PSYKOLOGIAN LAITOS. Psykologian koulutus. Laitoksen tehtävät ja hallinto. Tutkinnon rakenne. Psykologian laitoksen johtoryhmä

Transkriptio

1 PSYKOLOGIAN LAITOS PSYKOLOGIAN LAITOS Psykologian koulutus PL 9 (Siltavuorenpenger 20 D) Helsingin yliopisto puh (amanuenssi), (toimisto), fax Kognitiotieteen koulutus PL 9 (Siltavuorenpenger 20 C) Helsingin yliopisto puh (amanuenssi), fax Laitoksen tehtävät ja hallinto Psykologian laitoksen tehtävänä on psykologian ja kognitiotieteen tieteellinen tutkimus sekä siihen perustuva koulutus. Psykologian laitos siirtyi humanistisesta tiedekunnasta käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan Psykologian laitoksen johtaja johtaa ja valvoo laitoksen toimintaa ja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Laitoksen johtajana toimii professori Kimmo Alho. Psykologian laitoksen johtoryhmä Jäsenet johtaja, prof. Kimmo Alho professori Göte Nyman professori Veijo Virsu yliopistonlehtori Laura Hokkanen yliopistonlehtori Jussi Saarinen tutkimussihteeri Max Ingman opiskelija Jari Lipsanen opiskelija Tapani Riekki opiskelija Markus Mattsson Varajäsenet professori Heikki Summala professori Christina Krause professori Juhani Vilkki assistentti Virpi Kalakoski tutkija Teemu Rinne tutkimussihteeri Marja Riistama opiskelija Anu Siren opiskelija Erkki Heinonen opiskelija Anne Buttler Psykologian koulutus Psykologian tutkinnoista annetun asetuksen mukaan psykologian maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) psykologian tieteenalan hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden ja niihin rinnastettavien opintokokonaisuuksien tuntemus; 2) tieteellisten menetelmien hallinta ja kyky soveltaa tieteellistä tietoa; 3) psykologisten palvelujärjestelmien ja psykologian ammatillisten sovellusten hyvä tuntemus; 4) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä 5) riittävät viestintätaidot. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja ammattikäytäntöihin. Tutkinnon rakenne Psykologian maisterin tutkinnon laajuus on 180 opintoviikkoa. Siihen sisältyy psykologian perusopinnot (20 ov), psykologian aineopintoja (vähintään 20 ov), metodiopintoja (20 ov), syventäviä opintoja (20 ov), ja pro gradu - tutkielma (20 ov) sekä harjoittelu (20 ov). Lisäksi suoritetaan kieli- ja viestintäopinnot (10 ov), sivuaineopintoja (40 ov) sekä vapaita opintoja (10 ov). Sivuaineopinnoista voi 20 opintoviikkoa olla psykologian opintoja. Lisäksi on mahdollista suorittaa filosofian maisterin tutkinto psykologia pääaineena. 305

2 PSYKOLOGIAN KOULUTUS Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa ja sen rakenne on muutoin sama kuin psykologian maisterin tutkinnossa, mutta siihen ei kuulu harjoittelua (Pps700) ja syventävissä opinnoissa suoritetaan ammatillisten kurssien asemesta muita teoreettisia, metodisia ja tutkimukseen orientoivia opintoja. Aineenopettajiksi aikovien tulee jo aineenopettajankoulutukseen hakeutuessaan neuvotella laitoksen johtajan kanssa psykologian opintojen suorittamisesta, mikäli he haluavat sisällyttää minimitutkintoonsa kahden opetettavan aineen opinnot. Psykologian kandidaatin tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Siihen sisältyvät ylläluetellut opinnot lukuunottamatta harjoittelua, pro gradu -tutkielmaa ja syventäviä opintoja. Aineopintoihin sisältyy 3 ov:n laajuinen kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyyskoe. Psykologian kandidaatin tutkinnon voi suorittaa opiskelija, joka on hyväksytty opiskelemaan psykologian mais-terin tutkintoa. Kieli- ja viestintäopinnot (10 ov) ovat humanistisesta tiedekunnasta käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan siirtyneille oppiaineille yhteisiä. Vieraiden kielten opinnoissa opiskelijan tulee osoittaa tekstin ymmärtämisen taito ja suullinen taito jossakin seuraavista kielistä: englanti, saksa, ranska, venäjä tai espanja. Lisäksi vaaditaan kahden ov:n laajuiset opinnot jossain muussa vieraassa kielessä. Perusopinnot antavat johdatuksen peruskäsitteisiin ja keskeisiin psykologian teorioihin sekä tutkimustyön alkeisiin. Tämä arvosana kuuluu myös psykologian sivuaineopiskelijoille. Aineopinnot I (20 ov) on pakollinen pääaineopiskelijoille ja se kuuluu myös 40 ov:n sivuainekokonaisuuteen. Aineopinnot II (10-20 ov) on vapaaehtoinen ja vain pääaineopiskelijoille tarkoitettu. Sen voi ottaa sivuaineen sijasta. Metodiopinnot (20 ov) koostuvat tilastotieteen ja psykologian laitoksen tarjoamista tieteellisen tutkimuksen menetelmäkursseista. Syventäviin opintoihin (20 ov) kuuluu ammatillisia taitoja ja teoreettista tietoa syventäviä kursseja sekä laajahko kirjatentti. Harjoittelu suoritetaan laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa, jossa on mahdollisuus oppia teorian soveltamista käytäntöön. Ohjaajana toimii oman alansa hyvin tunteva psykologi. Samalla opiskelija osallistuu laitoksen järjestämään harjoittelunohjausseminaariin (1 ov). Osan harjoittelusta voi suorittaa psykologian laitoksen tutkimusryhmässä (enintään 8 ov) ja toimimalla opintojaan aloittavien pienryhmäohjaajana (1 ov). Ennen kenttäharjoittelua suoritetaan yleensä Kliininen ammattikäytäntö II. Sivuaineita valitaan 40 opintoviikkoa, joihin voi sisältyä 10 opintoviikon puoliarvosanoja tai 15 opintoviikon opintokokonaisuuksia. Opintooikeus on itse hankittava. Suositeltavia sivuaineita ovat esim. sosiaalipsykologia, sosiologia, sosiaalipolitiikka, filosofia, viestintä, yleinen kielitiede, kasvatustiede, aikuiskasvatus, fysiologia, biologia, perinnöllisyystiede, psykiatria, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja matematiikka. Vapaisiin opintoihin on suositeltavaa sisällyttää filosofiaa, tieteentutkimusta, sosiologiaa, yhteiskuntatieteitä ja metodologiaa. Tutkinnossa ei tarvitse olla vapaita opintoja, jos tutkintoon vaadittava opintoviikkomäärä muuten täyttyy. Opintojen kulku ja suoritustavat Opintojen suoritusjärjestys on osittain sidottu, koska niihin sisältyy jatkumoita, joissa uusi tieto rakentuu aiemmin opitulle. Ohjeellinen suorituskaavio on saatavilla syyslukukauden alussa psykologian laitoksen toimistossa. Opinto-oppaassa esiteltyjen suoritusmuotojen lisäksi opiskelija voi neuvotella kurssien vaihtoehtoisista suoritustavoista (esim. kirjallinen harjoitustyö, erikoistyö, valinnainen kirjapaketti tms.) kurssin vastuuhenkilön kanssa. Luettelo opintojaksojen vastuuhenkilöistä on psykologian laitoksen ilmoitustaululla ja toimistossa. Opettajat ovat tavattavissa vastaanottoaikoina. Opintokokonaisuuksien arvosana on siihen sisältyvien opintojaksojen painotettu keskiarvo. 306

3 PSYKOLOGIAN KOULUTUS Psykologia sivuaineena Tasokokeen kautta voi saada 40 tai 60 opintoviikon laajuisen sivuaineoikeuden. Suppeampaan sivuaineeseen kuuluvat perusopinnot (20 ov) ja aineopinnot I (20 ov). Opettajiksi aikovien kannattaa sisällyttää näihin Koulutuspsykologiaa (Pps262) ja/tai soveltuvia kursseja Vapaasta puoliarvosanasta. Laajempaan sivuaineeseen sisältyvistä opinnoista neuvotellaan professorin kanssa. Psykologian tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 10 ov Äidinkielen opinnot 2 ov - tieteellinen kirjoittaminen 1-2 ov - suullinen viestintä 1 ov Toisen kotimaisen kielen opinnot 2 ov Vieraiden kielten opinnot 6 ov - vieraan kielen tekstin ymmärtäminen 2 ov - vieraan kielen suullinen taito 2 ov - toisen vieraan kielen opinnot 2 ov Ks. Kieli- ja viestintäopinnot PsK-, HuK-, PsM- ja FM-tutkinnoissa, oppaan s Pps100 Perusopinnot 20 ov Pps110 JOHDATUS PSYKOLOGIAAN 1 ov Yleiskatsaus psykologian tieteellisiin suuntauksiin ja peruskysymyksiin. Luentosarja jakaantuu kahteen kokoavaan pääteemaan: (1) kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen esittelyyn sekä (2) tunteiden ja motiivien tarkasteluun psykologian eri suuntauksissa. Psykologian historiaa valaistaan eri suuntauksien osalta. Kurssiin kuuluu velvollisuus toimia neljä tuntia koehenkilönä. Pääaineopiskelijoille kuuluu lisäksi pakollisena kurssi Pps277. Pps120 NEUROPSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT ov Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat hermoston kehitykseen, hermosolun ja hermoverkkojen toimintaperiaatteisiin ja keskushermoston rakenteisiin sekä käyttäytymisen hermostollisiin perusmekanismeihin. Keskeisiä sisältöjä ovat lisäksi havainto- ja liiketoimintojen, oppimisen, muistin ja kielen mekanismit sekä hermojärjestelmien dynaamiset muutokset. Lisäksi kurssiin sisältyy omatoimisia tietokoneavusteisia funktionaalisen neuroanatomian harjoituksia Brainiacohjelmalla. Kurssi suoritetaan tentillä (4 ov) johon sisältyy kirja Kalat, J.W., Biological Psychology (7th Ed.) sekä tehtäviä Brainiacin avulla opiskellusta materiaalista. Lisäksi kurssiin kuuluu 1 ov muuta materiaalia (kurssi/ kirjatentti), ilmoitetaan lukukausittain erikseen. Pps130 SOVELTAVAN PSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT 9 ov Pps131 Kehityspsykologia I 3 ov Opintojaksossa perehdytään ihmisen psykologiseen kehitykseen vauvaiästä vanhuuteen. Opintojakso voidaan suorittaa joko (1) kurssina oheislukemistoineen tai (2) kirjatenttinä. Kirjatentissä tentitään teos: Berger, K.S. (1998) The developing person: Through the life span (neljäs painos) ja teoksesta Bee, H. (1997) The developing child osat 1 ja

