Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta

Transkriptio

1 Päätös POKELY/13/07.04/2013 Pohjois-Karjala Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Porokylänkatu 6 D NURMES Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta HANKKEESTA VASTAAVA Nurmeksen kaupunki Porokylänkatu 6 D NURMES HANKKEEN KUVAUS Hanke käsittää bioterminaalin, biohiiltämön, puun kuivaamon ja sähkön ja lämmöntuotantoon tarkoitetun pien-chp-laitoksen sekä mahdollisesti myös biokaasulaitoksen. Hankkeen tavoitteena on edistää bioenergia-alan kasvua Nurmeksen alueella. Kasvun tukena ja suunniteltujen toimintojen sijoitusalueena käytetään Nurmeksen Pitkällemäelle kaavoitettua/kaavoitettavaa teollisuusaluetta, jolle Nurmeksen kaupunki on sopinut tonttien vuokrauksesta Karjalan Metsä ja Energia Oy:n (KME) sekä Feedstock Optimum Oy:n (FSO) kanssa. FSO suunnittelee alueelle biohiiltämöä ja Woodkolmio Ltd puun kuivaamoa. Biohiiltämössä tuotettaisiin hitaalla pyrolyysimenetelmällä puuhiiltä ja puuöljyä. Bioterminaali. Bioterminaali toimii alueella metsäenergian keskitettynä varastoalueena. Bioterminaalissa tullaan varastoimaan ja valmistamaan biopolttoaineita muun muassa hakettamalla puuta. Bioterminaalissa varastoidaan ja käsitellään pääasiassa energiapuuta. Terminaalin toimintaan kuuluu polttoaineen (hakkeen) valmistus hakettamalla ja murskaamalla. Bioterminaalin alueella on tarkoitus varastoida ja käsitellä pääasiassa energiapuuta, kuten hakkuutähteitä, kanto- ja juuripuita sekä ainespuuksi kelpaamatonta rankapuuta. Lisäksi alueella on tarkoitus varastoida ja käsitellä jonkin verran muita biopolttoainejakeita, kuten ruokohelpeä ja turvetta sekä purkutyömailta tulevaa puhdasta purkupuuta. Tarvittaessa alueella voidaan välivarastoida kelirikkoaikaan myös ainespuuta. Haketettava määrä on arviolta tonnia vuodessa, josta energiapuuta 70 %. Haketus ja murskaus tapahtuvat siirrettävällä kalustolla pääosin klo 7 22 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa haketusta voidaan tehdä myös ympärivuorokautisesti. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kauppakatu 40 B Joensuu PL Joensuu Faksi (013)

2 2/11 Haketusta ja murskausta tapahtuu lämmityskaudella viikoittain, mutta ei joka päivä. Kesäaikana haketusta tehdään muutaman kerran kuukaudessa. Hake välivarastoidaan avoaumoissa, joissa se kuivuu auringon ja tuulen vaikutuksesta. Tuotteiden varastointimäärät vaihtelevat vuodenajan mukaisesti, varastot ovat huhtikuussa pienimmillään ja suurimmillaan marraskuussa. Maksimivarasto ajoittuu alkutalvelle, jolloin määrä voi olla noin tonnia. Biohiiltämö. Biohiiltämö tuottaa puuhiiltä t vuodessa ja puuöljyä t vuodessa ja muita tisleitä tn vuodessa. Se käyttää puuta k-m3 vuodessa. Raaka-aineeksi soveltuvat kaikki puulajit ja prosessissa käytettävä puu on pääosin rankapuuta, läpimitaltaan 2 28 cm. Koko prosessin tuottama energia on MWh. Laitoksen suunnitelmissa on varauduttu myös tuotannon laajentamiseen. Laajennuksen myötä laitos tuottaisi puuhiiltä tn ja puuöljyä tn sekä muita tisleitä tn vuodessa. Lausuntopyyntöaineistossa ei ole tarkemmin kuvattu muiden tisleiden koostumusta. Toiminnan laajentaminen lisäisi käytettävän puuraaka-aineen määrän yli kaksinkertaiseksi. Hitaassa pyrolyysissä puuaines kuumennetaan C:seen hapettomissa olosuhteissa. Kuumentaminen aiheuttaa kemiallisten sidosten