Painotuotteen suunnittelun tekniset ohjeet. Aineisto-ohjeet

Transkriptio

1 Ohjeita ja suosituksia painotyön ostajalle Painotuotteen suunnittelun tekniset ohjeet Painotyön tilaajan ja graafisen suunnittelijan on hyvä tietää jo työn alkuvaiheessa, mitä kaikkea painotyötä tilattaessa tulee ottaa huomioon ja mitä mahdollisuuksia graafinen teknologia tarjoaa. Tärkeintä on tiedostaa painotuotteelle asetetut tavoitteet, kohderyhmät ja käyttötarkoitus. Tämän jälkeen on helpompi valita työn toteuttamiseen tarvittavia oikeita ratkaisuja, kuten painoalusta, painomenetelmä ja jälkikäsittely. Tähän ostajan oppaaseen on koottu painotuotteen tekniseen laatuun vaikuttavia tekijöitä, tavoitteena auttaa painotyön tilaajaa ja suunnittelijaa saavuttamaan haluamansa lopputulos yhdessä valitsemansa painon kanssa. Aineisto-ohjeet Tarkistuslistoihin on koottu ohjeet, jotka edesauttavat työn onnistumista myöhemmissä työvaiheissa. Tässä vaiheessa selvitetään käytetäänkö suljettua dokumenttia (PDF), joka sisältää kaikki työssä tarvittavat elementit vai avointa ohjelmadokumenttia, (esim.grafiikka- ja taitto-ohjelmat), jonka mukaan tulee pakata kaikki dokumentissa käytetty aineisto. Painovalmis aineisto on painolle PDF-formaatissa toimitettu aineisto, joka sisältää kaikki työssä tarvittavat elementit ja joka on valmis suoraan painettavaksi. Työohjeet Tilaus tulee tehdä kirjallisena. Työn mukana tilaajan tulee lähettää työohje, eli näköisvedos(1:1), joka voi olla esimerkiksi värillinen tuloste. Painotuotteen aineistoformaatiksi suositellaan ensisijaisesti PDF-tiedostoa (painovalmis aineisto). Avoimessa ohjelmatiedostossa on oltava mukana tiedostosaate, joka kertoo ohjelman, version ja käyttöjärjestelmän. Tilaajan ja myyjän tulee sopia työhön liittyvät yhteyshenkilöt. Kaikissa epäselvissä tilanteissa tulee kääntyä yhteyshenkilön puoleen. Pakkaustapa ja jakeluohjeet tulee sopia jo tarjouspyyntövaiheessa. Paperit ja muut painoalustat sekä värit ja liimat Painotyölle tulee valita sen käyttötarkoituksen perusteella sopiva painoalusta. Painoalustaa valittaessa tulee huomioida jälkikäsittelyn ja käyttöiän vaatimukset (mm. paperin kuitusuunta ja materiaalien yhteensopivuus). Materiaalien (värit, paperit ja liimat) soveltuvuus erikoiskäyttötarkoituksiin on varmistettava (mm. säänkestävyys, valonkestävyys ja liiman lämpötilakestävyys). Painomenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät Lopputuotteen tekniset laatuvaatimukset kuten kuvien rasteritiheys ja värintoisto sekä personointi tarpeet tulee ottaa huomioon. Olosuhteet, joihin lopputuote sijoitetaan (esim. ulkomainonta). Painosmäärä voi myös vaikuttaa painomenetelmän valintaan. Jälkikäsittely Valitse lopputuotteen käyttötarkoitukseen sopiva suojaus- (lakkaus, laminointi) ja liimaus- tai muu sidontatapa. Asemoinnissa on huomioitava jälkikäsittelyn erikoisvaatimukset. Niitä ovat sivujärjestys, liimanidonnassa rouhintavarat, vihkonidonnassa sisempien sivujen kaventuminen ja leikkausvarat. Postituksen osoitetiedot tulee toimittaa jälkikäsittelyn tekijälle sovitun tiedostoformaatin mukaisesti. 1