4 PSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT Pps132 Persoonallisuus ja toiminta I 3 ov Opintojaksossa tutustutaan persoonallisuuden ja toiminnan psykologian peruskysymyksiin, tutkimusmenetelmiin sekä erilaisiin teorioihin ja niiden tapaan selittää tavoitteellista toimintaa. Opintojakso voidaan suorittaa kirjatenttinä tai luentosarjana, jonka yhteydessä tentitään soveltuvin osin Mischel, W., Introduction to personality, 6. painos. Jos kurssi suoritetaan kirjatenttinä, tentitään Mischel, W. Introduction to personality, 6. painos ja Brody & Ehrilchman, Personality psychology, The science of individuality. Pps133 Kliininen psykologia I 3 ov Opintojakso perehdyttää kliinisen psykologian lähtökohtiin, tutkimusmenetelmiin ja sovellusalueisiin. Kurssilla selvitetään kliinisen psykologian keskeistä käsitteistöä, tutkimustuloksia ja terveydenhuollon sovelluksia. Lisäksi kurssilla käsitellään epidemiologista tarkastelutapaa ja ehkäisevän mielenterveystyön perusteita. Kurssin yhteydessä tentitään Ogden, J., Health psychology. Kurssin voi suorittaa myös kirjatenttinä, jolloin em. teoksen lisäksi tentitään Fisher, S., Reason, J. (Eds.), Handbook of life, stress, cognition and health (luvut 2, 7, 9, 14, 16, 23, 25 ja 35). Pps140 TUTKIMUSTYÖKURSSIT 5 ov Pps141 Psykologisen tutkimuksen harjoituskurssi 2 ov Kurssin tarkoituksena on luentojen ja erityisesti harjoitusten avulla opettaa psykologisen tutkimuksen peruskäsitteitä. Kurssi toimii helppona ensiaskeleena tutkielman suunnittelemisen aloittamiseen. Kurssia suositellaan suoritettavaksi II opintovuoden syksyllä. Tämän kurssin jälkeen suositellaan suoritettavaksi kursseja Pps240, Pps332 ja Pps269 tässä järjestyksessä. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson tenttimällä teoksen Coolican, H., Research methods and statistics in psychology (2nd ed.). Pps142 Kokeellisen psykologian harjoituskurssi 3 ov Kurssilla tutustutaan klassisiin kokeellisen psykologian menetelmiin. Kurssi toimii johdantona myöhempiin empiirisiin töihin. Kurssin alkutenttinä suoritetaan Solso, R.L. Johnson, H.H., An Introduction to Experimental Design in Psychology (4-6th Ed.). Kurssin suorittamisen sijaan sivuaineopiskelijat tenttivät em. teoksen sekä teoksen Stanovich, K.E., How to Think Straight About Psychology (5th Ed.) erikseen ilmoitettavina tenttipäivinä (noin kaksi kertaa lukukaudessa). Pps200A Aineopinnot I 20 ov Pps210 KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEET 8 ov Perehtyminen kognitiivisen psykologian peruskäsitteisiin ja syventyminen joko tutkimusmenetelmiin (pääaineopiskelijat) tai sovelluksiin/teoriaan (pää- ja sivuaineopiskelijat). Sisältöjä: havaintopsykologia, inhimilliset tiedonkäsittelyprosessit (kuten muisti, tarkkaavuus ja tiedon eri esitysmuodot), kognitiiviset taidot (kuten kieli, käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu). Pps214 Havaintopsykologia I 3 ov Sisältää perehtymisen havaintopsykologian peruskysymyksiin. Kurssin ohessa tentitään osittain Goldstein, E.B., Sensation and Perception (4th Ed. tai uudempi). Kirjatentissä suoritetaan em. teos kokonaan. Pps215 Kognitiivinen psykologia I 3 ov Sisältää perehtymisen tiedonkäsittelyprosesseihin ja kognitiivisiin taitoihin. Kirjatentissä suoritetaan Eysenck, M.W. & Keane, M. T. Cognitive Psychology: A Student s Handbook. 308

5 PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT Lisäksi valitaan havainto- ja kognitiivisen psykologian kursseja aineopinnot II:sta 2 ov:n edestä kuitenkin siten, että sivuaineopiskelijat eivät voi sisällyttää tähän harjoituskursseja. Ks. myös kognitiotiede. Pps220 KEHITYSPSYKOLOGIA II 5 ov Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja kehityspsykologiasta ja tarjota mahdollisuus perehtyä tarkemmin joihinkin osa-alueisiin. Opintojakso voidaan suorittaa joko (1) kurssina oheislukemistoineen tai (2) suorittamalla kirjapaketti. Kirjapaketti koostuu teoksesta: Shaffer, D.R. (1996) Developmental psychology: Childhood and adolescence (neljäs painos) ja valitsemalla kolme englanninkielistä tai yksi suomenkielinen ja kaksi englanninkielistä teosta seuraavista: (1) Damon, W. (sarjan toim.), Kuhn, D. & Siegler, R. S. (numeron toim.) (1998) Handbook of child psychology, vol 2 (viides painos) kappaleet 7, 11, 12, 16, 18 ja 19, (2) Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim) (1995) Näkökulmia kehityspsykologiaan: Kehitys kontekstissaan, (3) Oates, J. (toim) (1994) The foundations of child development, (4) Stern, D.N. (1985) The interpersonal world of the infant, (5) Vuorinen, R. (1997) Minän synty ja kehitys: Ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren. Pps222 PERSOONALLISUUS JA TOIMINTA II 5 ov Opintojakson tavoitteena on syventää kuvausta tavoitteellisesta toiminnasta ja persoonallisuudesta psykologiaa integroivana käsitteenä. Opintojakso voidaan suorittaa tarjonnan mukaan luentona, proseminaarina tai kirjatenttinä. Luennon yhteydessä tentitään teos Vuorinen, R., Persoonallisuus ja minuus. Jos kurssi suoritetaan kirjatenttinä, tentitään Bandura, A., Self-efficacy: The exercise of control sekä artikkelikokoelma (artikkelien nimet on nähtävissä toimistossa ja kirjastossa, kopioitavat kappaleet on saatavissa kirjastosta). Pps277 PSYKOLOGIAAN JOHDATTAVA KIRJATENTTI 2 ov Pääaineopiskelijoilta vaaditaan teoksen Eysenck, M. (Ed.), Psychology: An Intergrated Approach (luvut 1 10 ja 13 16) suoritus tiedekunnan tenttipäivinä. Pps200B Aineopinnot II ov Aineopinnot II voi koota esitetyistä vaihtoehdoista. Pps279 Kandidaatin tutkielma Pääaineopiskelija voi suorittaa kandidaatintutkielman aineopinnoissa. Kandidaatin tutkielma tarkoittaa 3 ov:n laajuista kirjallista työtä, jonka aihepiiristä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Tutkielman suorittamisesta sovitaan erikseen. Pps221 AMMATINVALINTA JA URAKEHITYS 5 ov Perehdytään ammatinvalinnan kysymyksiin ja soveltuvuuden arviointiin. Tarkastellaan työelämässä toimimisen ja työhön kiinnittymisen problematisoitumista, diagnosointia ja interventioita. Kurssin suoritustapa ilmoitetaan vuosittain erikseen. Pps251 KLIININEN PSYKOLOGIA II 5 ov Valittava kaksi kurssia seuraavista (a-f): Pps251a Kliinisen psykologian jatkokurssi 2,5 ov Kurssi perehdyttää mielenterveyden määritelmiin, mielenterveyshäiriöiden taustoihin ja diagnostiikan perusteisiin. Se antaa lähtökohdat psyykkisten häiriöiden psykodiagnostiseen tarkasteluun ja etiologisten kysymysten arviointiin. Luentojen lisäksi tentitään Davison, G.C. Neale, J.M., Abnormal psychology (sekä 6th Ed., että 7th Ed.) soveltuvin osin. Kurssi voidaan 309