rikkoontumisen tuottaen kiinteää ainetta ja erilaisia kaasuja. Osa niistä voidaan tiivistää pyrolyysiöljyksi. Prosessissa syntyvät tiivistämättömät kaasut sisältävät pääasiassa hiilidioksidia, hiilimonoksidia ja vetyä. Hitaan pyrolyysin menetelmä on lähes energianeutraali, sen prosessi on loppupäässä eksoterminen eli se tuottaa ylimääräistä energiaa. Perusprosessissa saadaan puun kuiva-ainepitoisuudesta laskettuna 32 % puuhiiltä, % puuöljyä ja muita tisleitä ja loppuosa on ns. kondensoitumattomia kaasuja, jotka käytetään hiiltoprosessin omana energiana. Yhtä puuhiili- ja öljytonnia varten tarvitaan puuta 5,3 5,4 k-m3. Prosessin eri vaiheissa syntyviä savukaasuja hyödynnetään/kierrätetään itse pyrolyysiprosessissa. FSO-puuhiiltä voidaan käyttää esimerkiksi lämpölaitoksiin ja CHP-laitoksiin korvaamaan kivihiiltä, pelkisteeksi korkealaatuisen teräksen valmistukseen, jatkojalostukseen tuotekaasuksi ja metaaniksi, jatkojalostukseen aktiivihiileksi suodattimiin sekä nanotuotteiden raaka-aineeksi. FSO-puuhiili sisältää energiaa 31 MJ/kg=8,6 MWh/t. Energiasisältö on korkeampi kuin kivihiilellä. Puuhiili ei sisällä esim. rikkiä tai muita terveydelle haitallisia ainesosia. Hankkeessa tuotetusta puuhiilestä osa tai kokonaan tullaan valmistamaan koksiksi ja tuotekaasuksi. Tuotekaasu johdetaan metanointiprosessiin ja siitä tehdään metaania. Bioöljyn varastoitavista määristä alueelle ei lausuntopyynnössä esitetä arvioita. Puun kuivaamo. Tämän hetken arvioiden mukaan tärkein puuaineksen kuivaamon käyttökohde olisi biohiiltämön hakkeen kuivaus. Muita puuraaka-aineen kuivauskohteita voi jatkossa olla mm. puusepänteollisuuteen liittyen. Kuivattavan puun käyttömääristä ei lausuntopyynnössä ole vielä esitetty arvioita, vaan kuivattavat määrät vaihtelevat tarpeen mukaan. Puuaineksen kuivauksessa käytetään sähköä, jolloin puun sisältämä neste (vesi + muut aineet) saadaan erotettua puusta. Puu kuivatetaan käyttötarkoituksen mukaiseen kosteuteensa. Kuivaamossa puuta voidaan myös läpivärjätä tai kyllästää prosessissa. Kyllästeinä voidaan käyttää esim. punamultamaalia tai erilaisia öljyjä. Kyllästykseen ei tarvita välttämättä myrkyllisiä kemikaaleja. Woodkolmio Ltd:n prosessia

3 3/11 ASIAN KÄSITTELY käytettäessä energiaa säästyy perinteisiin tekniikoihin verrattuna ja myös kuivauksessa syntynyt neste voidaan hyödyntää. Koska nestettä ei kuumenneta, sen sisältämiä hyödyllisiä kemikaaleja voidaan erottaa ja hyödyntää. Myös puun palosuojausta on kokeiltu tällä tekniikalla ja se on toiminut erinomaisesti. Energian tuotanto. Alueelle suunnitellaan alueellista sähkön- ja lämmöntuotantoa, joka tuotettaisiin omalla pien-chp-laitoksella. Laitoksesta ei vielä tässä vaiheessa kuitenkaan ole yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Laitos voi olla osana FSO:n prosessia tai se voi olla yhteisomistuksessa eri toimijoiden kanssa. Polttoaineena voitaisiin käyttää haketta tai FSO:n tuottamaa biohiiltä tai biokaasua. Laitos tulisi olemaan pienimuotoinen, alle 5 MW:n laitos. Lisäksi alueelle on suunniteltu biokaasulaitosta, joka hyödyntäisi biojätettä ja puhdistamolietteitä. Laitoksen toteutuminen/sijoittuminen hankealueelle on toistaiseksi epävarmaa ja laitosta ei ole käsitelty lausuntopyynnössä tarkemmin. Hankekokonaisuus sijoittuisi varsinaisen taajama-asutuksen ulkopuolelle, Nurmeksen Pitkämäelle asemakaavoitetun nykyisen teollisuusalueen yhteyteen kaavoitettavalle alueella. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, vaan lähimmät asukkaat ovat noin 1 km:n etäisyydellä hankkeen toiminnoista. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole terveyskeskusta, vanhainkotia, kouluja, päiväkoteja tai uimarantoja. Lähin uimaranta sijaitsee noin 2 km:n päässä hankealueesta. Porokylän koulu, Rekulan päiväkoti sekä Pielisen Karjalan Dementiakoti sijaitsevat yli 2 km:n päässä toiminnoista. Nurmeksen terveysasema sijaitsee yli 3 km:n päässä hankealueesta. Lähimpien asuinalueiden (alle 3 km:n säteellä hankealueesta) Rauhalan, Pitkämäen, Radantauksen, Laamilan, Tuupalan, Pohjoispään ja Porokylän alueilla asuu karkeasti arvioituna asukasta. Vireilletulo Nurmeksen kaupunki on lähettänyt päivätyn lausuntopyynnön Pohjois- Karjalan ELY-keskukselle koskien suunnitellun biohiiltämön, bioterminaalin, puun kuivaamon ja voimalaitoksen muodostamaa hankekokonaisuutta ja sen mahdollista YVA-menettelyn tarvetta. Viranomaisneuvottelut ja hakijan kuuleminen Hakijan ja yhteysviranomaisen välinen neuvottelu pidettiin Asiakirjat Lausuntopyyntökirjeen sisältämän aineiston lisäksi yhteysviranomaisen käytössä on ollut Nurmeksen kaupungin hankealuetta koskevan asemakaava-alueen laajennukseen liittyvät selvitykset: luontoselvitys, liikennevaikutusarviointi ja muinaisjäännösinventointi. Lisäksi yhteysviranomaisella on ollut käytössään aikaisemmin, hankekokonaisuuden eri osahankkeita koskevissa neuvotteluissa saatua aineistoa.

4 4/11 POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että suunniteltuun Lieksan biojalostamo- ja bioterminaalihankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA -lain 4 :n 1. momentin ja vastaavan asetuksen 6 :n mukaisesti hankeluettelon kemianteollisuutta ja mineraalituotteiden valmistusta koskevan kohdan 6 e mukaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettuja vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti valmistaviin tehtaisiin. Bioöljy on katsottava tällaiseksi lain tarkoittamaksi vaaralliseksi kemikaaliksi. YVA-asetuksen kohdassa 8 d kohdassa on lisäksi käsitelty öljyn, petrokemian tuotteiden tai kemiallisten tuotteiden varastointia. YVA-menettelyä edellytetään hankkeissa, joissa näiden aineiden varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään m 3. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta yksittäistapauksessa lain 4 :n 2. momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1. momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA -lain 4 :n 3. momentin nojalla harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi mitä lain 4 :n 2. momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA -asetuksen 7 sisältää luettelon niistä hankkeen ominaisuuksiin, sijaintiin ja vaikutusten luonteeseen liittyvistä tekijöistä, joita on tarkasteltava erityisesti harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa. Nurmekseen suunniteltu biohiiltämö, bioterminaali, puun kuivaamo ja energian tuotantoyksikkö muodostavat toteutuessaan varsin suuren hankekokonaisuuden, joka myös raaka-aineen hankinnan, siihen liittyvän logistiikan ja välivarastoinnin kautta koskee varsin laajaa aluetta. Tuotetun biohiilen määrä on alkuvaiheessa t vuodessa ja puuöljyn t vuodessa ja muiden tisleiden t vuodessa. Tuotannossa varaudutaan kuitenkin jo