2 Ohjeita ja suosituksia painotyön ostajalle Käytettävät ohjelmat Julkaisun tekemiseen voi käyttää kaikkia yleisimpiä grafiikka- ja taitto-ohjelmia. Käyttöjärjestelmänä voi olla joko PC tai Macintosh. Kun käytössä on avoin ohjelmadokumentti, tekijällä ja tulostajalla tulee olla käytössä samat ohjelmat, samat tulostinajurit, sama päivitysversio, samat laajennukset, samat tavutusasetukset ja samat fontit. Esitysgrafiikka-, taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelyohjelmilla (esim. PowerPoint, Excel, Word) tehdyt aineistot eivät sovellu suoraan kirjapainotuotantoon. Lisäkustannuksista on näillä ohjelmilla tehtyjen aineistojen kohdalla aina sovittava kirjapainon kanssa työkohtaisesti. Sivukoko, marginaalit ja leikkuuvarat Aineisto tehdään aina puhtaaksileikkauskokoon 1/1. Työ on suunniteltava niin, että sivun yli menevät kuvat ja väripinnat sisältävät leikkausvaran, joka on vähintään 3 mm yli reunojen. Marginaaleja määritettäessä on otettava huomioon tuotteen nidonta/sidontatapa Värit ja päällepainatusasetukset Työstä on poistettava käyttämättömät värimääritykset. Neliväritöissä kaikkien värien on oltava prosessivärejä, lisävärit määritetään Spot-väreiksi. Neliväripainatuksessa duotone-kuvat, eli kaksivärierottelukuvat, voidaan muodostaa ainoastaan prosessiväreistä ja kaksiväripainatuksessa käytettävistä painoväreistä. Kun mustan tekstin koko on alle 24 pistettä on käytettävä päällepainatusta (overprint), jolla estetään tekstin alle syntyvä aukko. Kun mustan tekstin koko on yli 24 pistettä, tai työssä on isoja mustia pintoja, tulee kuva avata tekstin alta ja käyttää lihotusta tai käyttää voimakasta mustaa (Rich Black), jossa on mukana myös muita osavärejä. Kuvat, grafiikka ja värinhallinta Digitaalikameran tiedosto ei kelpaa suoraan painettavaksi, vaan siihen tulee tehdä painotekniset säädöt. Suositeltavat kuvaformaatit ovat TIFF ja EPS sekä käsittelemättömissä kuvissa JPEG. Kuvat tulee olla 4-väripainatuksessa CMYK-muodossa. Sävy- ja viivakuvien resoluutio tulee määritellä painomenetelmäkohtaisesti (kts. tekniset laatusuositukset) Liian suuren resoluution käyttö kasvattaa turhaan kuvatiedoston kokoa. Linjanpaksuus tulee aina määritellä numeraalisesti. Kovin ohuita linjoja ei tule käyttää monivärisinä, rasteroituina tai negatiivisina. Pienin suositeltu linjan paksuus on 0,25-0,5 pistettä painomenetelmästä riippuen. Kuvakoon muuttaminen taitto-ohjelmassa muuttaa myös kuvan resoluutiota. Värinhallintaa sovellettaessa tulee käyttää keskiarvoprofiileja tai asianomaisen painon omaa profiilia. Fontit Fontit liitetään aina tulostettavan julkaisun mukaan. Myös grafiikkatiedostojen sisältämät fontit on liitettävä mukaan tai muutettava poluiksi. Fontteja lähettäessä on otettava huomioon valmistajan lisenssiehdot. Kirjasinten tulee olla Type1- tai OpenType-muotoisia. TrueType-fontteja ei tule käyttää, sillä niiden tulostuminen oikein ei ole kaikissa tapauksissa varmaa. Julkaisu- tai grafiikkaohjelmien paleteissa olevia kursivointeja tai lihavointeja ei saa käyttää. On käytettävä aina aitoja kirjainleikkauksia. Käytettäessä alle 10 pisteen negatiivitekstiä, tulee painon kanssa selvittää mahdollisen kohdistusheiton vaikutukset tekstin luettavuuteen. PDF (suljettu dokumentti) Aineistoformaatiksi painoon suositellaan PDF-formaattia (suositus PDF-X). PDF-muunnos tulee tehdä aina Acrobat Distillerillä Postscript-tiedostosta, eikä suoraan ohjelmasta. PDF-tiedostoja tehtäessä Acrobat Distillerin asetukset tulee olla painomenetelmäkohtaisesti ja prosessikohtaisesti räätälöidyt asianomaisen painolaitoksen kanssa. PDF-tiedoston oikeellisuus on lähettäjän vastuulla. PDF-tiedostojen