6 PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT suorittaa kirjatenttinä, jolloin edellä mainittu teos tentitään kokonaan. Pps251b Kliininen neuropsykologia 2,5 ov Opintojaksolla käsitellään aivovaurioihin liittyviä psyykkisiä muutoksia ja niiden tutkimusmetodiikkaa. Jakso voidaan suorittaa kirjatenttinä, jolloin tentitään Kolb, B. Whishaw, I.Q. Fundamentals of human neuropsychology (4. Ed.), luvut 1, Pps251c Psykoterapian perusopinnot 2,5 ov Kurssi antaa käsityksen siitä, mitä psykoterapia on. Perehdytään erilaisiin psykoterapioihin, niiden käsitteistöön, menetelmiin ja taustateorioihin. Luentosarja voidaan korvata tenttimällä teos Corey, G., Theory and practice of counseling and psychotherapy (5th Ed.) Pps251d Psykosomatiikka 2,5 ov Kurssi perehdyttää sekä terveyden psykologian että lääketieteellisen psykologian peruskysymyksiin eli siihen, miten persoonallisuus ja käyttäytyminen ovat yhteydessä sairastumiseen ja sairastamiseen, millaisten mekanismien kautta psyyke lisää sairastumisriskiä, miten psyyke on yhteydessä sairastumiseen sinänsä ja millainen vuorovaikutus on somaattisten ja psyykkisten tekijöiden välillä sairauden aikana. Kurssi suoritetaan kirjatenttinä: Lovallo, W.R., Stress & Health. Biological and psychological interactions ja Orth-Gomér, K. & Schneiderman, N. Behavioral medicine approaches to cardiovascular disease prevention. Pps251e Ammattietiikka 2,5 ov Ammattieettisiin ongelmiin perehdytään keskusteluin ja ryhmätöin. Tarkoitettu kolmannen vuosikurssin tiedot omaaville opiskelijoille. Pps251f Ehkäisevä mielenterveystyö 2,5 ov Opetusmuotoina ovat ryhmätyöt ja keskustelut. Voidaan korvata tenttimällä Rosen, J. C., Solomon, L. J. (Eds.), Prevention in Health Psychology tai Felner, R.D. et al. (Eds.), Preventive Psychology. Luentokurssi tarkoitettu kolmannen vuosikurssin tiedot omaaville opiskelijoille. Pps252 KLIININEN PSYKOLOGIA III 5 ov Pps252a Kliinisen neuropsykologian jatkokurssi 2,5 ov Kirjatenttivaihtoehdon tarkoituksena on syventää kliinisen neuropsykologian jotain erityisaluetta. Kirjoista sovitaan kuulustelijan kanssa. Pps252b Psykoterapian jatkokurssi 2,5 ov Syvennetään terapeuttisten menetelmien tuntemusta. Teoreettinen suuntautuneisuus ja opetusmuoto vaihtelevat. Pps253 KEHITYSPSYKOLOGIA III 5 ov Kirjatentti tai luentokurssi. Teosluettelo kirjatenttiin saatavilla soveltavan psykologian osaston toimistosta. Kirjatentti voidaan käyttää myös kohdassa teoreettinen syventyminen. Pps254 PERSOONALLISUUS JA TOIMINTA III 5 ov Seminaari tai kirjatentti, jossa tentitään Hogan ym., Handbook of personality psychology. Voidaan käyttää myös kohdassa teoreettinen syventyminen. Pps255 HAVAINTOPSYKOLOGIAN HARJOITUSTYÖ 4 ov Tutustutaan tieteellisen tutkimustyön osavaiheisiin: kokeellisen tutkimuksen suunnittelu, kokeiden suorittaminen, tulosten arviointi ja tieteellinen kommunikaatio. Työn suoritettuaan opiskelijan tulisi hallita modernin psykofysiikan 310

7 PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT perusteet ja olla perehtynyt johonkin havaintopsykologian ajankohtaiseen osaalueeseen. Hänen tulisi kyetä lukemaan oman alansa tieteellisiä tuloksia ja raportoimaan niitä. Oheislukemistona kurssilla on esim. Gescheider, G.A., Psychophysics: The Fundamentals (3rd Ed.). Edellytyksenä on, että Pps142 on suoritettu. Pps256 KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN HARJOITUSTYÖ 4 ov Tutustutaan tieteellisen tutkimustyön osavaiheisiin: kokeellisen tutkimuksen suunnittelu, kokeiden suorittaminen, tulosten arviointi ja tieteellinen kommunikaatio. Työn suoritettuaan opiskelijan tulisi olla perehtynyt johonkin kognitiivisen psykologian ajankohtaiseen osaalueeseen. Hänen tulisi kyetä lukemaan oman alansa tieteellisiä tuloksia ja raportoimaan niitä. Työ voidaan suorittaa kurssilla tai omatoimisesti opettajan johdolla. Työn lisäksi tentitään osia esim. teoksesta McGuigan, F.J., Experimental Psychology (4th Ed.). Edellytyksenä on, että Pps142 on suoritettu. Pps257 KOGNITIIVISEN NEUROTIETEEN PERUSKURSSI 5 ov Kurssi on tarkoitettu psykologian, kognitiotieteen ja logopedian opiskelijoille. Edellytyksenä kurssille osallistumiselle on, että opiskelija on suorittanut sekä Neuropsykologian perusopinnot -kurssin (Pps120) että Kokeellisen psykologian harjoituskurssin (Pps142). Kurssilla perehdytään kognitiivisten toimintojen (mm. havaintotoimintojen, tarkkaavaisuuden, muistin, oppimisen ja puheen) keskushermollisen perustan tutkimuksen ongelmiin, menetelmiin ja tuloksiin. Opintojakso koostuu luennoista, kirjallisuudesta ja tentistä (yht. 3 ov) ja laboratoriotyöstä (2 ov). Laboratoriotyössä perehdytään EEG:n ja aivojen jännitevasteiden mittaamiseen, koeasetelman suunnitteluun, sekä tulosten analysointiin ja raportointiin. Laboratoriotyöskentely tapahtuu ryhmissä ja kukin ryhmä kirjoittaa raportin tekemästään tutkimuksesta. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista työn kaikkiin vaiheisiin. Kirjallisuus: Gazzaniga, Ivry & Mangun: Cognitive Neuroscience: The Biology of Mind, 1. p. sivut sekä tai 2. p. sivut Pps258 KOGNITIIVISEN NEUROTIETEEN JATKOKURSSI 5 ov Työpaja-tyyppinen kurssi, jonka muodostavat seminaariosallistumiset, kirjallisuuspaketti ja tentti, käytännön demot ja tutustumiset eri aivotutkimusmenetelmiin (fmri, MEG) sekä EEG:llä tehtävä harjoitustyö itse valitusta aiheesta. Kurssi on tarkoitettu Kognitiivisen neurotieteen peruskurssin suorittaneille opiskelijoille. Varianssianalyysikurssin (Pps270a) aiempi suorittaminen on suositeltavaa. Harjoitustyö tehdään ryhmissä, jotka laativat tutkimussuunnitelman yhdessä kurssin vetäjien kanssa. Tutkimuksessa kootaan riittävän suuri aineisto niin, että tulosten analysoinnissa voidaan käyttää jotain tarkoitukseen soveltuvaa tilastollista menetelmää, esim. varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset esitellään julkisesti joko esitelmän tai posterin muodossa psykologian laitoksella kevätlukukauden päätteeksi järjestettävänä tieteen päivänä. Lisäksi kukin ryhmä kirjoittaa tutkimuksestaan tieteellisen artikkelin muotoon laaditun tutkimusraportin. Kirjallisuus sovitaan erikseen mm. harjoitustyön teemoihin liittyen. Pps259 NEUROPSYKOLOGIAN ERITYISKURSSI 5 ov Kurssi on tarkoitettu Neuropsykologian perusopinnot -kurssin suorittaneille psykologian, kognitiotieteen ja logopedian opiskelijoille. Kurssilla tarkastellaan hermoston kehitystä, muuttumista, muotoutuvuutta ja neuropsykologisen kuntoutumisen perusteita. Kurssin suorittaville pitäisi muodostua käsitys normaalin kehityksen, oppimisen, ikääntymisen sekä aivovaurioista kuntoutumisen taustalla olevista tapahtumista aivoissa. Kurssin 311

