On suorastaan riemastuttavan lohdullista, että evankeliumi tarjoaa armon kaikille, jotka ottavat sen vastaan. Iloitaan ja kiitetään Vapahtajaamme siitä, että meitä jokaista kutsutaan ja meitä tarvitaan vajavaisina armahdettuina Kristuksen lähettiläiksi. Valoa ja siunausta syksyysi. Iloa arkeesi. Vapahtajan syli olkoon sinulle turvapaikka. Hänen siunaavat kätensä olkoot sinun, rakkaittesi ja kotisi yllä. Siunaten Reino

4 Siipipyörä IRM KONFERENSSI UNKARISSA Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti Hbr 13:8 Tämän tunnuksen alle kokoonnuimme Unkarin Balatonzarszossa IRM:n (International Railway Mission, Kansainvälinen Rautatielähetys) Neuvosto kokoontui 1.8. Kokouksessa käsiteltiin käytännössä samat asiat, jotka käsiteltiin neuvoston kokouksessa Turussa Käsiteltävinä asioina olivat talous, neuvoston kokoontuminen ja IRM:n puheenjohtajan tehtävien määrittely. Sääntöihin tehtiin lisäyksenä Sveitsin lakien aiheuttamat muutokset. IRM:n kotipaikaksi tuli Sveitsi. Muutokset koskivat lähinnä IRM:n johdon lisääntynyttä taloudellista vastuuta kansainvälisestä kolmen vuoden välein pidettävästä kokouksesta. MUUTOS NEUVOSTOON Huomattava on myös muutos, joka koskee IRM:n neuvostoa. Yleiskokoukselle esitettiin, että neuvosto kokoontuisi vastedes vuosittain ( joka kolmannen vuoden sijaan). Esitys hyväksyttiin yleiskokouksessa ja saman viikon aikana pidetyssä ylimääräisessä IRM:n yleiskokouksessa. IRM:n presidentiksi (puheenjohtajaksi) valittiin edelleen seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi Ueli Berger Sveitsistä ja varapuheenjohtajaksi Fritz Ledvinka Itävallasta. Puheenjohtaja Ueli aikoo vierailla Suomessa vuoden 2014 aikana. Samassa yhteydessä tiedotettiin myös, että kansainväliseen sihteeristöön valittiin Suomesta Tuulia Passila. Intia hyväksyttiin IRM:n jäseneksi vuoden 2014 alusta alkaen. Intiassa Railhope Indiassa on noin 3000 jäsentä. Norjassa on uudelleen aloitettu toiminta, Railhope Norge. IRM:n Suomen jäsenmaksu on edelleen 250 euroa. MUUTOS SÄÄNTÖIHIN Muuttuva säännöstö astuu kaikilta osin voimaan, kunhan Sveitsin parlamentti on käsitellyt asian. Vuosittain kokoontuva neuvosto tukee täten enemmän istuvaa puheenjohtajaa ja hänen toimintaansa.

5 Siipipyörä Samoin neuvosto kokoontuessaan vuosittain palvelee koko IRM:n jäsenistöä avoimemmin ja joustavammin. Seuraava neuvoston kokous päätettiin pitää Saksassa samoin kuin kolmen vuoden kuluttua pidettävä kongressi ja yleiskokous. KRISTUKSEN HENGESSÄ Kokouksen ja päivien ilmapiiri oli välitön, lämmin ja avoin sekä erittäin kansainvälinen. Samaa voi sanoa Unkarin ystävistä, jotka olivat järjestelyvastuussa. Lähtiessämme hotellilta kotimatkalle itävaltalaiset, sveitsiläiset, unkarilaiset, norjalaiset ja uusseelantilaiset tulivat halaten kiittämään meitä osallistumisestamme ja toivottivat hyvää ja siunattua kotimatkaa. Kansainvälisen kongressin tunnus tuli esille jokaisena päivänä, myös eri maiden esitellessä omaa toimintaansa ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Totisesti Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, olivatpa sitten kyseessä rautatieläiset missä tahansa jäsenmaassa. Ylös kirjasi Reino Juhannusjuna 13 tuntia Helsingistä Rovaniemelle. On kuin lukija saisi istua mukana ja aistia ikiaikaista rautatieromantiikkaa. Tähän häntä johdatellaan myös Juhani Ahon, Mika Waltarin, Agatha Christien ja Rosa Liksomin aiheeseen liittyvien kirjojen saattelemana Teuvo V Riikosen kirjassa JUHANNUSJUNA. Valtavan pyrkijäryntäyksen joukosta valikoitui lopulta 32 eri-ikäistä seikkailijaa, jotka haluavat tämän kerran elämässä kokemuksen juhannusjunassa vuonna Yksi heistä on savonlinnalainen kirjailija ja pappi, monelta kantilta maata ja maailmaa kiertänyt entinen rehtori ja rauhanturvaaja Teuvo V. Riikonen. Nykyään hän on Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajana. Teuvon kirja on mielenkiintoinen lukuelämys kenelle hyvänsä varsinkin rautatieläisille. Moni olisi varmaan halunnut olla mukana. Kirja lukemalla se on mahdollista. Siipipyörän tilaajille 10. Kirja esillä mm. Talvipäivillä Kajaanissa.

