Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kaupunginjohtaja Nimi Olavi Kaleva Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli viestintäpäällikkö Nimi Lilian AndergårdStenstrand Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Väestörakenteen muutos opalvelutarve, ikäihmisten kasvava määrä otyövoiman saamisen vaikeutuminen Palvelurakenteen muutos ennaltaehkäisevään suuntaan (uusi ThL) ooma tuotanto vs. ostopalvelut oyksityisten ja yhdistysten innostaminen ja kannustaminen ovastuu oman asuinalueen/kunnan lähipalveluista okansalaisen oma vastuu Talous opalveluiden rahoitus, eteenkin terveydenhuollon järjestämis ja rahoitusvastuun ratkaiseminen (ei hoidu esitetyllä mallilla) overotus vs. maksut Valtion ja kuntien välinen työnjako

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? väestönkehitys on nopeampaa kuin valtakunnassa keskimäärin (Loviisa %, Lapinjärvi 10,4 %), koko maan keskiarvo 8,8 % väestörakenne on haasteellinen (yli 75vuotiaat vuonna 2030 noin 18 %, kasvaa nopeammin kuin maakunnassa keskimäärin) Taloustarkastelunäkökulmien osalta? suhteellinen velkaantuneisuus alhainen 33.3 % vuonna 2010 (Lapinjärvi 22.3 %), Porvoon velkaantuneisuus melkein kaksinkertainen ollen 63 % tasainen verotulokehitys pitkällä ajanjaksolla (Fortumin sähköntuotanto alueella > 2030) omavaraisuusaste 61.7 % vuonna 2011 verotulot per asukas korkeat Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? nykyinen Loviisan kaupunki on pintaalaltaan hyvin laaja eikä nykyinen maantieteellinen alue tue käsitystä yhteneväisestä yhdyskuntarakenteesta Porvoon kanssa Loviisan kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä sillä ole luontaista yhteyttä Porvoon seutuun Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Loviisa muodostaa oman työssäkäyntialueen Loviisassa on isoja työnantajia ja Loviisaan pendelöidään sangen laajalta alueelta, mm. Kotkasta, Porvoosta, Lapinjärveltä ja pääkaupunkiseudulta työpaikkaomavaraisuus 87.3 % vuonna 2010, on suhteellisen korkea eikä muodosta toiminnallista ongelmaa Kaupan vähittäismyynti Loviisassa on selvästi suurempi kuin oman kaupungin ostovoima. Tämä johtuu siitä, että Loviisan ulkopuolelta asioidaan paljon Loviisassa. Loviisalaisten asiointi tiettyjen erikoiskaupan palveluiden osalta suuntautuu tasapuolisesti neljään suuntaan: Kotkaan, Kouvolaan, Porvooseen ja Helsinkiin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen osalta ei ole erityisiä järjestämisvaikeuksia. Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen lähtien. Perusterveydenhuolto on jo nyt tietyiltä osin laajennettu erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi neurologia, nuorten diabeteshoito, gynekologia ja tietyt tähystykset. Loviisa ja Lapinjärvi tekevät sopimusperusteista yhteistyötä sekä perusopetuksen että vapaan sivistystyön osalta. Yhteistyö on pitkäjänteistä ja toimivaa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Tiettyjen alojen erikoisosaaminen on vahva Loviisassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, esimerkiksi sähköntuotanto ja jakelu sekä erikoisveneiden valmistus. Loviisan kaupunki on osakkaana kehitysyhtiössä, joka palvelee laajaa aluetta. Loviisan kaupunki on resursoinut elinkeinotoimen kehittämistyön hyvin, mikä kuvaa kaupungin tahtotilaa luoda elinvoimaista ja vahvaa kaupunkia, jossa elinkeinojen kehittämiselle on hyvät edellytykset. Loviisalla ja Lapinjärvellä on yhteinen elinkeinoohjelma alkaen Loviisan kaupunki toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. Paikallisyksikköön kuuluvat Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Sipoo, Vantaa ja Helsinki. Lisäksi tehdään erillinen sopimus Myrskylän ruotsinkielisistä palveluista. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. Kaupunki ei näe tarvetta uudelleen arvioida seudullista suuntautumista.

11 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehitys: Loviisan osalta suotuisa tarkastelujakson aikana, mutta tätä seikkaa ei ole analyysissa ja sen johtopäätöksissä huomioitu. Talous: Loviisan kaupungin talous on suhteessa muihin kuntiin hyvässä kunnossa. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus on 33.3 % kun vastaava on Porvoossa 63% ja Lapinjärvellä 22.3% (koko maassa 44.5%). Valtiovarainministeriön kuntakohtaisen ennusteen mukaan ( ) Loviisan kaupungin talous säilyy tasapainoisena koko ennustekauden ajan. Yhdyskuntarakenne: Nykyinen Loviisan kaupunki on pintaalaltaan hyvin laaja eikä nykyinen maantieteellinen alue tue käsitystä yhteneväisestä yhdyskuntarakenteesta Porvoon kanssa. Loviisan kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä sillä ole luontaista yhteyttä Porvoon seutuun Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiointi: Loviisan kaupunki muodostaa oman työssäkäyntialueen koska oman kunnan sisällä työssäkäyvien määrä on suuri (yli 60%). Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytykset: Peruspalvelujen osalta ei ole tällä hetkellä peruspalveluiden järjestämisvaikeuksia. Koska sosiaali ja terveystoimen osalta keskeiset asiat kuten järjestämisvastuu ja rahoitus ovat täysin keskeneräisiä, on asiasta vaikea lausua enempää. Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen lähtien. Perusterveydenhuolto on jo nyt tietyiltä osin laajennettu erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi neurologia, nuorten diabeteshoito, gynekologia ja tietyt tähystykset. Loviisa ja Lapinjärvi tekevät sopimusperusteista yhteistyötä sekä perusopetuksen että vapaan sivistystyön osalta. Yhteistyö on pitkäjänteistä ja toimivaa. Elinkeinotoiminnan kehittäminen: Tiettyjen alojen erikoisosaaminen on vahva Loviisassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, esimerkiksi sähköntuotanto ja jakelu sekä erikoisveneiden valmistus. Loviisan kaupunki on osakkaana kehitysyhtiössä, joka palvelee laajaa aluetta. Loviisan kaupunki on resursoinut elinkeinotoimen kehittämistyön hyvin, mikä kuvaa kaupungin tahtotilaa luoda