8 PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT yhteydessä suoritetaan oheislukemistona artikkeleita sekä teos Virsu, V., Aivojen muotoutuvuus ja kuntoutuminen. Pps260a HAVAINTOPSYKOLOGIA II 2-5 ov Syventävä perehtyminen mm. havaintotoimintojen hermostolliseen perustaan, keskeisiin teorioihin ja malleihin sekä tutkimusmenetelmiin. Edellyttää, että kurssi Pps214 Havaintopsykologia I on suoritettu. Voidaan suorittaa opetustarjonnan mukaisesti kurssilla, työpajassa (vain pääaineopiskelijat), kirjallisena työnä tai kirjatenttinä, jossa suoritetaan kuulustelijan kanssa sovituin osin joitakin seuraavista teoksista: Bruce, V., Green, P.R. & Georgeson, M.A., Visual Perception (3rd Ed.), Ciba Foundation 184, Higher-order processing in the visual system, De Valois, R.L. & De Valois, K.K., Spatial Vision, Gescheider, G.A., Psychophysics: The Fundamentals (3rd Ed.), Kosslyn, S.M. & Osherson, D.N. (toim.), An Invitatation to Cognitive Science, vol. 2: Visual Cognition, Moore, B.J.C., An Introduction to the Psychology of Hearing, Regan, D: Human Perception of Objects. Early visual processing of spatial form defined by luminance, color, texture, motion and binocular disparity, Roth, I. & Bruce, V., Perception and Representation, Current Issues (2nd Ed.), Wandell, B.A., Foundations of Vision, Zeki, S., A vision of the brain. Pps260b KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA II 2-5 ov Syventävä perehtyminen kognitiiviseen psykologiaan Pps215 jakson suorittaneille. Voidaan suorittaa opetustarjonnan mukaisesti kurssilla (ks. myös kognitiotiede ja kognitiivisen psykologian jatkokurssi), työpajassa (vain pääaineopiskelijat), kirjallisena työnä tai kirjatenttinä, jossa suoritetaan kuulustelijan kanssa sovituin osin joitakin seuraavista teoksista: Anderson, J.R., The Architecture of Cognition, Baddeley, A., Human Memory, Bereiter, C. & Scardamalia M., Surpassing Ourselves, Cowan, N. (toim.), The Development of Memory in Childhood, Engelkamp, J. & Zimmer, H.D., The Human Memory, Eysenck, M.W. & Keane, M.T., Cognitive Psychology, A Students Handbook, Gazzaniga, M. S. (toim.), The Cognitive Neurosciences (osittain), Kosslyn, S.M., Image and Brain, McClelland, J.L. & Rumelhart, D.E., Parallel Distributed Processing, vol. 2, Power, M. & Dalgleish, T., Cognition and Emotion, From Order to Disorder, Roth, I. & Bruce, V., Perception and Representation, Current Issues (2nd Ed.), Rumelhart, D.E & McClelland J.L. Parallel Distributed Processing, vol. 1., Scarborough, D. & Sternberg, S. (toim.), An Invitation to Cognitive Science, vol. 4: Methods, Models, and Conceptual Issues, Smith, E. E. & Osherson, D.N. (toim.), An Invitation to Cognitive Science, vol. 3: Thinking, Styles, E.A., The Psychology of Attention, Olson, D. & Torrance, N. (toim.), Modes of thought: Explorations in culture and cognition. Kirshner, D. & Whitson, J. A. (toim.), Situated cognition: Social, semiotic, and psychological perspectives. Pps261a HAVAINTOPSYKOLOGIAN ERITYISKYSYMYKSET 2-5ov Perehtyminen yhteen havaintopsykologian erityiskysymykseen tai sovellusalueeseen. Edellyttää, että kurssi Pps214 on suoritettu. Jakson voi suorittaa esim. osallistumalla havaintopsykologian erityiskurssille (ks. myös kognitiotiede), tekemällä ohjatun erikoistyön, osallistumalla seminaariin tai pajatyöskentelyyn tai kirjatenttinä, jossa suoritetaan kuulustelijan kanssa sovituin osin esim. joitakin seuraavista teoksista: Bregman, A., Auditive Scene Analysis, Byrne, A. & Hilbert, D.R. (toim.), Readings on Color, vol. 2: The Science of Color, Carpenter, R.H.S & Robson, J. G. (Eds), Vision research: A practical guide to laboratory methods, Epstein, W. & Rogers, S. (toim.), Perception of Space and Motion, Gazzaniga, M.S. (toim.), The Cognitive Neurosciences (soveltuvin osin), Gilchrist A.L. (ed.), Lightness, brightness, and transparency, Graham, N., Visual Pattern Analyzers, Gross, W., Visual Computing, Howard, I.P. & Rogers, B.J., Binocular Vision and Stereopsis, Kellman, P.J. 312

9 PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT & Arternberry, M.E. The cradle of knowledge: development of perception in infancy, Kramer, A.F., Coles, M.G.H. & Logan, G.D. (toim.), Converging Operations in the Study of Visual Selective Attention, Rodieck, R.W. The first steps in seeing, Smith, A.T. & Snowden, R.J. (toim.), Visual Detection of Motion, Spillman, L. & Werner, J.S. (toim.), Visual Perception, The Neurophysiological Foundations, Vital- Durando, F. Atkinson, J. & Braddick, O. (eds), Infant Vision. Pps261b KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN ERITYIS KYSYMYKSET 2-5 ov Perehtyminen yhteen kognitiivisen psykologian erityiskysymykseen tai sovellusalueeseen (esim. kielen psykologia, ikääntyminen ja kognitio, eksperttiys). Edellyttää, että kurssi Pps215 on suoritettu. Jakson voi suorittaa osallistumalla kognitiivisen psykologian erityiskurssille (esim. Johdatus kielen psykologiaan. ks. myös kognitiotiede), tekemällä ohjatun erikoistyön, osallistumalla seminaariin tai pajatyöskentelyyn tai kirjatenttinä, jossa suoritetaan kuulustelijan kanssa sovituin osin esim. joitakin seuraavista teoksista: Baddeley, A. Working Memory, Birren, J.E. & Schaie, K.W. (toim.), Handbook of the Psychology of Aging (2. tai myöhempi laitos), Bishop, D.V.M., Uncommon Understanding. Development and Disorders of Language, Bruner, J., Culture of Education, Butterworth, B. (toim.), Mathematical Cognition, vol. 1, The Cognition and Technology Group at Vanderbilt, The Jaspers Project: Lessons in Curriculum, Instruction, Assessment, and Professional Development, Cowan, N., Attention and Memory, Garnham, A. & Oakhill, J., Thinking and Reasoning, Hacker, D., Dunslosky, J. & Graesser, A. C. (toim.), Metacognition in Educational Theory and Practice (Educational Psychology Series), Harley, T.A., The Psychology of Language, Kocshman, T. (toim.), CSCL: Theory and Practise of an Emerging Paradigm, Logie, R., Visuospatial Working Memory, Oatley, K., Best Laid Schemas: The Psychology of Emotions, Olson, D., The World on Paper: The Conceptual and Cognitive Implications of Writing and Reading, Pashler, H., (toim.), Attention, Schnotz, W., Vosniadou, S. & Carratero, M. New Perspectives on Conceptual Change. Pps262 KOULUTUSPSYKOLOGIA 2-5 ov Perehtyminen kognitiivisen psykologian sovelluksiin koulutuksen alalla esim. oppimisen strategioihin, opiskelutaitoihin, erilaisiin oppimiskäsityksiin ja uusiin oppimisympäristöihin. Kurssi suoritetaan kirjatenttinä tai mahdollisesti järjestettävien kurssien avulla. Kirjatenttin luetaan esim. joitakin seuraavista teoksista: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L., Tutkiva oppiminen: älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen, McGilly, K. (toim.), Classroom Lessons, Integrating Cognitive Theory & Classroom Practice, Olson, D. & Torrance, N. (toim.), The Handbook of Education and Human Development: New Models of Learning, Teaching and Schooling, Schauble, L. & Glaser, R. (toim.), Innovations in Learning: New Environments for Education, Reiman, P. & Spada, H. (toim.), Learning in Humans and Machines: Towards an Interdisciplinary Learning Science, Schwartz, J. L., West, M. M. & Wiske, M. S. (toim.), Software Goes to School, Vosniadou, S., De Corte, E., Glaser, R., & Mandl, H. (toim.), International Perspectives on the Psychological Foundations of Technology-Based Learning Environments, Wilson, B. G. (toim.), Constructivist Learning Environments: Case Studies in Instructional Design. Pps281 HAVAINTO- JA KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN SOVELTAVA HARJOITUSTYÖ 5 ov Kurssilla opiskelijat soveltavat havainto- ja kognitiivisen psykologian tietoja käytännönläheisten ongelmien ratkaisemiseen. Jokainen opiskelija laatii kohdeyritykselle tmv. kehityssuunnitelman, joka voi liittyä esim. tuotekehittelyyn, palvelujen kehittämiseen, kognitiiviseen ergonomiaan, koulutukseen tai 313

10 PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT ympäristösuunnitteluun. Kurssi edellyttää, että Pps210 sekä Pps255/256 on suoritettu. Kurssin yhteydessä tentitään esim. Norman, D., Miten avata mahdottomia ovia? Tuotesuunnittelun salakarit, Norman, D., Things that make us smart. Pps264a TYÖ- JA ORGANISAATIO- PSYKOLOGIA 5 ov Opintokokonaisuus tarkastelee ihmisen ja työyhteisön tutkimuksen ja kehittämisen ajankohtaisia näkökulmia. Erityisesti perehdytään organisaatioiden johtamiseen, muutosja tietämyshallintaan sekä sosioteknisen kehittämisen kysymyksiin. Kurssin lukemistona ja tentittävänä materiaalina ovat: Schein, E.H., Organizational culture and Leadership, Choo, C. W., The Knowing Organization, Morgan, G., Images of Organizations, Nanoka & Takeuchi The Knowledge Creating Company, Buchanan, D. & Huczynski, A., Organizational Behaviour an introductory text. Third edition, Robbins, S.P., Organizational Behavior (viimeisin painos). Pps264b TYÖN PSYKOLOGIAN ERIKOISKURSSI 2-5 ov Suositeltavaa on, että kurssi Pps264 on suoritettu. Kurssi käsittelee syventävästi työn psykologian erityisaluetta, joka on vuosittain vaihtuva (esim. henkilöstövalinnat, työterveys ja -hyvinvointi, johtaminen, organisaatiot, virtuaalisuus, työ, ihminen ja teknologia, jne). Pps265 LIIKENNEPSYKOLOGIAN OPINTOJAKSO 5 ov Kokonaisuus, jossa perehdytään liikennekäyttäytymiseen ja -onnettomuuksiin. Pps265a Liikennepsykologia 2 ov Liikennekäyttäytyminen, erityisesti autonkuljettajan käyttäytyminen, on esimerkki toiminnasta, jossa yhdistyvät lukuisat psykologian osaalueet suhteellisen hyvin (tutkimusmielessä) kontrolloiduissa olosuhteissa. Liikennepsykologian kurssi johdattaa liikennekäyttäytymisen, erityisesti autonkuljettajan käyttäytymisen, sekä onnettomuusteorian perusteisiin, mutta selvittää myös liikennekäyttäytymisen yhteydet yhteiskunnallisiin ja ympäristökysymyksiin. Pps265b Liikennepsykologian jatkokurssi 3 ov Kurssi syventää yhtä tai useampaa liikennepsykologian ongelmakokonaisuutta sekä luentoina että mahdollisesti osittain kokeellisena tutkimustyönä, jossa voi havainnollisesti nähdä, mitä on kokeellinen liikennepsykologian tutkimus. Halukkaille kurssi toimii hyvänä alkuna tiiviille 20 ov:n tutkielmalle. Pps265a:n suorittaminen suotavaa, muttei pakollista. Pps268 ATK-KURSSI 2 ov Antaa perusvalmiuksia atk:n käytössä tieteellisen tutkimuksen teossa (tekstinkäsittely, tilasto-ohjelmat, kuvien teko, elektroninen viestintä). Tämä kurssi on syytä suorittaa ennen muita laitoksella järjestettäviä tilastomenetelmäkursseja. Pps270 TILASTOMENETELMIEN TÄYDENNYS- JA JATKOKOULUTUS 5 ov Pps270a Data-analyysin jatkokurssi 3 ov Vaihtuva-aiheinen kurssi, jossa käsitellään sellaisia menetelmiä, jotka eivät aina kuulu keskeiseen menetelmäarsenaaliin ja joita ei ole voitu mahduttaa tilastollisten menetelmien pakollisille kursseille. Pps270b Menetelmäseminaari 2 ov Lähinnä laitoksen jatko-opiskelijoille ja tutkijoille tarkoitettu menetelmäseminaari. Pps270c Varianssianalyysin kurssi 1-3 ov Huom! Kurssille tulevilta edellytetään tilastotieteen perusteiden hallintaa siinä laajuudessa 314