6 Siipipyörä RAUTIALASSA Terveiset RKY:n syysvirkistyspäiviltä Vietimme virkistyspäiviä Rautialassa aurinkoisessa ja lämpimässä syyssäässä. Perjantai-illan veti ansiokkaasti Esa-rovasti. Kuulimme tervehdyksiä eri puolilta rataverkkoa. Lauantain raamattutunnin piti Reino. Luimme sunnuntain psalmin vuorolukuna (Ps 56). Tästä psalmista oli päiviemme tunnus: Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Samalla kävimme lukemaamme läpi keskustellen siitä, miten itsekukin oli kokenut Vapahtajan hyvyyden elämässään. Antti-veljemme lämmitti saunan ja virkistyimme syksyisen Pyhäjärven syleilyssä. Sunnuntaipäivä vietettiin perinteisesti pitämällä jumalanpalvelus Rautialassa. Se toteutettiin ns. virsikirkkona. Päivän teksti oli tuttu kertomus Nainin leskestä ja saattoväen ja lesken kokemasta ihmeestä. Vapahtaja herätti surusaaton kohteena olevan nuorukaisen. Keskustellen toteutimme saarnan tukeutuen päivän evankeliumiin. Kukin sai kertoa omista kokemuksistaan Vapahtajamme huolenpidossa. Syyspäivät olivat samalla monella tapaa Unkarin päivien muistelemista ja jakamista. Arto ja Matti näyttivät ot- Välillä täytyy suunnitella ja pohtia yhdistyksen asioita. Kuvassa puheenjohtaja Reino Tanjunen ja varapuheenjohtaja Arto Auranen sekä sihteerimme Tuulia Passila.

7 Siipipyörä tamiaan kuvia Unkarista. Saimme myös kuulla vaikutelmia Kroatiasta, missä Auraset olivat vastikään vierailleet. Meille kerrottiin sodan jälkeisestä muutoksesta Kroatiassa. Saimme sieltä myös terveisiä Uimosen Seijalta, Sanansaattajien lähettipastorilta. Päivien tarjoilusta vastasivat Suutarit, heille siitä lämmin kiitos. Virkistyspäivät päätettiin totutusti lipunlaskuun, lähtökahvitukseen, loppusiunaukseen ja Kalle-sedän lauluun: Eipä koskaan Herran kansa ainiaaksi erkane. Tapaamisiin Rautialassa jälleen ensi kesänä! Reino Tanjunen Kuvat Leena ja Arto Auranen ONNITTELUT 90 vuotta Eila Palonen Akaa