tarkastaminen kirjapainossa sovitaan työkohtaisesti. Tarkastus ja siitä mahdollisesti aiheutuvat lisätyöt ovat laskutettavaa työtä, ellei toisin sovita. Tiedostojen nimeäminen Työstä lähetetään vain yksi selkeästi nimetty versio painoon ja itselle jätetään vastaava kopio. Käytä nimeämiseen aakkosia, älä erikoismerkkejä ja muista käyttää sanavälin sijasta alaviivaa. Vedokset ja mallit Valitse käyttötarpeitasi vastaava vedosteknologia. Paras vedos on ns. sopimusvedos, joka vastaa lopputuotetta mahdollisimman tarkasti. Näköis- ja sopimusvedoksen lisäksi on käytössä arkkiasemoitu vedos (sinikopio, tulostus jne.) ja näyttöruutuvedos. Näiden lisäksi voidaan valituista materiaaleista tehdä painamaton tai painettu rakennemalli, eli dummy. Aineiston toimittaminen Aineisto toimitetaan painoon yhtenä kokonaisuutena ennalta sovitulla tavalla. Aineisto sisältää vain työhön tarvittavan materiaalin. Ftp-siirtona tai sähköpostina toimitettu aineisto pakataan pakkausohjelmalla ennen lähetystä. 2

3 Ohjeita ja suosituksia painotyön ostajalle Esimerkkejä yleisistä virheistä ja keinoja niiden ehkäisemiseksi Yleisiä virheitä Sävykuvissa on käytetty RGB värejä. Työssä käytetty sivukoko tai sivujärjestys on väärä. Värejä määriteltäessä ei ole erotettu spotti- ja prosessivärejä Leikkausvarat jätetty määrittelemättä, jolloin painavaa pintaa saattaa leikkautua pois tai painamatonta pintaa jää lopputuotteeseen. Työssä käytettyjä aineiston osia puuttuu (avoin ohjelma dokumentti). Teksti on kursivoitu väkisin, eli käytetystä kirjasintyypistä puuttuu kursivoitu versio. Päällepainatusta (Overprint) ei ole huomioitu, jolloin valkoinen paperi näkyy mustan tekstin alta. Työssä on käytetty joitain erikoisempia kuviotäytteitä, jotka eivät tulostu tai linjanpaksuus on määritetty "hairlineksi", joka on käytetyllä tulostimella ohuin aikaansaatava linja. Apupöydälle on jätetty ylimääräisiä elementtejä tai siirtokansiossa on ylimääräisiä tiedostoja. Eri työvaiheisiin on käytetty niihin sopimattomattomia ohjelmia. Valmiissa painotyössä kuvat näyttävät liian tummilta tai liian vaaleilta. Painoväri leviää ja likaa painopinnan. Kansi repii sivut irti tuotteen alusta ja lopusta. Ohjeita niiden ehkäisemiseksi Painoprosessi vaatii CMYK-muotoisen kuvan, joten muista varmistaa, että kaikki dokumentissa olevat kuvat ovat valitun painomenetelmän mukaisessa CMYK-muodossa. Aloittaessasi uuden työn, määritä heti työn sivukoko ja saatuasi työn valmiiksi varmista sivujärjestys. Muista aina tehdä värimääritys värinvalinnan yhteydessä, prosessivärejä ovat syaani, magenta, keltainen ja musta. Spottivärejä ovat mm. - PMSsävyt. Suunnittele työ niin, että sivun yli menevät kuvat ja väripinnat ulottuvat vähintään 3 mm reunojen yli. Sivunumeroille, tekstille, kuville ym. jätetään painotuotteen ulkoreunasta vähintään 5 mm marginaali. Talleta kaikki saman työn osat samaan (paikkaan) kansioon. Luotettavimmin työ tulostuu, kun käytössä on PostScript 1-fontit ja niistä kaikki leikkaukset. Kun tekstin koko on alle 24 pistettä, tulee käyttää aina päällepainatusta (Overprint). Linjanpaksuus tulee aina määritellä numeraalisesti. Kovin ohuita linjoja ei tule käyttää monivärisinä, rasteroituina tai negatiivisina. Pienin suositeltu linjanpaksuus on 0,25-0,5 pistettä painomenetelmästä riippuen. Kun lähetät työn eteenpäin, varmista, että dokumentissasi ei