12 elinvoimaista ja vahvaa kaupunkia, jossa elinkeinojen kehittämiselle on hyvät edellytykset. Loviisalla ja Lapinjärvellä on yhteinen elinkeinoohjelma alkaen Loviisan kaupunki toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. Paikallisyksikköön kuuluvat Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Sipoo, Vantaa ja Helsinki. Lisäksi tehdään erillinen sopimus Myrskylän ruotsinkielisistä palveluista. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi: Kokonaisarviointi on liian tarkoitushakuisesti tehty, jolloin on yritetty löytää Loviisan kannalta vain kielteisiä tekijöitä. Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. Kaupunki ei näe tarvetta uudelleen arvioida seudullista suuntautumista. Loviisan kaupunki on perinteinen seutukeskus, joka yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Jo Paraslainsäädännön puitteissa Loviisan kaupunki täytti velvollisuutensa muodostamalla yhdessä naapurikuntien kanssa vapaaehtoisen kuntaliitoksen ( ). Uuden kaupungin toimintaa järjestetään ja kehitetään edelleen tavoitteena kustannustehokas palvelutuotanto. Edellisestä kuntaliitoksesta on kulunut niin vähän aika, että hyödyt eivät ole vielä todennettavissa Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

13 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? LoviisaLapinjärvi Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? LoviisaLapinjärvi Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

14 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys mahdollinen Lapinjärven kunnan kanssa Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys mahdollinen Lapinjärven kunnan kanssa Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen keinotekoinen toimenpide, taloudelliset hyödyt tulisi löytyä itse kuntaliitoksesta Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) kysymys on riippuvainen valtion ja kuntien välisestä tehtäväjaosta, joka on vasta selvityksen alla Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella kuntauudistuksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen kunnallista itsehallintoa kunnioittaen Muu, mikä? palvelut voidaan järjestää nykyisten kuntien toimesta sopimuspohjaisesti, joka mahdollistaa myös demokraattisen päätäntävallan ja kuntien itsehallinnon. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien

15 Perustelunne aikataululle Koska on niin monta avointa kysymystä, jotka pitää ratkaista lainsäädäntöteitse (kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali ja terveystoimen järjestäminen, valtionosuuslainsäädäntö), on perusteltua toteuttaa kuntaliitos vasta vuoden 2017 alusta Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia muutostuen keinoja, jotka kannustaisivat uudistuksen toteuttamista Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Prosessi tulisi aloittaa alusta kuntalähtöisesti. Koska Loviisan kaupungin organisaatio on parhaillaan läpikäymässä jo suoritetun kuntafuusion seurauksena syntynyttä muutosvaihetta, on sen toiminnallisten valmiuksien terävöittämiseksi, tehokkuuden osoittamiseksi ja kunnan selviytymiskyvyn arvioimiseksi syytä suoda riittävän pitkä sopeutumisaika ennen kuin uusia fuusiotarpeita kartoitetaan. Sen vuoksi Loviisan kaupungin tulee toistaiseksi voida jatkaa itsenäisenä kuntana nykyisten ja mahdollisesti syvennettävien yhteistyökuvioiden pohjalta. Mikäli SOTE alueselvitykset, kuntalain muutokset sekä aluehallinto ja rakenneselvitykset mahdollisine ohjaavine valtionosuusmuutoksineen myöhemmin edellyttävät Loviisan seudun alueellakin vielä laajempaa fuusioharkintaa, selvitysalueeksi valikoituu kulttuurillisen omaleimaisuuden ja olemassa olevien yhteistyökuvioiden perustella luonnollisena vaihtoehtona LoviisaLapinjärvi selvitysalue; Loviisan kaupungin näkemyksen mukaan kuitenkin aikaisintaan vuonna Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kunnille enemmän liikkumavaraa ja erikokoisille kuntaryhmittymille voidaan ajatella erilaisia säännöksiä Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Suurkunnat edellyttäisivät kuntaosavaltuustoja budjettivaltuuksin tai muita lähidemokratiaa vahvistavia mahdollisuuksia. Yhdistetyssä LoviisaLapinjärvi suuruusluokassa ei tarvita tämäntyyppisiä vaihtoehtoja.

16 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Mikäli kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisätään, tulisi rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän säädöksissä taata kunnille vastaavan suuruinen resurssilisäys Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Läheinen vuorovaikutus kuntien ja valtion välillä koskien erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhoitoa. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tietyt lupaasiat, jotka eivät edellytä paikallisen kaavoituksen tai muun suunnittelun toteuttamista. Subjektiivisten oikeuksien kriittinen arviointi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kysymykseen on vastattu yllä olevilla vastauksilla Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.