Lupa omannäköiseen hengellisyyteen

Transkriptio

1 Lupa omannäköiseen hengellisyyteen VALTAKUNNALLISET SEURAKUNTIEN VARHAISKASVATUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT, TAMPERE DOS. OUTI LEHTIPUU, HELSINGIN YLIOPISTO

2 Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen. Enhän minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan, eikä kukaan ole sitä minulle opettanut, vaan sain sen, kun Jeesus Kristus ilmestyi minulle. Olettehan kuulleet, kuinka minä aikoinani, kun elin juutalaisena, vainosin kiihkeästi Jumalan seurakuntaa ja yritin tuhota sen. Menin juutalaisuudessa pitemmälle kuin useimmat ikätoverini ja kiivailin isiltä perittyjen opetusten puolesta. Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta oli valinnut minut ja armossaan kutsui minut työhönsä, näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä enkä heti lähtenyt Jerusalemiin tapaamaan niitä, joista oli tullut apostoleja jo ennen minua. Sen sijaan menin Arabiaan ja palasin sieltä takaisin Damaskokseen. (Galatalaiskirje 1:11 17)

3 Enkö minä ole vapaa? Enkö ole apostoli? Enkö ole nähnyt Herraamme Jeesusta? Ettekö te itse ole tulos minun työstäni Herran palveluksessa? Jos eivät muut pidäkään minua apostolina, teidän apostolinne ainakin olen. Tehän olette sinetti, joka vahvistaa, että olen Herran apostoli. (1. Kor. 9:1 2) Hänen kirjeensä ovat kyllä ankaria ja kiivaita, mutta hänen oma esiintymisensä on avutonta ja puheensa mitätöntä. (2. Kor. 10:10.)

4 Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä. Mutta hän on vastannut minulle: Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas. (2. Kor. 12:7 10.)

5 Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki Simonin ja tämän veljen Andreaksen. He olivat järvellä kalastamassa heittoverkolla; he olivat näet kalastajia. Jeesus sanoi heille: Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia. He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. (Markus 1:16 18)

6 Kun Keefas sitten tuli Antiokiaan, nousin vastustamaan häntä julkisesti, koska hän oli menetellyt väärin. Aikaisemmin hän oli ottanut osaa yhteisiin aterioihin pakanuudesta kääntyneiden kanssa. Mutta kun sinne oli tullut Jaakobin luota muutamia miehiä, hän jäi pois ja eristäytyi kääntyneistä, koska pelkäsi niitä, jotka vaativat ympärileikkausta. Samalla tavoin alkoivat teeskennellä myös muut juutalaiset, ja jopa Barnabas seurasi heidän esimerkkiään. Mutta kun minä näin heidän poikkeavan evankeliumin totuuden tieltä, sanoin Keefakselle kaikkien kuullen: Jos sinä juutalaisena voit luopua juutalaisten tavoista ja elää pakanoiden lailla, miksi pakotat pakanoita elämään niin kuin juutalaiset? (Gal. 2:11 14)

7 Vain Jumalassa rauhan sieluni saa Vain Jumalassa rauhan sieluni saa, Hän meidät pelastaa. Haltuusi, Herra, sydämeni tyyntyy ja rauhan saa.

8

9

10

11

12

13 Sama taivas, sama maa 1. Sama taivas yllä tämän maan yhä kutsuu meitä kulkemaan. Sama aava meri sininen, sama koti yhteinen. Samat niityt, vuoret, erämaat. Joet, järvet, kukkulat ja haat. Sama tuuli hiljaa humisten laulaa yllä metsien. Samaa vettä janoinen saa, sama lähde pulppuaa. Vesi kirkkain kaiken janon sammuttaa. Sama voima rakkauden, syliin sulkee jokaisen. Matka jatkuu, matka kohti Jumalaa.

14 2. Sama retki alla auringon, sama kaipaus sisällämme on, ilo lapsen, hymy vanhuksen sama matka yhteinen. Täällä yhteen kuuluu jokainen, kasvi, lintu, puu ja ihminen. Kukin hoivan toisellensa suo, yhdessä näin uutta luo. Samaa vettä janoinen saa, sama lähde pulppuaa. Vesi kirkkain kaiken janon sammuttaa. Sama voima rakkauden, syliin sulkee jokaisen. Matka jatkuu, matka kohti Jumalaa.

15 3. Yksi kaiken antoi omastaan, kaiken voitti rakkaudellaan. Yksi meitä kutsuu kulkemaan aina hänen seurassaan. Kristus kuoli vuoksi jokaisen leivän mursi meitä siunaten, meidät liittää puuhun elämän, antaa meille tehtävän. Samaa vettä janoinen saa, sama lähde pulppuaa. Vesi kirkkain kaiken janon sammuttaa. Sama voima rakkauden, syliin sulkee jokaisen. Matka jatkuu, matka kohti Jumalaa.

16

17 Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia -- ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.

18 Tuhansin kielin Tuhansin kielin, oi jos voisin ma Jumalaani ylistää Ja kiitoksehen, niinkuin soisin, mun mielen maasta ylentää, niin riemuiten mä puhkeisin Herralle kiitoslauluihin

19 Vaan heikko on mun kiitokseni ylistys niin köyhä on. Oi jospa yhtyis virteheni myös luomakunta loputon. Ihmeitä Luojan lausumaan Herralle tuomaan kiitostaan!

20 Oi kuule köyhä kiitokseni sä armollinen Jumala. Paremmin soipi säveleni kun olen luonas taivaassa. Tuhansin kielin silloin oi pyhien kiitos sulle soi!

21