ole ylimääräisiä elementtejä ja että mukana on vain se versio työstä, jonka haluat painettavan. Muista jättää myös itsellesi työstä lähetettävää vastaava versio. Kussakin työvaiheessa tulee käyttää siihen tarkoitukseen sopivaa ohjelmaa. Varmista, että painomenetelmä ja painoasetukset ovat oikeat. Painovärin kuivumiseen kuluva aika tulee ottaa huomioon työtä suunniteltaessa ja suojausta tulee käyttää värikylläisillä pinnoilla. Kun käytetään paksua paperia tulee kansilla ja sisäsivuilla olla sama kuitusuunta ja sopiva liima. Kansi irtoaa kirjasta. Kannen sisäpuolelle, selän kohdalle on jätettävä 4 mm selkää leveämpi painamaton alue. 3

4 Tekniset laatusuositukset Tekniset laatusuositukset on tarkoitettu painotyön tilaajan ja painon apuvälineeksi, joissa ovat suositusarvot tärkeimpien laatukriteerien osalta reprolle, painamiselle ja jälkikäsittelylle. Laatukriteerit perustuvat osittain ISO :1996, ISO (Sanomalehtien liiton yhteenveto) standardeihin ja flexopainatuksen osalta vielä julkaisemattomaan ISO komitea mietintöön, sekä osittain käytännössä tehtyihin mittauksiin. Niitä voidaan pitää suosituksina tai tavoitearvoina. Ne on laadittu keskivertotyön ominaisuuksien pohjalta ja niistä voidaan poiketa työkohtaisesti painotyön käyttötarkoituksen ja materiaalien niin vaatiessa. Repro Kuvien resoluutio [dpi] Sävykuvien resoluutiosuositus on Cold-setissa 200 dpi ja digitaalipainatuksessa mustavalkokuvilla 200 dpi ja värikuvilla 300 dpi. Heat-setissä ja arkkipainatuksessa sekä fleksopainatuksessa se on 300 dpi. Viivakuvien resoluutiosuositus on 1200 dpi kaikilla painomenetelmillä. Rasteritiheys [l/cm] ja pistekokoalue [%] Rasteritiheydet vaihtelevat Cold-setista arkkipainatukseen 34 l/cm-80 l/cm, riippuen paperityypistä ja painotuotteen käyttötarkoituksesta. Mitä huokoisempi paperi, sitä alhaisempi rasteritiheys. Toistuva pistekokoalue on pienimmän ja suurimman tiedostosta paperille toistuvan pisteen välistä sävyaluetta. Pistekokoalueen laajuuteen vaikuttaa käytetyt materiaalit ja rasteritiheys. Luvut perustuvat perinteiselle AM-rasterille. Digitaalisessa painamisessa ei yleensä käytetä linjarasteria, jolloin rasteritiheyttä ei voida samalla tavoin määrittää. Digitaalisen painamisen kohdalla ratkaiseva tekijä onkin tulostusresoluutio. Tämän tulisi olla vähintään 600 dpi tai visuaalisesti vastaava vaikutelma. Käytännössä vastaava visuaalinen vaikutelma voidaan saavuttaa pienemmälläkin resoluutiolla, jos jokaisella pisteellä on useampi sävytaso. Maksimipeitto [%] Maksimipeittoprosentti (osaväriprosenttien summa kuvan tummimmassa kohdassa) on voimakkaasti materiaalikohtainen. Maksimipeittoprosentti tulisikin määräytyä paperinvalmistajan suositusten mukaisesti. Maksimipeittoprosenttit vaihtelevat 240 %- 340 % välillä, painomenetelmästä riippuen. Cold-set Heat-set Arkkipainatus Kuvien resoluutiot (dpi) Sävykuvat Viivakuvat Rasteritiheys (l/cm) Pistekokoalue (%) Maksimipeitto (%) Flexopainatus Digitaalipainatus (elektrofotografia) paperi/kartonki aaltopahvi filmi Kuvien resoluutiot (dpi) Sävykuvat Viivakuvat Rasteritiheys (l/cm) Pistekokoalue (%) Maksimipeitto (%)