8 Siipipyörä ESITTELYSSÄ Terttu Arola Värikäs ja eloisa syntyperäinen turkulainen Terttu Arola istuu Rautialassa lähes aina samalla paikalla ja kertoo, että on ollut RKY:n jäsenenä lapsesta asti. Hänen isänsä toimi Siipipyörän asiamiehenä. Isä ei käynyt Rautialassa, vaikka paikka hankittiin hänen eläessään. RKY on ollut alusta lähtien Tertun perhe. Lukuisat työtehtävät ja harrastustoiminta kokosi ihmisläheisen Tertun ympärille erilaisia ryhmiä, joiden keskellä hän on kuin kotonaan. Terttu on ollut rautateillä töissä 40 vuotta, etupäässä toimistosihteerinä eri paikkakunnilla Turun puolessa. Toimistosihteeri hoiti rahtikirjat ja asiakaspalvelut ja lippukassassa lipunmyynnin. Pienillä asemilla myös junan lähettäminen kuului tehtäviin. Toimistosihteerillä oli melkoinen vastuu, ammattinimike ei kerro kaikkia työtehtäviä. Joutuipa hän joskus vastaamaan junansuorittamisestakin. Sormet eivät enää tahdo olla niin notkeat kuin nuorempana, toteaa pianon ääressä Terttu Arola. Olin kahdeksan vuotta Naantalissa kansainvälisellä rautatieasemalla, Terttu kertoo. Kansainvälinen siksi, koska sieltä lähetettiin Ruotsiin tavaraliikennettä. Erilaisen raideleveyden takia tarvittiin paljon työmiehiä. Parhaimmillaan oli noin sata henkeä. Naantalissa ollessa Terttu joutui tekemään myös vuorotyötä. Joka ainoa lähetys kirjattiin sekä suomen- että ruotsinkielellä. Terttu piti työstään, vaikka työ oli kiireistä. Varsinkin paperityötä oli valtavasti eikä silloin ollut nykyistä tekniikkaa. Oli vain ehdittävä ennen kuin laiva lähti, Terttu jatkaa. Neljäkymmentä kahdeksan vuotta hän on ollut mukana Tuomiokirkon kuorossa ja 3,5 vuotta sen johtajanakin. Naantalissa ollessa Terttu vaihtoi jopa työvuoroa, että pääsi kuoroon ja harjoituksiin. Toinen mieluisa harrastus on ollut käsityö työväenopistossa, jossa hän harrasti yli 20 vuotta perinnekäsitöitä. Tertun erityistaito oli Hardanger-kirjonta, joka on eräs revinnäistyön muoto. Terttu on vakiovieras Rautialassa. Vielä 83 vuotiaana hän on hoitanut kokoontumisissa virsien aloittamisen. Kun harmoni tai piano on ollut lähellä, hän on säestänyt laulut. Usein hän muistaa jo muutamasta sanasta, mikä virsi tai hengellinen laulu on kyseessä ja johtaa sen laulamista. Haastatteli Arto Auranen

9 HÖYRYVETURIPERINNE ELÄÄ Höyryveturi Hv3 nro 995 nähtiin tänä vuonna elokuussa Kajaanin asemalla, kun se matkasi reitillä Iisalmi Nurmes. Aulis Kangasniemi oli paikalla haastattelemassa ja kuvaamassa museoveturia. Veturi on valmistunut Tampereella vuonna Se on palvellut moninaisissa tehtävissä aina vuoteen 1966 saakka. Sen jälkeen veturi oli Oulun rautatieasemalla muistomerkkinä vuoteen Sieltä harvinaisuuden osti entinen veturinkuljettaja Tapani Laaksomies monien neuvottelujen jälkeen. Hän ja monet muut innostuneet kunnostivat veturin ja kolme vaunua hienoon kuntoon. Juna on ollut myös Mannerheimin käytössä. En ole koskaan nähnyt missään näin paljon ihmisiä odottamassa höyryveturia, sanoi Höyryraide-yhtiön perustaja Tapani Laaksomies Aulikselle. Laaksomiehen mukaan höyryjunan suosio yllätti. Kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet kyytiin. Museojunan kolmessa vaunussa on yhteensä 250 matkustajapaikkaa. Perinteen ylläpitäjä kaipaa muutosta asenteisiin. Tapani Laaksomies toivoisi höyryvetureille samanlaista innostusta muualla Suomessa kuin Kainuussa. Meillä ei juuri arvosteta rautatiekaluston historiaa. Heikosti kannatellaan omaa kulttuuriperimää. Ei riitä, että rautatiemuseossa seisoo käyttämätön veturi. Suomessa on hävitetty hyvin

10 Siipipyörä paljon veturi- ja vaunukalustoa. Toiminnan ylläpitäminen on ollut vaikeaa Suomessa. Pelätään kilpailua, mutta minun mielestä tämä vain tukee rautatiekulttuuria, Laaksomies vakuuttaa. Rautatieharrastaminen ja liikennöinti on hankalaa. Kaikki tila on pyhitetty valtiolle. Kyllä VR ja veturinkuljettajat ymmärtävät väittämän, lisää pitkään veturinkuljettajana toiminut Kangasniemi. Jo pikkupoikana Laaksomies ihastui juniin ja nyt hän toivoo Suomeen asennemuutosta. Tapahtumilla ja matkoilla hän haluaa kehittää rautatiehistorian asemaa Suomessa. Hän toivoisi koulutusta vanhojen vetureiden ajamiseen ja kunnostukseen. Nykyään veturit, kulkevat harrastelijoiden ja museoliikennöitsijöiden voimin. Toivoisin, että ammattitaito säilyisi. Höyryveturin kuljettaminen on vaativaa. Nykyään harrastelijoiden keski-ikä on jo 60 vuotta. Tarvitaan nuoria jatkamaan perinnettä. Mutta vetureiden liikenteessä pitäminen on haasteellisempaa kuin se, että onko siihen kuljettajaa vai ei. Koivuhalon tuoksu on upea, toteaa Tapani Laaksomies huoltotöiden välissä Kuvat: Aulis Kangasnimi Aulis Kangasnimi / Arto Auranen