alkuvaiheessa tuotannon laajentamiseen siten, että puuhiiltä voitaisiin tuottaa t, puuöljyä t ja muita tisleitä t vuodessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen osalta keskeistä hankekokonaisuudessa on se, että biohiiltämön yhtenä lopputuotteena on bioöljy sekä muita tisleitä ja tuotettavat määrät ovat niin suuret, että kyse on laaja-alaisesta vaarallisten kemikaalien tuotantolaitoksesta. Suunniteltu biohiilltämö käyttää raaka-aineena metsäbiomassaa, joka koostuu pääosin puuraaka-aineesta (rankapuu, juuripuut, kannot) ja vähäisessä määrin muusta biologisesta raaka-aineesta (ruokohelpi, turve). Pääasiassa kuitenkin käytetään karsittua rankaa ja ensiharvennushakkuun hakkuujätettä. Rankapuiden ja muun metsäbiomassan määriä ei käytettävissä olevien tietojen perusteella voitu erotella. Käsitel-

5 5/11 tävä metsäbiomassa on toiminnan alkuvaiheessa tn ja laajennuksen jälkeen yli kaksinkertainen. Hankkeen tarvitsema metsäbiomassa tuotetaan/kerätään kolmen maakunnan alueelta, joten hankekokonaisuuden vaikutusalue on laaja. Suunnitellun hankekokonaisuuden muista mahdollisista ympäristövaikutuksista keskeisimmät liittyvät prosessissa käytettävän materiaalin käsittelyyn (melu, pöly), pyrolyysiprosessin jätevesien mahdollisiin vesistövaikutuksiin, laitoksen käyttämän metsäbiomassan suureen määrään (raaka-ainetta kolmen maakunnan alueelta, liikenteelliset vaikutukset, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen) sekä toiminnan mahdollisiin häiriö- tai onnettomuustilanteiden vaikutuksiin. Maankäyttö Hankekokonaisuus sijoittuu Nurmeksen kaupungin Pitkämäelle, noin 4 km päähän Nurmeksen keskustasta ja noin 3 km päässä Porokylästä, Nurmeksen toisesta keskustaajamasta. Suunnitteilla olevalla alueella ei ole toistaiseksi voimassa olevaa asemakaavaa, mutta se rajoittuu Pitkämäen teollisuusalueen voimassa olevaan asemakaavaan. Nurmeksen kaupunki on laajentamassa asemakaava-aluetta Pitkämäen teollisuusalueeseen rajautuen. Alue rajoittuu länsireunalta Joensuu-Kontiomäki - rautatiehen. Ilman laatu ja pölyhaitat Ilman laadun osalta lausuntopyynnössä esitettyjen tietojen perusteella hankekokonaisuuden vaikutukset jäänevät vähäisiksi biohiilen ja bioöljyn valmistuksen osalta. Prosessissa sivutuotteena syntyvät sivutuotekaasut poltetaan ja hyödynnetään uudelleen prosessissa. On kuitenkin todettava, että prosessiperäisiä päästöjä on lausuntopyyntöaineistossa käsitelty varsin yleisellä tasolla. Pölyhaittoja ja muita ilmanlaatuvaikutuksia voi syntyä mm. metsäbiomassan kuljetuksesta, vastaanotosta ja käsittelystä eri prosesseissa hankealueella. Toisaalta uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvalla biopolttoaineen käytöllä vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä on positiivinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Ilmanlaatu- tai muita ympäristövaikutuksia voi syntyä myös häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Melu Hankekokonaisuuden toiminnassa keskeinen melulähde on prosessissa tarvittavan raaka-aineen vastaanotto, käsittely ja haketus bioterminaalialueella ja raaka-aineen ja lopputuotteiden kuljetuksiin liittyvä liikenne. Erityisesti haketuksen osalta voi poikkeustilanteissa (ympärivuorokautisessa haketuksessa) aiheutua meluvaikutuksia. Vaikutuksia voidaan vähentää useilla keinoilla, kuten lausuntopyyntöaineistossa on kuvattukin.