11 PSYKOLOGIAN METODIOPINNOT kuin ne esiintyvät valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoamilla tilastotieteen jatkokursseilla. Oheislukemistona Howell, D.C., Statistical Methods for Psychology, varianssianalyysiä käsittelevät kappaleet 11. Simple Analysis of Variance, 12. Multiple Comparisons Among Treatment Means, 13. Factorian analysis of Variance, 14. Repeated Measures Designs. Pps271 TUTKIMUSHARJOITTELU 1-4 ov Aktiivinen osallistuminen laitoksen jonkin tutkimusryhmän työhön. Laitoksen ilmoitustaululla tiedotetaan vapaista harjoittelupaikoista ja yhdyshenkilöistä. Tämän lisäksi voidaan suorittaa tutkimustyöharjoittelu Pps702. Pps272 ATK-JATKOKURSSI 1-3 ov Käydään läpi tilastolliseen tietojenkäsittelyyn liityviä asioita. Kurssi sopii erityisesti atkperuskurssin tietojen laajentamiseen (ensimmäisenä opintovuonna) ennen metodikursseja. Pps273 METODIOHJAAJAKURSSI 1-4 ov Syvennetään atk- ja metodikursseilla saatuja tietoja neuvomalla ja ohjaamalla atk- tai metodikursseilla olevia opiskelijoita. Tarkemmat tiedot ilmoitustaululta. Halutessasi ohjaajaksi ota yhteyttä psykometriikan lehtoriin. Pps274 PSYKOLOGIAN HISTORIA 3 ov Opintojakso käsittelee oppihistoriallisesti suhteutettuna psykologian eri suuntauksia, tutkimusperinteitä, teorianmuodostusta ja instituutioita. Opintojakson voi suorittaa esseeseminaarissa esitelmineen, perinteisen esseen muodossa tai kirjatenttinä, jolloin tentitään Leahey, T.H., A history of psychology (5th Ed.). Pps275 PSYKOLOGIAN TIETEEN- FILOSOFIA 1-2 ov Opintojakso keskittyy tieteenfilosofisesta näkökulmasta psykologian käsitteistöön, teorioihin ja selitysmalleihin sekä filosofisen psykologian perusteisiin. Opintojakson (1 ov) voi suorittaa kirjatenttinä, jolloin tentitään Valentine, E.R., Conceptual issues in psychology (2nd Ed.) tai suorittamalla kognitiotieteen luentokurssin Ckt272 Perusteanalyysi (1 ov) tai Ckt273 Psykologian filosofia (2 ov). Pps276 PSYKOLOGIAN HISTORIAN JATKOKURSSI 2-4 ov Edellyttää opintojakson Pps274 Psykologian historia suorittamista. Opintojakson tavoitteena on perehtyä psykologian historian klassikoihin suhteessa psykologian yleiseen kehitykseen ja tieteenhistoriaan. Opintojakso voidaan suorittaa tenttimällä kirjallisuutta tai kirjoittamalla essee sopimuksen mukaan. Pps280 MUU VALINNAINEN OPINTOJAKSO (opintoviikot kurssikohtaisesti, enintään 6 ov) Vuosittain järjestetään erilaisia, resurssien mukaan vaihtelevia kursseja, joita voi suorittaa vapaavalintaisen määrän. Pps400 Metodiopinnot 20/15 ov Metodiopintoihin tulee sisältyä yksi harjoitustyö joko Pps255 tai Pps256. Psykologian metodiopinnoiksi riittää 15 opintoviikkoa mikäli opiskelijalla on tilastotieteen arvosana (väh. 15 ov). TILASTOTIETEEN JATKOKURSSI 6 ov PsM-tutkinnon suorittajilta vaaditaan pakollisena valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoama Tilastotieteen jatkokurssi, ks. valtiotiet. opintoopas. Tämä kurssi suositellaan käytäväksi ensimmäisen vuoden keväällä, koska kurssin käynti on edellytyksenä psykologian laitoksella pidettäville kursseille. 315

12 PSYKOLOGIAN METODIOPINNOT Pps240 TILASTOLLISTEN TUTKIMUS- MENETELMIEN SOVELTAMINEN I 4 ov Johdatus tilastolliseen ongelmanratkaisuun. Esitellään tutkimuksessa tarvittavat käsitteet ja tutustutaan tieteelliseen kuvaamiseen ja raportointiin. Käsitellään mitta-asteikkoja, mittareiden laatimista ja evaluointia. Huom! Kurssille tulevilta edellytetään tilastotieteen perusteiden hallintaa siinä laajuudessa kuin ne esiintyvät valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoamilla tilastotieteen jatkokurssilla. Kurssi suositellaan käytäväksi toisena opintovuonna. Pps332 TILASTOLLISTEN TUTKIMUS- MENETELMIEN SOVELTAMINEN II 5 ov Perehdytään tilastollisten analyysien soveltamiseen. Huom! Kurssille tulevilta edellytetään tilastotieteen perusteiden hallintaa siinä laajuudessa kuin ne esiintyvät valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoamalla tilastotieteen jatkokurssilla. Kurssi suositellaan käytäväksi toisena opintovuona. Kurssin oheiskirjana luetaan Hair, J.F., Anderson R.E., Tatham, R.L., Black, W.C., Multivariate Data Analysis with readings, Prentice Hall, International Editions. Pps255 HAVAINTOPSYKOLOGIAN HARJOITUSTYÖ 4 ov Ks. aineopinnot II. Pps256 KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN HARJOITUSTYÖ 4 ov Ks. aineopinnot II. Pps269 SOVELTAVAN PSYKOLOGIAN TUTKIMUKSEN KURSSI 2 ov Kurssi perehdyttää psykologisen tutkimuksen tekoon, kuten teoreettisen viitekehyksen valintaan, tutkimusasetelmiin, koehenkilöiden valintaan ja tulosten tulkintaan. Kurssi edellyttää monimuuttujamenetelmien tuntemista. Työskentelytavat: luento ja harjoituksia. Tätä kurssia ennen tulee suorittaa kurssi Pps141 ja kursseja Pps240 ja Pps332 suositellaan suoritettaviksi tätä kurssia ennen. Pps300a Syventävät opinnot 20 ov (PsM-tutkinnossa) Pps310 KLIINISEN AMMATTI- KÄYTÄNNÖN JATKUMO 15 ov KLIININEN AMMATTIKÄYTÄNTÖ I 5 ov Opintojakson tarjoituksena on perehdyttää ammattikäytännön perusteisiin ja kliinisiin tiedonhankintamenetelmiin. Opintojakso on tarkoitettu kaikille toisen lukuvuoden pääaineopiskelijoille siten, että Psykologin asiakastyön perusteet suoritetaan syyslukukaudella ja Psykologisen testauksen perusteet ja siihen liittyvä Testiharjoituskurssi kevätlukukaudella. Pps310a Psykologin asiakastyön perusteet 2 ov Kurssilla tutkitaan pienryhmissä oman työskentelyorientaation ja vuorovaikutuksen merkitystä psykologin työssä. Sisältöinä on psykologin ammatillisuus, ammattietiikka sekä observaatio- ja haastattelutaidot. Alkutentti: Sommers-Flanagan, R. & Sommers- Flanagan, J., Clinical Interviewing, osat I ja II (s.3-155) sekä psykologeja koskeva laki- ja ammattietiikkapaketti. Pps310b Psykologisen testauksen perusteet 2 ov Luentokurssilla käsitellään psyykkisten ilmiöiden mittaamisen teorioita, testin laadinnan perusteita ja testien käytön etiikkaa sekä tutustutaan eri testityyppeihin. Edellyttää, että Psykologin asiakastyön perusteet on suoritettu. Kurssin yhteydessä tentitään Standards for educational and psychological testing. American Psychological Association, 1999, s