5 Paino Pisteenkasvu [%] Pisteenkasvu on suurinta keskisävyissä. Pisteenkasvuarvot on esitetty taulukossa sekä positiivi-, että negatiivilevyille 40 % rasteripisteelle. Pisteenkasvua arvioitaessa on huomioitava rasteritiheyden vaikutus pisteen leviämiseen.ctp-tulostuksessa pisteenkasvu vastaa Cold-setissa ja fleksopainatuksessa negatiivilevyn pisteenkasvua, heat-set ja arkkipainatuksessa positiivilevyn pisteenkasvua. Tavoitedensiteetit Parhaimpaan tulokseen päästään kun tavoitedensiteetit haetaan prosessikohtaisesti koepainatuksen (NCIpainatus) avulla käytössä olevalle materiaali/painokone-yhdistelmälle. Taulukossa esitetyt tavoitedensiteetit Coldsetille on mitattu ilman polarisaatiosuodinta. Muille painomenetelmille tavoitedensiteetit on mitattu polarisaatiosuotimella. Mittalaitteen parametrit ovat: Din E ja polarisaatiosuodin (Cold-set ilman polarisaatiosuodinta). Mittari on nollattu paperiin. Cold-set Heat-set Arkkipainatus Pisteenkasvu (%) positiivi / / / / / /-3 negatiivi 30+/ / / / / / /-3 Tavoitedensiteetit Syaani Magenta , /-0.05 Keltainen , Musta Flexopainatus Digitaalipainatus paperi/kartonki aaltopahvi (elektrofotografia) filmi Pisteenkasvu (%) positiivi negatiivi / /-6 30+/-8 30+/ /-6 Tavoitedensiteetit Syaani ,25 +/-0,20 Magenta /-0,20 Keltainen , /-0,20 Musta /-0,20 Kohdistusvirhe [mm] Taulukossa on esitetty painotuotteessa esiintyvän kohdistusvirheen maksimiarvo arkkikoon mukaan. Arvo ilmoittaa arkilla olevien painovärien kohdistuksen keskinäisen maksimipoikkeaman. Digitaalisen painamisen kohdalla on huomioitava että painojäljen sijainti ei pysy paikallaan arkkiin nähden samalla tavoin kuin offsetpainokoneissa. Tämän vuoksi digitaaliselle painamiselle on annettu myös maksimipoikkeama arkkiin nähden. Kohdistusvirhe [mm] Digitaalipainatus Cold-set Heat-set Arkkipainatus Flexopainatus (elektrofotografia) B0 B1 B2 B0 B1 B2 kapea rata leveä rata 0,4 / 1,0* 0,3 0,25 0,15 0,1 0,2 0,1 0,05 0,1 0,5

6 Värisävyalue [Lab] CMYK-väreillä ja mainituilla papereilla aikaansaatava värisävyalue käsittää osavärien lisäksi kompaktit päällekkäispainatuspinnat, jotka muodostavat vihreän, sinisen ja punaisen värin. Mittausalusta on väriltään musta ja mittalaitteen parametrit ovat: valolähde D50, mittauskulma 2 o, jossa valon heijastuskulma on 0/45 tai 45/0. Digitaaliselle painamiselle annetut sävyarvot on määritetty kiinteitä toonereita käyttäville painomenetelmille. Fleksopainon sävyarvot koskevat vedosta. Huomioitavaa on, että painojäljestä mitattava painovärien sävyalue on riippuvainen käytetyn paperin sävystä. Digitaalisessa painamisessa kiinteitä toonereita käyttävillä menetelmillä paperin sävyllä ei ole niin merkittävää vaikutusta painojäljen sävyalueeseen eikä kiiltoon kuin offset-painomenetelmällä. Värisävyalue [Lab) Digitaalipainatus Cold-set Heat-set Arkkipainatus Flexopainatus* (elektrofotografia) ( 70 g/m 2 ) ( 115 g/m 2 ) paperi/ kartonki aaltopahvi (valkoinen) filmi (valkoinen) Paperi Syaani Magenta Keltainen Musta Vihreä Sininen L >92 >90 >84 a <0 <1 <2 b <1 <3 <4 L a b L a b L a b L 20 > a b L a b L a b L a Punainen b * Fleksopainon sävyarvot on mitattu vedoksesta. Värisävypoikkeamat [ E] Värisävypoikkeamat on annettu erikseen keskiarvolle ja hajonnalle. Keskiarvon E:llä tarkoitetaan poikkeamaa annetusta väriarvosta. Hajonnan E:llä tarkoitetaan painonäytteiden välistä värieroa. Värisävypoikkeamat Cold-set Heat-set ja Arkkipainatus ( E) keskiarvo( E) hajonta ( E) keskiarvo ( E) hajonta ( E) Syaani Magenta ,5 Keltainen Musta Värisävypoikkeamat Flexopainatus paperi/kartonki aaltopahvi filmi ( E) keskiarvo ( E) hajonta ( E) keskiarvo ( E) hajonta ( E) keskiarvo ( E) hajonta ( E) Syaani Magenta ,5 Keltainen Musta 9 4,5 9 4,5 6 3