6 6/11 Vaikutukset pintavesiin ja pohjaveteen Hankealue sijaitsee Pielisen valuma-alueella (04.411). Itse hankealueella pintavesiä on vähän. Kartoitusalueen eteläosan halki virtaa Härkälammesta alkava Konttipuro ja pohjoisosan halki Hukkavaaran ampumaradan suomaastoista alkunsa saava Hukkapuro. Alueen vedet virtaavat Haapapuroon, joka laskee Lautiaiseen, ja josta vedet kulkeutuvat edelleen Pieliseen. Purojen vedenlaatua ei alueella kesällä 2013 tehdyn luontoselvityksen mukaan ole tutkittu. Hankealueella syntyvät varsinaiset jätevedet johdetaan vesi- ja viemäriverkkoon. Vesistöihin alueelta johdetaan hulevedet erillisen suunnitelman mukaisesti. Vesistövaikutuksia on tarkoitus vähentää lausuntopyyntöaineiston mukaan ainakin laskeutusaltaalla ja bioterminaalikentän huoltamisesta niin, että mm. kiintoaineen kulkeutuminen vesistöihin vähenisi. Joka tapauksessa hankekokonaisuudella voi olla kuitenkin jonkinasteisia vaikutuksia alueen pienvesien ekologiseen tilaan. Hankkeessa on tarkoitus tehdä erillinen selvitys hulevesien määrästä ja laadusta. Haitallisia aineita käytetään laitoksilla lähinnä erilaisissa puhdistus- ja huoltoprosesseissa. Ainakin onnettomuus- ja häiriötilanteissa on mahdollisuus, että näitä aineita, kuten myös itse pyrolyysiöljyä, voisi kulkeutua vesistöihin. Pyrolyysiöljy on vesielistölle haitallinen aine. Pesu- ja huoltoprosesseista käytettävistä kemikaaleista ei lausuntopyyntöaineistossa ole esitetty tarkempaa kuvausta. Vaikutuksia pintavesien tilaan voi syntyä myös, ja laajemmalla alueella, itse puuraaka-aineen korjuussa (kiintoaineen kulkeutuminen, orgaanisen aineksen ja ravinteiden huuhtoutuminen). Erityisesti kantojen ja juuripuun nosto rikkoo maanpintaa ja voi ainakin joillakin alueilla lisätä korjuualueilta vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, erityisesti kiintoaineksen kulkeutumista. Hankealue sijoittuu osittain tärkeälle pohjavesialueelle. Varsinaisia tuotanto- ja käsittelylaitoksia ei kuitenkaan ole tarkoitus alueella sijoittaa pohjavesialueelle. Bioterminaalialueesta asfaltoidaan n m 2 :n alue, jolle sijoitetaan öljynerotusjärjestelmät. Varsinainen raaka-ainepuun varastointi on sijoitettu tämän kentän viereen tehtävälle 6000 m 2 :n sorapäällysteiselle kentälle. Lausuntopyyntöaineiston mukaan toiminnalla ei olisi vaikutusta pohjaveden määrään tai laatuun. Luonnon monimuotoisuus Kesällä 2013 alueen kaavoitusta varten tehdyn luontoselvityksen perusteella itse hankealueella ei näyttäisi olevan erityisiä luonnonarvoja lukuun ottamatta Konttipuron ja Hukkapuron alueita. Luontoselvityksen perusteella luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia vaikutuksia ei kaikilta osin voi hahmottaa, koska varsinaista lajisto- ja luontotyyppitarkastelua selvityksessä ei ole.

7 7/11 Hankkeen mahdolliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen voivat syntyä laajemmassa määrin biojalostamon käyttämän metsäbiomassan korjuussa (korjuualueet, lahopuun väheneminen). Hankealueella ja sen välittömässä vaikutuspiirissä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lokinharjun harjualue on kuitenkin luokiteltu arvokkaaksi harjualueeksi (arvoluokka 4) ja hankealue sijoittuu osittain tälle arvokkaalle harjualueelle. Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön Suunniteltu biohiiltämö, bioterminaali ja puun kuivaamo keräävät prosesseissa tarvittavan puuaineksen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Savo) alueelta. Bioöljyn tuotantoon on suunnitteilla/toteutumassa myös muualle lähialueilla tuotantolaitoksia, jolloin hankkeella voi olla vaikutuksia myös puuraaka-aineen käyttöön, ainakin tilanteissa, joissa muussa teollisuudessa syntyvän jätepuun saatavuudessa tapahtuu huomattavia muutoksia. Lausuntopyyntöaineistossa todetaan kuitenkin, että puuraaka-aineen saatavuus on turvattu, ja että hanke käyttää sellaista puuainesta raaka-aineenaan, jolle ei tällä hetkellä ole kysyntää muulla teollisuudella. Hankkeessa ei myöskään käytetä metsähaketta, sahanpurua tai höylälastua, jolloin ei myöskään vaaranneta lämpölaitosten ja pellettitehtaiden raaka-ainehuoltoa. Rakennettu ja kultuuriympäristö sekä maisema Hankealueella eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse kulttuurihistoriallisesti tai kulttuurimaiseman kannalta arvokkaita kohteita. Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole myöskään kaupunkirakenteen kannalta arvokkaita kohteita. Vaikutukset jätehuoltoon Suunnitellulla hankkeella ei ole laajemmin vaikutusta jätteiden syntyyn ja käsittelyyn. Alueella syntyvät yhdyskuntajätteet kerätään ja toimitetaan jätteiden käsittelyyn. Vaaralliset jätteet kerätään, ryhmitellään, pakataan ja merkitään ominaisuuksiensa mukaan sekä varastoidaan suoja-altaalla varustetuissa tiloissa. Öljyperäisten jätteiden ja pesuvesien käsittelystä lausuntopyyntöaineistossa ei ole esitetty tietoja. Liikenne Biohiiltämö ja muut hankekokonaisuuteen kuuluvat, puuta hyödyntävät laitokset, käyttävät huomattavan määrän puuta ja metsäbiomassaa raaka-aineenaan. Yksi hankkeen vaikutuksista onkin raskaan liikenteen lisääntyminen. Metsäbiomassan kuljetus ja valmiin lopputuotteen kuljetus eteenpäin tuotantolaitoksilta ovat liikenteen vaikutusten kannalta keskeiset vaikutukset. Asemakaava-alueen laajennukseen liittyen Nurmeksen kaupunki on teettänyt hankealuetta koskevan erillisen liikenneselvityksen. Selvityksen mukaan liikenne kasvaa noin 1300 ajoneuvoon vuorokaudessa (noin 28 % ). Liikenteen vaikutukset ovat vähäiset, koska Pitkänmäentien tyyppiselle kadulle voidaan ohjata ajoneuvon liikenne/ vuorokausi. Tämäntyyppisen teollisuusalueen tuottama työntekijäliikenne ei kohdistu Kuopiontien liikenteen huipputunteihin, mikä lieventää teollisuusalueen

8 8/11 vaikutuksia erityisesti Kuopiontien ja Pitkänmäentien liittymässä aamu- ja iltahuipputunnin aikana. Teollisuusalueen tuottama raskas liikenne jakautuu tasaisesti, alkuvaiheessa 2-3 saapuvaa ja lähtevää kuorma-autoa tunnissa. Tämän verran lisääntyvällä raskaalla liikenteellä ei selvityksen mukaan ole näkyvää vaikutusta liittymän toimivuuteen eikä liikenneturvallisuuteen. Kuopiontien liikennemäärää tämän asemakaavan liikennetuotot kasvattavat laskennallisesti 6 %. Käytännössä voi olla niin, että teollisuusalueen tuotot pitävät Kuopiontien liikennemäärät lähellä nykyistä, koska muuten Kuopiontien liikennemääräkehitys on pienenevä. Tehdyn selvityksen mukaan vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen jäänevät vähäisiksi. Selvityksestä ei tosin käy ilmi, tarkoitetaanko tekstillä kun nyt laadittavan asemakaava-alueen koko maankäytön liikenne on siinä mukana, myös biohiiltämön toimintojen mahdollista laajentamista, johon suunnitelmissa on varauduttu. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinympäristöön ja viihtyisyyteen Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, vaan lähimmät asukkaat ovat noin 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. Alueen välittömässä läheisyydessä ei myöskään ole terveyskeskusta, vanhainkotia, koulu- ja päiväkoteja tai uimarantoja. Lähin uimaranta sijaitsee noin 2 km:n päässä hankealueesta. Porokylän koulu, Rekulan päiväkoti sekä Pielisen Karjalan Dementiakoti (Kotiniementie 21) sijaitsevat yli 2 km:n päässä toiminnoista. Nurmeksen terveys-asema sijaitsee yli 3 km:n päässä hankealueesta. Lähimpien asuinalueiden (alle 3 km:n säteellä hankealueesta) Rauhalan, Pitkämäen, Radantauksen, Laamilan, Tuupalan, Pohjoispään ja Porokylän alueilla asuu karkeasti arvioituna asukasta. Hankkeella ei, käytettävissä olevien tietojen pohjalta, näyttäisi olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Lähimpään asutukseen voi kuitenkin jonkinasteisia vaikutuksia syntyä mm. melusta ja mahdollisesti myös pölyhaittojen osalta. Mahdollisten häiriö- ja onnettomuustilanteiden osalta jonkinasteisia tällaisia riskejä voi olla, vaikkakin niiden todennäköisyys käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi olevan erittäin pieni. Pyrolyysiöljy on vaaralliseksi luokiteltu aine, joka on hapanta ja sisältää mm. karsinogeenisiä PAH-yhdisteitä. Hankekokonaisuudella voi olla myös, ainakin jonkin asteisia, vaikutuksia näiden alueiden asukkaiden elinympäristön viihtyisyyteen (esim. haketuksen osalta poikkeustilanteissa, joissa haketusta tehdään ympärivuorokautisesti). Riskien hallinta Suunnitellun hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä vaikutuksia ovat toiminnassa mahdollisesti tapahtuvat häiriö- ja onnettomuustilanteet. Bioöljy on ihmisen terveydelle vaarallinen aine ja luokitellaan lisäksi myös ympäristölle vaaralliseksi aineeksi. Bioöljyn tuotannon, varastoinnin ja kuljetuksen mahdollisiin häiriö-