13 PSYKOLOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT Pps310c Testimenetelmien harjoituskurssi 1 ov Kurssilla tutustutaan ryhmissä erilaisiin testeihin, opetellaan niiden käytön hallintaa ja tulkinnan pääperiaatteita. Suoritetaan samanaikaisesti Pps210b Psykologisen testauksen perusteet -kurssin kanssa. Pps320 KLIININEN AMMATTI- KÄYTÄNTÖ II 7 ov Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää kliiniseen arviointiin, päättelyyn ja päätöksentekoon psykologin asiakastyössä. Jakso koostuu kolmen eri sovellusalueen kurssista, jotka suoritetaan saman lukukauden aikana sen jälkeen kun Kliininen ammattikäytäntö I on suoritettu kokonaisuudessaan. Kursseilla harjoitellaan psykologin tutkimukseen liittyvää päätelmien tekoa ja lausunnon kirjoittamista pääasiassa paperi- ja videotapausten avulla. Työskentely on ongelmakeskeistä; omaehtoista ja aktiivista tiedonetsintää ja sovellusta edellyttävää. Kursseihin kuuluu alkutentti. Kurssien pohjalta kirjoitetaan loppuessee, jonka tehtävänä on auttaa integroimaan eri sovellusalueiden teoreettisia ja menetelmällisiä lähtökohtia kliiniseen asiakastyöhön. Pps320a Aikuispsykodiagnostiikka 2 ov Alkutentti: Sommers-Flanagan, R. & Sommers-Flanagan, J., Clinical Interviewing, osa III, luvut 7, 10 ja 11 ja Tallent, N., The practice of psychological assessment, luvut 9, 10 ja 11. Pps320b Lapsipsykodiagnostiikka 2 ov Alkutentti: Sommers-Flanagan, R. & Sommers-Flanagan, J., Clinical Interviewing, luku 12, Mash, E. & Terdal, L., Assessment of childhood disorders, luku 1, Kaphaus, R. & Reynolds, R., Handbook of psychological and educational assessment of children, luvut 1,3 ja 5. Pps320c Neuropsykodiagnostiikka 2 ov Alkutentti: Kuikka ym., Neuropsykologian perusteet (viimeisin painos). Pps320d Kliininen ammattikäytäntö II:n loppuessee 1 ov Esseessä vertaillaan kolmen eri sovellusalueen teoreettisia perusteita, kysymyksenasetteluja, menetelmiä, päätelmien tekoa ja ammattieettisiä kysymyksiä. Essee tulee jättää siinä vaiheessa, kun kaikki Kliininen ammattikäytäntö II:n kurssit on suoritettu. Pps330 KLIININEN AMMATTI- KÄYTÄNTÖ III 3 ov Kyse on kliinisestä tapausseminaarista, jonka tarkoitus on kehittää ammatillista osaamista aidossa asiakastilanteessa hankitun kokemuksen avulla. Kurssilla käsitellään opiskelijoiden esittämiä omia tapauksia, jotka edustavat kliinisen aikuispsykologian, lapsipsykologian tai neuropsykologian kenttää. Kukin opiskelija osallistuu oman tapaustutkimuksensa lisäksi vähintään yhdeksän muun eri sovellusalueita edustavan tapauksen käsittelyyn. Valmiudet osallistua psykologiseen arviointi/interventioprosessiin tietyllä sovellusalueella varmistetaan tarvittaessa kurssiin sisältyvällä valmennusvaiheella. Kurssi edellyttää, että Kliininen ammattikäytäntö II on suoritettu. Pps340 TEOREETTINEN SYVENTYMINEN 5 ov Opintojakso voidaan suorittaa joko kirjatenttinä tai kirjallisena työnä. Opintojaksosta sovitaan vastuuhenkilön kanssa (lista ilmoitustaululla) ja se suoritetaan vain yhdelle vastuuhenkilölle. Tavallisimmat syvennysalueet ovat kognitiivinen psykologia, neuropsykologia, kehityspsykologia, persoonallisuuden ja toiminnan psykologia, kliininen psykologia, havaintopsykologia sekä työ- ja liikennepsykologia. 317

14 PSYKOLOGIAN METODIOPINNOT Pps300b Syventävät opinnot 20 ov (FM-tutkinnossa) FM-tutkinnon syventävät opinnot kootaan, sopimuksen mukaan, aineopintojen (Pps200B) syventävän tason kursseista (esim. Pps258, 259, 260, 261), Metodiopinnoista, Teoreettisesta syventymisestä ja tutkimusharjoittelusta eri laboratorioissa. Näistä vain Teoreettinen syventyminen on pakollinen, muita alueita voidaan painottaa tarpeen mukaan. Pps800 Pro gradu -tutkielma 20 ov Opiskelijan tulee osallistua tutkielmaseminaareihin, joissa kehitellään mielekäs tutkimusongelma ja saadaan palautetta muilta tutkielmantekijöiltä ja ohjaajilta tutkimuksen ja raportin kirjoittamisen eri vaiheissa, kunnes tutkielma on valmis arvosteltavaksi. Kirjallisia ohjeita tutkielman tekijöille on saatavissa Psykologian laitoksen toimistosta ja wwwsivuilta. Pps700 Harjoittelu 20 ov Pps701 KENTTÄHARJOITTELU ov Luettelo harjoittelupaikoista ilmoitustaululla. Tietoa harjoittelun sisällöstä saa aiemmista harjoittelukertomuksista laitoksen www-sivuilta. Pps702 TUTKIMUSTYÖHARJOITTELU 0 8 ov Pps500 Vapaa puoliarvosana 10 ov Vapaa puoliarvosana on yleissivistävä, eri psykologian aloille johdattava, kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille ja JOO-opiskelijoille tarkoitettu opintokokonaisuus. Vapaata puoliarvosanaa ei järjestetä lukuvuonna Psykologian opintojaksot käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Seuraavat opintojaksot on tarkoitettu kaikille käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, ei kuitenkaan psykologian pääaineopiskelijoille. Opintojaksot perehdyttävät kehitysneuropsykologian perusteisiin eivätkä vaadi neuropsykologian perustietoja. Opintojaksot toteutetaan luentokursseina psykologian laitoksen ja soveltavan kasvatustieteen laitoksen erityispedagogiikan oppiaineen yhteistyönä. Vastuulaitos on psykologian laitos. Pps280 Kehitysneuropsykologian perusteet I 2 ov Kirjallisuus: Paavilainen, P., Anttila, R., Oksala, E. & Stenius, M. (2002): PERSOONA - NEUROPSYKOLOGIA, Helsinki: Edita sekä luennolla ilmoitettavaa kirjallisuutta. Pps280 Kehitysneuropsykologian perusteet II 2-3 ov Kirjallisuus: Lyytinen, H., Ahonen, T., Korhonen, T., Korkman, M. & Riita, T. (toim.) (2002): Oppimisvaikeudet: neuropsykologinen näkökulma, Helsinki: WSOY. Pps703 HARJOITTELUNOHJAUS- SEMINAARI 1 ov

15 KOGNITIOTIETEEN KOULUTUS Kognitiotieteen koulutus Kognitiotiede kuvaa teorioiden, tietokonesimulaatioiden ja matemaattisten mallien avulla kognitiivisia järjestelmiä ja erilaisia tiedonkäsittelymekanismeja. Kognitiiviset järjestelmät voivat olla psykologisia, biologisia tai keinotekoisia, useimmin tutkimuskohteena on ihmisen kognitio. Kognitiotiede on nuori tieteenala, joka teorioidensa ja tutkimusmenetelmiensä puolesta nojaa vahvasti lähitieteenalojen tutkimukseen (psykologia, tietojenkäsittelytiede, kielitiede, filosofia ja neurobiologia). Psykologian, kielitieteen, tietojenkäsittelytieteen, neurotieteen, antropologian, filosofian ja teknologian kehitys viime vuosikymmeninä on avannut täysin uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia empiirisesti tietoilmiöitä. Tämän seurauksena on syntynyt kognitiotiede, joka on nousemassa it-yhteiskunnan avaintieteiden joukkoon. Tämä merkitsee luonnollisesti sitä, että kognitiotieteilijöiden on opittava alusta pitäen kohtaamaan, asettamaan ja ratkaisemaan uuden tyyppisiä ongelmia. Kognitiotieteen tarkoitus on mallien ja teorioiden avulla kuvata ja selittää tietoilmiöitä, tiedollisia taitoja ja tietoisuutta sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Kognitiotiede käyttää usein laskennallisia malleja ja nojautuu eri tieteiden piirissä saatuihin tietoprosesseja koskeviin teoreettisiin ja empiirisiin tuloksiin. Vaikka pääpaino on usein ihmisen kognition tutkimisella, myös koneiden ja eläinten representaatiotoimintojen tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin. Kognitiotieteen opetuksesta Helsingin yliopistossa vastaa kyseinen oppiaine. Opetus tukeutuu osittain lähitieteenalojen oppiaineiden tarjoamaan opetukseen. Kognitiotieteen opiskelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden koostaa tutkinnostaan omaa kiinnostusta ja erityisosaamista vastaava monitieteinen kokonaisuus. Perusopintojen jälkeen kognitiotieteen opiskelija voi erikoistua psykologiseen, neurobiologiseen, filosofiseen tai lingvistiseen kognitiotieteeseen, tai kognitiotieteellisen tiedon sovellutuksiin (esim. käytettävyystutkimus ja mallintaminen). Järkevien sivuainekokonaisuuksien valinta on tärkeää. Kognitiotieteen opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan oma-aloitteisesti eri tieteiden tietoja yhdisteleviä opintokokonaisuuksia. Kognitiivinen ja kasvatuspsykologia ovat kognitiotieteen keskeisiä osa-alueita psykologian alalla. Ihmisen kognition hyvä ymmärtäminen antaa pohjan mm. keinotekoisten järjestelmien suunnittelulle sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen ymmärtämiselle. Kognitiivinen psykologia on myös keskeinen kasvatuksen ja organisaatiotoimintojen ymmärtämisen kannalta. Kognitiotieteellisistä aiheista on tullut yksi analyyttisen filosofian suosituimpia tutkimuskohteita viime vuosina. Uusien kysymyksenasetteluiden ja teorioiden kautta esimerkiksi mielen, kielen ja tekoälyn filosofia muodostavat nyt yhtenäisen ja samalla rikkaan ja monipuolisen tutkimusalueen. Kognitiotieteen opiskelija valmistuu inhimillisen tiedonkäsittelyn (esim. havaitseminen, muisti, ajattelu, kielelliset prosessit) ja sen erilaisten sovellusten ja kognitiivisen tietoteknologian asiantuntijaksi. Kognitiotiedettä pääaineenaan opiskelevan ammatillinen sijoittuminen on nykyisin erittäin hyvä. Esimerkkeinä mahdollisista toimenkuvista voidaan mainita tutkimus, koulutus, konsultointi ja suunnittelutehtävät. Kognitiotieteilijä voi erikoistua - aineyhdistelmästä riippuen - esim. kognitiiviseen ergonomiaan (kuten tietokoneavusteinen opetus, käyttöliittymät ja käytettävyys), organisaatioiden toimintaan, tekoälyyn, asiantuntijajärjestelmien konstruointiin, neurotieteeseen tai mielenfilosofiaan. Kognitiotiede lähitieteineen (esim. filosofia, kognitiivinen ja kasvatuspsykologia, yleinen kielitiede, kieliteknologia, kasvatustiede, antropologia, tietojenkäsittelytiede) on laaja kokonaisuus, joka on sovellettavissa mitä erilaisimpiin informaatioyhteiskunnan kannalta relevantteihin toimintoihin. Kognitiotiede oppiaineena on vielä nuori ja sen suoritustavat ovat joustavat. Tämä suo opiskelijoille tavallista enemmän vapautta 319