11 Siipipyörä VÄKEVÄ ASE! Herran sana on väkevä ase pahaa vastaan. Meille levotonta aikaamme eläville ihmisille, jotka seuraamme Kristusta, ei ole luvattu helppoa tai ihanaa elämää. Maailman pahuus, kaiken maallisen hyvän tavoittelu ja oman edun tärkeys himmentävät monesti ne hyveet, joita koetamme omassa sydämessämme pitää puhtaana ja kirkkaana. Jumalan tahdon mukainen elämä pyrkii useinkin meiltä unohtumaan kaiken sen rinnalla, mikä meistä itsestämme tuntuu tärkeältä ja tavoittelemisen arvoiselta. Kuitenkin laupeus ja laupeudentyö hädässä olevaa lähimmäistä kohtaan ovat jokapäiväiseen kilvoitukseen kuuluva asia, josta meidän jokaisen kristityn tulee vastata. Mikäli unohdamme hyvän tekemisen kaikkein vähimpiä veljiämme ja sisariamme kohtaan, olemme kuin kovasydämiset ja tunnottomat pakanat, joilla ei toivoa ole. Kristityn kilvoittelussa kohti kirkkautta ja iankaikkista elämää meitä ohjaa ehdottoman turvallisesti Jumalan sanasta tuleva valo ja totuus. Sananlaskujen kirjasta löytyvät seuraavat neuvot: Kuule poikani, ja ota sanani varteen, niin elämäsi vuodet enentyvät. Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille. Käydessäsi eivät askeleesi ahtaalle joudu; juostessasi et kompastu. Tartu kiinni kuritukseen äläkä hellitä; Kuva teoksesta Ikonin hiljainen puhe, Jyväskylä Kristus Kaikkivaltias, venäläinen, moskovalaisen koulukunnan ikoni luvulta. Säilytä se, sillä se on sinun elämäsi. Älä lähde jumalattomien polulle, älä astu pahojen tielle. Sananl. 4: Edelleen meitä rohkaistaan: Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka. Jumalattomain tie on kuin pimeys: Eivät he tiedä, mihin kompastuvat. Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään, sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, lääke koko hänen ruumiillensa. Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. Sananlaskut 4:18-23 Toivotan jokaiselle SIIPIPYÖRÄ - lehden lukijalle Jumalan sanan antamaa rohkeutta, voimia ja viisautta ristintiellä. Unto Martikainen, Joensuu

12 KALENTERIIN Hallituksen kokous Liisankadulla klo 12 alkaen klo 13 Helsingin RKY:n piiri ja Viestinnän kristillinen ry joulujuhla Paavalin srk:n seurakuntakodissa Opastinsilta 6 Helsinki Talvipäivät Kajaanissa Joutenlammella JÄSENMAKSUMUISTUTUS Vielä on monta jotka eivät ole muistaneet maksaa jäsenmaksua yhdistyksen tilille FI Tee se nyt! Jos et muista oletko maksanut vai ei niin ei hätää laitamme ylimääräisen maksun Rautialan kattoremonttiin. Esa Lipasti papan synttäreillä inspiroitu Minun papallani on kirjoilla vuoratut seinät ja silmät, joilla on paljon luettu, enemmän nähty, itkettykin. Ne löytävät niin kirjoista, sanoista, kaikuvista kappeleista, laduilta ja lupiineista, lapsuudenkodista kuin ystävistä ja rakkaista aina uskoa ja toivoa ja sitä kolmatta... mikäs se nyt olikaan, rakkautta! Minun pappani käsillä on keinuteltu monta lasta, ja lastenlasta. Ne ovat suojaavat, siunaavat, kantavat kädet, jotka ruohoa leikatessaan kiertävät kissankellot. Minun pappani äänellä on laulettu lukemattomia tuutulauluja, virsiä, puhuttu pieniä ja äärettömiä asioita. Se on hyvän miehen vahva ääni, oppineen ymmärtämään oppineen ihmisen ääni. Sellaisen, joka voi puhua mistä tahansa: pienemmästä tai yhtä suuresta kuin maailmankaikkeus kuulostamatta kärpäsenkakalta Maria Hokkanen