7 Jälkikäsittely Huomion arvoista on se, että painotyö, joka on painamisen kannalta huipputyö voi olla jälkikäsittelyssä vain peruslaatuinen. Esimerkiksi laadukas 4-väriesite saatetaan stiftata, jolloin jälkikäsittelyvaatimukset eivät ole yhtä korkeat kuin 1-värisellä liimasidotulla varaosaluettelolla, jonka on kestettävä kovaakin käyttöä hajoamatta. Liimanidonnan lujuus Liimanidonnan lujuus on riippuvainen käytetyistä materiaaleista. Painotuotteen lopullinen lujuus määräytyy blokin paksuuden, käytetyn paperin, kuitusuunnan, kannen paksuuden, formaatin ja käytetyn liiman vaikutuksesta. Jos materiaalit eivät ole yhteensopivat saattaa seurauksena olla sivujen irtoaminen tai jopa koko nidoksen hajoaminen. Jo materiaaleja valittaessa tulee ottaa huomioon lopullinen käyttötarkoitus ja tuotteen elinikä. Paksuilla ja päällystetyillä papereilla ei päästä samanlaisiin nidontalujuuksiin kuin mitä päästään ohuilla ja päällystämättömillä paperilaaduilla. Myös käytetyt painovärit ja lakat vaikuttavat nidonnan lujuuteen. Kuitusuunnan vaikutus liimasidonnan lujuuteen on merkittävä. Jos paperin kuitusuunta ei ole selän suuntainen, ei painotuotteelle ole mahdollista saada vaativan laadun edellyttämää sidoslujuutta. Nidonnan lujuuden määrittämiseksi on olemassa kaksi erilaista testiä: vetotesti ja taivutustesti. Vetotestissä liimanidotun painotuotteen sivuun kohdistetaan kasvava veto kunnes sivu irtoaa. Saavutettu voima toimii suureena. Taivutustestissä liimanidotun painotuotteen sivuun kohdistetaan pieni vakiollinen voima ja sivua liikutetaan edestakaisin kunnes sivu irtoaa. Suureena toimii taivutusten lukumäärä. Annetut arvot on annettu hot melt-liimalle. PUR-liimalla päästään lähes aina parempiin vetolujuuksiin. Vetotesti [N/cm] < 150 g/m 2 (ohut) 6,0 +/- 1 5,0 +/- 1 4,5 +/- 1 > 150 g/m 2 (paksu) 5,0 +/- 1 4,0 +/- 1 3,5 +/- 1 Taivutustesti [kpm] < 150 g/m 2 (ohut) 600 +/ / /- 100 > 150 g/m 2 (paksu) 500 +/ / /- 100 Taittotarkkuus [mm] Taittotarkkuudella tarkoitetaan taitoksen eroa taittomerkkiin nähden. Huomioitavaa on, että virheellinen asemointi ja kohdistusvirheet arkkiin nähden voivat aiheuttaa taittovirheitä, joita ei voida korjata taittaessa. Taittotarkkuus on annettu erikseen arkkitaitolle ja rotaatiotaitolle. Taittotarkkuus [mm] peruslaatu keskilaatu vaativalaatu arkki [mm] alle 1,5 alle 1 alle 0,5 coldset [mm] alle 3 alle 2,5 alle 2 heatset [mm] alle 2 alle 1,5 alle 1 Leikkaustarkkuus [mm] Leikkaustarkkuudella tarkoitetaan leikkauslinjan poikkeamaa leikkausmerkkeihin nähden. Painotuotteen koolla tarkoitetaan painotuotteen lopullisen koon poikkeamaa määritettyyn kokoon nähden. Leikkaustarkkuuden ja painotuotteen koon toleranssit on annettu erilliselle leikkurille. Rotaation leikkaustarkkuudella tarkoitetaan rotaatiokoneessa kiinteästi asennettua leikkuria ja sen toleransseja. Jos rotaatiotuotteelle tahdotaan parempi leikkaustarkkuus on painotuotteet puhtaaksileikattava erikseen. Erillinen leikkaus edellyttää blokilta saman suuruisia arkkeja. Leikkaustarkkuus [mm] peruslaatu keskilaatu vaativalaatu leikkaustarkkuus [mm] alle 1 alle 0,5 alle 0,3 painotuotteen koko [mm] alle 1,5 alle 1 alle 0,5 coldsetin leikkaustarkkuus [mm] alle 3 alle 2 alle 1 heatsetin leikkaustarkkuus [mm] alle 2 alle 1,5 alle 1