16 KOGNITIOTIETEEN KOULUTUS opintojen suunnittelussa. Opiskelijan omaaloitteisuus on tämän vuoksi erittäin tärkeää. Resurssien mukaan järjestetään vuosittain erityiskursseja (joskus melko lyhyellä varoitusajalla), joten ilmoitustaulua on syytä seurata hyvin tarkkaan. Kannattaa myös neuvotella professorin kanssa kurssien tai opintojaksojen vaihtoehtoisista suoritustavoista (erikoistyöt, kirjalliset esitykset, seminaarit jne.). Tarkemmat tiedot kognitiotieteen tutkintovaatimuksista, opetuksesta ja opintojaksojen sisällöstä ja tenttikirjallisuudesta löytyy kognitiotieteen kotisivuilta. Opintojen rakenne Tutkintovaatimukset koostuvat pääasiassa kognitiivisen ja kasvatuspsykologian, kognition filosofian, mallintamisen, kognitiivisen ergonomian, organisaatioteorian sekä kognitiivisen lingvistiikan opinnoista. Kognitiotieteen opinnot kootaan yhdistelemällä eri aihepiirejä koskevia opintojaksoja mielekkäällä tavalla. Päällekkäisyyksien välttämiseksi opiskelijat voivat käyttää yhtä suoritusta vain yhden aineen opintoihin. Tästä johtuen on suositeltavaa, että aina kun jokin kognitiotieteessäkin tarjolla olevista opinnoista on käytetty jossakin lähiaineessa, valitaan kognitiotieteen sisällä joitain vastaavan tasoisia rinnakkaisia opintoja. Esimerkiksi kognitiivisen psykologian opintojen käyttäminen psykologian opinnoissa aiheuttaa sen, että opiskelijan pitää kognitiotieteen sisällä opiskella vastaavalla tasolla olevia filosofian tai lingvistiikan, kasvatuspsykologian tai kieliteknologian opintoja riittävän opintoviikkomäärän takaamiseksi. Kognitiotieteen pääaineopiskelijoiden on pääsääntöisesti suoritettava tietojenkäsittelytieteen, matematiikan, kieliteknologian tai tilastotieteen aineopintoja yhteensä vähintään 20 opintoviikkoa. Näiden aineiden vähintään 15 ov:n kokonaisuudet voidaan sijoittaa sivuaineiksi ja muut opinnot vapaasti valittaviin opintoihin. Mallintamisesta kiinnostuneiden on syytä aloittaa em. aineiden opiskelu mahdollisimman varhain ja pyrkiä suorittamaan ainakin yhdessä niistä cum laude -oppimäärä (35 ov). Tilastotiedettä on kaikkien suoritettava vähintään 5 ov (johdantokurssi). Kognitiotieteen opiskelijan on välttämätöntä hallita ainakin atk:n perusteet, ohjelmointitekniikan perusteet ja tietokoneen toiminta. Erityisesti niille, joilla ei ole riittävää aiempaa ohjelmointikokemusta, suositellaan sivuaineeksi tietojenkäsittelytiedettä. Mikäli opiskelija suorittaa jostain muusta oppiaineesta (esim. kieliteknologia) perus- ja aineopinnot (40 ov), hänen ei välttämättä tarvitse mahduttaa tutkintoonsa muita matemaattisia aineita kuin tilastotieteen opinnot. Muita sopivia sivuaineita ovat edellä mainitut kognitiotieteen lähitieteet (kaikkien kannattaisi näistä suorittaa ainakin johdantokurssit) sekä monitieteiseen yhteistyöhön sopivat alat. Sivuaineiden opintoihin liittyviä harjoitustöitä on hyödyllistä pyrkiä suorittamaan siten, että ne liittyvät sisällöllisesti kognitiotieteen kysymyksiin. Myös tutkielmaa suunniteltaessa on hyödyllistä selvittää mahdollisuuksia yhdistää eri tieteenalojen menetelmiä ja kysymyksenasetteluja. Näistä kannattaa neuvotella professorin kanssa. Kognitiotieteen pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus tehdä syventävät opintonsa ns. käytettävyyskoulussa. Tällöin opintoihin liitetään sekä teknillisen että taideteollisen korkeakoulun käytettävyyteen liittyviä opintoja. Käytettävyyskouluun hakemisesta ilmoitetaan laitoksella vuosittain erikseen. Kognitiotieteen pääaineopiskelijat voivat lisäksi käyttää hyväkseen Connet -verkoston opetustarjontaa. Oppiaineen it-luonteesta johtuen pidetään erittäin suotavana, että opiskelijat käyttävät näitä kursseja. Vanhempien opiskelijoiden korvaavuudet voidaan sopia professorin kanssa. Kognitiotieteen kirjoja ja kursseja voi suorittaa esimerkiksi esseillä tai harjoitustöillä sopimalla asiasta professorin kanssa. Vapaa puoliarvosana (10 ov, Ckt 101) suoritetaan yhdistelemällä pääasiassa kognitiotieteen oppiaineen järjestämiä opintoja. Tähän puoliarviosanaan kuuluu pakollisena Johdatus 320

17 KOGNITIOTIETEEN PERUSOPINNOT kognitiotieteeseen. Vapaat perusopinnot (20 ov) suoritetaan yhdistelemällä kognitiotieteen tai muita sopivia opintoja riittävä määrä. Pakollisissa kieliopinnoissa pääaineopiskelija voi suorittaa toisen vieraan kielen tekstin ymmärtämisen sijasta jonkin kielen alkeiskurssin. Kirjatenttivaihtoehto suoritetaan pääsääntöisesti tiedekuntatentissä: tällöin tenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella, tiedekuntatentin kuulustelijaksi merkitään aina prof. C. Krause. Krause delegoi tenttivastuun tarvittaessa muille opettajille. Muista tenttijärjestelyistä ks. survival opas kognitiotieteen www-sivuilla. Kognitiotieteen tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 10 ov Äidinkielen opinnot 2 ov - tieteellinen kirjoittaminen 1-2 ov - suullinen viestintä 1 ov Toisen kotimaisen kielen opinnot 2 ov Vieraiden kielten opinnot 6 ov - vieraan kielen tekstin ymmärtäminen (kaksi kieltä) yht. 4 ov - vieraan kielen suullinen taito 2 ov tai alkeiskurssi 2 ov Ks. Kieli- ja viestintäopinnot PsK-, HuK-, PsM- ja FM-tutkinnoissa, oppaan s Ckt110 Vapaa puoliarvosana 10 ov Käsittää opintojaksot Ckt111, Ckt114, Ckt119, Ckt116. Ckt100 Kognitiotieteen Perusopinnot 20ov Pakolliset opintojaksot: Ckt111 Johdatus kognitiotieteeseen 2 ov Opiskelija tutustuu kognitiotieteen tärkeimpiin peruskäsitteisiin ja historiallisesti keskeisiin tutkimusongelmiin ja kysymyksenasetteluihin. Suositellaan, että kaikki opiskelijat suorittaisivat tämän opintojakson luentokurssina. Kirjatenttivaihtoehto: P. Salo & O. Lappi: Johdatus kognitiotieteeseen -opetusmoniste, joka on kopioitavissa kognitiotieteen kotisivuilla ja paperiversiona laitoksella. Ckt114 Johdatus kognitiiviseen psykologiaan 2 ov Perehdytään ihmisen tiedonkäsittelymekanismeihin ja kognitiivisiin taitoihin. Kurssi (Ks. Psykologia, Pps 215) tai kirjatentti: M. Eysenck & M. Keane: Cognitive Psychology, A Student s Handbook. Ckt119 Tieteellinen päättely ja selittäminen kognitiotieteilijöille 1-2 ov Opintokokonaisuuden tavoitteena on ymmärtää tieteellisesti pätevän päättelyn ja psykologisen selittämisen perusteet. Kurssi + harjoitukset (2ov, suositellaan) tai: K. Stanovich, How to Think Straight about Psychology (1ov) 321