9 9/11 ja onnettomuustilanteisiin liittyvien riskien hallinnassa keskeisessä asemassa ovat ennaltaehkäisevät ja tilanteisiin varautumisen toimenpiteet. Yhteisvaikutukset Hankekokonaisuuden vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueelle mahdollisesti tulevan biokaasulaitoksen toiminnan, raaka-aineiden kuljetuksen, käsittelyn ja varastoinnin kanssa. Yhteenveto vaikutuksista Yhteenvetona hankekokonaisuuden ympäristövaikutuksista voidaan todeta, että hankekokonaisuudesta käytettävissä olevien tietojen perusteella todennäköisesti aiheutuu sellaisia YVA-lain 4 :n 2 momentissa mainittuja, arviointimenettelyä edellyttäviä vaikutuksia, jotka laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, voivat aiheuttaa YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Useimpien ympäristövaikutusten osalta vaikutukset jäänevät pieniksi ja jo lausuntopyyntöaineistossa on esitetty usean ympäristötekijän osalta toimenpiteitä, joilla näitä vaikutuksia on mahdollista vähentää. Hankekokonaisuuteen kuuluva biohiiltämö tuottaa bioöljyä ja muita tisleitä laajennuksen jälkeen tn/v. Bioöljy luokitellaan vaaralliseksi aineeksi ja tuotantomäärien perusteella laitos on katsottava vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti valmistavaksi laitokseksi. Hankekokonaisuuteen kuuluvan biohiiltämön käyttämästä metsäbiomassasta ( k-m3, tuotannon laajennuksen jälkeen k-m3) pääosa on ensiharvennuksen rankapuita ja kantoja. Lausuntopyyntökirjeen mukaan alueella jo alkuvaiheessa käytettävän puuaineksen määrä olisi n t. Kokonaisuutena tarkastellen kyseessä on siis varsin laajasta toiminnasta jo hankkeen alkuvaiheessa. Muiden mahdollisten ympäristövaikutusten osalta suunniteltujen toimintojen keskeiset vaikutukset liittyvät hankkeen kokoon (useita laitoksia), prosesseissa käytettävän materiaalin käsittelyyn (melu, pöly), prosessin jätevesien mahdollisiin vesistövaikutuksiin, laitoksen käyttämän metsäbiomassan suureen määrään ja laajaan korjuualueeseen sekä toiminnan mahdollisten häiriö- tai onnettomuustilanteiden vaikutuksiin. Yhteisvaikutukset alueelle mahdollisesti toteutettavan biokaasulaitoksen kanssa voivat lisätä ympäristövaikutuksia. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7

10 10/11 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien tekninen virasto, suoritemaksutta Tiedoksi Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Nurmeksen kaupunki Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ilmoittaminen MUUTOKSENHAKU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmeksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla, käyntiosoite Karjalankatu 1, NURMES. Päätös on myös nähtävillä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, käyntiosoite Kauppakatu 40 B, Joensuu. Päätös julkaistaan myös sähköisesti ja on nähtävillä internetsivuilla osoitteessa > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-päätökset > Pohjois-Karjalan ELY-keskus > YVA-päätökset Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Aarne Wahlgren Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualue Hannu Luotonen Erikoistutkija Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue HL/HL,JA

11 11/11 Liite. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen, POKE- LY/13/07.04/2013, VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perustelut - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vaalituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on myös ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Kuopion hallinto-oikeus: Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: vaihde ; telefax Aukioloaika: klo