18 KOGNITIOTIETEEN PERUSOPINNOT Ckt142 Kokeellinen harjoituskurssi 2 ov Tutustutaan kokeellisen tutkimustyön osavaiheisiin: tutkimusasetelman suunnitteluun, kokeiden suorittamiseen, ja tulosten analysoimiseen ja raportoimiseen. Pääaineopiskelijat suorittavat harjoituskurssina, sivuaineopiskelijat voivat vaihtoehtoisesti tenttiä: H. Cooligan: Research Methods and Statistics in Psychology (2ov) tai Haslam & McCarthy: Doing Psychology (soveltuvin osin) (2ov) Ckt116 Neuropsykologian perusteet kognitiotieteilijöille 3-5 ov Opintojaksossa perehdytään hermosolujen ja hermosoluverkkojen perusominaisuuksiin, ja käyttäytymisen ja kognitiivisten toimintojen neurobiologiseen perustaan. Kurssi (Ks. Psykologia Pps120) tai: J. Kalat: Biological Psychology 7th ed. (3ov) Ckt112 Kieli merkitys ja logiikka 2 ov Kurssilla tarkastellaan kieltä, merkitystä ja logiikkaa kognitiotieteen näkökulmasta. Keskeisinä aiheina ovat komputationaalinen teoria mielestä, X -teoria, universaali kielioppi, sekä formaalin semantiikan ja logiikan perusteet. Kurssi + laskuharjoitukset, tai kirjatenttinä P. Salo, Kieli merkitys ja logiikka (laitokselta kopioitavissa oleva harjoitusmateriaali) (2 ov) TAI Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi 2 ov (Ks. Yleinen kielitiede, Humanistinen tiedekunta) OJ1 Tilastotieteen johdantokurssi 5 ov (Ks. Tilastotiede, Valtiotieteellinen tiedekunta) Pakollinen vain pääaineopiskelijoille. Valinnaiset opintojaksot: Ckt113 Käyttöliittymät, käytettävyys ja kognitiivinen ergonomia Opitaan tuntemaan kognitiivisen ergonomian peruskäsitteet, yleisimpiä käytettävyyongelmia, ja tutustutaan käytettävyystutkimuksen perusteisiin. I. Sinkkonen & al., Käytettävyyden psykologia (1ov), J. Nielsen, Usability Engineering (1ov) Ckt115 Johdatus psykolingvistiikkaan Opintojaksossa tutustutaan puhutun kielen taustalla oleviin kognitiivisiin ja biologisiin prosesseihin. T. Harley: The Psychology of Language (2ov) Ckt143 Haastattelu, observointi ja kysely Opintojaksossa tutustutaan käytettävyystutkimuksessa käytettyihin psykologisiin tiedonhankintamenetelmiin. P. & A. Järvinen, Tutkimustyön metodeista (soveltuvin osin) Ckt144 Kognitiivinen suunnittelu Opintojaksossa perehdytään tarkastelemaan suunnitteluprosessia, prosessin lopputulosta (tuotetta) ja loppukäyttäjän ja tuotteen välistä vuorovaikutusta kognitiivisesta näkökulmasta. D. Norman: The Design of Everyday Things (2ov) Ckt131 Työpsykologian kurssi M. Saunders, P. Lewis & A. Thornhill: Research Methods for Business Students (2ov) Ckt132 Vuorovaikutusprosessi (Ks. Kasvatuspsykologia, Soveltavan kasvatustieteen laitos) 322

19 KOGNITIOTIETEEN AINEOPINNOT Ckt133 Kasvatuksen psykologiset ja sosiaalipsykologiset perusteet (Ks. Kasvatuspsykologia, Soveltavan kasvatustieteen laitos) Ckt134 Organisaatioajattelun kurssi Opintojakso tutustuttaa erilaisten organisaatioiden (esim. liikeyritysten) tarkastelemiseen kognitiivisesta näkökulmasta L. Otala: Oppimisen Etu - Kilpailukykyä muutoksessa (1ov) Fte130 Johdatus filosofiaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk) Fte140 Johdatus tieto-oppiin ja ontologiaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk). Fte150 Johdatus tieteenfilosofiaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk) Fte160 Johdatus logiikkaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk) Filosofian opintojaksojen (Fte ) suorittamista sivuaineena suositellaan erityisesti niille kognitiotieteen opiskelijoille, jotka aikovat suorittaa syventäviä kursseja mallintamisesta, kognition ja psykologian filosofiasta. tai kognitiivisesta kielentutkimuksesta. Ckt200 Kognitiotieteen aineopinnot 20 ov Pakolliset opintojaksot: Ckt203 Kognitiotieteen historia ja klassikot 3-5 ov Opintojakso syventää tietoja kognitiotieteen synnystä 1900-luvulla, sekä tärkeimmistä aatehistoriallisista taustoista. Pakollinen historiaosio (1+2ov) perehdyttää psykologian ja luonnontieteiden historiaan antiikista luvulle (1ov) sekä kognitiotieteen syntytaustaan ja kehityskulkuihin 1950-luvulta nykypäivään (2ov). Kirjatenttinä: laitokselta/verkosta kopioitava opetusmoniste + R.Cummins & D.Cummins (toim.), Minds, Brains and Computers (3ov). Historiaosuuden lisäksi voidaan tenttiä esimerkiksi seuraavia klassisia alkuperäisteoksia: F. Bartlett, Remembering (1ov), J.Bruner, Study of Thinking (1ov), N. Chomsky, Syntactic Structures (1ov), A. DeGroot, Thought and Choice in Chess (1ov), J. Fodor, The Modularity of Mind (1ov), J. Fodor, The Language of Thought (1ov), D.O. Hebb, The Organization of Behavior (1ov), A. Newell & H. Simon, Human Problem Solving (1ov), M. Piatelli-Palmarini (toim.), Language and Learning, The Debate between Jean Piaget and Noam Chomsky (1ov), Z. Pylyshyn, Computation and Cognition (1ov). Ckt211 Kognitiivisen psykologian jatkokurssi 2 ov Syventävä perehtyminen kognitiiviseen psykologiaan; opintojakson Ckt114 (tai vast. opinnot) suorittaneille. Kurssi (Ks. Psykologia, Pps260b) tai: E.E. Smith & D.N. Osherson (toim.), An Invitation to Cognitive Science vol. 3: Thinking and Reasoning (2ov). R.E. Mayer: Thinking, Problem Solving, Cognition, 2nd ed. (2ov) tai M. Power & T. Dalgleish:, Cognition and Emotion, (Soveltuvin osin). Ckt244 Kognitiivisen mallintamisen perusteet 2 ov Opintojakso tutustuttaa neuraalisten ja symbolisten mallien laadintaan ja peruskäsitteisiin. (Opiskelijalta ei edellytetä taustatietoja matematiikasta tai ohjelmoinnista.) Kurssi + harjoitukset (suositellaan) tai: T.Polk & C.Seifert: Cognitive Modeling (soveltuvin osin) TAI B. Partee et al. (toim.): Mathematical Methods in Linguistics (soveltuvin osin) (1ov) + R. Beale & T. Jackson: Neural Computing, an Introduction (1ov) 323

20 KOGNITIOTIETEEN AINEOPINNOT Ckt290 Moderni kognitiotiede 2 ov (pakollinen vain pääaineopiskelijoille) Suositellaan suoritettavaksi oppiaineen järjestämissä vierailuluento/ jatko-opiskelijaseminaareissa. Opiskelija perehtyy kognitiotieteen nykytilaan ja tällä hetkellä ajankohtaisiin tutkimuksiin ja teorioihin. Suoritustapa oppimispäiväkirja (2ov). Jos seminaaria ei järjestetä, sovitaan suoritustapa erikseen. Kandidaatintutkielma suositellaan laadittavaksi jostakin Moderni Kognitiotiedeseminaarissa käsittellystä aihepiiristä (esitelmien aiheet luettavissa Kognitiotieteen www-sivuilla lukukauden alussa). Ckt291 Proseminaari 4+1 ov Pakollinen vain pääaineopiskelijoille. Vain pääaineopiskelijat osallistuvat proseminaariin. Proseminaarissa opiskelija laatii proseminaariesitelmän, jonka hän esittelee seminaarissa. Seminaarissa ja opponentilta saadun palautteen pohjalta kirjoitetaan lopullinen proseminaarityö. Hyväksyttävään suoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen kahden lukukauden ajan (= 2 esitelmää ja 2 opponointia). Toinen proseminaariesitelmistä voidaan työstää laajemmaksi tutkielmaksi (1 lisäopintoviikko) joka hyväksytään opiskelijan kandidaatintutkielmaksi. Sen jälkeen kun kirjallinen työ on hyväksytty kandidaatintutkielmaksi kirjoitetaan tutkielman aihepiiristä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tarkastaa oppiaineen professori. Edellytyksenä proseminaariin osallistumiselle on, että opiskelija on suorittanut vähintään keskiarvolla hyvät tiedot opintojaksot Ckt111, Ckt114, Ckt116, Ckt119 ja Cyk110. Myös tieteellinen kirjottaminen kurssin suorittamista suositellaan viimeistään proseminaariin osallistuttaessa. Valinnaiset opintojaksot: CKT201 KOGNITIOTIETEEN JATKOKURSSIT Ckt202 Kognitiotieteen identiteetti 2-5 ov Opintojakson tarkoituksena on luoda laaja yleiskatsaus kognitiotieteellisen tutkimuksen eri teoriakokonaisuuksiin ja osa-alueisiin. W. Bechtel & G. Graham: A Companion to Cognitive Science (5ov) Ckt203 Kognitiotieteen historia ja klassikot ks. pakolliset opintojaksot AINEOPINTOJEN AIHE- KOKONAISUUDET (CKT ) Pääaineopiskelijoiden tulisi sisällyttää aineopintoihinsa vähintään neljän opintoviikon laajuisena jonkin aihekokonaisuuden opinnot. Omaa lopputyötä ja syventäviä opintoja tukevia aineopintojen opintojaksoja voidaan myös sisällyttää syventäviin opinoihin. CKT210 KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA Kognitiivisen psykologian opintoja; ensisijaisesti pakolliset kognitiivisen psykologian opintojaksot perus- ja jatkokurssin suorittaneille. Ckt211 Kognitiivisen psykologian jatkokurssi ks. pakolliset opintojaksot Ckt212 Kognitiivisen psykologian kirjatentti Kirjallisuus ja suoritustapa sovitaan professorin kanssa. Tässä kohdassa voidaan tenttiä teoksia kohdasta Ckt342. Ckt213 Kognitiivisen psykologian harjoitustyö Ks. Psykologia, Pps